LexPress 1/23

LEXPRESS

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI 1/23

TALVIAKTIVITEETIT

TEKSTI | ESSI PITKÄKANGAS

Kevätlukukausi on taas polkaistu käyntiin, ja Turun heikosta lumitilanteesta huolimatta ainejärjestömme järjestää useita erilaisia talviaiheisia tapahtumia. Skimbalex kävi tammikuussa laskemassa Alpeilla Kirchbergissä ja helmikuuta puolestaan piristää Deloitte Curling ja Lexin talvikarnevaali.

Mihin Lex ry:n talviaiheisiin tapahtumiin aiot osallistua/olet osallistunut?

Mikä on suosikkisi edellä mainituista ja miksi? Onko Lexin talvitapahtumissa jotain kehitettävää?

Mikä on suosikki talviaktiviteettisi?

1.

2. 3.

Olen osallistumassa niin moneen Lexin talviaiheiseen tapahtumaan kuin vain mahdollista. Curlingiin on asut ja voitontahto jo valmiina, ja Talvikarnevaalissa olen pitämässä rastia. Myös Skimbalexin Suomi-matkalle olen lähdössä.

Itse en fuksina ole vielä erityisesti päässyt Lexin talvitapahtumia kokemaan, joten kehitysehdotuksia on hankala antaa. Kaikkia tapahtumia odotan kuitenkin innolla! Erityisesti Curlingista ja Skimbalexin matkoista olen kuullut puhuttavan paljon hyvää.

Entisenä kilpahiihtäjänä perinteinen maastohiihto on lähellä sydäntä. Rakastan myös laskettelua sekä tv:stä varsinkin ampumahiihdon ja jääkiekon katsomista.

Harmillisesti lajikokeilu Hirvensalossa jäi toteutumatta ja curling on myös jäänyt näkemättä, mutta talvikarnevaaliin mennään ehdottomasti jo toista vuotta!

Suosikki edellä mainituista on siis tietenkin Talvikarnevaali, siellä on hyvä pöhinä päällä kokoajan ja aktiviteetteja riittää rasteilla. Koen, että Lexin talvitapahtumien osalta meillä Skimbalexillä on myös vastuuta, ja pyrimmekin kehittämään toimintaa jatkuvasti ja kuulemme mielellämme ehdotuksia jäsenistöltä. Yleisesti ottaen talvitapahtumien osalta olisi kiva saada poikkitieteellistäkin tapahtumaa ulkona!

Curling ja karnevaali jäävät tällä kertaa väliin notaarikevään ja kiireisen aikataulun takia. Curling-lipunmyynnissä ei ole myöskään aiempina vuosina tärpännyt, ensi vuonna kisataan varmasti!

Suosikikseni nostaisin Talvikarnevaalin, sillä rastikierrokset ja kerhojen järjestämä toiminta on aina hauskaa, myös fuksiviikon ulkopuolella. Talvitapahtumissa isoin kehitykstoive on se, että Turkuun saataisiin oikea talvi ja 20 astetta pakkasta (huom. Vastaaja on kotoisin Oulusta eikä ole tottunut etelän ”talveen”), mutta tämän lisäksi yksi kehityskohde voisi olla osallistujamäärän kasvattaminen.

Talvella parasta tekemistä on hiihtäminen, mielellään isoilla mäillä ja munkkikaakaolla höystettynä! Lumilautailu ja pulkkailu pääsevät myös kärkikolmikkoon.

Suosikki talviaktiviteettiani ei Skimbalaisena tarvitse varmaan kahta kertaa kysyä — lautailu on elämäntapa, ei vain harrastus!

2.

1.

3.

Salla Pajala, 2. vuosikurssi

Tiina Puranen, 1. vuosikurssi

Veeti Kainulainen, 4. vuosikurssi

2.

1.

3.

2.

1.

3.

Millaisena apuna legal tech voi olla juristin työssä? Se selviää Senilexin palstalla.

Mikä on lakitutka ja miten sitä voi hyödyntää opinnoissaan? Tätä selvitetään sivulta 24 alkaen.

1/23

Ius Naturalen palstalla sivuilla 30-33 tutustutaan siihen, millaista on matkustaa vaihtoon maata pitkin.

Opintopalstalla rikotaan myyttejä erikoistumisjaksoista ja kerrotaan, kuinka jokainen voi vaikuttaa tutkintoomme.

Päätoimittaja: Jonna Piira

lexpress@lex.fi

Toimitusavustaja: Verna Niskanen

Toimituskunta:

Helmi Huoviala

Veeti Kainulainen

Essi Pitkäkangas

Fanni Rapala

Lauri Salonen

Emilia Tuomiluoma

Taitto ja ulkoasu: Jonna Piira

Kansikuva: Eemil Piispanen

Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

ISSN 1235-371X

Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

@LexTurku

Ilmoitusmyynti: Waltteri Lindqvist talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Painosalama Oy

Painos: 100 kpl

06 PÄÄKIRJOITUS

Kiireinen vuodenvaihde

08 PUHEENJOHTAJALTA

Parhaat vuotemme

10 EDARISSA TAPAHTUU

Kohti syksyn edustajistovaaleja

12 SENILEXIN VIERAILU FUTURICELLA

Legal tech apuna yritysjuristin työssä

18 10 KYSYMYSTÄ VUODEN

OPETTAJALLE

20 LEXIN TOIMIJAT TUTUKSI

Markkinointi jaostoissa

24 LAKITUTKA

Lainsäädännön läpinäkyvyys

26 UUDISTUNUT KULUTTAJANSUOJA

30 IUS NATURALE

Maata pitkin vaihtoon?

35 LEX IN THE CITY

Paljon puhetta turvasta

36 OPINTOPALSTA

Kolme myyttiä erikoistumisjaksoista

39 KUVAGALLERIA

43 LOPUKSI

Calsun henkeä etsimässä

Kiireinen vuodenvaihde

Vuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, on ollut niin lähiluentoja, tapahtumia kuin paljon itsenäistä opiskeluakin. En ole varmasti yksin sitä mieltä, että tammikuu on ollut yllättävän työntäyteinen ja kiireinen, tai ainakin näin olen useamman suusta kuullut. Onneksi meillä kuitenkin on ainejärjestömme Lex ry ja opiskelukaverimme, jotka auttavat jaksamaan ja jakamaan kokemuksiaan myös kiireen keskellä.

Viime joulukuussa erikoistumisjaksojen pisterajojen julkaiseminen johti varmasti monella stressitasojen nousemiseen entisestään. Arvosanapaineista on puhuttu jo hyvä tovi ennen pisterajojen julkaisemistakin, mutta pisterajojen korkeus ei tätä helpottanut yhtään. En ihmettele tätä. Usein arvosanoista jutellaan vain kavereiden kesken, jos heidänkään. Kaikkien kurssille osallistuvien arvosanoja ei enää näe, jolloin todellisuus saattaa myös hämärtyä sen suhteen, mikä on ollut kurssin arvosanajakauma. Kun tähän lisätään tämän kevään erikoistumisjaksojen pisterajat saattavat arvosanapaineet vain lisääntyä. Tähän aiheeseen palataan vielä myöhemmin tämän lehden sivuilla.

Vuoden 2023 ensimmäisessä LexPressissä paneudutaan lisäksi muun muassa siihen, mitä on olla lexiläinen ja mitä ainejärjestö -

toiminta voi meille kaikille antaa. Ainejärjestötoiminta onkin arvokas voimavara niin lexiläisille kuin myös Lex ry:lle. Tänä vuonna LexPress onkin saanut täysin uuden palstan, jossa esitellään eri jaostojen ja kerhojen tehtäviä ja ihmisiä niiden takana. Tämä ei jäänyt ainoaksi uudistukseksi LexPressissä vaan pääsemme myös lukemaan Lex in the city -palstalla ajankohtaisista aiheista, jotka pyörivät lexiläisten mielissä.

Viime vuoden päätoimittaja Helmi Huoviala teki hienoa työtä viime vuonna ja piti LexPressin laadun ja sisällön mielenkiintoisena ja monipuolisena. Pyrin parhaani mukaan jatkamaan hänen jalanjäljissään, jotta saamme jatkossakin lukea laadukasta LexPressiä.

Jonna Piira Päätoimittaja lexpress@lex.fi

”Parhaat vuotemme”

Monesti käydessä keskustelua kavereiden ja läheisten kanssa tulee esiin opiskeluajan ainutlaatuisuus. Etenkin sellaisille henkilöille, jotka eivät opiskele tai ole koskaan opiskelleet, saattaa opiskelijan elämä kuulostaa varsin huolettomalta - lähes ainaiselta lomalta. Monesti saatetaan puhua “parhaista vuosista”, joilla viitataan useimmiten opiskelijan oletettuun vähäiseen vastuuseen, nuoreen ikään ja elämäntilanteeseen liittyvien vaihtoehtojen suureen määrään. Totuus on kuitenkin toisenlainen, ja etenkään viimeisimmät vuodet eivät ole olleet helppoja opiskelijoiden kannalta. Korona, epävarmat yhteiskunnalliset olosuhteet ja niistä seuranneet asumisen ja elämisen kustannusten nousu horjuttavat yksittäisen opiskelijan hyvinvointia. Näiden lisäksi opiskelijoita rasittavat useat muut tekijät, kuten paine siirtyä mahdollisimman nopeasti työelämään sekä oman opintomenestyksen vertailusta muiden opiskelijoiden menestymiseen aiheutuva stressi, joiden myötä toteamuksen parhaista vuosista voi perustellusti kyseenalaistaa.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat usein aiheita, joita pidetään tärkeinä puheenaiheina, mutta joihin resurssien kohdentaminen toteutuu liian harvoin. Ratkaisuina ongelmiin esitetään usein opiskelijan omatoimisia keinoja ja opiskelijoille annettava tuki näkyy lähinnä tsemppitoivotus -

ten muodossa. Etenkin ulkoiset stressitekijät ovat sellaisia, joihin pelkästään opiskelijat itse eivät voi kuitenkaan vaikuttaa. Etenkin nyt, kun yhteiskunnalliset olot ovat jälleen rajussa muutoksessa, myös opiskelijoiden olisi tärkeää saada tukea. Oikeustieteen opiskelijoilla kuitenkin varsinkin sisäiset stressitekijät saattavat aika ajoin kasvaa varsin suuriksi. Moni kokee painetta suoriutua pelkkien vitosten arvosanoilla opinnoistaan ja saada oman alan töitä heti ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Kilpajuoksu opinnoissa ja oman uran aloittamisessa näyttäytyy alati kiireisempänä arkena, jonka myötä huippuajassa valmistuvat oikeustieteen opiskelijat astuvat työelämään valmiiksi uupuneina. Meidän onkin hyvä aika ajoin tarkastella omaa arkeamme ja muistuttaa itseämme, että välillä omalla elämän juoksusuoralla on ihan hyvä pysähtyä hengittämään ja vilkuilla sivuillensa - aina omaan kohteeseen ei nimittäin tarvitse mennä suorinta reittiä.

Lex yhteisönä rakentuu paljolti sen varaan, että sen yksittäiset jäsenet voivat hyvin. Juuri siksi oman arjen tarkastelu ensisijaisesti onkin tärkeää. Samalla tavalla kuin missä tahansa muussa ongelmatilanteessa, on tärkeää auttaa ensin itseään ennen kuin auttaa muita. Hyvinvoivat yhteisön jäsenet auttavat myös muita ympärillä olevia ihmisiä tarkastelemaan omaa toimintaansa. Lex tarjoaakin jäsenilleen ympäristön, jossa oman

Parhaat vuodet muodostuvatkin aktiivisista kokemuksista, joita voi saada vaikeidenkin aikojen keskellä

elämän ongelmatilanteisiin sekä stressitekijöihin voi saada helpotusta tai löytää niihin jopa ratkaisun. Vertaistuki on tärkeää lexiläisten stressaavassa arjessa, ja siksi tänäkin vuonna teemme töitä sen eteen, jotta toisimme lexiläiset yhteen niin suurissa tapahtumissa kuin arjen pienissä kohtaamisissa. Parhaat vuodet muodostuvat aktiivisista kokemuksista, joita voi saada vaikeidenkin aikojen keskellä, eivätkä niinkään kuvitelluista olosuhteista, joita ei todellisuudessa enää saavuteta. Lex tarjoaa kohtaamisten lisäksi kuitenkin myös paikan, jossa yksittäinen jäsen voi opetella ajanhallinnan taitojaan ja tehdä samalla hyvää yhteisönsä eteen. Matalankin kynnyksen tehtävillä on suuri merkitys yhteisön kannalta ja sitä kautta yksittäinen ihminen voi olla luomassa toisen parhaita vuosia.

Opiskelijan elämä saattaa aika ajoin tuntua varsin rankalta, ja oma arki muuttuu helposti yksinäiseksi suorittamiseksi. Ainejärjestöyhteisö kykenee rikkomaan tämän arjen ja tarjoamaan kiireisten vuosien keskellä unohtumattomia kokemuksia, joiden pohjalta myytti ja muistot parhaista vuosista useimmiten syntyvät. Etenkin muistojen osalta on hyvä pitää mielessä opiskeluajan katoavaisuus: opiskelijoita ollaan vain kerran, ja oman elämänsä juoksusuoraa taaksepäin katsoessa elämässä huomaa varmasti, ettei määränpäällä loppujen lopuksi ollut niin paljoa väliä, vaan matkalla, jonka sinne kävi.

Kaapo Havuluoto Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

EDARISSA TAPAHTUU

Kohti syksyn edustajistovaaleja

Vuosi 2023 tuo mukanaan syksyn edustajistovaalit, joissa Ryhmä Lex lähtee tavoittelemaan neljää edustajistopaikkaa. Ryhmä Lex alkaakin pian etsiä vaalikoordinaattoria sekä edustajistovaaliehdokkaita syksyn vaaleihin, joissa valitaan TYYn 41-jäseninen edustajisto seuraavalle kahdelle vuodelle. Ryhmä Lex osallistuu kuluvanakin vuonna aktiivisesti ylioppilaskunnassa käytävään keskusteluun ja tekee hartiavoimin edunvalvontatyötä järkevämmän ylioppilaskunnan eteen. Ryhmä Lex on etenkin oikkareiden asialla ylioppilaskunnassa, mikä tarkoittaa sitä, että edunvalvontatyötä tehdään oikeustieteen opiskelijoidenkin tavoitteiden edistämiseksi. Kuluneena edustajistokautena olemme puolustaneet esimerkiksi massaluentoja, juridisen saksan opetusta sekä ainejärjestöjen oman valmennuskurssitoiminnan mahdollistamista.

Viime vuoden puolella marraskuun edustajiston kokouksessa Ryhmä Lexin Jimi Salonen tuli valituksi Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn hallitukseen. Jimi on fuksivuodestaan asti ollut Ryhmä Lexin aktiivisimpia vaikuttajia ja ryhmämme onkin todella innoissaan hänen valinnastaan. TYYn hallituksessa Jimin vastuualueisiin kuuluvat sosiaalipolitiikan ja kuntapolitiikan sektorit. Ryhmä Lex tuki hallitusneuvotteluissa vahvasti myös TSE-listan ehdokkaita, ja TSE-listalta hallitukseen nimettiin puheenjohtajan

lisäksi peräti kolme TSE-listan aktiivia. Pyhällä kolminaisuudella on tänä vuonna siis aiempaakin vahvempi edustus TYYn hallituksessa.

Lisäksi Linda-Liisa Kelokari ja Annsofi Salo tulivat valituksi Tylkkärin eli Turun ylioppilaslehden johtokunnan jäseniksi. Lehden johtokunta valvoo lehden taloutta, jakelua ja painatusta. Valintatoimikunnassa jatkaa Kia Tarvainen ja strategiatoimikunnassa Kaapo Havuluoto ja Camilla Saarinen

Vuoden viimeisessä kokouksessa edustajisto hyväksyi taloustoimikunnan esityksen, jossa Turun ylioppilasteatterille myönnettävä vuosittainen tuki vähennettiin keskipitkässä taloussuunnitelmassa 4600 eurosta 2600 euroon. Ryhmämme teki kokouksessa esityksen, jonka mukaan avustusohjesäännöstä olisi poistettu ylioppilasteatteria koskeva erillispykälä kokonaan, ja rahoituksesta olisi jatkossa päätetty yleisten avustuskriteerien mukaan. Esitys ei valitettavasti saanut edustajiston enemmistön tukea. Ryhmä Lex on siitä huolimatta tyytyväinen tuen järkeistämiseen. Ylioppilasteatterin jäsenistä vain 1/3 on TYYn jäseniä, mikä tekee suuresta avustussummasta jo itsessään kyseenalaisen.

Ryhmä Lex teki eri kanavia pitkin vahvaa vaikuttamistyötä myös Tylkkärin budjetin kohtuullistamiseksi. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvän Tylkkärin budjetti oli vuonna 2022 peräti 92 500 euroa, sillä

TEKSTI | ELISA HYVÄRINEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

Ryhmä Lex on etenkin oikkareiden asialla ylioppilaskunnassa, mikä tarkoittaa sitä, että edunvalvontatyötä tehdään oikeustieteen opiskelijoidenkin tavoitteiden edistämiseksi.

80 000 euron perussummaa oli väliaikaisesti korotettu verkkosivu-uudistuksen vuoksi. Vuonna 2023 Tylkkärin koko budjetti on 70 000 euroa. Muun muassa edellämainitulla leikkauksella mahdollistettiin se, että TYYn jäsenmaksun korotukset saatiin pitkälti estettyä.

TYYn avustustoimikuntaan valittiin allekirjoittaneen lisäksi Eemeli Raitanen . Avustustoimikunnan tehtävänä on valmistella jäsenistölle annettavien avustusten kriteerit, pisteyttää toiminta-avustushakemukset sekä valmistella muut rahalliset avustuspäätökset, jotka edustajisto toimikunnalle määrää.

Vuosi 2023 on Ryhmä Lexin kannalta erittäin tärkeä. Pyrimme tänä vuonna tarjoamaan mahdollisimman monipuolista toimintaa uusille ja vanhoille jäsenillemme. Edustajistovaaleissa voi päästä läpi pienelläkin äänimäärillä, ja neljä edustajistopaikkaa on aivan käsiemme ulottuvilla. Nyt meidän täytyy vain huolehtia siitä, että meillä on vaaleissa parhaat mahdolliset ehdokkaat, ja että myös oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat käyvät vaaliuurnilla ahkerasti.

Edustajisto käyttää ylioppilaskuntamme ylintä päätösvaltaa ja päättää suurista linjoista. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä, jos sinulla on ideoita, miten asiat ylioppilaskunnassamme voisi hoitaa paremmin. Ehdokkaita edustajistovaaleihin aletaan myös pian etsiä, joten älä pelkää vetää hihasta, jos opiskelijoiden asioihin ja arkeen vaikuttaminen kiinnostavat!

Senilexin vierailu Futuricelle: Legal tech apuna yritysjuristin työssä

Tammikuussa järjestetyllä vierailulla teknologia- ja konsulttiyritys Futuricelle alumniyhdistys

Senilexin jäsenet pääsivät kuulemaan Futuricen toiminnasta, liiketoiminnan kehittämisestä datalähtöisesti sekä yritysjuristin työstä oikeusteknologiaa käyttäen. Kuten yritysvierailuilla yleensäkin, tapahtuma oli sopiva yhdistelmä asiaohjelmaa ja vapaata keskustelua hyvien tarjoilujen äärellä.

Futurice on vuonna 2000 perustettu digitaalisen transformaation palveluita tarjoava yritys, joka kehittää verkko- ja mobiiliohjelmistoja sekä tarjoaa johdon ja liiketoiminnan konsultointipalveluja. Vaikka Futurice saatetaan mieltää pelkäksi teknologiafirmaksi, palveluja yrityksille tarjotaan nimenomaan yhteydessä niiden strategiaan ja designajatteluun, eli esimerkiksi pelkkien mobiilisovellusten sijaan asiakkaat saavat kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joiden tärkeänä osana on teknologia.

Uudet toimitilat ja nopea kasvu

Futuricen Helsingin toimisto muutti lähistöltä uusiin, näyttäviin tiloihin Helsingin Kampissa alkusyksyllä 2022. Futurice oli

tilojen suunnittelussa vahvasti mukana. Kansakoulunkadun tilat eivät varsinaisesti näytä toimistolta – etenkään ylimmän kerroksen avoin kahvilatila, jossa excu järjestettiin. Futuricen työntekijät voivat työskennellä seitsemännen kerroksen avoimessa kahvilamiljöössä, kuudennen kerroksen työtiloissa tai esimerkiksi kotonaan. Helsingin toimistossa on töissä noin 250 henkilöä ja työpisteitä on noin sadalle henkilölle, joten joustavat työnteon muodot ovat luonnollisesti osa yrityksen kulttuuria. Omia työhuoneita ei ole, kuten digifirmalta voi odottaakin.

Futuricella on toimistoja Helsingin lisäksi Tampereella, Tukholmassa, Berliinissä, Stuttgartissa ja Münchenissä, sekä niin sanottuja hubeja Puolassa ja Portugalissa. Lontoossakin yrityksellä

TEKSTI JA KUVAT | INARI KINNUNEN ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

on kolmisenkymmentä työntekijää, mutta ei enää lainkaan omia toimitiloja. Futuricen työntekijöistä noin puolet toimii ohjelmistokehittäjinä ja loput muun muassa design- ja strategiakonsultteina.

Futuricen kasvu on ollut nopeaa: vierailua isännöineen General Counsel Teemu Oksasen aloittaessa yhtiössä kuusi vuotta sitten työntekijöitä oli noin kaksisataa, kun nyt heitä on jo yli kahdeksansataa. Työntekijät edustavat yli kuuttakymmentä eri kansallisuutta, ja työkieli on englanti. Futurice on kasvanut orgaanisesti ilman yrityskauppoja, ja yritysryhmään kuuluu myös tiettyihin osa-alueisiin erikoistuneita itse perustettuja yhtiöitä, kuten digitaalisen kaupan konsultointiin keskittynyt Columbia Road ja dataan keskittynyt Recordly.

Avoin työkulttuuri ja ketterä liiketoiminnan kehittäminen

Teemu Oksanen työskenteli Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuttuaan asianajotoimistossa neljä vuotta, kunnes hänet rekrytoitiin Futuricelle vuonna 2017. Teemu on viihtynyt työssään modernissa ja ketterässä työympäristössä erinomaisesti. Työkulttuuri Futuricella on avoin: kaikki tieto on lähtökohtaisesti työntekijöiden saatavilla, ellei sitä ole erityisestä syystä tarpeen sala -

ta. Kilpailu hyvistä asiantuntijoista on alalla kovaa, joten työympäristön ja yrityskulttuurin tulee olla parhaita asiantuntijoita houkutteleva. Diversiteettiä pidetään Futuricella ehdottomana voimavarana.

Futuricen perustaja ja Senior Consultant Mikko Viikari kertoi alumniyleisölle datan ja tekoälyn tuomasta paradigman muutoksesta yhteydessä liiketoiminnan kehittämiseen sekä asiantuntijatyön tulevaisuudesta. Yritysten kokojen kasvaessa riskinä on toimintojen sekä tiedon siiloutuminen, ja ongelmaksi voi muodostua ketteryyden säilyttäminen. Data ja tekoäly auttavat hierarkkisen organisaation muokkaamisessa ketteräksi, ja strategiaprosesseissa datalla on suurta arvoa. Viikarin esitys herätti vilkasta keskustelua liiketoiminnan kehittämistyöstä, jolta harva juristi pystyy omassa työssään välttymään.

Futuricen lakitiimi, Onerva Snellman ja legal tech Lex-alumni Teemu Oksanen kertoi esityksessään Futuricen lakitiimin työskentelystä sekä näkemyksistään legal techistä, oikeusteknologiasta. Aloittaessaan Futuricella Teemu työskenteli lakiasioiden kanssa yksin, ja hän kuvailee tehtävänkuvansa edelleen olevan eräänlaista talonmiehen työtä. Nykyään Teemun tiimissä työskente -

Futuricen toimitilat.

Haluaisitko oppia tekemään parempia

sijoituspäätöksiä?

Haluaisitko lukea maksutta Inderesin analyysejä, Kauppalehden, Option ja Faktan digitaalisia näköislehtiä sekä vain tilaajien Tähtijuttuja?

No sehän on mahdollista! Laita sijoitusstrategiasi kerralla kuntoon ja hyödynnä Lex ry:n jäsenetusi: Saat Kauppalehti digin maksutta käyttöösi 31.5.2023 asti.

Mene osoitteeseen kl.fi/lexry22 ja tilaa!

lee Lex-alumni, Legal Counsel Anna Pekurinen sekä Legal Trainee

Mari Hakala . Tiimiä avustaa Legal Bot, joka oli vastikään nimetty

Onerva Snellmaniksi (edellisen Legal Traineen näyttelemän Pykälän spex-roolihahmon mukaan).

Legal tech on ollut trenditermi jo kauan, mutta oikeusteknologian käyttöönotto ei tosiasiassa ole ollut niin nopeaa kuin esimerkiksi viitisen vuotta sitten ennustettiin. Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa, jossa data, tekoäly ja kyber-fyysinen maailma ovat

Legal

arkipäivää, mutta monien juristien työssä tämä ei välttämättä vielä suoranaisesti näy: juristit saattavat työssään lukea läpi satoja lähes samanlaisia salassapitosopimuksia ja toimittaa geneerisiä sopimuspohjia asiakkaille hyödyntämättä nykyaikaisia työkaluja ja pystymättä keskittymään olennaiseen. Legal tech ja tekoäly eivät tulevaisuudessakaan korvaa meitä juristeja, mutta oikeat työkalut auttavat osaamisemme fokusoinnissa lisäten mielekkään työn määrää, helpottaen työtä sekä varmasti myös korvaten tiettyjä suorittavan tason tehtäviä.

Tekoälypohjainen sopimustarkastus juristin apuna Futuricella on käytetty sähköisiä sopimuspohjia ja sähköisiä allekirjoituksia jo kauan. Esimerkiksi uuden rekrytoinnin varmistuttua työsopimus lähetetään uudelle työntekijälle sähköisesti allekirjoitettavaksi saman tien – tätä teknologiayritykseen hakeutuvat henkilöt toki odottavatkin. Eri kulttuureissa digitalisaation vastaanottohalukkuus vaihtelee, ja eritoten Saksassa sähköisten allekirjoitusten käyttöönottoon oli liittynyt muutosvastarintaa.

Futuricen lakitiimissä on kokeiltu ohjelmistorobotiikan käyttämistä, mutta teknologiaa ei ainakaan toistaiseksi otettu tuotantokäyttöön. Sen sijaan sopimusautomaatio on käytössä: sopimushallinnoinnin olennainen osa on integroitu sopimusarkisto, joka toimii eri järjestelmissä. Zefort-järjestelmään liiketoiminta-alueilta saapuneet sopimukset tulevat lakitiimille tarkistettaviksi chatbot Onerva Snellmanin kautta, ja tiimi voi poimia tehtävät chatista ehtiessään. Kun sopimuksia saapuu lakitiimille kymmeniä tai jopa toista sataa viikossa, tiettyjen vaiheiden automatisoinnista on aitoa hyötyä – niin ajankäytön kuin compliancenkin kannalta.

Oikeusteknologiasta on apua myös sopimusmassan analysoinnissa. Kun sopimuksia eli dataa on riittävän paljon, sopimuskannan analysointi työkalujen avulla voi antaa tietoa päätöksenteon tueksi: esimerkiksi näyttää, millainen maksuehto tietyissä sopimuksissa on tyypillinen ja millainen toisaalta täysin käytännöstä poikkeava.

Oikeusteknologian käyttämistä sähköisiin sopimusneuvotteluihin on testattu, mutta sen suhteen ollaan Futuricella vielä odottavalla kannalla – osittain sen vuoksi, etteivät muut osapuolet välttämättä ole valmiita käyttämään samaa teknologiaa. Tekoälypohjainen sopimustarkastus on Futuricen lakitiimillä testattavana nimenomaan juristien apuna, ja kokemukset siitä ovat varsin hyviä. Ohjelmisto näyttää alustavasti sopimuksesta datan perusteella sopimuslausekkeet joko vihreinä (tavanomaiset ja sikäli myös hyväksyttävät), keltaisina (vaativat tarkistuksen) tai punaisina (poikkeavat ja mahdollisesti hylättävät ehdot). Työkalun opettaminen on vielä kesken eikä vihreiksi merkittyjä lausekkeita voi vielä tässä vaiheessa suoraan tarkistamatta sivuuttaa, mutta hyödyt vaikuttavat ilmeisiltä.

Yhteistyöstä asianajotoimiston kanssa

Oikeusteknologian haltuunoton Teemu summasi kehottaen aloittamaan jostain jo tänään. Legal techin käyttöönotto on matka, ja kokeilemalla selviää (kuten Futuricellakin), mitkä työkalut kulloinkin toimivat ja pääsevät ns. jatkoon: teknologiaahan ei kan -

tech on ollut trenditermi jo kauan, mutta oikeusteknologian käyttöönotto ei tosiasiassa ole ollut niin nopeaa kuin esimerkiksi viitisen vuotta sitten ennustettiin

SENILEXIN KUULUMISIA

Teemu Oksanen

SENILEXIN KUULUMISIA

nata hankkia teknologian vuoksi, vaan tarpeeseen, johon kyseinen teknologia myös pystyy vastaamaan. Teemu korosti myös APIen eli ohjelmointirajapintojen merkitystä, sillä rajapinnat tukevat työkalujen käytettävyyttä: eri työkalujen pitää toimia yhdessä saumattomasti. Tiivistettynä Teemun mukaan oikeusteknologia toimii, kun käyttäjän ei tarvitse ymmärtää oikeutta eikä teknologiaa.

Kuulimme myös asianajotoimisto Lexian Chief Data Officer, Associate Robin Eklundin esityksen Lexian ja Futuricen yhteistyöstä. Yhteistyön taustalla on ollut datan mahdollisuuksien käyttö asianajotoiminnassa ja lisäarvon luomisessa asiakkaille, siis toiminnan kehittäminen ja tehostaminen datan ja tekoälyn avulla. Yhtenä yhteistyön tuloksena Lexia on ottanut käyttöön ns. People Platformin: alustan, jonka avulla asianajotoimistossa voidaan tehdä älykästä resursointia ja löytää oikeita asiantuntijoita. Suuremmissa asianajotoimistoissa ja muissakin asiantuntijaorganisaatioissa oikeiden osaajien löytäminen voi olla työlästä, ja alustan avulla pyritään helpottamaan parhaan asiantuntijan kiinnittämistä kuhunkin toimeksiantoon: sellaisen henkilön, jolla on tehtävään sekä kiinnostusta, osaamista että aikaa.

Teamsiin integroitu alusta sisältää työtilannenäkymän, mikä edesauttaa työn tasaista jakautumista sekä asiantuntijahaun, joka hyödyn -

tää olemassa olevaa digitaalista jalanjälkeä eikä edellytä manuaalista datan syöttöä: järjestelmä näyttää sanapilven muun muassa kyseisen henkilön laatimien dokumenttien ja toimenpidekirjausten perusteella. Sanapilvestä käy ilmi, minkä tyyppisten oikeudenalojen ja asioiden kanssa henkilö on työskennellyt eli mistä hänellä on osaamista. Superkiinnostavat esitykset venyivät huomattavasti pidemmiksi kuin oli alun perin ajateltu, mutta se ei kuulijoita haitannut. Onneksi aikaa jäi kuulumisten vaihtamiseen sekä keskusteluun alumnien ja myös vierailulle osallistuneiden opiskelijoiden kesken. Senilexin yritys- ja viranomaisvierailuille on varattu kiintiö Lexin jäsenistölle, ja suosittelemme lämpimästi osallistumista alumnitapahtumiimme: uuden oppimisen lisäksi excut ovat mainioita verkostoitumistilaisuuksia.

Teemu Oksanen (vas.), Mikko Viikari (oik.)

10 KYSYMYSTÄ VUODEN OPETTAJALLE

Lex ry:n jäsenistö äänesti joulukuussa 2022 vuoden opettajaksi kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki

Mikkolan. Mikkolan perhe- ja jäämistöoikeuden perustekurssin monipuolisia suoritusmuotoja ja opiskelijaläheistä opetustyyliä kehuttiin. LexPress haastatteli Mikkolaa muun muassa hänen opiskeluajoistaan, tutkimuksestaan ja opetuksestaan.

1. Mistä syistä lähdit itse opiskelemaan oikeustiedettä?

Minulla oli ennen lukiota monia eri ammattitoiveita. Mukana oli muun muassa haave muusikon urasta, mutta ymmärsin jo nuorena, että tykkään mennä ajoissa nukkumaan, eikä vuorokausirytmini sovi muusikon työhön. Lukiossa innostuin valtavasti kemiasta, biologiasta ja maantieteestä ja panostin niiden opiskelemiseen. Intoni lopahti vasta kirjoitusten alla, kun onnistuin tappamaan vahingossa kaikki Kangasalan lukion banaanikärpäset. Mietin, että minulla ei ole biologiksi riittävästi lahjakkuutta ja koska eri alojen valintakokeet lähestyivät tässä kohtaa nopeasti, valitsin sen opiskelualan, jossa voisin myöhemmin päättää, mikä minusta tulee ”isona”. Näin päädyin oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

2. Millaisia muistoja sinulla on opiskeluajoiltasi?

Vaihtelevia. Olin alussa hyvin epävarma siitä, pärjäisinkö ja kuinka hyvin. Siitä opinnot lähtivät kuitenkin pikkuhiljaa luistamaan ja huomasin, että olen juuri oikeassa paikassa. Luin todella paljon, enkä antanut juuri armoa itselleni. Jos yökerhossa meni aamuneljään, pistin silti herätyskellon soittamaan seitsemältä ja tartuin kirjaan kiinni tai lähdin luennoille. Aika usein siellä yökerhossa meni aamuneljään, joten viikossa taisi olla vähintään yksi vuorokausi, kun yöunet jäivät vähiin. Ajattelen kuitenkin, että oli tärkeää viettää myös opiskelijaelämää.

3. Minkälaiset ovat mielestäsi oikeustieteellisen tutkinnon tulevaisuuden näkymät?

Erinomaiset. Jos saisin valita uudelleen opiskelualani, valitsisin nyt ehdottomasti oikeustieteellisen. Tulevaisuus on juristille valoisa, mutta myös haastava. Säädöstulvan ja kansainvälistymisen värittämässä oikeusjärjestelmässä pärjää hyvin sellainen, joka on systemaattinen, avarakatseinen ja omaa erilaisia itsekurin ulottuvuuksia.

4. Miten päädyit professoriksi Turun yliopistoon?

Ajoitus ja haettava työtehtävä osuivat nappiin.

5. Mikä työssäsi on mielekkäintä? Entä mikä haastavinta?

Mielekkäintä on vuorovaikutus ja opetustehtävät. Tykkään kovasti myös tutkimustyöstä, mutta suurin haaste nykyisin lienee se, ettei omalle tutkimustyölle jää riittävästi muiden tehtävien ohessa aikaa.

6. Mikä ajoi sinut juuri näiden aiheiden pariin, mitä nyt tutkit?

Sattuma yhdistettynä tiettyihin kokemuksiin, jotka herättivät kiinnostuksen. Lähdin aikoinaan heti valmistuttuani maisteriksi kirjoittamaan lisensiaatin työtä Nottinghamin yliopistoon. Siellä ollessani isäni toi-

TEKSTI | SANNI-MARIA YLIMÄKI

KUVAT| HAASTATELTAVAN KOTIALBUMI

mitti minulle Helsingissä aloittavan, ja Suomessa ensimmäisen, oikeustieteellisen tohtorikoulun hakuilmoituksen. Innostuin hakemaan ja koska tutkin Englannissa sikäläistä jäämistöoikeutta ja olin havainnut vertailemisessa erinäisiä haasteita, päätin hakea tohtorikouluun teemalla oikeusvertailun haasteet. Pääsin yllättäen mukaan ja siitä se lähti. Tein oikeusvertailua perhe- ja jäämistöoikeuden alalla ja aloin Heikki

E.S. Mattilan opastamana ottaa vastuuta myös Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan kansainvälisen yksityisoikeuden opettamisesta.

7. Onko sinulla jotakin ammatillista esikuvaa?

Tietysti ja monelta kantilta, mutta tyhjentävää luetteloa on mahdoton kertoa. Jotkut ovat esikuviani tieteen tekijöinä, toiset pedagogeina ja jotkut näiden yhdistelmänä. Asianajotoimistossa opin eräältä esikuvaltani kaikennäköisiä kikkakolmosia yhdistettynä juridiseen ja huippuunsa hiottuun juridiseen argumentaatioon. Tärkeimpiä esikuviani ovat kenties olleet ne, jotka ovat ammatillisesti taitavia, ja kohtelevat aina muita ihmisiä ystävällisesti, rauhallisesti ja kunnioittavasti.

8. Sait kehuja muun muassa opiskelijaläheisestä opetustyylistäsi ja monipuolisista suoritusmuodoista. Miten teet kursseistasi mielekkäitä opiskelijoille?

Olen vuosien varrella kuunnellut tarkalla korvalla palautetta ja arvioinut tenttien perusteella oppimistuloksia. Olen muokannut kurssien sisältöjä parhaani mukaan ja miettinyt, millä tavoin opiskelijat saisivat kursseistani eniten irti.

Urheilen paljon ja monipuolisesti, ja mieluiten perheen kanssa. Olen entinen kilpaurheilija ja tykkään ottaa matsia erilaisissa lajeissa. Ennen harrastin yksilölajeja, mutta näin vanhemmiten on ollut kiva koittaa myös erilaisia joukkuelajeja. Harrastan myös musiikkia ja soittelen eri instrumentteja. Tykkään eläimistä ja meilläkin asuu kanipoika ja kissatyttö, joita rapsuttelen ja leikitän. Joidenkin tutkimusten mukaan lemmikin silittäminen on parasta rentoutusta, ja omakohtaisesti olen kokenut tämän tutkimustuloksen todeksi. Ja jos näiden jälkeen en ole vielä riittävän rentona, niin heittäydyn sohvalle konvehtirasian kanssa ja katson hömppäohjelmia.

10. Lopuksi: haluaisitko sanoa joitakin neuvoja oikeustieteen opiskelijoille?

Ottakaa opiskeluajastanne kaikki irti ja muistakaa myös rentoutua. Aivot tarvitsevat sekä pähkinää purtavaksi että pähkinäastian tyhjentämistä. Muistakaa myös, ettei duunin tekeminen lopu valmistumiseen ja miettikää, mikä voisi olla sellainen työ, jossa voisitte myös viihtyä. Luottakaa itseenne ja siihen, että ammatillisia unelmia voi asettaa ja niitä kohti voi pyrkiä. Mitä päädyttekin tekemään, olkaa paras versio itsestänne. Ja vaikka jotkut sekoittavat toisiinsa töykeän ja hyvän juristin niin älkää te koskaan unohtako käyttäytyä siivosti, rehellisesti ja ystävällisesti.

9. Miten rentoudut vapaa-ajallasi?

Aivot tarvitsevat sekä pähkinää purtavaksi että pähkinäastian tyhjentämistä.

MARKKINOINTI JAOSTOISSA

Lex tarvitsee toimiakseen aktiivisia jäseniä. Mitä useampi on toiminnassa mukana sitä enemmän Lex on jäseniensä näköinen. Jokaisessa jaostossa ja kerhossa on monenlaisia tehtäviä ja näiden tehtävien hoitamisesta vastaa joukko lexiläisiä. Tämän palstan ideana on tutustua heihin ja heidän tehtäviinsä sekä tuoda julki millaisia tehtäviä ainejärjestöstämme löytyykään. Mikäli sinulla on mielessä jokin tehtävä, jaosto tai kerho, mistä haluaisit kuulla lisää laita ihmeessä ehdotuksia tulemaan sähköpostiin lexpress@lex.fi .

Ensimmäisessä Lexin toimijat tutuksi -osiossa tutustumme kolmen eri kerhon markkinointiin sekä viestintään. Kysyimme näiden tehtävien haltijoilta seuraavanlaiset kysymykset:

1. Mikä on parasta pestissäsi?

2. Mitä pestisi pitää sisällään?

3. Mikä on ollut opettavaisinta pestissäsi?

TEKSTI | JONNA PIIRA

1. Meillä SeilaiLexissä ei ole mitään varsinaisia pestejä, mutta mä oon nyt viimeset pari vuotta pääosin vastannut tiedottamisesta. Parasta tässä on se, että pääsee toteuttamaan omia visioitaan kuvien ja markkinointitekstien muodossa. Tykkään muutenkin ottaa kuvia ja päivittää aktiivisesti somea, joten tää homma on tuntunut tosi omalta jutulta!

2. Mun hommiin on kuulunut mm. somen päivittäminen, markkinointitekstien kirjoittaminen ja kuvien ottaminen SeilaiLexin tapahtumissa. Kaikkiin hommiin saan myös aina tarvittaessa apua muilta jaostolaisilta <3

3. Tässä hommassa on oppinut hyvin sen, millaiset somekuvat ovat eniten ihmisten mieleen. Lisäksi on oppinut paljon siitä, miten markkinointikuvia tehdään, ja millaisia tekstejä kannattaa kirjoittaa. Ylipäätänsä kaikki taidot markkinointiin liittyen kehittyy tässä hyvin!

1. Pestissäni parasta on tietysti LexSpexissä toimiminen. LexSpex on hyvin omalaatuinen kerho verrattuna muihin Lexin kerhoihin. Erityisesti omassa pestissäni parasta on se, että saa tehdä juttuja, joista itse tykkää, ja samalla oppii paljon uutta!

2. LexSpexin markkinointivastaavana keskeisin tehtäväni on speximme ja näytöksiemme markkinointi erityisesti sosiaalisen median puolella (Instagram ja Facebook). Suunnittelen LexSpexin markkinointiaikataulut ja sisällöt toteutan yksin tai yhdessä muiden vastaavien kanssa, kuten esimerkiksi grafiikkavastaavan kanssa. Tänä keväänä olen myös organisoinut promokuvauksien järjestämistä. Lisäksi markkinointivastaavan tehtäviin voi kuulua esimerkiksi sponsoriasioita ja muiden vastaavien avustamista tarvittaessa. Meillä on Spex-vastaavien kesken todella hyvä yhteishenki ja autamme toisiamme tarpeen tullen!

1. Parasta Skimbalexin tiedotusvastaavan pestissä on ehdottomasti yhteisöllisyys ja hyvät tyypit sekä jaostossa että toimikunnassa. On myös hauskaa nähdä oman työn tulokset konkreettisesti, kun hoitaa markkinointia ja on esimerkiksi vastuussa somen esteettisyydestä.

2. Tiedotusvastaavan pesti työllistää sopivasti – tehtäviini kuuluu mm. tapahtumien markkinointi ennakkoon ja jälkikäteen, lexinfojen kirjoittelu ja yleisen hypen ylläpitäminen.

3. Tiedotusvastaavan pesti kehittää ehdottomasti aikataulutusta ja ajanhallintaa, itsenäistä työskentelyä sekä toisaalta myös yhteistyötaitoja. Suosittelen ehdottomasti jokaiselle;)

3. Olen tietysti oppinut paljon uusia juttuja sosiaalisen median sisällöntuotannosta. On ollut inspiroivaa suunnitella markkinointiamme siihen suuntaan, että saisimme näytöksillemme ja spexillemme mahdollisimman paljon näkyvyyttä. LexSpexin vastaavana toimimisen kautta olen myös oppinut paljon spexaamisesta ja ylipäätään siitä, miten tällainen produktio toteutetaan. Itselläni ei ole mitään aikaisempaa kokemusta esimerkiksi harrastajateatterista, vaan kaikki nämä jutut ovat tulleet minulle uutena.

Sanni-Maria Ylimäki, LexSpexin markkinointivastaava

Kerttu Mettälä, SeilaiLexin puheenjohtaja & tiedottaja

Inna Kujala, SkimbaLexin markkinointivastaava

Harjoitteluohjelmia opintojen eri vaiheisiin

Hei oikkari, onko Hannes Snellman sinulle jo ennalta tuttu?

Hannes Snellman on pohjoismainen liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Hoidamme Hanneksella asiakkaidemme merkittävimpiä toimeksiantoja, eli työtehtävät ovat taatusti mielenkiintoisia, haastavia ja ainutlaatuisia. Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa sekä inspiroivassa ympäristössä. Hanneksella on myös neljä erilaista harjoitteluohjelmaa oikeustieteen opiskelijoille opintojen eri vaiheisiin. Kurkkaa alta tarkemmat kuvaukset eri harjoitteluohjelmista.

Office Support Trainee -ohjelma

”Parasta Hanneksella on mahtava työyhteisö ja monipuoliset työtehtävät. Meillä on tosi kiva ja rento tiimi, ja työilmapiiri on tosi lämminhenkinen ja kannustava.”

– Office support traineet

Office support traineet, tuttavallisemmin tsupit, ovat usein ensimmäisen tai toisen vuoden oikkareita. Tsuppien työtehtävät liittyvät usein toimiston juoksevien asioiden hoitamiseen. Harjoittelijat auttavatkin siis mitä erilaisemmissa hommissa; tehtäviin kuuluu esimerkiksi asiakirjojen toimittamista eri virastoihin, tapahtumissa auttamista sekä respassa työskentelyä.

Harjoittelijat työskentelevät osa-aikaisesti keväisin ja syksyisin opintojen rinnalla ja työtunnit sovitaan aina yhdessä oman tiimin kanssa. Kesäisin tsupit työskentelevät täysipäiväisesti. Office support trainee -ohjelma pyörii yleensä kolme kertaa vuodessa ja harjoittelu kestää lähtökohtaisesti noin neljä kuukautta.

Knowledge Management Trainee -ohjelma

”KM trainee -ohjelmassa parasta on työn monipuolisuus: yksikään päivä ei ole samanlainen, ja tiimimme pääsee työskentelemään laajasti eri oikeudenalojen parissa. Teemme usein tiimityötä esimerkiksi kiinnostavien selvitysten parissa. Loistavat työkaverit ovatkin harjoittelun suola!” - KM trainee

KM traineet ovat usein kolmannen tai neljännen vuoden oikkareita. KM traineet työskentelevät osana Tech & Innovation -tiimiämme. Harjoittelijat tekevät erilaisia selvitystöitä eri praktiikoillemme ja huolehtivat lisäksi Hanneksen kirjastopalveluista. KM trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti vuoden ja on osa-aikainen. Siten se sopii erittäin hyvin opintojen rinnalle – ja mahdollistaa myös osa-aikaisen lomailun kesällä. KM trainee -ohjelma pyörii kolme kertaa vuodessa, ja aloitukset osuvat pääosin tammikuulle, toukokuulle ja syyskuulle.

Associate Trainee -ohjelma

“Parasta antia on ollut päästä kerryttämään ja toisaalta näyttämään omaa osaamista nuorena asiantuntijana osana tiimiä, jossa on erinomainen henki ja aidosti ilo työskennellä.” - Associate trainee

Associate trainee -harjoitteluohjelma on suunnattu oikkareille, jotka ovat ehtineet kerryttää opintoja vähintään 150 nopan edestä. Associate traineet työskentelevät täysipäiväisesti neljän kuukauden ajan eri praktiikoissamme, eli esimerkiksi vero-, rahoitus- tai yrityskauppa-asioiden parissa. Associate traineet pääsevät tekemään samantyyppisiä tehtäviä kuin nuoret juristit – esimerkiksi erilaisia selvitystöitä sekä asiakirjaluonnoksia.

Associate traineet aloittavat harjoittelunsa pääosin tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa.

Thesis Trainee -ohjelma

“On mahtavaa, että voi gradua kirjoittaessaan olla mukavan ja asiantuntevan tiimin jäsenenä. Heidän kokemuksestaan ja näkemyksistään on aidosti ollut iso apu tutkielman kirjoittamisessa. Myös käytännön järjestelyt ovat toimineet saumattomasti, ja olenkin hyödyntänyt mm. työpistettä ja laajaa kirjastoa lähes päivittäin.” – Thesis trainee

Thesis trainee -ohjelma on suunnattu graduaan kirjoittaville oikkareille. Jokaisella thesis traineella on oma tutor, joka on myös traineen gradun aihepiirin erityisosaaja. Lisäksi traineilla on mahdollisuus osallistua Hannes Akatemian – Hanneksen sisäisen koulutusohjelman – järjestämille luennoille sekä päästä mukaan Avocadoksen –Hanneksen vapaa-ajan yhdistyksen – järjestämiin aktiviteetteihin.

Thesis trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti noin kolme kuukautta ja haku thesis traineeksi on auki ympäri vuoden.

Etsimme parhaillaan uusia harjoittelijoita Associate Trainee -ohjelmaamme syksylle 2023. Jätä hakemus nettisivujemme kautta!

Lisätietoa harjoitteluohjelmistamme löydät nettisivuiltamme osoitteesta hannessnellman.com/careers

TIEDEKUNNASSA KEHITETTY LAKITUTKA

TEKEE LAINSÄÄDÄNNÖN

LÄPINÄKYVÄKSI

Lakitutka kokoaa yhteen lainvalmistelun eri vaiheisiin liittyvät julkiset asiakirjat. Voit tutkia lakihankkeiden etenemistä hallituksen esitysten, annettujen lausuntojen, mietintöjen ja eduskuntakeskusteluiden kautta. Lakitutkan avulla pääset tarkastelemaan yksittäisen hankkeen elinkaarta.

Suomessa valmistellaan vuosittain valtava määrä uusia lakeja. Näistä syntyy huomattava määrä lainvalmisteluasiakirjoja, kuten valiokuntien lausuntoja ja kansanedustajien kommentteja täysistunnoissa. Nykytilanteessa dokumentit ovat kuitenkin hajallaan eri tietokannoissa, ja niiden löytäminen on vaikeaa ja työlästä sekä vaatii lainsäädäntömenettelyn tuntemusta. Ongelmaan on kuitenkin kehitetty ratkaisu nimeltä Lakitutka, joka löytyy osoitteesta lakitutka.fi. Se kokoaa kaiken lainvalmisteluaineiston yhden sivuston alle. Lakitutkaa hyödynnetään myös uudessa tiedekunnan toteuttamassa Suomen kulttuurirahas -

ton rahoittamassa ”Kuka säätää?” -tiedekasvatusprojektissa, joka valmistaa oikeustieteellisen tiedon omaksumiseen jo peruskoulussa. Lakitutka on syntynyt tutkijoiden, it-palveluiden ja opiskelijoiden yhteistyön tuloksena Turun yliopistossa. Palvelua on kehitetty vuosien ajan, ja se onkin voinut jo tulla monelle opiskelijalle tutuksi. Lakitutka sai juuri uuden rahoituksen ja palvelua on tarkoitus kehittää yhä monipuolisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Projektista vastaava varadekaani Anne Alvesalo-Kuusi kommentoikin, että “Lakitutkaa on alusta alkaen ideoitu ja kehitetty yhdessä opiskelija-assistenttien kanssa. Ei siitä mitään olisi tullut ilman heitä, ja työ jatkuu edelleen”.

TEKSTI & KUVAT | FANNI RAPALA & LAURI SALONEN

Kuvassa opiskelija-assistentteja ja tutkimushenkilökuntaa Lakitutkan alkuajoilta ideoimassa Lakitutkan nimeä.

Hallituksen esitykset, joissa esiintyy sanat terrorism* tai terrorist* vuosina 1991–2022. Lakitutkalla voit hakea valmisteluasiakirjoja myös erilaisilla asiasanoilla

Miten juuri sinä voit hyödyntää Lakitutkaa? Palvelu kerää kaikki lainvalmisteluasiakirjat yhteen paikkaan ja auttaa käyttäjää hahmottamaan lainvalmistelun vaiheita. Voit kätevästi etsiä kurssitehtävää varten tarvitsemasi hallituksen esityksen tai perehtyä lain muihin valmisteluvaiheisiin ja lakialoitteesta annettuihin lausuntoihin. Näiden tietojen avulla voit rakentaa esimerkiksi esseen monilla perusopintojen kursseilla. Lakitutka on myös oiva apuväline notaarin tai gradun kirjoittamisessa, mikäli aiot tutkimuksessasi hyödyntää lainvalmisteluasiakirjoja kuten hallituksen esityksiä tai perustuslakivaliokunnan lausuntoja. Palvelussa on käytössä opiskelijoiden tekemät opetusvideot, joiden avulla Lakitutka on helppo ottaa haltuun. Lisäksi Lakitutkan käyttöä pääset opettelemaan V-periodissa järjestettävällä kurssilla “Lainvalmistelun perusteet ja Lakitutka oikeudellisen tiedonhaun lähteenä”. Kurssista on tarjolla 4 opintopistettä ja kurssi suoritetaan itsenäisesti kesästä nauttimisen ohessa.

Lakitutkan hallitseminen on eduksi myös työelämässä. Juristin on tärkeää ymmärtää lakien syntyprosessia sekä osata tarkastella niiden valmisteluvaiheita. Lakitutkan hallinta antaakin hyvät eväät ja valmiudet tulevaisuuden juristiammateissa. Kaiken lisäksi palvelun avulla pääset helposti tarkastelemaan omaan arkeesi vaikuttavia lakihankkeita ja niiden taustalla olevia valtakamppailuja.

Lakitutka näyttää hallituksen esityksen valmisteluvaiheen lausunnot aikajanalla. Tiettyä pallokuvaketta klikkaamalla pääsee tarkastelemaan yksittäistä asiakirjaa.

Tänä keväänä järjestetään ensimmäistä kertaa historiassa Lakitutkaan liittyvä kilpailutapahtuma. Pääset haastamaan joukkueesi kanssa muita opiskelijoita erilaisissa kekseliäisyyttä, nopeutta tai luovuutta vaativissa tehtävissä. Eikä siinä vielä kaikki: kilpailun voittajajoukkueelle on luvassa rahapalkinto! Kannattaakin siis jo aloittaa lakitutkan testailu ja selailu, jotta sormesi ovat valmiina ilmiömäiseen tiedonhakuun Lakitutkajaisten koittaessa! Opettelemalla lakitutkan salat etukäteen tuplaat voittomahdollisuutesi! Ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin keväällä.

Juristin on tärkeää ymmärtää lakien syntyprosessia sekä osata tarkastella niiden valmisteluvaiheita.

UUDISTUNUT KULUTTAJANSUOJA

TEKSTI | HELMI HUOVIALA

Kuluttajansuojalakiin on tehty useita muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan tämän vuoden alussa. Mikä kaikki on muuttunut ja mikä on muutosten merkitys meille kuluttajina?

Puhelimessa tehty sopimus ei sido

Vuoden alkuun asti elinkeinonharjoittajat ovat voineet myydä kuluttajille puhelimessa tuotteitaan siten, että kauppa tulee suullisesti heti sitovaksi. Kuluttaja ei puhelun aikana välttämättä ymmärrä kaikkia kaupan ehtoja tai edes sisäistä hyväksyneensä myyjän tarjousta sitovasti. Uudistuksella muutetaan tätä puhelimessa suoritettavaa kaupantekoa. 6 luvun 12 a §:ssä säädetään sopimuksen tekemisestä puhelinmyynnissä. Säännöksen mukaan, jos elinkeinonharjoittaja tarjoaa kuluttajalle puhelimessa hyödykettä ja kuluttaja hyväksyy tarjouksen, on elinkeinonharjoittajan sitten toimitettava tarjous kuluttajalle kirjallisena. Jos kuluttaja ei hyväksy kirjallista tarjousta, ei sopimusta ole syntynyt. Säännös turvaa etenkin niiden kuluttajien oikeuksia, joiden ymmärrys on esimerkiksi iän tai kielitaidon puutteen vuoksi heikohko niin, että kaupan sisältöä on puhelimessa vaikeaa täysin ymmärtää. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos kuluttaja on ottanut elinkeinonharjoittajaan yhteyttä omasta aloitteestaan.

Omnibus-direktiivi tuo merkittäviä muutoksia

Suomen kuluttajansuojalainsäädäntö perustuu EU-direktiiveihin. Merkittävä osa kuluttajansuojalain alkuvuoden muutoksista liittyykin unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamista ja nykyaikaistamista koskevan direktiivin eli ns. Om -

nibus-direktiivin säännösten toimeenpanemiseen. Direktiivin tarkoituksena on muuttaa muutamaa muuta unionin kuluttajansuojaa koskevaa direktiiviä säätämällä tarkemmin direktiivien rikkomuksia koskevista seuraamuksista, parantamalla kuluttajan oikeussuojakeinoja ja täydentämällä havaittuja puutteita. Viivästysten seurauksena jo viime vuoden keväällä voimaan tulevaksi suunnitellut uudistukset ovat astuneet voimaan vasta tämän vuoden alussa. Direktiivin tuomat muutokset koskevat ainakin alennusmarkkinointia, sopimuksen peruuttamista, kuluttaja-arvosteluja ja kuluttajille ilmoitettavia tietoja verkkokauppojen yhteydessä.

Myös mittatilaustuotteen voi peruuttaa

Yksi uudistuksista laajentaa kuluttajan oikeuksia peruuttaa kotimyyntisopimus. 6 luvun 16 § koskee koti- ja etämyyntisopimuksen peruuttamisen rajoituksia. Pääsääntönä on, että sopimusta ei voi peruuttaa esimerkiksi silloin, kun ”sopimus koskee tavaraa, joka valmistetaan tai jota muunnellaan kuluttajan vaatimusten mukaisesti tai selvästi henkilökohtaisia tarpeita vastaavaksi”. Pykälään on tullut kuitenkin uusi säännös, jonka mukaan kuluttajalla on peruuttamisoikeus tällaisenkin ns. mittatilaustavaran yhteydessä, jos sopimus on tehty sellaisen elinkeinonharjoittajan suorittaman kotikäynnin yhteydessä, jota kuluttaja ei ole pyytänyt. Uutta on myös se, että jos myyjä ei kerro kuluttajalle siitä, että tällä ei lain mukaan ole peruuttamisoikeutta, ei sopimus sido kuluttajaa.

KUVA | PIXABAY

Kuinka kannattava alennus oikeasti on?

Yksi muutoksista koskee tavaroiden hinnanalennuksia sääntelevän 2 luvun 11 §:ää. Sen mukaan, kun tavaraa markkinoidaan alennettuun hintaan, on markkinoinnissa ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestäneessä kampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa se alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Ilmoitusvelvollisuus ei koske tietyille kuluttajille yksilöityjä ja kohdennettuja tarjouksia tai alennuskoodeja eikä nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita. Kun kuluttajan tiedossa on myös se alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ennen nykyistä alennusta, on helpompi arvioida, kuinka edullinen hyödykkeen alennettu hinta todellisuudessa on. Alennusmyynnit houkuttelevat tekemään ostoksia, mutta lakiuudistuksen seurauksena kuluttajaa ei liene enää niin helppoa hämätä suurilla alennusprosenteilla.

Kuluttaja-arvosteluista ja verkkokaupoista

Omnibus-direktiivin täytäntöönpanon myötä elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus antaa tietoja kuluttaja-arvosteluista. Jos jonkin hyödykkeen markkinoinnin yhteydessä kuluttajalle esitetään muiden kuluttajien tekemiä arvosteluja, on elinkeinonharjoittajan annettava tieto siitä, ovatko arvostelut peräisin kuluttajilta, jotka ovat tosiasiallisesti käyttäneet kulutushyödykettä ja mahdollinen tieto siitä, miten elinkeinonharjoittaja on tämän varmistanut. Kuluttaja-arvosteluja ei saa väärennellä, ostaa tai tekaista. Arvostelut ovat luonnollisesti luotettavampia, kun ne tulevat sellaisilta kuluttajilta, jotka ovat oikeasti ostaneet hyödykkeen itselleen tai testanneet sen

toimivuuden.

Viimeinen Omnibus-direktiivin tuoma merkittävä muutos liittyy verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajien velvollisuuksiin. Kuluttajalle on ennen sopimuksen tekemistä ilmoitettava, onko hyödykkeen myyjä oman ilmoituksensa perusteella elinkeinonharjoittaja vai jokin muu taho. Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, on kuluttajalle annettava tieto myös siitä, että kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ei sovelleta.

Lisää uudistuksia luvassa

Kuluttajansuojalain muutokset laajentavat ja täydentävät osiltaan kuluttajien oikeuksia. Etenkin puhelinmyyntiä koskevalla uudistuksella lienee näkyvä käytännön vaikutus tavallisen kuluttajan elämässä. Vuoden alkupuolella on odotettavissa muitakin muutoksia, sillä kuluttajansuojalakiin lisätään vielä uusi luku kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista eräiden henkilöön kohdistuvien palvelujen virhe- ja viivästystilanteissa. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, hyvinvointipalvelut, elämyspalvelut, ravintolapalvelut, taksiliikenteen palvelut sekä harrastuskursseja koskevat palvelut. Lakiesitys on helmikuun alussa vielä eduskunnan käsittelyssä.

Direktiivin tuomat muutokset koskevat ainakin alennusmarkkinointia, sopimuksen peruuttamista, kuluttaja-arvosteluja ja kuluttajille ilmoitettavia tietoja verkkokauppojen yhteydessä.

Creative talents working together makes all the difference.

MAATA PITKIN VAIHTOON ?

Jos olet seurannut viime aikoina mediassa käytävää keskustelua lentomatkustamisen vaikutuksista ilmastoon, saattaa ilmastoahdistus vaivata. Mikäli kuitenkin mielit vaihtoon, on olemassa myös ilmastolle hellempiä keinoja lähteä reissuun! Manner-Euroopassa on hyvin tavallista matkata pitkiäkin matkoja junalla tai linja-autolla. Vaikka tämä ei vielä Suomessa ole erityisen yleistä, uskon sen suosion kasvavan tulevina vuosina ilmastotietoisuuden lisääntyessä ja maailman samaan aikaan pienentyessä.

Olin itse syyslukukauden vaihdossa Prahassa, Tsekissä. Tsekkiin menin lentäen, mutta tulin sieltä Suomeen linja-autolla. Päätin jo ennen vaihtoon lähtöä, että haluan taittaa matkan ainakin toiseen suuntaan maata pitkin ilmastosyistä ja ihan yleisestä uteliaisuudesta sitä kohtaan, että onko tällainen matkustaminen ollenkaan toimivaa Suomen kaltaisen, hieman eristyksissä olevan paikan näkökulmasta. Tällä hetkellä Erasmus+ myös myöntää matalamman hiilijalanjäljen matkustustapojen käyttöön 50 euron suuruisen lisärahoituksen ja maksimissaan neljältä päivältä päivärahan siten, että summa on korkeintaan 110 euroa. Koska junaja bussimatkustaminen etenkin isojen matkalaukkujen kanssa on

huomattavasti halvempaa kuin lentäminen, on tämä ylimääräinen 50 euroa ihan suhteellisen tuntuva.

Manner-Euroopasta Suomeen ja toisinpäin pääsee tällä hetkellä kätevimmin kahta eri reittiä pitkin maan kamaralla matkustaessa. Ensimmäinen reitti kulkee junalla Berliinin, Kööpenhaminan ja Tukholman kautta. Tukholmasta otettavissa on reittiyhteys laivalla helpoiten Turkuun. Toinen reitti kulkee Varsovan ja Baltian maiden läpi Tallinnaan. Tallinnasta pääsee Helsinkiin helposti parissa tunnissa. Käytin itse tätä tokaa tapaa, koska se oli ainakin ennen joulua huomattavasti halvempi ja lisäksi halusin poiketa Varsovan joulutoreilla. Matkan pituutta voi säädellä yöpymällä tai olemalla yöpymättä välietapeissa. Itse vietin yöt bussissa ja matka-aikaa Praha-Helsinki -välille kertyi muutama vuorokausi. En tietysti koko matka-aikaa viettänyt linja-auton sisällä, vaan yhden päivän käytin kokonaan Varsovassa seikkailemiseen. Ylipäätään pidin vaihtojen välillä useammat tunnit, että ehdin jaloitella.

Toinen bussimatka Prahasta Varsovaan kesti 9 tuntia ja Varsovasta Tallinnaan tuplasti enemmän. Matkustustapana bussi mietitytti, koska “pitkän matkan” bussikokemukseni rajoittuvat lähinnä Onnibussilla Turku-Pori -välin suhaamiseen, eikä siellä kyllä ehkä

TEKSTI JA KUVAT | EMILIA TUOMILUOMA

juuri paria tuntia pidempää aikaa haluaisikaan viettää. Matkustimme kuitenkin vaihdossa ollessani esimerkiksi bussilla Prahan ja Berliinin sekä junalla Prahan ja Budapestin väliä. Tämä sai minut tajuamaan, että itse asiassa Euroopassa junamatkustaminen ei todellakaan välttämättä ole bussimatkustamista mukavampaa. Junissa saattaa joutua seisomaan matkatavaroiden kanssa, koska vaikka istumapaikka tulee ostaa erikseen, se ei tarkoita, että sinulle merkityn istumapaikan vaunua lainkaan olisi koko junassa.

Koin, että bussimatkustaminen oli ihan oikeasti aika mukavaa, vaikka vietin siis kaksi yötä bussissa. Suosittelen ehdottomasti kuitenkin paikan varaamista sieltäkin turhan säädön välttämiseksi. Varasin mukaan evästä, silmälaput ja korvatulpat. Niiden avulla yöt sujuivat ihan muutamilla heräilyillä. Nukkumisasento ei toki ole yhtä mukava, kuin sängyssä nukkuen, mutta en kokenut itse sitä erityisen vaikeaksi. Bussissa ja junassa nukkumisen tietysti voi välttää matkaten päiväsaikaan ja nukkuen yöt hostelleissa. Matkustaminen tuntuu enemmän matkustamiselta, kun sille varasi oikeasti aikaa. Etenkin vaihdosta kotiin tullessa hitaampi matkustustapa helpotti paluushokkia, kun maisemien ja ihmisten vaihdos ei käynyt ihan parissa tunnissa. Huonona puolena on, että

ainakaan Itä-Euroopan puolella ja monissa Etelä-Euroopan maissa englannin kielen taito ei juuri auta oikeaa junaa tai bussia asemalta jäljittäessä, sillä englannin kielen taitavat ihmiset ovat ainakin oman kokemukseni mukaan melko harvassa. Lisäksi hampaiden pesut ynnä muut jäävät yleisten vessojen varaan, eli ihan kaikkein mukavuudenhaluisimmalle en tätä suosittelisi.

Aina mahdollisuutta maata pitkin matkustamiseen ei tietysti ole ajan tai jaksamisen puutteen takia. Siinä tapauksessa ekologisemman omasta vaihtoajastaan voi tehdä omilla valinnoillaan paikan päällä: esimerkiksi juuri saapuessasi lähtevät vaihtarit myyvät usein mielellään lakanansa ja kattilansa uutena ostamisen sijasta. Voit itsekin tehdä saman lähtiessäsi. Myös ruokavalinnoilla voi vaikuttaa: Suomen ilmastopaneelin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tavallisen kuluttajan tehokkain hiilijalanjäljen pienennyskeino on kasvisruokavalioon siirtyminen. Vaikka esimerkiksi Tsekki nähdään lähinnä lihan ja perunan luvattuna maana, se on nykyään kasvissyöjän ja vegaanin paratiisi. Kaikkea löytyy modernista fuusiokeittiöstä ja roskaruuasta perinteisiin annoksiin, jotka on muunnettu vegaanisiksi. Vaikka kohteena siis olisi tällainen lihapainotteisen ruokakulttuurin maa, kannattaa paikan päällä esimerkiksi liittyä teemaan liittyviin vaihtareiden Whatsapp -ryhmiin, joissa jaetaan vinkkejä. Näiden ryhmien kautta myös löytää helposti uusia vaihtarikavereita!

Etenkin vaihdosta kotiin tullessa hitaampi matkustustapa helpotti paluushokkia, kun maisemien ja ihmisten vaihdos ei käynyt ihan parissa tunnissa.

Erasmus+ myös myöntää matalamman hiilijalanjäljen matkustustapojen käyttöön 50 euron suuruisen lisärahoituksen ja maksimissaan neljältä päivältä päivärahan siten, että summa on korkeintaan 110 euroa.

Hyödyllisiä juttuja:

- Facebook-ryhmä Maata pitkin matkustavat

- Maatapitkin.net antaa suuntaa-antavat ohjeet kaikkiin Euroopan maihin

- Interrail-lippu voi olla erillisinä ostettuja lippuja halvempi, jos matkoja on useita

- Kannattaa olla ajoissa ostamassa ja tarkkana sen kanssa että valikoi oikeat opiskelijaliput yms., koska monissa maissa opiskelija-alet on kyseisen maan opiskelijoille ISIC-korttialennusta halvempia

- Vaihtojen kannalta kannattaa huomata, että isoissa kaupungeissa on yleensä useita bussiterminaaleja ja rautatieasemia

- Flixbus

- Maiden omat junayhtiöt, esim. Deutsche Bahn

- Trainline & Omio

- Ei ehkä kannata ottaa yöjunaa, jossa on yön aikana useita vaihtoja - silloin ei ainakaan saa nukuttua yhtään

- Tänä vuonna ekologisuus jne on teemana utuvaihdossa -somettajilla! Kantsii siis käydä tsekkaamassa onko oma kohde siellä

Jos joku juttu mietityttää, voit ottaa yhteyttä :) eituom@utu.fi

60°26'96"N 22°15'78"E

KAUPUNGIN PARHAIDEN BILEIDEN KOORDINAATIT est. 1991

PALJON PUHETTA TURVASTA

Lex in the city -palstalla kolmatta vuosikurssia käyvä Riikka Yli-Jama avaa Suomen Turussa ja muualla maailmassa tapahtuvia lexiläisiäkin mietityttäviä aiheita ja teemoja sekä koittaa sanoa niistä jotakin, mitä ei vielä ole ehditty sanoa.

Kun mietitään, mistä teemasta tai aiheesta meidät jatkuvasti tavoittava informaatiotulva on viimeaikoina koostunut, nousee väkisinkin eteen sana Turva. Viimeisen vuoden aikana olemme altistuneet ehkä enemmän kuin aikaisempina elinvuosinamme yhteensä turvapuheelle, joka vuoroin pohtii turvan rakennuspalikoita ja vuoroin sen edellytyksiä ja miten sitä ylläpidetään. Turva synnyttää turvallisuudentunteen, ja kun tämän tunteen lähihistoriaa perkaa vuoden verran taaksepäin, alkaa ymmärtää tätä alati jatkuvaa puhetta turvasta

Turvallisuudentunteen järkkymiseen vaikuttaa monikin asia, johon lähihistoria tarjoaa syitä ja selityksiä. Ensin turvattomuus saartoi meidät ulkopuolelta: oli ja on edelleen pandemioita, sotia ja ei niin imartelevia taloussuhdanteita. Samaan aikaan tuo turvattomuuden tunne pesiytyi myös yhä lähemmäs meitä ja se tuntuu jopa vielä raaemmalta. Turvattomuuden tunteita eivät herätä enää tuolla jossain tapahtuvat ilmiöt ja niiden meille tuntuvat vaikutukset, vaan turvattomuus näkyy yhtälailla Hansan kulmalla tappelevina teiniporukkoina ja tammikuun vielä liian pimeinä katuina, jolloin rohkeus ei ihan vielä riitä kulkemaan pimeässä yksin. Myös turvallisuus muiden ihmisten ympäröivänä mietityttää: Riippumatta ajatuksistani, ulkonäöstäni ja toiminnastani, tunnenko olevani turvassa? Voinko luottaa muihin ihmisiin?

Turvallisuuspuheen keskiössä unohtuu välillä sen ydin, eli mitä

turvallisuudella todella tarkoitetaan? Laintasoisesti turvallisuudesta säädetään perustuslaissa, jonka mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen sekä turvallisuuteen. Laissa turvallisuudella tarkoitetaan siis oikeushyvää, mutta samanaikaisesti se tarkoittaa myös tunnetta siitä, ettei ole mitään hätää. Tunteen ja käytännön tasolla turvallisuutta luodaan monella tapaa sekä näkyvästi että näkymättömästi: on turvalukkoja, turvasanoja, turvapaikkoja mutta myös pelastusteitä ja palotikkaita. Turvallisuutta luo myös pysyvyys: on pysyviä parisuhteita, työpaikkoja ja bussilinjoja. Kun tätä turvallisuuden tunnetta loukataan, kohdistuu loukkaus samanaikaisesti yksittäisen ihmisen kokemukseen turvasta, mutta myös yhteiskuntaan piittaamattomuutena sen asettamia rajoja kohtaan. Vaikka lailla ei pysty sanelemaan vallalla olevaa tunnetta turvallisuudesta, saisi se tulla yhä useammin nähdyksi kainona pyyntönä luoda turvallista ympäristöä ja ilmapiiriä.

TEKSTI | RIIKKA YLI-JAMA

OPINTOPALSTA

Kolme myyttiä erikoistumisjaksoista

Haku, kevään erikoistusmisjaksoille ja puhe pisterajoista ovat herattäneet alkavana vuonna paljon keskustelua. Erikoistumisjaksojen haun valinnat vahvistuivat joulun alla, ja pisterajat olivat monin paikoin aiempia vuosia korkeammat.

Korkeille pisterajoille on kaksi syytä. Ensimmäinen syy liittyy koronapandemiaan. Tavanomaisen opiskelijaelämän, ainejärjestö- ja harrastustoiminnan vähäisyys sekä arjen kulminoituminen opintojen edistämiseen johtivat siihen siihen, että vuonna 2020 ja 2021 suoritetuista opintojaksoista on saatu tavanomaista korkeampia arvosanoja. Monilla opiskelijoillamme oli tästä syystä hyvin korkea pistekertymä.

Toinen syy liittyy erikoistumisjaksojen tarjontaan. Kevään haussa hakupaine keskittyi muutamalle suomenkieliselle erikoistumisjaksolle, ja joillakin jaksoilla paikkoja jäi jopa täyttämättä. Suomenkielisiä erikoistumisjaksoja oli suhteessa vähän, mikä nosti niiden suosiota entisestään.

Erikoistumisjaksot ovat tärkeä osa tutkintoamme. Niihin liittyy kuitenkin vielä nykyisinkin myyttejä, jotka elävät sitkeästi opiskelijoiden mielikuvissa. Myyttien murtaminen on tärkeää, sillä jokaisella tulee olla mahdollisuus suorittaa opintonsa ilman ylimääräistä huolta ja stressiä.

1. Erikoistumisjaksolle on mahdotonta päästä, mikäli ei ole yli nelosen keskiarvoa

Erikoistumisjaksoille haettaessa huomioidaan oikeudenalojen perusteiden arvosanat ja haettaessa erikoistumisjaksolle tulee oikeudenalojen perusteiden opintoja olla vähintään 95 opintopistettä. Pisteisiin lasketaan mukaan ensimmäisen opiskeluvuoden alussa suoritettava 12 opintopisteen johdantokurssi.

Tänä keväänä oli yksi ja viime syksynä peräti yhdeksän erikoistumisjaksoa, joilla ei ollut lainkaan pisterajaa. Tämä tarkoittaa, että jokaisella 95 opintopistettä suorittaneella on mahdolli -

suus päästä jollekin erikoistumisjaksolle.

Pisteitä kertyy lisäksi runsaasti siitäkin huolimatta, ettei arvosanat ole 4-5 välillä. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa opiskelija on saanut kaikista oikeudenalojen perusteista arvosanan

3. Haussa opiskelija saa suoritetuista opintopisteistä yhteensä 109+12 = 121 pistettä. Arvosanoista hän saa pisteitä 3 x 16 = 48 pistettä. Näin ollen opiskelijan kokonaispistemäärä olisi 169 pistettä. Syksyn haussa tasan kolmosen keskiarvolla olisi päässyt kolmelletoista eri erikoistumisjaksolle, kevään haussa neljälle erikoistumisjaksolle.

2. Erikoistumisjaksot määrittävät sen, mille alalle työllistyn

Toisinaan kuulee puhuttavan siitä, että erikoistumisjaksot määrittäisivät tulevaa työuraa. Erikoistumisjaksoja voi työtä hakiessa ehdottomasti hyödyntää osoituksena omasta kiinnostuksesta tiettyä oikeudenalaa kohtaan, mutta työuraa määrittävää vaikutusta niillä ei ole. Vaikka et olisi käynyt rikosoikeuden erikoistumisjaksoa, voit hyvin hakea esimerkiksi käräjäoikeuteen harjoitteluun. Ratkaisevaa on se, miten osaat työtä hakiessasi vakuuttaa työnantajan kiinnostuksestasi ja osaamisestasi.

3. Englanninkieliselle erikoistumisjaksolle vaaditaan erinomaista kielitaitoa

Tiedekuntamme erikoistumisjaksoilla saat ohjausta ja apua erikoistumisjakson opintoihin ja notaarityön kirjoittamiseen. Ohjausta saa notaarityön asiasisällön lisäksi myös itse tekstiin. Englanninkielinen erikoistumisjakso voi tuntua haastavalta, mutta sillä on tosiasiassa valtava työelämäpotentiaali. Esimerkiksi liikejuridiikkaan tähtäävälle osoitus hyvästä englannin kielen taidosta on todellinen valttikortti.

Vaikka erikoistumisjaksojärjestelmään voi olla pääosin tyytyväinen, ei se ole täysin virheetön. Suurin erikoistumisjaksoihin liittyvä korjaustarve koskee erikoistumisjaksojen tarjontaa ja ajoitusta. Mitä enemmän mielenkiintoisia erikoistumisjaksoja opiskelijoille on kussakin haussa tarjolla, sitä pienemmäksi hakupaine tiettyjä jaksoja kohtaan muodostuu.

Erikoistumisjaksoihin liittyvän stressin ja opiskelijoiden huolen vähentäminen on kaikkien yhteinen tavoite. Tiedekunta ja ainejärjestö tulevat tänä vuonna toteutettavan ON-tutkintouudistuksen ohella aktiivisesti pohtimaan erikoistumisjaksojen hakujärjestelmää ja pyrkivät kehittämään sitä entistä paremmaksi.

Mitä enemmän mielenkiintoisia erikoistumisjaksoja opiskelijoille on kussakin haussa tarjolla, sitä pienemmäksi hakupaine tiettyjä jaksoja kohtaan muodostuu.

Elisa Hyvärinen Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

CALSUN HENKEÄ ETSIMÄSSÄ

Mitä on olla lexiläinen?

Tämä on kysymys, jota jokainen Turussa opiskeleva oikeustieteen ylioppilas päätyy miettimään jossain vaiheessa opintojaan. Samaa pohtivat usein myös muiden tiedekuntien opiskelijat aika ajoin Jodelissa ja muilla foorumeilla. Ainejärjestö- ja tiedekuntaidentiteetti on todella tärkeä osa yliopisto-opintoja, ja siksi onkin helpottavaa tajuta, että lexiläisyys ei (luojan kiitos) ole yksiselitteinen ja tiukka muotti.

Kun oikista ja Lexiä katsotaan ulkoapäin, on ensimmäinen kuva luultavasti osa ”Pyhää Kolminaisuutta”, eli oikis-kauppis-lääkisryhmää, joka tunnetaan tiiviistä yhteistyöstä, rahakkaasta maineesta ja vahvasta egosta. Oikislaisilla on oma kahvila, biletila ja railakasta menoa sekä paikoin raflaavia kannanottoja. Nämäkin kuvat vaihtelevat riippuen siitä, minkä tiedekunnan jäsen katsoja on tai opiskeleeko yliopistossa ensinkään. Kirkkotien asukas voisi kuvailla bolognanpunaisesta tunnettuja sankareita eri sanankääntein kuin kauppakorkeakoulun opiskelija.

Sisältäpäin lexiläisyys näyttäytyy päällepäin osin samanlaisena kuin ulkoa – tai sellainen kuva ensimmäisten viikkojen aikana voi tulla. Kollektiivinen identiteetti Kolminaisuudessa ja oikkarina on vahva, ja Lexinfon jatkuva mailitulva kertoo siitä, että ainejärjestössä tapahtuu koko ajan. Oikkareille on tuttua niin Calonian kahvio, Kirkkotie kuin vino pino luettavaa kurssikirjallisuutta. Fuksit ovat yleensä pilalla, hallitus ei tee mitään, eikä tiettyjen kurssien sisältö muutu juuri koskaan. Vuosia

jatkuneita perinteitä pyritään kunnioittamaan, vaikka pandemia onkin hidastanut perimätiedon siirtymistä uudelle sukupolvelle.

Pitkistä perinteistä huolimatta ainejärjestötasolla tapahtuu paljon muutoksia. Kirkkotien isoimmissa bileissä ei ole ollut pitkää jonotusta, Lyyti-ilmojen vaihtuminen kide.appiin herättää tyytymättömyyttä ja fuksien aktiivisuus ainejärjestötoiminnassa on Jodel-huuteluista huolimatta todella kovalla tasolla. Muutoksia on tapahtunut myös ajatustasolla: Code of Conduct esiteltiin viime vuoden viimeisessä sääntömääräisessä kokouksessa, toimistolle ei saa enää tuoda lemmikkejä ja tapahtumien alkoholittomista vaihtoehdoista on pyritty tekemään tasavertaisia holillisiin nähden. Uudet tuulet tukevat erityisesti sitä, että kaikenlaisilla lexiläisillä on mahdollisuus osallistua ainejärjestön toimintaan ja löytää paikkansa opiskelijayhteisössä.

Lexiläisyys onkin lopulta juuri sitä, miksi sen itse tekee. Yleisestä oikkarimaineesta ja ”näin on aina tehty” -asenteesta huolimatta ainejärjestö ja sen kerhot tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuksia tehdä jotain uutta– ja olla tekemättä yhtään mitään. Tapahtumatulvasta ja syyskokousrumbasta kannattaa etsiä omaa suosikkiaan, eikä siinä ole mitään väärää, jos esimerkiksi edustajiston toiminta tai jääkiekko eivät itseä kiinnosta. Kerhot ja ainejärjestöt ovat aina tekijöidensä näköisiä.

Mitä on olla lexiläinen? Se on juuri sinun käsissäsi.

Kirjoittaja on notaarityönsä kanssa tuskaileva Lex-aktiivi, joka todistusveetiyydestään huolimatta ei edusta stereotyyppisintä lexiläismallia. lia. Kirjoittaa on kolmannen vuoden lexiläinen, joka odottelee, milloin sähkösopimuksen hinta tulee kolminkertaistumaan.

TEKSTI | VEETI KAINULAINEN

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers/students

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.