LexPress 2/24

1.

Aion olla koko kevään ja kesän Turussa.

Kannattaa käydä Samppalinnanpuistossa ihailemassa maisemia. Sieltä löytyy sellanen söpö keinu, josta näkee koko Turun keskustan kivasti. Suosittelen myös järjestämään esimerkiksi piknikin kaveriporukalla!

Ehdottomasti lämpimiä ilmoja ja paljon aurinkoisia päiviä, sillä talven jälkeen on parasta kaivaa kaapista kevätvaatteet esiin ja vain fiilistellä kevättä. Keväällä on myös parasta, kun pelkkä auringonpaiste saa jo hymyilemään lähes poikkeuksetta. Lämpenevien ilmojen lisäksi ei voi tietenkään unohtaa kaikkia tulevia opiskelijatapahtumia, joita odotan myös enemmän kuin innoissani.

Tokaa opiskelijavappua ehdottomasti! Odotan myös valoisuutta ja aurinkoa, ihmisten hyvää energiaa, lintujen laulua ja tentitöntä aikaa.

Odotan eniten ensimmäisen opiskelijavapun kokemista sekä aurinkoisia kelejä. 2.

Aion viettää kevään ja kesän oikeassa pääkaupungissa eli Turussa! Miksi vaihtaa parhaasta huonompaan? ;D

Suosittelen lähtemään jokirannasta Fölin vesibussilla Ruissaloon lenkille tai vaikka piknikille! Toinen vinkki on Kirkkopuiston Terassi, joka on viihtyisä mesta etenkin kevät- ja kesäiltaisin. Lisäksi jokiranta ja sen upeat kirsikkapuut ovat mainitsemisen arvoisia, joen varrelta löytyy myös hyviä museoita ja kahviloita.

2.

3.

Aion ehdottomasti viettää ainakin kevään Turussa, sillä täällä on jotenkin ihan super ihana fiilis keväällä, kesästä puhumattakaan! Kesää en omaksi harmikseni pääse ihan kunnolla Turussa viettämään toisessa kaupungissa olevien kesätöiden takia. Tavoitteena on kuitenkin siitä huolimatta ottaa kesästä kaiken ilon irti Turussa edes viikonloppuisin nauttimalla kesäisestä Turusta ystävien kanssa.

Itselleni tulee ainakin ihan ekana mieleen niinkin yksinkertainen asia kuin kävelylle lähteminen esimerkiksi jokirantaan tai muualle itselle mieluiseen paikkaan oli se sitten yksin tai vaikka ystävien kanssa. Jokirannassa on myös paljon kivoja paikkoja, joissa voi istuskella ja nauttia keväästä viinilasillisen tai vaikka kirjan äärellä. Varma kevään merkki Turussa on ehdottomasti se, kun jokiranta täyttyy ihmisistä ihan huomaamatta.

Vietätkö kesää Turussa? Kaipaatko tekemistä ja seuraa kesäksi? Liity Lexin "Turkukesä 24" -ryhmään Whatsappissa! Lisätietoa luvassa pian! Vinkki!

Milla Haapa-Aho, 2. vuosikurssi

Ella Soitamo, 2. vuosikurssi

Silja Santaniemi, 1. vuosikurssi

Norssin siirtämisaikeet

alakampuksille puhuttavat. Lisää aiheesta sivulla 10.

Vaihdossa-palstalla seurataan tällä kertaa lexiläisten elämää EteläKoreassa ja Portugalissa sivulta 30 alkaen.

Skimbalex vieraili

maaliskuussa Levillä. Lue reissusta sivulta 16 alkaen.

Miten tutkintomme uudistuu? Vuoden 2023 opintovastaava vastaa aiheeseen liittyviin kysymyksiin sivulla 30.

Seuraa somessa:

Päätoimittaja: Verna Niskanen

lexpress@lex.fi

Toimitusavustaja: Iina Marttila

Toimituskunta:

Kaapo Havuluoto

Elisa Hyvärinen

Ia Jokinen

Iida Kangas

Ida Lindqvist

Iina Marttila

Waltteri Messo

Jonna Piira

Ville Piirainen

ISSN 1235-371X Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Riikka Yli-Jama

Sofia Yli-Kivistö

Copyright © 2020 Lex ry

Taitto ja ulkoasu: Verna Niskanen

Kansikuva: Lotta Mattila

Galleriakuvat: Noora Khames Kiira Laine

Anna Uusisalo

Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@LexTurku

@lexturku

@LexTurku

Ilmoitusmyynti: Julius Hella talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Painosalama Oy

Painos: 100 kpl

Energiaa keväästä

Kevät on vihdoin täällä! Opiskelijan kannalta se tarkoittaa lähinnä kahta asiaa. Ensinnäkin pian on aika paketoida kevään viimeiset opinnot ja suunnata katseet kohti kesää. Toiseksi se tarkoittaa sitä, että pian pääsemme viettämään opiskeluvuoden huipentumaa –vappua.

Lukuvuoden loppu on monelle kiireistä aikaa. Kurssit ovat aivan loppusuoralla ja viimeiset tentit häämöttävät jo aivan kulman takana. Kevät on otollista aika katsoa hieman taaksepäin, mitä tulikaan tehtyä kuluneen lukukauden aikana. Toisaalta käsillä on myös hetki, jolloin voi olla paikallaan luoda lyhyt katsaus myös seuraavaan syksyyn, etenkin opintojen osalta. Tämän vuoden syksynä voimaan astuva tutkintouudistus on herättänyt ajatuksia viime aikoina – eikä turhaan, sillä muutos on suurin kymmeneen vuoteen. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä uudistuksessa on kuultu opiskelijoita ja valmisteluvaiheessa on ollut mukana lexiläisiä ajamassa yhteistä etuamme. Vastaukset uudistusta koskeviin keskeisimpiin kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Lisätietoa on luvassa myöhemmin ja uudistuksesta pääsemme varmasti kuulemaan vielä lisää tämänkin lehden sivuilla.

Vappu on monin puolin iloista aikaa. Se on merkki alkavasta kesästä. On myös hauska katsella päivä toisensa perään haalarikansaa eri värisissä edustusasuissaan vaeltamassa ympäri Turkua ja suorastaan ihastuttavaa seurata lakitusta tuhatpäisen väkijoukon seassa Taidemuseonmäellä. Nyt kannattaakin ottaa kaikki ilo irti keväästä ja yhdessä olosta ennen kuin on aika laittaa haalarit kesäteloille.

Hauskaa vappua ja ennen kaikkea rentouttavaa kesää kaikille kanssalexiläisille!

Verna Niskanen Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Together we make a mark

Do you want to be part of our truly global team? Do you have a genuine interest in business law? Want to work in a high-performance team where one day is not a copy of another?

Show us your passion and motivation. Show that you would be a great asset to our team. Register your application on our website www.whitecase.com/careers/locations/finland to jumpstart your career.

Tasapainottelu opiskeluelämän eri osaalueiden välillä

Opiskelu, tapahtumissa käyminen, ainejärjestötoiminta, parisuhde, perhe, ystävät, harrastukset, oma aika, työ… Opiskelijalla saattaa elämässään olla lukuisia eri osa-alueita, joiden välillä tasapainottelu saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia ja aikataulutushaasteita. Jokainen eri osa-alue on tärkeä ja jokaiseen haluaisi panostaa. Itselleen tärkeistä asioista ei ole suositeltavaa luopua, mutta tasapainon löytäminen voi olla haastavaa. Tämän vuoksi priorisointia onkin usein pakko tehdä, ainakin jossain määrin. Painotukset saattavat myös muuttua eri aikoina ja välillä jokin osa-alue vaatiikin toisia enemmän huomiota. Tämä on paitsi luonnollista, myös ajoittain tarpeellista. Mutta mistä priorisoinnin kanssa tulisi lähteä liikkeelle?

Ensinnäkin kannattaa pohtia, mitä elämässä on parhaillaan tekemässä – mikä on sen hetkisen elämän pääfokus. Opiskelijoilla tämä on yleensä opiskelu. Opiskeluista toki voi pitää taukoa eikä opinnot kaikilla aina etene tavoiteaikataulussa. Välillä opiskelujen sijasta tulee keskityttyä enemmän työntekoon ja joskus taas oma jaksaminen vaatii opiskelujen taka-alalle jättämistä hetkeksi. Tästä huolimatta nimenomaan opintojen suorittaminen on se syy, miksi olemme yliopistossa ja Lexissä. Opintojen priorisointi ei tarkoita sitä, että kursseista tulisi saada huippuarvosanoja, tai että opintoja tulisi välttämättä suorittaa tavoiteaikataulussa. Aikaa tulee jättää myös muulle elämälle ja luentojakin on välillä ihan hyväksyttävää jättää välistä. Kaiken keskellä opinnot ja valmistuminen ovat kuitenkin hyvä koko ajan pitää mielessä ja tavoitelistan ykkösenä. Opintojakin jaksaa suorittaa paremmin ja menestyksekkäämmin, kun opintojen ohella tekee itselleen mielekkäitä asioita, jotka tuovat vastapainoa rankalle puurtamiselle. Tämä voi olla esimerkiksi tapahtumissa käymistä taikka omia harrastuksia. Varsinkin silloin, kun opinnot painavat päälle, aika tuntuu loppuvan kesken ja stressi ottaa vallan, on syytä pitää pieni levähdystauko. Opiskelussakin tulee joskus raja vastaan, eikä opiskelu olekaan tehokasta enää tietyn pisteen jälkeen. Tällöin ajatukset pitää saada suunnattua jonnekin aivan muualle. Itselleen mielekkäiden asioiden tekemisestä saa energiaa ajatustyötä vaativaan tekemiseen. Myös suorituskyky ja työn jälki paranee virkeällä mielellä. Elämä on mukavampaa, kun sen jakaa rakkaiden ihmisten kanssa. Aikaa kannattaakin varata mahdolliselle parisuhteelle, per -

Opintojen priorisointi ei tarkoita sitä, että kursseista tulisi saada huippuarvosanoja, tai että opintoja tulisi välttämättä suorittaa tavoiteaikataulussa.

heelle ja ystäville. Läheiset ihmiset kyllä ymmärtävät, vaikka välillä on kiireitä, eikä aikaa heille jää ehkä yhtä paljon, kuin esimerkiksi ennen opintojen aloittamista. Pidä heidät kuitenkin mielessä muiden kiireiden keskellä. He ovat niitä ihmisiä, joiden kanssa jaat ikimuistoisimmat hetkesi ja jotka ovat siellä opintojen jälkeenkin. Elämän onnistumiset tuntuvat suuremmilta ja huolet pienemmiltä, kun ne jakaa läheisten kanssa. Myöskään omaa aikaa ei saa unohtaa. On tärkeää rauhoittua ja jättää aikaa myös omille ajatuksille. Pidä huoli siitä, että olet itse oman elämäsi tärkein henkilö ja kohtele itseäsi sen mukaisesti. Tämä kirjoitus ei välttämättä ole tarjonnut suoria vastauksia ongelmiisi. Tämän kirjoituksen tarkoituksena olikin herättää sinut ajattelemaan asiaa ja saada sinut pohtimaan, mihin haluat keskittää aikasi elämässä. Varaa aikaa kaikelle tärkeälle, mutta muista kuitenkin samalla, että tiettyjen elämän osa-alueiden jääminen välillä taka-alalle on myös täysin hyväksyttävää. Vie elämääsi kohti tavoitteitasi, samalla nauttien matkasta!

Vera Valkonen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

Norssin siirtämisaikeet Educariumille ovat herättäneet opiskelijoissa huolta

TEKSTI

Edustajiston vuoden ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa edustajistoa puhututti erityisesti yliopiston suunnitelmat siirtää Turun yliopiston normaalikoulu eli Varissuon ”Norssi” alakampuksella sijaitsevaan Educarium-rakennukseen. Siirtämissuunnitelma on osa yliopiston hallituksen vuoden 2024 alussa hyväksymää tilaohjelmaa sekä vuonna 2023 hyväksyttyä yliopiston talouden tasapainottamista. Yliopiston tilaohjelman tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä kokonaisneliöiden ja vuokrakustannusten vähentämisen kautta. Sekä Turun normaalikoulun että Educariumin tilat ovat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa, ja yliopisto on tiloissa vuokralla.

Yliopisto on asettanut tilasuunnitelmaa valmistelemaan erillisen työryhmän, jota johtaa yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Pia Björn. Lisäksi yliopistolla toimii erillinen alakampustyöryhmä, jota johtaa kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund.

Alakampustyöryhmän tavoitteena on etsiä alakampuksen tilojen tehostamismahdollisuuksia. Näissä työryhmissä opiskelijoita edustavat pääasiassa TYY:n hallitus sekä työntekijät. Päätöksiä tiloista yliopiston hallitus tehnee kokouksessaan 17.5.2024.

Norssi on Turun yliopiston harjoittelukoulu, jossa opiskelee tällä

Siirtämissuunnitelma on osa yliopiston hallituksen vuoden 2024 alussa hyväksymää tilaohjelmaa sekä vuonna 2023 hyväksyttyä yliopiston talouden tasapainottamista.

JIMI SALONEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

hetkellä yli 1100 opiskelijaa, ja koulu kattaa peruskoulun ja lukion.

Norssin opiskelijoita opettaa lisäksi noin 300-henkinen opetus- ja harjoittelijakunta, joten Norssin siirtyminen Educariumille tulisi toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi myös Calonialla opiskelevien oikeustieteen opiskelijoiden elämään.

Vaikutukset näkyisivät todennäköisesti opiskelijapaineen lisääntymisenä Calonian tiloissa, esimerkiksi kirjastossa, sekä vaikuttaisivat ruokailuun alakampuksen Macciavelli-ravintolassa. Todennäköisesti opiskelijapaine lisääntyisi myös yläkampuksen ravintoloissa, kuten Assarin ullakolla, Galileissa ja kauppakorkeakoulun tiloissa sijaitsevassa Montussa. Lisäksi Educariumilla on liikuntasali sekä kuntosali, jossa Lex ry:kin on järjestänyt esimerkiksi yleisiä liikuntavuoroja. Näidenkin tilojen kohtalo on siis auki.

Ryhmä Lex on pyrkinyt vaikuttamaan tilaohjelmaan käytettävissä olevin keinoin, esimerkiksi ylioppilaskunnan edustajiston sekä hallituksen kautta, joissa molemmissa ryhmällä on hyvä edustus. Lisäksi ryhmä on pitänyt oikkarit ajan tasalla tilanteesta muun muassa julkaisemalla sosiaalisen median kannanoton. Ryhmä Lex vastustaa Norssin siirtämistä Educariumille, mutta on pitänyt myös esillä, että Educariumille siirtyisi pelkästään vanhempia lukioikäisiä opiskelijoita alaja yläkouluikäisten opiskelijoiden sijaan. Ryhmän mielestä etenkin Turun kampuksen ulkopuolella olevat yliopiston tilat, esimerkiksi Kevon ja Seilin tutkimusasemat, tulisi olla tilasäästöjen ensimmäisenä kohteena. Niiden merkitys opiskelijoiden arkiseen elämään on kuitenkin kampuksen opiskelutiloja vähäisempi.

Vaikutukset näkyisivät todennäköisesti opiskelijapaineen lisääntymisenä Calonian tiloissa, esimerkiksi kirjastossa, sekä vaikuttaisivat ruokailuun alakampuksen Macciavelli-ravintolassa.

Alumnit kokoontuivat tiedekunnan päivässä

ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

Opiskelijoilla on vujut, alumneilla on Tiedekunnan päivä. Alumniyhdistys Senilexin vuosittainen päätapahtuma järjestettiin perjantaina 22.3.2024 jo 21. kerran. Perinteiset vuosikurssitapaamiset kokosivat runsaasti entisiä lexiläisiä Turkuun; tapahtuman eri osioihin ilmoittautui yli 170 henkilöä. Tiedekunnan päivän järjestäminen on aina yhtä antoisaa, sillä se tehdään yhteistyössä Senilexin tärkeimpien kumppaneiden, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Lex ry:n kanssa.

Tiedekunnan päivässä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla asiaohjelma, kohtaamiset vanhojen ja uusien tuttujen kanssa sekä hauskanpito. Calonialla pidettyyn seminaariosuuteen osallistui toista sataa alumnia, ja seminaariin oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Seminaarin jälkeen vuosikurssit 1984, 1994, 2004 ja 2014 kokoontuivat kurssitapaamisiinsa, joihin osallistui paristakymmenestä yli neljäänkymmeneen alumnia.

Tiedekunnan, Senilexin ja Lexin tervehdykset

Dekaani Janne Salminen toivotti alumnit tervetulleiksi ja kertoi tiedekunnan kuulumisista. Tiedekunnan päivä osoitti Salmisen mukaan taas vetovoimansa, ja ilmoittautumisen yhteydessä kysyttyjen

alumnitarinoiden jakamiseen halukkaiden määrä oli yllättänyt positiivisesti. Tiedekunnan tervehdyksessä käsiteltiin tutkintouudistuksen sisältöjä, samoin kuin tutkimustoimintaa, jota nykypäivänä leimaa entistä vahvemmin monitieteisyys. Tämä ilmeni myös seminaarin sisällöstä.

Senilex ry:n sihteeri Antti Vaaja kertoi alumniyhdistyksemme Senilexin toiminnasta. Vuonna 2000 perustettu Senilex on vanhin ja aktiivisin oikeustieteen alumnijärjestö Suomessa, jonka keskeinen tarkoitus on ylläpitää ystävyyssuhteita ja luoda mahdollisuuksia tavata eri ikäpolvien Turusta valmistunutta juristikuntaa. Vaaja kertoi yhdistyksen viimeaikaisesta toiminnasta mainiten vierailut valtakunnansovittelijan toimistoon ja puolustusministeriöön sekä syksyllä yhteistyössä Lexin kanssa järjestetyn uraseminaarin. Senilex on osallistunut entistä aktiivisemmin alumniopetusyhteistyön ke -

TEKSTI JA KUVAT | INARI KINNUNEN

hittämiseen tiedekunnassa, mikä jatkuu myös vuoden 2024 aikana. Lex ry:n puheenjohtaja Vera Valkonen ylisti Lex-henkeä, joka edelleen on voimissaan: Lex on esimerkiksi vastikään saanut TYY:n yhteisöllisin järjestö -palkinnon. Alumnien on helppoa ymmärtää tämä, sillä Lex-henki elää lähes poikkeuksetta valmistuneiden muistoissa vahvana vielä vuosikymmeniä opiskeluaikojen jälkeenkin. Lex-hengen jatkumisen takeena toimii tietysti myös alumniyhdistyksemme Senilex. Valkonen kertoi tervehdyssanoissaan myös Lexin järjestämien tapahtumien monipuolisuudesta: erilaiset yhdessä rentoutumisen tavat ovat tarpeen ja hyvää vastapainoa opiskelijoiden arjelle, joka voi ajoittain olla stressaavaa.

SILE ja hiljaiset toimijat

Seminaarin avasi varadekaani, professori Anne Alvesalo-Kuusi kertoen edustavansa vuoden 1984 vuosikurssia. Alvesalo-Kuusi esitteli lyhyesti nuorille suunnatun Kuka säätää -hankkeen sisältöä sekä Lakitutkaa.

Tutkijat Johanna Vanto ja Nea Peltoniemi kertoivat Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamasta SILE-hankkeesta, jonka tavoitteena on edistää hiljaisten toimijoiden mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin heitä koskevien lakien valmistelussa. Hiljaisilla toimijoilla tarkoitetaan ihmisiä, joilla on yhteiskunnallisesta asemastaan, elämäntilanteestaan tai erilaisista rajoitteista johtuen muita huonommat mahdollisuudet osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

SILE-hankkeen esittelystä kävi hyvin ilmi tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen monitieteisyys ja myös oikeustieteellisessä tutkimustyössä tarvittava monipuolinen osaaminen. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen yhteydessä sisäministeriö oli tunnistanut tiedontarpeen alaikäisten kuulemisesta oleskelulupaprosesseissa. SILE-hankkeessa suunniteltiin tarkasti erilaiset kulttuuriset, psykologiset ja juridiset seikat huomioiden kuulemisprosessi, jotta saatiin tietoa alaikäisten kokemuksista heitä koskevissa viranomaismenettelyissä. Kuulemisten onnistuminen edellytti räätälöityä toimintatapojen suunnittelua ja luottamuksellisen ilmapiirin luomista sekä avointa kommunikointia kuultaville keskustelujen anonymiteetistä ja vaitiolovelvollisuudesta. Tärkeää oli myös, että kuultavat ymmärsivät, ettei keskusteluilla ole vaikutusta kuultavien omiin prosesseihin.

Alumnien on helppoa ymmärtää tämä, sillä Lexhenki lähes poikkeuksetta valmistuneiden muistoissa vahvana vielä vuosikymmeniä opiskeluaikojen jälkeenkin.

Kuvassa: Senilexin uusi puheenjohtaja Antti Vaaja

Tutkija Susanna Lundell kertoi SILE-hankkeen osana toimineesta Vanksu-hankkeesta. Osana vankeuslain uudistamista koskevaa lainvalmistelua käynnistettiin lainvalmistelijoiden kanssa Vanksupilottihanke, jonka tavoitteena oli valmistella ja toteuttaa kuulemistilaisuudet vangeille. Hankkeessa kehitettiin yhdessä lainvalmistelijoiden kanssa toimintamalli vankien kuulemiseen, ja samalla kerättiin aineistoa tutkimuskäyttöön. Kuulemistilaisuuksien käytännön järjestelyjä ja kuultavien rekrytointia valmisteltiin Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden ja vankeja edustavien järjestöjen kanssa.

Vankeja ei ole aiemmin kuultu lainvalmistelussa, lähinnä johtuen lainvalmistelun vakiintuneista kuulemiskäytännöistä. Kirjallinen lausuntomenettely voi olla monille liian vaativa, joten kuulemiset toteutettiin keskustelutilaisuuksina vankiloissa. Ministeriöiden virkamiehet eli itse lainvalmistelijat pitivät tärkeänä, että he vastaavat kuulemistilaisuuksien toteuttamisesta ja keskustelujen kirjaamisesta.

Haastatteluista oli välittynyt vankien positiivinen kokemus siitä, että lainvalmistelijat olivat aidosti kiinnostuneita heidän näkemyksistään; kokemus kuulluksi tulemisesta oli monille uusi ja merkityksellinen. Kuulemisen teemoja, jotka liittyivät muun muassa internetin ja sähköpostin käyttöön sekä maksuttomiin puheluihin, pidettiin vankien arjen kannalta tärkeinä. Lainvalmistelijoiden selkokielellä laatimat materiaalit auttoivat valmistautumaan kuulemis -

tilaisuuteen.

SILE-hankkeen esittelystä virisi paljon keskustelua yleisön ja tutkijoiden kesken. Alumnien mielestä oli erittäin kiinnostavaa kuulla siitä, miten tutkimushanke on konkreettisesti ollut hyödyksi lainvalmistelussa sekä vahvistanut hiljaisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia.

Kansainvälisistä perhesuhteista rahanpesusääntelyn kritiikkiin

Professori Tuulikki Mikkola kertoi omassa alustuksessaan perhesuhteiden ja omistuksen kansainvälistymisen tuomista ongelmista ja niihin vastaamisesta. Mikkolan käytännönläheinen esitys oli antoisa myös niille juristeille, jotka eivät työssään käsittele perhesuhteita koskevia kysymyksiä, sillä nykypäivänä yhä tavallisemmin kansainvälistyneissä perhe- ja omistussuhteissa voi törmätä moninaisiin ongelmiin, joihin lainsäätäjä ei ole varautunut.

Kansainvälinen yksityisoikeus on osaltaan arvorelativistinen järjestelmä, jossa tulee kunnioittaa muiden maiden säännöksiä. Esineoikeudellisten vastaavuuksien löytämistä kansallisissa järjestelmissä on toteutettu EU Adapt -hankkeessa, jotta ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta voitaisiin lisätä. Kuitenkin monet kansalliset konstruktiot, kuten Common Law -järjestelmän trusti tai suomalainen lesken rajoitettu omistusoikeus voivat olla vaikeasti ymmärrettävissä toisis -

Illallinen ravintola Koulussa

SENILEXIN KUULUMISIA

sa oikeusjärjestelmissä vastaavuuksien puuttuessa kenties kokonaan. Apulaisprofessori Tatu Hyttisen alustus rahanpesusta toi virkistävän yllätyksen siihen, mitä moni alumneista luuli tulleensa kuulemaan. Hyttinen esitti osin kärjistäen mutta myös perustellusti ja mukaansatempaavasti tutkijoiden näkemyksiä rahanpesusääntelyn olemassaolon oikeutuksesta päätyen monelta eri näkökannalta siihen, ettei rahanpesusääntelyä pitäisi itse asiassa olla olemassa laisinkaan. Rahanpesusääntely sai alkunsa 1980-luvulla Yhdysvalloissa tarkoituksenaan vaikeuttaa organisoituneen huumausainerikollisuuden toimintaedellytyksiä. Nykyään sääntelyn määrä kasvaa lähes eksponentiaalisesti siitä huolimatta, ettei sillä ole vaikutusta: sääntelyn lisääntyminen ei ole todistettavasti johtanut rahanpesun vähentymiseen, vaan rahanpesu on aina löytänyt uusia tekomuotoja. Sääntelyllä ei ole preventiivistä vaikutusta eikä edes varsinaista perustellusti suojelun tarpeessa olevaa oikeushyvää; nykyään puhutaan tarpeesta suojella laillista taloutta ja talousjärjestelmää. Rahanpesuregulaation lisääntyessä sen (tosiasiallisesti tehottomasta) estämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet hyvin suuriksi: arvioiden mukaan kustannukset ovat maailmanlaajuisesti vuositasolla noin 300 miljardia euroa. Sääntelyn toimeenpano on myös käytännössä pitkälti yksityistetty: esimerkiksi pankit ja rahoituslaitokset tekevät valtavasti selvitystyötä ja ovat ilmoitusvelvollisia rahanpesuepäilyistä. Etenkin rahoitussektorilla ja compliance-tehtävissä työskentelevät juristit ovat hyvin tietoisia sääntelyn aiheuttamasta työmäärästä, eivätkä lainaa hakevat asiakkaatkaan ole niiltä voineet välttyä.

Rahanpesun estäminen on ollut kansainvälisen kriminaalipolitiikan keskiössä noin 25 vuotta, mutta sääntelyn tehokkuus on jäänyt olemattomaksi. Tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, miten rahanpesusääntelyä pitäisi ja olisi mahdollista kehittää oikeudenmukaisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Hyttisen esityksen jälkeen keskustelu oli erittäin vilkasta, ja alustus sai runsaasti kehuja myös jälkikäteen.

Vuosikokous, illallinen ja jatkot Kirkkotiellä

Senilex ry:n vuosikokous pidettiin Ravintola Koulussa ennen iltajuhlan alkamista. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätöksen, toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion vahvistaminen. Yhdistyksen vuoden 2024 painopistealue on opetusyhteistyön kehittäminen tiedekunnan kanssa. Senilex jatkaa tapahtumien järjestämistä, joihin myös opiskelijoille varataan kiintiöt. Uraseminaari järjestetään seuraavan kerran ensi syksynä.

Vuonna 2025 Senilex täyttää 25 vuotta, ja yhdistyksen hallitus perustaa juhlavuoden järjestelyjä varten työryhmän. Ensi vuonna Tiedekunnan päivästä muodostunee siis vielä entistä juhlavampi ja suurempi tapahtuma!

Sääntömääräisten asioiden lisäksi agendalla oli yhdistyksen sääntöjen muuttaminen yhdistyksen hallinnon sujuvoittamiseksi. Senilexin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Vaaja ja hallituksen uusiksi jäseniksi Joona Lapinlampi , Miina Vuorela ja Ville Normasto Hallituksen kokoonpanoon voi tutustua Senilexin verkkosivuilla. Senilexin järjestämälle ja myös taloudellisesti tukemalle illalliselle Ravintola Koulun Bellman-salissa osallistui 140 henkilöä, ja tunnelma oli totutun railakas. Vuosikurssit esittivät lyhyet tervehdyksensä juhlaväelle muistellen omia opiskeluaikojaan. Senilex tarjosi osallistujille bussikuljetuksen Kirkkotielle sekä tarjoilut jatkoilla, jonne osallistui satakunta alumnia. Juhlakansa kiitteli opiskelijoita siitä, että myös vanhempien ikäluokkien biisitoiveita otettiin DJ-kopissa huomioon – joskin esimerkiksi Kikkaa kuulemma edelleen soitetaan Kirkkotiellä muutenkin!

Rahanpesun estäminen on ollut kansainvälisen kriminaalipolitiikan keskiössä noin 25 vuotta, mutta sääntelyn tehokkuus on jäänyt olemattomaksi.

S kimbalex goes L evi

Skimbalex on Lex Ry:n vuonna 2018 perustettu laskettelujaosto. Joka vuosi Skimbalex järjestää useita lasketteluun liittyviä tapahtumia, aina laskettelureissuista laskukauden päättäreihin. Maaliskuussa 2024 kohteeksi valikoitui Levi. Levi on Kittilässä sijaitseva Suomen suurin laskettelukeskus, joka tunnetaan hyvistä rinteistään, eläväisestä kylästään ja vilkkaasta yöelämästään.

Päivä 1: Yöjuna kohti Kolaria

Ensimmäinen matkustuspäivä valkeni sateisena ja harmaana Turussa, mutta matkalle lähtevien lexiläisten mielessä siinsi jo Levin auringonpaiste ja upeat maisemat. Ensimmäinen juna Turusta Tampereelle lähti Turun päärautatieasemalta vasta hieman ennen iltayhdeksää, joten moni matkalle lähtijä, kirjoittaja mukaan lukien, oli varmasti jättänyt pakkaamisen ainakin osittain viime tinkaan. Pitkin päivää erinäiset viestikanavat täyttyivät kysymyksistä tarvituista välineistä, kohteen säästä ja siitä, tarvitsiko matkalle ottaa aurinkolasit. Vastaus tähän osoittautui myöntäväksi. Lopulta kuitenkin jokainen alkoi suunnistaa kohti rautatieasemaa, mikä osoittautuikin luultua haastavammaksi tehtäväksi, kun matkan ensimmäiseksi haasteeksi osoittautuikin se miten viiden matkalle lähtijän suksipussit, matkalaukut ja erilaiset pussukat saatiin mahtumaan Fölin bussilinjaan nro 32. Lopulta kuitenkin kaikki pääsivät perille ja matka saattoi alkaa. Junassa Tampereelle vallitsi innostunut tunnelma ja Tampereelle saavuttuamme moni suuntasikin naureskellen kauppaan hankkimaan itselleen hieman iltapalaa. Yöjunan saavuttua

lastattiinkin juna täyteen lexiläisiä ja heidän matkatavaroitaan. Hilpeyttä ja kauhistusta herätti yöjunan kolmikerroksiset punkat ja varsin trooppinen ilmanlaatu, mutta lopulta kaikki halukkaat pääsivät kylläisinä vällyjen alle uneksimaan matkakohteesta.

KUVAT | IINA MARTTILA PIXAPAY

TEKSTI | RIIKKA YLI-JAMA

Päivä 2: Herääminen junassa ja saapuminen Leville

Aamu valkeni junassa kirkkaana ja aurinkoisena, ja moni lexiläinen nähtiinkin junan käytävillä katselemassa ihaillen ikkunoista ulos hampaita pestessään. Kolariin saavuttiin hieman ennen yhtätoista, josta matka jatkuikin bussikyydillä kohti Sirkkaa ja Leviä. Leville saavuttiin alkuiltapäivästä ja matkatavarat päästiin heti viemään mökkeihin sisälle. Mökkejä oli neljä, joista kussakin majoittui noin kymmenen matkalaista. Niiden viihtyisä ulkomuoto ja hyvä sijainti aivan Skibus-pysäkin vieressä ja näppärän kävelymatkan päässä kylästä ihastutti. Osa jäi mökeille purkamaan tavaroitaan, kun osa lähti jo rinteeseen, ladulle tai tutkimaan ympäristöä. Illalla oli tiedossa yhteinen ruokailu Pub Hölmölässä, jonne lähdettiin porukalla. Tunnelma oli rentoutunut ja iloinen, mutta useimmilla taisi olla mielessä seuraavan päivän ensimmäinen laskupäivä. Ruokailun jälkeen palattiin takaisin mökeille, jossa ilta jatkui yhteisellä ajanvietolla erilaisia pelejä pelaillen.

Päivä 3: Ensimmäinen kokonainen laskupäivä

Päivä 4: Rinnerieha

Vihdoinkin koitti se päivä mitä jokainen matkalainen oli odottanut. Rinnerieha, tuo legendaarinen jokaisen Skimbalexin laskettelureissun kohokohta. Jokainen oli tässä vaiheessa varmasti jo pohtinut minkälaista varustusta haalareiden alle saisi mahtumaan ja tämä konkretisoitui rinneriehan aattona säätiedotuksen ennustaessa -18 celsiusastetta. Pian kävikin ilmi, että noiden kauniiden bolognanpunaisten potkupukujen alle mahtui yllättävän paljon vaatetusta ja palelusta ei tarvinnut huolehtia. Ensimmäiset ihastuneet: ”Oletteko te jostakin laskettelukerhosta?”- kysymykset esitettiinkin jo Skibussissa matkalla rinteille ja matkalaiset pääsivät kertomaan turisteille suomalaisesta opiskelijakulttuurista. Löysipä useampi lexiläinen itsensä paikalliselta Jodel-kanavalta. Aurinko ja erinomaisessa kunnossa olevat rinteet hemmottelivat laskijoita, ja päivän mittaan saatiin tunnustusta niin kiinnostuneilta kanssalaskijoilta, jotka tunsivat lexiläisiä, sekä myös muutamalta vanhalta lexiläiseltä. Yhteisen rinnelounaan jälkeen suunta oli kohti eturinteitä, jossa rinnerieha pidettiin. Kypärät vaihtuivat pipoihin ja hauskanpito saattoi alkaa, muun muassa (minttu)mimosien virratessa. Yhteisten pelien lomassa kävivät kamerat kuumana ja kyseisestä tapahtumasta saatiinkin moneen Instagram-postaukseen sisältöä. Illan lähestyessä alettiin rinteestä siirtyä tavalla tai toisella kohti After Ski:tä ja mökkejä, joissa oli tilattuna pizzat. Tästä ilta jatkui yhteisellä ajanvietolla mökeissä ja saunomisella. Moni jatkoikin vielä iltaa myöhään yöhön bar Liftissä, josta viimeiset lähtivät vasta yön pikkutunneilla.

Maanantai-aamu osoittautui säätiedotusten vastaisesti aurinkoiseksi ja kirpeän viileäksi, kun läksimme mökeiltämme rinteeseen. Rinneliput oli hankittu ennakkotilauksena jo edellisenä päivänä, joten niistä ei enää aamulla tarvinnut huolehtia. Lähtö mökeiltä tapahtui joko kävellen tai Skibussilla noin klo 9.20, kun hissit aukesivat klo 9.30. Rinteet olivat erinomaisessa kunnossa kuten arvata saattaa ja laskemaan lähdettiinkin intoa puhkuen. Reissun ensimmäinen kaatuminen kellotettiinkin noin klo 9.45. Laskemaan lähdettiin suurella porukalla, joten jokaiselle löytyi laskukavereita riippumatta taitotasosta. Aamupäivä kului hyvillä mielin laskien ja länsirinteillä sijaitsevalla joulupukin mökillä pidetyllä tauolla moni kaivoikin jo aurinkolasit esiin. Samalla hoidettiin päivän pakolliset ”Hei, voitko ottaa kuvan meistä, kun seisotaan tässä?”- kysymykset. Erinomainen laskupäivä jatkui myöhälle iltapäivään, jonka jälkeen moni suuntasi tarkastamaan paikallisen After Ski:n. Mökeillä saunat jo lämpenivät kohmeisia ulkoilijoita odotellen, joten niihin päästiin lähes suoraan mökeille saavuttua. Suuntana oli jälleen yhteinen illanvietto ruokailuineen ravintola Hookissa. Mökeillä ilta jatkui pelejä pelaten ja myöhemmin osa jatkoi Levin yöhön, osan siirtyessä jo valmistautumaan seuraavaa päivää varten.

Päivä 5: Viimeinen kokonainen laskupäivä

Viimeinen laskupäivä valkeni aiempia pilvisempänä ja kylmempänä, mutta säästä ei silti ollut valittamista. Ensimmäiset olivat rinteessä jo klo 9.30 niiden auettua, vaihtelevaa oli kuitenkin se oliko unta saatu ennen tätä 0, 3 vai 8 tuntia. Moni nukkui aamulla aikaisempia aamuja pidempään palautuen edellisen päivän rinneriehasta, mutta suunta oli silti kohti rinteitä, sillä kyseessä oli reissun viimeinen kokonainen laskupäivä. Osa kuitenkin suuntasi kohti Levi Water World-kylpylää ja sen rentouttavia altaita. Hämmästystä herätti erityisesti se, miten kylpylässä oli yksi ainoa oikeasti lämmin allas, johon olikin jopa jonoa. Tunnelma oli tiivis, mutta ainakin pakkasen kohmettamat jäsenet sulivat. Kylpylä toimi kuitenkin saunoineen ja poreineen loistavana vastapainona pitkille laskupäiville. Illalla syötiin mökeissä mitä kukin halusi ja suuntana toimi yhdessä mökissä järjestetyt vapaamuotoiset sitsit. Sitsien yhteydessä kruunattiin reissun suorittajaksi Isla Pölönen , sellaisena henkilönä, joka oli erityisen positiivisella ja menevällä asenteellaan luonut reissun yhteishenkeä. Moni aloitti illalla jo pakkaamisen, jotta saisi aamulla nukkua hieman pidempään. Seuraavana päivänä oli mökkien luovutus jo klo 11, joten moni suuntasi jo sitsien jälkeen unten maille, kun osa lähti tarkastamaan legendaarisen Hullun Poron yön.

Päivät 6-7: Kotimatka yöjunalla Rovaniemeltä Turkuun

Viimeisenä aamuna taivaalta satoikin lunta, kun erinäisiä matkatavaroita kiskottiin sijoitettavaksi mökkiin, johon oli sovittu siivous vasta myöhäisemmäksi. Mökkien siivous osoittautui odotettua helpommaksi, sillä matkan taitavat järjestäjät olivat viisaasti ottaneet mökkeihin loppusiivouksen. Mökit luovutettiin klo 11, josta moni jatkoi Levin kylään lounaalle ja viime hetken ostoksille. Klo 13.45 survouduttiin tavaroiden kanssa bussiin, josta matka jatkui kohti Rovaniemeä. Rovaniemen rautatieasemalla matkalaisia odotti ennakkotilauksella tehty Hesburger- ateria, tosin muutama ateria tilauksesta puuttui. Nopea taksikyyti Hesburgeriin hoiti kuitenkin asian ja kaikki saivat syödäkseen. Yöjuna takaisin kohti Turkua lähti klo 17.52, eikä korkeanpaikankammoisten tarvinnut huolehtia kolmikerroksisista punkista, sillä paluumatkalla matkustettiin kahden hengen hyteissä. Matkan aikana pysähdyttiin rikkoutuneen junan oven vuoksi, mutta lopulta Turkuun saavuttiin aikaisin aamulla ilman sen kummempia kommelluksia. Monella oli suunta saman päivän aikana kotikotiin pääsiäisen viettoon, joten matkustukselta ei moni säästynyt.

Matkalta jäi käteen useita inside-läppiä ja upeita muistoja, joista voitte lukea tarkemmin seuraavalla sivulla. Kirjoittaja ei lähde niitä sen tarkemmin availemaan, mutta tarkennuksia voi pyydellä yhdeltä melkein neljästäkymmenestä lexiläiseltä, jotka ottivat osaa ikimuistoiseen matkaan. Nyt kuitenkin useimmilla on katse kohti vappua ja kesälaitumia.

Reissulaisten parhaat muistot

Santerin legendaarinen 100kg penkki

Sauna-approt

Lapin viileys ulottui kylpylän altaisiin saakka

Norjalainen Johan-fani

Mirella - Timanttei

Revontulet

Rinneriehan (minttu)mimosa

8 avattua mutta melkein täyttä jogurttipurkkia

"Rahalla siitäkin selviää" tai vaihtoehtoisesti

"samaan konkurssiin sekin menee"

"Rento hassuttelu" tai "Easy fun going" tai "Laid-back jokers"

After Ski:n 22,5€ vodka-redbull

"Mun kello värähti, entäs teijän !!??"

Reppuselkään ottaminen osoittautui kohtalokkaaksi baarissa

Toivoset rinteessä

Rinneriehasta kotiinpääsy, erityisesti sen jälkeiset rinnelaskut

Lexiläisen vuosi

Lexiläisten Vuosi -palstalla pureudutaan ajankohtaiseen aiheeseen kanssalexiläisten kokemusten kautta sekä annetaan vinkkejä ja apua sujuvampaan opiskelija-arkeen! Vuoden toisessa kirjoituksessa aiheena ovat yhteenkuuluvuus ja ystävyys, ja esittelyssä pääkön apurit. Pääkön apurit toimivat pääsihteerin alaisuudessa toimistolla hoitaen toimistopäivystyksiä sekä muita toimiston juoksevia asioita. Toimisto on kaikille lexiläisille avoin kohtaamispaikka, ja se on avoinna tiistaista torstaihin 12-16.

TEKSTI | RIIKKA YLI-JAMA KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI PIXABAY

Esittelyssä kaikkien lexiläisten yhteinen olohuone, Lex ry:n toimisto: Millainen paikka toimisto on, mitä siellä voi tehdä?

Toimisto on kohtaamispaikka, hengähdyspaikka, kahvittelupaikka, tutustumispaikka sekä yleinen ajanviettopaikka kaikille lexiläisille. Toimistolla vastassa ovat pääsihteeri apureineen, ja sillä on jokaviikkoisten toimistopäivystysten lisäksi myös monia muita merkityksiä: Toimistolta voit noutaa haalarisi ja haalarimerkkejä tapahtumien jälkeen sekä etsiä tapahtumiin unohtuneita löytötavaroita. Toimistolla järjestetään myös jaostojen ja toimikuntien kokouksia ja näitä varten tarvitsemasi avaimen saat noudettua toimistolta. Lisäksi toimisto tarjoaa viikoittaisen seiskavisan ja sieltä löytää myös lautapelejä sekä hierontavasaran. Teemapäivystyksissä tarjolla on tavanomaisen sumpin lisäksi myös teemaan sopivia herkkuja, ja seuraava teemapäivystys onkin odotettu toimiston vappupäivystys!

Toimiston ilmapiiri on avoin, ja kaikki vuosikurssista riippumatta ovat tervetulleita viettämään aikaa yhdessä muiden kanssa!

Moni etsii vielä paikkaansa yliopistomaailmassa eikä välttämättä ole löytänyt sijaansa yhteisössä tai itselle kiinnostavaa toimintaa ainejärjestössä. Miten yliopistomaailmassa tutustuu uusiin ihmisiin? Mistä löytää kavereita?

Pääkön apureiden kolme vinkkiä kaverihakuun:

1) Avoimuus uusia tilanteita kohtaan. Toimistolla, Calonialla ja tapahtumissa törmää uusiin ihmisiin, samoin opiskelupiireissä törmää usein kaverinkavereihin. Olennaista on, että on läsnä kohtaamisissa ja avoin uusia ihmissuhteita kohtaan.

2) Uusiin ihmisiin tutustuessa tärkeintä on olla oma itsensä sekä luottaa siihen, että riittää juuri sellaisena kuin on. Vaikka kaveriporukoita olisi esimerkiksi fuksiviikon jälkeen syntynyt, ne muuttuvat koko ajan ja uusii ihmisiin tutustuminen on silti edelleen mahdollista.

3) Lexin nettisivuilla esitellään ainejärjestötoiminnan erilaisia sävyjä, ja itseä kiinnostavaan toimintaan mukaan lähtemällä voi törmätä samanhenkisiin ihmisiin. Tarjolla on laajasti kaikenlaista toimintaa aina liikuntakerhoista tapahtumanjärjestämiseen, ja tapahtumakalenterissa tiedotetaan jäsenistölle avoimista kokouksista ja tapaamisista, jonne halukkaat voivat saapua.

Mikä sai teidät hakemaan pääkön apureiksi? Mitä pesti on teille tähän mennessä antanut?

Toimiston ilmapiiri ja miljöö houkuttelivat jo fuksiviikosta alkaen: halu viettää toimistolla enenevissä määrin aikaa ja luoda avointa keskusteluilmapiiriä sekä päästä toteuttamaan toimintaan liittyviä omia kehitysideoita innostivat apureita hakemaan tehtävään. Toimistolla hengaillessa tutustuu helposti muihin hengailijoihin sekä oppii uusia asioita, kun erilaisista asioista kiinnostuneet ihmiset vaihtavat ajatuksia. Toimisto on tarjonnut vaivattoman väylän päästä osallistumaan ainejärjestötoimintaan sekä tutustua lexiläisiin yli vuosikurssirajojen.

Pääkön apuri Iiro Toivonen

Mitä ajatuksia teille herää yksinäisyydestä? Koetteko, että opiskelijat ovat yksinäisempiä kuin ennen?

Yksinäisyyttä voi kokea monenlaisissa tilanteissa, ja se on aina valitettavaa oli kyse sitten siitä, että kokee omaavansa liian vähän ystäviä tai liian pintapuolisia ystävyyssuhteita. Ainejärjestön näkökulmasta yksinäisyyttä pyritään ehkäisemään laajalla toimintavalikoimalla sekä valmiiksi nimetyllä tukiverkolla: hallituksen jäsenet, toimijat, tuutorit sekä tietenkin pääkön apurit tutustuvat mielellään uusiin ihmisiin ja heidän seuraansa saa aina liittyä. Varsinkin opintojen alussa elämänmuutos voi tuoda mukanaan sopeutumisvaikeuksia, ja silloin tulee muistaa myös armollisuus omaa itseään ja jaksamistaan kohtaan. Toimintaan ja tapahtumiin voi lähteä missä vaiheessa opintoja tahansa! Toimistolla käyvien kirjoon kuuluu myös sellaisia tuttavia, jotka eivät välttämättä käy muissa tilaisuuksissa. Yksi toimiston rikkaus onkin juuri se, että sinne pistäytyminen on helppoa ja tunnelma on välitön. Nuorten pahoinvointi on yhä näkyvämpi osa yhteiskunnassa, ja yliopistomaailmassa on paljon mahdollisuuksia tutustua ihmisiin, mutta niihin tarttuminen on toki helpompaa silloin, kun ympärillä on sellaisia ihmisiä, joihin voi tukeutua syvällisemmälläkin tasolla. Ensimmäinen askel voisikin olla mihin tahansa toimintaan lähteminen, koska esimerkiksi toimistolla pakostakin tulee vaihtaneeksi kuulumia uusien tuttujen kanssa.

Pääkön apuri Aatos Ekonen

Pääkön apuri Santeri Taavitsainen

Millä tavoin opiskelijoiden ryhmäytymistä voitaisiin edesauttaa?

Aidosti yksilöllinen muiden ihmisten huomiointi saa jokaisen tuntemaan olonsa tarvituksi ja halutuksi seuraksi: Ryhmä koostuu aina useista persoonista, ja ryhmäytyminen on helpompaa, kun ottaa huomioon myös muut ryhmään kuuluvat sekä pyrkii vaalimaan kaikkia arvostavaa ryhmädynamiikkaa. Vaikka kaikista asioista ei oltaisi samaa mieltä, kaikki tulisi pyrkiä ottamaan huomioon. Omat vahvuudet ja heikkoudet tunnistamalla pystyy paremmin välittämään muista ja ottamaan huomioon myös muiden tarpeet.

Artikkeliin haastateltu seuraavia pääkön apureita: Aatos Ekonen, Iiro Toivonen ja Santeri Taavitsainen.

Rahanarvoista

tietoa ja kiehtovia tarinoita

Tule mukaan!

Avaamme talouden kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt uudella voimalla.

kl.fi/avain

castren.fi/fi/toihin-meille/opiskelijat/

TERVEHDYS LEXILÄISET!

Kurkista liikejuridiikan ja toimistomme arkeen – tilaa Kipinöitä-uutiskirjeemme ja seuraa meitä somessa! Saat samalla tietoa harjoitteluohjelmistamme, joihin voit hakea useamman kerran vuodessa.

Stipendi

tulevaisuudelle

Castrén & Snellmanin sydän on aina sykkinyt paremmalle ja oikeudenmukaisemmalle huomiselle. Mittavan historiamme aikana olemme toimineet neuvonantajina yhteiskunnallisesti merkittävissä, uraauurtavissa hankkeissa ja olleet mukana luomassa nuorille lupauksille ja vaikuttajille kasvun paikkoja.

Tulevaisuuden menestystarinat on aina kirjoitettu uuden sukupolven äänellä. Tänä keväänä haluamme palkita 1 000 euron stipendeillä kaksi tulevaisuutemme kirjoittajaa.

Stipendi tulevaisuudelle on pieni kannustuksemme opiskelijoille, jotka ovat osoittaneet yhteiskunnallista aktiivisuutta, vaikuttaneet itselleen tärkeisiin asioihin ja laittaneet itsensä likoon paremman tulevaisuuden puolesta. Heille, joita yhteinen ajaa enemmän kuin oma ja jotka paitsi haaveilevat, myös toimivat.

Kuka on se oman yhteisösi tai opiskeluympäristösi aktiivi, joka ansaitsee tulla nähdyksi, kuulluksi – ja stipendillä palkituksi? Ehkä se olet sinä itse? Kerro se meille.

Hakuaika on 2.4.–2.5.2024

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

Kulttiksen kevätretki

- kurkistus historialliseen Turkuun

TEKSTI | VERNA NISKANEN KUVAT | NOORA KHAMES

Tämänkeväinen retkemme ei suuntautunut kauas, sillä pääsimme tutustumaan keskustasta aivan kivenheiton päässä sijaitseviin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin –missäpä muuallakaan kuin kotoisassa Turussa.

Turun linna – kurkistus keskiajalle

Päivä starttasi Turun linnalta, jossa pääsimme oppaan ohjeistuksella kiertämään linnan vanhaa osaa. Turun linna tunnetaan yhtenä koko Suomen hienoimmista nähtävyyksistä, eikä suotta, sillä 700 vuotta vanha linna tarjoaa vierailijoilleen ainutlaatuisen katsauksen Suomen historiaan. Vanhan puolen kierroksen jälkeen ehdimme vielä itsenäisesti tutustua linnan uuteen puoleen ennen seuraavaan kohteeseen siirtymistä.

“Ennen tänne jouduttiin, nyt tänne päästään”

Linnalta matkamme jatkui kohti Kakolaa. Kakola tunnetaan ennen kaikkea sen jännittävästä historiasta Suomen vaarallisimpana vankilana. Vankilan lopettaessa toimintansa siellä 2000-luvun alkupuolella, Kakolanmäki on tästä huolimatta säilyttänyt asemansa tunnettuna vierailukohteena. Kakolanmäellä pääsimme ensimmäiseksi nauttimaan lounasta Ruben-ravintolassa. Lounaan jälkeen oli luvassa jännittävä opastettu kierros Kakolanmäellä. Kakolanmäellä riittää jos jonkinmoista nähtävää, sillä 1800-luvulta peräisin olevien vankilan muurien sisällä sijaitsee nykyisin asuinrakennusten lisäksi muun muassa leipomo, panimo sekä hotelli kylpylöineen. Opas perehdytti

meidät Kakolanmäellä toimineen pahamaineisenakin tunnetun vankilan saloihin. Kiersimme entisen vankila-alueen kokonaisuudessaan oppaan kertoessa toinen toistaan mielenkiintoisempia yksityiskohtia Kakolan historiasta. Retkikunnallame oli onni matkassa, sillä retken ajoitus osui nappiin ja pääsimme kurkistamaan myös vanhoihin selleihin, joita ei todellakaan joka päivä pääse näkemään! Oppaan vaikuttavaa kertomusta vankilan toiminnasta ja sen tunnetuimpien vankien tempuista olisi voinut jäädä kuuntelemaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa, mutta seuraavaksi oli aika suunnata kohti päivän viimeistä aktiviteettia – pakohuoneita. Paikoillanne, valmiit, pakene!

Viimeisenä oli luvassa pakohuonepeli Kakolan vanhassa vankimielisairaalassa. Viimeisessä kohteessa joukkueemme pääsivät ratkaisemaan kinkkisiä arvoituksia ja kilpailemaan siitä, kuka onnistuu ratkaisemaan tiensä ulos aidoista eristysselleistä. Erityisen jännittävän kokemuksesta teki sen autenttinen ympäristö, joka piti huolen siitä, että jännitys pysyi yllä loppuun saakka.

Oli sitten junan tuoma tai paljasjalkainen turkulainen, retki tarjosi varmasti kaikille mukana olleille jotakin uutta näkemisen ja kokemisen arvoista!

Empowered to thrive

Be part of the team from day one

Opportunities for law students. Follow us on hannessnellman.com/careers/

Vaihdossa

Vaihtoon lähteminen tarjoaa upean tilaisuuden tutustua eri maihin ja kulttuureihin. Se on tehokas tapa kehittää kielitaitoa, mutta samalla syventää tuntemusta ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista. Lisäksi se tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden irrottautua hetkeksi perinteisestä opiskeluarjesta ja luoda ikimuistoisia kokemuksia toisella puolella maapalloa. Uudella Vaihdossa-palstalla pääsemme tutustumaan lexiläisten vaihtoopiskelukokemuksiin eri puolilta maailmaa.

Vuoden toisessa julkaisussa hyppäämme lexiläisten matkaan Etelä-Koreaan sekä Portugaliin.

TEKSTI | WALTTERI MESSO JONNA PIIRA

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI PIXABAY

UniversityofSeoul

Päivät Etelä-Korean Soulissa alkavat yleensä kiirehtimisellä aamupalalle lähikauppaan. Aamupalaksi yleensä mukaan tarttuu kimbap, eli korealainen sushirulla ja jääkahvi. Korealainen aamupala poikkeaakin runsaasti Suomessa totutusta, kyseessä on yleensä hieman kevyempi ruokailu muiden joukossa, mikä pitää sisällään keittoa, riisiä ja muita lisukkeita. Aamupalan jälkeen suuntaan kävellen yliopistolle, jossa on luvassa korean kieltä tai kansainvälistä oikeutta päivästä riippuen. Asun onneksi aivan yliopiston lähettyvillä, joten matka yliopistolle taittuu helposti kävellen. Soulin kokoisessa kaupungissa etäisyydet kasvavat helposti pitkiksi ja julkisissa kulkuvälineissä tuleekin istuttua muuten viikon aikana aivan tarpeeksi. Asustelen täällä pienessä kahdeksan neliön asunnossa yksityisessä opiskelija-asuntolassa korealaisessa gosiwonissa. Paikkaa yliopiston dormista ei auennut, joten minun täytyi etsiä muu majoitusratkaisu. Alun skeptisyyden jälkeen pientä huonetta kohtaan olen kuitenkin ollut gosiwoniin erittäin tyytyväinen enkä enempää tilaa tarvitsisikaan. Gosiwon on edullinen (300€/kk), erittäin siisti, sisältää tarvittavat kodinkoneet ja myös erittäin hiljainen. Toisaalta taas asuntolan tiukat säännöt ja jatkuva valvonta valvontakameroilla pakottavat asukkaat säntilliseen elämiseen.

Nimi: Waltteri Messo

Vuosikurssi: 2

Vaihdon pituus: 4 kk

Vaihtokohde: Soul, Etelä-Korea

Miksi juuri kyseinen kohde? Halusin vaihtoon kauas paikkaan, jonna todennäköisesti en tulisi yhtä pitkäksi aikaa enää palaamaan. Halusin kokea ja nähdä jotain itselle uutta ja tuntematonta sekä elää suurkaupungissa, jossa tekemistä riittää. Kohde valikoitui täysin muiden kuin opinnollisten seikkojen perusteella. Punnintaan kohteiden välillä vaikutti myös turvallisuus, hintataso, ruokakulttuuri ja auringon määrä.

Valvontakameroita ei Koreassa pääse karkuun missään, valvonta on täällä normaalia niin kaduilla kuin sisällä rakennuksissa. Luennot yliopistolla poikkeavat runsaasti luennoistamme Turussa. Ensinnäkin luennot ovat läsnäolopakollisia ja kestävät aina kolme tuntia kerrallaan. Lukukautta ei ole myöskään jaettu mihinkään periodeihin, joten samat kurssit pyörivät aina kerran viikossa koko lukukauden kestävän vaihdon ajan. Läsnäolopakollisia luentoja tuleekin tällöin lukukauden aikana yhtä kurssia kohden lähes 50 tuntia. Toisaalta taas luennoilla istumisesta palkitaan kurssisuoritusta koskevilla pisteillä. Itse luennointi ei ole täällä kovin tehokasta, vaan usein luennoilla ajaudutaan hyvin kauas kurssin aiheista. Luennoilla käydäänkin myös välillä pitkiä keskusteluja Korean kulttuurista, opiskelijoiden ja professorin mielipiteistä maailman tilanteesta ja esimerkiksi Pohjois-Koreasta - mukavaa interaktiivisuutta! Olin vaikuttunut ensimmäisellä luennolla, kun kansainvälisen oikeuden professori osasi kertoa Suomen ja Etelä-Korean yhtäläisyyksistä hankalien naapurimaiden välittömässä läheisyydessä. Korean kielen opiskelu on ollut mielenkiintoista, mutta haastavaa. Koreaa kirjoitetaan omalla kirjoitusjärjestelmällä hangulilla, joka täällä opiskeltiin jo kahden ensimmäisen luentokerran aikana. Vauhti kielen opiskelussa on siis huima. Opetusmetodit poikkeavat myös totutusta. Täällä opiskelijoita laitetaan lausumaan erilaisia äänteitä ja lukemaan koreaa luokan edessä. Lisäksi opettajan

lausumia äänteitä käydään kirjoittamassa hangulilla luokan eteen taululle. Omana tavoitteena kielen opiskelussa oli oppia muutamia tervehdyksiä ja jotain hyödyllisiä fraaseja. Kuitenkin vauhdilla, jolla kurssi on edennyt, tulen oppimaan koreaa paljon enemmän. Aikaa yliopistolla ei kuitenkaan tule viikossa liikaa vietettyä, koska minulla on täällä vain kaksi kurssia ja täten myös luentoja on kahtena päivänä. Tarkoitus olikin vaihdossa keskittyä Etelä-Koreaan, massiivisen kokoiseen Souliin ja uusiin tuttavuuksiin tutustumiseen, siinä ohessa hieman opiskellen. Vaihto tarjoaakin mahtavan mahdollisuuden perehtyä neljän kuukauden aikana syvemmin tuntemattomaan maahan ja kulttuuriin. University of Seoulissa vaihto-opiskelijoita on lukukautta kohden reilut pari sataa. Edustetuimmat kansalaisuudet ovat Ranska, Saksa, Kiina, Japani ja Yhdysvallat. Uusiin ihmisiin onkin päässyt täten tutustumaan ympäri maailmaa. Yliopiston ulkopuolella aikaa tulee vietettyä muiden vaihtareiden kanssa, korealaiset opiskelijat ovat erittäin kiireisiä omien opintojensa kanssa, eikä myöskään yhteistä kieltä aina löydy helposti. Päivän opiskelujen jälkeen suuntaan yleensä kiertelemään johonkin Soulin useista naapurustoista. Omiksi suosikeiksi ovat nousseet Seongsu-dong, Sinsa-dong sekä Hongdae. Trendikkäissä naapurustoissa aika kuluu nopeasti. Joka kulman takaa löytyy jotain uutta nähtävää ja koettavaa esimerkiksi erilaisten pop-up kauppojen ja näyttelyiden muodossa. Yleensä myös ihan pelkästään valtavia ihmismääriä ja kaupungin eloisuutta ihastellessa aika kuluu kuin

siivillä. Kiitos Korean elävän kahvilakulttuurin, erilaisia mielenkiintoisia ja erikoisia kahviloita löytyy runsaasti, missä pääsee ihastelemaan meininkiä ja nauttimaan maukkaista tarjottavista. Loistavia ruokapaikkojakin löytyy moneen lähtöön, mistä erityisesti omaan makuun Korean BBQ ja erilaiset frittikanat ovat olleet herkullisia. Vielä toistaiseksi olen säästynyt suuremmilta kulttuurishokeilta, mutta melkein päivittäin jotain ihmeteltävää löytyy. Korealaiset tuntuvat olevan jopa suomalaisia rehellisempiä. Autonavaimilla ja lompakoilla varataan paikkoja ravintoloissa samalla, kun itse pyöritään aivan toisaalla. Postipaketit ovat levällään ympäri katuja ja talojen rappuja, eikä polkupyöriäkään tarvitse lukita. Metrossa jonoja muodostuu junia odotellessa sekä liukuportaissa eikä kukaan etuile toisia. Julkisissa kulkuvälineissä matkustaminen on täällä mielenkiintoista, niissä nimittäin tulee olla hiljaa. Tästäkin on jo useaan kertaan tultu huomauttamaan, kun keskustelut ovat lähteneet välillä matkalla laukalle. Erityismaininnat kuuluvat toki vielä lämmitetyille WC-istuimille ja bussipysäkkien penkeille! Tekstiä kirjoittaessa Koreassa on käynnissä kirsikkapuun kukinta-aika. Kevät onkin täällä alkanut vauhdilla ja upeat hieman vaaleanpunertavat kukat ovat alkaneet koristamaan puita. Lämpötilat alkavat myös lähentelemään jo pariakymmentä astetta, joten kelit ovat jo oikein otolliset piknikeille Soulin halkovan Han-joen rannoilla. Oikein hyvää ja nautinnollista vapun aikaa jokaiselle lexiläiselle, laittakaahan Turku sekaisin, syksyllä näemme taas! Jos vaihtojutut Etelä-Koreassa kiinnostavat tai mietityttävät laittakaa ihmeessä viestiä, kerron mielelläni lisää!

Universidade de Coimbra

Terveiset Coimbrasta! Ensiksi haluan kertoa, että täällä vuorokausirytmi on hyvin erilainen, ainakin oikeustieteellisen tiedekunnan opinnoissa. Luentoni alkavat täällä aikaisintaan 14:15, mutta myöhäisimpien virallinen alkamisajankohta on 18:00. Täällä noudatetaan myös akateemista varttia, mutta akateemisen vartin sijasta kyseessä voi olla päivän mukaan 15–45 minuuttia. Yleisestikin asenne aikatauluihin on täällä paljon rennompi kuin Suomessa.

Päiväni starttailevat myöhäisellä aamupalalla lähes joka päivä. Koska luentoni alkavat aikaisintaan 14:15, jää aikaa ennen luennolle lähtöä niin opiskeluun kuin myös omiin harrastuksiin. Olen itse täällä ollessani hyödyntänyt tämän vapaa-ajan ennen luentoja lähinnä urheiluun, sillä luentoni kestävät myös iltaan. Ennen yliopistolle lähtöä tavallisesti teen myös lounaan kotona. Täällä olisi myös mahdollisuus käydä syömässä kanttiineissa, joissa tarjoillaan opiskelijahintaista lounasta. En ole itse vielä kertaakaan näissä käynyt, mutta muutama kaveri on näitä kehunut.

Nimi: Jonna Piira

Vuosikurssi: 4

Vaihdon pituus: 5 kk

Vaihtokohde: Coimbra, Portugali

Miksi juuri kyseinen kohde? Halusin lähteä vaihtoon Etelä-Eurooppaan. Pallottelin Espanjan ja Portugalin välillä, mutta lopulta Portugali ja Coimbran yliopisto vaikutti itselleni kiinnostavalta vaihtoehdolta niin sijainnin, luonnon ja harrastusmahdollisuuksien kuin myös kurssien vuoksi.

Luennoille lähden asunnoltani yleensä 15 minuuttia ennen oletettua alkamisajankohtaa. Matka yliopistolle asunnoltani kestää noin 10 minuuttia. Olen tykännyt Coimbrasta kaupunkina, sillä se on hyvin kompakti ja kaikki tarvittava löytyy kävelymatkan päästä. En tästä syystä myöskään ole hankkinut bussikorttia, vaikka sellaiseen olisi myös mahdollisuus. Mikäli on tarve lähteä hieman kauemmaksi keskustasta, Bolt toimii hyvänä ja edullisena vaihtoehtona. Huomionarvoista itse kaupungista ja täällä liikkumisesta on sanottava todella mäkinen maasto. Täällä ei käytännössä pääse minnekään ilman, että matkan varrella olisi ylä- tai alamäkiä. Tähän kuitenkin tottuu jo heti ensimmäisten viikkojen aikana.

Opiskelen täällä ollessani 24 noppaa. Näistä kolme ovat oikiksen kursseja; EU contract law, European tort law sekä EU-oikeuden kurssi. Lisäksi minulla on Erasmus-opiskelijoille suunnattu portugalin kielen kurssi. Luentoja minulla on näistä aineista tiistaista perjantaihin. Coimbran yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa valinnanvaraa englanninkielisiin kursseihin ei oikeastaan ole. Minullakin näistä kolmesta kurssista tort law ja contract law opetetaan englanniksi. Täällä professorit ovat kuitenkin hyvin ymmärtäväisiä ja antavat materiaalit englanniksi, jolloin myös portugalinkielisille kursseille on mahdollisuus osallistua. Tällä tavalla suoritan EU-oikeuden kurssia tällä hetkellä. Opiskelen itsenäisesti materiaalit ja kesäkuussa teen kurssista suullisen kokeen. Itse opetuksen taso on mielestäni ollut hyvää, ja luennot ovat sekä luentomaisia, mutta myös vuorovaikutteisia, mikä omasta mielestäni on auttanut oppimisessa.

Kuten aiemmin kerroin luentoni loppuvat usein vasta illalla myöhäisimmillään noin kello 20:00. Tavallisesti suuntaan luennon jälkeen suoraan kotiini päivälliselle. Riippuen illasta vietämme aikaa asunnolla kämppisteni kanssa tai lähdemme Erasmus tapahtumaan kaupungille. ESN Coimbra on hyvin aktiivinen ja lähes joka päivälle löytyisi jotain tekemistä. Tämä onkin ollut hyvä keino tutustua uusiin ihmisiin. Olen itse tutustunut täällä uusiin ihmisiin kämppisasumisen, oikiksen luentojen sekä juuri ESN tapahtumien ansiosta. Varsinkin alkuun ESN tapahtumista oli suuri apu kaveripiirin löytämiseen.

Asioita, jotka ovat itseäni yllättäneet täällä ovat erityisesti hintataso, ihmisten ystävällisyys sekä baarikulttuuri. Olin ennen tänne tuloa ajatellut hintatason olevan selvästi edullisempi kuin Suomessa, mutta todellisuudessa ero ei ollutkaan niin suuri. Hintatason suhteen ravintolat sekä baarit ovat selvästi edullisempia verrattuna Suomen hintatasoon. Itse ruokaostokset ovat aika samoissa hinnoissa kuin Suomessa. Small talk -kulttuuri näkyy erityisesti ihmisten ystävällisyydessä ja iloisessa olemuksessa. Aiemmin toin ilmi myöhäisemmän päivärytmin, joka näkyy myös baarikulttuurissa. Täällä illan ohjelma alkaa tavallisesti istuskelu paikasta noin klo 23, jonka jälkeen vasta noin kahdelta suunnataan kohti klubia, jossa juhlat jatkuvat aina aamuun asti.

Vapaa-ajallani olen täällä urheillut, viettänyt aikaa ystävieni kanssa sekä tehnyt erilaisia retkiä eri kaupunkeihin. Coimbra on keskeisen sijaintinsa vuoksi antanut mahdollisuuden tehdä helposti päiväretkiä useisiin Portugalin kaupunkeihin. Olemmekin vaihtariporukalla tehneet retkiä läheisiin kaupunkeihin, kuten Portoon, Figuera da Foziin sekä Nazareen. Pääsiäislomalla matkustimme Portugalin eteläosaan Algarveen. Liikkuminen täällä on helppoa kattavan junaverkoston sekä muun julkisen liikenteen vuoksi. Kaveriporukkamme iloksi yhdellä kämppikselläni on myös auto täällä, joten olemme pääsääntöisesti tehneet päiväretkemme tällä autolla.

Vaihtoani on vielä jäljellä noin 2,5 kuukautta tätä kirjoittaessani, mutta voin jo nyt suositella vaihtoa jokaiselle, joka on vähääkään harkinnut asiaa. Kokemus on ainutlaatuinen, mutta myös hyvin opettavainen. Koen jo tässä lyhyessä ajassa oppineeni paljon itsestäni ja muista kulttuureista. Mikäli Portugali yleisesti tai Coimbra kiinnostavat vaihtokohteena, minulle voi laittaa viestiä! Hyvää kevään jatkoa lexiläisille! Nähdään syksyllä!

O letko itse vaihdossa? Tunnetko kenties toisen lexiläisen, joka olisi kiinnostunut jakamaan tunnelmia omasta vaihtokokemuksestaan? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen lexpress@lex.fi !

VUOSIJUHLISTA

TEKSTI JA KUVAT | IA JOKINEN IIDA KANGAS

IDA LINDQVIST

63. vuosijuhlien ollessa nyt takana, on aika hetki muistella niiden järjestelyä.

Kun Sanni ja Riikka tulivat viime vuoden Keijossa nykäisemään meitä kaikkia kolmea yksitellen hihasta mielessään meidän rekrytoimisemme seuraaviksi vuosijuhlamarsalkoiksi, emme olisi ikinä voineet uskoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Haastatteluprosessin jälkeen saimme iloksemme huomata, että kahden marskin sijasta pääsimmekin kaikki kolme suunnittelemaan näitä arvokkaita juhlia. Ryhdyimmekin heti innoissamme ideoimaan, mitä kaikkea Lexin 63. vuosijuhlat voisivat pitää sisällään. Erityisen mieleenpainuvaa tällä matkalla on ollut muun muassa jatkobaarin, valokuvaajan ja shottilasien kilpailuttaminen, pitkät yhteiset palaverit iloineen ja suruineen sekä lupaviranomaisten meille aika ajoin aiheuttamat harmaat hiukset. Vaikka järjestäminen olikin lähtökohtaisesti mukavaa ja soljui varsin luonnollisesti, mahtui joukkoon myös erinäisiä haasteita. Onneksemme meidän kolmen yhteistyö oli saumatonta ja osasimme tukea ja täydentää toisiamme. Emme olisi voineet toivoa parempaa tiimiä näiden vujujen järjestämiseen!

Tietenkään emme ihan kolmistaan näitä juhlia järjestäneet. Iso kiitos kuuluu myös viskaaleillemme Venla Salmiselle ja Sofia Vesaselle . He ottivat upeasti kopin heille annetuista tehtävistä ja järjestivät huikeat jatkojenjatkot Kirkkotiellä illan päätteeksi. Heidän apunsa meille oli aivan korvaamatonta! Lisäksi reipas ja oma-aloitteinen vuosijuhlakomiteamme auttoi paljon käytännön asioiden hoitamisessa sekä vuosijuhlaviikolla että itse vujupäivänä. Emme olisi selvinneet ilman heidän panostaan.

Itse vuosijuhlapäivästä meille on jäänyt päällimmäisenä onnistumisen tunne. Vuosijuhlat sujuivat mainiosti ja hyvin pitkälti suunnitelmiemme mukaan. Päivä oli meille ihana ja toivottavasti onnistumisemme välittyi myös vieraillemme lämpimänä tunnelmana ja loistokkaina juhlina.

Tämä kokemus oli meille kaikin puolin mieleenpainuva ja opettavainen. Tulemme aina lämmöllä muistelemaan näitä vuosijuhlia, ja niillä tuleekin ikuisesti olemaan erityinen paikka sydämissämme. Voimme hyvillä mielin luovuttaa pestimme seuraaville. Toivottamme teille onnea ja menestystä tulevaisuutta varten!

Innolla seuraavia vuosijuhlia odottaen, Ia Jokinen, Iida Kangas & Ida Lindqvist Vuosijuhlamarsalkat 2024

Tutkintomme uudistuu -mikä muuttuu?

Oikeusnotaarin tutkinnon uusi rakenne astuu voimaan 1.8.2024. Tutkinnon uudistustyö aloitettiin loppuvuodesta 2022, ja nyt uudistustyö on muutamia hallinnollisia päätöksiä lukuun ottamatta valmis. LexPress haastatteli tiedekunnan kehittämisasiantuntijaa Tero Iireä ja oikeustieteellisen tiedekunnan dekaania Janne Salmista ja selvitti, mikä kaikki uudessa tutkinnossa muuttuu.

Kasvot uudistuksen takana

ON-tutkinnon uudistaminen aloitettiin muutostarpeiden ja -toiveiden kartoittamisella, tavoitteiden selvittämisellä ja prosessin taustoituksella vuodenvaihteessa 2022–2023. Kyseessä on suurin uudistus, joka alempaan tutkintoomme on tehty yli vuosikymmeneen. Tiedekunnan kehittämisasiantuntijana toimiva Tero Iire on vastannut tutkintorakenteen suunnittelusta ja prosessin johtamisesta. Hän siirtyi tehtävään tiedekunnan yliopisto-opettajan tehtävästä. Prosessina Iire kuvailee tutkintouudistusta mielenkiintoiseksi ja antoisaksi.

- Palkitsevinta on ollut nähdä, miten erilaiset näkemykset ovat muotoutuneet opintojaksojen muodostamaksi kokonaisuudeksi, hän sanoo.

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Janne Salminen kertoo, että tiedekunta on jo pidempään pyrkinyt vaiheittain uudistamaan tutkintojen sisältöjä ja suoritustapoja nykyisen tutkintorakenteen puitteissa. Suuremman uudistuksen tarve oli kuitenkin ilmeinen.

- Nyt tarpeellisia uudistuksia ei enää ollut mahdollista toteuttaa tämänhetkisen rakenteen sisällä. Oli hyvä, että uudistuksen valmisteluun ja muokkaukseen voitiin varata riittävästi aikaa, hän valottaa uudistuksen taustoja.

Lisää valinnaisuutta

Suurin muutos tulevassa tutkintorakenteessamme liittyy sekä Iiren että Salmisen mukaan kokonaan uuteen opintoryhmään, laajentaviin opintoihin. Tutkintoon sisältyy jatkossa kokonaan uusi opintokokonaisuus, joka koostuu neljästä 5 opintopisteen laajuisesta kurssista. Opiskelija voi siis jatkossa valita tiedekunnan kurssitarjonnasta oman mielenkiintonsa mukaan ne laajentavat opintojaksot, joista hän haluaa syventää ja laajentaa osaamistaan. Vielä johtokunnan vahvistamatta olevasta tarjonnasta löytyy kaikkea aina insolvenssioikeudesta, ilmasto-oikeudesta ja pakkolunastusoikeudesta rikosoikeuteen. Valikoima vahvistetaan lopullisesti ennen kesää, ja sieltä löytynee yli kaksikymmentä opintojaksoa kaikista viidestä periodista.

Nykyisiä oikeudenalojen perusteiden kursseja kutsutaan jatkossa kaikille yhteisiksi opinnoiksi. Oikeudellisen ajattelun lähtökohdat -kurssia lukuun ottamatta yhteisten opintojaksojen laajuus supistuu nykyisestä 6–8 opintopisteestä 5 opintopisteeseen. Myös yhteisten opintojen kirjo laajenee uudistuksen myötä.

Kaikille yhteisiin opintoihin lisätään uusi opintojakso, Oikeus ja etiikka. Nykyisistä vero- ja yhtiöoikeuden ja kauppaoikeuden oikeudenalaopintojaksoista tulee puolestaan omat vero-oikeuden, yhtei -

KUVA | TERO IIRE TEKSTI ELISA HYVÄRINEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA 2023

Kyseessä on suurin uudistus, joka alempaan tutkintoomme on tehty yli vuosikymmeneen.

söoikeuden ja aineettomien oikeuksien oikeudenalaopintojaksonsa. Salminen katsoo, että uudistuksessa opiskelijoille pystytään tarjoamaan aikaisempaa laaja-alaisempi yleistutkinto, enemmän valinnaisuutta ja aikaisempaa vahvemmat valmiudet siirtyä ylempään tutkintoon.

- Uudistetulla tutkintokokonaisuudella meiltä valmistuva saa etumatkaa muihin. Meillä on jo valmiiksi erittäin hyvä profiili, joka tästä vahvistuu. Vahvuutemme näkyvät myös opetuksessa: nyt sille tulee vielä enemmän mahdollisuuksia, Salminen kuvailee.

Kaikki suoritetut opintopisteet säilyvät

ON-tutkinnon uudistus on herättänyt etenkin nykyisissä 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoissa huolta, sillä uusi tutkintorakenne ja uudenmuotoiset opintojaksot astuvat voimaan heti 1.8.2024. Kun tutkinnon uudistus astuu voimaan, suorittavat myös 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijat ON-tutkintonsa loppuun uuden tutkintorakenteen mukaisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rikosoikeudesta ei enää ole tarjolla erikseen 8 op ja 5 op kurssia, vaan kaikille yhteiset opinnot ovat viiden opintopisteen laajuisia. Yksikään jo suoritettu

opintopiste ei kuitenkaan häviä, vaan aiemmin laajempien opintojaksojen ylimääräisiä opintopisteitä voidaan siirtää esimerkiksi laajentavien opintokokonaisuuteen tarvittaessa. Siirtymäsäännökset turvaavat, että yksikään jo suoritettu opintopiste ei häviä uudistuksen myötä.

Siirtymäsäännöksin on turvattu myös se, että esimerkiksi oikeudenalojen perusteiden kurssien viimeiset tenttikerrat voi suorittaa vielä 1.8.2024 jälkeen niin, että suoritus tallentuu opintorekisteriin nykyisenmuotoisena opintojaksona.

Dekaani Janne Salminen sanoo ymmärtävänsä opiskelijoiden yleiset huolet muutoksen edessä mutta vakuuttaa, että huolestumiseen ei ole syytä. Tiedekunnasta vakuutetaan, että siirtymäsäännöksistä tullaan viestimään kattavasti.

- Opiskelu uudessa rakenteessa onnistuu kuten nytkin ja varmistamme, että kaikki aikaisemmin opiskeltu säilyy opintopisteinä. Panostamme neuvontaan ja opintojen ohjaukseen. Uudistusta on pyritty tekemään läpinäkyvästi ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, hän vakuuttaa.

- Lisäksi on selvää, että uudistuksen toteutumista seurataan, ja olemme valmiit tekemään myös tarkistuksia, jos seuranta osoittaa siihen tarpeita, hän päättää.

Neljä nostoa opintokyselystä

Lex ry järjesti tänä keväänä jälleen kerran perinteisen jäsen- ja opintokyselyn. Opintovastaavana oli hienoa huomata, että hyvin toimivien asioiden lisäksi lexiläiset uskalsivat tuoda esiin myös sellaisia asioita, mitkä eivät opinnoissamme tällä hetkellä toimi. Kyselystä saatu data on kultaakin kalliimpaa tiedekunnan sisäisessä vaikutustyössä ja antaa suuntaviivoja siitä, mitä lexiläiset kaipaavat. Halusin näin kevään viimeisessä LexPressissä myös nostaa muutamia huomioita opintokyselyn vastauksista.

1. Luennoilla käydään ahkerasti

Opintokyselyn vastaajista vain 24 prosenttia ilmoitti käyvänsä alle puolilla luennoista tai ei juuri koskaan. Korona-ajan aikaiset huolet etäyliopiston säilymisestä koronan jälkeenkin ovat olleet siis turhia. On muutenkin ollut ilo huomata, miten opiskelijat ovat löytäneet Calonian myös luentojen ulkopuolisena kohtaamis- ja opiskelupaikkana. Opinnot syksyllä 2021 aloittaneena ero senhetkiseen väkimäärään on nykyhetkessä valtava, mikä luonnollisesti ilahduttaa. Lexiläisiä löytää Calonialta aamusta iltaan – tämä tukee myös perusteluja säilyttää Calonia samalla kun yliopisto tarkastelee kriittisesti omistamiaan tiloja.

Lexiläisiä löytää Calonialta aamusta iltaan – tämä tukee myös perusteluja säilyttää Calonia samalla kun yliopisto tarkastelee kriittisesti omistamiaan tiloja.

2. Tenttien ympärille kaivataan lisää suoritustapoja

Kartoitimme myös lexiläisten kokemuksia siitä, miten kursseja halutaan suorittaa ja millainen suoritusmuoto mittaa omaa osaamista parhaiten. Ylivoimaisesti parhaiten omaa osaamista nähtiin mittaavan harjoitustehtävät, jonka 72,3 prosenttia koki parhaaksi muodoksi testata osaamista. Tenttimisenkin nähtiin toimivan parhaiten tentin ja harjoitustehtävien yhdistelmällä, jota kannatti 68,7 prosenttia vastaajista. Onneksi meillä jo nyt monella kurssilla on mahdollista saada esimerkiksi lisäpisteitä tenttiin tekemällä tehtäviä jo kurssin aikana tai kurssin arviointi koostuu useammasta osasuorituksesta, joista vain yksi on perinteinen tentti. Mahdollisuus vaikuttaa omaan arvosanaan muullakin tavalla kuin suoraan tentissä loistamalla vähentää suorituspaineita itse tentissä.

3. Erikoistumisjaksoissa on edelleen ongelmia

Erikoistumisjaksot puhututtavat opintokyselyssä ja muualla vuodesta toiseen. Monet pitävät etenkin nykyistä valintajärjestelmää toimimattomana ja liikaa opintomenestykseen nojaavana. Tätä tukee myös opintokyselyn tulokset: vain 32,9 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen valintajärjestelmään. On totta, että nykyinen, suoritettuihin oikeudenalojen perusteisiin ja näiden arvosanoihin perustuva järjestelmä on omiaan lisäämään suorituspaineita.

Toinen opintokyselyn vastauksista noussut ongelma on ohjauksen ajoittainen riittämättömyys erikoistumisjaksoilla. Vastauksista näkee, että ohjauksen määrä ja laatu vaihtelee paljon esimerkiksi erikoistumisjaksojen vetäjien välillä. Tämä luonnollisesti opintovastaavana huolettaa, sillä opiskelijan tulisi saada riittävästi ohjausta seminaari- tai ON-työnsä tekemiseen riippumatta siitä, mille erikoistumisjaksolle tulee valituksi.

Vain 32,9 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen valintajärjestelmään

4. Tukea opintoihin saadaan pääasiassa hyvin

68,3 prosenttia vastaajista koki, että opintoihin on saanut helposti apua tarpeen vaatiessa. Tästä suurin kiitos kuulunee tiedekuntamme opintotiimille, joka on aina valmiina auttamaan ja vastailee moniin opintoihin liittyviin kysymyksiin päivittäin. On hienoa huomata, että opintotiimin tuki on löytänyt lexiläiset. Etenkin uuden tutkintorakenteen tullessa voimaan ensi syksynä, on hyvä muistaa opintotiimi ja sen tarjoamat resurssit esimerkiksi opintojen suunnitteluun. Uuden tutkintorakenteen siirtymäsäännöksistä on pyritty tekemään mahdollisimman yksiselitteiset, mutta jos uudistuksen vaikutukset omiin opintoihin huolettavat tai tuntuvat epäselviltä, kannattaa asiaa käydä juttelemassa läpi vaikka opintoneuvojan kanssa.

Meillä opinnot ovat monessa mielessä itsenäisiä ja mahdollista monilta osin suorittaa ilman toisten apua. Muistathan silti, että apua ja tukea löytyy kyllä, jos alkaa tuntua hankalalta. <3

Hallituksen opintovastaava

IVIHREÄ SIIRTYMÄ VAI

SYVÄSOPEUTUMINEN?

TEKSTI VILLE PIIRAINEN

lmastonmuutos ei ole hallinnassa

Vuosi 2023 rikkoi monia ennätyksiä: se oli mittaushistorian lämpimin, hiilidioksidin määrä ilmakehässä oli suurin mittaushistorian aikana ja kasvihuonekaasupäästöt – kaikkien kolmen tärkeimmän, eli hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun osalta – olivat suuremmat kuin koskaan. Vuoden keskilämpötila oli 1,48°C yli esiteollisen ajan. Pariisin ilmastosopimuksessa sovittu, turvalliseksi arvioitu lämpenemisen raja on 1,5°C, joten varaa lämpenemiselle ei ole enää kovin paljoa. Ilmastotutkijoiden kannanotot tuntuvat muuttuvan koko ajan huolestuneemmiksi. Esimerkiksi joulukuussa 2023 julkaistussa tutkimusraportissa joukko kuuluisia ympäristötutkijoita varoittaa lämpenemisen johtavan maapallon elämää ylläpitävien järjestelmien vaaralliseen epävakauteen. Raportin mukaan olemme “tutkimattomalla alueella” ja “elämä maapallolla on vaarassa”. Sekä kasvihuonekaasujen päästöt että ilmastokriisin vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti: vuonna 2023 ilmestyneen tutkimuksen mukaan rikkain prosentti maailman ihmisistä tuottaa saman verran päästöjä kuin köyhin 66 %. Arvion mukaan nykyisillä päästövähennyslupauksilla ennustettu 2,7 asteen lämpeneminen aiheuttaisi sen, että alueet, joilla asuu yli kolme miljardia ihmistä muuttuisivat elinkelvottomiksi vuosisadan loppuun mennessä. Päästöjen ja vaikutusten epäsuhdan takia alussa mainitsemani raportin kirjoittaneet

KUVAT | PROF JEM BENDELL DONITSITALOUS

ympäristötutkijat suosittavat, että vallitseva talousjärjestelmä muutetaan sellaiseksi, että se tukee kaikkien ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä rikkaiden ylettömän kulutuksen sijaan.

Vihreä siirtymä

Termillä vihreä siirtymä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin. Useiden tutkimusten mukaan ekologisesti kestävä talous ja talouskasvu eivät kuitenkaan ole sovitettavissa yhteen.

Ilmastokriisiin reagointi jaetaan yleisesti kahteen osaan, hillitsemiseen (mitigation) ja sopeutumiseen (adaptation). Cumbrian yliopiston professori Jem Bendell julkaisi vuonna 2018 Deep adaptation -nimisen artikkelin, joka on ladattu yli miljoona kertaa. Bendellin mukaan hillitseminen ei enää riitä, vaan jo nyt ilmakehään päästetty hiilidioksidi aiheuttaa nykyisenkaltaisen kulutusyhteiskunnan romahduksen, johon yhteiskunnan täytyy “syväsopeutua”. Bendell laajensi ajatustaan syväsopeutumisesta viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Breaking Together. Kirja on lähes tuhatsivuinen, paikoin runollinenkin, järkäle. Bendell arvioi kirjassaan, että länsimaisen, kulutukseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän romahdus on jo alkanut. Romahdus ei kirjassa kuitenkaan tarkoita nopeaa tapahtumaa, vaan pitkäaikaista prosessia, jonka aikana yhteiskunta muuttuu peruuttamattomasti toisenlaiseksi.

Bendellin mukaan romahdus luo pakon – ja tilaisuuden – arvioida kriittisesti yhteiskuntamme perustekijöitä, ja sopeutua ilmastonmuutoksen sekä luonnon rajallisuuden aiheuttamiin vaatimuksiin. Bendell kritisoi “ekomodernisteja”, jotka uskovat, että ratkaisu ilmastokriisiin löytyy teknologiasta. Bendellin mukaan kyseessä on maaginen ajattelu, jossa odotetaan, että joku muu tai jokin tuleva teknologia pelastaa. Ekomodernismia leimaa myös usko megaprojekteihin, joissa alkuperäiskansojen oikeudet ja biodiversiteetti jäävät ilmastonmuutoksen torjumisen jalkoihin.

Jatkuva kasvu rajallisella planeetalla?

Jo vuonna 1972 julkaistussa Rooman klubin Kasvun rajat -raportissa varoitettiin, että jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista rajallisella planeetalla. Tämän jälkeen Suomen BKT asukasta kohden on yli kaksinkertaistunut, mutta talouskasvua pidetään edelleen päämääränä. Esimerkiksi Orpon hallituksen hallitusohjelmassa sana “talouskasvu” mainitaan 32 kertaa.

Taloustieteilijä Kate Raworth kirjoittaa, että “jatkuvan talouskasvun aika on ohi – bruttokansantuotteen kasvattamisen pakkomielteestä on päästävä!”. Raworth on lanseerannut termin donitsitalous, joka tarkoittaa ajatusta siitä, että talous on asetettava ikään kuin donitsin muotoiselle alueelle, jonka sisäreunan rajaavat ihmiskunnan perustarpeet ja ulkoreunan planeetan ekologinen kestokyky.

Vuonna 2023 ilmestyneen tutkimuksen mukaan rikkain prosentti maailman ihmisistä tuottaa saman verran päästöjä kuin köyhin 66 %

Jevonsin paradoksi

Englantilainen taloustieteilijä William Jevons havaitsi vuonna 1865, että höyrykoneiden parantunut hyötysuhde ei johtanut hiilen kulutuksen vähentymiseen. Päinvastoin koneiden käytön halpeneminen johti kysynnän kasvuun ja siten hiilen kokonaiskäytön lisääntymiseen. Ilmiö tunnetaan nimellä Jevonsin paradoksi. Edelleenkään ei ole todisteita siitä, että decoupling – eli talouskasvun

irrottaminen kasvihuonekaasupäästöistä, ns. vihreä kasvu – olisi mahdollista laajamittaisesti.

Vuonna 2020 julkaistu tutkimus kokosi yhteen yhteensä 835 decoupling-ilmiöstä tehtyä tutkimusta. Niiden perusteella decoupling on mahdollista jossain määrin, mutta resurssien käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä ei voi vähentää nopeasti ja laajamittaisesti talouden kasvaessa. Niinpä tutkimuksen tekijät suosittelevat talouskasvun tavoittelusta luopumista, resurssien oikeudenmukaista jakoa ja päästövähennyksien tiukkaa toimeenpanoa.

Energiantuotannon siirtymä

Decouplingin mahdollisuutta vähentää myös se, että uusiutuvat energianlähteet eivät vesivoimaa lukuunottamatta ole yhtä tuottavia kuin fossiiliset. Energian tuottavuutta mitataan EROI (Energy Return on Investment) -arvolla, joka mittaa sitä, kuinka paljon energiaa joudutaan koko elinkaaren aikana käyttämään energian tuottamiseksi. Mitä suurempi EROI-arvo, sitä enemmän energiaa saadaan tuotettua suhteessä käytettyyn energiaan.

Energian panos : tuotos koko elinkaarelta:

Vesivoima 1 : 80

Hiili 1 : 50

Öljy 1 : 30

Tuulivoima 1 : 20

Ydinenergia 1 : 15

Aurinkoenergia 1 : 10

Biodiesel 1 : 1.3

Kuva: jembendell.com

Energian EROI-arvon alentuminen johtaa kohonneeseen inflaatioon ja alentuneeseen talouskasvuun, koska kohonneet energiakustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin.

Ruoantuotannon siirtymä

Erityisesti ruoantuotannon vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista on huolestuttavaa. Ruoantuotannon energiankäyttöä tarkastelleen tutkimuksen mukaan 66 % ruoantuotannon käyttämästä energiasta tulee fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista ja siis vain kolmasosa auringonvalosta ja ihmistyöstä. Tutkimuksessa lainataan tutkija William Odumia , joka kirjoitti jo vuonna 1971, että “nykyihminen syö öljystä tehtyjä perunoita”. Nykyistä teollista ruokajärjestelmää voidaan myös pitää valtavana epäonnistumisena. Sen lisäksi, että se tuottaa kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, tuotettu ruoka jakautuu hyvin epätasaisesti. YK:n ruokajärjestö FAO:n uusimman, vuonna 2023 julkaistun State of Food Security and Nutrition in the World -raportin mukaan noin 735 miljoonaa ihmistä (9 % maailman väestöstä) kärsii vakavasta aliravitsemuksesta ja yli kolmella miljardilla ihmisellä ei ollut varaa terveelliseen ruokavalioon. Samaan aikaan arviolta 37 % maailman ihmisistä on ylipainoisia. Lisäksi nykyinen ruoantuotanto keskittyy muutamaan kasvilajiin. Riisi, vehnä, maissi, peruna, eläinten rehuksi tuotettu soijapapu sekä sokeriruoko kattavat 75 % kaikesta tuotetusta energiasta. Ruoantuotannon keskittyminen lisää nälänhädän vaaraa ilmastokriisin edetessä, sillä yhdenkin kasvilajin sadon menettäminen vaikuttaa miljardien ihmisten toimeentuloon.

Syväsopeutuminen?

Bendellin syväsopeutuminen on malli, jonka avulla voi pohtia tarvittavia henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä muutoksia, jotka auttavat valmistautumaan ilmastokriisin aiheuttamaan yhteiskunnan romahdukseen. Bendellin mukaan romahdus tulee aiheuttamaan suurta kärsimystä lukemattomille ihmisille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita luovuttamista, vaan kirjailija Jonathan Franzenin sanoin “sen pelastamista, mitä rakastaa”. Franzen kirjoittaa esseekokoelmassaan Maailman äärillä, että toivottamaltakin tuntuvassa tilanteessa ilmastokriisiä ja luontokatoa täytyy hillitä, “koska se on oikein” ja koska jokainen 0.1 asteen aleneminen helpottaa monien ihmisten elämää. Bendellin asettama kysymys onkin, että miten varaudumme romahdukseen? Miten kehitämme psykologista ja yhteiskunnallista kes -

Kuva: donitsitalouus.fi tokykyä muutosten keskellä? Hän esittelee syväsopeutumisen neljä R:ää, joiden avulla asiaa voi pohtia.

Miten säilytämme sen mitä todella haluamme säilyttää? (Resilience – sietokyky)

Mistä meidän pitää luopua, jotta emme pahenna asioita? (Relinquishment – luopuminen)

Mitä tuomme takaisin selvitäksemme vaikeuksista? (Regeneration –palautuminen)

Minkä tai kenen kanssa meidän pitää tehdä sovinto? (Reconciliation – sovinto)

Jem Bendellin kirjan Breaking Together voi ladata e-kirjana ilmaiseksi kirjoittajan nettisivuilta. https://jembendell.com/

Kirjoitus perustuu myös Climate Universityn tarjoamaan MOOC-kurssiin Ilmasto.nyt – Ilmastonmuutoksen peruskurssi (2 op), josta Turun yliopistossa vastaa maantieteen laitos. Suosittelen kurssia kaikille aiheesta vähänkään kiinnostuneille.

Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa

MUISTA MISSÄ OLIT

Lexiläisyyteen sisältyy paljon asioita, mutta yhtenä keskeisimpänä on maantieteellinen sijaintimme Suomen Turussa. Monelle meistä, mukaan lukien itselleni, Turku on antanut paljon enemmän kuin pystyimmekään toivomaan opintojemme alussa. Tänne tullessani minulla oli vain kämppä ja kalusteet, ei yhteisöä tai ystäviä uudessa kotikaupungissani. Vuosien mittaan elämä Turussa rakentui Lexiin liittymisen myötä ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi täynnä luottamustehtäviä, uusia ihmisiä sekä tietysti turkulaisia kokemuksia. Turku ja turkulaisuus ovatkin olleet tähän asti opiskelijaelämäni ytimessä. Kuten monella muullakin, ovat Turku-aikani kuitenkin nyt takanapäin. Opiskelija-asunnoksi mieltämästäni kodista luopuminen, tavaroiden siirtely ympäri Suomea ja jälleen uuteen ympäristöön sopeutuminen ovat osa elämää, mutta tulivat yllättävän nopeasti eteen. En kuvitellut jättäväni urheilukerhojen viikkovuoroja, toimistolla hengailua tai Calonian kirjastossa “tehokasta opiskelua”, eli kaikkea sitä, jonka mielsin osaksi arkeani Turussa ja Lexissä. Pelkästään arki ei kuitenkaan muutu, vaan opiskelijaelämän huiput, kuten erinäiset bileet, jäävät taka-alalle niiden vaatiman pendelöinnin ja työasioiden järjestelyn vuoksi. Muuton myötä elämän prioriteetit muuttuvat automaationa, ja haalarit päällä säntäilyyn käytettävä aika tuntuu mielessä yhtäkkiä jonkinlaiselta investoinnilta. Aiemmin vastaavanlaisia tuntemuksia ei ollut, vaan illan suunnitelmien muutos saattoi olla kiinni puhelinsoitosta, kirjojen sulkemisesta ja haalarien pukemisesta – kynnys ei siis ollut erityisen korkea ja varoitusajat lyhyitä. Turussa eli siis paremmin hetkessä, tiedostamatta kuitenkaan vääjäämätöntä muuttoa pois uusien haasteiden ja mahdollisuuksien pariin. Hyvä niin, sillä katsomalla koko ajan vain eteenpäin ei erilaisilla kokemuksilla olisi varmastikaan ollut yhtä suurta impaktia omaan kasvuun ja kehitykseen. Kehotankin siten jokaista nauttimaan ajastaan Turusta kiirehtimättä sieltä pois. Omaa akateemista ikäänsä ei tule pelästyä tai miettiä, milloin olisi oikea hetki muuttaa Turusta pois. Senpä vuoksi en sano nyt hyvästejä Turulle, vaan pelkästään näkemiin, sillä ikinä ei voi tietää, mihin elämän erilaiset mahdollisuudet kuljettavat. Siten päädyin myös alunperin Turkuun ja siten sieltä lähdin. Kiitos Turulle ja kiitos Lexille ihan kaikesta, myös niistä haasteista, mutta etenkin ihmisistä!

Kirjoittaja on neljännen vuoden lexiläinen, jonka aika Turussa tuli loppujen lopuksi nopeaan päätökseen ja joka jää aktiivisen lexiläisen arjen ja ihmisten lisäksi kaipaamaan opiskelukaupunkiaan ja sen katuja.

TEKSTI | KAAPO HAVULUOTO