TEEMA
Teksti: Veronika Konnos Kuvitus: Elina Nyholm Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa YÜn uhka karkoitettu on jo pois
V
uonna 1899 Suomessa alkaa ensimmäinen sortokausi. Helmikuussa Nikolai II:n allekirjoittaa manifestin, jonka tarkoituksena on syrjäyttää Suomen perustuslait. Marraskuussa nuorsuomalaiset järjestävät SanomalehdistÜn päivien juhlan, jonne Kaarlo Bergbom on laatinut kuusiosaisen suomalaiskansallisen historian kuvaelman. Osista viimeinen, Suomi herää, on nuoren Jean Sibeliuksen käsialaa; teos edustaa tekijänsä mielestä Suomen kansallista heräämistä. Sibelius toimii kapellimestarina sävellyksen ensiesityksessä ja päättää vuonna 1900 uudistaa teosta sävelrunoksi, jonka nimi on Finlandia.
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa Kuin itse taivahan kansi sois Vuonna 1940 Suomi on sodassa Neuvostoliiton kanssa. Maaliskuussa solmitaan Moskovan rauha, sota päättyy. Mieskuoro Laulu-Miehet tilaa runoilija V. A. Koskenniemeltä sanat Finlandia-hymniin; sanoitetun teoksen ensiesitys on joulukuussa. Koskenniemen sanoituksissa yhdistyy vuosisadan alun tuska ja vastahävityn sodan jälkeinen räjähdysherkkä rauha. Kovia kokeneen kansakunnan yhdistää kipukohdissa tunne kotimaasta, suomalaisuudesta. Finlandian sanat kaikuvat samoin tavoin vielä 80 vuotta niiden kirjoittamisen jälkeen, muistuttaen maan kansaa siitä, minkä raskaan taipaleen meitä edeltävät ovat tämän maan eteen kulkeneet.
YÜn vallat aamun valkeus jo voittaa Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa Kansallisromantiikka on Suomessa ja muualla maailmassa ilmennyt useimmiten taiteen eri muodoissa. Milloin ilmoille on kajahtanut mahtipontisia sävellyksiä, milloin sanomalehtiin on painettu kuvia isänmaallisuutta korostavista maalauksista. Kansallisromantiikka sijoitetaan usein 1800-luvulta alkaneeksi ilmiÜksi; samanaikaisesti esimerkiksi Euroopassa syntyi vahvoja kansallisvaltioita, joiden muodostumista nationalismi osaltaan lietsoi. Varmasti suurelle osalle suomalaisista nousee kansallisromantiikasta mieleen Kalevala ja Akseli Gallen-Kallelan maalaukset, toisille sana saattaa luoda mielleyhtymiä esimerkiksi Eetu Iston HyÜkkäys -maalaukseen. Suomessa on loputtomasti kansallisromantiikkaan liitettäviä henkilÜitä: Runeberg, LÜnnrot, Järnefelt, Waltari, Leino‌ Kansallisromantiikka kietoutuu usein tiettyjen
20
