LexPress 2/23

LEXPRESS

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

VUOSIJUHLIEN JÄRJESTÄMINEN ON-TUTKINNON UUDISTUS SKIMBALEX RUKALLA

VAPPU

HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT PIXABAY

Turunkin viimeisetkin lumet ovat vihdoin ehtineet sulaa pois ja on aika kääntää katse kohti aivan nurkan takana häämöttävää vappua. Pian onkin taas aika vetää Bolognan punainen edustusasu päälle viimeisiä kertoja ennen kesää ja lähteä muun haalarikansan sekaan nauttimaan kevätsäästä! Vappu-teemaisessa gallupissa lexiläiset pääsivät jälleen asettamaan itsensä kiperän valinnan eteen kun tähän asti kertyneistä lukuisista vappumuistoista vastaukseksi kelpuutettin vain yksi.

Mitä vapputapahtumaa odotat eniten?

Kuvaile itseäsi vapun juhlijana yhdellä sanalla. Ei ole vappua ilman…?

Elina Laukkanen,

Clara Gerhards,

vuosikurssi

Ehdottomasti eniten mölkkyä.

Menevä.

Tietenkään ilman skumppaa!

Odotan itse myös eniten mölkkyä. Mukaanheittäytyvä. Lexiä.

Eemeli Raitanen,

Varmaankin mölkkyä juuri tällä hetkellä.

Jos saa kuvailla yhdellä lauseella niin siinä tapauksessa “vabu ei lobu”.

No senhän täytyy olla äidin tekemiä donitseja.

2.

1.

3.

2. vuosikurssi

2. vuosikurssi

2.

2.

1.

3.

2.

1.

3.

TEKSTI | VERNA NISKANEN KUVAT |

1.

2.

3.

Jäikö Skimbalexin Rukan matka kokematta? Tässä

lehdessä pääset kurkistamaan matkan tunnelmiin sivulta 18 alkaen.

2/23

Lexin vuoden kohokohtaan palataan alkaen sivulta 37.

Päätoimittaja: Jonna Piira

lexpress@lex.fi

Toimitusavustaja: Verna Niskanen

Toimituskunta:

Annika Hiisikero

Veeti Kainulainen

Juuso Laurinkoski

Verna Niskanen

Siiri Parantainen

Essi Pitkäkangas

Sanni Saru

Tomi Tarkiainen

Riikka Yli-Jama

Millaisia kriteerejä edellytetään, jotta ympäristöalalla

yritykset voivat tehdä yhteistyötä EU:n kilpailusääntöjen perusteella? Kurkkaa

Ius Naturalen palsta sivuilta 32 - 33.

ON-tutkintomme uudistuu, mutta miten? Tämä selviää opintopalstalta sivuilta 40-41.

ISSN 1235-371X

Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Taitto ja ulkoasu: Jonna Piira

Kansikuva: Lotta Mattila

Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@LexTurku @lexturku @LexTurku

Ilmoitusmyynti: Waltteri Lindqvist talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Painosalama Oy

Painos: 100 kpl

06 PÄÄKIRJOITUS

Kesää kohti

08 PUHEENJOHTAJALTA

Loimailun vaikeus

10 EDARISSA TAPAHTUU

Opiskelijoiden urheilukisat puhuttavat

12 TUPA TÄYNNÄ TIEDEKUNNAN

PÄIVÄSSÄ:

Seminaari, kurssitapaamiset ja iltatilaisuus saivat alumnit liikkeelle

16 CALONIAN SYDÄN

18 SKIMBALEX & HaPPy DAYS AT RUKA 2023

22 LEXIN TOIMIJAT TUTUKSI

Matalan kynnyksen tehtäviä

24 SEILI - SAARI ILMAN POISPÄÄSYÄ

28 TODISTUSVALINNAN UUDET

TUULET

32 IUS NATURALE

Yritysten välinen ympäristöalan yhteistyö ja sen säätely EU:ssa

35 LEX IN THE CITY

Netti ei unohda

37 OODI VUOSIJUHLILLE

40 OPINTOPALSTA

Näin ON-tutkintomme uudistuu

43 KUVAGALLERIA

47 LOPUKSI

Opiskelijan kesäloma

Kesää kohti

Tämän lukuvuoden maaliviiva eli kesäloma alkaa jo häämöttämään horisontissa. Osalla kesäloma tarkoittaa töitä, kun osa nauttii kesästä lomaillen tai opiskellen. Ennen tätä on kuitenkin aika laittaa pakettiin viimeiset tämän kevään opinnot sekä nauttia opiskelijoiden päätapahtumasta vapusta.

Monelle kanssalexiläiselle kevään viimeiset kurssit sekä tentteihin lukeminen saattavat tuntua pitkän, mutta antoisan lukuvuoden jälkeen raskaalta, ja voimavarat voivat olla jo lopussa. Vapun juhliminen, sillä tavalla kuin itse haluaa ja hetkeksi opinnoista irti päästäminen, esimerkiksi ystävien kanssa piknikillä tai vauhdikkaasti juhlien, voi olla hyvä tapa kerätä voimavaroja viimeisiin ponnistuksiin. Onneksemme kesälomalla on lisäksi aikaa ottaa rennosti, vaikka töitä tekisikin.

Opinnot kuormittavat aivoja eri tavalla kuin työelämä. Työt voi jättää töihin, kun taas opiskelut seuraavat viikonloppuun ja iltoihin. Siksi onkin syytä ottaa kaikki irti nyt kesällä ja nauttia vapaa-ajasta keräten akkuja tulevaa syksyä varten. Tätä aihetta käsitellään lisää puheenjohtajan sekä lopuksi -palstoilla.

Ennen kuin siirrymme kesälaitumille, pääsemme tämän lehden sivuilla palaamaan kuluneen kevään tapahtumiin. Lehden

sivuilla kuullaan niin Seilin mielenkiintoisesta historiasta kuin myös vuosijuhlien järjestämisestä ja Skimbalexin laskettelumatkasta. Vaikka kesän ajaksi ainejärjestötoiminta jääkin kesätauolle ei se tarkoita sitä, etteikö lex-yhteisö kesälläkin säilyisi. Porukalla on mahdollista lähteä ulkoilemaan ja ainakin viime kesänä erilaiset ulkoilmapelit olivat suosiossa.

Ihanaa vappua ja alkavaa kesää kaikille kanssalexiläisille!

Jonna Piira Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Lomailun vaikeus

ikiksessa opiskelu on ehkä ihmisen parasta aikaa, mutta joskus tauko niin opinnoista kuin töistäkin on paikallaan. Moni meistä varmasti miettii keväisin, miten hienoa olisi lomailla koko kesä: käydä festareilla, rentoutua mökillä ja nukkua kevään univelat pois. Tuo idea jää kuitenkin varsin usein vain ajatuksen tasolle, ja yritämme kaikkemme löytääksemme paikan harjoittelijana omalla alalla. Koemme usein pakottavaa tarvetta töiden tekemiselle, ja jäsenkyselymme mukaan halu pitää lomaa ei välity käytäntöön, sillä meillä on useita pakottavia syitä sille, miksi vuosi toisensa jälkeen etsimme koko kevään kuumeisesti kesätyöpaikkaa.

Miksi juuri oikeustieteen opiskelijana on sitten vaikea lomailla? Syitä lomailun harvinaisuudelle on monia, mutta kaikkia opiskelijoita yhdistää toimeentulo. Kesätöitä on tehtävä, jotta vuokran saa maksettua ja rahaa jää ruuankin jälkeen vielä muuhun elämiseen. Onneksemme monesta oikeustieteellisen alan harjoittelupaikasta saatava palkka on sellainen, että sillä ei tarvitse elää kädestä suuhun. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että töitä on tehtävä raskaiden opintojen ollessa tauolla kesällä, jolloin aikaa käyttäisi mielellään akkujen lataamiseen syksyä varten. Jaksamisen kannalta on epäedullista, että kesä saattaa kulua kokonaisuudessaan työpaikan toimistolla istuessa

Calonian lukusalin sijaan.

Toinen syy töiden tekemiseen liittyy nimenomaan oikikseen. Hiukan yleistäen voisi sanoa, että olemme luonteeltamme loppujen lopuksi suorittajia, ja vieläpä sellaisia, jotka hakevat motivaatiota omaan toimintaan seuraamalla muiden tekemistä. Lomaa on vaikea pitää, jos peiliin katsoessa näkee aina ihmisen, jonka pitäisi tehdä enemmän. Samaten se on vaikeaa, jos vertaa itseään muihin, vaikka haluaisi kovasti pitää lomaa kesällä. Lomailu nähdäänkin monesti lopputuloksena epäonnistuneesta työnhausta, eikä niinkään valintana levätä ja rentoutua. Alallamme on myös paljon ulkoisia tekijöitä, jotka saavat meidät ajattelemaan, että työnteko olisi jotenkin pakollinen osa opintoja. Houkuttelevat trainee-ohjelmat ja puhe siitä, miten vasta töissä oppii oikeasti juristiksi saavat meidät opintojen alkupuolellakin ajattelemaan, että olemme väistämättä väärällä polulla, ellemme pääse töihin oppimaan juristin taitoja. Kokemus urakehityksessä jälkeen jäämisessä on aito, mutta monesti tiedostamaton tunne, joka saa meidät priorisoimaan työnteon levon yli. Siksi monet meistä kokevat suurta stressiä harjoittelupaikan löytämisestä ja lomailu juuri oikkarina muodostuu vaikeaksi.

Rippumatta oman valinnan taustatekijöistä, lomailuun, opiskeluun tai työntekoon ei kuitenkaan kannata suhtautua vahvoin asentein varustautuneena. Lomailu, jo lyhyissäkin ajanjak -

soissa, tekee ihmeitä hyvinvointimme kannalta. Ihminen, ja edes oikkari, ei jaksa määräänsä enempää työtä. On tärkeää antaa aikaa itselleen ja palautumiselle. Niin opintojen tahdissa pysymisen, Lexin toimintaan osallistumisen kuin ylipäätään elämän aallokossa pinnalla säilymisen kannalta on tärkeää suhtautua omaan hyvinvointiinsa yhtä suurella pieteetillä kuin traineena sopimusdraftin tekoon. Rajanveto lomailun ja työnteon välillä ei ole kuitenkaan mustavalkoinen, vaan työelämässäkin on havahduttu siihen, miten tärkeä osa myös työtehokkuutta työntekijän hyvinvointi on. Työelämästä voikin oppia omaan arkeen ja elämään tiettyjä hyvinvointiin liittyviä seikkoja. Vapaaillat, yhteinen tekeminen kavereiden kanssa sekä itselle rakkaat harrastukset tukevat hyvinvointia ja tuovat arjen keskelle lomaa opinnoista tai töistä. Monella meistä käsitys oikiksessa opiskelusta liittyy vahvasti pitkiin yksinäisiin iltoihin tentteihin lukien. Moni ulkopaikkakunnalta tuleva myös menettää vanhat harrastusyhteisönsä muuttaessaan opiskelupaikkakunnalle eikä näiden yhteisöjen merkitystä välttämättä huomaa kiireisen arjen keskellä ennen kuin on liian myöhäistä. Ryhdymmekin yleensä välittömästi rakentamaan elämäämme opiskelun ja uran ympärille, jolloin jätämme helposti entiset hyvinvointia ja palautumista tukeneet elämäntavat pois. Asian ei tietenkään tarvitse olla näin, vaan suhtautuminen opiskeluaikaan valmistautumisena työelämään antaa paremman näkökulman siihen, miten elämäänsä kannattaa lähteä rakentamaan. Tasapainoisen elämäntyylin, johon kuuluu myös lomailu sekä bileet Kirkkotiellä, omaksuminen jo opintojen aikana välittyy myös helposti työelämään. On tärkeää oppia myös rankan approkierroksen tai pitkän lomamatkan jälkeen palauttamaan tasainen rytmi elämäänsä. Sama pätee pidemmissä lomissa ja irtiotoissa, joiden jälkeen pää saattaa tuntua tyhjältä kuin exam-tentin avautuessa.

Lomailu ei ole pelkästään nollaamista kotona tai Kanarialla auringossa makaamista - se on myös pieniä mutta iloisia kokemuksia ystävien kanssa kevätillassa tai hengästyttävä ilta juoksubaanalla. Lomailuun ja työntekoon asennoituminen pehmeämmin jo opiskeluaikoina vapauttaa paineesta löytää pakonomaisesti joka kesäksi oman alan töitä. Meidän ei tarvitse puurtaa tai laiskotella, vaan voimme rakentaa elämästämme sellaisen, johon mahtuu molempia. Silloin toimeentulomme pysyy riittävällä tasolla, mutta hyvinvointimme ei kärsi sekä ehdimme näkemään ystäviämme niin tapahtumien, kuin omien illanviettojen merkeissä.

Kaapo Havuluoto Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Opiskelijoiden urheilukisat puhuttavat

Viime kuukausina olemme nähneet Turun paikallislehdissä jopa revittelevääkin kirjoittelua opiskelijaurheilun kansainvälisistä arvokisoista. Aihe puhutti maaliskuussa myös edustajistoa, joka kokoontui päättämään ylioppilaskunnan vastuun laajuudesta opiskelijaurheilun taustaorganisaationa.

Vastuu urheilukisojen ilmoittautumisprosessista siirtyi TYYlle lokakuussa 2022, kun ero Opiskelijoiden liikuntaliitosta astui voimaan. Yksi OLL:sta eroamisen keskeisiä perusteita oli, etteivät opiskelijat hyötyneet jäsenyydestä tarpeeksi suhteessa jäsenyyden kustannuksiin. Vuosittainen hintalappu OLL:n jäsenyydelle oli yli 10 000 euroa.

Nykyisessä taloustilanteessa on erityisen tärkeää, että pystymme pitämään kiinni ylioppilaskunnan ydintehtävistä, kuten opiskelijoiden edunvalvonnasta ja terveydenhuollosta. Tämän takia menojemme kriittinen tarkastelu ja varojemme oikein kohdistaminen opiskelijoiden etua ajatellen on entistäkin merkityksellisempää. Aikaisempina vuosina opiskelijoiden urheilukisoihin osallistunut vain yksittäisiä opiskelijoita - joukkueita on ollut viimeksi lentopallossa

vuosina 2019 ja 2020. Tällä hetkellä ylioppilaskunnalta tukea pyytäneitä henkilöitä on kolme.

Ryhmä Lexin mielestä TYYn keskeisin tehtävä on valvoa ja ajaa kaikkien opiskelijoiden etua mahdollisimman reilusti ja tasapuolisesti. Kysymys opiskelijaurheilun järjestämisestä sisältääkin laajempaa pohdintaa ylioppilaskunnan tehtävistä. Ylioppilaskunnan tulee erityisesti tukea laajaa jäsenkuntaa palvelevaa opiskelijaliikuntaa, eikä muutamien yksilöiden urheilu-uran tukeminen kuulu ylioppilaskunnan ydintehtäviin. On huomionarvoista, ettei ylioppilaskunta ole määritellyt linjapaperissa opiskelijaurheilun asemaa toimintakentässään, vaan painotus on pääasiassa opiskelijoita laajasti palvelevassa matalan kynnyksen liikuntatoiminnan järjestämisessä.

Ryhmä Lex piti OLL-eron toteutumisen jälkeen tärkeänä, että kisoihin osallistuminen järjestetään jatkossa siten, että osallistuminen kisoihin on mahdollista, mutta siitä ei koidu liiallista vaivaa tai rahallista taakkaa ylioppilaskunnalle. Edellytimme ryhmäpuheenvuorossamme, ettei ylioppilaskunta saa enää sitoa itseään takaisin OLL:oon minkäänlaisilla vuosi- tai kisakohtaisilla sopimuksilla, vaan opiskelijaurheilun mahdollistaminen tulee hoitaa muulla ta -

TEKSTI | ELISA HYVÄRINEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

EDARISSA TAPAHTUU

valla. Kun OLL:sta on vihdoin päästy, ei siihen tule enää sotkeutua takaisin.

Edustajisto päätyi maaliskuun kokouksessa lopulta yksimielisesti ratkaisuun, jonka mukaan ylioppilaskunta hankkii koulutuksen, jossa TYYn henkilöstöä perehdytetään ja koulutetaan toimimaan opiskelijaurheilijoiden taustaorganisaationa. Tämän lisäksi TYYn hallitus ryhtyy selvittämään yhteistyötä Turun urheiluakatemian ja Turun seudun muiden ylioppilaskunta- ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Olemme tähän ratkaisuun Ryhmä Lexissä tyytyväisiä.

Maaliskuussa saimme myös uusia vastuuhenkilöitä Ryhmä Lexiin, kun 1. vuoden opiskelija Venla Tuovinen valittiin Ryhmä Lexin vaalikoordinaattoriksi! Olemme valinnasta innoissamme emmekä malta odottaa vaalien ja uusien tapahtumien suunnittelua.

Ryhmä Lexin vaalitiimissä on vielä tilaa, joten älä pelkää ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen tai vaalikoordinaattori Venlaan ( venla. v.tuovinen@utu.fi ) , mikäli vaalien suunnittelu ja poikkitieteellinen yhteistyö kauppatieteen ja lääketieteen opiskelijoiden edustajistoryhmien kanssa kiinnostavat!

Tietolaatikko

• TYY erosi Opiskelijoiden liikuntaliitosta vuonna 2022. Eron myötä vastuu urheilukisojen ilmoittautumisprosessista siirtyi TYYlle.

• OLL:n arvion mukaan yhden opiskelijaurheilijan lähettäminen kisoihin vie kokeneelta työntekijältä muutaman tunnin.

• TYYllä on tällä hetkellä hiukan yli 17 000 jäsentä. Kuluvana vuonna kolme opiskelijaurheilijaa on lähestynyt ylioppilaskuntaa ja pyytänyt tukea lajiensa EM-kisoihin osallistumiseen.

Ryhmä Lexin mielestä TYY:n keskeisin tehtävä on valvoa ja ajaa kaikkien opiskelijoiden etua mahdollisimman reilusti ja tasapuolisesti.

Tupa täynnä Tiedekunnan päivässä: Seminaari, kurssitapaamiset ja

iltatilaisuus saivat alumnit liikkeelle

Senilexin vuoden päätapahtuma, Tiedekunnan päivä, järjestettiin 24.3.2023 kahdettakymmenettä kertaa. Perinteiset vuosikurssitapaamiset kokosivat pandemiatauon jälkeen runsaasti entisiä lexiläisiä Turkuun, ja tapahtuma tulikin täyteen: iltajuhlaan osallistui 150 alumnia ja Tiedekunnan päivän eri tapahtumaosioihin yhteensä lähes kaksi sataa alumnia.

Tiedekunnan päivässä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla asiaohjelma, kohtaamiset vanhojen ja uusien tuttujen kanssa sekä hauskanpito. Nyt kun paluu normaaliin osoitti jälleen tapahtuman vetovoiman, samalla konseptilla jatketaan varmasti tulevaisuudessakin. Viimevuotinen tiedekunnan päivä toteutui paljon pienimuotoisemmin pandemian tuolloin vielä varjostaessa tapahtumien järjestämistä. Tällä kertaa Calonialla pidettyyn seminaariosuuteen osallistui toista sataa alumnia, ja seminaariin oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Valitettavien yhteensattumusten vuoksi Lex ry:n vuosijuhlat järjestettiin samana päivänä, joten alumnien harmiksi emme tällä kertaa päässeet jatkoille rakkaalle Kirkkotiellemme.

Tiedekunta, Senilex ja Lex

Seminaarin avasi dekaani Anne Kumpula toivottaen kaikki tiedekunnan kasvatit lämpimästi tervetulleiksi. Kumpula kertoi puheenvuorossaan tiedekunnan kuulumisista yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Myös talouden tasapainottamisen tarvetta sivuttiin, vaikkakin oikeustieteellinen tiedekunta on yliopistossa eräänlainen mallioppilas ja myös ulkopuolista tutkimusrahoitusta on onnistuttu hankkimaan kiitettävästi. Tiedekunnan tutkimusprofiili on vuosien saatossa muuttunut monitieteisen tutkimuksen suuntaan, mutta toki lainopillista tutkimustakin Caloniassa edelleen tehdään. Tiedekunta näyttäytyy ilahduttavan kiinnostavana tutkijayhteisönä

TEKSTI JA KUVAT | INARI KINNUNEN ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

myös ulkomaalaisille tutkijoille. Tutkimuksen vahvuus näkyy myös opetuksen vahvistumisessa, ja tutkintojen työelämärelevanssiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota.

Käytännössä tiedekunnassa joudutaan pohtimaan myös tekoälyn tuomia uhkia ja mahdollisuuksia esimerkiksi kotitenttien suhteen. ChatGPT-tyyppiset ratkaisut saattavat tuottaa jo periaatteessa läpi meneviä tenttivastauksia, joskaan eivät erityisen laadukkaita sellaisia. Åbo Akademin saamaa OTM-tutkinnonanto-oikeutta ei nähdä tiedekunnassa uhkana vaan pikemminkin päinvastoin: hyvä ja jatkuva yhteistyö vahvistaa molempia yksikköjä.

Senilexin varapuheenjohtaja Inari Kinnunen (eli tämän jutun kirjoittaja) toivotti osallistujat tervetulleiksi alumniyhdistys Senilexin puolesta. Kinnunen kertoi Senilexin kuluneen vuoden toiminnasta sekä alumnitoiminnan merkityksestä yleensä. Tiedekunnan päivän Kinnunen näki erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä alumnien, tiedekunnan ja nykyisten opiskelijoiden välillä.

Lex ry:n puheenjohtaja Kaapo Havuluoto toi Tiedekunnan päivään Lexin tervehdyksen vuosijuhlakiireistä huolimatta. Havuluoto korosti sitä, että me kaikki olemme lexiläisiä, ja kertoi opiskelijoiden keskuudessa pinnalla olevista teemoista. Ainejärjestö panostaa vahvasti opiskelijoiden hyvinvointiin. Kyselyiden mukaan opiskelijoille aiheuttavat stressiä erityisesti arvosanat, suorituspaineet ja työnhaku. Tähän tietynlaista helpotusta voidaan tuoda alumniyhteistyöllä kuten uraseminaarilla, jossa pyritään tuomaan työelämässä toimivien juristien näkemyksiä myös näihin teemoihin.

Lakitutka parantaa lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä

Varsinainen seminaari alkoi tutkimuksen varadekaani, professori Anne Alvesalo-Kuusen esityksellä tiedekunnan kehittämästä Lakitutkasta, joka parantaa lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyden toteutumista. Lakitutka-verkkosovellus (www.lakitutka.fi) kokoaa kaikki lainvalmisteluaineistot yhteen paikkaan, ja se on saanutkin runsaasti kiitosta: lainvalmisteluprosessin vaikeaselkoisuus, asiakirjojen hajanaisuus ja erityisesti niiden linkittäminen toisiinsa on jo pitkään ollut tunnettu ongelma. Lakitutka on ensimmäinen avoin infrastruktuuri, johon kootaan kaikki lainvalmisteluaineisto lainsäädäntöprosessin alkuvaiheista eduskuntakäsittelyyn ja lakien vahvistamiseen saakka. Se mahdollistaa kohdennetun tiedonhaun tietyllä aikavälillä kaikista yksittäiseen tai useisiin lainsäädäntöhankkeisiin liittyvästä virallisaineistosta.

Lakitutkan kehittämistyössä on oikeustieteilijöiden lisäksi tietenkin mukana koodareita, ja Alvesalo-Kuusi kuvaili yhteistyön sujuvan mainiosti. Hankkeeseen on saatu lisärahoitusta ja jatkossa selvitetään mahdollisuuksia tuoda järjestelmään muun muassa EU-oikeudellista ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvää aineistoa sekä oikeuskäytäntöä, avoimesti saatavilla olevaa oikeuskirjallisuutta, historiallista dataa sekä ruotsinkielistä aineistoa. Lakitutkaa hyödynnetään myös uudessa tiedekunnan toteuttamassa Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa Kuka säätää -tiedekasvatusprojektissa, joka valmistaa oikeustieteellisen tiedon omaksumiseen jo peruskoulussa.

Anne Alvesalo-Kuusi

ChatGPT-tyyppiset ratkaisut saattavat tuottaa jo periaatteessa läpi meneviä tenttivastauksia, joskaan eivät laadukkaitaerityisensellaisia.

SENILEXIN KUULUMISIA

Mobile Futures ja luottamus oikeuteen

Apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu kertoi alumneille Mobile Futures -tutkimushankkeesta. Mobile Futures on monitieteinen, toimintapainotteinen tutkimushanke, joka pyrkii edistämään oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa keskittymällä kotoutumiseen luottamukseen perustuvana, kaksisuuntaisena prosessina. Johtoajatuksena on, että oikeudenmukainen ja osallistava yhteiskunta on kestävämpi väestönmuutosten tuomien haasteiden edessä. Turun yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Åbo Akademi, Oulun yliopisto ja Siirtolaisuusinstituutti.

Mobile Futures -hankkeen päätavoitteet ovat hyvien väestösuhteiden edistäminen, kulttuuri- ja työelämän monimuotoisuuden tukeminen sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja torjuminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa sovelletaan ja kehitetään Living Lab -menetelmää, jossa tutkijat ja hankkeen yhteistyökumppanit etsivät yhdessä tunnistamiinsa ongelmiin ratkaisuja ja rakentavat yhteiskunnallista luottamusta

Mobile Futures pitää sisällään useita työpaketteja. Turun yliopiston ja Alaattinoğlun johtamassa Luottamus oikeuteen -työpaketissa selvitetään, miten luottamus rakentuu Suomen maahanmuuttolainsäädännössä ja sen uudistamista koskevissa keskusteluissa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten maahanmuuttajien ja ei-maahanmuuttotaustaisten kokemukset oikeusjärjestelmästä vaikuttavat luottamukseen instituutioita kohtaan. Muissa työpaketeissa selvitetään luottamusta tietoon, luottamusta työmarkkinoilla sekä luottamusta jokapäiväisissä kohtaamisissa. Tavoitteena on luoda käytännön keinoja, joilla työpaketeissa tehty tutkimus voidaan jalkauttaa kotoutumispolitiikkaan ja -käytäntöihin.

Tiedekunnan koulutuksesta ja sen kehittämisestä

Kahvitauon jälkeen koulutuksen varadekaani, professori Janne Salminen piti kiinnostavan puheenvuoron tiedekunnan peruskoulutuksen kehittämisnäkymistä. Entisten tiedekunnan opiskelijoiden näkökulmasta nykyisen koulutuksen rakenne, sisällöt ja kehittäminen ovat aina mielenkiintoista kuultavaa – myös siksi, että tyypillisesti työelämässä kohtaamamme nuoremmat kollegat ovat opiskelleet erilaisen tutkinnon kuin me aikoinaan.

Salminen kertoi tämänhetkisestä oikeustieteellisen perustutkintokoulutuksesta ja sen kehittämisen painopisteistä tiedekunnassa. Perustutkintojen rakenne on pitkään ollut pääpiirteissään samanlainen, ja nyt tiedekunnassa pohditaan etenkin alemman ON-tutkinnon rakenteiden uudistamista. Bolognan prosessin vaikutukset oikeustieteessä eli ns. professioalalla ovat olleet varsin vähäiset, eli käytännössä lähes kaikki suorittavat oikeustieteellisessä sekä alemman ON-tutkinnon että ylemmän OTM-tutkinnon, joilla myös oikeustieteellisen tiedekunnan tulosta mitataan.

Daniela Alaattinoğlu

Janne Salminen

Opetussuunnitelmat laaditaan osaamisperusteisesti ja oman alan tietopohjan lisäksi painotetaan muun muassa vuorovaikutusosaamista sekä muita työelämätaitoja. Turussa kieli- ja viestintäopinnot ovat edelleen hyvin laajat: kieliopintoja kuuluu tutkintoon kirkkaasti enemmän kuin muissa tiedekunnissa. Myös valinnaisuus on edelleen osa tutkintoa, eli muita opintoja voi suorittaa laajasti. Tutkimuksellisuus opetuksessa tarkoittaa sitä, että kaikki tiedekunnan opettajat myös tutkivat. Tutkimuksen painopisteet tehdään näkyviksi opetuksessa, ja tutkimusta tehdään myös yhteistyössä opiskelijoiden kanssa esimerkiksi Lakitutka- ja JuRe -hankkeissa.

Tiedekunnan vahvuuksia ovat muun muassa osaava henkilökunta, motivoituneet opiskelijat sekä tutkintorakenteen ja suoritusten monipuolisuus. Pienryhmäopetusta arvostetaan ja opetusmuotoja sekä arviointitapoja on monipuolistettu. Opiskelijat myös työllistyvät hyvin omalle alalleen, usein jo opiskeluaikanaan.

Tutkinnon kehittämistyössä haetaan jatkuvasti tasapainoa laaja-alaisuuden ja erikoistumisen välillä. Yleistutkintoajatuksesta pidetään kuitenkin jatkossakin kiinni. Opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi sekä opiskelukyvykkyys pitkän pandemiakauden jälkeen puhututtavat samoin kuin opetusresurssien riittävyys. Käytännössä kaikki oikeustieteilijät valmistuvat, mutta valmistumisen pitäisi tapahtua tavoiteajassa, siis 5-6 vuodessa. Alumneja kiinnosti sidosryhmäpalaute, jonka mukaan oikeustieteen opiskelijoiden yhteiskunnallinen ymmärrys on yllättävän vaihtelevaa. Perusta yhteiskuntatietämykselle luodaan toki jo lukio-opintojen aikana, mutta juristin työssä olisi tärkeää pystyä nivomaan substanssijuridiikka yhteiskunnalliseen viitekehykseen ja ymmärtää laajempia ilmiöitä pykälien lisäksi.

Vuosikurssitapaamisista iltajuhlaan

Seminaarin jälkeen vuosikurssitapaamisvuosikurssit (vuosina 1963, 1973, 1983 jne. opintonsa aloittaneet sekä muutamat muutkin kurssit) jatkoivat iltapäivää kurssitapaamisissaan. Tiedekunnan järjestämiin Calonian tutustumiskierroksiin osallistui myös runsaasti entisiä opiskelijoita. Ennen iltajuhlaa pidettiin Senilex ry:n vuosikokous, jossa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat. Ravintola Koulun Bellman-Sali täyttyi seitsemältä illalla ääriään myöten, kun 150 alumnia kokoontui juhlaillalliselle. Illallinen sujui rennon riehakkaissa merkeissä; vaikka Tiedekunnan päivän iltajuhlaa on kutsuttu alumnien vuosijuhlaksi, tilaisuus ei kuitenkaan ole yhtä formaali. Vuosikurssit esittivät tervehdyksiään pääruoan jälkeen vapaan sanan osuudessa, ja Bellman-salissa kaikui laulu – tilan nimeenkin sopivasti. Alumnit siirtyivät illalliselta puoliltaöin jatkamaan iltaa pienemmissä seurueissa muun muassa Koulun alakertaan tai Dynamoon. Ensi vuonna kuitenkin varmasti järjestämme jatkot Kirkkotiellä, sillä ne perinteisesti kruunaavat Tiedekunnan päivän juuri sopivalla tavalla!

Tiedekunnan vahvuuksia ovat muun muassa osaava henkilökunta, motivoituneet opiskelijat sekä tutkintorakenteen ja suoritusten monipuolisuus.

CALONIAN SYDÄN

Calonian sydän on meidän kaikkien omistama Lex Libri Oy:n Calonian kahvila.

Jäsenkyselystä selvisi Calonian kahvilan vierailuille suurimmaksi syyksi aina loistava ja laadukas asiakaspalvelu. Lisäksi positiivista palautetta tuli erityisesti kahvilan kivoista työntekijöistä. Myös jokaiselle, joka

Calonian kahvilassa on vierailut, on jo tullut

tutuksi kahvilan vuoropäällikkö Johanna Lindström.

Myös Johanna sai kehuja jäsenkyselyssä. Päätinkin suunnata Johanna puheille ja kysyä häneltä muutaman kysymyksen.

1. Miten päädyit tähän työtehtävään?

Jumppasalilla oli eräs rouva, jonka poika opiskeli oikeustieteellisessä ja oli joko librin tai Lexin hallituksessa. Tämä rouva alkoi puhumaan, että hänen poikansa oli puhunut, että tarvittaisiin Librille uusi kahvilan hoitaja, kun edellinen oli jäämässä eläkkeelle. Pojan äiti alkoi juttelemaan, kun tiesi, että etsin töitä ja näin päädyin poikien haastatteluun . He sitten tarttuivat minuun ja tästä matkani Lex Librissä alkoi. Vuoden 2009 toukokuussa kävin haasttelussa ja 2009 joulukuussa aloitin tässä tehtävässä.

2. Millaista on työskennellä Lex Librissä ja mikä on parasta tässä työssä?

Oikein hyvä on työskennellä Librillä. On mukava, että aika omatoimisesti saa toimia. Erityisesti aamuvuorot ovat kivoja, sillä olen aamuvirkku. Ja viikonloput vapaana.

3. Mikä tuote myy eniten Calonian kahvilassa, jos kahvia ei lasketa? Nocco liikkuu eniten ja kaikki bagelit sekä karkit.

4. Onko jokin tietty päivä, jolloin opiskelijoita vierailee eniten Calonian kahvilalla?

Ainakin tilastojen mukaan näyttäisi olevan keskiviikko.

5. Mikä on parasta, kun työskentelee opiskelijoiden parissa?

Pysyy itsekin nuorekkaana! Kaikki ovat myös todella mukavia.

6. Mitä kaikkea kahvilan vuoropäällikön tehtävät pitävät sisällään?

Tämän kahvilan hoitamisen lisäksi on todella paljon esimerkiksi kahvituksia. Nuutti Heuru (Lex Librin toimitusjohtaja) ottaa vastaan tilaukset kahvituksiin, mutta kahvila pyörittää nämä kahvitukset. Teen tilaukset esimerkiksi keskolle, pesen pyykkiä. Nämä tehtävät ovat tällä hetkellä. Kun olin kahvilan hoitajana niin tehtäviin kuului lisäksi työvuorojen laadinta sekä rahojen vieminen pankkiin.

7. Millainen on työtaustasi ennen Lex Libri Oy:tä?

Olin Aschan kahvilaketjussa Turussa töissä 10 vuotta ennen Libriin siirtymistä. Ennen tätä toimin Amica ravintoloilla toimistotyössä ja tein pieniä mainoshommia. Ennen tätä olin K-citymarketissa 10 vuotta myyjänä ja luontaistuoteosaston hoitajana. Tässä oli suurimmat työt, mitä ollut nuorena myös siivoushommissa. Kaupanala painotteista.

8. Miten näet Lex Libri Oy:n tulevaisuuden näkymät?

Meidän kannaltamme olisi todella tärkeää, että lähiopetus säilyisi, sillä en usko, että ilman tätä voitaisiin olla täällä avoinna. Jos siirtyisi kokonaan etäopetukseen niin ei täällä kävisi ketään. Nyt on kuitenkin käynyt kivasti ihmisiä. Viereisen rakennuksen Arcanumin väki käy myös todella paljon täällä meillä ostoksilla, mikä on tärkeä osa myös myynnillisesti.

Terveiset lexiläisille: kiitos että olette ja kiitos että käytätte Calonian kahvilaa ja Lex Libri Oy:tä. Niin kauan ollaan täällä kuin te käytätte.

TEKSTI & KUVA | JONNA PIIRA

SKIMBALEX & HaPPy DAYS AT RUKA 2023

Alkuvuoden tentit ohi, ainakin osalla! Kaikilla kiire asemalle ja pieni käjä siitä, mitä pohjoisen reissu tuokaan tullessaan. Skimbalexin edellisestä matkastahan on jo hetki aikaa, sillä edellisen kerran matka Suomen sisällä järjestettiin Rukalle keväällä 2019. Välissä on kuitenkin käyty niin Saalbachissa (2020), Val Thorensissa (2022) kuin myös viimeisimpänä tammikuussa Kirchbergissä (2023). Edeltäneet hallitukset sekä nykyiset jaostotkin ovat vaihtuneet muutamaan otteeseen, mutta sama Skimba-henki pitää yhä.

JUUSO LAURINKOSKI TOMI TARKIAINEN

DAY 1 | YÖJUNA

Oli perjantai 3.3.2023. Kello löi juuri puoli yhdeksän illalla ja matkamme alkoi mukavasti Turun rautatieasemalta vihreällä valinnalla, eli yöjunan makuuhyteissä. Vaikka matkasimmekin suoralla junayhteydellä, pääsimme jo lähtöiltana usean tunnin pysähdyksellä tutustumaan Tampereen yöelämään. Hämmästykseksi kuitenkaan kukaan ei jäänyt junasta, vaikka niin junan numero kuin raidekin olivat vaihtuneet pysähdyksen aikana.

DAY 2 | ROVANIEMELTÄ RUKALLE

Aamu valkeni ja olimmekin jo edenneet jonnekin Kemin ja Rovaniemen välille keskellä ei mitään. Yhdeltätoista saavuimme kuitenkin Rovaniemen asemalle ja ennakkoon tilattujen pizzojen tuoksu toi jo veden kielelle. Rovaniemeltä ajoimme tilausajolla Kemijärven kautta Kuusamoon Rukalle. Kokenut bussikuskimme ja Rukan “jokapaikanhöylä” Vesa viihdytti meitä koko matkan tarinoillaan ja antoi myös tärkeitä vinkkejä paikan päälle.

Rukalla hulppea majoituksemme osoittautuikin paremmaksi kuin odotimmekaan, ja lähin karaoke löytyi suoraan alakerrasta. Niin lexiläisten kuin muidenkin esitykset pystyi jopa kuulemaan sanatarkasti aina sänkyyn asti muutaman kerroksen ylemmäksi. Toinen toistaan viihdyttävimmistä esityksistä ei siis voinut jäädä paitsi. Ensimmäiselle illalle olimme varanneet pöydät Ravintola Pisteestä, jossa pääsimme nauttimaan Kuusamon ruoista ja kylmistä juomista. Iltaa jatkoimme Abban hittibiisien cover-keikalla sekä paikallisen Ihkun tanssilattialla yömyöhään. Osa kuitenkin valmistautui jo henkisesti ensimmäiseen laskupäivään hieman muita aiemmin.

DAY 3 | ENSIMMÄINEN LASKUPÄIVÄ

Päivä alkoi hotellin aikaisella aamupalalla, jonne kaikki tulivat yksi toisensa jälkeen iloisin ja odottavaisin mielin. Rinteisiin päästiin jo klo 11 mennessä. Vaikka valtaosa suuntasi heti rinteisiin, osa konkareina ja toiset ensimmäistä kertaa, oli Rukalla muutakin tekemistä. Osa päättikin tutustua Rukan luontoon ja sen pyöräilymahdollisuuksiin fatbikeilla. Valtteri Syrjälän sanoin pyöräreiteillä todella oli “kuolemanpelkoa”.

Päivän kruunasivat illan sauna-approt sekä yhteinen illallinen Pizzeria Rukassa, joka erosikin hieman totutusta pizzeriasta. Siellä yhdistyvät Pohjois-Suomen uniikit ja omat maut yhteen perinteisen italialaisen pizzan kanssa. Pizzan täytteinä saattoikin olla niin savuporoa kuin vaikkapa Kuusamon kalan kylmäsavulohta tai porosalamia. Sauna-approilla sen sijaan liikuttiin niin saunojen kuin myös lumihangen välillä ja nautittiin kylmiä juomia hyvässä seurassa.

DAY 4 | RINNERIEHA

Toinen laskupäivä alkoi vastaavasti jo aamuvarhain. Jälleen hotellin aamupala kannusti vahvasti nousemaan ylös sängystä, vaikkakin se oli toisille jo hieman suurempi haaste. Aamupalalta suunnattiin vaihtamaan laskuvaatteet ylle ja valmistautumaan toiseen rinnepäivään.

Kellon lyödessä (ainakin suurin piirtein) kolme suuntasimme rinteen laitamilla sijaitsevalle laavulle, jossa rinnerieha oli alkamassa. Rinneriehassa shottisuksi oli aktiivisessa käytössä ja kilpajuoksu monoilla tuotti toisille pieniä vammoja. Tähtisadetikut, lämpimät grilliruoat sekä kylmät juomat pitivät kuitenkin fiiliksen katossa. Muutaman tunnin jälkeen aloimme pikkuhiljaa valumaan kohti Rukan after ski:tä. Toisille haastavuudeltaan punaisen ja mustan rajamailla olevan rinteen laskeminen rinneriehan jälkeen oli helpompaa kuin toisille, mutta kaikki kuitenkin pääsivät alas vahingoitta. Päivän kruunasi sauna-approt part 2.

DAY 5 | VIIMEISET LASKUT

DAY 6 | MATKAN PÄÄTÖS

Viidentenä päivänä väsymys alkoi jo painaa hieman useammalla, eikä aamupalalle enää herättykään aivan aamukahdeksaksi. Rukalla matkamme alkoi lähenemään loppuaan ja suuntasimmekin tutun kuskin Vesan kyydissä takaisin Rovaniemelle, jossa VR ympäristöystävällisenä valintana makuuhytteineen odottikin jo meitä. Ilta ja yö sujuivat rauhallisesti junassa. Oulussa halukkaat pääsivät kolmeksi vartiksi paikallisoppaan johdolla keskustaan, kun taas osa jo nukkui junassa. Aamuvarhain matka alkoi tulla päätökseen, kun saavuimme ennen kahdeksaa takaisin Turun rautatieasemalle. Kaikki eivät kuitenkaan aivan heti päässeet lepäämään, sillä osa jatkoi päiväänsä virkeinä Calonialle tulevan syksyn tuutorhaastatteluihin ja illalla Trilogia-tapahtumasarjan toiseen osaan Pyhiinvaellukselle.

Matkalla laskuja tuli runsaasti, mutta nousuja luonnollisesti enemmän (#enemmännousuukulaskuu). Tiesitkö, että junan käyttäminen bussin sijaan säästi meillä edestakaisella matkalla Rovaniemelle yli 40 kg hiilidioksidipäästöjä henkilöä kohden (Lähde: VR:n hiilijalanjälkilaskuri)? Haluamme kiittää tässä vaiheessa kaikkia matkalle osallistuneita. Meitä lexiläisiä olikin parhaimmillaan Rukan ravintoloissa yhtä aikaa 47. Matka oli varmasti kaikille ikimuistoinen, josta osa palautuu edelleen. Kesäkin lähestyy, joten nyt on aika laittaa tämä laskukausi päätökseen. Ensi vuonna mennään taas! Nähdään matkoilla ja muissa Skimban tapahtumissa!

Viides päivä matkalla ja samalla kolmas laskupäivä alkoi pirteästi. Yllättäen päivästä tulikin monelle pisin laskupäivä koko matkalla. Siitäkin huolimatta osa jaksoi yhä pitää huolta laskettujen rinteiden ja kylmien juomien välisestä balanssista. Ilta ja samalla koko matka huipentui raskaan laskupäivän jälkeen pullontyhjentäjäissitseihin, joissa kaikista ylijäämäjuomista hankkiuduttiin päämäärätietoisesti eroon. Kaikki kuitenkin jaksoivat vielä juhlia, vaikkei Helan går oikein lähtenytkään tuttuun tapaan. Kertakaikkisen loistavasta menosta vastasivat jo kymmenet (ellei jopa sadat) sitsit kokeneet laulunjohtajat Lari Sorvari ja Silja Piippo . Illan jatkuessa meno alkoi virkistyä ja karaoke raikasi taas alakerran Zone-ravintolassa.

Kiitos yhteistyöstä HPP Asianajotoimisto.

RUKA GALLUP

1. Jännittikö matkalle lähtö? (#käjä)

2. Mitkä fiilikset jäi matkasta?

3. Mikä oli reissun kohokohta?

4. Lähtisitkö uudestaan Skimban reissulle?

Tiina Puranen, viikon suorittaja, 1. vsk.

1. Jännitti vähän mutta hyvällä tavalla! #rujä

2. Todella hyvät fiilikset vaikka palautuminen matkasta veikin oman aikansa. Oli ihan huikee reissu!

3. Hankala valita vaan yhtä. Rinnerieha, karaoket rinteessä ja pikkutuntien pelailut oli ainakin mieleenpainuvia. Parasta oli myös tutustua moniin ihaniin lexiläisiin reissussa <3

4. No tottakai, joko mennään?

Toni Heikkilä, 2. vsk.

1. Kyllä.

2. Huikea reissu, melkein yhtä hyvä kuin Lex vaellus.

3. Saunaetkoilut ja -jatkoilut.

4. Ei tarvitse kahdesti pyytää.

Lari Sorvari, 5. vsk.

1. Oli mukava päästä vihdoin ja viimein Skimban Suomi-matkalle mukaan. Korona-aikana Suomi-matkat jouduttiin aina lopulta perumaan.

2. Reissusta jäi käteen flunssa ja sekä paljon huikeita muistoja.

3. Reissun kohokohta oli ehdottomasti rinnerieha ja sen jälkeiset laskut.

4. Skimban reissut ovat olleet aina loistavia, kolmen reissun kokemuksella voin suositella kaikille!

Sirkku Riitala, 1. vsk.

1. Ei ehtinyt jännittää, kun oli sen verran tekemistä ennen lähtöä, kävin vielä lähtöpäivän aamuna tekemässä yhden tentin.

2. Reissusta jäi superhyvät fiilikset (ja univelkaa), porukka oli huikea ja laskukelit suosivat!

3. Vaikeaa nimetä yhtä kohokohtaa, mutta ainakin toisen laskupäivän rinnerieha oli tosi hauska.

4. Lähtisin ehdottomasti uudestaankin Skimban matkalle!

MATALAN KYNNYKSEN TEHTÄVIÄ

Lex tarvitsee toimiakseen aktiivisia jäseniä. Mitä useampi on toiminnassa mukana, sitä enemmän Lex on jäseniensä näköinen. Jokaisessa jaostossa ja kerhossa on monenlaisia tehtäviä ja näiden tehtävien hoitamisesta vastaa joukko lexiläisiä. Tämän palstan ideana on tutustua heihin ja heidän tehtäviinsä sekä tuoda julki, millaisia tehtäviä ainejärjestöstämme löytyykään. Mikäli sinulla on mielessä jokin tehtävä, jaosto tai kerho, mistä haluaisit kuulla lisää, laita ihmeessä ehdotuksia tulemaan sähköpostitse osoitteeseen lexpress@lex.fi.

Tämän vuoden ensimmäisessä LexPressissä lanseerattiin uusi toimijat tutuksi -osio. Tällä kertaa tutustumme tässä osiossa Bootlexin, Ius Naturalen ja Ryhmä Lexin toimijoihin. Kysyimme toimijoilta seuraavanlaiset kysymykset:

1. Mitä pestisi pitää sisällään?

2. Mikä on parasta pestissäsi?

3. Mikä on ollut opettavaisinta pestissäsi?

4. Miksi kannattaa lähteä juuri Bootlexin / Ius Naturalen / Ryhmä Lexin toimintaan mukaan?

TEKSTI | SANNI-MARIA YLIMÄKI

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Yhdessä toisen vastuuhenkilön Masan kanssa me pyöritämme Bootlexin, eli Lexin oman futiskerhon toimintaa. Masa vastaa treenien järkkäämisestä ja vuorojen varaamisesta. Omalla vastuullani on enemmän juoksevan hallinnon hoitaminen, tiedottaminen ja somen päivittely. Viimeisimpänä olen hoitanut Bootlexille uudet pelipaidat! Ei kuitenkaan olla tehty tarkkaa vastuunjakoa, vaan asioista keskustellaan ja päätökset tehdään yhdessä.

Parasta on viettää aikaa samoja kiinnostuksenkohteita omaavien henkilöiden kanssa! Meillä on rennon hauskaa treeneissä, eikä naurulta voi tässä porukassa välttyä.

Pelipaitoja tilatessa opin mitä tarkoittaa vektoroitu logo :D. Eniten tässä pestissä kuitenkin oppii itsestään ja omista yhteistyö- ja johtamistaidoistaan!

Meillä pidetään hauskaa ilman sitoutumista tai kausimaksuja. Mukaan saa tulla taitotasosta riippumatta (ihan oikeasti!) vaikka kesken kauden. Henkilökohtaisesti koitan pitää huolen kaikista ja kaikesta, eli siitä, että kaikilla on mukava ja tervetullut olo niin meidän treeneihin, peleihin kuin muuhunkin toimintaan. Siitä lempinimi mamager ehkä tuleekin.

Ryhmä Lexin varajäsenet osallistuvat edustajiston kokouksiin varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä. Edustajiston kokouksissa pääsee keskustelemaan ja päättämään ylioppilaskunnan asioista, kuten millaista toimintaa TYY järjestää ja mihin rahaa käytetään. Tylkkärin johtokunnan tehtävänä on valvoa lehden taloutta, jakelua ja painatusta.

Parasta Ryhmä Lexissä on mahdollisuus vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan ja päätöksiin. TYYn toiminta koskettaa meitä kaikkia, olemmehan jäseniä ja maksamme jäsenmaksua. Koen tärkeänä mahdollisuuden vaikuttaa ja edistää lexiläisille tärkeitä asioita. Toiseksi parasta edustajistotoiminnassa on poikkitieteellisyys. Edustajistossa pääsee tutustumaan myös muiden tiedekuntien opiskelijoihin. Esimerkiksi Tylkkärin johtokunta ja muut toimikunnat ovat erinomaisia paikkoja ryhmä- ja tiedekuntarajat ylittävään verkostoitumiseen. Kokousjatkot ja muut virkistystapahtumat, kuten edustajistokauden alussa vietetyt edarisitsit, ovat myös olleet hyviä paikkoja tutustua muiden ryhmien edustajiin.

Opettavaisinta on ehdottomasti ollut päästä tutustumaan tarkemmin TYYn ja Tylkkärin toimintaan. Edustajiston kokouksissa on päässyt myös harjoittelemaan meille tuleville juristeille olennaisia argumentointi- ja esiintymistaitoja.

Vastuuhenkilö on linkki Ius Naturalen ja Lexin hallituksen välillä. Iuksessa tehdään kuitenkin paljon yhdessä eikä suuria tehtävänjakoja ole. Osallistun muiden kanssa tapahtumien suunnittelemiseen ja järjestämiseen sekä kerhon muuhun toimintaan!

Parasta tähän mennessä on ollut jaoston sekä komitean ryhmäytyminen.

Opettavaisimpia ovat olleet tapahtumien järjestämiseen liittyvät käytännön asiat, joita en välttämättä ole tajunnut aiemmin ajatella.

us Naturale järjestää pääasiassa ilmaisia tapahtumia, mikä tekee toimintaan osallistumisesta erittäin helppoa. Itse suosittelen erityisesti Viiniä ja valitusta -iltoja, joissa keskustellaan vaihtelevasta yhteiskunnallisesta aiheesta viinilasillisen äärellä. Iuksella on lisäksi aktiivinen komitean WhatsApp-ryhmä, johon jokainen toiminnasta kiinnostunut lexiläinen on tervetullut.

Jos vähänkään kiinnostaa edunvalvonta ja ylioppilaskunnan toiminta, Ryhmä Lex on erinomainen väylä päästää vaikuttamaan! Ryhmä Lex on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja meille on keskeistä, että TYY kohdistaa resurssinsa opiskelijoiden edun ajamiseen. Erityisesti puolustamme oikeustieteen opiskelijoille tärkeitä asioita. Mielestäni on tärkeää, että meidän lexiläisten ääni kuuluu TYYn päätöksenteossa ja ryhmämme onkin pienestä koostaan huolimatta ollut edustajistokaudella aktiivinen ja näkyvä. Lexiläisten etujen ajamisen lisäksi edustajistossa pääsee tutustumaan poikkitieteellisesti muihin opiskelijoihin, sekä kerryttämään työelämän kannalta tärkeitä taitoja. Ensi syksynä valitaan jälleen uusi edustajisto ja kannustan kaikkia vähänkään kiinnostuneita lähtemään ehdolle!

Linda-Liisa Kelokari, Ryhmä Lexin varajäsen ja Tylkkärin johtokunnan toimija

Rosa Autio, Bootlexin toinen vastuuhenkilö aka Mamager

Siiri Parantainen, Ius Naturalen vastuuhenkilö

1.

1.

1.

2.

2.

2.

3.

4.

3.

3.

4.

4.

SEILI - SAARI ILMAN POISPÄÄSYÄ

Tänä keväänä Kulttiksen kevätretkellä retkeläiset suuntasivat kohti Seilin saarta. Saari tunnetaan sen monivaiheisesta historiasta sekä uniikista luonnosta, jossa yhdistyy sekä saaristo- että mannerkasvillisuus. Maaliskuun lopun lumi-inferno oli onneksemme ohitse ja retki aurinkoisessa kevätsäässä saaristomaisemissa oli erittäin tervetullutta vaihtelua kiireiseen opiskelija-arkeen. Seili on ehdottomasti kokemisen arvoinen ja uskon, että moni osallistuja tekee sinne myös kesäretken.

Seilin historia on silmiä avaava. Se toimi 1600-luvulta 1700-luvun loppupuolelle leprasairaalana, jossa lepraan sairastuneet jätettiin käytännössä oman onnensa nojaan saarelle. Kokonaisuudessaan siellä ”hoidettiin” noin 650 potilasta. Koska siihen aikaan lepran uskottiin tarttuvan kosketuksesta, ei saarella ollut esimerkiksi lääkäreitä. Ainoastaan paikallinen pappi saattoi vierailla saarella siunaamassa potilaita, sillä lepran uskottiin olevan Jumalan äärimmäinen rangaistus. Oppaan mukaan kuitenkaan tarina siitä, että saarelle soudettiin omat arkkulaudat mukanaan, on vain urbaania legendaa.

1700-luvulta 1960-luvulle Seilin saarella toimi mielisairaala, joka siihen aikaan tunnettiin myös hourujenhuone-nimellä. Tuo nimitys ei enää tällä vuosisadalla olisi korrekti. Aikoinaan siellä oli sekä miesettä naispotilaita, mutta miespotilaat siirrettiin lopulta toiseen sairaalaan, ja Seiliin jäi vain naispotilaat. Oppaamme kertoi mielisairaalan historiasta ja luki meille muutaman potilaiden kirjoittaman kirjeen. Diagnoosit olivat vähintäänkin kyseenalaisia, sillä esimerkiksi epileptinen kuukautishulluus oli validi diagnoosi. Tavanomaista oli myös se, että rikoksesta syytetty vetosi mielenhäiriöön, jotta välttyisi vankilalta. Joskus sinne lähetettiin naisia, joista vain haluttiin päästä eroon. Aikoinaan oli sanonta, jonka mukaan Seilille päätyminen tarkoitti sitä, ettei sieltä enää olisi poispääsyä. Se kuulostaa surulliselta, mutta tosiasiassa

osalla sinne päätyneelle ei olisi ollut muuta paikkaa maailmassa, sillä mielenterveysongelmien tuntemus oli hyvin kaukana nykyiseltä tasolta. Päivän päätti Lexin hyvinvointiviikon teeman mukaisesti saunominen rantasaunassa, joka oli meitä varten erikseen lämmitetty.

TEKSTI | ANNIKA HIISIKERO KUVAT | VERA VALKONEN

”Vierailu oli erittäin mielenkiintoisa ja opettavainen. Opas kertoi meille saaren historiasta monipuolisesti ja kiinnostavalla otteella. Vierailu oli myös todella herättävä. Jokainen osallistuja vaikutti viihtyvän erinomaisesti ja jokaisella vaikutti olevan vierailulla hauskaa! Itse olin vierailusta todella innoissani ja olin erittäin iloinen siitä, että pääsin mukaan! Vierailusta jäi lämmin ja inspiroitunut fiilis!”

- Vera Valkonen 4. vsk

”Oon jo jonkin aikaa halunnut käydä seilissä ja kulttiksen kevätretki tarjosi loistavan mahdollisuuden. Saari oli tosi nätti etenkin, kun oli kiva sää. Meillä oli hyvä opas, joka kertoi saaren mielenkiintoisesta historiasta ja päivä huipentui rantasaunaan. Kevätretki oli täydellinen yhdistelmä sivistystä ja hauskanpitoa :)”

- Helmi Huoviala 3. vsk

”Oli erityisen mahtavaa kuulla tarinoita Seilin saaren historiasta ja siinä ohessa käydä myös löylyissä. Irtiotto arjesta ja ulkoilu teki erittäin hyvää raskaan vuosijuhlaviikon jälkeen. Mahtavaa, että asianajotoimisto haluaa mahdollistaa opiskelijoille tällaista toimintaa kiireisen opiskeluarjen keskelle.”

-Waltteri Lindqvist 2. vsk

Tunnelmia retkeltä.

TODISTUSVALINNAN UUDET TUULET

Yliopistojen todistusvalintapisteytys on herättänyt paljon keskustelua niin korkeakoulujen kuin lukiolaisten osalta. Useimmin kritiikin aiheena on ollut pitkän matematiikan ylikorostettu merkitys suhteessa muihin alakohtaisesti relevanteimpiin aineisiin suhtautettuna, ylioppilaskirjoitusten merkityksen liiallinen korostuminen sekä lukion yleissivistävän merkityksen laantuminen. Nykymallissa oikeustieteelliseen koulutukseen haettaessa pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, ja ainoa yhteiskuntaoppia heikommin pisteytettävä aine on terveystieto.

Todistusvalintaa uudistetaan yliopistojen yhteistyöhankkeella, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Vuonna 2022 käynnistynyt Yliopistojen opiskelijavalinnan kehittämishanke pyrkii uudistamaan todistusvalintaa niin, että uudet valintaperusteet olisivat käytössä vuoden 2026 yhteishaussa. Hankkeen valmistelema pisteytysluonnos julkaistiin Otakantaa.fi -sivustolla huhtikuun alussa, ja lopullinen pisteytysesitys annetaan yliopistoille toukokuussa lausuntokierroksen jälkeen. Jo pisteytysluonnoksesta voidaan löytää tuulahduksia tulevasta ja tarkastella muutoksen vaikutuksia oikeustieteen todistusvalintaan.

Pisteytyksen luonnoksessa keskeisiksi haasteiksi nostetaan pistetaulukkojen suuri määrä (pistetaulukkoja on tällä hetkellä käytössä jopa 50 erilaista) sekä julkisessa keskustelussa esitetty kritiikki, johon lukeutuu ensimmäisessä kappaleessa mainittujen lisäksi kielten pieni painoarvo. Kritiikistä puhuttaessa huomautetaan kuitenkin, että kaikki julkisessa keskustelussa esiintyvät mielikuvat eivät pidä paikkaansa.

Keskeisiksi tavoitteiksi asetetaan vieraiden kielien ja matematiikan opiskeluun kannustaminen, äidinkielen merkityksestä viestiminen sekä omien kiinnostusten mukaisiin ainevalintoihin kan -

nustaminen. Tavoitteena on myös, että yliopistot saavat vähintään yhtä hyviä opiskelijoita kuin aiemmin. Lähtökohtina tavoitteiden saavuttamiseksi asetetaan pisteytyksen selkiyttäminen, alakohtaisen osaamisen parempi huomioiminen ja negatiivisten ohjausvaikutusten vähentäminen. Lähtökohtien ja tavoitteiden synteesin tuloksena luonnoksessa esitetään kuusi taulukkoa, joiden eriävät versiot mukaan luettuna pistetaulukkoja olisi 11 nykyisen 50 sijaan.

Taulukko: yliopistovalinnat.fi

TEKSTI | VEETI KAINULAINEN

Ennen oikeustieteen valintaan kohdistuvien muutosten tarkastelua on hyvä tarkastella kaikkia pisteytystaulukoita koskevia ratkaisuja. Äidinkielen asemaa on vahvistettu niin, että siitä tulisi parhaat pisteet tuottava aine muilla kuin matemaattis- luonnontieteellisillä aloilla (MatLu), joilla se olisi toiseksi eniten pisteitä tuottava aine. Samaan aikaan pitkän matematiikan painoarvoa kasvatettaisiin MatLu-aloilla, mutta lyhyen ja pitkän matematiikan piste-eroa kavennettaisiin kaikilla muilla aloilla. Äidinkielen korostaminen yhteisenä pakollisena aineena ja toisaalta kaikilla aloilla erittäin tarpeellisena aineena on myös tutkimustiedon valossa järkevää, ja alakohtainen muutos matematiikan pisteytykseen kannustaa matematiikan opiskeluun olennaisilla aloilla ja toisaalta aiheuttaa myös sen, ettei pitkän matematiikan lukemattomuus muodostu mittavaksi esteeksi aloilla, joilla matematiikka ei ole aivan välttämätöntä. Suuri muutos kohdistuu myös reaaliaineiden pisteytykseen: kurssimäärään perustuvan pisteytyksen sijaan keskiössä on alakohtaisesti relevantti osaaminen, ja eri oppiaineiden piste-eroja on tasattu.

Taulukko: Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen todistusvalinnan pisteytysluonnos

esimerkiksi terveystieto tai uskonto eivät ole aivan yhtä relevantteja kuin esimerkiksi filosofia tai yhteiskuntaoppi. Erot laudaturin ja eximian välillä ovat pitkää matikkaa lukuun ottamatta samaa luokkaa kuin ennenkin, eli 3-5 pistettä. Eroja ”maksimiriviin” syntyy siis sekä ainevalinnan että arvosanojen mukaan.

Oikeustieteen pisteytystaulukko kokisi luonnoksen perusteella suuria muutoksia. Äidinkielen laudatur tuottaisi kolme pistettä enemmän kuin nykymallilla, mutta isompi muutos on matematiikan pisteytyksessä. Laudaturin pisteet tippuisivat 36,1 pisteestä 28,9 pisteeseen, mikä kaventaisi eroa lyhyen matikan laudaturiin (28,3 pistettä molemmissa taulukoissa). Pitkän matikan eximia on jatkossakin parempi kuin lyhyen laudatur, mutta ero on kaventunut 1,7 pisteestä 0,3 pisteeseen. Matematiikasta saisi silti eniten pisteitä yhdessä pitkien kielien kanssa, mutta ero ainereaaleihin kaventuu merkittävästi. Ainereaalin laudaturista saa joko 24,5 pistettä (filosofia, historia, maantiede, psykologia, terveystieto, uskonto, ET, yhteiskuntaoppi) tai 20 pistettä (biologia, fysiikka, kemia). Tältä osin alalle relevanteimpia reaaliaineita, kuten yhteiskuntaoppia, on nyt realistista opiskella oikeustieteen opintoja silmällä pitäen, ja MatLu-reaalit ovat painoarvoltaan pienempiä. Pistetaulukossa olisi ehkä tilaa jakaa paremmin pisteytettävät reaalit kahteen osaan, sillä

Pisteytystaulukon muutos vaikuttaa paitsi aineiden suoraan pisteytykseen, myös kokonaispisteisiin ja arvosanojen painoarvoihin. Vanhalla taulukolla maksimipisteet saisi kirjoittamalla laudaturit äidinkielestä, pitkästä matikasta, pitkästä kielestä, fysiikasta ja keskipitkästä kielestä (149 pistettä). Uudella pisteytyksellä maksimipisteet saisi äidinkielen, pitkän matikan, ja kolmen pitkän kielen yhdistelmällä (149,9 pistettä). Kolmen pitkän kielen sijaan pitkän kielen, keskipitkän kielen ja reaalin yhdistelmällä saisi kasaan 142,8 pistettä. Vuonna 2022 pisterajat vaihtelivat 134,9 pisteen (Helsingin yliopisto) ja 124,1 pisteen (Lapin yliopisto) välillä. Uudella pistetaulukolla vaadittavat arvosanat ja aineet voivat muuttua rajustikin, kun pitkän matikan painoarvo putoaa lähelle pitkän kielen pisteitä. Kokonaisuutena arvioiden pisteytysluonnos vastaa selvityksessä mainittuihin haasteisiin. Tätä juttua tai pisteytystaulukkoa ei kuitenkaan tule lukea varmana tulevaisuutena, vaan se on valmisteluvaiheessa oleva luonnos. Luonnokselle ominaisesti siinä on vielä siloteltavaa ja varaa kehitykselle, mikä näkyy myös luonnoksesta annetuista lausunnoista, mutta oikeustieteen taulukko on iso askel parempaan suuntaan. Lopullinen pisteytysehdotus annetaan yliopistoille toukokuun 17. päivä, ja pistetaulukot tulevat voimaan vuoden 2026 opiskelijavalintaa tehdessä. Opiskelijavalinta on merkittävä työkalu, joka ohjaa opiskelijoita jo varhaisessa opintojen vaiheessa ja vaikuttaa suoraan siihen, minkälaisia opiskelijoita yliopistoon päätyy, joten muutoksen valmistelua on syytä seurata tarkoin.

Suuri muutos kohdis -

tuu myös reaaliaineiden pisteytykseen: kurssimäärään perustuvan pisteytyksen sijaan

keskiössä on alakohtaisesti relevantti osaami -

nen, ja eri oppiaineiden piste-eroja on tasattu.

YRITYSTEN VÄLINEN

YMPÄRISTÖALAN YHTEISTYÖ

JA SEN SÄÄNTELY EU:SSA

Yritysvastuukysymysten yleistyessä yritysten välisen vastuullisuusyhteistyön sääntely on noussut kasvavaksi kysymykseksi. Koska ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää yrityskentältä laajoja toimenpiteitä, tulee liiketoiminnallisten kilpailijoiden tehdä keskinäistä yhteistyötä vihreän siirtymän saralla. Tämä edellyttää joustavuutta kilpailulainsäädännöltä.

Suurin osa Suomen kilpailuoikeudellisesta sääntelystä on peräisin EU:sta. EU:n perustamissopimuksen 101 ja 102 artikloiden ”kartellikiellolla” kielletään yritysten kilpailua rajoittava yhteistyö. Kilpailusäännöt sallivat ympäristöalan yhteistyön kuitenkin, jos se täyttää neljä niin kutsuttua tehokkuuspuolustuksen kriteeriä. Tarkastelen kriteerejä yksitellen alla.

Kilpailua rajoittava toiminta on EU-oikeudellisesti mahdollista sallia, mikäli sen avulla saavutetaan tehokkuusetuja. Alun perin tehokkuudella on viitattu nimenomaan taloudelliseen hyötyyn, eli kustannusetuihin ja laadullisiin tehokkuusetuihin. Vaikka kriteerin suppea tulkinta ei tunnista ympäristöhyötyjä erillisenä tehokkuusetuna, on vastuullisuustavoitteiden täyttymistä mahdollista lukea laadulliseksi tehokkuuseduksi. Lisäksi komissio on ratkaisussaan CECED (1999) sallinut kilpailua rajoittavan sopimuksen, jolla pesukoneiden valmistajat sopivat vähentävänsä uusien pesukoneiden energiankulutusta. Kyseisestä ratkaisua perusteltiin sillä, että energiatehokkuus on osa teknistä kehitystä.

TEKSTI | SIIRI PARANTAINEN

1. Tehokkuus

KUVAT | PIXABAY

2. Välttämättömyys

Välttämättömyyskriteerin nojalla yritysyhteistyön on oltava ainoa tapa ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Kriteerin ydinidea on, että tavoitellun lopputuloksen saavuttaminen ei saa olla mahdollista muilla kilpailua vähemmän rajoittavilla toimilla. Välttämättömyysvaatimus ei ole absoluuttinen, sillä sen tarkastelussa huomioidaan taloudelliset rajoitteet. Välttämättömyyttä koskevat ympäristöalan ratkaisut ovat hajautuneita, sillä ratkaisussa CECED kynnyksen katsottiin ylittyneen, kun taas jossain ratkaisuissa komissio ei ole pitänyt ympäristöalan yhteistyötä tarpeeksi välttämättömänä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

3. Kuluttajahyöty

Kolmas edellytys on, että yhteistyösopimuksen tulee johtaa kuluttajille myönteiseen lopputulokseen eli siitä tulee seurata enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia kuluttajille. Ympäristökysymyksissä merkittävimmäksi tekijäksi on muodostunut kuluttajan käsitteen rajaaminen sekä erityisesti se, lasketaanko tulevat kuluttajat käsitteen alle. Mikäli tulevat kuluttajat todella huomioidaan kuluttajahyötyä arvioitaessa, ympäristöalan yhteistyölle saattaa avautua uusia mahdollisuuksia. Komissio on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei hyödyssä tapahtuva viive estä tehokkuuspuolustuksen toteutumista, kunhan se on suuruudeltaan riittävä (Exxon v. Shell 1994, Philips v. Osram 1994).

4. Kilpailunsäilymiskriteeri

Viimeinen kriteeri tehokkuuspuolustukselle edellyttää, että sopijapuolilla ei ole mahdollisuutta sulkea kilpailua merkittävästi tai kokonaan. Komission tehokkuuspuolustussuuntaviivat perustelevat tätä kilpailun sekä kilpailuprosessin suojaamisella. Kilpailun ydinalueiden, kuten hintakilpailun ja tulevien innovaatioiden mahdollistamisen, suojelun merkitys korostuu kyseisen edellytyksen kohdalla.

Kilpailusäännöt sallivat ympäristöalan yhteistyön kuitenkin, jos se täyttää neljä niin kutsuttua tehokkuuspuolustuksen kriteeriä.

Menikö sarvet vastakkain?

Me autamme!

• välimiesmenettely

• sovittelu

• lunastusriidat

• markkinointioikeudelliset asiat

• tavarantarkastus ja kiinteistöarviointi

NETTI EI UNOHDA

TEKSTI | RIIKKA YLI-JAMA

Lex in the city -palstalla kolmatta vuosikurssia käyvä Riikka Yli-Jama avaa Suomen Turussa ja muualla maailmassa tapahtuvia lexiläisiäkin mietityttäviä aiheita ja teemoja sekä koittaa sanoa niistä jotakin, mitä ei vielä ole ehditty sanoa.

Korkeakouluihin ja sitä kautta myös Lex ry:n jäsenistöön on ajan kuluessa valunut se myös itseni edustama ikäluokka, joka on oikeastaan koko vielä lyhyen elämänsä ajan tottunut jakamaan enemmän tai vähemmän itsestään eri sosiaalisen median kanavissa. Yleisöt voivat olla pienempiä tai suurempia, joku on jättäytynyt sosiaalisesta mediasta kokonaan ja toinen ei edes tiedä, kuinka monen oma julkaisu lopulta tavoittaa. Kuin automaationa ja kyseenalaistamatta jokapäiväiset lounashetket, isotkin elämänmuutokset, ratkiriemukkaat juhlanhetket kuin surun aallonpohjat elämän varjopuolineen ja haasteineen jaetaan sanoilla, äänillä, kuvilla, videoilla, tägäyksillä ja paikkamääreillä.

Kaikkien rakastama tietopankki Minilex määrittelee yksityisyydensuojan seuraavanlaisesti: ”yksityisyyden suoja käsittää siis yksilön oikeuden olla paljastamatta tiettyjä asioita yksityiselämänsä ulkopuolisille tahoille, ellei tätä oikeutta ole lailla erikseen rajoitettu”. Jokaisella on siis tämän määritelmän mukaan perustuslaillinen oikeus olla kertomatta tiettyjä asioita itsestään. Elämän siirtyminen kauemmas aidoista kohtaamisista vain kanssakäymiseen sosiaalisessa mediassa on aiemminkin herättänyt huolta sen suhteen, osaammeko nauttia enää pelkästä elämästä ilman tätä sinivaloa hohkaavaa rinnakkaistodellisuutta. Samaan aikaan se saa pohtimaan myös sitä, olemmeko sosiaalisen median kautta luopuneet jostakin sellaisesta, josta emme ole edes tajunneet luopuvamme, kun vapaaehtoisesti luovutamme valtavan määrän välillä myös hyvin henkilökohtaista tietoa itsestämme. Joidenkin sosiaalisen median julkaisujen voisi omalla tavallaan joissakin tilanteissa nähdä jopa vastavoimana juuri yksityisyyden suojalle.

Jokaisella on oikeus julkaista itsestään haluamaansa materiaalia haluamissaan kanavissa kanavien omia käyttösääntöjä noudattaen, mutta miten tähän tulisi suhtautua eri palvelujen käyttäjinä? Ajat ovat toki muuttuneet, ja sosiaalinen media tarjoaa aivan uudella tasolla vertaistukea, kohtaamisia ja vuorovaikutusta, kuin pelkkä kasvokkain kommunikointi. Ei siis ole ihme, että moni luopuu tuosta oikeudesta olla luovuttamatta yksityiselämänsä tietoja. Kuin huomaamatta tapahtunut kiinnikasvaminen digitalisaatioon ja sosiaalisen median jatkuva imu pitelevät meitä otteessaan, mutta tulemmeko todella koskaan miettineeksi, mitä kaikkea itsestämme jaamme? Olisiko elämä helpompaa, jos jokainen pitäisi omat asiansa omana tietonaan? Netti ei unohda, mutta miten käytännössä elämämme sosiaalisen median jalanjälki tulee näyttämää? Vastauksia näihin kysymyksiin ei vielä ole, mutta se on varmaa, että menneeseen aikaan verrattuna jäljelle jää enemmän.

make a mark

Together we

Do you want to be part of our truly global team? Do you have a genuine interest in business law? Want to work in a high-performance team where one day is not a copy of another?

Show us your passion and motivation. Show that you would be a great asset to our team. Register your application on our website www.whitecase.com/careers/locations/finland to jumpstart your career.

OODI VUOSIJUHLILLE

Lex ry:n 62. Vuosijuhlista on jo vierähtänyt tovi, ja nyt onkin aika hiukan muistella tuota puolivuotista taivaltamme.

Kauan odotetun vuosijuhlapäivän valmistelu alkoi jo viime vuoden lokakuussa, kun intoa täynnä lähdimme ottamaan selvää vuosijuhlien suunnittelusta sisarainejärjestömme Stadgan vuosijuhlille. Tuona iltana tutustuimme paitsi sisarainejärjestömme vuosijuhlaperinteisiin, saimme esimakua myös siitä, millainen päivä meilläkin olisi maaliskuussa edessä. Aloitimmekin tämän huviretken jälkeen uutteran pakerruksen omien juhliemme eteen tutustumalla meitä edeltävien marsalkkojen testamentteihin ja muihin tieviittoihin, ja melko pian olimmekin toden teolla sukeltaneet vuosijuhlakuplaan. Kilpailutimme eri kohteita, laskimme budjettia ja koitimme saada kasaan toimintasuunnitelman, jota seuraamalla saisimme kaiken tarvittavan hoidetuksi ennen juhlapäivää. Uudenvuoden vaihtuessa valoisammalle puolelle odotimme vuoroin kauhulla, vuoroin äärettömällä innokkuudella sitä, mitä tuleva kevät tulee pitämään sisällään.

Muistelemme ilolla etenkin kaikkia vuosijuhlien merkeissä tehtyjä tuttavuuksia ja kohtaamisia. Valokuvauksen ja bändin osalta päädyimme tekemään poikkitieteellistä tuttavuutta, ja musiikin meille tuona iltana tarjosikin matemaattis-luonnontieteellisen alan opiskelijoiden muodostama bändi Henkka2000. Vuosijuhlat uivat välillä jopa uniimme ja olivat tuon puolivuotisen aikana varmasti ärsyttävyyteen asti oma suosikkipuheenaiheemme, ja vinkin tästä myöhemmin nappivalinnaksi osoittautuneesta bändistä saimmekin kaverinkaveriltamme, joka oli sattumalta osunut kuuntelemaan bändiharjoituksia. Olemme valtavan kiitollisia, että saimme niin paljon tukea, kannustusta ja ymmärrystä niin lexiläisiltä kuin myös muilta tahoilta. Grafiikka ja koko juhlien visuaalinen ilme luotiin yhdessä Lexpressin vuoden 2022 päätoimittajan Helmi Huovialan kanssa, ja emme olisi juhlapäivänä voineet olla enemmän tyytyväisiä hänen työnsä jälkeen ja ennen kaikkea siihen, miten osuvasti Helmi onnistui toteuttamaan kaikki toiveemme.

TEKSTI JA KUVAT | SANNI SARU RIIKKA YLI-JAMA

Työsarkaa jakamaan valittiin myöskin vuosijuhlaviskaalit Inka Niemi ja Vilhelmiina Nyman , joiden tinkimättömästä toimeen tarttumisesta ja tehtäviinsä aidosti eläytymisestä kiitämme edelleen. Heidän apunaan juhlan sujuvuudesta ja juhlapäivän valmisteluista meitä auttoivat koko vuosijuhlakomitea, ja toivommekin tämän kokemuksen ohjaavan heitä jatkamaan matkaa ainejärjestötoiminnan saralla, olihan vuoden 2021 vuosijuhlakomitea oli myös meille ensimmäinen kosketus ainejärjestötoimintaan. Tanssi- ja etikettikurssin kautta pääsimme virittäytymään juhlatunnelmaan, ja tuolloin talvikin alkoi jo kääntyä kevääseen ja tuo kauan odotettu päivä tuntui olevan aina lähempänä ja lähempänä.

Tämän kokemuksen myötä Lex ry:n vuosijuhlille tulee aina olemaan erityinen paikka meidän sydämissämme ja jäämmekin ilolla odottamaan tulevien vuosien juhlallisuuksia. Juhlapäivästä meille jäi päällimmäisenä mieleen onnistumisen kokemus sekä helpotus siitä, että kymmenistä, jopa sadoista yksityiskohdista huolimatta juhla tuntui sujuvan omalla painollaan rennossa ja viihtyisässä tunnelmassa. Haasteita mahtui toki tuohonkin päivään, mutta niistä selvittiin kunnialla ja pystyimme itsekin juhlan loputtua kevein mielin vaihtamaan vapaalle sekä liittymään riehakkaaseen juhlakansaan! Koko vuosijuhlien järjestelytaival tuntui kuluneen hetkessä, ja nyt onkin aika luovuttaa tämä lempilapsi seuraavien vuosijuhlamarsalkkojen hoiviin. Oman panoksemme antaneina toivotamme onnea ja menetystä tulevien vuosien juhlajärjestelyihin!

Sanni Saru & Riikka Yli-Jama Vuosijuhlamarsalkat 2023

Ensi vuoden juhlia odottaen

Koko vuosijuhlien järjestelytaival tuntui kuluneen hetkessä, ja nyt onkin aika luovuttaa tämä lempilapsi seuraavien vuosijuhlamarsalkkojen hoiviin.

Sijoittaja­legendat

Carl Icahn rikastui satumaisesti, kunnes alkoi tehdä perin inhimillisiä virheitä. Hän on yksi Wall Street -elokuvan päähenkilön Gordon Gekkon esikuvista.

Lue matemaattisesti lahjakkaan lukutoukan kasvu yhdeksi Wall Streetin pelätyimmistä miehistä.

Sijoittajalegendat-sarja käy perusteellisesti läpi maailman tunnetuimpien sijoittajien strategiat ja rikastumispolut Karo Hämäläisen kirjoittamana.

kl.fi/sijoittajalegendat

”Kurkunleikkaajakapitalisti” kiristää, pilkkoo ja pakenee

KIRJOITTAJANA KARO HÄMÄLÄINEN

Näin ON-tutkintomme uudistuu

Yksi tämän vuoden tärkeimpiä tehtäviäni opintovastaavana on ollut osallistua oikeusnotaarin (ON) tutkinnon rakenteen uudistamiseen tiedekunnassamme. Tutkinnon uudistustyötä on tehty koko kevään, ja nyt dekaani on vihdoin vahvistanut päätöksen tutkintouudistuksemme ensimmäisistä suuntaviivoista.

Tuleva ON-tutkintouudistus on suurin uudistus, joka alempaan tutkintoomme on tehty yli vuosikymmeneen. Samalla kun tutkintomme yleistutkintoluonne säilytetään, opiskelijoille tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa laajempi mahdollisuus suunnata opintojaan omien valintojensa mukaan jo notaarivaiheessa.

Tutkinnon rakenneuudistuksen suuntaviivat ovat alustavia, ja esimerkiksi opintopistemääriä tullaan vielä viilaamaan tulevien kuukausien aikana. Käytännössä tutkintomme kaikille pakollinen runko tulee kuitenkin koostumaan oikeudenalaopinnoista sekä oikeudellista, yhteiskunnallista ja tieteellistä ymmärrystä rakentavista opinnoista, jotka muodostavat yhdessä noin 100 opintopisteen kokonaisuuden.

Kaikille pakolliset opinnot - n. 100 op

Suurin muutos tulevassa tutkintorakenteessamme kohdistuu nykyisiin oikeudenalojen perusteiden opintoihin ja niiden laajuu -

teen. Oikeudenalojen perusteiden kurssit säilyvät pääpiirteissään nykyisellään, mutta niiden laajuutta supistetaan noin viiden opintopisteen laajuisiksi kokonaisuuksiksi. Oikeudenalaopintojen lisäksi kaikille pakollisiin opintoihin sisältyy jatkossakin nykyisenkaltainen johdantokurssi, jonka kaikki opiskelijamme suorittavat fuksivuoden alussa.

Vapautuvat opintopisteet siirretään osin uuteen, kaikille yhteiseen erikoistumisjakso-ohjaukseen ja osin valinnaisiin opintoihin. Lexissä olemme tästä erityisen mielissämme, sillä yhteinen ON-tutkinnon ohjaus on ollut jo pitkään ainejärjestömme tavoite.

Valinnaiset opinnot - n. 40 op

Samalla kun tutkintomme yleistutkintoluonne säilytetään, opiskelijoillemme tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa laajempi mahdollisuus suunnata opintojaan omien valintojensa mukaan jo notaarivaiheessa. Uutena asiana tutkintoomme tulevat niin sanotut ”laajentavat opinnot” eli oikeustieteelliset valinnaiset, joita sisällytetään ON-tutkintoon yhteensä 20 opintopistettä. Opintojaksot ovat keskenään saman laajuisia, vähintään 5 opintopistettä jokainen.

Oikeudellisten valinnaisten rinnalla muita opintoja on edel -

leen mahdollista sisällyttää tutkintoomme 20 opintopistettä. Muut opinnot voivat nykyiseen tapaan koostua niin oikeudellisista kuin muista opinnoista Turun yliopistossa tai muissa korkeakouluissa.

Erikoistumisjakso ja ON-työ, sekä kieli- ja viestintäopinnot - 39 op

ON-tutkinnon erikoistumisjakso ja ON-työ, sekä kieli- ja viestintäopinnot säilyvät nykyisellään. Uudistus ei koske näitä opintoja kuin välillisesti. Näiden opintojen yhteislaajuus on 39 opin -

Tietolaatikko:

• ON-tutkintouudistuksella tarkoitetaan oikeusnotaarin (ON) tutkinnon kokonaisuudistusta. Uudistuksessa tarkastellaan ON-tutkinnon sisältöä sekä rakennetta laajasti.

• Kyseessä on suurin tutkintouudistuksemme yli vuosikymmeneen.

• Uusi tutkintorakenne astuu voimaan syksyllä 2024.

topistettä (12 op. + 3 op. + 24 op.), kuten nykyäänkin.

ON-tutkinnon uudistus tulee koskemaan ensimmäisen kerran niitä opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa tiedekunnassamme vuonna 2024. On tärkeää, että Lex osallistuu uudistuksen kehittämiseen aktiivisesti tänä keväänä, sillä lukkoon uusi tutkintorakenne lyödään jo kesän aikana.

Mikäli suunnitelma herätti ajatuksia tai tahdot osallistua kehitystyöhön, älä pelkää ottaa yhteyttä! Uudistustyöhön osallistuminen on ollut jännittävä ja opettavainen kokemus, ja keskustelen mielelläni huolista, ajatuksista ja mahdollisuuksista uuteen tutkintorakenteeseemme liittyen. Mikäli opinnot ja ON-tutkinnon uudistaminen keskusteluttavat, minut tavoittaa jatkossakin puhelimitse 0504935588 tai sähköpostitse opinto@lex.fi

Elisa Hyvärinen Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

Opiskelijoillemme tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa laajempi mahdollisuus suunnata opintojaan omien valintojensa mukaan jo notaarivaiheessa.

Haluamme tehdä arjestasi helpomman

Fennon turvallinen ja avoin ilmapiiri mahdollistaa kehittymisen työssä ja vaikuttaa työmotivaatioon ja työn tuloksellisuuteen positiivisesti. Virheet nähdään kehitysmahdollisuutena eikä niistä rangaista. Inhimillisyys on vahvasti läsnä. ”

Koko organisaatio on varauksetta oikkareiden tukena ja aina on joku, jolta kysyä matalalla kynnyksellä apua kulloinkin askarruttavaan asiaan.”

Asianajotoimisto Fenno +358 10 504 9000 office@fennolaw.fi www.fennolaw.fi

OPISKELIJAN KESÄLOMA

Suurin osa opiskelijoistamme suuntaa vapun jälkeen muutaman kuukauden mittaiseen kesätyörupeamaan.

Kesät ovat kallisarvoista aikaa työpaikoilla verkostoitumiseen ja tulevan vuoden opiskelijaelämän rahoittamiseen. Kesätyöntekijät toisaalta takaavat työnantajille, että vakihenkilökunta pääsee lomalle, ja tuovat uusia tuulia niin kahvihuoneisiin kuin työhön itsessäänkin.

Osalle mieluisan kesätyöpaikan saaminen on ollut kiven takana. Monet jopa alempien vuosikurssien opiskelijoista kokevat paineita siitä, ettei kesätyöpaikkaa juridiikan alalta tulevaksi kesäksi vielä löytynyt. Opintojen alkuvaiheessa olevien kannattaa myös muistaa, että tunne siitä, että ”kaikki muut” ovat saaneet oman alan töitä, on pääasiassa vahvistusharhaa. Työ, joka ei vaadi suurta älyllistä panosta, voi kuitenkin palauttaa aivoja jopa paremmin, kuin opintoja vastaavia haasteita tarjoava. Työn mielekkyyden sijaan riittääkin siten energiaa keskittyä vapaa-ajan mielekkyyteen. Jos paukkuja riittää, joskus hyvä vaihtoehto voi olla myös vaan opiskella kesän ajan. Itse olen kuitenkin kokenut, että opintojen

tauottaminen kesän ajaksi tekee yleensä hyvää ja tehostaa opiskelua lukukausien aikana.

Aika ajoin opiskelijoiden palautuminen herättää keskustelua. Mikäli opiskeluvuosi on ollut kuormittava, voi tiukka täysipäiväinen työrupeama tuntua raskaalta. Toisaalta itse koen, että opiskelu ja työskentely jossain määrin täydentävät toisiaan siten, ettei kumpaankaan ehdi liikaa leipiintyä. On kuitenkin paljon työpaikasta, työtunneista, ja sopimuksen pituudesta kiinni, pystyykö työn ohessa palautumaan riittävästi.

Suosittelen jokaista pitämään kesän aikana edes vähintään viikon täyttä lomaa ja nauttimaan kesästä itselleen mielekkäällä tavalla - oli se sitten matkustelua, festareita, rannalla makoilua tai kylmiä drinkkejä jokilaivoilla.

Kirjoittaja on siitepölyallergioistaan huolimatta ilmiselvä kesäihminen, joka aikoo käyttää alkavan viimeisen kesänsä opiskelijana satunnaisluonteiseen työskentelyyn, OTM-tutkielman viimeistelyyn sekä päätoimiseen elämästä nauttimiseen.

TEKSTI | ESSI PITKÄKANGAS

Strong together

At Roschier, our culture makes us stand out. We are all united by the passion for what we do. We believe in working together as one firm – across countries, teams and areas of expertise. This means you will work together with the most talented professionals, sharing challenges and successes alike.

Roschier is the ultimate launching platform into the legal profession. With us, you will learn from the best and develop daily. You will grow and create the best foundation for your future.

Apply today – and join the Roschier team.