LexPress 1/24

LEXPRESS

Vaalit

Vuodenvaihde on ollut kiireistä aikaa äänestämisen suhteen. Niin menneenä kuin kuluvana vuonna on käyty ja tullaan käymään vaaleja, joissa ehdokkaita äänestetään toimimaan muun muassa ylioppilaskunnassa, ainejärjestössä, presidenttinä sekä Euroopan parlamentissa. Vuoden ensimmäisessä Calonia gallupissa pääsemme kuulemaan lexiläisten yleisiä mietteitä äänioikeudesta, valinnoista sekä ehdolle asettumisesta.

1.

2.

3.

Mitä äänestäminen sinulle merkitsee?

Koetko yleisesti valintojen tekemisen helpoksi vaaleissa äänestäessä?

Olisitko itse valmis asettumaan vaaleissa ehdolle itsellesi tärkeän asian ajamiseksi?

TEKSTI IIRO TOIVONEN KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT PIXABAY

3.

Jimi Mahonen, 1. vuosikurssi

Pidän äänioikeutta yhtenä tärkeimmistä keinoista vaikuttaa yhteiskunnassa. En välttämättä olisi yhtä innokas politiikan seuraaja, jos ei olisi mahdollisuutta itse osallistua äänestämällä. Pidän myös itsestäänselvyytenä sitä, että jokaisen tulisi käyttää äänioikeuttaan - myös vaikka olisikin täysin tyytyväinen asioiden nykytilaan!

Lyhyt vastaus: Kyllä. Pidempi vastaus: Aktiivisesti seuraamalla myös vaalien välistä aikaa pysyy melko hyvin kartalla siitä, mitä kukin oikeasti ajaa. Ei ole tullut vastaan ehdokasta, jonka kanssa jakaisin kaikki näkemykset yksiselitteisesti, mutta on hyvä muistaa, että kaikkea ei voi saada. Valintoja ei myöskään kannata stressata liikaa, koska vaaleja tulee ja menee.

Ehdottomasti. Tällä hetkellä monikin asia tuntuu riittävän tärkeältä. Tärkeitä asioita voi nostaa mukaan keskusteluun, vaikka ei tulisikaan valituksi.

Frans Vihmakoski, 3. vuosikurssi

Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuutta rakennetaan ja mihin suuntaan maatamme viedään.

Omat henkilökohtaiset mielipiteeni rajaavat hyvin mahdollisia ehdokkaita.Tästä johtuen valinta on yleensä helppo.

Jos kokisin, että voisin menestyä vaaleissa, voisin asettua ehdolle.

Elli Tamminen, 2. vuosikurssi

Äänioikeus merkitsee minulle sitä, että saan vaikuttaa päätöksentekoon. Mielestäni se on tärkeää ja hienoa.

Riippuu tilanteesta. Joidenkin asioiden suhteen olen varma päätöksistäni, mutta asioista, joista en tiedä paljoa, on haastavampaa muodostaa mielipidettä.

Tällä hetkellä en ainakaan ajattele, että ehdolle asettuminen olisi minua varten. Ikinä ei tosin tiedä, jos mieli muuttuu.

TYY sai marraskuussa uuden edustajiston. Aiheesta pääset lukemaan alkaen sivulta 10.

Senilex vieraili tammikuussa puolustusministeriössä. Lue vierailusta sivulta 16 alkaen.

Uunituoreella Vaihdossapalstalla Lexiläiset jakavat kokemuksiaan vaihdosta sivulta 22 eteenpäin.

Stressaako erikoistumisjaksovalinnat? Opintovastaava vastaa aiheeseen liittyviin kysymyksiin sivulla 30.

Seuraa somessa:

Päätoimittaja: Verna Niskanen lexpress@lex.fi

Toimitusavustaja: Iina Marttila

Toimituskunta:

Veeti Kainulainen

Silja Nikkanen

Salla Pajala

Sonia Palovaara

Ville Piirainen

Iiro Toivonen

Elli Tamminen

Frans Vihmakoski

ISSN 1235-371X

Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Taitto ja ulkoasu: Verna Niskanen

Kansikuva: Senni Sorkko

Galleriakuvat: Noora Khames

Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@LexTurku

@lexturku

@LexTurku

Ilmoitusmyynti: Julius Hella talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Painosalama Oy

Painos: 100 kpl

06 PÄÄKIRJOITUS Lepo kannattaa

08 PUHEENJOHTAJALTA Yhteisöllisin järjestö

10 EDARISSA TAPAHTUU Uusi edustajisto järjestäytyi marraskuussa

12 SENILEXIN VIERAILU PUOLUSTUSMINISTERIÖÖN - Nato-jäsenyydestä ja lainvalmistelusta

16 LEXILÄISEN VUOSI Opintojaosto

22 VAIHDOSSA

28 VASTAAMO - KUN VASTATTAVAA ON YLI 20 000 UHRILLE

30 OPINTOPALSTA

”Mulla ei ole vitosen keskiarvoa, olenko nyt tuhoon tuomittu opintojen ja uran suhteen?”

32 IUS NATURALE Aika luopua eläinkokeista

36 KUVAGALLERIA

39 LOPUKSI Muutoksen tuulet

Lepo kannattaa

Mikään ei ole pysyvää paitsi muutokset. Uudella vuodella on tapana tuoda mukanaan paljon uutta. Onpa se tuonut iki-ihanalle lehdellemme uuden päätoimittajankin. Viime vuoden päätoimittaja

Jonna Piira teki hyvää työtä rakkaan ainejärjestölehtemme parissa ja saankin nyt ilon ja kunnian jatkaa tässä tehtävässä vuonna 2024. Lupaan tehdä parhaani, jotta saisitte jatkaa antoisia lukukokemuksia tämän lehden parissa tänäkin vuonna.

Vuoden vaihtuminen tuo kullekin eri asioita. Toisille se on tuonut lisää puhtia ja jaksamista, toisille taas entistä enemmän stressiä ja täyttyviä to do -listoja. Uusi vuosi on myös erinomainen tilaisuus jättää taakseen vanhat tavat, joista haluaisi päästää irti. Se on mahdollisuus jättää hyvästit itseä kuormittaville tottumuksille.

Etenkin opiskelijalla elämä menee helposti suorittamiseksi, välillä jopa aivan tiedostamatta. On lukemista, on deadlineja, on tapahtumia. Pitäisi ehtiä liikkumaan, käymään kaupassa ja jonkun näköinen sosiaalinen elämäkin tulisi olla. Monelle seuraavanlainen skenaario saattaa olla jo aivan liian tuttu: Projekti on vihdoin saatettu maaliin. Huh! Pitkään siinä menikin. Illalla alkaa vähitellen havaita ikäviä tuntemuksia kurkussa ja seuraavat neljä päivää menevätkin sängyn pohjalla flunssaa parannellessa. Liian pitkään jatkunut tauoton puurtaminen on vaatinut veronsa. Jos ei malta ottaa aikaa terveydelle, tulee vastaan hetki kun on pakko antaa aikaa sairastamiselle.

Toki on olemassa aikakausia, jolloin jaksamista edellytetään enemmän ja aikaa rauhoittumiselle ei meinaa löytyä millään. Välillä tavoitteiden saavuttaminen vaatii enemmän keskittymistä ja pidempiä päivä. Näin sen kuuluukin olla. Jos tämänlainen asiaintila alkaa kuitenkin vähitellen muuttua lyhyestä ajanjaksos -

ta ennemmin pysyväksi elämäntavaksi on järkevää pysähtyä hetkeksi ja miettiä, onko tosiaan aivan välttämätöntä vaatia itseltään kaikkien tehtävälistalla olevien asioiden suorittamista vai olisiko – edes hetkellisesti – parempi ilman jotakin niistä. Kiireen keskellä pitää muistaa myös välillä hengähtää. Vaikka se saattaakin tuntua hieman kummalliselta, aivan kuin pakollisille menoille ja tehtäville, myös rentoutumiselle kannattaa aikatauluttaa aikaa kalenteriin. Säännöllinen rentoutuminen auttaa jaksamaan etenkin pidemmällä aikavälillä.

Seuraavan kerran kun löydät itsesi kiireisen viikon päätteeksi pänttäämässä yön pikkutunneilla aivan liian lyhyen ajan päässä lähitulevaisuudessa häämöttävään tenttiin kannattaa pohtia, onko tosiaan tarpeellista puristaa itsestä vielä viimeisetkin mehut irti vai olisiko yksinkertaisesti parempi vain sulkea kirjat, laittaa päälle lempisarja ja antaa mielen levätä. Valinta saattaa olla käänteentekevä jo tenttituloksessa, mutta sitäkin merkityksellisempi se on pidemmän aikavälin terveyden kannalta.

Haluankin nyt toivottaa kaikille mukavia lukuhetkiä LexPressin parissa ja samalla kannustaa ajoittain laittamaan oman jaksamisensa tavoitteiden edelle – edes välillä!

Verna Niskanen Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Aktivoi maksuton lukuoikeutesi Lex ry:n jäsensivuilla

lex.fi/jasensivut

Opi, menesty, inspiroidu!

Yhteisöllisin

järjestö

LYhteisöllisyys lähtee jäsenistöstä itsestään ja jokainen jäsen voi vaikuttaa siihen omilla toimillaan.

ex palkittiin viime vuonna TYYn Hall of Fame -voittajana yhteisöllisimpänä järjestönä. TYYllä on järjestöjä yli sata, joten se, että Lex palkittiin näistä yhteisöllisimpänä, kertoo paljon. Yhteisöllisyys on voimavara, johon voimme tukeutua ja joka ohjaa toimintaamme. Samalla se on yksi niistä osatekijöistä, joka mahdollistaa toimintamme kehittämisen, turvaten samalla kuitenkin perinteiden säilymisen ja ylivuotisuuden. Noin tuhannen jäsenen yhdistyksessä yhteisöllisyyden tunne ei synny automaattisesti yhdessä yössä, vaan se on vuosien kehityksen tulos, jonka eteen jokainen lexiläinen on antanut panoksensa. Yhteisöllisyys lähtee jäsenistöstä itsestään ja jokainen jäsen voi vaikuttaa siihen omilla toimillaan. Se, että Lex on palkittu TYYn yhteisöllisempänä järjestönä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiat olisivat meillä täydellisesti. Emme voi sulkea silmiämme siltä, etteivät kaikki koe yhteisöllisyyden tunnetta yhdistyksessämme. Vaikka tapahtumatoimintamme on monipuolista ja toimintaan osallistumismahdollisuuksia on runsaasti, ei jokainen välttämättä löydä omaa paikkaansa tai omanlaisiaan ihmisiä Lexistä. Tämä on paitsi ymmärrettävää, myös täysin hyväksyttävää. Täydellisyyteen ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä, sillä noin tuhannen jäsenen yhdistyksessä se ei ole edes realistista.

Täydellisyyden sijasta meidän tulee keskittyä parhaamme teke -

miseen. Lexin on huomioitava toiminnassaan mahdollisimman laajasti ihmisten erilaisuus ja tämän myötä varmistettava toimintansa monipuolisuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Lexissä on pystyttävä turvaamaan myös sellaisen toiminnan järjestäminen, jonka kohderyhmä on ehkä hieman pienempi muuhun toimintaan nähden. Jäsenistölle on mahdollistettava toiminnan kehittäminen toivomaansa suuntaan. Tämä kuitenkin edellyttää myös jäsenten oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Lexistä löytyykin lähivuosilta loistavia esimerkkejä jäsentensä aktiivisesta otteesta toiminnan kehittämiseksi haluamaansa suuntaan; laskettelun ystäville laskettelukerhon puuttuessa sellainen perustettiin, ympäristö-, ilmasto-, ihmis- ja eläinoikeusteemoihin pääsee nykyään syventymään Ius Naturalen tapahtumissa ja purjehdusreissut meille mahdollistaa SeilaiLex. Jokainen näistä kerhoista näyttää hienosti mallia siitä, kuinka erilaisuus voidaan yhä paremmin huomioida ja monipuolisuus taata toiminnassamme. Mikäli et ole löytänyt Lexistä mieleistäsi tekemistä tai omaa

paikkaasi, rohkaisenkin sinua tarttumaan tuumasta toimeen! Kerro ideasi ja jaa tunteesi – mitä Lexistä puuttuu? Toisaalta yhteisöllisyyden tunteminen ei välttämättä vaadi sitä, että osallistuu aktiivisesti mukaan toimintaan ja käy säännöllisesti tapahtumissa, vaan se voi ilmetä myös muuten. Yhteisöllisyys voi merkitä esimerkiksi myös sitä, että käy mielellään luennoilla, nauttii yhteisistä lounashetkistä yliopistolla ystävän kanssa ja osallistuu innolla muutamaan tapahtumaan vuodessa. Tai vaikkapa sitä, että hyödyntä Lexin tarjoamia jäsenetuja ja käyttää luentomuistiinpanoja opiskelun tukena. Vaikka Lexissä kaikkia rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti mukaan toimintaan, voi joillekin Lexin paras ja juuri se sopivin anti olla ainoastaan pieni osa murto-osa kaikista yhdistyksemme tarjoamista mahdollisuuksista. Tätä meidän onkin kunnioitettava.

Siispä kokeilkaa, osallistukaa ja luokaa rohkeasti uutta, mutta hyödyntäkää juuri sitä, mitä haluatte!

EDARISSA TAPAHTUU

Uusi edustajisto järjestäytyi marraskuussa

TEKSTI JIMI SALONEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

Marraskuun lopussa uusi Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) edustajisto kokoontui ensimmäistä kertaa edustajistovaalien jälkeen. Ryhmä Lex valitsi allekirjoittaneen toimimaan ryhmän johdossa, ja astunkin nöyrästi mutta innokkaasti uusiin saappaisiin. Edustajiston järjestäytymiskokouksessa ryhmät kertoivat uuden kokoonpanonsa ja ryhmien johdon. Samalla valittiin uudet toimijat TYYn hallitukseen, toimikuntiin sekä Turun ylioppilaslehden (Tylkkäri) johtokuntaan. Ryhmä Lex menestyi sekä kokouksen äänestyksissä että kokousta edeltäneissä hallitusneuvotteluissa hyvin huolimatta siitä, että lääkiksen ja kauppiksen kanssa muodostamamme vaalirenkaan paikkamäärä putosikin 20 paikasta 15 paikkaan syksyn edarivaaleissa.

TYYn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kauppislaisen TSE-listan Katie Astin . Astin toimi viime vuoden TYYn hallituksessa kansainvälisistä asioista, tuutoroinnista sekä yritysyhteistyöstä vastaavana hallituksen jäsenenä. Myös lexiläisedustus hallituksessa säilyi, kun Ryhmä Lex sai neuvoteltua ensimmäisen vuoden lexiläisen Jimi Mahosen TYYn hallitukseen. Mahosen sektoreita vuonna 2024 ovat koulutuspolitiikka, kuntapolitiikka ja yritysyhteistyö. Ryhmä Lex

jää innokkaana seuraamaan, mitä Mahonen saa tänä vuonna hallituksessa aikaan!

TYYn hallituksen lisäksi myös toimikuntiin valittiin vahva lexiläisedustus. Ryhmä Lex sai puheenjohtajan nuijan sekä TYYn valintatoimikuntaan että Tylkkärin johtokuntaan. Valintatoimikunnan puheenjohtajana toimii jatkossa Ryhmä Lexin toisen kauden edaattori sekä entinen ryhmäpuheenjohtaja Elisa Hyvärinen . Toimikunnan jäsenenä jatkaa Kia Tarvainen . Valintatoimikunnan tehtävänä on esimerkiksi valmistella lakisääteiset nimitykset yliopiston hallintoelimiin TYYn hallituksen ja edustajiston päätettäviksi. Nykyinen ryhmäpuheenjohtaja Jimi Salonen puolestaan siirtyi Tylkkärin johtokunnan puheenjohtajaksi. Jäsenenä jatkaa Annsofi Salo . Johtokunta vastaa lehden operatiivisesta johtamisesta edustajiston päättämän talousarvion puitteissa. Johtokunta ei kuitenkaan puutu

lehden journalistiseen linjaan. Johdollani johtokunta käynnistää välittömästi Ryhmä Lexin esittämän ja edustajiston marraskuun kokouksessaan hyväksymän sisäisen selvityksen päätoimittajan työsuhteen puolipäiväistämisestä. Selvitys on osa Ryhmä Lexin peräänkuuluttamaa varautumista ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden

Meitä oikkareita pidetään asiantuntevina ja luotettavina toimijoina ylioppilaskunnassa, mikä antaa meille ryhmämme kokoa suuremman

vaikutusvallan TYYn ja sitä kautta koko ylioppilasliikkeen kannanmuodostukseen.

poistumiseen. Petteri Orpon (kok) hallituksen on määrä antaa pakkojäsenyyttä koskeva selvitys tänä keväänä ja aloittaa mahdollisesti lainsäädäntöön tehtävät muutokset.

Puheenjohtajuuksien lisäksi lexiläisiä valittiin myös toimikuntien jäsenistöihin. Vaikutusvaltaisen taloustoimikunnan jäseneksi valittiin Ryhmä Lexin toisen kauden edaattori ja ainejärjestö Lex ry:n vuoden 2023 puheenjohtaja Kaapo Havuluoto . Taloustoimikunta valmistelee TYYn budjetin sekä toimii TYYn alaisen liikeyrityksen Universtas Oy:n yhtiökokouksena. Universtas Oy omistaa esimerkiksi 51 % Unican ravintoloista. Taloustoimikunnan lisäksi myös avustustoimikuntaan valittiin lexiläisedustus. Avustustoimikunnan jäsenenä aloittaa Gabriel Leino . Leino ja Havuluoto toimivat myös edariryhmän varapuheenjohtajina kuluvan vuoden.

Uutena ryhmäpuheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen entistä suurempaan edustukseemme TYYn elimissä. Meitä oikkareita pidetään asiantuntevina ja luotettavina toimijoina ylioppilaskunnassa, mikä antaa meille ryhmämme kokoa suuremman vaikutusvallan TYYn ja sitä kautta koko ylioppilasliikkeen kannanmuodostukseen. Jatketaan rakentavalla mutta tiukalla edunvalvontalinjalla myös jatkossa.

Senilexin vierailu puolustusministeriöön – Nato-jäsenyydestä ja lainvalmistelusta

ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

Alumniyhdistys Senilexin jäsenet pääsivät tutustumaan puolustusministeriön toimintaan helmikuussa. Vierailu järjestettiin hyvin erityisessä paikassa, C. L. Engelin suunnittelemassa Helsingin päävartiossa Presidentinlinnan vieressä. Tapahtumaa isännöi Lex-alumni, puolustusministeriön hallitussihteeri Joona Lapinlampi kollegoidensa kanssa. Vierailulle osallistuneet 35 alumnia ja viisi lexiläistä saivat erittäin kattavan kuvan ministeriön toiminnasta, ja runsaat kysymykset sekä vilkas keskustelu tekivät tapahtumasta poikkeuksellisen kiinnostavan.

EVierailutilaan saavuttiin pääovesta aulavartiossa toimivan varusmiehen ohi. Jos aidatun alueen sisäpuolelle astuisi olematta kutsuttu tiloihin, vartiomies kajauttaisi välittömästi SEIS! -huudon. Päävartiossa palveluksessa olevat varusmiehet seisovat aulavartiossa tunnin kerrallaan, ja vierailun aikana pääsimme myös näkemään vahdinvaihdon. Pääesikunnassa on päävartion komendantin toimisto sekä Presidentinlinnan tukitoimintoja, kun taas puolustusministeriön omat toimitilat ovat Kasarmitorin vieressä.

Puolustusministeriötä tilaisuudessa edustivat Joona Lapinlammen lisäksi lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström (entinen lexiläinen hänkin), vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen , hallitussihteeri Alberto Guidastri ja asiantuntija Tuukka Einola . Hanna Nordström on toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2012 lähtien, ja aiemmin hän on työskennellyt syyttäjänä, merivoimien esikunnan sotilaslakimiehenä ja Puolustusvoimien asessorina eli pääjuristina. Joona Lapinlampi aloitti ministeriössä heti valmistumisensa jälkeen 4,5 vuotta sitten, ja on viihtynyt työssään erinomaisesti – syksyllä hän tosin lähtee Joensuuhun auskultoimaan.

TEKSTI JA KUVAT | INARI KINNUNEN

Organisaatiossa käytännössä kaikki tuntevat toisensa, ja matalan hierarkian ansiosta työyhteisö on erityisen rento esimerkiksi muihin ministeriöihin verrattuna.

Rento ja pidetty työyhteisö

Puolustusministeriön henkilöstömäärä on noin 150 henkilöä, joista 55 % on naisia. Organisaatiossa käytännössä kaikki tuntevat toisensa, ja matalan hierarkian ansiosta työyhteisö on erityisen rento esimerkiksi muihin ministeriöihin verrattuna – sitä osoittaa myös erityisen hyvä menestyminen työtyytyväisyyskyselyissä. Puolustusministeriö on siviiliorganisaatio, ja siellä työskentelee vuosittain noin viisitoista korkeakouluharjoittelijaa. Runsaat kymmenen henkilöä työskentelee puolustusministeriön asettamana Suomen edustustoissa Natossa, EU:ssa ja Washingtonissa.

Hanna Nordströmin johtamassa puolustusministeriön lainvalmistelu- ja oikeusyksikössä työskentelee kymmenen henkilöä, joiden tehtäviin kuuluu säädösvalmistelu, valtiosopimusten voimaansaattaminen ja muiden kansainvälisten sitoumusten kommentointi valtiosopimusoikeudellisesta näkökulmasta sekä ministeriön ja hallinnonalan toiminnan lainmukaisuuden valvonta. Lisäksi osastolla työskentelevät juristit antavat ministeriön johdolle ja virkamiehille oikeudellista ohjausta ja neuvontaa sekä valmistelevat kutsun -

ta-asioiden keskuslautakunnan päätökset. Juristeja työskentelee myös puolustuspoliittisella osastolla sekä työ- ja virkasuhteisiin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä. Puolustusministeriön toiminnan esittely katkesi useasti yleisön esittämiin kysymyksiin esimerkiksi Natosta, reservistä eroamisesta, sotilastiedustelusta ja sääntelyn tarkkarajaisuudesta. Kysymyksiin vastattiin perusteellisesti, ja tilaisuus eteni luontevasti keskustelevassa sävyssä.

Puolustusministeriö on siviiliorganisaatio, ja siellä työskentelee vuosittain noin viisitoista korkeakouluharjoittelijaa.

Nato-jäsenyys vaikuttaa työtehtäviin

Puolustusministeriössä valmistellaan sotilaallisen maanpuolustuksen perustana olevat säädökset. Valmisteluvastuulla ovat esimerkiksi asevelvollisuutta, Puolustusvoimien tehtäviä, poikkeusolojen valmiutta, kansainvälistä sotilaallista kriisinhallintaa, puolustustarvikkeiden vientiä ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevat säädökset. Myös kyberturvallisuutta koskevia asioita kuuluu nykyään puolustusministeriön tehtäväkenttään. Lisäksi varsin tuore sotilastiedustelua koskeva sääntely kuuluu puolustusministeriön vastuualueisiin. Hanna Nordströmin viikonloppuinen hiihtoretki keskeytyi puhe -

luun helmikuussa 2022, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli alkanut. Tilanteeseen liittyvät työtehtävät käynnistyivät heti, ja valtionhallinto pystyikin nopeaan päätöksentekoon samantien. Yksi ratkaistava kysymys alkuvaiheessa oli, ryhdytäänkö Natoon liittymistä koskevaa hallituksen esitystä valmistelemaan etupainotteisesti eli ennen kuin liittymisestä oli olemassa varmuus – vai vaikuttaisiko se peräti röyhkeältä. Näin päätettiin toimia, jotta kansallinen valmius edetä asiassa olisi mahdollisimman hyvällä tolalla. On ilmiselvää, että työtehtävät lainvalmistelu- ja oikeusyksikössä ovat sekä lisääntyneet että muuttuneet Suomen liityttyä Natoon – vaikka toki Nato-yhteistyötä on tehty tiivisti jo aiemmin. Puolustusmäärärahojen lisääntyminen ei ole kuitenkaan ainakaan vielä johtanut virkojen lisääntymiseen: yksikköön ei ole perustettu yhtään uutta virkaa. Vertailun vuoksi Ruotsin puolustusministeriön vastaavalle osastolle on perustettu Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen seitsemän uutta virkaa. Organisatorisesti Nato ei ole ministeriön toimintaan vaikuttanut, vaan siihen liittyviä asioita käsitellään läpäisevästi kaikilla osastoilla. Natoon liittymisen myötä Suomi on sitoutunut liittymään kymmenkuntaan muuhun sopimukseen vuoden kuluessa, minkä lisäksi on toki tunnistettu muitakin säädösmuutostarpeita. Poliittisen paineen vuoksi lainsäädäntöhankkeita on nykyisessä kiireisessä tilanteessa jouduttu priorisoimaan eri tavalla kuin aiemmin. Natoon liittyvät lainvalmistelutehtävät jatkuvat edelleen. Parhaillaan ministeriöstä osallistutaan eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemisiin Naton SOFA-sopimusta koskevasta hallituksen esityksestä. Nato SOFA koskee Naton jäsenvaltioiden joukkojen asemaa toisen Naton jäsenvaltion alueella, ja hallituksen esityksen valmistelutyöhön osallistuttiin laajasti eri ministeriöistä. Nato SOFA on laadittu 1950-luvun alussa, eikä Suomella ole neuvotteluvaraa sopimuksessa – sitä ei ole valmistumisen jälkeen muutettu, eikä sopimuksen avaaminen ja samoista asioista sopiminen kaikkien Nato-maiden kesken olisi käytännössä mahdollista. Jokainen jäsenvaltio tulkitsee sopimusmääräyksiä omalla tavallaan. Sopimusmääräykset koskevat muun muassa maahantulomuodollisuuksia, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan käyttöä, vahingonkorvausoikeutta ja siitä luopumista sekä joukkojen erioikeuksia ja vapauksia.

SENILEXIN KUULUMISIA

Kuvassa: Senilexin puheenjohtaja Salla Suominen (vas.), Hanna Nordström, Joona Lapinlampi,

Kiinteä yhteys Puolustusvoimiin

Puolustusministeriön omat tilat ovat samassa korttelissa pääesikunnan kanssa Kasarmitorin laidalla. Puolustusministeriöllä ja Puolustusvoimilla on poikkeuksellisen kiinteä yhteys, ja esimerkiksi lainvalmistelutyötä voidaan tehdä joustavasti yhteistyössä Puolustusvoimien juristien kanssa – laadukas lainsäädäntö on tietenkin tärkeää sen soveltajalle. Puolustushallintoon liittyvän sääntelyn ulottuessa laajasti eri sääntelyalueille puolustusministeriön lainvalmistelijat tekevät paljon työtä myös muiden ministeriöiden kanssa. Hanna Nordström toivoi yliopistoissa tuotavan enemmän esille

lainvalmistelutyön merkityksellisyyttä: lakien valmistelu on luonnollisesti merkittävä vallankäytön väline. Tällä hetkellä käynnissä olevia säädöshankkeita ovat muun muassa Venäjän kansalaisten ja venäläisten oikeushenkilöiden kiinteistönhankintojen täyskieltoa koskeva sääntely ja Nato-liitännäinen salassa pidettävien keksintöjen patentoimista ja teknisten tietojen välittämistä puolustustarkoituksiin koskeva hanke.

Vierailun asiaosuuden jälkeen jatkoimme keskustelua tarjoilujen äärellä. Senilexin järjestämien tapahtumien yhtenä ideana onkin asiaohjelman lisäksi tarjota alumneille mahdollisuus tavata toisiaan: sekä vanhoja opiskelukavereita että uusia tuttavuuksia.

Tuukka Einola, Alberto Guidastri ja Kosti Honkanen

Lexiläisen vuosi

Lexiläisten Vuosi -palstalla pureudutaan ajankohtaiseen aiheeseen kanssalexiläisten kokemusten kautta sekä annetaan vinkkejä sujuvampaan opiskelija-arkeen!

Ensimmäisessä kirjoituksessa aiheena on opiskelijan oikeusturva ja esittelyssä oikeusapujaosto. Lex ry:n alaisuudessa toimii oikeusapujaosto, joka neuvoo TYYn, ÅASn sekä TUOn opiskelijoita sekä toimielimiä maksutta kaikissa oikeudellisissa asioissa pois lukien rikos- ja vero-oikeudelliset asiat. Jaostoa sitoo neuvonta-asioissa vaitiolovelvollisuus. Jaoston päivystysajat ja yhteydenottotavat löytyvät Lex ry:n nettisivuilta.

TEKSTI | RIIKKA YLI-JAMA KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI

Oikeusapujaosto on yksi tapa toteuttaa opiskelijan oikeusturvaa, ja se neuvoa-antavana osapuolena pyrkii olemaan helposti kaikkien opiskelijoiden tavoitettavissa. Millaisissa tilanteissa opiskelija voi kohdata neuvonnan tarvetta? Miten opiskelijat yleisesti pääsevät oikeusavun piiriin?

Opiskelujen alkaminen ja opiskeluaika ylipäätään on monelle muutosten aikaa, ja näitä muutoksia leimaa helposti kiire sekä tietynlainen herkkäuskoisuus, kun elämänkokemusta ei ole vielä kertynyt ja päätökset pitää usein tehdä aikapaineessa. Ajankohtaisiksi tulevat ensimmäisen vuokra-asunnon hankkiminen ja työsuhteiden solmiminen sekä ylipäätään erilaisten elämisen kannalta välttämättömien sopimusten solmiminen. Tällöin eteen voi tulla haastavia tilanteita, kun ensimmäiseksi omaksi kodiksi päätyy kiireessä valitsemaan summanmutikassa ensimmäisen kelvolliselta vaikuttavan asunnon tai kun uusi työ ei vastaakaan aivan täysin sitä, mitä työsopimuksessa on nimenomaisesti sovittu. Elämäntilannetta leimaa myös tietty poikkeuksellisuus: työpaikat ja kodit voivat vaihtua tiuhaankin, ja arki voi olla kovinkin vaihtelevaa.

Esimerkiksi asunto on paitsi yksi suurimmista elämisen kuluista, myös tärkeä ja merkityksellinen koti, jolloin siihen kohdistuvat haasteet voivat tuntua erityisen raskailta.

Epäselvässä tilanteessa opiskelijan voi olla vaikea löytää apua tarjoava henkilö työpaikalta, oman opiskelualan liitoltakaan ei välttämättä saa apua töiden ollessa eri alan töitä ja yleistä maksutonta oikeudellista neuvontaa on kovin vähän saatavilla. Tällaisissa tilanteissa opiskelija ajautuu usein haastavaan välikäteen: oikeusapu on kallista ja sen pariin hakeutuminen ei välttämättä tunnu ajankohtaiselta, kun omat oikeudet eivät ole aivan selkeitä ja omia haasteita ei välttämättä koe riittävän epäoikeudenmukaisiksi. Kuitenkin, näiden haasteiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan asiat kannattaa pyrkiä aina selvittämään neuvottelemalla osapuolten kesken omat oikeudet ja velvollisuudet tuntien.

Miksi olla yhteydessä oikeusapujaostoon?

Erilaisia oikeudellisia neuvoja ja vertaistukea on paljon tarjolla netissä, mutta liikkeellä on yhtä paljon myös väärää tietoa. Oikeudelliselle neuvonnalle on tarvetta, ja usein tilanteessa jo vertaistuki ja toisen ihmisen kanssa keskusteleminen ovat ensimmäinen askel kohti asian ratkaisemista. Oikeusapujaostossa kanssaopiskelijat neuvovat maksutta toisiaan, ja kaikki yhteydenotot ovat vaitiolovelvollisuuden piirissä. Yhteydenottoa varten opiskelijan ei tarvitse itse perehtyä aiheeseen, vaan jaostolaiset neuvovat asian hoitamisessa, eikä asian kanssa tarvitse jäädä yksin. Neuvontaa annetaan matalalla kynnyksellä opiskelijalta opiskelijalle hyvässä hengessä ratkaisuja etsien.

Oikeusapujaoston puheenjohtaja Ilona Mattila

Millaista on toiminta oikeusapujaostossa?

Oikeusapujaostossa toimiminen on merkityksellinen harrastus, jossa pääsee hyödyntämään omaa elämänkokemusta sekä kehittämään omaa osaamista: Oikeusapujaoston kautta pääsee lähelle käytännön elämässä usein vastaan tulevia ongelmia sekä opettelemaan oikeudellisen neuvonnan antamista. Toiminta ei edellytä aikaisempaa kokemusta, ja sitä kautta pääsee auttamaan muita opiskelijoita sekä olemaan osa haasteiden ratkaisemista. Jaostossa saa myös itsevarmuutta oikeudellisissa tilanteissa toimimiseen sekä pääsee kehittämään ryhmätyötaitoja.

Millaisia asioita kannattaisi ottaa huomioon erilaisia sopimuksia solmiessa? Mitä vinkkejä antaisitte näihin tilanteisiin?

Työsopimusta solmittaessa kannattaa huolehtia siitä, että työtehtävät kirjataan sopimukseen tarpeeksi täsmällisesti ja että sovitusta myös pidetään kiinni. Mikäli työehdot käytännön työssä muuttuvat olennaisesti, kannattaa rohkeasti pyytää myös sopimuksen päivittämistä! Työsopimuksen tulisi myös vastata asiantilaa, ja esimerkiksi mikäli työntunteja on kuussa aina tietty määrä, kannattaa se kirjata sopimukseen nollatuntisopimuksen sijaan.

Vuokrasopimuksen kohdalla kannattaa jo sopimuksentekovaiheessa sopia, miten ja kenelle mahdollisista asunnossa tapahtuvista vahingoista tai vioista ilmoitetaan. Mikäli asunnossa ilmenee muuttovaiheessa kulumisen jälkiä joista vuokranantaja ei ehkä ole tietoinen, kannattaa ne dokumentoida itselle. Vuokralaisen kannattaa myös hyödyntää vuokravakuustiliä sen sijaan, että vuokravakuus maksettaisiin suoraan vuokranantajalle.

Yleisesti sopimuksia solmiessa kannattaa rauhassa tutustua sopimuksen ehtoihin ja varmistua siitä, että asian on ymmärtänyt oikein ennen sopimukseen sitoutumista. Ennen allekirjoittamista voi tarvittaessa pyytää miettimisaikaa. Sopimuksien sisällöstä myös voi ja saa neuvotella! Mikäli huomaa tehneensä virheen tai sitoutuneensa johonkin itselleen epäedulliseen tilanteeseen, apua hakiessa asiaa ei tarvitse hävetä tai nolostella. Kaikkea sattuu ja tapahtuu ja virheistä oppii.

Artikkeliin haastateltu seuraavia oikeusapujaoston jäseniä: Ilona Mattila, Milka Paloniemi ja Johanna Mäkinen.

Jaoston jäsen Milka Paloniemi

Jaoston jäsen Johanna Mäkinen

Vaihdossa

TEKSTI | VERNA NISKANEN KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI

Vaihtoon lähteminen on erinomainen mahdollisuus nähdä ja kokea maailmaa. Kokemus voi auttaa parantamaan kielitaitoa ja lisätä ymmärrystä sekä vieraasta että omasta kulttuurista. Se antaa opiskelijalle myös loistavan tilaisuuden pitää taukoa perinteisestä opiskeluarjesta ja päästä luomaan unohtumattomia muistoja toiselta puolelta kotoisaa Eurooppaa tai kenties aivan uudelta mantereelta. LexPressin upouudella Vaihdossa-palstalla pääsemme kuulemaan lexiläisten vaihtokokemuksista eri puolilta maailmaa.

Vuoden ensimmäisessä julkaisussa lexiläiset johdattavat meidät seuraamaan arkeaan Espanjassa, Englannissa ja Malesiassa.

Universidad de Barcelona

Perinteinen päiväni vaihdossa alkoi yleensä aika myöhään. Espanjassa elämän rytmi oli myöhäisempi, joten yleensä yliopistotunnit alkoivat myös myöhemmin ainakin Universidad de Barcelonassa. Suurin osa tunneistani oli iltapäivällä, mutta maanantaisin ja tiistaisin tunnit alkoivat klo 10. Tein 15 noppaa, joten minulla oli 5 kurssia, joista yksi oli kahden kuukauden Espanjan kielen intensiivikurssi. Jos intensiivikurssia ei lasketa minulla oli yliopistotunteja 1-2 päivässä. Torstaisin ja perjantaisin minulla ei ollut yliopiston tunteja. Englanninkielinen valikoima ei ollut kovin suuri verrattuna vaihtareiden määrään ketkä ei puhu espanjaa, joten en mahtunut kaikille mieleisille kursseille, mutta olin kuitenkin tyytyväinen. Yliopistossa kurssini olivat julkista ja yksityistä kv-oikeutta sekä yksi kurssi eri maiden huumelainsäädännöistä. Aamupalaksi söin yleensä paahtoleipää ja jugurttia tai puuroa. Suodatinkahvia ei Espanjassa yleensä saa, joten join yleensä espressoa maidolla mutteripannulla tehtynä tai teetä. Aamuaskareiden jälkeen lähdin yliopistolle, jonne kesti asunnoltani noin 20 min metrolla. Metro

Nimi: Sonia Palovaara

Vuosikurssi: 5

Vaihdon pituus: 5 kk

Vaihtokohde: Barcelona, Espanja

Miksi juuri kyseinen kohde? Valitsin Espanjan koska kyseinen maa ja kulttuuri ovat aina kiinnostaneet minua. Luin joskus lukiossa pari kurssia espanjan kieltä ja siitä lähtien itselle on ollut selvää, että haluan Espanjaan vaihtoon. Barcelona valikoitui kaupungiksi, koska kyseessä on isompi ja kansainvälisempi kaupunki, jossa varmasti pärjäisi englannilla ja riittäisi tekemistä sekä näkemistä. Bonuksena tietenkin aurinko ja ranta verrattuna sisämaassa sijaitsevaan Madridiin.

oli Barcelonassa erittäin kätevä ja laaja verrattuna kaupungin kokoon, joten pääsin asunnoltani melkein mihin vain n. 10-25 minuutissa. Yliopistossa kurssini olivat englanniksi, joten suurin osa kurssilaisista oli myös muita vaihtareita. Opetuksen taso vaihteli professorien välillä, mutta verrattuna Suomen oikikseen opetus oli todella koulumaista. Kurssikoot olivat noin 20-30 oppilasta per kurssi pienessä luokkahuoneessa. Opettaja kyseli paljon kysymyksiä oppilailta sekä teimme paljon ryhmätöitä ja esitelmiä. Pidin siitä, että parilla kurssilla oli myös debatteja eri aiheista ja ihmiset olivat rohkeasti äänessä tunneilla. Yliopistoluentojen jälkeen kävimme yleensä kavereiden kanssa kahvilla yliopiston kahvilassa ja riippuen töiden määrästä saatoimme joskus jäädä yhdessä opiskelemaan oikiksen kirjastoon. Usein minulla oli kuitenkin espanjaa iltapäivisin, joten lähdin siirtymään kohti keskustaa, missä yliopiston kielikeskus sijaitsi. Espanjan opiskelu oli mielestäni mukavaa, koska siellä tapasi muita vaihto-opiskelijoita ja vaihdossa kieltä pääse harjoittelemaan eri tavalla arkisissa tilanteissa joka päivä. Lisäksi opetus oli hyvää, koska opettaja oli paikallinen. Kurssi oli aika kallis, 190€, mikä tuli itselle yllätyksenä, mutta koen että se oli kuitenkin rahanarvoinen. Ainakin kallis kurssimaksu motivoi panostamaan kurssiin, kun siitä oli maksanut. Yliopisto tarjoaa myös katalonian kieltä halvemmalla, mutta itse koin, että siitä ei olisi minulle niin paljon hyötyä kuin espanjan kielestä. Kataloniaa puhutaan vain pienel -

lä alueella ja myös Kataloniassa ihmiset osasivat puhua espanjaa. Espanjan tunnin jälkeen suuntasin yleensä kotiin. Asuin asunnossa 4 muun ihmisen kanssa ja kaikki olivat yleensä lyhytaikaisesti Barcelonassa eri puolilta maailmaa joko töissä tai opiskelemassa. Kämppikset vaihtuivat välillä, mutta asunnossamme asui esimerkiksi hollantilainen, ranskalainen, sveitsiläinen, israelilainen ja ecuadorilainen. Kämppisasuminen oli itselle uutta, mutta pidin siitä että pääsin tutustumaan erilaisiin ja eri ikäisiin ihmisiin. Kaikki kämppikseni olivat todella mukavia ja yhteiselo sujui ongelmitta, vaikka esimerkiksi ihmisten siisteys saattoi hieman vaihdella. Jännitin hieman ennen vaihtoa miltä tuntuu asua neljän entuudestaan tuntemattoman ihmisen kanssa, mutta lopulta kokemus oli todella hyvä ja sain kämppiksistä uusia ystäviä eri puolelta maailmaa. Vuokrat ovat nousseet Barcelonassa, joten on yleistä, että esimerkiksi myös työssäkäyvät asuvat usein kämppisten kanssa. Iltaisin näin usein ystäviäni ja kävimme usein syömässä, esim. tapaksilla, tai yksillä yleensä sangrialla tai vermutilla, jotka ovat perinteisiä Espanjalaisia juomia. Barcelonassa hinnat ovat hieman alhaisempia kuin Suomessa ja esimerkiksi yksi tapas maksoi normaalisti noin 4-6,50 euroa ja sangria tai viinilasi 4-5 euroa. Vaihdossa tuli siis syötyä useammin ulkona halvempien hintojen takia. Koin, että Espanjassa oli hieman vaikeampaa löytää kasvisruokaa kuin Suomessa mutta onneksi Barcelonassa yleensä löytyy nykyään listalta kasvisvaihtoehtoja ja kaupoista kasvisproteiineja, vaikkakin vähän kalliimmalla. Vaihdon alussa saatoimme iltaisin käydä myös ERASMUS -tapahtumissa. Myöhemmin kun olimme tutustuneet paremmin, vietimme enemmän aikaa keskenämme, koska Barcelonassa vaihto-opiskelijoita oli jopa 1000-2000, joten ERASMUS-tapahtumat olivat aika iso -

ja. Omat ystäväni tapasin esimerkiksi juuri ERASMUS-tapahtumissa ja oikiksessa. Paikallinen ERASMUS oli erittäin aktiivinen ja tapahtumia olisikin riittänyt vaikka joka päivälle, joten varmasti kaikille löytyy tekemistä ja uusia ystäviä sen kautta. Suurin osa tapahtumista oli bileitä, mutta ERASMUS järjesti myös reissuja lähikaupunkeihin tai kokeilemaan urheilulajeja. Lisäksi yliopistolla oli oma ESN-järjestö, joka järjesti tapahtumia vaihtareille jäsenmaksua vastaan. Vaihto oli kokonaisuutena mielestäni erinomainen, ainutlaatuinen ja opettavainen kokemus, jollaista ei välttämättä tule uudelleen vastaan, joten suosittelen vahvasti kaikille vaihtoon lähtemistä! Minulta saa myös aina vinkkejä, mikäli Barcelona paikkana tai yleisesti vaihtoon lähteminen kiinnostaa :’)

Vaihto-opinnot täällä Englannissa on alkaneet ihan mukavasti. Skippasin tavallaan pari kuukautta Suomen talvesta, koska täällä on vihreä maa, lehdet puissa ja noin 10 astetta lämmintä. Aika keväinen sää siis. Vaikka ajattelisi että täälläkin on länsimainen kulttuuri eikä se eroaisi hirveästi Suomesta, on paljon kaikkea uutta ja erilaista. Alussa tuli pienimuotoinen kulttuurishokkikin, kun täytyi opetella paljon uutta ja tottua erilaisiin asioihin ja tapoihin ihan perus arjessa. Hakuajan ja vaihtoon lähdön välillä oli yli vuosi aikaa, joten koko asian ehti unohtaa monta kertaa, kunnes lähtöön olikin yhtäkkiä enää muutama päivä. Tuolloin se vasta konkretisoitui ja siksi muutos ehkä tuntuikin niin isolta. Nyt arki on alkanut kuitenkin rullaamaan paremmin ja päivät alkaneet kulua nopeasti.

Nimi: Salla Pajala

Vuosikurssi: 3

Vaihdon pituus: 4 kk

Vaihtokohde: Canterbury, Iso-Britannia

Miksi juuri kyseinen kohde? Halusin maahan, jossa puhutaan englantia, mutta joka ei ole kuitenkaan liian kaukana Suomesta. Iso-Britannia olikin siis itselleni täydellinen vaihtoehto! Kuulin etukäteen myös paljon hyvää Kentin Law Schoolista.

Tavallinen päiväni täällä alkaa aina aamuisin kaurapuurolla! Sitten suuntaan päivän ensimmäiselle luennolle tai seminaariin. Seminaareja on joka viikko yksi per kurssi eli minulla yhteensä kolme seminaaria viikoittain, ja niissä keskustellaan aktiivisesti erilaisista asioista. Olen myös pärjännyt kielen puolesta ihan hyvin, eikä vaikeuksia ole tullut opinnoissakaan vastaan. Käyn täällä ADR, Crime & Society ja Legal Ethics kurssit, jotka ovat kaikki olleet tähän mennessä todella mielenkiintoisia. Luennoilla on tavallaan läsnäolopakko ja poissaoloista täytyy ilmoittaa, läsnäolosta saa kuitenkin myös pisteitä. Luennot ja seminaarit kestää aina vain 50 minuuttia, mikä on aika iso ero meidän opetukseen Turussa. Yleensä päivässä on yksi tai kaksi luentoa taikka seminaaria, joiden välissä käyn lounaalla opiskelijaravintolassa tai kämpällä. Myös täällä saa 3£:lla opiskelijalounasta. Vapaa-ajalla käyn usein kuntosalilla ja vietän aikaa kirjastossa. Täällä kampuksella asuville opiskelijoille on ilmainen kuntosalijäsenyys, johon kuuluu kaikki ryhmäliikuntatunnit ja erilaiset muut liikuntatunnit, kuten jalkapalloa tai koripalloa. Kirjasto on auki 24/7. Myös monia erilaisia kerhoja on tarjolla aina pupujen ruokinnasta amerikkalaiseen jalkapalloon ja miekkailusta sirkukseen. Myös ELSA Kent löytyy. Itse liityin Elsaan ja Nordic Societyyn, joka järjestää erilaisia tapahtumia pohjoismaista tuleville opiskelijoille. Liityin myös Law Societyyn, joka järjestää muun muassa suuren Law Dinnerin vuju-tyyppisesti maaliskuussa, jossa pääsee myös tutustumaan eri oikeudenaloilla työskenteleviin juristeihin.

Täällä on panostettu yliopiston puolesta hämmästyttävän paljon opiskelijoiden turvallisuuteen. Esimerkiksi voi soittaa ilmaiseen turvapalveluun, jos haluat, että joku tulee kävelemään kanssasi paikasta A paikkaan B, mihin kellonaikaan tahansa. Myös napin painalluksella saa hätätapauksessa turvapalvelut paikalle. Kampusalue on valtava, ja yliopistolla on omat kaupat ja jopa klubi, joten kampukselta ei tarvisi välttämättä poistua ollenkaan. Canterbury on kuitenkin todella idyllinen englantilainen pieni kaupunki, joten käyn mielelläni keskustassa useasti! Siellä on upea katedraali,

pieniä ihania kahviloita ja upeita taloja, joita ihastelee ilomielin. Viikonloppuisin pyrin tekemään aina jonkun reissun joko Lontooseen tai vähän kauemmaksikin muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Julkinen liikenne on todella hyvä ja bussit ainakin edullisia, myös Ryanairilla pääsee lentämään todella edullisesti ympäri Brittein saaria. Suunnitelmissa on lähteä ainakin Irlannin Dubliniin ja Walesiin sekä Ranskaan vedenalaisen tunnelin kautta junalla. Odotan niitä reissuja kyllä innolla!

Odotan toisaalta myös kotiinpaluuta ja opiskelijaelämää Turussa. Täällä ollessa on oppinut jälleen arvostamaan monia asioita, joita me Suomessa pidämme itsestäänselvyytenä. Aion kuitenkin ottaa tästäkin kokemuksesta kaiken irti, joten bilettäkää te sillä välin Kirkkotiellä munkin edestä, ja ennen kaikkea käykää Skimban tapahtumissa! Nähdään taas kun ruoho on sielläkin jo vihreämpää! <3

TUniversityofTechnologyMalaysia

Terkut täältä toiselta puolelta maailmaa! Oon nyt asunut nelisen kuukautta Malesiassa, opiskellen kauppatieteitä ja markkinointia. Tällaista mun arki pääsääntöisesti on:

Herätys soi kasin maissa. Yleensä mulla on kaksi luentoa, esimerkiksi tilastotieteen tai strategisen markkinoinnin kursseista. Tiedekunnalle ei ole kovin pitkä matka, koska asun kampuksen asuntolassa muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Pääsen kampusalueella kiertävällä bussilla tiedekunnalle ja kumpikin luento on parin tunnin mittainen. Luentojen jälkeen syön kurssikavereiden kanssa lounasta, eli useimmiten ‘nasi goreng ayam’ ja ‘roti canai’, eli paistettua riisiä ja kanaa sekä leipää currykastikkeen kanssa.

Nimi: Silja Nikkanen

Vuosikurssi: 2

Vaihdon pituus: 5 kk

Vaihtokohde: Johor Bahru, Malesia

Miksi juuri kyseinen kohde? Malesia on KaakkoisAasian unohdettu helmi, ja halusin päästä oppimaan lisää maan moninaisesta kulttuurista. Sain myös lämpimät suosittelut toiselta Malesiassa vaihdossa olleelta lexiläiseltä, joten päätös oli helppo!

Lounaan jälkeen suuntaan yhdelle yliopiston kirjastoista opiskelemaan ja tekemään kursseilla saatuja tehtäviä. Jokaisen kurssin aikana tehdään vähintään yksi ryhmätyö sekä itsenäisiä palautettavia töitä. Malesiassa yliopisto-opinnot eivät ole yhtä itsenäisiä kuin Suomessa - läsnäoloa on enemmän ja viime kädessä professori pitää huolen siitä, että opiskelijat eivät jää jälkeen opinnoissa.

Yliopisto järjestää monenlaista harrastustoimintaa kerhojen muodossa, joka on tuonut mukavan vastapainon opintojen ohelle. Kirjastosta suuntaankin päivästä riippuen joko uima-altaalle tai sulkapallokentälle ystävien kanssa liikkumaan. Päivälliseksi nautimme paikallisilta markkinoilta ostettuja herkkuja, tai toisinaan laitamme asuntolassa ruokaa. Loppuillan vietän yhdessä kämppisten eli muiden vaihto-oppilaiden kanssa seurustellen.

O letko itse vaihdossa? Tunnetko kenties toisen lexiläisen, joka olisi kiinnostunut jakamaan tunnelmia omasta vaihtokokemuksestaan? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen lexpress@lex.fi !

Vastaamo – Kun vastattavaa on yli

20 000 uhrille

KUVAT | PIXABAY

Psykoterapiakeskus Vastaamon toista oikeudenkäyntiä on käsitelty

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa marraskuusta 2023 alkaen, ja pääkäsittelyyn on varattu aikaa helmikuun loppuun. Miten käsittely etenee, ja mikä tekee Case Vastaamosta yhden merkittävimmistä

Suomen rikoshistoriassa?

VPsykoterapiakeskus Vastaamoon tehtiin tietomurto vuosien 2018–2019 aikana, jolloin heikosti suojatusta tietokannasta kaapattiin yli 30 000 henkilön potilastiedot. Tietomurto paljastui julkisuuteen lokakuussa 2020, kun nimimerkki ransom_man kertoi hakkeroineensa suomalaisen psykoterapiayrityksen tietokannan ja paljastavansa 100 ihmisen tiedot joka päivä, kunnes hänen vaatimuksiinsa vastattiin. Tämän jälkeen kyseinen käyttäjä latasi verkkoon muutamien tuntien ajaksi potilastietoja sisältäneen noin 10 gigatavun kokoisen tiedoston, jonka tarkasta sisällöstä ei ole vieläkään tietoa. Hakkeri yritti myös kiristää yksittäisiltä uhreilta useiden satojen eurojen lunnaita ennen katoamistaan.

Tietomurron vaikutukset olivat valtavat: tuhannet uhrit kärsivät

arkaluontoisten terveystietojen leviämisestä, Vastaamo meni konkurssiin ja terveystietojen tietoturvaan alettiin panostaa enemmän. Ensimmäisessä Vastaamoon liittyvässä oikeudenkäynnissä keskuksen toimitusjohtaja Ville Tapio tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa tietosuojarikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, ja jutun molemmat osapuolet valittivat tuomiosta. Hovioikeuden ratkaisua odotellessa onkin hyvä perehtyä toiseen oikeudenkäyntiin, jossa Aleksanteri Kivimäkeä syytetään varsinaisesta tietomurrosta.

Kivimäen oikeudenkäynti on monella tapaa poikkeuksellinen, ja poikkeuksellisuus kävi ilmi jo lokakuussa 2023, kun haastehakemus julkaistiin poikkeuksellisesti noin puoli kuukautta ennen ensimmäistä istuntoa. Kivimäkeä syytetään törkeästä kiristyksestä ja

TEKSTI | VEETI KAINULAINEN

sen yrityksestä, törkeästä tietomurrosta sekä törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Syyttäjät vaativat Kivimäelle maksimirangaistusta, eli seitsemää vuotta vankeutta. Asianomistajia juttuvyyhdissä on yli 20 000: törkeän kiristyksen yrityksiä on syytteessä 21 361, törkeän kiristyksen uhreja on 20 ja törkeää yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevia syytteitä on 9 598.

Poikkeuksellisen suuri uhriluku yhdistettynä verrattain lyhyeen rangaistukseen on herättänyt paljon kysymyksiä sekä lainsäädäntöön että oikeudenkäyntiin itseensä liittyen. Ilmeisin näistä kysymyksistä lienee maksimirangaistussääntely, jonka vuoksi tuhansista vakavistakin rikoksista tuomittava yhteisrangaistus jää seitsemään

Poikkeuksellisen suuri uhriluku yhdistettynä verrattain lyhyeen rangaistukseen on herättänyt paljon kysymyksiä sekä

lainsäädäntöön että oikeudenkäyntiin itseensä liittyen.

vuoteen. Rikosten suuret uhriluvut johtuvat rikoksen tekoalustasta: digitaalisilla alustoilla uhriluvut voivat kasvaa massiivisiin mittasuhteisiin perinteisiin digitaalisen maailman ulkopuolella tapahtuviin rikoksiin verrattuna. Teknologian kehittyminen ja rikosten monimuotoistuminen tarjoavatkin haasteita, joihin lainvalmistelussa on tartuttava ja vastattava.

Digitaalisuus on avainsana myös oikeudenkäynnissä, sillä asianomistajien suuren lukumäärän vuoksi myös oikeudenkäynnin seuraaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Ennen oikeudenkäyntiä noin 500 asianomistajaa ilmoitti haluavansa seurata oikeudenkäyntiä, ja tätä varten onkin järjestetty tiloja oikeudenkäynnin seuraamista varten. Oikeudenkäynnin seuraaminen etäyhteyksin ei itsessään ole erikoista, mutta näin suuressa mittakaavassa haasteita esiintyy esimerkiksi tietoturvallisten yhteyksien ja asianomistajien anonymiteetin osalta.

Tärkeää on myös huomata se, etteivät kaikki asianomistajat ole mukana varsinaisessa käsittelyssä. Tietomurrossa kaapattuja potilastietoja itsessään on jo yli 30 000 henkilöstä, ja rikosilmoituksen

teki yli 20 000 uhria. Potilastiedoissa on terapiasuhteen luottamuksellisuuden huomioon ottaen luultavasti ollut paljon tietoja myös tietomurron uhrien läheisistä, eli todelliset haittavaikutukset koskevat huomattavasti laajempaa ihmisryhmää kuin mitä oikeudenkäynnissä on edustettuina. Ennen oikeudenkäyntiä noin 2 900 asianomistajaa oli ilmoittanut yhtyvänsä syyttäjien rangaistusvaatimukseen, eli yhä pienempi joukko on mukana rikosvyyhtiä avaavassa oikeudenkäynnissä.

Portaittain pienenevä uhrimäärä johtuu useista syistä, joista päällimmäisenä esiin nousee arkaluontoisuus: omien luottamuksellisien tietojen vuotaminen on voinut asettaa haavoittuvassa asemassa olleet vielä tukalampaan tilanteeseen, jolloin etäisyyden ottaminen on voinut olla paras keino käsitellä tapausta. Toinen iso kysymys on oikeusavun saaminen ja siitä seuraavat mahdolliset kulut. Oikeusprosessiin osallistuminen voi olla monelle iso askel sekä henkisesti että taloudellisesti, eikä oikeudenkäynnin arkaluontoinen sisältö ainakaan helpota asiaa. Tapauksen uutisoinnissa esille on noussut myös juristien joukko, joka on lupautunut edustamaan tapauksen uhreja veloituksetta.

Jo pintapuolinen katsaus Vastaamon tapaukseen nostaa esille isoja teemoja oikeuslaitoksessamme. Jutun pääkäsittelyn käräjäoikeudessa on määrä päättyä helmikuussa, mutta oikeutta käytäneen vielä vuosia eri asteissa, eikä tapauksen jälkipyykki pääty tuomion saadessa lainvoiman. Tutkittavaa riittääkin useammalle kuin yhdelle oikkarille, ja Vastaamoon palataan varmasti myös LexPressin sivuilla.

”Mulla ei ole vitosen keskiarvoa, olenko nyt ihan tuhoon tuomittu opintojen ja uran suhteen?”

Uusi vuosi, uusi opintovastaava ja vuoden ensimmäinen opintopalsta – tästä huolimatta vuodesta toiseen toistuvat huolenaiheet. Vuosi on lähtenyt vilkkaasti opintoedunvalvonnan saralla käyntiin ja vuodenvaihteessa keskustelua herättäneet erikoistumisjaksojen pisterajat ovat pyörineet paljon myös tuoreen opintovastaavan mielessä.

Tämän kevään erikoistumisjaksojen pisterajat ovat herättäneet huolta lexiläisten keskuudessa sen osalta, pääseekö tulevaisuudessa enää millekään erikoistumisjaksolle ilman kiitettävää keskiarvoa ja voiko pienemmät pisteet erikoistumisjaksohaussa johtaa opintojen viivästymiseen. Huolen ymmärtää, kun katsoo erikoistumisjaksojen pisterajoja: rajat ovat taas nousseet viime vuodesta ja ensimmäistä kertaa jokaiselle erikoistumisjaksolle on ylipäätään pisteraja. Tilanteen vuoksi opiskelijoita jäi viime haussa aluksi ilman erikoistumisjaksopaikkaa.

Asiaa käsiteltiin vuodenvaihteessa myös tiedekunnan toimesta ja lopulta jokaiselle, jonka opinnot muuten olisivat pysähtyneet, on järjestetty erikoistumisjaksopaikka keväälle. Tämän tiedekunta lupaa erikoistumisjaksojen osalta opiskelijoilleen joka kevät ja syksy. Syytä huoleen siis opintojen venähtämisen osalta ei nykyisessä tilanteessakaan ole. Pisterajojen nousua seurataan myös aktiivisesti tiedekunnan kanssa yhteistyössä ja asiaan puututaan, jos tilanne muodostuu kestämättömäksi. Mitä taaskin tulee itselleen mielekkäälle erikoistumisjaksolle pääsemiseen, on toinen kysymys. Kaikki halukkaat, etenkään halutuimmille erikoistumisjaksoille, eivät kapasiteetin vuoksi paikkaa voi saada, mutta tyypillisesti erikoistumisjaksojen seinät ovat leveällä ja katto korkealla seminaarityön aiheen suhteen. Käytännössä seminaarityö (tai notaari) on siis mahdollista monilla erikoistumisjaksoilla kirjoittaa itseä kiinnostavasta aiheesta, vaikka itse erikoistumisjakso ei aluksi omaa ydinmielenkiinnon aluetta olisikaan.

Toinen opintomenestykseen liittyvä huolenaihe vaikuttaa olevan työpaikan saaminen. Olen kuullut monilla olevan pelko siitä, että valmistumisen jälkeen työpaikkaa ei saa, jos opintoja ei ole erinomaisella tasolla suorittanut läpi. Juristiliiton sijoittumistutkimuksen mukaan kuitenkin yli 90 prosenttia valmistuneista on vuosi valmistumisestaan oman alan töissä. Työnantajat painottavat paljon myös muuta kokemusta, kuten ainejärjestötoimintaa ja vaihto-opiskelua, rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Opintomenestys ei siis työelämänkään kannalta ole kaikki kaikessa. Loppupeleissä jokainen lexiläinen valmistuu alalle, jolla on erinomainen työllisyystilanne.

Pisterajojen nousua seurataan

myös aktiivisesti tiedekunnan kanssa yhteistyössä ja asiaan puututaan, jos tilanne muodostuu kestämättömäksi.

Loppupeleissä jokainen lexiläinen valmistuu alalle, jolla on erinomainen työllisyystilanne.

Itse muistan fuksiviikolla kuulleeni lausahduksen: “Meiltä kyllä kaikki valmistuvat maistereiksi, jos vain halua valmistua on.” Tähän uskon kaikesta huolimatta edelleen. Opinnot (tai maailma) eivät kaadu kurssiarvosanaan 1 ja töihinkin tilastojen mukaan pääsee, vaikka ei vitosen keskiarvoa olisikaan. Oma hyvinvointi tai tärkeät ihmissuhteet harvoin, jos koskaan, ovat asioita, joita täydellisen keskiarvon tai ison statuksen työpaikan takia kannattaa romuttaa. Muistathan siis olla myös tänä keväänä armollinen itsellesi.

On tärkeää muistaa myös, että opinnoissa ja elämässä ylipäätään on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin opintomenestys. Uudet ystävät, kokemukset ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat sellaisia asioita, mitä itse ainakin pidän suuressa arvossa opintojen ohella. Sanoisin, että burnoutista kestää keskimäärin pidempään toipua kuin mitä menee kirjoittaa itselleen vähemmän mieluisasta aiheesta seminaarityö erikoistumisjaksolla.

Hallituksen opintovastaava

AIKA LUOPUA ELÄINKOKEISTA

KUVAT | WIKIPEDIA COMMONS

Eläinkokeiden käyttö lääkkeiden ja kemikaalien turvallisuustestauksessa täyttää muutaman vuoden päästä sata vuotta. Brittiläinen lääketieteilijä J. W. Trevan kehitti vuonna 1927 LD50-kokeen, josta tuli ensimmäisen standardoitu testitapa kemikaalien myrkyllisyydelle. LD50 on lyhennys sanoista Lethal Dose 50, ja kokeessa etsitään annos kemikaalia, joka riittää tappamaan puolet suuresta joukosta koe-eläimiä. Koetapaa käytetään edelleen kemikaalien akuutin myrkyllisyyden testaamisessa. LD50-koetta on kuitenkin kritisoitu epätieteelliseksi ja sen suosion on arveltu perustuvan siihen, että se on matemaattisesti helppo tehdä.

Nyt on kuitenkin menossa tieteellisen paradigman muutos pois eläinkokeista. Syyt ovat selkeät: eläinkokeet ovat epäeettisiä, kalliita ja huonoa tiedettä. Amerikkalaisen oikeustieteilijän, Arizona State Universityn professorin Gary Marchantin mukaan esteet eläinkokeista luopumiselle liittyvät nimenomaan lainsäädäntöön ja hallintoon. Uusien tutkimusten valossa eläinkokeista on vain vähän hyötyä, ja ne voitaisiin korvata uusilla vaihtoehtoisilla menetelmillä. Marchant listaa kuitenkin kolme estettä eläinkokeista luopumisen

tiellä: uusien menetelmien validoinnin hitauden, haluttomuuden tehdä hallinnollisia päätöksiä perustuen uusiin menetelmiin sekä lainsäädännölliset esteet. Lainsäädäntö vaatii eläinkokeita uusien lääkeaineiden kehityksessä ja kemikaalien turvallisuustarkastuksissa. Marchantin mukaan kyseessä on niin sanottu “pacing problem”, jossa lainsäädäntö ei pysy tieteen kehityksen perässä ja jopa hidastaa sitä.

Direktiivi tähtää eläinkokeista luopumiseen

EU:ssa eläinkokeita säätelee täysharmonisoitu direktiivi, jonka perusteella Suomessa on säädetty eläinkoelaki. Direktiivin lähtökohta kuulostaa hienolta: sen tavoite on “korvata elävillä eläimillä tieteellisiin tarkoituksiin ja opetustarkoituksiin tehtävät toimenpiteet kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista.”

Ongelmaksi jää tietysti se, kuka päättää, milloin korvaaminen on tieteellisesti mahdollista.

Direktiivi soveltaa William Russellin ja Rex Burchin jo vuonna 1959 ehdottamia 3R-periaatteita, jotka ovat korvaaminen (Replacement),

1 Pillai, S. K., Kobayashi, K., Michael, M., Mathai, T., Sivakumar, B., Sadasivan, P. (2021): John William Trevan’s concept of Median Lethal Dose (LD50/LC50) – more misused than used. J Pre Clin Clin Res., 15(3), s. 137-141.

2 Marchant, Gary (2021): Law – Not Science – Impedes Shift to Non-Animal Safety Testing https://news.bloomberglaw.com/us-law-week/law-not-scienceimpedes-shift-to-non-animal-safety-testing

3 Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (497/2013)

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta

5 190 546 vuonna 2022

6 7.9 miljoonaa koe-eläintä vuonna 2020 (EU ja Norja)

7 Van Norman, Gail A. (2019): Limitations of Animal Studies for Predicting Toxicity in Clinical Trials

TEKSTI VILLE PIIRAINEN

Suomessa käytetään vuosittain noin 200 000 koe-eläintä ja EU:ssa lähes kahdeksan miljoonaa.

vähentäminen (Reduction) ja parantaminen (Refinement). 3R-periaatteiden mukaisesti tutkijoiden pitäisi pyrkiä aina kun mahdollista käyttämään muuta keinoa kuin eläinkokeita ja niitä tehdessä pyrkiä käyttämään mahdollisimman vähän eläimiä ja tekemään mahdollisimman tuskattomia kokeita.

Kuitenkin Suomessa käytetään vuosittain noin 200 000 koe-eläintä ja EU:ssa lähes kahdeksan miljoonaa. Kuinka tämä on mahdollista?

Miksi eläinkokeet ovat huonoa tiedettä?

Eläinkokeiden käyttö lääketieteessä on saanut osakseen kasvavaa kritiikkiä 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistussa, tutkimuksia yhteen kokoavassa metatutkimuksessa todettiin eläinkokeiden ennustusvoiman lääkeaineiden turvallisuustestauksessa olevan vain 50 %, eli saman verran kuin kolikonheitolla. Saman tutkimuksen mukaan vain 12 % eläimillä testatuista lääkeaineista etenee koskaan ihmisillä tehtäviin kliinisiin kokeisiin, ja näistäkin kokeista 89 % epäonnistuu. Niinpä vain vähän yli prosentti eläimillä testatuista lääkeaineista johtaa onnistuneeseen lääkekehitykseen. Lisäksi vuonna 2020 julkaistun hollantilaistutkimuksen mukaan vain puolet tehdyistä eläinkokeista julkaistiin lopulta tieteellisessä artikkelissa. Epäonnistumisen syiksi listattiin mm. se, että eläinmallien kanssa oli ongelmia tai että kokeessa ei saavutettu tilastollisesti merkittävää tulosta.

Lisäksi eläinkokeiden tekeminen on hidasta ja kallista. Eläinkokeet syöpähoitojen kehittämisessä lisäävät arviolta 4–5 vuotta lääkeaineen kehitykseen ja maksavat 2–4 miljoonaa dollaria. Teollisuuden toksisuustestauksessa kaikkien yhden torjunta-aineen rekisteröimiseksi vaadittavien eläintutkimusten suorittaminen vie noin 10 vuotta ja maksaa 3 miljoonaa dollaria.

Mitkä ovat vaihtoehdot?

Uudet vaihtoehtoiset menetelmät jakautuvat kolmeen eri luokkaan: tietokonemalleihin, soluviljelmiin ja monikudosmalleihin. Tietokonemallinnuksella ja laskennallisilla menetelmillä on keskeinen rooli eläinkokeiden vähentämisessä. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistussa vertailututkimuksessa oppiva tekoäly oli eläinkokeita parempi ennustamaan kemikaalien myrkyllisyyttä. Tutkimuksessa käytettiin kuutta standardoitua testiä, jotka muodostavat 55 % EU:ssa eläimillä tehdyistä kemikaalien turvallisuustesteistä (yhteensä 600 000 eläintä vuodessa). Tekoäly oli eläinkokeita luotettavampi jokaisessa testissä. Lisäksi myrkyllisen aineen tunnistamisessa tekoälyn tarkkuus oli 89 % ja eläinkokeiden vain 69 %. Soluviljelyssä haluttuja soluja viljellään laboratoriossa. Soluista pystytään nykyään rakentamaan melkein mitä tahansa monisoluisia kudosmalleja, jotka myös toimivat hyvin samalla tapaa kuin alkuperäinen ihmiskudos. Laboratorio-oloissa solumalleja käyttäessä kokeita on helpompi kontrolloida ja muuttaa kuin eläinkokeissa, ja niillä päästään parempaan tarkkuuteen.

Monikudosmallintaminen (Organ-on-Chip) yhdistää kantasolutekniikkaa ja mikroteknologiaa ihmiskehon toimintoja jäljittelevän monikudosmallin kehittämiseksi. Monikudosmallintamisessa rakennetaan kudos tai useita kudoksia nestevirtauksen sisältävälle alustalle. Monikudosmallintamisen hyöty aiemmin kehitettyihin solumalleihin verrattuna on sen kyvyssä sisällyttää kudoksen monimuotoisuus mukaan lukien kolmiulotteinen rakenne, kudosta ympäröivä biomateriaali, useat eri solutyypit, verenkierto sekä hermotus.

Eläinkokeille on siis runsaasti eri vaihtoehtoja, jotka ovat tarkempia, nopeampia ja halvempia kuin eläinkokeet – ja mikä parasta, niihin ei tarvita eläimiä. Suomessa Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Suomen vaihtoehtomenetelmäkeskus FHAIVE (Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches) kehittää ja validoi eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Se on yksi EU:n virallisista referenssilaboritorioista uusien menetelmien validoinnissa. Keskuksen toiminnan kehittämisen esteenä on kuitenkin yliopistoille tuttu ongelma, rahoituksen projektiluonteisuus.

8 van der Naald M, Wenker S, Doevendans PA, et al. (2020): Publication rate in preclinical research: a plea for preregistration. BMJ Open Science.

9 Van Norman (2019)

10 Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään termiä NAM, new approach methodology.

11 Toimela, T., Saarimäki, L., Vuorenpää, H. (2023): Miten eläinkokeita korvaavia menetelmiä kehitetään Suomessa? Teoksessa Eläinten hyvinvointikeskus: Eläinten hyvinvointi Suomessa III. s. 246-252. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2023.

12 Hartung T. (2019): Conference article on predicting toxicity of chemicals: software beats animal testing. EFSA Journal 2019.

13 Toimela ym. (2023)

14 Toimela ym. (2023)

15 Hakonen, A. (2023): Lääketieteen uusi aalto. Animalia-media 2023.

Hallinnolliset esteet: EU:n REACH-asetus ja ECHA

EU:n REACH-asetus pyrkii parantamaan terveyden- ja ympäristönsuojelua kemikaalien aiheuttamilta vaaroilta. Asetuksen 25. artiklan mukaan “Eläinkokeiden välttämiseksi on selkärankaisilla tehtäviin testeihin ryhdyttävä tämän asetuksen soveltamiseksi ainoastaan viimeisenä keinona”. Kuitenkin asetuksen edellyttämät testit vaativat arviolta kaikkiaan 4,2 miljoonaa eläinkoetta. Lisäksi asetuksen käynnissä olevan revision uskotaan johtavan miljooniin uusiin eläinkokeisiin.

USA:n ympäristöhallinto EPA on päättänyt luopua eläinkokeista kemikaalien turvallisuustestauksessa vuoteen 2035 mennessä. EU:n kemikaalivirasto ECHA, joka vastaa REACH-asetuksen toimeenpanosta, on kuitenkin omaksunut hyvin konservatiivisen linjan suhteessa eläinkokeettomiin menetelmiin. Useissa tapauksissa ECHA vaatii eläinkokeita käytettäväksi jo käytössä olevien vaihtoehtoisten menetelmien sijaan. Lisäksi ECHA on vaatinut turvallisuustestejä eläinkokeilla monille yleisille kemikaaleille, jotka ovat olleet markkinoilla jo vuosikymmeniä.

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) käsitteli eläinkokeiden teettämistä REACH-asetuksen perusteella tapauksessa Esso Raffinage v ECHA. Tapauksessa Esson ranskalainen tytäryhtiö oli rekisteröinyt uuden kemikaalin ja halusi tuoda sen markkinoille EU:ssa. Esso Raffinage ehdotti ECHA:lle, että se voisi tehdä REACH-asetuksen mukaiset turvallisuustestit eläinkokeettomilla menetelmillä. Ulkopuolisen asiantuntijan lausunnosta huolimatta ECHA ei suostunut tähän, vaan vaati eläinkokeita, joiden joukossa oli mm. ”kehitysmyrkyllisyystutkimus jäniksillä, sisäisesti”. Kokeet olisivat vaatineet satojen eläinten käyttöä. Esso Raffinage vei tapauksen Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen, jonka päätöksestä vielä Saksan valtio valitti EUT:een. EUT antoi päätöksensä asiassa vuonna 2021. Sen mukaan REACH:ssa ei ole pelkästään mahdollisuutta vaan myös velvollisuus ”aina kun se on mahdollista” toimittaa tietoja, jotka on saatu muilla keinoilla kuin eläimillä testaamalla, ja suorittaa eläinkokeita ”ainoastaan viimeisenä keinona”.

Kuva: Otwarte Klatki /Creative Commons BY / Wikipedia Commons

Lisäksi EU:n komissio antoi heinäkuussa 2023 lausunnon, jossa se lupasi laatia tiekartan eläinkokeista luopumiseksi kemikaaliturvallisuusarvioinneissa. Vielä on liian aikaista sanoa, johtavatko päätökset oikeasti eläinkokeiden määrän vähenemiseen. REACH-asetuksen esimerkki näyttää kuitenkin tukevan Gary Marchantin väitettä, että eläinkokeista luopumisessa on nimenomaan lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä.

Lainsäädännön uudistus voisi pelastaa miljoonia eläimiä Yhteenvetona voi siis todeta, että tieteen kehitys on ajanut ohi eläinkokeista. Eläinkokeista voitaisiin luopua niin lääkkeiden kuin kemikaalienkin turvallisuustestauksessa. Nyt tarvittaisiin EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan yhteistyötä sekä vaikuttamista kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssa, jotta vanhentunut lainsäädäntö ja turvallisuusmääräykset voitaisiin uudistaa nykypäivän tasolle. Arvioiden mukaan maailmassa käytetään jopa 200 miljoonaa koe-eläintä vuodessa, joten eläinkoelainsäädäntöön keskittyvä oikeustieteilijä voisi potentiaalisesti pelastaa miljoonia eläimiä.

16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista

17 Knight, J., Hartung, T. and Rovida, C. (2023): “4.2 million and counting… The animal toll for REACH systemic toxicity studies”, ALTEX - Alternatives to animal experimentation, 40(3), pp. 389–407

18 Rovida, C., Busquet, F., Leist, M. and Hartung, T. (2023) “REACH out-numbered! The future of REACH and animal numbers”, ALTEX - Alternatives to animal experimentation, 40(3), pp. 367–388.

19 Fentem J., Malcomber I., Maxwell G., Westmoreland C. (2021): Upholding the EU’s Commitment to ‘Animal Testing as a Last Resort’ Under REACH

Requires a Paradigm Shift in How We Assess Chemical Safety to Close the Gap Between Regulatory Testing and Modern Safety Science. Alternatives to Laboratory Animals. 2021;49(4):122-132

20 C - 471/18 P Esso Raffinage v ECHA (2021)

21 Taylor, Katy (2020): Nearly 200 million animals used in medical research worldwide. https://perspectivesblog.sagepub.com/blog/guest/nearly-200million-animals-used-in-medical-research-worldwide

Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa

MUUTOKSEN

Vuosi vaihtui ja muutoksen tuulet puhaltavat. Ketkä ovat puhdistaneet sieluaan tipattomalla, ketkä kuntoilemalla tai toteuttamalla muita uuden vuoden lupauksiaan, toivoittavasti kaikki äänestämällä uutta presidenttiä, jotkut tutkailemalla uutta opinto-opasta ja toiset opettelemalla (hallitus)pestinsä saloja. Minulle uusi vuosi tarkoittaa kuitenkin uutta aikakautta osana Lexiä: kauteni Bootlexin co-vetäjänä loppuu ja siirtyminen syventäviin opintoihin koittaa. Molempiin näihin liittyy suuria tunteita. Bootlex on ollut lapseni, jonka hoidossa Sankari on ollut mukana. Bootlex ja sen toiminnassa mukana olevat ihmiset ovat minulle rakkaita ja tuntuu vaikealta päästää tätä “lasta” menemään. Olo on haikea, vaikkei joukkue ja yhdessä pelaaminen minnekään katoa. Uskon kuitenkin, että Bootlexin tulevaisuus tulee olemaan hyvissä käsissä. Olen myös kiitollinen tästä vuodesta, jonka myötä olen saanut nauttia yhdessäolosta Lexiläisten kanssa, tunteilla voitoista ja tappioista sekä nähdä kuinka joukkueemme on kas -

vanut. Ilman Bootlexiä olisin kenties jo tätiytynyt täysin ja aivan pihalla fukseista, heidän parhaista rizzeistä ja muista metkuista. Myös joukkueeni opintojen osalta on muuttumassa; massaluennot ovat vain muisto noin kymmenen hengen syväriryhmiin siirryttäessä. Tämä jännittää minua, sillä olen uuden edessä, ilman tarkempaa tietoa siitä, miten kaikki tapahtuu ja keiden kanssa. Stressaan aihevalintaa, sekä omaa jaksamista töiden ja suuren kirjoitusprosessin aikana. Toisaalta tämä uusi joukkue ympärilläni tulee toivottavasti olemaan yhtä kannustava kuin Bootlex ja saan taas viettää aikaa enemmän Calsun kahvilassa Lexiläisten ympäröimänä. Otan tämän muutosten ajanjakson Lexissä yksi askel kerrallaan, sillä haluan vielä nauttia parhaani mukaan opiskelijaelämän välillä mutkaisestakin kyydistä täysin rinnoin. On sinun muutoksesi sitten siirtyminen pestistä toiseen, eläköityminen, uuden kurssin aloittaminen, kolmannen tenttikierroksen kohtaaminen tai mikä vaan, muista olla armollinen itsellesi, sekä luottaa siihen, että me pärjäämme - onhan meillä Lexin yhteisön tuki takanamme!

Rakkaudella, Rosa aka Mamager

TEKSTI | ROSA AUTIO

Hyvä jengi, hyvä svengi

Waselius & Wistillä pääset osaksi mutkatonta ja helposti lähestyttävää työyhteisöä, jossa jokainen työntekijä kohdataan yksilönä.

Työntekijöille teettämissämme kyselyissä on toistuvasti noussut esille tyytyväisyys Waselius & Wistin lämpimään työilmapiiriin ja rohkaisevaan työyhteisöön. Haluamme olla työpaikka, jonne jokainen tulee mielellään ja tuntee kuuluvansa joukkoon.

Suuntaa helposti muistettavaan osoitteeseen www.ww.f i/careers ja ota selvää, voisitko olla osa W&W:n tyytyväistä joukkoa.