LexPress 5/22

castren.fi/fi/urapolku/opiskelijat/

”

Me harjoittelijat olemme päässeet tekemään paljon vaihtelevia työtehtäviä ja on selkeää, että jokaisen työpanosta aidosti arvostetaan. Lisäksi on korostettava Cassun lämminhenkisiä ja motivoituneita ihmisiä, jotka piristävät syksynkin pimeneviä työpäiviä.

Meri Karjalainen, nuorempi harjoittelija, syksy 2022

Lue lisää harjoitteluohjelmistamme verkkosivuiltamme. Tilaa Kipinöitä-uutiskirjeemme.

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

KANSAINVÄLISYYDESTÄ

TEKSTI

Vaikka ympäröivä maailma on käpertynyt sohvan nurkkaan tunnelmoimaan pimeitä talvi-iltoja, Calonia on täynnä vilinää ja vilskettä eikä pimeyden tuomasta ankeudesta ole tietoakaan. Pitääksemme aurinkoista ja railakasta tunnelmaa yllä, pyysimme tämän kertaisessa Calonia-gallupissa vastaajiamme fiilistelemään kansainvälisiä tuulahduksia opintojen varrelta.

1.

Mikä on paras reissu, jonka yliopiston toimijat ovat sinulle mahdollistaneet (esim. vaihto-opinnot, Lexin tai muun yliopiston toimijan järjestämät reissut)?

Mahdollistavatko yliopiston toimijat mielestäsi riittävästi kansainvälisyyttä ja matkustusmahdollisuuksia opiskelijoille?

Katariina Juhakoski, 4. vuosikurssi

2.

1. 3.

Ellenetta Jestoi, 5. vuosikurssi

Oma lempparini on viime kevään vaihto-opinnot Pohjois-Italiassa ja reissut sen aikana eripuolilla Italiaa, mutta Skimbalexin alppimatka Saalbachiin tammikuussa 2020 oli myös hyvä reissu!

Kansainvälisyyden (jos tällä meinataan vaihto-opintoja ja vaihtariaktiivisuutta Turussa) osalta pitää ehkä itse olla aktiivisempi, jos vertaa Lexin tai Elsan matkojen saatavuuteen/markkinointiin. Koen kuitenkin, että jokaiselle on jotakin, kunhan vaan onni suo KideAppin ilmottautumisessa.

Norjan tai Tanskan kv-viikon kokeminen tai uusi alppimatka kiinnostelisi vielä, mutta itsellä alkaa olla opinnot jo suhteellisen loppusuoralla, joten tuskin ehdin enää mihinkään. :(

2.

2. CALONIA GALLUP

1. 3.

Luonnollisesti vaihto-opintoni Balilla. Koska kyseessä olivat vaihto-opinnot, reissuun oli taloudellisesti eri tavalla mahdollisuus, minkä lisäksi opinnot joustivat reissun mahdollistamalla tavalla. Reissu oli ihana ja eeppinen - käteen jäi myös hyvää kansainvälistä kokemusta.

Kansainvälisyyteen panostetaan paljon erityisesti monipuolisten vaihto-opiskelumahdollisuuksien kautta. Kuitenkin Suomeen tulevat vaihto-opiskelijat voisivat olla kiinteämpi osa arkeamme.

50/50 Skimbalexin alppireissu ja Seilailexin purjehdusreissu - näistä kuitenkin enemmän Skimban reissu houkuttaa.

Altti Vistilä, 2. vuosikurssi

Toistaiseksi olen ehtinyt osallistua vasta Iso-Excutapahtumaan, jonka Lex on järjestänyt. Tämä reissu suuntautui Berliiniin ja oli mahtava kokemus!

2.

1. 3.

Yliopisto mahdollistaa vaihto-opiskeluun lähtemisen ja ainejärjestöt, kuten Lex ja Elsa vastaavasti rennommat opintomatkat ulkomaille. Lex järjestää myös jaostojen kautta ulkomaanmatkoja. Mielestäni tämä on varsin toimiva kokonaisuus.

Haluan ehdottomasti lähteä vaihtoon, sillä koen sen avaavan silmiä muille kulttuureille ja olevan hieno kokemus. Todennäköisesti minut tullaan näkemään myös muilla ainejärjestöjen rennommilla ulkomaanmatkoilla! :)

I TERESA GRANATH

Erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä vastaa uudistuneeseen seksuaalirikoslainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin Telkien takana -palstalla.

5/22

Mitä kaikkea avaruudessa tapahtuu nykyään ja minkälaisten sääntöjen puitteissa siellä toimitaan? Lue katsaus avaruusoikeuteen sivuilta 30-31.

Minkälaisille reissuille lexiläiset ovat päässeet syksyn mittaan? Lue sivulta 20 alkaen Seilailexin Kreikan matkasta ja Iso-Excusta Berliiniin!

Hintojen nousu mietityttää. Niin edaripalstalla kuin Lopuksi-kolumnissa tarkastellaan opiskelijoiden taloutta maailmanpoliittisen tilanteen keskellä.

Taitto ja ulkoasu: Helmi Huoviala Kansikuva: Susanna Moilanen Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

06

PÄÄKIRJOITUS

Kansainvälisyys kiinnostaa 08 PUHEENJOHTAJALTA

Luonnollinen ja tarpeellinen siirtymävaihe 10 EDARISSA TAPAHTUU

Tummia pilviä opiskelijoiden talouteen 12 SENILEXIN KUULUMISIA

Juristit innostuvat työn merkityksellisyydestä - urapaneelissa kurkistettiin monipuolisesti juristiammatteihin 18 ULKOASIAINHALLINNON KORKEAKOULUHARJOITTELIJANA BUDAPESTISSÄ

SEILAILEX KREIKASSA

ISO-EXCUN PALUU

KUKA PÄÄTTÄÄ AVARUUDEN SÄÄNNÖT?

IUS NATURALE Lentovero - toimisiko se Suomessa? 36 TELKIEN TAKANA

Rikoslain seksuaalirikosuudistus - Neljä kysymystä erikoissyyttäjälle 38 OPINTOPALSTA

Valtakunnallinen vaikuttaminen ja Lex

KUVAGALLERIA 47 LOPUKSI Muuttuvat elinkustannukset

Kansainvälisyys kiinnostaa

Turun yliopiston valikoimasta löytyy varmasti tieteenaloja, jotka moni mieltää paljon kansainvälisemmäksi kuin oikeustiede. Eurooppaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden kurssien ulkopuolella oikeustieteen perusteiden kurssit koostuvat suureksi osaksi suomalaiseen oikeusjärjestykseen tutustumisesta.

Marraskuun alussa järjestetyllä Hesa-exculla en kuitenkaan kuullut vain yhden tai kahden henkilön suusta vaihtovuoden olleen opiskeluaikojen kohokohta, jota on voinut jälkeenpäin käyttää myös valttikorttina työhaastatteluissa. Monissa kohteissa lexiläiset kyselivät mielenkiinnolla eri excu-kohteiden tarjoamista kansainvälisistä mahdollisuuksista - työkielestä, ulkomaan komennuksista ja työmatkoista. Kansainvälisyys alallamme näkyy, siitä ollaan kiinnostuneita ja sitä arvostetaan. Tästä syystä on nähdäkseni tärkeää, että jo opiskeluaikana kansainvälisiä mahdollisuuksia on runsaasti tarjolla.

Vuoden viimeisessä LexPressissä keskitytäänkin matkailuun ja kansainvälisyyteen. Vaihtoon lähtemisestä puhutaan paljon, mutta tässä lehdessä selviää esimerkiksi, minkälainen on lyhyempi, muutaman kuukauden mittainen harjoittelu vieraan maan suurlähetystössä. Lehden sivuilla on myös pari erinomaista esimerkkiä siitä, minkälaisia matkustusmahdollisuuksia, asiapainotteisia tai ei, Lex järjestää jäsenilleen. Vaikka matkailu avartaa ja

kiinnostaa suurta osaa meistä, liittyy etenkin lentämiseen myös paljon haittavaikutuksia. Tässä painoksessa mietitään sitäkin, miten matkailu onnistuisi ilmastoystävällisemmin. Mikä on lentovero ja toimisiko se Suomessa?

Eräänlainen matka alkaa tulla päätökseen monilla Lexin aktiiveilla, joille on viime viikkojen aikana valittu seuraajat ensi vuodeksi. Myös itse siirrän tämän numeron ilmestyttyä vastuun LexPressistä seuraavalle päätoimittajalle. Haluankin näin lopuksi kiittää jokaista, joka on ollut tavalla tai toisella lehden tekemisessä mukana tämän vuoden aikana - yksin tästä ei tulisi mitään. Erityinen kiitos avusta toimitusavustajalleni Jonna Piiralle , joka ottaa lehden päätoimittajana haltuunsa ensi vuonna! LexPress tulee voimaan jatkossakin hyvin.

Helmi Huoviala Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Luonnollinen ja tarpeellinen siirtymävaihe

iimeistä puhiksen palstaa kirjoittaessani kävin läpi monta erilaista tunnetta. Vaihtelin haikeuden, ylpeyden, onnellisuuden, väsymyksen ja monen muun erilaisen mielenmaiseman välillä. Pohdin kuljettua matkaa Lexin tehtävissä sekä Lexin kehitystä opiskeluaikanani. Vaikka palstan idea on pitkälti tuoda hallituksen ajatuksia, suuria suuntaviivoja ja tärkeitä puheenaiheita esiin, haluan tässä kirjoituksessa keskittyä siihen, millaisin tuntein siirryn pestistäni eläkepäiville ja mitä hallituksen ja muiden toimijoiden vaihtuminen tarkoittaa Lexille.

Uusi hallitus ja sitä myöten oma seuraajani on valittu ja seuraavan vuoden puheenjohtajana toimii Kaapo Havuluoto . Tämän lisäksi yhdistyksen toisessa sääntömääräisessä kokouksessa valittiin Mikko Heinosen seuraajaksi, eli yhdistyksen uudeksi kunniapuheenjohtajaksi, Mikko Korttila .

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajan tehtäviin kuuluu johtaa puhetta yhdistyksen kokouksissa, valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusta, valvoa yhdistyksen kokousten päätösten täytäntöönpanoa sekä kehittää yhdistyksen muuta toimintaa. Tehtävät siis ovat hyvinkin samanlaiset kuin hallituksen puheenjohtajalla. Kunniapuheenjohtajan tehtävään sisältyykin hallitusta ja hallituksen puheenjohtajaa tukeva rooli, joka muotoutuu vuodesta toiseen ihmisten vaihtuessa. Yhdistyksemme suuri etu on kuitenkin se, että kunniapuheenjohtajan tehtävään on erityisen korkea kynnys. Tehtävään ei

ole avointa hakua, vaan yhdistys lähestyy sopivaksi katsomiaan ehdokkaita ja valitsee näistä sen, jonka katsotaan tuovan eniten osaamista ja konkreettista hyötyä yhdistykselle ja sen toimijoille. Lisäksi on hienoa, että vanhoista kunniapuheenjohtajista kerääntyy rautaisen ammattitaidon ja osaamisen pooli, jota yhdistys voi hyödyntää kehittäessään toimintaansa.

Usea toimija lopettelee tehtävissään vuodenvaihteen paikkeilla, jonka jälkeen monella alkaa pohtiminen, että mitä seuraavaksi tekisi. Omat seuraajat valitaan, ja heidät avustetaan alkuun ja itse jäädään taka-alalle katsomaan, miten asiat kehittyvät eteenpäin. Itse haluan keskittyä tähän kehityksen seuraamiseen. Vaikka omasta tehtävästä luopuminen voi olla vaikeaa pestistä tultua hyvin tärkeä osa elämää, on upeaa saada uusia ihmisiä, ideoita ja energiaa yhdistykseen. Jokaisen yhdistystoimijan luonnollinen kiertokulku tulee jossain kohtaa päätökseen, ja itse seison juuri tässä rajapinnassa. Yhdistyksessä tehtävät eivät saa personoitua tiettyihin henkilöihin, vaan on rikkaus, että erilaiset ihmiset pääsevät löytämään Lexistä itselleen paikan ja tekemään yhdistyksestä seuraaville opiskelijoille hieman paremman. Katson ylpeydellä taakseni ja siirryn uusiin haasteisiin aivan erilaisena ihmisenä verrattuna siihen, millaisena aloitin tehtäväni hallituksessa kaksi vuotta sitten. Tai en ehkä erilaisena, mutta kehittyneenä, muuttuneena, ja sellaisia taitoja ja osaamista rikkaampana, joista en ennen tätä matkaa olisi voinut edes haaveilla. Kirjoitan tätä nyt kyynel silmäkulmassa, mutta en olisi itse voinut opintojeni alussa

Yhdistyksessä tehtävät eivät saa personoitua tiettyihin henkilöihin, vaan on rikkaus, että erilaiset ihmiset löytävät Lexistä itselleen paikan

kuvitella, miten rakas tästä yhteisöstä ja yhdistyksestä olisi voinutkaan minulle tulla.

Lexin pitkässä historiassa jokainen tämän yhdistyksen jäsen on saanut Lexistä jotain omaa. Ehkä elämänkumppanin, työkavereita, taitoja ja oppeja tai uskomattomia tarinoita kerrottavaksi. Minulla tarina on tähän mennessä näyttänyt tältä ja hienointa on, että jokaisen tarina on erilainen. Utopiassa arvosanapaineet tai paineet työpaikan saannista olisivat tiessään, mutta näen, että ainejärjestötoiminta on ainakin osittain näihin ratkaisevassa asemassa. Tiedostan, ettei ainejärjestöaktiivisuus ole kaikille, ja kaikilla on omat taakkansa kannettavana opiskeluaikana, mutta näen vahvuuden yhteisössä, joka antaa tilaa epäonnistua, tuntea ne vaikeat tunteet, olla itselleen riittämätön. Yhdessä tämä yhdistys on rakennettu ja niin se myös kehittyy. Paikkansa löytäminen ei ole suora tie, ja itse lähden etsimään paikkaani taas. Lohdullista on, ettei tarvitse olla muuta kuin on.

Lexiläisyys kantaa hyvin pitkälle, koska olemme aidosti muista erottuva joukko upeita, pystyviä ja rohkeita ihmisiä. Nyt vielä viimeisen kerran, kun saan tämän alustan puhutella lexiläisiä, halusin koittaa sanoittaa sitä kaikkea, mitä Lex voi parhaimmillaan ihmiselle antaa. Rakkautta, yhteenkuuluvuutta, haasteita ja kasvua, merkityksellisyyttä ja ennen kaikkea unohtumattoman opiskeluajan. Kiitos kuuluu teille. Nähdään Calonialla, Kirkkotiellä, toimistolla, bileissä, kokouksissa ja tulevaisuudessa missä tahansa!

Noora Lindqvist Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Tummia pilviä opiskelijoiden talouteen

Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn talous on puhuttanut koko syksyn. Edustajisto kävi lokakuun kokouksessaan tiukkaa keskustelua TYYn keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta. Ehdotus oli opiskelijoiden näkökulmasta huolestuttava - se toi mukanaan korotuksen TYYn jäsenmaksuun peräti kahtena peräkkäisenä vuonna.

Jäsenmaksun korotuksen tavoitteena on tasapainottaa TYYn taloutta. Vuosina 2024 ja 2025 tehtävien jäsenmaksujen korotusten toivotaan tuovan 45 000 lisätuoton ylioppilaskunnalle. Nyt korotettava YTHS-maksu ja mahdollinen TYYn jäsenmaksun korotus tarkoittavat yksittäiselle opiskelijalle viiden euron vuosittaista lisämaksua.

Ryhmä Lex pitää huolestuttavana tietoa jäsenmaksun korottamisesta. Jäsenmaksujen korotus luo lohtua vain hetkeksi, sillä korotuksen jälkeen menoilla on tapana kasvaa vähintään samassa tahdissa, jolloin uusi korotus noussee jälleen keskusteluun. Sen sijaan, että riippuvuutta jäsenmaksutuloihin kasvatetaan, tulisi TYYn pyrkiä riippuvuudesta eroon etsimällä ylioppilaskunnan toiminnalle

muita rahoitustapoja. Ylioppilaskunnan tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa jäsenmaksua korotusten sijaan laskettaisiin.

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman käsittelyssä ei ole voinut välttyä ajatukselta, että TYYn rahankäyttö ei ole kestävällä pohjalla. Meillä Lexissä yritysyhteistyöt ovat nykyisellään selkeästi suurin tulonlähde. TYYssä tilanne on täysin päinvastainen: yritysyhteistyön osuus ylioppilaskunnan tuloista on vain hiukan yli 30 000 euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että jäsenmaksuista tuottoa ylioppilaskunnalle koitunee vuoden 2022 aikana miltei 763 700 euroa.

Taloussuunnitelmaan sisältyy muitakin outouksia. Laajaa kummastusta on herättänyt etenkin Turun ylioppilasteatterin erillisasema TYYn budjetissa. Ylioppilasteatteri on viime vuosina saanut tukea 4600 euroa vuodessa, kun kaikki muut kulttuuritoimijaterilaiset speksit ja bändit mukaan lukien - saavat TYYssä yhteensä 3300 euroa vuodessa. Katsomme, että ylioppilasteatterin ei pitäisi olla muusta yhdistystoiminnasta erillinen yksikkö, vaan sen tulisi saada toiminta-avustusta muiden järjestöjen kanssa yhdenvertaises -

TEKSTI | ELISA HYVÄRINEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

EDARISSA

maailmanpoliittinen tilanne ja yleinen inflaatiokehitys tarkoittavat sitä, että jokaista kuluerää pitää arvioida kriittisesti ja samaan aikaan etsiä uusia tuloja.

ti. Tuemme siis esitystä, jonka mukaan avustusohjesäännöstä poistettaisiin ylioppilasteatteria koskeva erillispykälä kokonaan, ja rahoituksesta päätettäisiin yleisten avustuskriteerien mukaan.

Opiskelijoiden kukkaron nyörit ovat tulevina vuosina tiukalla. Elämisen kustannukset ovat nousseet rajusti. Summat voivat tuntua pieniltä, mutta pienilläkin korotuksilla on yllättävän suuri vaikutus yksittäisen opiskelijan talouteen. Kun esimerkiksi opiskelija-aterioiden enimmäishintaa korotettiin 50 sentillä lokakuun alusta lähtien, kuluu joka päivä Assarilla ruokailevalla opiskelijalla viikossa 2,50 euroa ja kuukaudessa 10 euroa enemmän. Opintotukeen tehty 14,50 euron indeksikorotus on näin tarkasteltuna lähes nollasummapeliä, puhumattakaan muista elinkustannuksista tai kallistuneesta energiasta.

Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ja yleinen inflaatiokehitys tarkoittavat sitä, että jokaista kuluerää pitää arvioida kriittisesti ja samaan aikaan etsiä uusia tuloja. Ryhmä Lex lupaa tehdä edustajistossa kaikkensa järkevän taloudenpidon ja oikkareiden edun ajamiseksi.

Nykyinen

Juristit innostuvat työn merkityksellisyydestäurapaneelissa kurkistettiin monipuolisesti juristiammatteihin

TEKSTI JA KUVAT | INARI KINNUNEN ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

Yhteistyö ja ajatustenvaihto opiskelijoiden kanssa on alumnitoiminnan ydinaluetta. Valmistuneille juristeille on kiinnostavaa saada tietää opintojen nykysisällöistä ja opiskelijoiden näkemyksistä, ja tietenkin alumnit jakavat mielellään kokemuksia ja näkemyksiä lexiläisille niin opinnoista kuin työelämästäkin. Senilex järjesti suositun ura-aiheisen seminaarin kahdeksatta kertaa syyskuun lopussa 2022 Calonialla. Seminaarin teemaksi on vakiintunut Juristin monimuotoinen työ, sillä keskustelussa halutaan tuoda esille nimenomaan juristien työurien moninaisuutta ja epätavallisempiakin urapolkuja. Seminaarissa päästiin myös kurkistamaan juristityön arkeen.

Paneelikeskustelun moderoi totutusti Senilexin hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Salla Suominen Avancelta. Yleisö koostui noin kahdeksastakymmenestä opintojen eri vaiheissa olevasta oikeustieteen opiskelijasta ja muutamasta alumnista.

Viisi paneelikeskustelijaa Hanne Kari on työskennellyt käräjätuomarina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vuodesta 2017. Hänen toimenkuvaansa käräjäoikeudessa kuuluvat tällä hetkellä rikos- ja riita-asiat, lapsia koskevat hakemusasiat sekä riita- ja lapsiasioiden sovittelu. Hanne toimi vuonna 2003 korkeakouluharjoittelijana Kilpailuvirastossa (nyk.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto), ja sen jälkeen samassa virastossa tutkijana ja erikoistutkijana vuoteen 2009 saakka. Välissä Hanne myös auskultoi Lahden käräjäoikeudessa (nykyään Päijät-Hämeen käräjäoikeus). Vuosina 2011-2017 hän toimi Turun hovioikeudessa esittelijänä, ja määräaikaisuuksien välillä myös syyttäjälaitoksessa sekä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

Elina Kasi työskentelee Nordean Private Bankingissa sijoitusjohtajana. Elina on ollut pitkään finanssialalla – Nordean lisäksi OP-ryhmässä sekä Veritas Henkivakutuus Oy:ssä. Aiemmin Elina toimi lakimiestehtävissä, mutta vuonna 2019 hän vaihtoi työtehtäviään varainhoidon puolelle ja käytännössä opetteli kokonaan uuden ammatin: hänellä on hoidossaan noin 150 asiakaskokonai -

suutta, Nordean varakkaimpia asiakkaita, joiden varallisuuden ja sijoitusomaisuuden hoidosta Elina vastaa. Elina valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 2002, minkä jälkeen hän auskultoi Vaasan käräjäoikeudessa. Elinalla on myös kauppatieteen maisterin tutkinto Åbo Akademista vuodelta 2008. Elina kertoi toimineensa aina asiakaspalvelutehtävissä, alkaen nuoruuden työpaikasta Muumimaailman kassalla.

Mirva Sampakoski on töissä Tampereen kaupungin neuvottelupäällikkönä. Hän toimii työnantajan edustajana mm. paikallisissa neuvotteluissa sekä vastaa palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämisestä. Mirva on myös viiden hengen asiantuntijatiimin esihenkilö. Opiskeluaikanaan Mirva toimi Lex ry:n hallituksessa ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana ja valmennuskurssivastaavana, minkä lisäksi hän opiskeli Åbo Akademissa kauppatieteitä. Valmistumisensa jälkeen Mirva auskultoi vuonna 2004 ja työskenteli Tampereen oikeusaputoimistossa. Tampereen kaupungilla hän on työskennellyt eri lakimiestehtävissä työoikeuden alalla vuodesta 2009 lähtien: esimiestuen lakimiehenä hallintopalvelukeskuksessa, konsernihallinnossa ensin henkilöstölakimiehenä ja nyt viime vuodet neuvottelupäällikkönä. Työuransa aikana Mirva on suorittanut

Tampereen avoimessa yliopistossa kasvatustieteen perusopinnot ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot sekä Lakimiesliiton koulutuksen työoikeuden asiantuntijaohjelman.

Antti Toponen on ollut Sulapacin General Counsel vuodesta 2020. Yhtiön ainoana juristina hänen työtehtävänsä koostuvat yhtiön kaikista lakiasioista huolehtimisen lisäksi yhtiön HR:stä sekä lobbauksesta vastaamisesta ja johtoryhmän jäsenenä toimimisesta. Opiskeluaikanaan Antti toimi Lexin hallituksen int. sekinä vuonna 2007 ja myös Lex Librin hallituksessa, tiedekuntaneuvostossa ja yliopiston hallituksessa. Antti valmistui vuonna 2014, minkä jälkeen hän työskenteli asianajotoimistoissa erilaisissa tehtävissä: Turussa Asianajotoimisto Jyri Heinonen Oy:llä, jossa hänen työtehtäviinsä kuuluivat sopimus- ja yhtiöjuridiikka sekä litigaatioissa avustaminen, Dottirilla työtehtävien painottuessa suomalaisten ja kansainvälisten venture capital -rahastojen ja startupien avustamiseen rahoituskierroksissa sekä Hannes Snellmanilla private M&A -puolella.

Sara Vänttisen työtehtäviin liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntijana kuuluvat ministeriön horisontaaliset toiminnot, valtioneuvoston esittelijänä toimiminen ja lainvalmistelu, valtiontuet sekä omistajaohjaus. Sara kiinnostui EU- ja kansainväli -

Elina Kasi (vas.), Hanne Kari, Mirva Sampakoski, Sara Vänttinen ja Antti Toponen.

Haluamme tehdä arjestasi helpomman

Fennon turvallinen ja avoin ilmapiiri mahdollistaa kehittymisen työssä ja vaikuttaa työmotivaatioon ja työn tuloksellisuuteen positiivisesti. Virheet nähdään kehitysmahdollisuutena eikä niistä rangaista. Inhimillisyys on vahvasti läsnä. ”

Koko organisaatio on varauksetta oikkareiden tukena ja aina on joku, jolta kysyä matalalla kynnyksellä apua kulloinkin askarruttavaan asiaan.”

Asianajotoimisto Fenno +358 10 504 9000 office@fennolaw.fi www.fennolaw.fi

sestä julkisoikeudesta vaihto-opiskellessaan Genevessä. Opintojensa aikana Sara työskenteli harjoittelijana ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikössä. Valmistuttuaan vuonna 2016 hän työskenteli maa- ja metsätalousministeriössä lainvalmistelijana lähes viiden vuoden ajan, minkä jälkeen hän siirtyi nykyisiin tehtäviinsä – joskin Saralla on edelleen ns. taustavirka MMM:ssä. Sara on myös ollut Brysselissä Euroopan komission virkamiesharjoittelussa vuonna 2019.

ole yhteismitallisia tai objektiivisia esimerkiksi eri yliopistojen välillä. Antin kokemuksen mukaan joissain isoissa asianajotoimistoissa hänen arvosanojaan oli pidetty liian huonoina työpaikan saamiseksi, vaikka hänen keskiarvonsa onkin oikein hyvä. Elina Kasilla oli kelvolliset arvosanat, mutta niitä ei hänen työurallaan ole koskaan kysytty – edes gradun arvosanan osalta.

Sara Vänttisen järjestöaktiivisuus suuntautui opiskeluaikana Turun Eurooppanuoriin, jossa hän tutustui myös muiden alojen samansuuntaisista asioista kiinnostuneisiin opiskelijoihin. Saran vaihto-opiskelu Genevessä avasi hänelle kansainvälisen ja EU-oikeuden maailman, joka on ollut hänen urallaan yhtenä johtotähtenä. Kansainvälisen julkisoikeuden suulliset, ranskan kielellä suoritetut tentit toivat hyvää kokemusta erilaisissa tilanteissa pärjäämiseen. Antti Toponen kertoi, etteivät hänen vaihto-opintonsa Kentin yliopistossa Canterburyssä olleet ammatillisesta näkökulmasta erityisen antoisia (kursseja oli tarjolla muun muassa shekkioikeudesta ja marxilaisesta yhtiöoikeudesta), mutta kielitaidon karttumisesta oli ollut hyötyä. Erinäisissä yliopiston ja Lexin luottamustehtävissä toimimista Antti arvosti suuresti, eritoten saamaansa kokemusta uusissa tilanteissa toimimisesta sekä laajoja sosiaalisia verkostoja.

Opiskeluajoista ja opintomenestyksen merkityksestä Panelistien oikeustieteen opintojen kesto vaihteli Mirva Sampakosken viidestä ja puolesta vuodesta Antti Toposen yhdeksään vuoteen – Antti tosin oli opiskeluaikanaan vuoden vaihto-opiskelijana Englannissa ja suoritti siviilipalveluksen. Elina, Hanne ja Sara olivat myös olleet vaihdossa; Elina Yhdysvalloissa, Hanne Wienissä ja Sara Genevessä. Yleisesti todettiin, että opiskeluaikana kannattaa kokeilla ja tehdä erilaisia asioita vaihto-opiskelusta järjestötoimintaan ja monipuolisiin työtehtäviin. Opintojen ohessa tehdyillä aktiviteeteilla kartutetaan erilaisia työelämätaitoja ja pystytään myös erottautumaan työnhaussa.

Opintomenestyksen merkitys työnsaannissa kiinnostaa opiskelijoita. Yleisöstä kysyttiinkin, ovatko panelistit korottaneet arvosanojaan opiskellessaan, mutta kukaan heistä ei ollut näin toiminut – arvosanojen merkitys onkin ollut aiemmin varsin vähäinen. Hanne Kari kertoi olleensa opintomenestykseltään keskitasoa, ja kilpailuoikeudesta laadittu tutkielma auttoi varmasti ensimmäisen työpaikan saamisessa Kilpailuvirastosta. Kun Hanne halusi vaihtaa urapolkuaan tuomarin työtehtäviin, se vaati sinnikkyyttä, sillä hän ei ollut opinnoissaan tehnyt lainkaan valinnaisia kursseja rikos- tai prosessioikeudesta. Aktiivinen soittelu Turun hovioikeuteen kuitenkin tuotti tulosta, ja Hannen tuomioistuinura pääsi alkamaan.

Paneelikeskustelijoiden mielestä opintomenestystä tärkeämpää ovat muut työelämätaidot, jotka eivät aina korreloi hyvien arvosanojen kanssa; esimerkiksi tuomarina toimiminen edellyttää kykyä ja uskallusta tehdä päätöksiä. Antti Toponen totesi arvosanoille annetun merkityksen olevan sikälikin ongelmallista, etteivät arvosanat

Työhakemuksesta ja CV:stä Mirva Sampakoski kertoi oman tutkintotodistuksensa olevan oikein hyvä, mutta hän ei kuitenkaan itse rekrytoijana erityisesti painota arvosanoja. Mirva suositteli työnhaussa panostamaan hakemuskirjeeseen, jonka tulisi olla persoonallinen, huolellisesti laadittu ja osoittaa aitoa motivaatiota haussa olevaan tehtävään. Esimerkkinä Mirva kertoi, että itsensä kuvailu positiivisena tiimipelaajana on tosiasiallisesti varsin kulunut ilmaus, eikä myöskään kovin persoonallinen. Tärkeää olisi osata kytkeä kokemustaan ja osaamistaan konkreettisiin seikkoihin; Mirva kertoi esimerkiksi Lexin vastuutehtävien opettaneen hänelle itselleen vastuun kantamista.

Työnhaun osalta yleisöstä kysyttiin CV:n ulkoasun merkityksestä, eivätkä panelistit pitäneet sitä itseisarvoisen tärkeänä seikkana työnhaussa. Keskeisempää rekrytoijan näkökulmasta on CV:n sisältö sekä hyvä hakemuskirje, josta ilmenee myös hakijan kirjallisen ilmaisutaidon taso sekä motivaatio tehtävään.

Panelistit muistuttivat, että avointen hakemusten lähettämisen mahdollisuus potentiaalisille työnantajille kannattaa pitää mielessä. Sara Vänttinen kertoi valtionhallinnon työpaikkojen löytyvän kattavasti Valtiolle.fi-verkkopalvelusta. Valmistumisvaiheessa kannattaa rohkeasti hakea valtionhallinnon määräaikaisia paikkoja siitä riippumatta, mitä substanssialuetta työtehtävät koskevat, koska siten saa uran valtiolla alkuun ja samoin arvokasta kokemusta julkisen sektorin hakumenettelyistä, jotka jossain määrin poikkeavat yksityisen puolen hakuprosesseista.

Yleensä jokainen löytää paikkansa mielenkiintoisten ja merkityksellisten työtehtävien parista

Juristien työpäivät saattavat venyä Panelistit avasivat puheenvuoroissaan tyypillisten työpäiviensä kulkua. Käräjätuomari Hanne Kari arvosti sitä, että on oman kalenterinsa herra: tuomarin työ koostuu pääasiassa istuntopäivistä, joita on tyypillisesti kahdesta kolmeen viikossa, sekä juttujen valmistelusta, haasteiden laatimisesta ja ratkaisuiden kirjoittamisesta. Palavereja ei juurikaan ole, ja istuntopäivien ajankohdista voi pitkälti itse päättää. Tuomareilla ei ole työaikaa, ja päivät saattavat joskus venyä, mikä onkin tyypillistä kaikkien paneeliin osallistuneiden työssä.

Johtavassa asemassa työskentelevällä neuvottelupäällikkö Mirva Sampakoskella ei ole työaikaa. Mirvan työpäivät koostuvat säännöllisistä palavereista ja neuvotteluista sekä pitävät sisällään esihenkilötyötä ja asiantuntijatyötä, kuten ohjeistusten laatimista. Sijoitusjohtaja Elina Kasin työpäivät koostuvat yhteydenpidosta asiakkaisiin, ja tyypillisesti Elina onkin yhteydessä noin 10-15 asiakkaaseensa työpäivän aikana tapaamisissa, sähköpostitse tai puhelimitse. General Counsel Antti Toposen päivät täyttyvät tyypillisesti palavereista, joten työhön kuuluvat oikeudelliset selvitystyöt saattavat kasaantua ilta-ajalle.

Ministeriössä työskentelevän Sara Vänttisen työpäiviin kuuluu palavereita sekä itsenäistä asiantuntijatyötä, kuten lainvalmistelutehtäviä eli hallituksen esitysten kirjoittamista. Sara työskentelee paljon eri alojen asiantuntijoiden kanssa, ja palavereja pidetään myös EU-kollegojen kuten Euroopan komission edustajien kanssa – Sara arvostaakin sitä, ettei elä niin sanotussa juristikuplassa vaan työskentelee monitaustaisissa ja myös kansainvälisissä tiimeissä. Valtioneuvoston esittelijänä Sara pääsee osallistumaan myös valtio -

neuvoston yleisistuntoihin, kun hänen valmistelemansa hallituksen esitys annetaan eduskunnalle, sekä eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemisiin.

Sara kertoi olevansa uraorientoitunut mutta arvostavansa myös vapaa-aikaa, ja tämänkin vuoksi valtionhallinnossa työskentely sopii hänelle hyvin. Työaika ei sinänsä rajoita vapautta päättää työnteostaan: ministeriössä on pitkät liukuma-ajat ja etätyötä voi tehdä varsin vapaasti. Yllättäviäkin kiirepiikkejä toki tulee, sillä ministeriöissä pitää ajoittain nopeasti reagoida yhteiskunnassa tapahtuviin tilanteisiin.

Työn merkityksellisyys ykkösasia Panelistit totesivat yksimielisesti, että suurin motivoiva tekijä omassa työssä on työn merkityksellisyys – ja merkitystä on siis löydettävissä hyvinkin erilaisista työtehtävistä. Hyvää työyhteisöä ja asiantuntevia kollegoita pidettiin tärkeänä työssä viihtyvyyttä takaavana seikkana. Mirva totesi työskentelevänsä yhteiskunnallisella näköalapaikalla, mikä osaltaan tekee työnteosta kiinnostavaa. Hannen mielestä merkityksellisyyden lisäksi hänen työssään motivoivaa on vaikeiden oikeudellisten ongelmien ratkaisu.

Sara totesi työnsä mottona olevan ”I work for the people”, ja näinhän se tosiaan valtionhallinnossa on. Yhteiskunnallisten asioiden ja politiikan kiinnostaessa on kiehtovaa työskennellä ajan hermolla ja oppia koko ajan uutta loistavassa työyhteisössä. Anttia taas motivoi työssä erityisesti hänen työnantajansa Sulapacin visio: kestävien materiaalien luominen kertakäyttömuovien sijaan, siis muovijätteen vähentäminen.

Jälleen aika tuntui loppuvan kesken, sillä keskusteltavaa olisi riittänyt vaikka kuinka pitkään. Seminaarin jälkeen vapaamuotoinen jutustelu onneksi jatkui vilkkaana Senilexin tarjoamien lasillisten äärellä Proffan kellarin kabinetissa. Keskustelussa korostui vielä eri tilaisuuksiin tarttumisen merkitys, sillä vain harvojen juristien urapolku on kulkenut tismalleen jonkin opiskeluaikaisen suunnitelman mukaisia reittejä. Yleensä jokainen kuitenkin löytää paikkansa mielenkiintoisten ja merkityksellisten työtehtävien parista, joten ehdottomien suunnitelmien tekeminen etukäteen ja niiden toteutumisesta stressaaminen ei välttämättä ole suositeltavaa. Erilaisia työtehtäviä kannattaa siis rohkeasti hakea ja monipuolista kokemusta kartuttaa etenkin työuran alkuvaiheessa.

WEH ELP Y OUTOUN DER STAND THE LAW

Astrea provides high quality legal services in all fields of business. Astrea is based in Helsinki, Turku and Oulu. We take care of our clients assignments with expertise and efficiency both nationally and internationally. We offer functional solutions and up-to-date knowledge in any required environment.

TURKU Kauppiaskatu 5, 20100 Turku | puh. (02) 273 0200 | turku@astrea.fi

HELSINKI Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki | puh. (09) 681 8290 | helsinki@astrea.fi

OULU Rantakatu 4, PL 557, 90101 Oulu | puh. (040) 583 8043 | oulu@astrea.fi

ULKOASIAINHALLINNON KORKEAKOULUHARJOITTELIJANA BUDAPESTISSÄ

TEKSTI JA KUVAT | ESSI PITKÄKANGAS

Saadakseen kansainvälistä kokemusta ei tarvitse lähteä täysimittaiseen vaihtoon. Monet suurlähetystöt rekrytoivat korkeakouluharjoittelijoita muutaman kuukauden mittaisiksi jaksoiksi, esimerkiksi Suomen suurlähetystö kauniissa Budapestissä.

Ulkoasiainhallinnon organisaatio koostuu ulkoministeriöstä ja sen alaisuudessa toimivista Suomen ulkomaanedustustoista. Suomen ulkomaanedustuksen muodostavat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot. Ulkoasiainhallinnon edustustoverkossa on yhteensä 94 toimipistettä, joista suurlähetystöjä on 77. Suomen suurlähetystöt ja pääkonsulaatit edistävät Suomen ja suomalaisten etuja ulkomailla monin eri tavoin. Edustustot hoitavat niin yleisiä poliittisia tehtäviä kuin viranomaistehtäviäkin.

Työskentelen tällä hetkellä korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Budapestissä. Harjoitteluni on yhteensä kolme kuukautta pitkä, ja harjoitteluun edellytettiin korkeakoulun myöntämä kahden kuukauden harjoittelutuki sekä turvallisuusselvitys. Harjoittelusta tietoa löysin ulkoministeriön sivuilta, ja itse työpaikkailmoituksen bongasin Jobteaserista. Monet suurlähetystöt rekrytoivat korkeakouluharjoittelijoita, ja suurlähetystöharjoittelusta kiinnostuneita kannustetaan olemaan yhteydessä myös suurlähetystöön suoraan.

Työtehtäväni koostuvat pääasiassa erilaisista mediaseuranta- ja raportointitehtävistä sekä erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin osallistumisesta. Olenkin päässyt osallistumaan todella mielenkiintoi -

siin tilaisuuksiin, esimerkiksi demokratia-aiheiseen kaksipäiväiseen Budapest Forum -konferenssiin. Euroopassa eletään poikkeuksellisia aikoja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia, ja tämä on näkynyt toki myös työssä edustustolla etenkin mediaseurantaan liittyvissä tehtävissä ja osallistuttavien tapahtumien teemoissa.

Lisäksi harjoittelijan tehtäviin kuuluu vierailujärjestelyissä avustaminen ja erilaiset selvitystehtävät. Harjoitteluajankohtaani osui juuri sopivasti ulkoministeri Pekka Haaviston vierailu Budapestissa, ja pääsinkin osallistumaan vierailuun liittyvään taustoitustyöhön ja yhteen Haaviston tapaamisista.

Korkeakouluharjoittelijan työtehtävät riippuvat osittain myös harjoittelijan koulutustaustasta ja kohdemaasta. Unkari oli oikeustieteilijälle kohteena mielenkiintoinen, sillä maa on ollut tapetilla oikeusvaltio-ongelmistaan. Tehtävissäni painottuikin lähes aina oikeusvaltionäkökulma. Vaikka tiesin, että Unkari on oikeusvaltio-ongelmistaan tunnettu ja tuomioistuinten riippumattomuus on kyseenalainen, etenkin maan poikkeava lainsäädäntöprosessi yllätti suuresti.

Ajankohtaista harjoitteluajankohtanani on ollut myös Euroopan komission ehdollisuusasetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 6 artiklan mukainen menettely, jonka perusteella komissio antoi

18.9.2022 ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi unionin talousarvion suojaamiseksi Unkarissa tapahtuneiden oikeusvaltion periaatteiden rikkomusten vuoksi (COM (2022) 485 final). Käytännössä siis komissio on esittänyt, että Unkarille kohdennetuista EU-budjetin koheesiopolitiikan alaisista kolmen ohjelman sitoumuksista 65 % keskeytetään, ja maalla on siten vaarana menettää oikeusvaltiorikkomusten vuoksi yhteensä 7,5 mrd EU-tukia. Ehdollisuusmekanismiin on Unkarissa vastattu useilla lakimuutoksilla, joita olen harjoitteluni aikana päässyt analysoimaan.

Budapest kaupunkina on eläväinen, ja syksy Unkarissa on ollut kaunis ja leppoisan lämmin. Budapestia halkoo Tonava, ja jokirannan läheisyys tuntuukin täällä erityisen kotoisalta. Edustusto sijaitsee historiallisella Budan puolella Gellért-vuoren läheisyydessä, ja olen asunut Pestin puolella massiivisen parlamenttitalon läheisyydessä. Vapaa-aikani olen viettänyt tutustuessani kaupunkiin ja lähialueeseen. Edustuston paikallisilta ja pidemmän aikaa täällä olleilta työntekijöiltä on saanut hyviä vinkkejä kokemisen arvoisista paikoista ja nähtävyyksistä sekä joistakin käytännön asioista. Vapaa-ajalla olemme kokoontuneet myös eri maiden edustustojen harjoittelijoitten kesken, joita onkin ainakin Budapestissä runsaasti. Itse olen verkostoitunut myös täällä olevien vaihto-oppilaitten kanssa, heihin saa helposti yhteyden sosiaalisen median kautta.

Unkari oli oikeustieteilijälle kohteena mielenkiintoinen, sillä maa on ollut tapetilla oikeusvaltio-ongelmistaan.

SEILAILEX KREIKASSA

Purjehdus- ja vesiaktiviteettikerho Seilailex pääsi lokakuussa levittämään purjeensa ensimmäistä kertaa ulkomailla, upeissa Kreikan maisemissa.

TEKSTI | CLARA GERHARDS ELINA LAUKKANEN ESSI PENNANEN CECILIA POIKKIMÄKI

KUVAT | ADA NIKULAINEN CECILIA POIKKIMÄKI

Kuva: Ada Nikulainen

Lähdimme 1.10.2022 mahtavassa 23 hengen porukassa unelmiemme reissuun. Saavuimme illalla Ateenassa sijaitsevaan satamaan nimeltään Alimos Marina, jossa yövyimme ensimmäisen yön. Aamun valjetessa lähdimme kolmen kapteenin ja kolmen purjeveneen voimin purjehtimaan kohti ensimmäistä kohdettamme Agia Marinaa. Fiilis oli aivan katossa ja luonnon satamaan päästyämme kaikki hyppäsivät mereen uimaan. Illalla tutustuimme Agia Marinaan ja juhlimme paikallisessa baarissa Villieläimen tahdissa.

Seuraavana päivänä lähdimme purjehtimaan kohti Porosta. Aurinko paistoi ja saapuessamme Porokselle tuntui kuin olisimme astuneet sisään täydelliseen postikorttimaisemaan. Poroksen saarelle saapumisen jälkeen kävimme tutustumassa paikkoihin ja illalla lähdimme viettämään Mamma Mia -teemaista illallista Mamma Mia -teemaisissa asuissamme. Lauloimme sitsilauluja ja söimme maukasta kreikkalaista ruokaa. Auringon laskettua lähdimme kohti paikallista baaria, jossa juhlimme lähes aamuun asti.

Lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen päivä alkoi taas sarastaa Poroksella ja aurinkoinen sää houkutteli reissukansaa tutustumaan saareen niin jalan kuin vuokratuin mönkijöinkin. Löysimme tiemme kristallinkirkkaan veden äärelle, pieneen ja idylliseen rantapouka -

maan nimeltään Love Bay. Auringon ja lämpimän meriveden turvin karistimme lopunkin eilisillan rapeuden ja suuntasimme illalla taas yhteiselle illalliselle aivan sataman kupeeseen. Illallisella meitä viihdytti huumorintajuinen tarjoilija, joka sai koko matkaporukan viihtymään ravintolassaan tarjoamalla maistiaisia kreikkalaisesta juomakulttuurista.

Tuli aika jättää hyvästit Porokselle ja suuntasimme purjeet kohti Aeginaa. Perille päästyämme saimme huomata saarella viihtyvän purjehtijoiden lisäksi myös ampiaisten. Ampiaisten aiheuttaman paniikin ja evakuoitumisen saattelemana matkamme jatkui turistiveneellä pienemmälle saarelle Seilailexin reissuolympialaisten pariin. Illalla pääsimme vielä tanssimaan perinteistä kreikkalaista tanssia paikallisten opettamana.

Seuraavana päivänä suuntasimme kovan tuulen ja isojen aaltojen saattelemana kohti Salaminan saaren pientä luonnonsatamaa. Siellä pidimme veneapprot ja nautimme gyros-pitoja. Aamulla olikin jo aika viimeiselle purjehdukselle takaisin Ateenan satamaan. Ehdimme vielä hieman tutustua Ateenan nähtävyyksiin, kun pääsimme käymään Akropolis-kukkulalla. Viimeisen kreikkalaisen illallisen jälkeen lähdimme vielä tutustumaan paikalliseen yöelämään. Reissu oli kaiken kaikkiaan unohtumaton!

Kuva: Cecilia Poikkimäki

ISO-EXCUN PALUU

Guten Tag! Kahden kansainvälittömän koronavuoden jälkeen oli lexiläisten jälleen aika suunnata katseensa Keski-Euroopan suurkaupunkeihin. Kun aikaisemmin on suunnattu muun muassa Lontooseen, Prahaan ja Budapestiin, oli tällä kertaa kohteeksi valikoitunut Saksan pääkaupunki Berliini. Maanantaista perjantaihin 31.10 - 4.11 kestänyt matka piti sisällään lentämisen lisäksi sekä excuilua että hauskanpitoa itse kohteessa. Saksalainen yhteiskunta ja kulttuuri tarjosivat myös omalta osaltaan välillä ihmetyksen aihetta.

TEKSTI | FRANS VIHMAKOSKI KUVAT | VANESSA HARJUNPÄÄ

Reissu alkoi kello 4.30 maanantaiaamuna, johon mennessä piti matkalaisten olla Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kaikkien 40 lexiläisen saavuttua paikalle oli aika kuunnella lyhyt ohjeistus matkavastaavien Eevan ja Innan toimesta, ennen kuin suuntasimme lähtöselvityksen kautta turvatarkastukseen. Jotkut löysivät tarkastuksen jälkeen tiensä kahvioon, toisille oleskelutilan tarjosi Oak Barrel -anniskeluravintola. Itse satuin kuulumaan jälkimmäiseen osastoon, ja matkatavaroihini pakkaamani korttipakka todistautui ensimmäistä kertaa reissun aikana varsin hyödylliseksi. Boardingin alettua klo 6.30 olivat 40 lexiläistä jälleen kurinalaisesti kasassa, ja olikin aika suunnata KLM:n kyydissä Amsterdamin kautta Berliiniin. Kolmen tunnin välilasku Schipholilla tarjosi korttipakalle jälleen mahdollisuuden näyttää kyntensä. Jälleen KLM:n siiville päästyämme oli aika aloittaa laskeutuminen Berliiniin ainakin omasta mielestäni lähes välittömästi nousun loputtua. Berliinin‒Brandenburgin kentälle päästyämme ja ruumassa olleet laukut saatuamme olikin aika suunnata meille varatun bussin kyydissä kohti aivan muurin itäpuolella sijainnutta majapaikkaamme, MEININGER Hotel Berlin East Side Gallerya. Koska reissun ensimmäinen virallinen ohjelma oli vasta seuraavana aamuna, jalkauduimme pienemmissä porukoissa tutkimaan hotellin lähistöä. Vaikka Itä-Berliini ja varsinkin Kreuzbergin alue eivät ehkä tarjoa kauneinta mahdollista kuvaa Berliinistä, pääsimme siellä ensimmäistä kertaa kokemaan dönerkebabin ja spätkaufit eli yömyöhään asti auki olevat pienet lähikaupat, joiden vakiotarjontaan kuuluu lähinnä janoisille suunnattuja tuotteita. Yöpuulle mentin suhteellisen aikaisin seuraavan aamun ohjelman takia.

1.11.

Ensimmäinen yö hotellissa oli ohi ja oli aika suunnata hotellin aamupalapöytään klo 9. Suomalaisiin hotelliaamiaisiin tottuneille saattoi oman kortteerimme aamiaistarjonta olla kirjoltaan ehkä hieman niukan oloista. Leivän, jogurtin ja hedelmien voimalla oli kuitenkin seuraavaksi löydettävä omin neuvoin Suomen Saksan-suurlähetystölle aivan Tiergartenin kupeeseen. Tässä vaiheessa turvauduin itse vielä Uberiin, vaikka jotkut olivatkin jo päättäneet opetella Berliinin julkisen liikenteen käyttämisen jaloa taitoa. Suomen suurlähetystö oli osa kompleksia, johon kuuluivat kaikkien Pohjoismaiden suurlähetystöt. Saatuamme ensin esittelyn Suomen lähetystöstä, kiersimme koko kompleksin sisäpihan käyden läpi kaikkien Pohjoismaiden lähetystöjen taustatarinat. Sisällä pääsimme käymään vain pikaisesti Suomen rakennuksessa sekä kattavammin kaikkien lähetystöjen yhteisessä rakennuksessa, Felleshusissa. Excun päätyttyä oli aika viettää vapaa-aikaa ennen seitsemältä alkavaa approkierrosta. Päädyin itse noin kymmenen hengen porukassa kävelemään

lähetystöstä Tiergartenin viertä aina Brandenburgin portille saakka, josta turistisielumme ohjasivat meidät vielä Reichstagille ja holokaustimuistomerkille. Tästä suuntasimme lounastamaan baijerilaista ruokaa tarjoilleeseen ravintolaan, josta lähdimme weißwürstin ja wienerschnitzelin voimalla pikavisiitille Mall of Berliniin. Ryhmän todelliset ostohimot kohdistuivat kuitenkin toisaalle, ja otimmekin Uberit ”kirpputoreja” vilisevälle kadulle (Berliinin “kirpputoreja” ei kyllä hintaluokkansa puolesta voi sellaisiksi kutsua). Pikaisen hotellilla otetun pit stopin jälkeen oli aika suunnata Boxhagener Platzille approkierrostamme varten. Kierroksella kiersimme pienryhmissä monet erittäin ihastuttavat baarit, joista yhdessä oli jopa jonkinnäköiset lavatanssit käynnissä. Kierroksen kestettyä 4,5 tuntia suuntasimme yhteiseen jatkopaikkaamme Club Matrixiin. Allekirjoittanut löysi tiensä takaisin hotellille dönerin merkeissä kello kolmen maissa.

Unique assignments, Sharp minds & Inclusive atmosphere

Opportunities for law students. Follow us on hannessnellman.com/careers/

2.11.

Keskiviikko oli vapaapäivä, joten aamupalan nautittuamme oli aika suorittaa kunnon turistipäivä. Otimme oman seurueemme osalta lopultakin haltuun Berliinin julkisen liikenteen salat, kun lähdimme S-Bahnilla Ostbahnhofin asemalta kohti länttä. Hotellin vieressä sijainneella Ostbahnhofin asemalla oli monia erilaisia kauppoja, joita

tulikin hyödynnettyä pitkin reissua. Italialaisen lounaan sekä monta tuntia ja askelta myöhemmin oli oma ryhmämme kiertänyt kunniakkaasti Alexanderplatzin, St. Marienkirchen, Charlottenburgin palatsin ja Checkpoint Charlien. Hyvin ansaitut yöunet maistuivat vielä pienen hotellin ympäristössä suoritetun kävelyn jälkeen.

3.11.

Torstai alkoi poikkeuksellisesti jo ennen kahdeksaa aamupalalla, sillä reissun toinen excukohteemme oli Berliinin sosiaalioikeus, jossa piti olla jo klo 9.30. Turvatarkastuksen jälkeen saimme koko ryhmän voimin erittäin mielenkiintoisen ja kattavan esityksen oikeuden tuomareilta muun muassa sosiaalioikeuden työnkuvasta, kokoonpanosta ja toimivallasta. Tämän jälkeen jalkauduimme neljässä pienryhmissä kiertelemään itse sosiaalioikeuden rakennusta tuomareiden johdolla. Kierroksella tutustuimme tuomarin työhön ja kuulimme tarkemmin, mitä normaali työpäivä saattaa pitää sisällään. Lopuksi palasimme yhteen vielä koko ryhmän voimin kysyäksemme mielen päälle jääneitä kysymyksiä. Tilaisuuden loputtua ja oikeudesta poistuttuamme alkoi jälleen vapaa-aika. Itse olin jälleen noin kymmenen hengen poppoossa, ja suuntasimme Länsi-Berliinissä sijaitsevaan eläintarhaan. Tätä ennen kuitenkin päätimme napata

nopeaa purtavaa paikallisesta nakkikojusta, jossa minulle naurettiin sangen leveästi pyytäessäni hotdogiini majoneesia ketsupin tai sinapin sijasta. Eläintarhan jälkeen muut suuntasivat kiertelemään läheistä ostoskatua, kun itse suuntasin kohti Berliinin keskustassa sijainnutta museosaarta. Saarella sijaitsee viisi museota hyvin lyhyillä etäisyyksillä toisistaan, ja suosittelen ehdottomasti paikkaa museoelämyksiä janoaville. Pitkän ja hartaan kierroksen jälkeen oli edessä paluu hotellilla, jälleen lyhyt pit stop ja jalkautuminen myöhäisillan aktiviteetteihin. Tällä kertaa löysimme itsemme spätkaufien kautta vauhtia haettuamme Watergate-nimiseltä klubilta aivan erään Spreejoen ylittävän sillan kupeesta. Allekirjoittanut osoittautui tällä kertaa porukan heikoimmaksi lenkiksi ja lähti majapaikkaan hyvissä ajoin ennen muita. Yöllä sai tietysti jonkinlaista viihdykettä itselleen muiden huonetovereiden palatessa klubilta yöpuulle.

4.11.

Aamupalalla käytyämme pakkasimme pelit ja rensselit kasaan, veimme laukut säilytykseen ja kirjauduimme ulos huoneistamme. Koska tässä vaiheessa oli vielä parisen tuntia aikaa tapettavana ennen bussin lähtöä lentokentälle, jotkut kävivät vielä viimeisen kerran pyörähtämässä Ostbahnhofilla. Seuraavista vaiheista en itse osaa kertoa paljoa, sillä lopulta bussiin päästyämme olin lähes koko matkan kentälle asti sikeässä unessa. Loppureissu oli muutenkin piirteiltään hyvin tavanomainen tarina matkustamisesta: odottamista kaksi tuntia, lento, odottamista kaksi tuntia ja lento. Näin jälkikäteen muistellen tuntuu, että saavuttuamme klo 14 Berliinin‒Brandenburgin kentälle menivät seuraavat kymmenen tuntia kuin hujauksessa. Yhtäkkiä olikin keskiyö Helsinki‒Vantaalla, ja väsyneet matkalaiset jalkautuivat kukin seuraaviin kulkupeleihinsä. Suurin osa palasi kimppakyydeillä takaisin Turkuun, osa jäi pääkaupunkiseudulle. Itse jäin heti julkisen liikenteen kyytiin päästyäni innolla odottamaan seuraavaa Iso-Excua.

Jos olette joskus itse matkustamassa Berliiniin, ottakaa reissuvinkkeinä haltuun nämä plussat ja miinukset: + Hotellin kylpyhuoneen lattialla on mukavan lämmin nukkua + Halpoja spätkaufeja löytyy lähes joka kadunkulmasta, eikä klo 21 lopu minkään tuotteen myynti ;) + Kuvitelkaa, miltä jo valmiiksi hyvältä maistuva döner maistuu kolmelta yöllä - Varatkaa käteistä yökerhoon, ilmeisesti tämän peräkylän kaikkiin kolkkiin ei korttimaksu ole rantautunut - Ainakaan meidän hotelliin “ei saanut” viedä omia juomia - Julkisen liikenteen lipuntarkastajat sulautuvat hyvin väkijoukkoon: yhtäkkiä yksi heistä vain ilmestyy viereen ja vie liputtomilta turisteilta 60€ per nuppi

Vielä lopuksi haluan kiittää kaikkia matkassa mukana olleita hyvästä matkaseurasta sekä erityisesti Iso-Excu -vastaavia Eeva Mannosta ja Inna Kujalaa . Kiitos, kun järjestitte tämän meille!

Yhdistämme rohkeasti ideat, osaamisen ja teknologian. Aloita urasi PwC:llä. Tule osaksi ratkaisijoiden yhteisöämme ja lue lisää avoimista työpaikoistamme osoitteesta pwc.fi/rekry.

It all adds up to The New Equation.

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.

PwC toimii 156 maassa yli 295 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.

KUKA PÄÄTTÄÄ AVARUUDEN SÄÄNNÖT?

Avaruusoikeus juontaa juurensa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton väliseen kylmän sodan aikaiseen avaruuskilpaan, joka pani alulleen ensimmäiset YK:n alaisuudessa solmitut kansainväliset avaruusoikeutta käsittelevät sopimukset ja perusteet 1960- ja 70 -luvuilla. Näihin sopimuksiin perustuvat avaruusoikeuden kulmakivet. Ensinnäkin, avaruuden käytöstä ja tutkimisesta on koiduttava hyötyä kaikille maille, koko ihmiskunnalle. Avaruuteen voi lähettää rekisteröityjä aluksia vapaasti, mutta vapauden vastapainona on vastuu omista toimista ja avaruudessa mahdollisesti aiheutetuista vahingoista. Avaruudessa toimimisen tulee olla rauhanomaista. Avaruuteen ei saa perustaa sotilastukikohtaa tai viedä joukkotuhoaseita. Valtiot eivät ylipäätään voi vallata itselleen alueita avaruudessa. Kuitenkin ehkä ristiriitaisesti, jotkut kansalliset lait, kuten Yhdysvaltojen Commercial Space Launch Competitiveness Act (2015), sallii avaruudesta löytyvien resurssien louhimisen ja kuljettamisen.

Avaruustoimintaa säätelee viisi kansainvälistä YK:n sopimusta, merkittävimpänä avaruuden yleissopimus, ”the Outer Space Treaty”. Sopimuksessa asetetaan aiemmin mainitut pääperiaatteet ja -linjat avaruudessa toimimiselle. Muita sopimuksia ovat ”the Rescue Agreement” astronauttien pelastamisesta ja auttamisesta, ”the Liability Convention” avaruudessa aiheutettujen vahinkojen korvaamisesta, ”the Registration Convention” avaruuteen laukaistavien objektien rekisteröimisestä, sekä ”the Moon Treaty” kuuhun ja muihin taivaankappaleisiin sovellettavista säännöistä.

Avaruustoiminnan murros Vaikka avaruus pitää sisällään paljon mysteerejä, tiedetään siitä myös enemmän kuin koskaan aiemmin. Avaruudessa käydään useammin ja sinne matkataan yhä erilaisin motiivein - valtiollisten toimijoiden lisäksi avaruuteen suunnataan nykyään myös kaupallisessa tarkoituksessa. Avaruuteen matkaaminen ei ole enää uutisen aihe, ja nykyään puhutaan jopa avaruusturismista, huvin vuoksi avaruuteen matkustamisesta.

Avaruuden käyttämisen lisääntyminen ja yksityistäminen sekä teknologian kehittyminen ovat johtaneet siihen, että avaruusoikeuden yleisten periaatteiden tulkitseminen ei ole enää niin yksiselitteistä. Esimerkiksi, jos avaruudessa on kaupallisia toimijoita, miten voidaan taata, että koko ihmiskunta hyötyy toimenpiteistä? Miten ehkäistään törmäyksiä Maan kiertoradoilla erilaisten avaruusobjektien lisäännyttyä runsaasti, mutta selkeiden sääntöjen puuttuessa? Uudenlaisten ongelmien ratkaiseminen ei onnistune täydellisesti sellaisten kansainvälisten sopimusten nojalla, jotka on laadittu hyvin erilaista avaruustoimintaa silmällä pitäen.

Viime vuosina sovintoa uusista sopimuksista tai vanhojen sopimusten muuttamisesta ei kuitenkaan ole saavutettu. Tarvittavia muutoksia on ajettu ei-oikeudellisesti sitovilla ohjeilla, joita valtiot voivat implementoida omaan kansalliseen lainsäädäntöönsä. Esimerkiksi vuonna 2019 komissiossa hyväksyttiin ohjeistus liittyen avaruuden kestävään käyttöön.

Yksi avaruustoiminnan lisääntymisestä aiheutunut todellinen

Avaruusoikeus on kansainvälisen oikeuden osa, joka säätelee ihmisen toimia ulkoavaruudessa. Minkälaisilla instrumenteilla avaruustoimintaa säädellään? Entä minkälaisia haasteita avaruusoikeuden alalla kohdataan nykypäivänä, avaruustoiminnan muututtua rajusti kylmän sodan ajoilta?

TEKSTI | HELMI HUOVIALA KUVITUS | PIXABAY

ongelma on avaruusromun määrä Maan kiertoradoilla. Satelliitteja lähetetään avaruuteen nykyään valtavasti enemmän kuin aikaisemmin kylmän sodan aikana. Satelliittien määrän kasvamisella on toki hyötynsä, mutta myös niiden törmäysriski on korkeampi. Törmäyksistä aiheutuu satelliittien putoamisia ja muuta romua, joka jää kiertoradoille ja saattaa edelleen aiheuttaa uusia törmäyksiä. Etelä-Suomen Sanomissa kirjoitettiin ongelmasta viime vuoden helmikuussa. Helsingin yliopiston professori Minna Palmroth toteaa artikkelissa, että avaruuden hyödyntäminen liian rajusti ja väärällä tavalla saattaa johtaa siihen, ettei sitä voida lopulta käyttää enää ollenkaan. Tästä syystä päivitetty lainsäädäntö olisi hyvin tärkeää jo ennen kuin asian suhteen ollaan pakon edessä.

Mitä sääntöjä avaruusasemilla noudatetaan?

Marraskuun lopulla uutisoitiin kiinalaisista astronauteista, jotka lähtivät matkaan kohti Kiinan omaa Maata kiertävää avaruusasemaa. Aikaisemmin avaruusasemia on ollut vain yksi, International Space Station, ISS. Koska kansainvälisellä avaruusasemalla on käyttäjiä useista valtioista, sääntelevät sen toimintaa kansainväliset sopimukset: valtioiden välinen “Intergovernmental Agreement”, NASAn ja kunkin yhdestä tai useammasta valtiosta muodostuvan avaruusjärjestön väliset yhteisymmärryspöytäkirjat, sekä useat kahden järjestön väliset eli bilateraaliset sopimukset. Sopimuksissa säädellään, että kunkin osapuolen kansallinen lainsäädäntö ulottuu myös avaruusasemalle. Siten esimerkiksi Kanadan tarjoamiin varusteisiin ja kanadalaisiin ihmisiin asemalla pätee Kanadan lainsäädäntö.

Kansainvälisellä avaruusasemalla on kireä tunnelma. Ranskalainen Albert on kuunnellut yhdysvaltalaisen Bobin irvailua hänen aksentistaan jo kolme viikkoa. Yhtenä vuorokauden “illoista” (avaruusasemalla aurinko laskee ja nousee 16 kertaa vuorokaudessa) Albert saa tarpeekseen ja alkaa mäiskiä Bobia espanjalaisen Cecilian kannustaessa. Minkä valtion lainsäädännön nojalla pahoinpitelytilanne ratkaistaan?

→ Ongelma siitä, miten kansainvälisellä avaruusasemalla tehdyt rikokset pitäisi ratkaista, nousi otsikoihin, kun amerikkalainen astronautti Anne McClain tarkasteli luvatta puolisonsa henkilökohtaista pankkitiliä avaruudesta käsin. Kansainvälisen oikeuden professori ja Lapin yliopiston ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutin johtaja Lotta Viikari kertoo MTV-uutisten haastattelussa, että ISS:n kansainvälisen sopimuksen mukaan toimivalta rikoksissa on pääsääntöisesti rikoksentekijän valtiolla ja toissijaisesti, jos oikeustoimista ei huolehdita, uhrin valtiolla. Tällä perusteella tapaukseen sovellettaneen ensisijaisesti Ranskan lainsäädäntöä.

Avaruuden käyttämisen lisääntyminen ja yksityistäminen sekä teknologian kehittyminen ovat johtaneet siihen, että avaruusoikeuden yleisten periaatteiden tulkitseminen ei ole enää niin yksiselitteistä.

Suomi avaruudessa ja avaruusoikeus Suomessa Ei varmastikaan tule yllätyksenä, että Suomi on ollut suuriin avaruusvaltoihin verrattuna taka-alalla avaruusoikeudessa. Vaikka suomalaista osaamista onkin käytetty satelliiteissa aina neuvostoliittolaisesta Photos-1 hankkeesta saakka, saatiin ensimmäinen sinivalkoinen satelliitti Aalto-2 kiertoradalle vasta 2017, ja Suomesta tuli viimein ns. avaruusvaltio. Satelliittia seurasi Suomen avaruuslaki, joka astui voimaan tammikuussa 2018. Samalla Suomesta tuli osapuoli YK:n avaruussopimuksiin. Suomen ja muiden valtioiden kansalliset lait pyrkivät sovittamaan yhteen yhtäältä kansainvälisten sopimusten asettamat periaatteet ja velvollisuudet ja toisaalta kansallisten yksityisten toimijoiden mahdollisuudet alalla.

Niin kuin todettu, Suomen ja muiden uudempien avaruusvaltioiden sekä kaupallisten toimijoiden aktivoituminen avaruudessa on kaksiteräinen miekka. Nykyisten sopimusten puitteissa avaruustoiminnan sanotaan olevan vaarassa lähteä käsistä. Toisaalta avaruus tarjoaa mahdollisuuden kehittää suomalaisia keksintöjä, joiden avulla hankalaa tilannetta voidaan koittaa osaltaan parantaa. Suomessa on esimerkiksi kehitetty plasmajarru, jonka avulla satelliitti voidaan aikanaan poistaa kiertoradalta. Silloin se ei jää kiertämään radalle turhaan avaruusromuna.

Suomen pieni ja tuore rooli avaruuden tutkimisessa ja käyttämisessä selittää ehkä sen, ettei avaruusoikeus meidän Turun oikkareiden opintovalikoimassa näy juurikaan. Muualta Suomesta kurssitarjontaa ja osaamista tosin löytyy. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteydessä toimii ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutti, joka tekee avaruusoikeudellista tutkimusta ja tarjoaa siitä kursseja oikeudenalasta kiinnostuneille suomalaisille ja muualta tuleville opiskelijoille. Avaruustoiminnan yleistyessä yhä enemmän, ehkä tulevaisuudessa lexiläisetkin pääsevät tutustumaan avaruusoikeuden kiemuroihin.

LENTOVEROTOIMISIKO SE SUOMESSA?

TEKSTI | MAILEEN MYLLYNEN

KUVITUS | PIXABAY

Ilmastonmuutoksen keskellä lentämällä matkustaminen on kasvihuonekaasupäästöjensä takia ongelmallista, vaikkakin nopeaa, mukavaa ja suhteellisen edullista. Onko ongelmaan minkäänlaista ratkaisua?

Monilla meistä on unelmana nähdä maailmaa, saada uusia kokemuksia ja tutustua uusiin kulttuureihin matkailun avulla. Matkustaminen nähdään usein myös eräänlaisena nuoruuden riittinä, mahdollisuutena itsenäistyä ja elää vapaata elämää ilman arjen vastuuta, ja siksi se tuntuu olevan erityisen tärkeää etenkin nuorille aikuisille. Kuitenkin samaan aikaan matkustamiseen suhtaudutaan myös

kriittisesti, etenkin siitä aiheutuvien ympäristöhaittojen takia. Matkustuskeskustelun keskiössä on lentäminen ja kasvihuonekaasupäästöt. Lentämisen ilmastovaikutukset nähdään liian suurina, ja kriittistä suhtautumista lentämiseen lisää se, että lentäminen ei ole mahdollista suurelle osalle maailman väestöstä. Siksipä mediassa ja julkisessa keskustelussa pohditaan nyt useita erilaisia keinoja vähentää matkustamisen negatiivisia ilmastovaikutuksia.

Yle julkaisi marraskuussa kaksi artikkelia lentojen kompensoinnista. Artikkeleissa haastateltiin asiantuntijoita ja kysyttiin heidän mielipidettään lentämisestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen hyvittämisestä. Artikkelien lopputulema oli, että lentojen kompensointi ei ole yksinkertainen tai täydellinen ratkaisu lentämisen päästöongelmaan, ja siksi olisi hyvä että mediassa ja muualla tarkasteltaisiin myös muita, ennaltaehkäiseviä keinoja vähentää matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.

Millaisia tapoja sitten on vähentää matkustamisen ilmastovaikutuksia? Kaksi vastausta kysymykseen on joko kehittää uusia, ilmastoystävällisempiä lentokoneita tai yksinkertaisesti lentämisen vähentäminen. Molemmat edellä mainituista vaihtoehdoista ovat toimivia keinoja ilmastovaikutusten kannalta, mutta ymmärrettä -

Matkustaminen nähdään usein eräänlaisena nuoruuden riittinä, mahdollisuutena itsenäistyä ja elää vapaata elämää ilman arjen vastuuta

västi lentämisen vähentäminen saa julkisessa keskustelussa enemmän huomiota kuin lentokoneiden kehittäminen. Yksi jo useita vuosia keskustelun aiheena ollut tapa vähentää lentämisen ilmastovaikutuksia on lentämisen verottaminen. Niin sanotun lentoveron puolesta kampanjoivat tahot toivovat lentomatkustuksen verottamisen kannustavan ihmisiä harkitsemaan muita matkustustapoja kuin lentäminen. Ilmailun verottamiseen on useita mahdollisia tapoja. Yksi verotustapa on arvonlisäveron nosto, sillä sekä kotimaan- että ulkomaanlennot ovat tällä hetkellä vapautettuja arvon -

lisäverosta. Toinen tapa on kohdistaa verotus suoraan päästöihin verottamalla lentoyhtiöitä esimerkiksi lennettyjen kilometrien, matkustajien määrän tai koneiden nousujen ja laskujen määrän perusteella. Kolmas tapa olisi verottaa lentopetrolia, joka on tällä hetkellä suomessa verotonta. Kaikki nämä edellä mainitut esimerkit vaikuttavat suoraan tai välillisesti lipun hintaan ja nostavat lentolipun kokonaishintaa.

Pelkkä lippujen hinnan nostaminen ei kuitenkaan ole toimiva keino vähentää lentomatkustamisesta aiheutuvia päästöjä. Tätä voidaan havainnoida tutkimalla Iso-Britanniassa voimassa olevaa lentoveroa Air Passenger Dutya (APD). APD:n vaikutukset Britannian lentoliikenteeseen havainnollistaa hyvin mahdollisen lentoveron vaikutuksia Suomen lentoliikenteen päästöihin, koska tällä hetkellä Suomen maantietellinen sijainti ja eristys on suhteellisen hyvin verrattavissa saarivaltio Britannian tilanteeseen. Tämän lisäksi APD on yksi maailman korkeimmista lentämiseen kohdistuvista veroista.

Yksinkertaistettuna APD toimii seuraavalla tavalla: Lentoyhtiöt maksavat veroa ulkomaille suuntautuvista matkoista matkustajien lukumäärän mukaan, tietyin poikkeuksin (esim. vaihtolen -

nosta ei tarvitse maksaa veroa). Maksettavan APD:n määrä taas määräytyy lennettävien kilometrien ja matkustajan lentokoneesta viemän tilan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että matkustajan lipputyyppi määrää hänestä maksettavan veron määrän. Esimerkiksi ensimmäisen luokan matkustajista maksetaan veroa huomattavasti enemmän kuin business-luokan matkustajasta. APD:n seurauksena Britanniasta ulkomaille matkustava henkilö maksaa lentolippunsa hinnasta keskimäärin 40 € veroa ja maksettavan veron määrä voi vaihdella 13 £:sta 554 £:aan.

Vaikka APD näyttääkin ensisilmäyksellä toimivalta menetelmältä lentämisestä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi, käytännössä APD paljastuu vain välttäväksi ratkaisuksi. APD:n on todettu olevan (vapaasti suomennettuna) “toimiva väline tulojen keräämiseksi valtiolle, mutta ei hyvä keino vähentää päästöjä”. Koska APD:a maksetaan matkustajamäärän mukaisesti, lentoyhtiöiden käytännöksi on tullut lisätä APD:n summa matkustajan lentolipun hintaan. APD ei siis kannusta lentoyhtiötä muuttamaan toimintatapojaan ilmastoystävällisemmäksi vaikkapa lentämällä vain täysiä koneita, vaan se siirtää vastuun lentämisen päästöistä yksittäisille ihmisille. Vaikka ajatus sinänsä onkin hyvä ja korostaa jokaisen ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa hiilijalanjälkeensä, APD ei ole voimassaoloaikanaan huomattavasti vaikuttanut lennettyjen lentojen määrään. (Päinvastoin, lennot Isosta-Britanniasta ovat vain lisääntyneet.) On kuitenkin myönnettävä, että APD:n pääasiallinen tarkoitus ei olekaan vähentää päästöjä, vaan nimenomaan kerätä tuottoa valtiolle.

Air Passenger Dutya tutkiessa siis huomaamme, että jos lentämisen verotuksella on tarkoitus vähentää lentämisen ilmastovaikutuksia, verotussysteemi on suunniteltava tarkasti vain ilmastovaikutukset silmällä pitäen. Toimivammaksi vaihtoehtoksi matkustajapohjaiselle verolle on esitetty mm. lentokoneen energiatehokkuuteen ja lentokilometreihin pohjautuva veroa. Jos verotuksen tarkoituksena on vähentää ilmastopäästöjä, lentoveron perusteellisen suunnittelun lisäksi ehdottoman tärkeää on tarjota matkustajille muita keinoja matkustaa ja nostaa lentolippujen hintaa suhteessa muiden matkustustapojen hintaan. Jos lentolippujen hintaa nostetaan, mutta lentäminen on silti kaikista nopein, käy -

Jos verotuksen tarkoituksena on vähentää ilmastopäästöjä, lentoveron perusteellisen suunnittelun lisäksi ehdottoman tärkeää on tarjota muita keinoja matkustaa ja nostaa lentolippujen hintaa suhteessa muiden matkustustapojen hintaan.

tännöllisin ja mukavin tapa matkustaa, ja lentolippu on vain muutaman kymmentä euroa junalippua kalliimpi, lentämisen hyödyt saavat helposti matkustajat ostamaan lentolipun ilmastoystävällisemmän junalipun sijasta.

Jos Suomessa aloitettaisiin verottamaan valtion sisäisiä lentoja tarkoituksena vähentää päästöjä, kysymys lentoyhteyksien korvaamisesta ei olisi niin kriittinen kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Varsinkin Etelä- ja Länsi-Suomessa on hyvä raideinfrastruktuuri, eikä junamatka Helsingistä Rovaniemellekään ole ylitsepääsemättömän pitkä. Eräässä vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa todetaankin, että jos kaikki Suomen sisäiset lennot korvattaisiin junaliikenteellä, näiden matkojen matkustamisesta aiheutuvat CO2-rinnasteiset päästöt vähenisivät noin 95 %:lla ja kaikki Suomen liikennepäästöt noin 4,23 %:lla. Tämä vaikutus ei ole valtavan suuri, mutta suurin osa Suomen sisäisestä matkustamisesta tapahtuukin autoilla (90,5 % Suomen liikennepäästöistä on tieliikennepäästöjä). Rautatieinfrastruktuuriin panostaminen luultavasti vähentäisi myös tieliikenteen suosiota ja samalla siitä aiheutuvia päästöjä.

Kuten lentojen kompensointi, lentämisen verottaminen on siis monimutkaista ja vaatii paljon suunnittelua. Tämän lisäksi myös lentoverokeskustelussa on keskeistä kysymys siitä, kuinka paljon valtio voi rajoittaa jotakin markkina-aluetta. Lentoliikenne aiheuttaa vain 2,5 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä ja lentoliikenteellä on myös todettu olevan positiivisia vaikutuksia syrjäisempien alueiden kehitykseen. Lisäksi sekä Suomen sisäistä että ulkomaille suuntautuvaa matkustusta halutaan tukea myös valtion tasolla. On selvää, että lentämisen verottamisesta syntyy paljon keskustelua, eikä kaikkiin keskustelussa esiin nouseviin kysymyksiin ole yksiselitteisiä vastauksia.

Legal expertise in an evolving environment

Procopé & Hornborg Attorneys Ltd is specialised in business law, with decades of experience of delivering legal services.

We offer students and lawyers in the early stages of their careers the opportunity to learn about everyday legal practice and several different fields of law. Our services include all main areas of business law, such as Mergers & Acquisitions, Energy & Infra, Finance, Competition Law, Employment Law, Corporate & Contract Law, Transport Law, Insurance, and Dispute Resolution. Our work is guided by sustainability, and the well-being of our employees is of paramount importance to us, which is also reflected in our everyday life. Our law firm is proven to have a great and mutually supportive atmosphere in which everyone has the space to be themselves.

RIKOSLAIN

SEKSUAALIRIKOSUUDISTUS

– NELJÄ KYSYMYSTÄ ERIKOISSYYTTÄJÄLLE

TEKSTI | FANNI RAPALA

Viime numerossa kirjoitettiin rikoslain seksuaalirikosluvun muutoksista. Muutoksia voidaan kuvailla merkittäviksi. Ne kuitenkin herättävät myös paljon kysymyksiä muun muassa siitä, miksi lakimuutokset toteutetaan vasta nyt ja mitä ne käytännössä merkitsevät aiempaan verrattuna. Kysymyksiin vastaa erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä.

Miksi seksuaalirikoslaki muutetaan vasta nyt suostumusperustaiseksi?

Rikoslakiin on tehty muutoksia pikkuhiljaa vuosien varrella. Muiden valtioiden, kuten Iso-Britannian ja Ruotsin, lakimuutokset loivat Suomeenkin muutospaineita. Lisäksi Cedaw-komitea (Committee on the Elimination of Discrimination against Women) antoi Suomelle suostumuksia suostumusperusteiseen harkintaan siirtymisestä. Väkivaltanäkökulma ei anna tarpeeksi suojaa seksuaalirikosten uhreille.

Väkivaltanäkökulma ei anna tarpeeksi suojaa seksuaalirikosten uhreille.

Uutisissa on ennustettu poliisien, syyttäjien ja oikeuslaitosten lisääntyvää työmäärää. Mitkä saattavat olla uuden lainsäädännön kompastuskiviä?

Resursseista tulisi pitää huolta. Juttuja pitäisi jakaa erityisesti kokeneille syyttäjille. Syyttäjälaitos tarvitsisi lisää kokeneita syyttäjiä sekä apulaissyyttäjiä. Lisämäärärahan turvin voitaisiin palkata uusia apulaissyyttäjiä, mutta se ei ratkaisisi pulaa kokeneista syyttäjistä. Syyttäjälaitos käykin jatkuvaa kilpailua muiden kanssa osaavista lakimiehistä.

Olin itse mukana lainsäädäntöuudistuksen työryhmässä ja pääsin vaikuttamaan muutoksen sisältöön. Järjestimme kuulemisia ja oikeusministeriön työryhmä antoi työstään mietinnön, joka lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntopalautteen perusteella laadittiin hallituksen esitys, jota vielä paranneltiin pidetyn kuulemiskierroksen jälkeen. Laki hiottiin lopulta aika hyväksi. Nähtäväksi jää millaiseksi se muodostuu käytännössä korkeimman oikeuden oikeuskäytännön myötä.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että uudessa lainsäädännössä suostumuksen puuttumiseksi luetaan nimenomaan vapaaehtoisuuden puuttuminen. Esimerkiksi tilanteet, joissa uhri niin sanotusti jäätyy, eikä pysty kieltäytymään, katsotaan raiskaukseksi. Joissain valtioissa lähtökohdaksi suostumuksen puuttumiselle on otettu nimenomaan teosta kieltäytyminen.

Jo ennen lakimuutosta kansainväliset sopimukset ovat määrittäneet sukupuoliyhteyden ilman suostumusta raiskaukseksi. Miten kansainvälisten sopimusten tulkinta vaikutti viranomaisten tulkintaan aiemmin?

Aiemmin tarkastellessa raiskauksen tunnusmerkistön täyttymistä, ensisijaisesti huomio tuli kiinnittää Suomen lainsäädännön mukaisesti väkivaltaan tai sen uhkaan. Uuden lainsäädännön myötä tunnusmerkistön täyttymisen harkinta perustetaan suostumukseen.

Miten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuus muuttuu uuden lainsäädännön myötä? Lapseen kohdistuva sukupuoliyhteys luetaan jatkossa lähtökohtaisesti raiskaukseksi. Tämä ankaroittaa tekojen moitittavuutta ja koventaa rangaistusasteikkoa. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tulee olemaan uudessa laissa enemmänkin varaventtiilinä kuin pääasiallisena syyteperusteena.

Kaiken kaikkiaan uusi lainsäädäntö näyttäisi teoriassa korvanneen aiemman lainsäädännön puutokset. Lain muokkaaminen paremmaksi ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan oikeuskäytännön muokkaamiseen tarvitaan myös riittävä määrä resursseja. Nähtäväksi jää, millä tavoin viranomaisten resursseja pyritään turvaamaan ja mahdollista lisääntyvää työmäärää jakamaan.

Esimerkiksi tilanteet, joissa uhri niin sanotusti jäätyy, eikä pysty kieltäytymään, katsotaan raiskaukseksi.

Valtakunnallinen vaikuttaminen ja Lex

Edunvalvonta, joka muutenkin on usein suljettujen ovien takana tehtävää työtä, näkyy eri tasoilla eri tavoin lexiläisille. Tiedekuntamme ja ylioppilaskuntamme päätökset heijastuvat arkeen ja opiskeluun usein varsin välittömästi, kun taas valtakunnallisella tasolla tehtävät ratkaisut saattavat näkyä hitaammin lexiläisten arjessa. Valtakunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvontatyö on kuitenkin vähintään yhtä tärkeää kuin keskustelut ja tapaamiset oman tiedekuntamme henkilöstön kanssa.

Lex tekee valtakunnallista vaikuttamista useaa väylää pitkin. Sen ytimessä on turkulaisten oikeustieteen opiskelijoiden aseman parantamiseen tähtäävät toimet. Tärkeitä vaikuttamisen väyliä Lexille ovat liitot, joista tärkeimmät Lexin kannalta ovat tällä hetkellä Lakimiesliitto ja Oikeustieteen opiskelijoiden liitto. Lakimiesliitolla on eri valiokunnissaan opiskelijaedustajia sekä erillinen opiskelijavaliokunta, jossa istuva sekä edeltävä puheenjohtaja valvovat lexiläisten etuja. Opiskelijavaliokunnassa käsitellään nimenomaisesti opiskelijoita valtakunnallisella tasolla koskettavia

asioita ja etsitään yli ainejärjestörajojen ratkaisuja ongelmiin. Esimerkiksi tänä vuonna esillä on ollut vahvasti koronasta palautuminen ja ainejärjestötehtävien mahdollisuuksien korostaminen opiskelijoille. Toinen tärkeä liitto Lexin kannalta on Oikeustieteen opiskelijoiden liitto, tuttavallisemmin Oikkariliitto, joka muodostuu ainejärjestöistä ja niiden jäsenistä. Oikkariliitto on uutena järjestönä edelleen kehittyvä, mutta vuonna 2022 Oikkariliitossa on pohdittu muun muassa yhtenäisiä opintokyselyitä ainejärjestöille ja Karvi-arvion merkitystä edunvalvonnalle tulevina vuosina. Oikkariliitto tekee yhteistyötä myös Lakimiesliiton kanssa ja korostaa entisestään koulutuspoliittisen näkökulman merkitystä valtakunnallisessa oikeustieteen opiskelijoiden koskevissa kysymyksissä. Lex tekee kuitenkin liittojen lisäksi edunvalvontatyötä myös muita kanavia pitkin. Opintovastaavat tekevät keskenään yhteistyötä pitämällä yhteyttä esimerkiksi ajankohtaisista edunvalvonnallisista asioista ja koulutuksen rakenteeseen liittyvistä seikoista. Turun yliopiston ylioppilaskuntaakaan ei tule unohtaa valtakunnallisessa edunvalvonnassa. TYY viestii moneen

suuntaan ja ottaa kantaa usein varsinkin koulutuspoliittisiin aiheisiin, jotka näkyvät valtakunnan tasolla. On lexiläisten kannalta tärkeää varmistaa, että nimenomaan oikeustieteen opiskelijoiden arkeen liittyvät kehityskohteet otetaan huomioon myös TYY:n edunvalvonnassa ja sen vuoksi Lexissäkin on tehty töitä ylioppilaskunnan roolin korostamisen puolesta ainejärjestön tekemän edunvalvonnan rinnalla.

Valtakunnallisella tasolla korostuu yhteistyön merkitys yksittäisten toimijoiden kesken. Myös jatkuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä monet tavoitteista ovat varsin pitkäaikaisia, ja niiden toteutumisesta kiinni pitäminen yhdistyksissä, joissa toimijat vaihtuvat nopeasti, saattaa aika ajoin olla hankalaa. Valtakunnallinen edunvalvontatyö on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, sillä monen tiedekuntaamme koskettavan ongelman juuret ovat nimenomaan valtakunnallisella tasolla. Yliopistojen rahoitusmalli ja tutkintojen arvottaminen ovat vain muutamia esimerkkejä ongelmista, jotka heijastuvat vahvasti käytännön opetuksen järjestämiseen yhdessä yksikössä. Yhteistyö korostuukin osittain tästä syystä. Ongelmat ovat laajoja ja yhdistävät useita tiedekuntia sekä siten ainejärjestöjä. Yhtenäinen opiskelijoiden ääni saavuttaa paremmin päättäjät ja saattaa kannustaa muitakin tahoja toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi; ovathan alamme opiskelijoita koskevat ongelmat yleisiä myös muille aloille. Tavoitteiden saavuttamisen pitkäaikaisuus saattaa luoda yksittäiselle opiskelijalle mielikuvan siitä, ettei tavoitteen toteutumisella ole väliä, sillä kyseinen tavoite ei tule omana opiskeluaikana toteutumaan. On kuitenkin muistettava, että alamme jatkuvuuden turvaaminen on aina niiden ihmisten käsissä, jotka ovat sillä hetkellä toiminnassa mukana, eikä työtä tule tehdä vain oman opiskelukokemuksen parantamiseksi. Ainejärjestön kaltaisessa yhdistyksessä myös oman toiminnan merkitys yhteisön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi korostuu.

Lex tekee monenlaista vaikuttamista, josta valtakunnallinen vaikuttaminen on olennainen osa kokonaisuutta. Monet asiat saattavat vaikuttaa kannaltamme irrelevanteilta. Kuitenkin, tarkasteltaessa yksittäisiä päätöksiä pintaa syvemmältä, huomaamme, kuinka suuri liitäntä aiemmin mainittujen järjestöjen ja liittojen arkisillakin ratkaisuilla on meidän turkulaisten kannalta. Kaukaisiltakin tuntuvilla asioilla on välillistä merkitystä tavalla, joka pyritään Lexin edunvalvonnassa ottamaan huomioon. Lopuksi haluan vielä kannustaa kaikkia tutustumaan edellä mainittuihin oikeustieteen opiskelijoita koskeviin valtakunnallisiin vaikuttajiin esimerkiksi sosiaalisen median kautta ja lähtemään ennakkoluulottomasti mukaan valtakunnallisen tason edunvalvontaan, jos siihen tulee mahdollisuus.

Alamme jatkuvuuden turvaaminen on niiden ihmisten käsissä, jotka ovat sillä hetkellä toiminnassa mukana, eikä työtä tule tehdä vain oman opiskelukokemuksen parantamiseksi

Kaapo Havuluoto Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

Ambitious minds working together makes all the difference.

Thinking Ahead Since 1899

JOI N U S

Painavaa asiaa

Nopeakäyttöiset Lakikirjat sisältävät keskeiset säädökset valituilta oleellisilta oikeudenaloilta. Selkeä jaottelu perustuu Edilexin systematiikkaan – Lakikirja ja Edilex toimivat mainiosti yhdessä. Oikeustieteen opiskelijana saat Lakikirjoista –40 % alennuksen!

Osta omasi: lakikirja.com

Muuttuvat elinkustannukset

Hitto kun on kallista” on varmasti monen suusta kuultu lausahdus. Hintojen nousu ja kaiken kallistuminen näkyy myös opiskelijan arjessa vahvasti. Ennen kahvipaketin sai alle neljällä eurolla ja nyt hyvällä tuurilla tarjoushintana on sen verran. Hintojen nousu tämän vuoden aikana on ollut jyrkässä nousukiidossa ja monen, myös itseni, kulutustottumukset ovat varmasti muuttuneet aiemmasta. Olen aina seurannut hintoja ja valinnut ruokakaupassa sen halvimman vaihtoehdon, toisin sanoen kyykkääminen hyllyjen välissä on ollut osa arkea jo monta vuotta. Nyt huomaankin, että kyykkääminen on sama kuin olisi aiemmin ottanut keskihyllyn tuotteen. Tämä on muuttanut ostoskorin sisältöä toisiin ”edullisempiin” raaka-aineisiin.

Opiskelijoiden taloudellisen aseman sanotaan usein olevan Suomessa hyvä ja parempi kuin ulkomailla. Näin varmasti onkin, koulutuksemme on ilmainen, opintojen ohessa työskentely ei ole välttämätöntä ja valtiolta saa rahallista tukea opintojen aikana. Lisäksi meidän on mahdollista nostaa valtion takamaa opintolainaa, joka on ennen ollut ”ilmaista rahaa”. Nyt korko on kuitenkin noussut.

Opiskelijana moni voi varmasti samaistua siihen, että hintojen nousu suhteessa opiskelijoiden tuloihin on tuntunut huomattavasti lompakossa siitä huolimatta, että opiskelijana tukien määrä on myös hyvä. Ennen ruokakauppaan meni noin 30 euroa viikon ostoksiin nyt samat ostokset maksavat hyvällä tuurilla 50 euroa. Opiskelijatapahtumien lippuihin menee helposti 10–20 euroa per tapahtuma ja siihen päälle mitä ikinä haluaakin juoda. Vuokrat nousevat, kuten

myös TYS:in edulliset vuokrat. Opiskelijalounaan hintakin nousi vastikään 50 senttiä. Kyllähän opiskelijoita ilahdutettiin sillä, että opintotuki nousi noin 15 euroa. Tämä muutos ei kuitenkaan paljoa lohduta siinä vaiheessa, kun muut elämisen kustannukset nousevat tuplana.

Vaikka elintarvikkeiden hintojen nousu on ollut tänä vuonna nouseva trendi, on kuitenkin suurin puheenaihe ollut sähköjen hinnan nousu. Ne jotka ovat ennen tätä vuotta tehneet määräaikaisen sähkösopimuksen edulliseen hintaan, saavat olla onnellisia ainakin vielä hetken. Itse olen tehnyt sähkösopimuksen maaliskuun alussa kiinteällä 17e/kk hinnalla. Muistan tällöin jutelleeni kavereiden kanssa ja kerroin, että määräaikaisen hinta on 10snt/kWh. Sain tällöin vastauksia ”tuo on todella kallis”. No nyt tuo sopimus olisi jo unelmahintainen.

Hintojen noususta huolimatta itse ajattelen niin, että rahaa saa aina lisää, mutta menetettyjä kokemuksia ei. Tuskin kukaan vanhuksena kiikkustuolissa istuessaan ajattelee, että hitsi kun käytin silloin opiskellessa 20 euroa opiskelijatapahtuman lippuun. Tietenkin huomioin sen, että rahaa jää elämiseen, mutta pihistän sitten kaikesta muusta ”turhasta”. Kuinka kliseistä se onkin, niin elämä on tehty elettäväksi ja nuoruuden kokemukset ovat niitä mitä vanhana muistellaan.

Kirjoittaja on kolmannen vuoden lexiläinen, joka odottelee, milloin sähkösopimuksen hinta tulee kolminkertaistumaan.

TEKSTI | JONNA PIIRA

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers/students

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki