Varnitsa-lehti 1/2022 by Arvo Varnitsalainen

Sisällys 3. Pääkirjoitus 4. Puheenjohtajan palsta 5. Koposopon tervehdys 6. Vas�ne kirjoitukseen ”Huolestuneiden varnitsalaisten kannano�o” 8. Kertomus erään ihan tavallisen ihmisen ihan tavallisesta lomapäivästä 12. Herzi Camp 14. Ei mitään. Iankaikkinen. Tuntematon. 16. Kuinka ryhtyä hyväksi diktaa�oriksi? 20. Gradunaloi�ajan opas 22. Luonto kriisissä ja ihmisten emoo�ot kyseessä 27. Setämiehen kolumni 31. Liian monta laulua 35. Toivossa on hyvä elää... 36 Aivopähkinä 38 Humukuppilan väkeä 39 Huumoriosasto

Joensuun historianopiskelijoiden ainejärjestölehti, Varnitsa 1/2022 (painettu) ISSN 1236-3995, (verkkojulkaisu) ISSN 2343-26167 Julkaisija ja kustantaja: Varnitsa ry.

Taitto ja ulkoasu: Eemeli Piirainen

Päätoimittaja: Mona Teräs

Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Historian ja

Toimitussihteeri: Mikko Sainio

maantieteen laitos, PL 111 80100 JOENSUU

Toimittajat ja kirjoittajat: Pipsa Borman, Tomas

Sähköpostiosoite: varnitsa.ry@gmail.com tai monat@uef.fi

Dahlström, Toni Kallioinen, Perttu Murto, Ville

Painopaikka: Yliopiston kirjasto, Joensuu

Pellinen, Mikko Sainio, Leena Malinen, Mona

Painos: 80kpl Lehden digitaalinen (värillinen) versio on

Teräs, Otso Pitkänen Hanna Valtonen, Essi

nähtävissä osoitteessa: https://issuu.com/varnitsa/doc

Inkinen, Marko Piipponen, Janette Varis, Erkki Jokinen

No niin, vuosi 2022 on lähtenyt hyvin käyntiin koronasta huolimatta. Helmikuussa saatiin joitain tapahtumiakin järjestettyä. Niistä kaikki kiitos uusille tapahtumavastaajillemme. Saa nähdä mitä muuta kivaa tämä vuosi tuo tullessaan. Kiinalaisen horoskoopin mukaan helmikuussa alkoi Tiikerin vuosi. Koska en varsinaisesti ole horoskooppitietäjä, kaivelin googlen syövereistä muutamilta nettisivuilta ”tietoa” asiasta. Tiikerin vuodesta povataan muutosten vuotta. Tiikeriä luonnehditaan liikkeissään nopeaksi ja jopa äkkipikaiseksi. Kuulemma se pitää heikommassa asemassa, kuten vähemmistöissä olevien puolta. Oikeudenmukaisuus ja ylipäätään toisista huolehtiminen mainitaan myös tiikerin ominaisuuksiin kuuluvina.Vaikka itse henkilökohtaisesti en oikeastaan edes usko horoskooppeihin, tuollainen ennuste tästä vuodesta saa minut toivomaan niiden paikkansapitävyyttä. Maailma tarvitsee muutosta, ymmärrystä ja yhteishenkeä. Myös meidän yhteinen pieni maailmamme tarvitsee näitä asioita. Niitä emme saa sokeasti toistamalla kantaamme, vaan kuuntelemalla myös mitä toisella on sanottavaa. Se ei tarkoita, että pitäisi olla samaa mieltä kaikesta. Mutta se, että pyrimme ymmärtämään toistemme lähtökohtia ja unohtamaan liiat ennakkoluulot toisistamme, voi viedä meidät paljon pidemmälle kuin uskommekaan.

Toiveenani on, että Varnitsan ja lehden kohut ovat taaksejäänyttä elämää. Muistan omana fuksivuotenani ajatelleeni, kuinka mukava oma ainejärjestölehti on. Näin lehtemme silloin hauskana ja kivana vastapainona opiskelulle. Ja totta puhuen näen sen sellaisena edelleen. Toivon, että tulevinakin vuosina fuksit ja kaikki muutkin kokevat lehden hyvänä ja hauskana asiana. Otso piti lehdestä hyvää huolta, ja nyt on minun vuoroni yrittää parhaani. Tämän ensimmäisen lehden teko jännitti ja pelotti minua erityisen paljon. Täysin ilman ongelmia se ei sujunut, mutta kiitos mahtavan toimituskunnan ja Eemelin, joka omien kiireidensä lomassa suostui taittamaan lehden, saimme kuin saimmekin kunnialla taas yhden lehden julkaistuksi. Iso kiitos kuuluu myös Otsolle, joka hyvin kärsivällisesti vastaili kaikkiin lehteä koskeviin kysymyksiini (ja niitä oli monta, oikeasti). Minua ilahdutti kun Varnitsa näyttäytyi taas parhaimmillaan: toisten auttamisena. Pyrkimyksenäni on oman hallitustoimeni kautta tuoda hauskuutta ja naurua lisää Varnitsaan. Lehdessä haluaisin säilyttää vanhaa, mutta myös tuoda siihen uusia asioita. Toivon lehden olevan jatkossakin kevyttä luettavaa. Ihmisten mielipiteiden väittelyalustana lehden en tahtoisi johdollani toimivan. Varnitsa-lehti on meidän kaikkien lehti. Tehdään siitä yhdessä iloa ja hymyä tuova juttu. Ja nautitaan lisääntyvästä valon määrästä.

On meistä varnitsalaisista kiinni, millaisen ainejärjestön haluamme itsellemme. Haluammeko vastakkainasettelua vai rennon ja kivan yhteisön? Minulle Varnitsa edustaa parhaimmillaan huikeita hetkiä. Se merkitsee ystävyyttä ja rakkautta, toisista välittämistä ja toisten auttamista. Pahimmillaan se edustaa pahaa mieltä ja riitaisaa, kahtiajakautunutta yhteisöä. Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä aina ole helppoa hyväksyä muiden ”vikoja”. Tänä lukuvuonna olen havahtunut entistä enemmän siihen tosiasiaan, että Varnitsa on täynnä tutustumisen arvoisia ihmisiä. Toivottavasti tapahtumia pystytään jatkossakin järjestämään, ja ne keräisivät varnitsalaisia sankoin joukoin (rajoitusten niin salliessa) yhteen. Korona on verottanut yliopistomaailmaakin kovalla kädellä, mutta ehkäpä alamme olla jo vähän voiton puolella.

Mona Teräs Varnitsa -lehden päätoimittaja

Hyvää alkanutta uutta vuotta arvon varnitsalaiset!

Jos Varnitsan tarkoitus on päässyt joltain unohtumaan, niin voin toimia muistinvirkistäjänä. Varnitsan tarkoituksena on koota Itä-Suomen yliopiston historian pää- ja sivuaineopiskelijat yhteen sekä järjestää heille toimintaa opiskelujen vastapainoksi. Varnitsa toimii yhteistyössä laitoksen sekä muiden ainejärjestöjen kanssa, jotta opiskelijat saisivat parhaan mahdollisuuden päästä mukaan yliopistoelämään. Tällä pyritään vähentämään esim. syrjäytymisriskiä. Jotta Varnitsan tarkoitus toteutuisi mahdollisimman hyvin, noudatetaan sen toiminnassa yleisiä normeja (eli ihan vaikka sitä, miten kohtaat toisen ihmisen). Se että, ovatko nämä yleiset normit kirjattu johonkin mustaa valkoisella, ei muuta Varnitsan tarkoitusta millään tavalla. Näillä varmistetaan, että myös tulevaisuudessa meillä on innokkaita hallitustoimijoita, tapahtumiin osallistuvia jäseniä sekä toimivat yhteistyöt laitoksen sekä muiden ainejärjestöjen kanssa.

Olemme uuden hallituksen kanssa tammikuun ajan koonneet rivejämme ja pikkuhiljaa käynnistelleet Varnitsan toimintaa tautitilanteen sallimissa rajoissa. Tälle hallituskaudelle lähdimme mukanamme paljon uusia ideoita, perinteitä unohtamatta ja tästä syystä olenkin onnellinen siitä, että hallituksessa on edustettuna nuorempaa sekä vanhempaa vuosikurssia. Viime marraskuussa pidetty syyskokous oli sydäntä lämmittävä kokemus ja haluankin kiittää jokaista kokoukseen osallistunutta varnitsalaista. Tällaisella innokkuudella varmistetaan ainejärjestön toiminta, koska ilman hallitustoimijoita, ei olisi myöskään Varnitsaa. Olen pyöritellyt ainejärjestön jatkuvuuden teemaa mielessäni viime marraskuusta asti. Täytyy myöntää, että jossain kohti syksyä en ollut täysin varma, millaiselta Varnitsan tulevaisuus näyttää. Mietin, olisiko tulevaisuudessa innokkaita uusia hallitustoimijoita, kenen varassa ainejärjestön toiminta on. Tai että, mitä tapahtuisi, jos jäsenet eivät enää haluaisi osallistua oman ainejärjestönsä tapahtumiin. Olisi hyvin hankalaa järjestää mitään toimintaa, jos henkilöt ketä varten ainejärjestöä pyöritetään, eivät ilmestyisi paikalle. Ja mitä tapahtuisikaan sitten, jos Varnitsa olisikin yhtäkkiä kokonaan yliopistosta irrallinen yhdistys, joka nyt vaan sattuu koostumaan historian opiskelijoista. Voin heittää villin veikkauksen, että kovin pitkälle ei ainejärjestö näillä eväillä pääsisi.

Toiveikas Varnitsa -teeman mukaisesti toivon suuresti näkeväni teitä varnitsalaisia kevään tapahtumissa, yliopistolla, baarin karaokessa laulamassa sydäntenne kyllyydestä Pave Maijasta sekä tietysti kulkemassa viininpunaisissa haalareissa pitkin Pielisjoen rantaa.

Ainejärjestön jatkuvuutta voidaan varmistaa säilyttämällä vanhaa, mutta tuomalla mukaan myös jotain uutta. Ennen meitä nykyisä opiskelijoita Varnitsassa on ollut lukuisia muita jäseniä, jotka arvostavat perinteiden säilyttämistä, mutta tekisivät varmasti monia asioita täysin eritavalla. Varnitsaan on myös tulossa monia uusia jäseniä meidän jälkeemme, jotka tuovat mukanaan paljon uutta ja toivon mukaan säilyttävät vanhaa. En usko, että Varnitsa koskaan pääsee sellaiseen tilaan, joka säilyisi muuttumattomana maailman loppuun asti. Ainut asia, joka Varnitsassa tulee pysymään samana, on sen tarkoitus.

Leena Malinen Varnitsa ry:n puheenjohtaja

Uusi vuosi on vaihtunut ja niin myös koposopon pestin haltija. Edeltäjäni ovat saaneet paljon aikaan uusia muutoksia Varnitsaan, esimerkiksi ”Reiluimman varnitsalaisen” -palkinto. Pyrin itse jatkamaan tätä sekä muitakin perinteitä.

Tänä vuonna olisi myös toiveissa järjestää Suolaa ja selittelyä- tapahtuma maaliskuussa. Aiemmilla kerroilla laitoksen ja opiskelijoiden välillä käyty dialogi on tuonut paljon sisältöä kursseille. Myös opiskelijat ovat oppineet paljon uutta muun muassa kandidaatinseminaarin käytänteistä ja kurssin suoritustavoista. Suosittelisin siis, että mahdollisimman moni saapuisi paikalle käymään keskustelua laitoksen kanssa.

Tämä vuosi käynnistyi kolmantena koronavuonna ja kolmansien koronafuksien saapuessa yliopistolle etäluennot olivat heti alusta arkipäivää. Onneksi tapahtumia, joissa fuksit pääsivät tutustumaan ainejärjestöömme ja muihin opiskelijoihin pystyttiin hieman järjestämään, kunnes rajoitukset joulun alla ja alkuvuodesta taas kovenivat. Etäaikana riski jäädä ulkopuolelle kasvaa, mutta toivon silti, että jokainen on uskaltanut tutustua uusiin ihmisiin ja löytänyt paikkansa ainejärjestössämme. Ainejärjestömme on täynnä mukavia ihmisiä, joihin voi tutustua matalalla kynnyksellä!

Vuoden vaihteessa olemme saaneet myös käyttöön uuden ohjelman, josta löydämme kurssit sekä omat opintomme, Pepin. Weboodi jäi vain muistoksi uuden Pepin myötä. Peppi on tuottanut varmasti jokaiselle päänvaivaa tämän vuoden puolella, mutta uskon, että opimme käyttämään ohjelmaa vielä ja toteamme sen ehkä paremmaksi kuin Weboodi.

Hanna Valtonen

Opiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on tärkeää koko opiskeluiden ajan. Yliopisto tarjoaa paljon matalankynnyksen apua erilaisiin terveyttä askarruttaviin asioihin. UEF muun muassa lähetti tekstiviestitse kyselyä hyvinvoinnista, johon lyhyesti vastaamalla sai apua etenkin mielenterveydellisiin ongelmiin. Myös ainejärjestössämme voit puhua asioista, jotka sinua askarruttavat kavereille tai esimerkiksi hallitukselle. Hallituksessa koposopo toimii myöskin häirintäyhdyshenkilönä, jos et tunne oloasi jostain syystä turvalliseksi tai jokin muu asia mietityttää kiskaise rohkeasti hihasta! Yksin ei saa jäädä!

Varnitsa ry:n varapuheenjohtaja ja koposopo

Vastine kirjoitukseen ”Huolestuneiden varnitsalaisten kannanotto” Kun tekstissä kirjoitetaan “Meille Varnitsa tarkoittaa yhtei-

Vapaudesta ja oikeuksista puhuttaessa olisikin tärkeää

söä, jossa kaikki ovat tervetulleita poliittisesta ajatusmaail-

huomioida, mistä lähtökohdista ja oletuksista aihetta

mastaan ja arvoistaan riippumatta, eikä kukaan lähde

käsitellään. Oma etuoikeutettu asema voi sokaista sille,

sensuroimaan toisen puheita pelkkien eroavien näkemys-

ettei muilla välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia

ten vuoksi”, niin allekirjoittaneita ainakin jäi mietityttä-

ottaa osaa käytyihin diskursseihin. On helppo sortua

mään – erityisesti tekstin yleinen sävy huomioiden – että

tulkitsemaan tilanteita vain oman asemansa ja kokemuk-

mikä kaikki menee ”eroavien näkemysten” alle?

Onko

siensa perusteella ja unohtaa, etteivät muut välttämättä

esimerkiksi jonkin ryhmän ihmisarvon kieltäminen pelkkä

voi tai halua ohittaa vaikkapa sitsilauluissa esiintyvää

eroava näkemys? Onko toisten pitäminen henkilökohtais-

syrjivää kielenkäyttöä. Vaikka itseä ei jokin häiritse, ei se

ten ominaisuuksien takia vähempiarvoisena pelkkä näke-

tarkoita, etteikö se sama asia ahdistaisi muita. Se arka

mysero? Kun nuo näkemykset muuttuvat toiminnaksi -

fuksi, joka haistelee ainejärjestön ilmapiiriä ensimmäises-

kuten vaikkapa puheeksi - niin kyseessä ei ole enää myös-

sä tapahtumassaan ei välttämättä tule paikalle toiste, jos

kään vain mielipiteestä. Ja teoilla – kuten kannanotossakin

kanssaopiskelijoiden käytös tai kielenkäyttö jää hiertä-

mainittiin - on seurauksensa, kuten vaikkapa toiminnalle

mään tai vaikuttaa suoraan vihamieliseltä. Kenenkään ei

ilmenevä vastareaktio.

tarvitse sietää naamaansa heilahtelevia natsitervehdyksiä. Peräänkuulutamme empatiaa kanssaopiskelijoita kohtaan,

Tekstissä esiintyvä käsitys ”oikeuksista” ja ”tyranniasta” on

kutsukaa sitä sitten ”wokeiluksi” jos haluatte.

varsin mielenkiintoinen: tyranniaa vaikuttaisi olevan se, kun jätetään jotain tekemättä vaikkapa tarkoituksella pyrkiä

Varnitsa ei yhdistyksenä ole poliittisesti tai aatteellisesti

vähentämään ihmisarvoa loukkaavan kuvaston toistamista.

sitoutunut. Siispä jäsenistön vapauksien, oikeuksien ja

Sen sijaan tämän kuvaston toistaminen väkisin muille

viihtyvyyden takaamiseksi kaikkea suvaitaan, paitsi suvait-

yhdistettynä vaatimukseen siitä, että muiden on joko

semattomuutta. Kunnioittamalla

osallistuttava tai seurattava hiljaa vierestä, on ilmeisesti

yhteisö tulee toimeen keskenään. Tärkeää olisi ottaa

yksilön oikeus. Mielenkiintoinen tämä oikeuskäsitys, jossa

huomioon se, että tämä koskee kaikkia: seurataan omaa

oikeus turvalliseen osallistumiseen jää toissijaiseksi, koska

käytöstämme ja mietitään mitä voimme tehdä vähentääk-

tarve toistaa loukkaavaa kuvastoa on joillekin tärkeämpi.

semme muiden tarpeetonta loukkaamista ja samalla

Herääkin kysymyksiä, että onko tässä taustalla osittain

tukemaan toisiamme sen sijaan että toistamme ja ylläpi-

pelko sosiaalisen kontrollin menetyksestä, kun omat arvot

dämme vahingollisia sosiaalisia valta-asetelmia ja niihin

ja toiminta ei olekaan enää se yhteisön standardi. Tätä

liittyvää toimintaa. Tämä ei siis tarkoita, että pitää elää

ajatusta vahvistaa tuo esitetty ”kompromissi”, jossa kirjoit-

jatkuvassa pelossa sanovansa jotain ”väärää”, vaan yksin-

taja ”antaa periksi” ja tarjoaa muille mahdollisuuden olla

kertaisesti muiden huomioimista.

laulamatta. Lopputulos on todellisuudessa se, että mikään ei muutu, sillä onhan se jo nyt mahdollista olla laulamatta.

toistensa

oikeuksia

Kannanotossa nostetaan esille silloinen ”Valtaoja-kohu”,

Ainejärjestön tapahtumat ovat saaneet palautetta siitä,

joka ei Varnitsan omaan toimintaan liity. Siitä mennäänkin

että niissä on koettu turvattomuutta. Myös eroilmoituksia

taistolaisuuteen ja väitteeseen, että Varnitsassa pyritään

järjestöstä on jätetty. Lisäksi huolta herättävät ne ”hiljai-

luomaan ”hyvien” ihmisten ryhmää, joiden totuus on abso-

set”, jotka jättävät osallistumasta ainejärjestön toimintaan

luuttinen. Turvallisen tilan periaatteet ja yhdenvertaisuus

ahdistavana koetun ilmapiirin vuoksi. Varnitsa on kuiten-

koetaan tekosyiksi rajata sananvapautta ja toimintaa.

kin ennen muuta etujärjestö, jonka tarkoitus on valvoa

Kirjoituksen hetkellä sääntötyöryhmä ei kuitenkaan ollut

kaikkien jäsenten etua eikä vain pienen porukan oikeutta

edes aloittanut tähän liittyvien kohtien uudistamista, ja

laukoa mitä vain. Ainejärjestön on tuettava jäsenistönsä

aiemmat turvallisemman tilan periaatteet eivät loogisesti

etua eikä Varnitsa ole poikkeus. Meidän on pakko pitää

oikeuta näin dystooppiseen päätelmään. Tässä lienee

Varnitsa turvallisena kaikille - ei vain etuoikeutetuille.

kyseessä ns. ”kaltevan pinnan (slippery slope)” ajattelu, eli

Tämäkään ei ole sensuuria tai ”taistolaista toimintaa”,

jossa hypoteettisen epämieluisan seurauksen takia alkupe-

vaan pakollista toimintaa, mikäli haluamme Varnitsan

räinen ehdotus ei ole hyvä.

olevan historian opiskelijoiden etujärjestö myös tulevaisuudessa.

”Wokejen”

salajuonena

keskustelua

pidettäessä

helpompi ymmärtää, miksi ongelmia ei koeta todellisina tai

Emme voi, emmekä halua väittää puhuvamme koko

ratkaisuehdotuksia rehellisinä. Ajatellaan, ettei kritisoijat

jäsenistön äänellä. Perustamme puheemme omiin koke-

ole sellaisia Varnitsalaisia, joiden mielipiteet tai arvot ole

muksiimme ja kuulemiimme asioihin, ja suosittelemme

yhtä arvokkaita tai tervetulleita. Jos kokee, että ainejärjes-

kuuntelemaan niitä hiljaisia ja turvattomia, joita nämä

tössämme esiintyvät ongelmat ovat ”wokejen” keksimiä

asiat todella koskettavat.

eivätkä todellisia, niin suosittelen astumaan pois siitä omasta kuplasta ja keskustelemaan sen ulkopuolisten

Pipsa Borman, Tomas Dahlström, Toni Kallioinen & Perttu Murto

ihmisten kanssa: saattaa selvitä miksi moni ei pidä vaikkapa misogyniaa, rasismia tai vaikkapa natsismin kanssa flirttailua kauhean hauskana, vaan jopa ahdistavana. Todettakoon vielä, että nämä ongelmat siis eivät ole vain meidän ainejärjestömme omia, vaan pitkälti sidoksissa laajemmin yhteiskuntamme rakenteisiin, mutta muutos kannattaa aloittaa läheltä, eli tässä tapauksessa omassa yhteisössämme.

Mikäli Varnitsa tukee julkaisemalla lehdessään tällaisia tekstejä, tulee se karkottamaan toiminnastaan sekä uusia että vanhoja jäseniä. Mikäli Varnitsa halutaan nähdä tulevaisuudessa moninaisena ja -muotoisena, on meidän lehtemme myös tuettava tätä asiaa. Mikäli jatkamme ”huolestuneiden varnitsalaisten” tekstissä esiintyvän asenneilmapiirin ylläpitoa, niin meille jää jäseniksi pian vain pienen möykkäävän porukan rinki. Emme muutenkaan pidä suotavana, että lehdessä julkaistaan kirjoitus, jossa uhkaillaan sekä Varnitsaa yhdistyksenä, että sen jäsenistöä. Järkevälle kritiikille on aina tilaa, mutta epämääräinen anonyymi uhkailu ei tuo muuta kuin epävarmuutta yhdistyksen ja henkilöiden turvallisuuden suhteen.

Kertomus erään ihan tavallisen ihmisen ihan tavallisesta lomapäivästä

Heräsinpä tässä päivänä eräänä varsin miellyttävästä

yksivärinen ja pitkä. Onneksi sitä ei tarvitsisi pitkään

unosesta myöhään aamupäiväsellä. Aurinko paistoi silmiini

katsella. Yllätyksekseni naapurini avasi oven, kun omaani

ja lintujen laulu raikasi korvissani. Enpä jaksanut harmistua

lukitsin. Siinä hän seistä möllötti sinisissä farkuissaan,

edes naapurieni elämöinnistä tahi asuntoni pienuudesta: 30

mustassa takissaan ja lippalakki päässään. Minut nähdes-

ylihintaista neliötä suuressa kaupungissa. Ylösnoustuani

sään hän heilautti kättään lyhyesti ja vastasin omalla eleel-

astelin keittiööni ja napsautin kahvinkeittimeni päälle, ja jo

läni. Turhia sanoja emme vaihtaneet, vaan jatkoimme

varsin pian tuo Juhla Mokan tuoksu täytti sieraimeni.

eteenpäin. Onneksi ei samaan hissiin, ne ovat jotenkin

Tänään ei tarvitsisi mennä minnekään, ja voisin juoda

painostavia. Hän meni portaita, minä otin hissin.

kahvini kaikessa rauhassa. Kaksi suurta kupposta maidon,

Ulkosalla hengitin ensi töikseni ilmaa ja venyttelin selkää-

muttei sokerin kera. Hitaasti, kevyitä hörppyjä ottaen. Ja

ni. Jotakin hyörinää ulkoa kuului ja autoja meni sikin

kaiken aikaa ulos tuijottain. Ulos, jossa näkymä oli betonia,

sokin pysäköintipaikalle ja siltä pois. Erikoista, mutta

katua sekä taivasta. Hieman toki vihreääkin. Mielessäni

olihan päivä jo lähes puolessa. Hetken jo mietin, pitäisikö

mietin tuota amerikkalaista latkien, että tästä tulee vielä

harkita bensasyöpön ostoa. Pääsisi nopeasti paikasta

hyvä päivä.

toiseen. Muistin kuitenkin kuulemani neuvon; autoon sinulta kuluvat kaikki rahat, vältä sitä, jos suinkin pystyt.

Juotuani istahdin hetkeksi aloilleni ja kuuntelin musiikkia.

En pitänyt itseäni minään liikuntaintoilijana tai ekovihre-

Vivaldin Kevät kaikui korvissani, jota seurasi Aikakoneen

änä, mutta rahanpuute on kieltämättä voimakas kannus-

Keltainen. Musiikin innoittamana tuumin, josko sitä

tin. Kulkisin siis korkeimman omajalkaisesti, julkisilla tai

ulkosalla piipahtaisi, ja kävelisi tuokion. Mikä sopi Aristote-

pyörällä. Se pyörä pitääkin muuten korjata, etukumi on

leelle ja peripateetikoille, sopisi minullekin. Tosin tässä

puhki.

tuskin pohdittaisiin syntyjä tai syntejä syviä. Ihan vain kuljeksittaisiin. Ja oltaisiin kuin ei oltaisikaan. Olla osa

Suuntasin kulkuni lähimetsän pururadalle. Olen aina

ikuista, jo muinaisuudesta jatkuvaa ketjua, joka häämötti jo

pitänyt pururadoista. Niissä yhdistyy selkeä ja hyvin

antiikin Kreikan suurten ajattelijain aikana; kulkea kuin

merkitty reitti luonnonläheisyyteen, vaikka kaupungissa

nuo nerot, mutta nykyaikana, niin kovin erilaisessa maail-

olenkin. Purtsille mentäessä tietää, että joku on ajatellut

massa ja paikassa. Ajatus oli jotenkin hupaisa, ja mietin sitä

tien jo valmiiksi, eikä tarvitse vaivata päätään reittivalin-

kulauttaessani kahvinrippeet kurkustani alas. Kävely voisi

noilla luonnon helmassa. Pitää vain valita oma polku

olla filosofinen kokemus.

vaihtoehdoista, ja tietää suunnilleen, kauanko taipaleeseen menee. Taipale, mietin itsekseni. Siellä sodittiin

Lähdinpä siitä sitten ulko-ovelle. Oven tuolla puolen näin

muinoin. Mitähän rivisotilas mietti Taipaleella taivaltaes-

käytävän, niin kovin harmajan. Suomessa osataan rakentaa,

saan? Kuolemaako, kotia, kenraaleja, kauhua, kavereitaan?

toisin kuin moni väittää, mutta vanhoissa taloissa asujia se

Onneksi ne eivät olleet ajankohtaisia huolenaiheita

ei lohduta. Käytävä on kuin syysaamu: yksitoikkoinen,

tämänpäiväisille.

Reitillä vastaani tuli joitakin hölkkääjiä. Hölkkääjä on

Toisessa pöydässä istui liikemiehen näköinen herra.

mielenkiintoinen olento; hän ei varsinaisesti juoksemalla

Suorat housut, sininen kauluspaita, takki tuolin selkän-

juokse, muttei myöskään kävele. Siis välimallin ratkaisu.

ojalla, kaulassa kravatti. Tukka laitettu taakse. Mies luki

Jotensakin tulee mieleen Lauri Pihkalan toteama kisasta

lehteä hyvin vakavan oloisena, liekö ollut Kauppalehti.

siitä, kuka kuiskaa kovimmin. Nämä kulkijat tosin eivät

Rivakasti sivuja käännellen mies hörppäsi aina välillä

kisaa kuin itseään ja mahdollisesti muiden odotuksia

mustaa kahviaan ikään kuin tehdäkseen selväksi, että

vastaan. Noinkohan Pihkala olisi hölkännyt innoissaan

kahvin roisi juominen mustana ja syvin kulauksin on

suuressa kaupungissa, vai tuominnut kaupunkielämän

kannanotto kahvilan uneliasta rauhallisuutta ja nykyajan

pehmeytenä? Pesäpallosta en koskaan ollut oikein pitänyt,

tehottomuutta kohtaan. Jotenkin pidin palkkamiehiä

mutta tuossa hetkessä tunsin outoa yhteyttä tuohon kansal-

japanilaisena ilmiönä, tai yhdysvaltalaisena. Näköjään

lislajimme kehittäjään.

täältäkin löytyy sellaisia.

Jonkin aikaa kuleksittuani aloin pohtia maaseudun ja

Kolmannessa pöydässä istui äiti lapsineen. Nainen piti

kaupungin eroa. Maalta muutettiin kovasti kaupunkiin

sylissään pientä vauvaa ja komensi vaihtelevin tuloksin

sotien jälkeen. Kaupungeissa oli töitä, huvituksia, tulevai-

kahta vanhempaa lastaan. Vaihtelevin, koska toinen lapsis-

suutta, elämää. Maalla ei näitä välttämättä olisi. Maaseudun

ta piti äidin kädeneleitä jonkinlaisena kutsuna leikkiin ja

kuolemaa oli ennakoitu jo kauan, mutta niin vain jotkin

syöksähteli pienen pöydän puolin ja toisin. Toinen istui ja

tervaskannot siellä vielä asuivat. Jotkut muuttivat sinne

katseli tätä spontaania näytelmää kasvoillaan sellainen

myöhemminkin. Näillä vuokratasoilla karkaavat maksuky-

ilme, ettei tiennyt, liittyäkö seuraan vai istuako aloillaan.

vyttömämmät ja osa maksukykyisemmistäkin ajan mittaan

Jonkin ajan ja äidin paheksuvien huomioiden jälkeen –

väljemmille maille. Kaverini aina muistivat kertoa, että

”mitähän nuo muutkin tästä tuumivat” saattoi lukea

täällä isolla kirkolla ei ole ihmisen hyvä olla. Olen osin

tämän eleistä – lapset asettuivat aloilleen. Muu kahvila oli

samaa mieltä. Ei tänne jäädä loputtomiin, mutta kokemuk-

kuin ei olisi huomannutkaan.

sena se on vallan verraton. Mainettaan parempi, muttei kaiken hehkutuksen arvoista.

Neljännessä pöydässä istui pari murrosikäistä. Kännyköitään näpytellen tämä kaksikko tirskui välillä ja näytti

Kierroksen viimeisteltyäni päätin suunnata jonnekin kahvi-

ilmeisesti kuvia toisilleen. Pöydällä oli kaksi makukahvia,

laan istuksimaan. Kahvilassa yhdistyy kolme hyvää asiaa:

joista tuli hieman Starbucks mieleen. Kermavaahtoa,

mokka itse, tunnelma ja elämä ympärillä. On jotenkin

suklaamurusia, vohvelinpalanen. Kahveihin

valloittavaa katsoa, mitä ympärillä tapahtuu kahvinjuonnin

pahemmin koskettu. Hymyilin hieman tälle näylle, sillä se

lomassa, ja kahvilassa ei turhia hötkyillä. Näitä miettien

muistutti kuntosalilla näkemääni, jossa pari tapausta oli

saavuin paikallisen mokkamestarin pirtin ovelle ja avasin

ottanut kuvia istuessaan laitteissaan. Liekö tämä sellainen

sen.

tilanne vai olivatko he tulleet tavan takaa kahvilaan vaiko

oltu

vaihtelun vuoksi? Sisukset olivat tyypilliset kahvilalle: kymmenkunta pöytää sijoitettuna tuoleineen pitkin poikin lattiatilaa. Pöydistä

Astelin tiskille ja tilasin kahvin. Iso maitokahvi, suklaakek-

neljässä istui väkeä. Yhdessä oli parrakas, harmaantunut

si ja korvapuusti. Istuuduin perimmäiseen nurkkapöytään

vanha herra rouvansa kanssa. Rouvalla oli vaaleanpunainen

silmäilläkseni kahvilaa. Vanha pariskunta jutteli jotain

hattu, punainen paita ja sellainen vanhanaikainen leninki,

hiljaisesti keskenään. Rouva ojensi kätensä pöydän yli ja

jossa oli raitoja. Herralla oli pöydällä lakki, jalassaan

herra tarttui niistä. Molemmat painoivat päänsä lähem-

ruskeat housut ja yksivärinen, harmaa paita. Jonkinlainen

mäksi toisiaan. Puhetta ei kuullut, mutta hymyn näki. Elää

takki nökötti tuolin selkämyksillä. Molemmilla oli edessään

ja kuolla jonkun kanssa pitkän ajan päästä, mietin. Nuo

kahvikupposet, näiden lisäksi rouvalla oli palanen kiivikak-

kaksi olivat onnekkaita.

kua ja herralla voisarvi. Siirsin katseeni pois tästä arvokkaasta pariskunnasta ja silmäsin muita.

Siirsin katseeni liikemiehen pöytään. Miekkonen oli juuri

MMietin, miten suuret kaupungit eivät koskaan nuku.

viimeistellyt lehden, taitteli sen ja laittoi pöydän reunalle.

Suuntasin kulkuni paikalliseen ruokakauppaan, ohittaen

Hän nojasi taaksepäin toinen käsi selkänojalla ja toinen

nuorisojoukon, joka ylisukupolvisen hyväksi koetun

kupin korvan ympärille kiertyneenä. Katse kiertäen puku-

perinteen mukaan seistä nökötti aloillaan. Vanhemman

mies silmäsi kahvilan, katsoi minuun kolmisen sekuntia ja

väen mukaan nuoriso velttoili, minusta he kuluttivat

siirsi katseensa muuanne. Pöydänpintaa naputtaen hän

aikaa.

hörppäsi kahvinsa loppuun, nousi nostaen takkinsa yhdellä sormella selkänsä taakse ja kiitti kahvilanpitäjää. Poistuen

Kaupassa valikoin parhaimman näköisen ostoskorin:

rivakasti kuulin, miten liikkeen etuovi kolahti ja kello sen

synkänsinisen. Kauppa oli täynnään porukkaa viikonlop-

pielessä kilahti. Enpä ollut kiinnittänyt siihen mitään

puostoksilla. Erityisesti perunalastut, iloliemet, karkit ja

huomiota tullessani sisään.

välipalat näkyivät tekevän kauppansa. Suureksi ilokseni havaitsin tarjousjauhelihaa olevan yhä jäljellä joitain

Lapsiperheen pöydässä äiti oli saanut rauhoitettua lapsensa

pakkauksia. Täytettyäni koriani parilla paketilla kiersin

ja kysyi, mitä nämä ottivat. Pojat tilasivat kaakaota ja äiti

vielä läpi muut hyllyt. Leipää, maitoa, hunajaa, vihannek-

käski näiden vahtia pienokaista. Itse hän meni tiskille ja

sia, karjalanpiirakoita. Ai niin, kahvia ja miksipä ei karkki-

tilasi itselleen ison kahvin. Noilla silmäpusseilla en ihmet-

pussikin, onhan nyt viikonloppu. Tarttuipa mukaani uusi

tele, pohdiskelin itsekseni. Lastenkasvatus on kovaa työtä,

hammasharjakin muistettuani, miten vanhan harjakset

jota me emme muista arvostaa tarpeeksi. Taituruutta osoit-

sojottivat kaikkiin kompassiruusun osoittamiin suuntiin.

taen hän toi pöytään kaksi kaakaota sekä kahvin. Vauva ei

Kyllä näillä yhden viikonlopun yli pärjää.

onneksi ollut moksiskaan tästä kaikesta, vaan seuraili uteliaana ympäristöään. Jos hän kykenee säilyttämään tuon

Ostoksineni kiiruhdin kassoille. Nykyisissä kaupoissa jopa

uteliaisuuden läpi elämänsä, hän on sanoin kuvaamattoman

kassojen suhteen on valinnanvaraa: perinteisiä ja itsepal-

rikas.

velukassoja. Moinen on tavattoman kätevää etenkin heille, jotka eivät halua vähäistäkään ihmiskontaktia

Teinikaksikon pöydässä oli alkanut tapahtua. Toinen oli

myyjän kanssa. Toisaalta tällaisille ihmisille edes muutama

näyttänyt toiselle ilmeisesti jotain hauskaa, koska toinen

sana toisen ihmisen kanssa olisi hyväksi sikäli, kuin he

rähähti kuuluvaan nauruun. Toinenkin hytkyi tavalla, jonka

eivät ole eristyneisyyttään itse valinneet. Ajatus oli surulli-

herättämisestä ammattikoomikotkin olisivat kateellisia.

nen, enkä halunnut ajatella sitä pidempään, joten kävin

Äänekäs nauru jatkui tovin, kunnes molemmat muistivat

perinteisen kassaketjun läpi. Suoritettuani maallis-kau-

olevansa julkisessa tilassa Suomessa. Naurunsa hilliten he

pallisen kohteliaisuusrituaalin – tervehdys, maksaminen ja

vaikenivat, mutta tyrskivät silti aika ajoin ja ottivat hörpyt

näkemisten toivottaminen – suorin kaupasta pihalle.

kahveistaan. Tuota menoa juomat kestävät parikin tuntia, mietin. Taloudellista. Ulkosalla oli jälleen hieman hämärämpää. Aurinko oli Näitä miettiessäni havahduin, että vielä pitäisikin muistaa

laskenut jo niin alas, että valo siilautui puiden ja katukive-

käydä ruokakaupassa. Tyhjäsin siis kupposeni Pohjanmaan

yksien välistä, mistä vain esteettä pääsi rakennusten lomit-

kautta, söin suklaakeksin ja korvapuustin pikapikaa. Kiitin

se. Varjot pitenivät. Päätin hyödyntää lopun auringonva-

kahvilanpitäjää astuessani ovesta ulos auringonpaisteeseen.

lon ja lämpimän kelin kävelemällä vedenvartta. Kiirusta ei

Aurinko vaikutti hieman laskeneen, mutta ilma oli edelleen

kotiin ollut, ja olisi suorastaan synnillistä jättää nauttimat-

lämmin. Hymyilin ja jatkoin matkaani.

ta hyvistä keleistä, kun niitä tähän maahan harvakseltaan suotiin.

Keskusta-alueella oli tavanomainen viikonloppuhälinä. Yksittäisiä ihmisiä ja perheitä syöksähteli eesun taasun pyörillään, osa juoksi ja autoja vilahteli ajoväylien läpi.

Rantaa kiersi kävelyväylä, kuten monessa kaupungissa.

joskus joitakin heistä myöhemmin? Oloni oli kuin jostain

Reitti oli betoninen, paikoin viheralueiden täplittämä ja

elokuvasta, oli kuin olisin katsonut ranskalaisessa kahvi-

ilmeisen suosittu. Pyöräilijöitä, juoksijoita, kävelijöitä ja

lassa ihmisten liikettä ja elämän kulkemista editseni.

joitakin omituisia kulkuvempaimia. Tuossakin meni ohi

Jostain syystä pohdin, katseliko joku nyt jossakin elokuva-

jonkinlainen lauta. Tasapainoskootteriksi sitä taidettiin

teatterin tapaisessa omaa päivääni. Minkähän niminen

sanoa. Koiranulkoiluttajiakin oli. Oli hauskaa sulautua

elokuva se olisi? Ehkä ”Kohtauksia arkipäivästä” tai

tähän epätasaiseen, mutta säännölliseen ihmisvirtaan,

”2000-luvun välähdyksiä filmikelalla.” Noinkohan Matri-

yhdeksi muiden joukkoon.

xiin ilmestyy halkeamia tämäntapaisista neljännen seinän rikkomisista? Juoman ja lämpimän ilmanalan yhdistelmä

Askelsin rempseään tahtiin ostoskassien keikkuessa puolin

aiheutti raukeutta, ja suljinkin silmäni hetkeksi.

ja toisin. Saatoin olla erikoinen näky, mutta kukaan ei piitannut. Se on kaupunkielämän parhaita puolia, olla

Herkesin valveille jonkin ajan kuluttua. Kuinka pitkän?

nimetön, näkymätön ja osa massaa. Nuorina me kuvitte-

Olin torkahtanut noin kymmeneksi minuutiksi. Vilkais-

lemme kaikkien ajattelevan ja jatkuvasti arvioivan itseäm-

tuani kännykkääni katsoin jalkojeni viereen. Onneksi

me, monesti pahimman kautta. Aikuisuuden kenties

ostoskassejani ei oltu pihnitty välissä. Silmäilin ympärille-

vapauttavimpia älynväläyksiä on ymmärtää, että olemassa-

ni, josko jotain olisi muuttunut. Ei ollut, samaa puheenso-

olosi on todellisuudessa mitätöntä enemmistölle kaikista

rinaa ja ihmisten liikettä väylällä edelleen. Olin hieman

ihmisistä. Jokainen huolehtii omista asioistaan, ja ajattelee

hämilläni, mutta sellaista äkkinäiset virkoamiset tapaavat

muita todellisuudessa hyvin harvakseltaan. Olemme siis

aiheuttaa. Hieraistuani silmiäni nousin ylös. Oli jo aika

vähemmän tärkeitä kuin luulemme, mutta aikuisina kuiten-

suunnata kotiin.

kin merkityksellisiä kokonaisuudelle. Kotimatkallani ei sattunut mainittavia tapahtumia. Lisää Näitä pohtien saavuin äkkiarvaamatta rantakioskille.

ihmisiä, vilinää ja vilskettä, kaupungin ääniä ja tuttuja

Kyseisellä kioskilla myytiin jäätelöä, juomia, makeisia ja

reittejä niin, että jalat tiesivät kulkusuunnan, vaikka mieli

leivonnaisia. Asiakasmäärästä päätellen kuppila oli suosittu.

ei ollut läsnä lainkaan. Lenseä ilmanala sekä leppeä

Janontunteen tuntien päätin istahtaa alas ja ottaa jotakin

tuulenviri pitivät yllä seisovaa, hieman tunkkaista ja

kurkunkostuketta. Kenties limonadia. Jono oli varsin pitkä,

uneliasta tunnelmaa. Kaikesta ympärillä tapahtuvasta

mutta kiirekös tässä oli.

huolimatta olin jotenkin toisissa maailmoissa. Päässäni soivat vanhat popveisut Spice Girlsin Wannabe:stä Tikta-

Vilkuilin jonon mataessa tarjontalistaa. Tarjolla oli tavalli-

kin Heilutaan – kappaleeseen. Mieli on monessakin

sempien limonadien ja kivennäisvesien lisäksi jotakin

mielessä kuin virtaava joki: sen sisältöä ei voi valikoida tai

”italialaista soodaa”. Makuvaihtoehtoja oli muutamiakin

juurikaan ennustaa. Ja kuten jokikin padottaessa, jos

erilaisia mansikasta kiiviin ja mangosta vesimeloniin.

yrittää estää virtauksen luonnottomasti virrassa pyörivän

Päädyin ottamaan mansikkaisen. Tarjoilija nyökkäsi ja

töryn vuoksi, kulku estyy ja esteen murtuessa hyöky

suihkutti lasissa olevien jääpalasten päälle jonkinlaista

aiheuttaa tuhoa ympärille. Tehokkainta onkin hyväksyä

kivennäisvettä ja sitten mansikkaista nestettä. Ehkä esans-

virtaus, eikä takertua liikaa yksittäisiin kohteisiin virrassa.

sia. Kiittäen suuntasin vapaaseen pöytään ulkosalla.

Kokonaisuus on merkityksellistä. Näitä tuntoja pohtien saavuin asuntoni alaovelle. Pihalla

Sooda ei ollut yhtään hassumpaa, ehkä hieman makeampaa

oli edelleen ajoittaista liikettä, mutta jo selvästi vähem-

kuin olin odottanut. Katselin taivaanrantaa istuksiessani ja

män. Piha-alueen ihmiset kuten asukkaat asuntojen valos-

uppouduin aatoksiini. Mietin kaikkia näitä ulkosalle lähte-

sa illalla muistuttivat työmuurahaisia, jotka liikehtivät

neitä ihmisiä. Minne he olivat matkalla ja mistä? Mitä he

keossa ja sen ympärillä. Näitä miettien otin avaimen

tekivät? Mitä toivoivat ja mitä pelkäsivät? Tapaisinko

taskustani, käänsin sitä lukossa ja astuin sisään.

Muutama askel hissille, hissi ylös ja mies ulos. Kävelin

Ja semmoisena elämän sopi kulkeakin. Arkisen elämän

samaa harmaata käytävää ovelle ja käänsin siinäkin avainta.

arkisten tuntemuksien kautta. Muutoinhan juhla ei

Ele oli totunnainen, mutta mielestäni myös jotenkin

tuntuisi niin suurelta juhlalta ja kärsimysten päälle me

arkisen salaperäinen.

emme osaisi arvostaa parempia aikoja. Tunteettomuus se kuulemma vasta kamalaa onkin. Näitä mietin istahtaessa-

Sisällä laskin ostokset alas, pistin avaimet eteisen tason

ni laiskanlinnalleni ja lipitin maitoista kahvia kurkusta

päälle ja katsoin ympärilleni. Sama vanha, tuttu asunto.

alas. Katsoin ulos näitä mietteitä makustellen. Aurinko

Huokaisin hieman. Samaa vanhaa huttua. Muistelin sitten

laski jo mailleen ja päivä oli pulkassa. Tämä oli ollut varsin

päivääni. Tavallisuudesta huolimatta se oli ollut varsin

hyvä päivä

miellyttävä ja rauhaisa. En ollut oppinut mitään uutta,

Ville Pellinen

mutta olin kokenut jälleen ihan tavanomaisen elämän tavanomaisia hetkiä. Lisätessäni puruja suodatinpaperiin ja vettä keittimeen tuumin, että sellaisia päivät yleensä olivat. Keskinkertaisia hetkiä keskinkertaisuuden meressä. Suuret huiput ja laskut olivat suhteellisen harvinaisia. Elämä ei totisesti ollut sydänkäyrän singahtelua ylimmän ja alimman tasonsa kautta, pikemminkin vakaata värähtelyä ylempien ja alempien mielenvaihteluiden kautta.

Herzi Camp Olin kesällä 2012 ja kesällä 2013 viikon leirillä nimeltä

Vuonna 2013 leiri oli Heinolassa, teemana survivors. Tälle

Herzi Camp. Herzi Camp oli punaisen ristin järjestämä

leirille osallistui ihmisiä Syyriasta, Kongosta, Irlannista ja

kansainvälinen leiri, jossa oppi toimimaan vammaisten

Virosta. Tällä leirillä käytiin Pajulahden Liikuntakeskuk-

kanssa ja tutustui punaisen ristin toimintaan. Lisäksi sieltä

sessa, josta jatkettiin shoppailureissulle johonkin kauppa-

sain paljon uusia ystäviä niin Suomesta, kuin ulkomailta, ja

keskukseen

joidenkin kanssa olen yhä yhteydessä Facebookin kautta. Molemmilla kerroilla pääsi tutustumaan vammaisten Leiri 2012 järjestettiin Helsingissä, teemoina voices ja

kanssa toimintaan ja punaisen ristin kansainväliseen

hippibileet. Leirille osallistui ihmisiä Suomen lisäksi Koso-

toimintaan. Leireillä pääsi jopa yhden tapahtuman ja

vosta, Keniasta, Kiinasta ja Virosta, joten siellä pääsi

lounaan ajan kokemaan, minkälaista on elää vamman

kansainvälistymään jopa Suomen rajojen sisällä. Samalla

kanssa. Tapahtumassa lottoarvottiin kaikille vamma tai uusi

siellä pääsi tutustumaan vammaisten kanssa toimintaan ja

hetkellinen vamma jo olemassa olevan kanssa. Siellä

ystävystymään ihmisten kanssa, joilla on vamma. Helsingin

jaettiin näkövammoja (laseja), kuulovammoja (kuulosuojai-

leirillä pääsi myös vierailemaan Yleisradion tiloissa, edus-

mia), puhevammoja, amputoituja raajoja (sidottiin hennolla

kunnassa ja valinnaisesti Suomenlinnassa, joka oli yksi

kääreellä käsi tai jalka), halvaus tai jalkavamma (pyörätuoli)

kolmesta vaihtoehdosta, joista kahta muuta en muista.

ja siamilaiset kaksoset (kaksi ihmistä sidottiin kääreellä

toisiinsa). Helsingin leirillä sain näkövamman, josta ei

Tällainen tapahtuma kuitenkin auttaa kokemaan elämää

erottunut muuta kuin valo. Heinolan leirillä sain olla

vamman kanssa, että minkälaista se olisi. Ja arvonta tuo

mykkä, eli sain puhevamman, jonka takia en pystynyt

sen elementin, että vammautumista tai vamman kanssa

puhumaan. Näiden vammojen kanssa me kierrettiin neljä-

syntymistä ei voi valita, kuten ei myöskään vanhenemista

nä ryhmänä neljän rastin välillä, joista kaksi oli tehtävä

tai syöpään sairastumista.

rasteja ja kaksi muuta informaatio rastia tai opastusrasteja, kun yhdellä annettiin ensiapu koulutusta. Molemmista jäi

Lukiossani Karkussa järjestettiin tällainen tapahtuma,

hyvät huomautukset mieleen. Heinolassa piti harjoitella

mutta siellä saivat ihmiset valita ryhmissään, kenellä on

hätänumeroon soittamista: ’Hyvä idea mykkä soittaa

mikäkin vamma, paitsi johtaja, joka yllättäen joutui

hätänumeroon’. Helsingissä harjoiteltiin sitä mitä tehdä,

olemaan mykkä. Joka ryhmässä oli yksi johtaja, joka joutui

kun tajunnan menettänyt ihminen on pyörätuolissa. Minä

olemaan mykkä, kun hänet oli valittu, yksi sokea, jonka

yritin nostaa, sitten toinen kouluttajista yritti näyttää

piti pitää pipoa tai jotain silmien peitettä, ettei nähnyt,

parempaa nosto tekniikkaa, johon joku totesi: ’Luuletko,

yksi halvaantunut, jota piti kantaa reppuselässä, kun hän ei

että hän näkee sinut’.

saanut koskea maahan, ja yksi siamilainen kaksonen, eli kaksi ihmistä toinen käsikynkässä. Tämä antaa kuvan

Olen kyllä hiljainen, joten mykkänä olemisen olisi pitänyt

vammautumisesta vapaavalintaisena, jota se ei ole. Lisäksi

olla luontevaa, mutta pari kertaa, kun ei voinut pysyä vain

vamman jako ryhmäjaon jälkeen on hankalaa, jos halutaan

hiljaa, unohtui, että minun piti olla mykkä. Minulla on

yksi siamilainen kaksonen.

huono kaukonäkö, jonka takia minun pitää käyttää laseja aina, kun pitää nähdä kauas, varsinkin autoa ajaessa,

Tapahtuma olisi kuitenkin hyvä tapa testata ihmisten

muuten en osaa kääntyä kysymättä tai tihrustamatta silmiä,

valmiutta kohdatta ihminen, jolla on vamma, ja katsoa

että tiedän, mitä seuraavassa tienviitassa lukee. Näkövam-

osaavatko ihmiset auttaa, jos vammainen sitä pyytää.

maisena ei ollut helppoa kulkea, vähän piti huijata ja kurk-

Lisäksi, kun tapahtuman yksi rasti käsittelee ensiapua,

kia lasien takaa, kun kukaan ei nähnyt. Minua neuvottiin

sillä voi testata tai valmentaa ihmisiä ensiapuun. Tieten-

pitämään kiinni ryhmäläisen pyörätuolista, joka olisi voinut

kin tapahtuma vaatii ehtoina, että rasteille pääsee pyörä-

toimia silminä, kun kuljettiin rastilta toiselle. Toiselta leiril-

tuolilla, rajoitetun alueen ja ihmisryhmän edustajia

tä jäi paremmin mieleen näkövammaisen talutustapa, kun

mukaan tai valvomaan tapahtumaa. Toki kaikkien tapah-

pääsi harjoittelemaan sitä käytännössä.

tumien paikkoja ja rastipaikkoja on syytä miettiä esteettömyyttä, jota itse mietin kyllä.

En tiedä, oliko leiriltä sopivaa laittaa ihmiset esittämään vammaista, mutta kai se oli, kun pysyttiin rajatulla, tai leirin

Herzi Camp jätti molemmilta kerroilta jäljet. Nykyään

alueella, ja kun sekä leiriläisissä että leirin ohjaajissa oli

leiriä ei ole voitu järjestää, kun ohjaajia ei ole sinne saatu.

vammaisia, eli siellä oli ihmisryhmän edustajia valvomassa.

Mutta siitä huolimatta sillä on sivut Facebookissa, jossa

Tapahtuma päättyi klo 12 lounaan jälkeen, jonka jälkeen

on kuvia leiriltä jopa niiltä kerroilta, joille en päässyt.

vaihdettiin kokemuksia, minkälaista oli olla vamman

Käykää katsomassa Herzi Camp support group. Leiri

kanssa. Jos leirillä ei olisi ollut ihmisryhmän edustajia tai

toimii moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolesta.

olisi saanut mennä vapaasti alueen ulkopuolelle, silloin se ei varmastikaan olisi ollut sopivaa, koska se olisi ollut ehkä ableistista.

Alfons, Herzi Camp

Ei mitään. Iankaikkinen. Tuntematon. Niin kauan, kun tietoisuuteni on ympärillä olevaa havainnut, en ole kokenut kristillisen Jumalan läsnäoloa elämässäni. Minua ei siihen kasvatettu. Puolikristillisessä päiväkodissa muutaman viikon viettäneenä 4-vuotiaana vihasin jokaista rukoushetkeä ja kerran pakoilin kokonaisen päivän karviaispuskan takana, koska en halunnut mennä rukouspiiriin. Kouluaikana kunnan keskustapuolueen lobbaamat tapakristilliset perinnetapahtumat tuntuivat pakotukselta ja piinaavilta. Rippikoulun kävin kavereiden takia, mutta irtisanouduin kirkosta välittömästi ripiltä päästyäni.

Silti olen aina tuntenut, kokenut suuremman läsnä-

Kaikki tiedon sisällä alkoi loksahdella paikoilleen.

olon, sen jonkun, joka kytee ihmisen saatavilla

Lukioaikana muodostunut väite on ollut läsnä tästä

olevan tiedon piirissä. Läpi aktiivisen urheilu-urani

ajattelusta. Eli väite: "Ei voi olla olemassa ei

tiesin tuon tunteen. Huippu-urheilu ei tule

mitään." Toivoin että Valtaoja, tai hänen suosittele-

olemaan sitä, mitä elämältä olen oikeasti halunnut,

mansa kirjailijat antaisivat tähän vastauksen.

ainoastaan osa sitä. Länsimaisen normaali ihmisen

Väitteeni ei muotoutunut, vaan sen lopputuleman

tapaan, ei itselläkään ole usko mitenkään päivittäin

päättelymallit muuttuivat. Vastaus tuntui rivien

läsnä, jumala ja Jeesus ovat tuttuja kirjallisesti, mutta

välistä olevan; emme tiedä voiko noin edes sanoa.

ei henkisesti. Lukiossa ajatteluni meni itseltä

Se tieto on tällä hetkellä tuntemattomassa.

huomaamattani rationaaliseen agnostiseen maailmankäsitys malliin, jossa mitään mitä tiede ei todis-

Tuntematon on suurin jumala, jota havittelemme ja

ta, ei ole. Enhän toki tätä akateemista termiä sille

pelkäämme samaan aikaan. Eli siis mikä tieto on

vielä tuolloin löytänyt. Toisaalta filosofian saralta

meille vielä tuntematonta. Asia on yhtä yksinkertai-

tiesin että tieto sisältää myös tuntemattoman,

nen, kuin että kurkkaat että mitä sänkysi alla on.

tiedämme mitä me emme tiedä. Abstraktit ajattelu-

Voit tehdä olettaman aiemman oppimasi perusteel-

mallit muokkasivat käsitystäni elämänkatsomustie-

la, mutta mitään varmaa et voi sanoa, kunnes olet

don tunneilla, hetket, elämä, merkitys, kaikki nämä

kurkannut sinne eli tehnyt havainnon. Tähän taas

todella voimakkaita konseptuaalisia käsitteitä, joista

empiirinen tiede, koko länsimaalaisen maailman

voisi erillisenä ja syvällisenä kirjoittaa sivutolkulla.

kulmakivi kytkeytyy. Tuntemattoman tiedon selvit-

Kaikki ihmiselämässä rakentuu palapelin palasista,

tämiseen keinoilla, jotka meillä on, tai jotka me

kaikki on selitettävissä ja mallennettavissa.

kehitämme. Paljaalla silmällä pimeässä emme näe sängyn alla kovin tarkasti, mutta kehittelemämme

Armeijan jälkeen tartuin kirjaan nimeltä Kosmok-

taskulampun avulla havaintomme tarkentuu. Tällä

sen siruja, Esko Valtaoja.

tavoin toimii myös pähkinänkuoressa nykytiede. Kyse ei ole sen kummemmasta. Asiasta ymmärtämättömälle James-webb avaruusteleskooppi on vain uusi satelliitti, kun taas tähtitietelijöille

huippuunsa kehitetty väline, jolla saada vanhoista

Onko sitten millään mitään väliä kosmisessa entro-

havainnoista uutta konkreettista tietoa maailman-

piassa? Voimmeko mukamas tällaisella rajoittuneel-

kaikkeuden iästä, synnystä ja jopa tulevaisuudesta.

la lajilla koskaan saavuttaa teknologialla tasoa, joka

Kyseiset välineet huipputieteessä nujertaa uskomat-

pelastaa meidät kuolemalta, asteroideilta, ydintu-

tomilla havainnoillaan tuntematonta, meillä on

holta, tekoälyltä jne. Ehkä ei. Mutta toinen polku

esimerkkinä tiedossa universumin ikä, koko, iso osa

on uskoa siihen, että voi. Sillä niin kauan kun ei voi

menneisyyttä.

sitä todistaa, parempaakaan ei ole tarjolla kuin ihminen. Vastaukset ovat edelleenkin tuntematto-

Miten tämä kaikki liittyy uskoon? Uskon, että

massa. Minä otan jälkimmäisen vaihtoehdon ja

nykyisen ympärillä olevan maailman minulle anta-

uskon ihmiseen ja elän tuntematonta tavoittaen.

millani tiedoilla kosmologiasta, filosofiasta, fysiikasta, yhteiskuntatieteistä, sosiologiasta ihmiselämän

Karsin aika paljon ja jätin ison määrän akateemista

absoluuttinen tarkoitus on viedä tietoa ja teknolo-

täsmäsanastoa pois, mutta tässä on pääpiirteiset

giaa eteenpäin. Ihmisen suuremmat utilitaristiset

ajattelun ja elämän merkityksen rungot, jotka ohjai-

arkielämän nautinnon tavoittelu merkitykset voivat

levat minua pakotetusti päivästä toiseen luoden aika

kyllä kulkea tämän kanssa käsi kädessä. Olisiko

osan ison minuuttani. En koe, että tällä olisi mikään

ihmisen elämän lopullinen päämäärä kehittää

"minä tiedän enemmän" tai että "et sinä voi tietää

yhteisöään, jotta voimme tulevaisuudessa sen avulla

varmaksi koska..." oleva väittelyarvo, vaan teksti oli

kumota suuria maailman katastrofisia ongelmia?

enemmänkin eräänlainen historiikki erään huma-

Lisäksi kehittää tiedettä ja tieteitä, jotta ehkä jonain

nistimiehen elämästä ja ajattelusta vuonna 2022.

päivänä voimme luoda sen tuonpuoleisen kuoleville, josta ovat uskossaan uneksineet? Simulaatio tai

Ajatukseni ja käsitykseni tulevat vielä toivottavasti

jokin muu ratkaisu? Se kaikki on tuntemattomassa,

muuttumaan, paljon on omassakin tuntematto-

mutta nämä ovat ennustettuja skenaarioita.

massa tavoiteltavan varaa tiedossa.

Haihattelua? Ehkä, mutta mihin on historia meidät

Olenko ollut onnellinen näiden kysymysten ja

tänä päivänä tuonut? Vaikka on ollut sotia, nälänhä-

asioiden äärellä? Aina. Arjestani lakkasi kalvamasta

tää, ongelmia niin silti seisomme nykyhetkisten

jatkuva riittämättömyyden ja muut aika nuorelle

tietojemme mukaan universumin huipulla. Kaikki

miehelle primitiiviset ajattelumallit yliopiston

suuret historialliset kriisit ja maailmanlopun

ensimmäisen vuoden jälkeen. Koen kulkevani

skenaariot on aina selvitetty viimeistään kantapään

tyyneyden "valossa", vaikka tiedolla on entropiaa

kautta. Ihminen on lopussa viisas. Niin kauan, kun

luovia vaikutuksia ajatuksissa. Masennukseen johta-

ei ole todistettu muiden älykkäiden sivilisaatioiden

via ensioireita en ole kokenut vuosiin. Tämä hetki

olemassaoloa, SINÄ olet tällä hetkellä ympärillä

on minulle tuonpuoleisen elämän taivas. Sitten kun

olevan kaikkeuden huipulla. Ihmisen perusluontee-

joskus siirryn ajasta ikuisuuteen, niin totean että oli

seen kuuluu vähättely, mutta totuus on, että ilman

uskomaton elämys ja mahdollisuus saada elää tämä

tietoisuutta ei olisi oikeastaan yhtään mitään. Ei

elämä tässä hetkessä täällä universumin kolkassa.

olisi ihmistä, joka ajattelisi että mitä kosmoksessa on ja että olemmeko me täällä jumalan vai armottoman

~ Pastori

luonnonvalintojen seurauksena.

Näin vuoden alkuun on hyvä keskustella Varnitsan uuden hallituksen vallankahvaan tarttumisesta, ja siitä on hyvä luoda aasinsilta hyvän diktaattorin piirteisiin, vaikkei Varnitsaa diktatuuriksi voida laskea. Hyvä diktaattori tietenkin ajattelee yksinvaltaisesti johtamansa sakin parasta, ja pyrkii itselleen myöntämillään valtuuksillaan parantamaan hyvinvointia. Hyviä diktaattoreita ei tosin historiassa juurikaan tunneta, kysykää vaikka puolalaisilta. Siitä huolimatta hyvä diktatuuri ei ole mahdoton ajatus. Seuraavat 10 esimerkkiä omaavat enemmän tai vähemmän hyviä piirteitä, joista voit ottaa tai olla ottamatta mallia.

f Adol

ler t i H u” ”Aat

Josif ” Joe-Se tä” St alin Aloitetaan tästä böömiläisestä korpraalista, joka on

Gruusian oma teräsmies, jota ei sympatialla ole pilattu.

loistava esimerkki, miten ulkonäkö voi pettää. Populis-

Tämä miekkonen on ehdottomasti yksi tunnetuim-

tinen kansallissosialisti, jota kaikilla on lupa haukkua

mista georgialaisista heti hatsapurin jälkeen. Stalinin

natsiksi. Tunnetaan myös toisen maailmansodan ja

alkuperäinen sukunimi ei ollut ilmeisemmin tarpeeksi

muiden ikävien tempausten aloittajana, joista ei kanna-

voimakas, mutta luettuaan sarjakuvia, huomasi hän

ta heittää jerryä, ainakaan saksalaisille. Saa diktaattori-

paljon yhteneväisyyksiä itse Clark Kentin kanssa;

na jälkeen päin erittäin vähän respektiä ja hallintoaika-

molemmat tulevat jostain muualta ja molempien

nakin joutui useiden attentaatti yritysten kohteeksi,

kuuma katse herätti antagonisteissaan kauhua. Johtaja-

viimeisimpänä von Stauffenbergin jäynä Sudenpesässä.

na Stalin on jälkeenpäin hyvin ristiriitainen, virallisen

Mutta ei mies ole mikään, jos ei hyviäkään piirteitä

kaanonin mukaan hän oli sitä ja tätä, mutta Venäjältä

löytyisi, Aatun kohdalla se vain on toimia hyvänä

löytyy edelleen hänen poikabändinsä faniclubeja.

esimerkkinä, miten asiat voi kusta tooosi pahasti. Aikai-

Bändiurakin oli hyvin vaikea, hänen luotto basistinsa

sempia urahaaveita ensiksi maalarin homma ja myö-

Trotski lähti omalle internationaalille soolouralleen

hemmin kirjailijana, joista jälkimmäisen esikoistuotan-

ensiksi Istanbuliin ja lopulta Meksikoon. Ainoastaan

to ylsi sadan kielletyimmän kirjan joukkoon. Älä siis ota

Berija oli Stalin veroinen solisti, mutta yhdessä tämä

hänestä mallia diktaattorin uraa varten kuin varoittava-

duo oli miltei yhtä kuuluisa, kun Matti ja Teppo. Stali-

na esimerkkinä

nin neuvo tulevalle diktaattorille olisikin pidä ystävät lähellä ja viholliset Siperiassa.

ot P l o P

Kiinan

bambuesiripun

rakennuttaminen

Pulitzer--palkittu opinnäytetyö painettuna pieneen punaiseen kirjaan. Maon Mallin parhaat puolet löytyvätkin juuri tuosta opuksesta, eikun siis kirjastoon!.

Mies, joka ei älyn lahjoja kaipaa, tai mikäli haastat

eko S e s u Se Zairen t u b Mo deille.

litiikassaan. Mobutun dikta-

kesken… okei, hänellä ei ole ystäviä, enää. Kamputsean

tuuri perustui lähinnä CIA:n ja

oma Nero, jonka supervoimiin lukeutuvat mm. sadis-

Belgian tukeen, sillä toinen

mi. Pol Potia on verrattu useisiin taruolentoihin, kuten

kulttuuri ja historia sekä Marxin kirjojen luetunymmärtäminen. Mikäli otat hänestä mallia, saattaa vietnamilaiset tulla vetämään pataan.

Mao

ong d e h Z

nepotismin

Belgian virheistä siirtomaapo-

tapauksessa maanviljelijäksi. Pol Pot, eli ystävien

Hänen perintönään oli pyrkimys hävittämään maansa

Tämä

ruumiillistuma on yksi niistä

hänet shakkiotteluun, saatat muuttua parhaassa

ihmissuteen, sillä erotuksella että jäi pysyvästi hirviöksi.

lahja Afrikan leopar-

ehdokas Lumumba oli liittynyt Neuvostoliiton joukkueeseen. Kotitalous ei Mobutulta kuitenkaan sujunut, ja päätyi kirjaimellisesti kopioimaan muinaisen saksalaisen keksinnön, hyperinflaation. Sukulaisien läsnäolo hallinnossa ei parantanut asemaa yhtään, ja eräänä päivänä Mobutulla tilttasikin pahasti, ja lähti maan pakoon. Vältä siis sukulaisten

Kiinalaisten

vastine

Jesse Owensille, jonka suuri harppaus pituushypyssä epäonnistui. Tunnetaan varpusten

myös

suosimista vaan pestaa päteviä mutta luotettavia työmyyriä lähipiiriisi.

Augu sto Pi noche t Tämän chileläisen oikeis-

ylimpänä

tokenraalin ja sotilasjun-

ystävänä, joten lienee

tan valtaan nouseminen

siis

pataa

edellytti nopeaa liikettä ja

kapteeni Jack Spar-

armeijan tuella vallan-

row’n kanssa. Kuten

kaappausta,

hyvää

mistä

Australiassa aikoinaan, myös Mao oppi kantapään

kansainvälisiä

kautta, ettei sota lintuja vastaan kannata. Välirikko

siakaan

Venäjän kanssa teräsmiehen kuoleman jälkeen antoi

Pinochetin

sanotaan

Maolle mahdollisuuden kosiskella Albaniaa mukaan

ehkäisseen

sisällissodan

omaan

ehdottomasti

puhkeamisen Chilessä, mutta heti kautensa alussa päät-

korkein saavutus on Kiinan arkkivihollisen mongolien

tikin tarjota poliittisille vastustajilleen aitiopaikat jalka-

pitäminen omalla puolellaan. Vielä ennen uransa

pallokentältä.

läpimurtoa liittouma Kuomintangin avulla Mao onnis-

Amerikan valtiota, suorita ensiksi vallankaappaus ja

tui torjumaan Animen jalansijan Kiinassa kovaan

pyydä sitten vasta apua Henry Kissingeriltä.

Herrasmiesliigaansa. Maon

hintaan. Maon muita suuria urotekoja oli

selkkaukpuuttunut.

Mikäli pyrit johtamaan latinalaisen

ddafi a G mar m a Libyan sulttaani ja profeetta, joka Mu uskalsi sanoa Yhdysvalloille ei.

escu s u a e Ce Ajatusten Tonavana Ceausescu a l o c Ni rakennutti valtakautensa

Ainutlaatuinen esimerkki arabiso-

pitkälti ainutlaatuiselle sosialis-

sialismista, missä

kapitalistisiat

mille, mikä herätti muissa

todellakin ovat haram. Nuuska-

SEV-maissa kysymyksiä, mitä

muikkusen

asui

saatanaa Romaniassa tapah-

teltassaan, mistä käsin hallitsi

tuu? Yhdessä vaimonsa Elenan

muumilaaksoaan.

Gaddafin

kanssa he loivat omanlaisensa

matkustaessa pohjoiseen joka talvi, nukkui hän silti

Macbeth-dynastian Romaniaan, ja Bukarestin katunä-

teltassaan Kremlin pihassa, downshiftauksen edelläkä-

kymäkin täyttyi koirista. Tuon ajan Facebookista

vijä siis. Gaddafi tunnetaan myös niinä harvoina ukke-

Ceausescun ystävä Kim Il-Sung antoi esimerkkiä

leina, joka on uhannut Sveitsin puolueettomuutta,

Romanian kehitykselle, ja pian agroteollisten taajami-

tarkemmin sanottuna olemassaoloa. Johtamistyylistä

en ja öljyn jalosttuksen avulla oli tullut valmis. Vauraut-

huolimatta hän oli erinomainen stylisti; aina valmis

ta Romaniasta ei puuttunut, paitsi kansalta, mutta

pokeripöytään, maan lipussa oli vain yhtä väriä ja

sentään Elenalla oli timanttiset korot kengissään.

mainitsinko jo teltassa asumisen?

Jouluna 1989 Romanian kansa päätti tulla kuokkimaan

lailla

hänkin

Ceausescun joulujuhliin, mitkä lopulta huipentuivat Bukarestin laukauksiin. Ceausescun perintönä muille

Nikolai ”Bobby” Bobrikov Suomen tunnettu

diktaattoreille on olla ottamatta kopiota muista

diktaattorinakin Bobrikov

virassaan

malleista soveltamalla ne päin Balkanin mäntyä.

toimi

Urho ”Urkki” Kaleva Kekkonen

autonomian

aikana, mistä suomalaiset eivät

ole

kovin

Rakkaalla isällä on monta

ylpeitä.

nimeä, kuten Urkki, UKK,

Nykyään Bobrikov tunne-

YYA ja Tsekkonen. Ehkä

taan lähinnä murhastaan,

maailman ainoa savolainen

mutta talvisodan kynnyksel-

diktaattori, joka tunnetaan

lä suomalaiset saivat tuta kovemman

niin urheilun kuin politiikan

valehtelijan

Molotovin, jolloin Bobrikov jäi unholaan. Suomen venäläistämistoimissa Bobrikov kuitenkin osasi hommansa, tai vähintäänkin sai vastakaikua pyrkimyksilleen. Bobrikov kohtasi loppunsa (ja Schaumanin) Senaatin kiinteistöissä, kun Schauman toteutti attentaattinsa. Nyky-Suomen vastine tälle elegantille herrasmiehelle lienee Keskustan ikioma Juha Sipilä, sillä erotuksella, että Sipilää tönäistään kadulla ja Bobrikov sai lyijyä. Bobrikovin neuvo tulevalle diktaattorille onkin; ole hyvää pataa kansan kanssa, tai saat kansalta pataan.

maailmassa.

Kekkosen

ehdoton meriitti oli lisätä Paasikiven harjoittamaan politiikkansa oman nimensä. Huhujen mukaan hän olisi 1960-luvulla jopa harkinnut Suomen muuttamista Kekkoslovakiaksi, mutta tšekkiläisten

kerrotaan

loukkaantuneen

nimestä.

Kostoksi tšekkiläiset kehittelivät Myyrä-animaation tekemään Satiiria Kekkosesta. Valtakaudellaan Kekkonen muutti poliittista kenttää vielä enemmän

itselleen suotuisaksi, ja murisi Tamminiemessä, mikäli kokoomus menestyi vaaleissa. Suomen diktaattorina hänellä oli valtuudet matkustaa viikonloppuisin Venäjälle saunomaan, missä hän usein sopi Suomen politiikasta yhdessä Nikita Hruštšovin kanssa, minkä vuoksi hän on edelleen pidetty suomalainen kaveri Venäjällä heti Ville Haapasalon jälkeen. Kekkosen kerrotaan myös hukanneen passinsa ja käyttäneen 500-markan seteliä lahj… henkilöpaperina. Hän on edelleen hyvin palvottu henkilö Suomessa, minkä mukaan on nimetty mm. kansallispuisto ja kaksi katua Helsingissä (joista toisen hän itse nimesi). Oikeastaan hän on Suomessa niin palvottu, ettei kukaan edes tiedä hänen olleen diktaattori, kysykää vaikka Väyrysen Paavolta. Mikäli siis diktaattoriksi pyrit, pidä huoli siitä, ettei kansalaiset edes tiedä elävänsä diktatuurissa.

Nämä kymmenen esimerkkiä antoivat toivottavasti sinulle, joka diktaattorin uraa harkitset, hyviä esimerkkejä miten hoitaa diktaattorin työ kunnolla. Työ on hyvin vaativaa, ja näin ollen myös stressaavaa. Itsevaltiaan tulee kuitenkin muistaa kultainen sääntö; kaikki hyvä loppu aikanaan. Pielisen Bismarck

Gradunaloittajan opas 1) Kirjoita asiakirjalle, esimerkiksi WordPadiin tai Wor-

3) Rupea perehtymään alan tutkimukseen. Käytännössä siis

diin, jokainen mahdollinen juttuidea. Ideoiden ei tarvitse

suorita hakuja kirjastojen tietokannoissa, verkkotietokan-

olla jalostuneita, luokkaa ”JR 7:n komentajien henkisen

noissa, yleisillä Internet-hauilla sekä kyselemällä. Laita

tilan vaikutus rykmentin etenemiseen välillä x 1943 – y

lainat vetämään ja plärää sekä fyysisiä että sähköisiä kirjoja

1944 uuden tutkimusnäytön valossa.” Yleisluontoisemmat

ottaen talteen hyödylliset. Ctrl + F on ajan- sekä hermojen-

aiheet kelpaavat aivan hyvin. Esimerkiksi ”ruoan historia x

säästäjä sähköisissä aineistoissa, hyödynnä sitä. Aineistoa

alue y vuosirajaus”, ”puurakentaminen Itä-Suomessa

kannattaa kerätä mieluummin liikaa, kuin liian vähän.

x alueella vuosina xxxx-xxxx” tai ”lehden x käyttämä

Karsiminen onnistuu aina, mutta uuden etsiminen kesken

retoriikka (liitä tähän sinua kiinnostava aihe).” Mitä useam-

kaiken on rasittavaa.

pi aihe, sitä parempi. Koneelle kannattaa viimeistään tässä vaiheessa luoda Keskeistä on, että aihe kiinnostaa jollain kurin. On melko

alikansio luokkaa ”Gradukansio 20xx”. Tuonne kansioon

tympeää tutkia aineistoa, joka ei voisi kiinnostaa rahtua-

sitten talletat kaikki mahdolliset Word- ja WordPad –

kaan, joten ensimmäinen rajausneuvo on: mieti, mikä sinua

asiakirjat, PDF:t, kuvat sun muut olennaiset tiedostot

kiinnostaa. Jos aiheita on useampia, ne kaikki kannattaa

sähköisessä muodossa. Kansio kannattaa myös materiaalei-

ottaa ylös. Aiheiden tutkiminen ja rajaus on sitten

neen varmuuskopioida muualle, esimerkiksi pilveen, eivät-

myöhemmin helpompaa. Jos et tiedä, mikä sinua kiinnos-

kä kuvat puhelimellakaan ole pahitteeksi. Kirjaston kirjat

taa, muistele aiempia kursseja, vapaa-aikasi käyttöä (vaikka-

voi uusia etänä, ja uusintakerrat kannattaakin käyttää

pa viihde, dokumentit, uutiset, harrastukset yms.) ja hae

loppuun asti. Ammattilaisjuomaraha: uusintakerrat voi

esimerkiksi verkosta hakusanoilla satunnaisesti. Viime

nollata palauttamalla perinteiset kirjat kirjastoon. Tämän

kädessä ohjaajasi antaa aiheen, jos mitään ei vain löydy

jälkeen vain varaus vetämään ja kirjat takaisin. Ei toimi, jos varauksia on jonossa. Lataa koneellesi myös uusi Gradutta-

2) Ota yhteyttä seminaarin ohjaajiin, ohjaajaan, jos jo

ja eli opinnäytetyöoppaamme ja sisäistä se hyvin.

tiedät, kenen valvonnassa haluat työsi tehdä. Kannattaa hyödyntää laitoksemme henkilökunnan asiantuntemusta,

4) Tieteellisen menetelmäsi valinta riippuu sekä mielen-

eli jos haluat tehdä sotahistoriasta, ota ihmeessä yhteyttä

kiinnostasi, aiemmasta tutkimuksesta että aiheestasi.

alan asiantuntijaan. Viestin lähettäminen useammalle ei

Menetelmäoppaista voi olla apua, mutta kysyisin ensisijai-

myöskään ole kiellettyä. Olosuhteiden mukaisesti läsnä-/e-

sesti neuvoa ohjaajalta, jos tuntuu jumittavan. Aiempi

tätapaamiset ovat oikein käteviä, kun suunta tuntuu olevan

kandidaatin tutkinto voi toki antaa osviittaa, mutta jos

hukassa, eikä näitä kannatakaan häveliäisyyttään jättää

aloitat puhtaalta pöydältä, neuvot voivat olla tarpeen.

käyttämättä. Eli rohkeasti yhteyttä eteenpäin vain. Muista

Menetelmääsi päädyttyä hanki aihetta käsittelevä teos ja

myös ilmoittautua graduseminaariin ja osallistua tapaami-

perehdy siihen.

siin säännöllisesti. On syytä korostaa, että uutta aihetta ei ole tarpeen pelätä. Uuteen materiaaliin perehtyminen on toki aikaa vievää ja kysyy kärsivällisyyttä, mutta onnistuu kyllä ahkeralta. Pro gradun tekeminen itselle uudesta aiheesta ei ole sellainen mörkö kuin moni sen kuvittelee olevan, ja sen oppii tekemällä. Ellet ole jo päätynyt aiheeseen, lue edelliset 4 kohtaa.

5) Kirjoita jokaisesta käyttämästäsi lähteestä olennaiset

7) Hoida opponointityösi kunnolla, kun se kohdallesi osuu.

sivut talteen sekä jonkinlainen tunniste siitä, mitä sivuilla

Kannattaa myös rohkeasti kommentoida toisten töitä,

kerrotaan. Esimerkiksi ”74–82 kuvallisen analyysin määri-

vaikkei oman opponoitavasi vuoro olisikaan. Graduryhmän

telmä”. Näihin on sitten kätevä palata myöhemmin, kun

tulisi olla solidaarinen ja auttaa toisiaan. Muista, että

kirjoitussavotta alkaa. Lisäksi on hyvä tarkentaa tarvittaes-

palautteen tarkoitus on olla rakentavaa kritiikkiä, älä siis

sa, koetko sivuvälin aineiston tai vaikka itse lähteen tarpeel-

hauku tai lyttää muiden töitä ja anna kohteliaasti mielipi-

liseksi, vai epäröitkö. Tämän voi hoitaa lyhyellä huomiolla

teitäsi ja parannusehdotuksia. Pyydä niitä tarvittaessa

teoksen nimen viereen, vaikkapa ”Suomen kansan historia

muilta.

xxxx.

Hyödynnettävissä/viittaa

tarvittaessa/ei

liene

tarpeen.” Muista tallentaa asiakirja kaatumisten varalta

8) Pyri asettamaan säännöllinen aikataulu gradusi tekemi-

säännöllisin väliajoin, ellei asiakirja sitä itse tee.

selle. Esimerkkinä voit päättää työskennellä 4–6 tuntia joka arkipäivä ja levätä viikonloput. Näin työsi etenee sekä

6) Vastaa ohjaajasi viesteihin mahdollisimman pian ja

käytännöllisellä että päässäsi henkisellä tasolla, etkä jämäh-

osallistu seminaaritapaamisiin, vaikkei esiteltävää juurikaan

dä aloillesi. Jos jumi iskee, ruokailu, ulkoilu, rentoilu, sosia-

olisi. On ohjaajalle ikävää ja opponoitavalle haitaksi, jos

lisoiminen tai mikä tahansa irtiotto voi edistää työn jatku-

opponentti ei ilmaannu sovittuun tapaamiseen, eikä anna

mista.

kuulua itsestään mitään. Aikatauluun ei kannata hirttäytyä. Jos jokin päivä teet Mikäli jokin isompi syy/useampia syitä estää osallistumisesi

vähemmän tai et mitään, ei se ole maailmanloppu. Paikkaat

joko tapaamisiin tai laajemmin seminaariin, lähetä viesti

sitten myöhemmin, vaikkapa viikonloppuna. Ideana on,

siitä ajoissa ohjaajalle. Näin ohjaaja voi määrittää uuden

että sisäinen kannustin edistää gradua, ulkoisen lisäksi.

opponentin, eikä ohjaajalle jää epäselväksi, miksi oppilas x

Gradun luettaminen muilla ei myöskään ole pahitteeksi,

pitää jatkuvaa radiohiljaisuutta yllä, eikä häntä tavoiteta

vaikka onkin makukysymys, haluaako keskeneräistä työtä

millään. Viestimistä ei pidä jättää, vaikka kuinka pahalta

näyttää muille. Oma päätöksesi.

tuntuisi. 9) Pyri tekemään gradu hyvin ja suhtaudu siihen asianmukaisella ylpeydellä, onhan se sentään päättötyö. Välillä tulee olemaan äärimmäisen tympeää, raskasta, uuvuttavaa ja tylsää – kiirekin – mutta ne kuuluvat asiaan. Eihän yliopistosta nyt turhan helpolla läpi tulekaan päästä. Onnea matkaan ja jaksamista puurtamiseen!

Gradun raskaan raataja

Ville Pellinen

Luonto kriisissä ja ihmisten emootiot kyseessä Lauantai 14. marraskuuta 2020

Joensuun keskustassa oli kuluneella viikolla

ovat tulos ens keväänä, mut saa nähä siirtävätkö ne

satanut paljon lunta, mutta eilen satoi vettä ja

niitä, ku ei tiiä minkälaiseks tää koronavirusepide-

lämpötila oli pari astetta plussan puolella. Torilla

mia tääl Joensuus kehittyy. Ja todellakin varmasti

on viileää ja vähän synkkääkin tänä lauantaina,

löytyy kunnollisia vihreiden ehdokkaita”. ”Mut kyl

mutta jouluvaloja on jo alettu laittamaan keskus-

vasemmistos on todella asiantuntevia, luonnon ja

tan rakennuksiin ja valaisimiin. Torille tullessaan

ihmisten tasa-arvon puolesta työtä tekeviä” Tarja

Maria katselee ympärilleen ja etsii Tarjaa katseel-

vastaa takaisin. Maria on mielissään, että heidän

laan. Maria ei vielä näe Tarjaa ja tajuaa olevansa

arvonsa on aika lähellä toisiaan ja sanoo ”Todella-

hieman ajoissa torilla. Vähän ajan päästä Maria

kin äänestetään Joensuun vihreitä ja vasemmistoa. Ja

näkee Tarjan tulevan häntä kohti ja Tarja saavut-

eiks oo harmi, kun lunta tulee, mut se sulaa pois; sitä

taa hänet. ”Moi!” Tarja sanoo. ”Hei!” Maria

toivois et lumi pysyis maassa koko talven ajan”. Tarja

sanoo. He päättävät kävellä vähän aikaa ympäri

vastaa ” Juu, onhan se aika hirveetä, ku Suomes ei

toria jutellen niitä näitä, jakaen kuluneen viikon

enää koht oo ees talvee ja muutkin vuoden ajat alkaa

opiskeluistaan ja alkavat lähestyä penkkiä, jolle he

olla ihan sekasin”.

voisivat istahtaa. ”Mennäänkö myö istumaan penkille?” Maria kysyy. ”Juu, mennään vaan” Tarja

Sitten kaksi mummoa tulee istumaan samalle

vastaa. Istahdettuaan kosiosusi penkille molem-

penkille ja alkavat keskustelemaan heidän kans-

mat katsovat toisiaan ja sitten torin ympäristöä.

saan. ” Tultiin istuu tähän, ku tuli käveltyy sen

Sitten Maria alkaa jutella Tarjalle ”On tää kyl

verran et tauko on tarpeeseen” mummo pinkissä

outoo et tori katettiin ja kaadettiin puitakin pois”.

toppatakissa sanoo. ”Mitäs työ typykät ootte tykän-

Tarja vastaa Marialle, että ”Siis on se kyl hienoo et

ny täst lauantaist? Ootteko työ nauttineet olostanne?

tori on olemassa ja sillee mut ei pidä viedä kaikkee

Nähtiin teidät ja aateltiin et ootte mukavia nuorii

ihanaa pois. Ja juu onhan tääl noit kukkapuskii ja

naisii” mummo syvänvihreässä toppatakissaan.

luontoo jäljel”. Maria sanoo letkauttaen, ”Nii,

”Juu, on ollu ihanaa nauttia toistemme seurast ja

katoaakohan luonto kokonaan tulevaisuudessa, ku vaa

vaik onki kiireistä opiskeluiden kanssa. Myö opiskel-

rakennetaan ja ei ajatella mitä se tekee meidän

laan ylopistolla ekaa vuotta. Mie historiaa ja Tarja

kaupunkimme ympäristölle. Ihanaa luonnost välittä-

opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa”. -”Juu, myö nauti-

-”Ja kyl tulevis

taan näist marraskuisist lauantaist, ku saadaan jutel-

mist, mut ei sittenkään, hah!”.

la, kävellä ja istuskella toistemme kanssa” Tarja

pätevämpii ehdokkaita, vai mitä? Ja joilla on arvot

jatkaa. ”Työ ootteki älykkäitä ja söötti pari” ihastelee

kohdillaan, luonto ja ihmiset sydämmessään” Tarja

mummo syvänvirheässä toppatakissaan. ”Oottekos

jatkaa mainiten ensi vuoden puolella tulevista

työ mist päin Suomee kotosin, ku ei olla aikaisemmin

kuntavaaleista. Maria innostuu ja jatkaa ”Niin, ne

teit nähty?” kysyy mummo pinkissä toppatakissa.

kuntavaaleis

myö

äänestetään,

nuorempii

kuntavaalit

”Ollaan molemmat Kouvolast, jotka löysivät toisensa

Lauantai 21. marraskuuta 2020

täällä, ollaan vasta toisil treffeil ja täs sitä tutustuu

Maria on menossa pyöräillen viettämään lauan-

koko ajan lisää toisiinsa” Tarja vastaa. Henkevää

tai-iltaa Tarjan luokse. Saapuessaan Nuottanie-

keskustelua mummot, ja Maria ja Tarja käyvät

mentie 18 E talon kohdalle Maria laittaa pyörän-

keskenään vielä jonkun aikaa. Sitten mummot

sä talon eteen lukkoon. Maria menee rakennuk-

alkavat jatkamaan matkaansa. ”Hei, hei! Mukavaa

sen ovelle ja näppäilee numerot oveen ja menee

loppuiltaa teille kahdelle!” mummo syvänvirheässä

portaita ylös. Maria painaa asunnon ovikelloa.

toppatakissa ja mummo pinkissä toppatakissaan.

Tarja avaa hetken kuluttua oven asuntoonsa.

”Hei! Juu, kiitos samoin” Maria ja Tarja vastaavat

Katseet kohtaavat ja Tarja sanoo samettisesti

vilkuttaen mummoille.

”Hei! Siis onhan nää lauantait kivoja aikoi tavata”. ”Hei! Juu, onhan ne ja on ollut ikävä sua” Maria

Maria ajattelee, että olipas mukavia nuo mummot

vastaa kaihoisasti.

ja tarvinnutkaan miettiä mitä kannatta jutella.

Kaverukset menevät sisälle

asuntoon. Maria ottaa kengät pois jaloistaan ja

Tarjakin on mielissään ja toivoo että seuraavassa

takkinsa päältään. ”Joo, oli tarkotuksena et tehtäis

treffi kerta ois jotenkin privaatimpi. Vähän ajan

pizzat ja katottais jotakin” Tarja toteaa Marialle.

päästä hekin alkavat lähteä koteihinsa nautittuaan

”Hienoo, koska sie luit ajatukseni. Mie rakastan

juttelustaan toistensa kanssa ja mummojen

pizzaa ja elokuvan tai sarjan jakson kattominen ois

kanssa. Mummot olivat herttaisia ja he eivät

kivaa” Maria vastaa innostuneesti. ”Miul on

haitanneet Mariaa ja Tarjaa, vaikka kahdenkeski-

pizzan teko tarvikkeet valmiina ja tehtäis herkullisia

nen aika olikin suunnitelmissa. Seuraavaa tapaa-

vegaaneja pizzoja” Tarja sanoo Marialle. ”Ihanaa

miskertaa suunnitellessa he molemmat tajuavat,

meil onki sitte oikeen nautinnollinen ilta” Maria

että heillä molemmilla on valitettavasti vieläkin

vastaa. Tarja tekee taikinan ja Maria valmistelee

aika kiireistä ja he siksi taas suunnittelevat tapaa-

vihannes- ja vegaanijuustotäytteet. Sitten he

vansa seuraavana lauantaina, vaikka haluaisivat jo

valmistelevat pizzojaan; Maria laittaa pohjaansa

nyt viettää enemmän aikaa toisensa kanssa.

tomaattia, pinaattia ja vegaanijuustoraastetta,

”Nähää ihana Maria!” Tarja sanoo. ”Moikka ihana

Tarja taas laittaa parsakaalia ja vegaanijuustoraas-

Tarja!” Maria sanoo. Tänä lauantaina he jo halasi-

tetta pohjaansa. Hymyilevät ihastunein katsein

vat lämpimämmin. Tarjan matkaa iloisena kotiin-

toisiaan. Pizzat tulevat uunista vartin päästä. He

sa Etu-Noljakkaan, Mariaa ajatellen. Sepänkadun

alkavat liukua olohuoneeseen syömään makoisia

asuntoansa kohti kävelevä Mariakin on ihan

vegaanisia pizzojaan; olut ja siideri heidän juomi-

ajatuksissaan ja ei ole uskoa, että jo ensimmäisenä

naan.

vuonna sitä on ehkä löytämässä jonkun merkityksellisen ihmisen. Lumi alkaa hiljalleen sataa ja tuuli tuivertaa pehmeän viileästi.

Tarja laittaa television päälle. Tarja kysyy, että

Maria on lähdössä kotiinsa ja pukee takkinsa,

”Hei, mitäs myö katsottaisiin. Mikäs sarja tai elokuva

laittaa kengät jalkaansa ja pipon päähänsä. Maria

me valitaan katottavaks?”. ” Voitais kattoo vaik

on menossa ovelle ja Tarja kysyy ”Milloin voi

jotain sarjaa ni voitais kattoo sitä yhdessä. Katotaanko

tavata/nähdä siuta uudelleen; useammin Maria?”.

jotain Yle Areenasta vai Netxlixistä?” Maria vastaa.

”Nähtäisiinkö ens viikolla, vaikka yliopistolla jossain

Tarja hieman miettii asiaa ja ehdottaa ”Vaik Sense

kampusravintolassa?” Maria kysyy. ”Juu, ois kiva

8 sarjaa Netflixistä?”. ”Juu, oonki aatellu kattoo sitä”

nähä yliopistollakin ennen joululomaa” Tarja vastaa.

Maria vastaa hymyilllen. He alkavat katsomaan

Maria alkaa ehdottamaan, että ”Oishan se muka-

sarjan ensimmäistä jaksoa tällä kertaa. Katsomi-

vaa, jos vois vaik joululomallakin tavata, jos ollaan

sen lomassa he jutustelevat, syövät ja juovat.

tääl Joensuus tai Kouvollassa?!”. Tarja ihastuu

Ensimmäinen jakso loppuu ja he alkavat kom-

ajatukseen ” Juu, se ois tosi hienoo vaik saa nähä

mentoida toisilleen mitkä ovat heidän ensi vaiku-

miten joululoma tänä vuonna vietetään”. -”Toivo-

telmansa sarjasta. Maria sanoo, että ”Siis tää sarja

taan parasta ja katotaan lähempänä joulua, miten

on semmoin et noi ihmisten mentaaliset yhteydet on

käy” Maria vastaa. Suloinen suudelma ja sydä-

kiehtovia. Ja että kyseessä on useamman henkilön

mellinen halaus.

porukka, jotka alkavat yhdessä selvittää syitä olemas-

lähiaikoina olla joitain muutakin toisilleen. ”No,

saolonsa tavalle”. Tarja vastaa, että ” Ja siin on kans

miun täytyy lähtee täst kotia päin, joten ihanat heipat

rikollinen järjestö, joka rupee jahtaamaan näitä

siulle Tarja – oli niin ihana illanvietto siun kaa!”

henkilöitä plus musiikki on myös hieno aspekti tähän

Maria sanoo Tarjalle hymyillen. Tarjallakin oli

sarjaan”. Maria nyökkäilee Tarjalle ja jatkaa

ihana illanvietto Marian kanssa ja harmittelee

” Kerronta on mielien kerrontaa ja emootioiden

mielessään, että heillä molemmilla on niin

kerrontaa; se kyl näkyy jakson toteutukses ja sopii

monen kurssin kirjoitustöiden deadlineja ja he

hyvin siihen. Saa nähä minkälainen seuraava jakso

asuvat eri puolilla Joensuuta. Tarja kuitenkin

ois”. Tarja jatkaa, ”Ja ihanaa et täs sarjas tapahtu-

ymmärtää Mariaa ja vastaa ”Juu, ai miten ihan

mat ja emootiot sekoittuu, sykkiii oikeen. Ja he tuntee

illanvietto siun kaa Maria! Ja hyvää yötä siulle (ja

mielessään ja kehossaan toisensa”. Maria toteaa

oman kullan kuvia)!”. Maria hymyillen vastaa

myös, että ”On hieno aspekti et sarja moninainen

”Hyvää yötä siulle kans Tarja (ja oman kullan

kahdeksikko on ihmisiä ympäri maailmaa yhteyksissä

kuvia)!”. Maria lähtee ovesta ulos onnellisena ja

toisiinsa”. Hymyilevät toisilleen, ovat sylikkäin ja

ovi sulkeutuu. Maria kävelee portaita alas, menee

halailevat toisiaan vähän aikaa. Alkavat korjaa-

talon ulko-ovesta ulos, avaa pyöränsä lukon ja

maan olohuoneen pöytää ja Tarja sulkee televi-

lähtee pyöräilemään kohtia kotiaan haaveillen

sion. Molemmat vievät lautasensa ja lasinsa

tulevaa.

Nämä kaverukset taitavat

keittiöön. Siivoavat keittiön pöytää, laittavat ylijäänet pizzan tekoon käytetyt vihannekset ja

Marraskuun loppupuolen toivo joulun lumen

juustoraasteen jääkaappiin, ja jauhot keittiön

peittämästä luonnosta ja joulun yhteisolosta

kaappiin. Tarja sanoo tiskaavansa astiat itse myö-

saattaa toteutua, jos vain jaksamme siihen uskoa.

hemmin ja ettei Marian tarvitse vaivata itseään.

Vai pilaako koronavirus kaiken?

Maria hymyilee ja on otettu asiasta.

The End/Loppu Essi Inkinen

OSTAKKEE IMMEISET HAALARIMERKKEJÄ! Varnitsa-aiheiset 3€/merkki

Historia-aiheiset 3€/merkki

Sitten perseilyyn… nämäkin 3€/merkki

HISTORIAN OPISKELIJAIN LIITON KEVÄTSEMINAARI 25.3.–27.3. OULUSSA

Teema: Ympäristöhistoria

Ohjelma: PERJANTAI 25.3. Pubivisa klo 18 Letkunpuiston Helmi (Uusikatu 23)

6 LAUANTAI 24.3. Seminaariluennot klo 9–15 Oulun yliopiston Linnanmaan kampus sali L4 Sitsit tai vaihtoehtoinen ohjelma klo 18 Oulun Tetra (Mäkelininkatu 31)

I: TEEKKA

S IT

T, PIILOTTA

SETÄMIE

U OL

JA FU

KSI T.

et tä Jo en Jo tk ut ov at sa at ta ne et ku ul la, dip lo mi -in su us sa alk aa vu on na 20 23 ma te ria ali sin öö rie n ko ul ut us ke st äv ien oh jel ma ss a. en ja tu ot te ide n ko ul ut us t Jo en su uTo isi n sa no en te ek ka rit tu le va ti jär ky tys hu n! Tä mä on aiv an va rm as vii na n ha jui hu ma nis te ill e, ku n va nh an ril la gr ill ijo se t te kn iik ka nö rti t tu le va t to ou to a kli nno ss a mo ng er ta ma an jot ain t te ek ka rit go n- kie ltä . Nä mä ky se ise su nn ot yh mu ut ta va t El lin op isk el ija -a si. He my ös de ks i su ur ek si Te tri s- pe lik jän vä lil le aih eu tta va t Su om en ja Ve nä Pi el isj oe ss a ka ns ain vä lis en kr iis in, ku n en et tä ep äil ol ev aa te ek ka rie n su ke llu sv lu sv en ee ks i. lää n ve nä läi se ks i yd ins uk el rn its ala ise t Te ek ka rie n läh eis yy de ss ä va es ti, ko sk a tu le va t ah dis tu ma an su ur ill e tu rv at te ek ka rih uu mo ri aih eu tta a he aiv an va rto mu ud en tu nn et ta . My ös kin vit tu ile ma an ma st i te ek ka rit tu le va t et tä te ek ka me ill e his to rio its ijo ill e sii tä , n tu le pä ät yre ina he eiv ät va lm ist ut tu aa On lyF an sii n. mä än mä kk är in ka ss all e ta i a sit te nk in Va i on ko to tu us te ek ka re ist jot ain iha n mu ut a?

Joensuu on ensisijaisesti opiskelijakaupunki, joka

Joensuuhun teekkarien tulon myötä; salakapakka.

on elinvoimainen yliopistonsa ansiosta. Kiittäkää

Varnitsalle teekkarien tulo Joensuuhun tarkoittaa

Keskustaa ja Keskustan grand old man Johannes

lähinnä, että teekkareihin törmää BeBopin tans-

Virolaista, joka kasvatti maakuntayliopistoja

silattialla. Mahdollisesti myös Varnitsa tekee

ympäri Suomeen 1960-luvulla kuin sieniä sateel-

teekkarien tulevan ainejärjestön kanssa yhteis-

la. Ilman yliopistoa Joensuu kuihtuisi pois, koska

työtä opiskelijabileiden kanssa. Mene ja tiedä.

Joensuun sahateollisuus ei kannata kaupunkia

Mutta teekkareilla on mahdollisuus erottua Joen-

samalla tavalla kuin 100 vuotta sitten. Minä

suussa heidän omien tapahtumiensa suhteen.

syntyperäisenä joensuulaisena tiedostan tämän

Varnitsa tunnetaan lavatanssitapahtumastaan ja

erittäin hyvin. Viimeistään vuonna 1996 katosi

Mikrovillus tunnetaan alkoholistien suosimasta

Joensuun sahateollisuuden suuruuden symboli,

8-approstaan. Teekkarikulttuurin kuuluva mega-

kun Penttilän Saha paloi nuorten poikien tulitik-

lomaanisuus mahdollistaa sen, että teekkarien

kuleikkien myötä. Silloin nuoriso jäi vastarannal-

järjestämästä

le juomaan kaljaa katsoessaan Joensuun vanhan

varmasti ikimuistettava. En ollenkaan ihmettele,

historian tuhoutumista ja uuden historian synty-

jos teekkarit järjestävät tapahtuman, josta kerro-

mistä. Ajan myötä Joensuun yliopisto kehittyi

taan jopa Karjalaisessa. Ken tietää mihin kaik-

Itä-Suomen yliopistoksi, joka kaikessa hyvässä ja

keen teekkarit oikein pystyvätkään!

suuresta

tapahtumasta

tulee

pahassa edustaa modernia yliopistoa, jossa moniTämä setämiehen kolumni kuulostaa teekkarien

tieteellisyys on päivän sana.

nuoleskelulta, ja sitä se myös osittain onkin. Se on myös yliopiston moninaisuuden kannalta

Asiaan kuitenkin kuuluu yhteiskunnallinen puoli,

tärkeää, että saamme hyvin erilaista väkeä yliopis-

joka on Itä-Suomen yliopistolle ja itse asiassa

toon niin tieteen kuin arvojen suhteen. Tietyt

myös historian opiskelijoille tärkeä. Kovat vs.

tahot seuraavat Päivi Räsäsen linjaa kieltämällä

pehmeät tieteet vastakkainasettelu on ollut

kaiken hauskan ja kivan tuomalla esille synnittö-

olemassa yliopistomaailmassa iät ja ajat. Kovan

män tilan periaatteita, jossa syntipoliisit vahtivat

tieteen ihmiset vittuilevat pehmeiden tieteiden

omiensa käyttäytymistä ja rankaisevat syntisestä

ihmisille, että heidän ainoa saavutus elämässä on

käyttäytymisestä täysin kohtuuttomasti. Ei, minä

kymppitonnin opintolaina, kammottavasti tupa-

en nyt puhu ISIS:ksen uskonnollisesta poliisista

kalta löyhkäävä hengitys ja hermoromahduksen

Hisbahista, vaikka tarkoittamani tahon toiminta

saaneet vanhemmat. Pehmeän tieteen tyypit taas

onkin täysin verrattavissa Hisbahin toimintaan.

haukkuvat kovien tieteiden edustajia junteiksi,

Mutta teekkareille tämä synti edustaa opiskelija-

jotka eivät ymmärrä sivistyksestä mitään, kun

elämän suurta hupia ja nautintoa, jossa jokainen

pitää koko ajan leikkiä isojen poikien legoilla.

on tervetullut mukaan, eikä häntä arvoteta sen

Kun pätevät argumentit loppuvat, kovien tietei-

perusteella mitä syntiä hän edustaa. Sen vuoksi

den edustajia haukutaan pehmeiden tieteiden

minä arvostan teekkareita todella mukavana

tyyppien toimesta rasisteiksi ja natseiksi. Eikö

ryyppyseurana ja myöskin ihmisinä. Se mitä olen

kuulostakin hyvin tutulta asialta?

ollut tekemisissä teekkarien kanssa ja mitä tiedän heitä henkilökohtaisesti, yksi asia tulee varmasti

Olen itse kriminologiaan ja oikeushistoriaan

Sentään me varnitsalaiset olemme oppineet

erikoistuvana historioitsijana monitieteellisyyden

elämään Epsilonin kanssa, vaikka välillä Varnitsa

kannalla, koska monitieteellisen profiloitumisen

varas… lainaa Epsilonin kaapeista tavaroita opis-

avulla pystytään saamaan useita tieteenaloja

kelijailtojen aikana.

hyödyttäviä tutkimustuloksia aikaiseksi. Kannattaa mennä Agoralle sukupuolentutkimuksen

Juuri teekkarit tuovat Joensuuhun Itä-Suomen

puolelle, jos haluaa tieteeltään nurkkakuntaista

yliopiston puuttuvan palasen kovista tieteistä.

oman navan tuijottelua, jossa kaikki ulkopuolinen

Meillä on jo entuudestaan automaatiotekniikan

ajattelu nähdään uhkana omalle egolle. Joku

DI-ohjelma, mutta se on vain maisterivaiheen

tietysti voi kysyä, että miten kova ja pehmeä tiede

koulutus, ja se ei ole Itä-Suomen yliopiston täysin

voidaan yhdistää yhteen tässä asiassa. Se on vähän

oma koulutusohjelma. Tuleva koulutusohjelma

sama kuin yrittäisi parittaa persun ja vihervassa-

on Itä-Suomen yliopiston oma koulutusohjelma,

rin yhteen. Minä sanon, että se on helposti mah-

ja se sisältää kandi- ja maisterivaiheen. Varsinkin

dollista. Minä joudun tulevassa väitöskirjatutki-

lähiseudun

muksessa

1930-luvulla

koulutusohjelma on iso henkilöstöresurssi, koska

kemiaa ja fysiikka hyödynnettiin suomalaisessa

valmistuttuaan aika moni maisteri jää yliopisto-

teknisessä rikostutkimuksessa. Siinä tilanteessa

kaupunkiin, kun kaupungin läheisyydestä löytyy

pehmeinkin yhteiskuntatieteilijä joutuu kiltisti

työpaikka ja kännissä isketyn fuksin kanssa on

perehtymään koviin tieteisiin.

menty kihloihin. Yliopisto on kuitenkin Suomen

selvittämään,

miten

suurin

teollisuuden

paritusinstituutio.

kannalta

Minä

kyseinen

muistankin

Oulun yliopistossa vieraillessani koko paikka oli

vanhana setämiehenä, kuinka aikanaan Varnit-

kuin yksi iso lentokenttäterminaali, jossa kaikki

sa-lehden juoruliitteissä juoruiltiin varnitsalais-

kovat ja pehmeät tieteet olivat saman katon alla.

ten

Selviä rajalinjoja ei ollut, jonka myötä mikään

jääkin ihmissuhdedraamoissa helposti kakkosek-

alue ei ollut humanistille no-go zonea, vaan

si, kun tarkastellaan varnitsalaisten parisuhteita.

parisuhdetilanteista. Temptation

Island

kaikki jakoivat keskenään samat tilat. Monikulttuurinen unelma toteutui Oulun yliopistossa.

Itä-Suomen yliopisto on viime aikoina kasvanut

Toisin on Joensuussa, jossa Tiedepuistoon yksi-

huomattavasti erityisesti Joensuun suhteen, kun

kään humanisti ei uskalla mennä ruokailemaan,

Savonlinna uhrattiin verisellä koulutusalttarilla

koska kyseinen alue on täysin miehitetty kooda-

Joensuulle, jonka myötä 800 opettajaopiskelijaa

riopiskelijoiden toimesta kunnon startup-gettok-

siirtyi Joensuuhun. Myöskin Itä-Suomen yliopis-

si. Siellä ei uskalla mennä hissiin, jos ei halua

tossa alkanut logopedian koulutus tuo yhteiskun-

joutua startup-hissipuheiden kohteeksi. Aivan

nalle

varmasti tämä Joensuun kampuksen tilanne on

Ymmärrän kyllä hyvin, miksi kyseisiä puhetera-

perua Joensuun 1990-luvun skinhead-liikkeestä.

peutteja tarvitaan. Hesen ihmisten puhe on välil-

Tässä

dialektiikassa

lä sellaista mongerrusta, että tämä paljasjalkainen

johdatin asiat ennalta päätettyyn pisteeseen; niin

karjalainen ei ymmärrä ollenkaan. Historiakin on

kuin nykyään on muotia tehdä. Historia on

saanut osansa yliopiston kukoistuksesta, kun

poliittista polttoainetta, kuten profeetta Korpela

historian aloituspaikkojen määrä kasvatettiin

on aikanaan todennut.

30:stä opiskelijasta 40:ään opiskelijaan.

marxilais-leniniläisessä

paljon

kaipaamiaan

puheterapeutteja.

Joku kyynisempi voisi sanoa tämän olevan

Joensuun yliopisto oli aikanaan pieni yliopisto,

esimerkki siitä, että yliopistosta tehdään maisteri-

jolla oli hyvin vahva osaaminen humanistisissa

tehdas, jossa liukuhihnalla tuotetaan maistereita

tieteissä. Mutta se muuttui Itä-Suomen yliopis-

työelämään. Sen myötä tieteen laatu tulee kärsi-

ton myötä, joka tarkoitti kovien tieteiden merki-

mään, kun tärkeintä on työntää kakkoslaatua

tyksen kasvamista merkittävällä tasolla. Uskon

olevia maistereita työelämään, jotta opetus- ja

kuitenkin kovien ja pehmeiden tieteiden väliseen

kulttuuriministeriöstä

yhteistyöhön, koska molemmat tasapainottavat

saadaan

valmistuneista

toisiaan

maistereista rahaa.

kuin

krapularyyppy

tenttiaamuna.

Kuitenkin minä tulen viimeiseen asti vastustaYmmärrän myöskin ne huolet, että tulevaisuu-

maan sitä, että kovien tieteiden nimissä pehmeitä

dessa kovat tieteet voivat dominoida pehmeitä

tieteitä lähdetään syrjimään. Vastustan samalla

tieteitä yliopiston rahoituksen suhteen. Yhteis-

tavalla sitä, että ainejärjestöissä koulukiusataan

kuntatieteillä kun ei saa yhteiskunnalle uusia

jäseniä, koska heidän mielipiteensä eivät satu

Nokioita tai Rovioita aikaiseksi.

miellyttämään tiettyjä piirejä.

-Marko Piipponen, Varnitsan oma ex-karismaattinen puheenjohtaja

Liian monta laulua Oli tavallisen tympeä marraskuinen ilta, pakka-

Jono ravintola Kimmelin edessä kiemurteli pitkä-

nen kiristyi. Joensuun keskustassa vallitsi kalman

nä ja levottomana kuin saalistaan kärkkyvä pyton.

hiljaisuus. Niin naurettavan kolkko hiljaisuus,

Perjantai-iltaisessa jonotuksessa ei sinänsä piile

että ainoastaan pomppiva okapallo puuttui. Ja

mitään arvoitusta ratkaistavaksi, mutta täksi illak-

hiljaisuudesta puheenollen, missä kaikki ihmiset

si kerta luvattiin ainutkertaisuutta ja sähinää. Jos

olivat? Baareissa? Katajan ottelussa? Ehkä lauk-

kuitenkin ihan totta puhutaan, niin olin luullut

karadalla? Ehei, ei sinne päinkään. Tämä oli

ukon jo lopettaneen keikkailunsa ja niin olisikin

valjua

ollut paras. Siis mieluusti jo 30–20 vuotta sitten.

todellisuutta,

lässähtänyttä

20-lukua.

Kadut ja liikehuoneistot seisovat tyhjillään, eikä

Frederikin

kymmenennelle,

sadannelle

tai

vastaantulijoita missään. Juhlat peruttu ja hupi

toiseksi viimeiselle keikalle tuskin kannatti

kielletty. Luoja ties kuinka pitkäksi aikaa. Väki

vaivautua, mutta kun hän nyt kerran oli luvannut,

pysyttelee visusti kotonaan ja baarimikko jää

ettei enää kuunaan keikkailuun erehtyisi, oli kive-

yksin pitelemään pyyhettään. Kelvotonta, surke-

tystä säännöstä lupa lipsua. Vähän itsepetosta ja

aa ja taas kelvotonta. Mutta millainen oikku

vakuuttelua vaati tulla siihen lopputulemaan, että

sattuikaan planeettojen asennossa, kun juuri sinä

maksaisi siitä viimeisestäkään. Silloin tällöin järki

kuolleena marraskuun iltana päätimme kavereit-

kärsii rökäletappion, enhän muuten olisi jutusta

teni kanssa lähteä Frederikin keikalle. Ei se ollut

kirjoittanutkaan. Asennoitumiseni Frederikiin oli

oma ideani, olin alun perin tullut aloituspaikalle

kerta kaikkiaan kumman jakomielistä. Inhosin

lähinnä korttia pelaamaan. En tajunnut silloin,

hänen biisejään, mutta jotenkin kamuni saivat

enkä oikein vieläkään, miksi jätkät odottivat

myytyä ajatuksen junttiestetiikan itseisarvosta.

laulutaidottoman rentun keikkaa kuin intiaanit

Frederik oli tässä merkillisessä systeemissä kuin

sadetanssiaan. Tuskin saan vastausta, jään ihmet-

toteemi, joka kanavoi itseensä hillitöntä ja vitaalia

telemään. Mitäs siitä. Muistan, jotenkuten, että

verkkopaitaenergiaa. Kaiketi minun olisi pitänyt

pian sitä joukolla raahusteltiin Kimmeliä päin.

kunnioittaa katoavaa kansanperinnettä, mutta

Pelurin uhmaa oli ilmassa ja viinin litkimisellä oli

eivät kaverinikaan kyllä vouhotuksissaan mitään

jotain tekemistä asian kanssa. Ihan naurattaa,

välkkyjä olleet. Anteeksi, mukavia mulkkujahan

kuinka porukan keskellä harppoessani erotin

ne olivat. Oli miten oli, jonotellessa astuin

pimeyttä halkovan kirkon neonristin muistutta-

hölmön toiveikkuuden ansaan ja epäluuloni

van hurjan ja kurjan elämän vaaroista. Mutta

olivat haihtumaan päin. Kuvittelin viimeisyydes-

yritykseksi se jäi: olin kännissä ja Jeesus-vauva

sä olevan salattua magiaa, kokemuksissa kypsyte-

poti tuhkarokkoa.

tyn lopun katoavaa tenhoa. Viimeisellä kerralla sitä odotti kaikkien ässien tulevan läväytetyiksi pöytään ja helvetinmoista jytinää nostettavaksi ilmoille. Sellainen oli hupsu toiveeni. Kuvitelmani ilahduttamana aloin ensi kertaa sinä päivänä olla kohtalaisen hyvällä tuulella.

Seuraavan parin tunnin aikana ei kuitenkaan

hämähäkki. Hän nautti tekemisestään ja oli laval-

tapahtunut

mitään

mainitsemisen

arvoista.

elementissään. Siitäkin

huolimatta, että

Ensimmäiset kaksi tuntia silpoutuivat odottami-

musiikki itsessään oli kaikilla kriteereillä latteaa

seen, mitä nyt luurankomainen basisti soitti

ja elotonta. Biisien sanoitukset taas… Antaa olla.

Frederikin tuotannon ulkopuolisia covereita.

Kiljuvaa ristiriitaa esiintyjän ja musiikin välillä oli

Ilman juomista olisin sännännyt jo ensimmäisen

vaikeaa ohittaa. Silti, uskomatonta kyllä, yleisö oli

vartin aikana pihalle. Seistiin ja seistiin, likaisella

kaikkien hänen bravuuriensa edessä sulaa vahaa.

lattialla aivan lavan edessä vartomassa kuningas-

Yleisö kerjäsi kuin auringossa hullaantunut leijo-

juntin näyttäytymistä. Mutta mitäpä hyvistä

nankesyttäjä yhä vain uusia temppuja härkäpää

paikoista, kun näyttämö on tyhjä. Aloin jo

Reetulta. Miten kukaan pystyy vetämään Titani-

varmaan unohtaa paikalle tulemisen tarkoituk-

cin kaltaisia renkutuksia ja onnistua silti pysy-

sen, kunnes illan tähti vihdoin ilmestyi lavalle

mään jollain ilveellä uskottavana? Äitelää vedä-

huutojen säestämänä. Peruslöpinät alta pois ja

tystäkö, se ei tainnut tulla kenenkään mieleen. Se

sitten suoraan asiaan: täyslaidallinen junttidiscoa

jos mikä on uskomatonta. Reetu oli kaikesta

kahdeksan euron hintaan. Tyttö oli kuin tiikeri ja

kriitikoiden ja nyrpistelevien älyköiden nurinasta

kolmekymppinen vanha Vilma kömpi lavalle

huolimatta omalaatuinen voittaja, rohkea tiensä

Frederikin kainaloon. Sitten olikin viriilimmän

raivannut pirulainen. Ikivoipa jättiläinen mautto-

näytöksen vuoro. Erikokoisia alushousuja lävähti

massa sfäärissään. Myönnän koko homman

yleisöstä Frederikin käsiin, kuin kasa kuppaisia

olleen lopulta ihan käypää show´ta. Kyllä vain. Ja

paskalortteja. Frederik ryhtyi oitis nuuhkimaan

tiedättekös, tarpeeksi menoa ja sopivaan mielen-

alushousuja typerä hymynkare naamallaan. Hän

tilaan sysäydyttyäni, aloin olla kypsä uskomaan

muistutti erehdyttävästi kalaravintolan jätteitä

juttuihin. Kenties Suomen musiikkielämään jää

penkovaa kujakollia. ”Tanja? Liisa? Pirkko?”

jonkinlainen aukko Reetun poistuttua ja saattaa

-kuuluivat valistuneet ja happaman uhon hienos-

Seiskalehtikin joskus kalauttaa naulaa kantaan.

tuneisiin nyansseihin erikoistuneet arvailut. No,

Ehkä lavalla riekkunut rietas kalukalle oli sitten-

panomiehelle oikkunsa sallittakoon. Musiikkia

kin Tapion voivotellessa hoidellut saunan lauteil-

ryhdyttiin taas soittamaan ja heiluttelin nyrkkiäni

la niitä kahta vaihtarimisua. ”Ehkä, jospa, mah-

ilmassa kuin idiootti.

dollisesti…” Lyhyeen katkesi pohdintani, minut keskeytti

kaksi

takavasemmalta

olivat

pukeutumisestaan

kiilannutta

pölvästiä.

Jälkeenpäin olen eniten aprikoinut sitä, miten vikkelä Frederik oli liikkeissään. Ainuttakaan tärähtämätöntä kuvaa en saanut keikalta napatuk-

Pölvästit

si, enkä usko pelkän seipäässä olemisen selittävän

rokkareita. Niittitakit, mustuutta ja takkuiset,

kuvien epätarkkuutta. Useimmat Frederikin

pitkät tukat. Ne olivat huvittelemassa, etsimässä

ikäiset miehet olivat kuolleet ja jos eivät olleet,

ironista apparaattia siipeileville egoilleen. Näki jo

niin heidän olisi pitänyt olla, siltä he ainakin

kauas, että heissä oli urvahtanutta, imelien pieru-

näyttivät. Frederik oli kuitenkin ikää uhmaten

jensa haisteluun mieltynyttä keskiluokan kapina-

erinomaisissa ruumiinvoimissa ja asteli keveästi

henkeä. Näyttivät melkoisen rumilta lävistettyine

edes ja taakse, kuin vaahteran lehdellä tanssiva

nenännysineen ja maalattuine tihrusilmineen.

päätellen

Itse asiassa heitä oli helppo inhota heitä katso-

katseita väkijoukkoon ja jätti meidät rauhaan.

malla. Siksi heitä ei katsottu. Kaikki niissä

Vaikkei hän uskonut meihin, niin onneksi sitten

tyypeissä potutti minua. Hyvä on, myönnän että

omiin silmiinsä. Sitten punaiset valot välkkyivät

vitutukseni olisi jäänyt vähäiseksi, elleivät tyypit

kuin vihoviimeisessä porttolassa ja esitysvuorossa

olisi röyhkeästi tunkeutuneet reviirillemme.

oli ”Linda Linda”, eli lähes neljään minuuttiin

Kuitenkin — pahanilman lintujen ilmestymisen

venytetty, tutkiskeleva sarja maailman toitote-

myötä jotain outoa tapahtui yleisön käytöksessä,

tuinta paskatörinää. Jokin jähmettynyt ja särkevä

se nimittäin alkoi puskea minua ja kaiteella ollut-

ääni alkoi kiertää tilassa. Luulen sen alkaneen

ta kaveriani vähän niin kuin meren aallot lyövät

väen paljoudesta, äänentoiston ja hurlumhein

rantaa kovalla tuulella. Tai ehkä Frederik sai

yhteisvaikutuksesta. Oman fiilikseni rippeetkin

porukan massasuggestion valtaan. Tiedä häntä.

olivat

Tiedän vain, että oloni kävi siitä eteenpäin

Ongelmaani pahensi sekin valitettava tosiasia,

epämiellyttäväksi. Niin käy herkästi, kun vastassa

että baaritiski oli ulottumattomissani, jossain

on hien ja kaljan hajuinen ihmistaifuuni! Eipä

hornantuutissa. Valot vain kieppuivat villisti

meidän auttanut kuin yrittää luovia kaoottisena

punaisina ja sinisinä leimahduksina, musiikin

hyökyvän ihmisvilinän keulassa. Olimme autta-

hakatessa hervottomia tärykalvojani. Minusta ei

matta puristuneet vasten lavan kaidetta. Jeska-

ollut remuamaan, laitoin silmät kiinni.

haihtunut

ilmaan, ohimoani

tykytti.

mandeer, se oli yhtä tungoksen, epämääräisten kosketusten ja hankausten löysää sirkusta: Olka-

Loppu saattaa olla hidas tai nopea, mutta loppu

pää vasten olkapäätä, perse vasten persettä. Mah-

tulee kuitenkin. Pitkään meni, kunnes mökä

dollisuudet hupenivat olemattomiin: ei pakotietä,

vaikeni ja rusennus löystyi. Esitystä seurasivat

eikä varaa menettää paikkaansa kaiteen läheltä —

salamavalot ja jälkibileet. En paljoa juttuja kuul-

ainakaan ilman käsirysyä.

lut. Porukka, jonka kanssa ilmestyin, liukeni vähin äänin omille teilleen. Ennen kuin keksin

Takaa ja sivuilta suuntautuvalla puskemisella oli

itselleni mitään muuta tekemistä, oli tilattava

seurauksensa. Huomasin metallikaiteen pult-

paukku. Vodkatonic limetillä. Se maistui hyvältä

tauksen alkavan pettää. Oli hilkulla, ettei koko

kaiken seisoskelun ja tuuppimisen jälkeen. En

roska rysähtänyt lavalle poikittain, jota estääk-

millään jaksanut lähteä rajoitettua yöelämää hais-

seen turvamies — melko tarkka kopio King

telemaan, saatoin yhtä hyvin tuijottaa tuopinpoh-

kongista — hiipi lavan reunaa pitkin tiuskimaan

jia yhdessä paikassa. Höttöinen unelma kuvitella

puoleemme:

HELVETTI

asioiden olevan jotenkin toisin, jossain muualla.

REPIKÖ SITÄ KAIDETTA IRTI!” Yritimme

Imuroin juomani, rupesin työstämään seuraavaa.

laihoin tuloksin upottaa viestiä turilaan kalloon,

Jostain syystä aloin tiskillä ajattelemaan tuntemi-

ettemme suinkaan pyrkineet kaiteen kaatami-

ani naisia. Jotkut olivat sanoneet minun ansaitse-

seen, vaan ympärillämme heiluvat torvelot huo-

van parempaa ja että minun pitäisi olla kuningas.

juivat ja hyppivät tyrkkimässä ja likistämässä

Jotkut sanoivat jotakin muuta. Vitut niistä ja

meitä. Elastisena kaverina gorilla loi hetken

kaikista maailman Discovaloista.

”ÄLKÄÄ

NYT

Minusta riippumattomista syistä tanssilattia veti ihmisiä, enkä välittänyt ymmärtää mitä ne syyt olivat. Onnenkerjäläiset kankeine liikkeineen, hytkymässä vanhoissa vaatteissaan. Miehet ja naiset kärkkymässä siivuaan elämän karkeloista: rahasta, seksistä, juomista ja euforiasta. Onnenkerjäläinen olin itsekin. Havaitsin vähäiseksi ilokseni lattialla kahdenkympin setelin. Yhdellä se hulahti pariin juomaan, toisella viikon ruokiin. Mitäs heistä, raha oli minun nyt. Taittelin setelin tyhjään lompakkooni ja päätin illan olleen siinä. Sänky kutsui. Palasin ulos kylmyyteen. Ovien sisäpuolella ei ollut mitään, enkä ollut varma ulkopuolestakaan. Taivaalta näkyi varisevan myötänään raskaita luminokareita ja kaupunki pisti silmään aiempaa kuolleemman näköisenä. Yksinäinen taksi kiiti sillalla keskustaa kohti. Pieneksi käyvän auton yllä taivas näyttäytyi likaisen harmaana, kuin hiilenpätkällä rasvaiselle paperilla hangattu kuvatus. Huputettuna ja tuiskussa dallaillessani en välittänyt paskan vertaa Frederikistä, pölvästeistä, gorillasta tai talven tulosta. Hiiteen kaikki vaan. Jotenkin vain hirvitti, miten hitaasti tajuaa vanhojen juttujen kertautuvan illasta toiseen. Ollaan liiaksi virvatulten lumoissa, liian paatuneita ja typeriä keksimään itsellemme mielekästä tekemistä. Kuppiloiden päämäärätön kiertely, surkeiden jollotusten sietäminen, tietämättömyydessä vellominen… Kaikki yhtä tyhjän kanssa; aina löytyi joku tekosyy kusta ainoan elämänsä päälle.

-Näppi Nokinen

Toivossa on hyvä elää... Toivominen on vekkuli juttu. Toivo usein liittyy

toivominen on aika kutkuttavaa. Haaveilemisen

peruskohteliaisuuteen. Saatetaan toivottaa hyvät

voi nähdä yhtenä toivomisen alalajina tai ylälajina

jatkot tai toivoa toisen ihmisen paranemista.

tai jonakin sen kaltaisena. Ja se vasta kutkuttavaa

Tällöin ei toivominen ole kuitenkaan aidoimmil-

onkin. Ajattele nyt sitä upeaa kotia, jossa haavei-

laan. Aidoimmillaan toivominen on sitä, että

let joskus asuvasi. Eikö tunnukin elämä opiskeli-

jotakin haluaa niin kovasti, että terve maalaisjärki

jaboksissa heti paremmalta? Ei siis siinä mielessä,

väistyy taikauskon tieltä. Vaikka toisaalta taikaus-

että se boksi tuntuisi kivemmalta päinvastoin, nyt

koinen toivominen voi tapahtua myös ihan huvin

se vasta ankea onkin. Mutta se, että tämä on vain

vuoksi. Ihminen voi myös toivoa esimerkiksi

väliaikaista, ja joskus asut hienossa kodissa. Se,

irronneen ripsen puhaltaessaan jotakin, vaikkei

että on jotakin tavoiteltavaa, on elämänlaadun

oikeastaan edes usko sen auttavan. Vähän niin

kannalta aika merkittävä asia. Tavoiteltava asia

kuin tuplavarmistukseksi. Ei siitä mitään haittaa-

voi olla jaksaminen seuraavaan tupakkataukoon

kaan ole. Sitten sen saman asian eteen voi tehdä

tai sinnitteleminen kesään. Tai mitä näitä nyt

niska limassa töitä ja onnistua, eikä koskaan oike-

on…

astaan saa tietää toimiko ripsen puhaltaminen vai So dream big. Ja hei! Kanttaa kirjoittaa halua-

ei.

mansa asiat paperille ja säästää se paperi. Joskus Joku Antti Holman Radio Sodomaa kuunnellee-

tarpeeksi pitkän ajan päästä on mukava kaivaa se

na voisi todeta, että taikauskoinen toivominen

esille ja huomata saavuttaneensa asioita, joista

toimii parhaiten niska limassa töiden tekemisen

aiemmin haaveili. Tai joita toivoi. Ja jos tuntuu

kanssa yhteisvaikutuksessa. Milläs todistat, ettei

siltä, että tämä akateemisen työttömän elämä ei

näin ole? Nimenomaan, et millään. Voit vain

ole lähelläkään sitä, mitä joskus halusi, voi olla

hymähdellä ja todeta, ettei tuossa ole järjen

kaivamatta toivepaperia ollenkaan esiin. Ja jos se

hiventäkään. Mutta loppupeleissä todistustaakan

pomppaa odottamatta esiin, kun muutat jälleen

voi katsoa olevan ei-uskovilla. Ja sitä paitsi usein

uuteen asuntoon maksamattomien vuokrarästien

julkisesti itsensä ei-uskoviksi identifioivat harras-

takia, niin aina sen voi polttaa lukematta. Ja jos

tavat taikauskoisia riittien kaltaisia toimia kodeis-

kuitenkin luet sen… niin no, sitten luet.

saan piilossa muiden katseilta. Se Toivon oma lapamato Toisaalta toivominen voi olla laajempaa, niin sanottua manifestointia. Se on kaiketi jotakin sen suuntaista, että asiat pitää ensin ajatella, jotta ne voivat toteutua. Okei, ei siitä sen enempää. Menee yli tämän kirjoittajan hilseen. Mutta voisin todeta, että jonkun asian haluaminen ja sen

Kuvaus: Aivopähkinä on Varnitsa-lehteen kehitelty pienimuotoinen tietovisa. Se on tarkoitettu niille, jotka haluavat pitää tai laatia tietovisaa muille, mutta eivät ole hallituksessa tai halua olla hallituksessa sen takia! Aivopähkinä koostuu kahdesta osiosta: 1. Tietovisaosiosta ja 2. Randomtehtäväosiosta. 1. Tietovisaosiossa on kysymyksiä, jossa on joko kysymys ja kolme vaihtoehtoa tai kysymys ja kolme vihjettä, joiden avulla tietää, mitä tai ketä haetaan. Pisteiden lasku kolmessa vaihtoehdossa, oikeasta vastauksesta tulee 2 pistettä ja, koska kysymyksiä on 10, siksi kokonaispistemäärä on 20 pistettä. Kolmessa vihjeessä sen sijaan on mahdollista saada jopa 30 pistettä, jos onnistuu arvaamaan heti ensimmäisestä vihjeestä. Ensimmäinen vihje on 3 pisteen arvoinen, toinen on 2 pisteen ja kolmas on 1 pisteen. 2. Randomtehtäväosio on osio, joka vaihtelee aina, eli se ei pysy aina samana. Randomtehtävä voi olla kuva-arvoituksia, sanaristikko, yhdistelmätehtävä tai etsi laatikosta seuraavat sanat. Randomtehtävä vaatii vähän luovuutta ja tekniikan osaamista, kuten paint ohjelman (kuva-arvoituksiin) tai Word taulukon käyttöä (sanaristikoon tai sana laatikon tekoon). Tämä osio voi olla joskus aika tilaa vievä, siksi se ei aina ole päässyt lehteen, kun tilaa ei ole ollut. Osion vaativuus osaamisen ja tilan suhteen ovat syyt, jotka voivat vaikuttaa siihen, ettei tätä osiota aina ole. Ajatus tähän lähti Aamulehdestä, jossa arkisin on kolmen vaihtoehdon kysymykset ja sunnuntaina kolmen vihjeen kysymyksiä. Randomtehtäväosiosta vain kuva-arvoitus saa ideansa Aamulehden perinteisestä kuva-arvoitus osiosta, muut tulevat yleisesti koulujen tehtävä-ja harjoituskirjasta. Teemaa ei ole pakko olla, mutta se voi auttaa fokusta tietovisan laatimisessa, kun on jokin tietty aihe! Tietovisojen ystävät tervetuloa sekä laatimaan että vastailemaan! Hallitukselle pieni toive, voisitteko aina kysyä, haluaisiko kukaan hallituksen ulkopuolinen tulla mukaan laatimaan tietovisaa?

1. (Spoiler alert) Animaatiossa Avatar the last airbender on jakso, jossa Aang, Katara, Sokka ja Toph joutuvat ylittämään käärmesalmen päästäkseen Ba Sing Seihin ja auttakseen lasta odottavaa perhettä. Minkä lapsi sai nimeksi ja minkä mukaan?

6. Missä nickelodeonilla esitetyssä ohjelmassa keijut toteuttavat 10-vuotiaan Timmy Turnerin toiveita? a) Winx Club b) Fairly Odd Parents c) Danny Phantom

a) Snake (käärmeen mukaan) b) Bay (salmen mukaan) c) Hope (toivon mukaan)

7. Kuka on kirjoittanut kirjan toiveita täyttävästä Apinan tassusta? a) WW Jacobs b) Freddie Francis c) Stephen King

2. 2. Mitä laulua Samu Sirkka laulaa Pinocchio elokuvan alussa ja perinteisesti Samu Sirkan joulutervehdyksessä? a) An Actor’s Life for Me b) When You Wish Upon a Star c) I’ve got no strings

8. Mitä henget oikeasti ovat? a) vapaita henkiolentoja, joiden tehtävä on toteuttaa toiveita b) orjuutettuja henkiolentoja, joiden tehtävä on vartioida aarretta c) ylimmässä asemassa olevia henkiolentoja, joiden tehtävä on huijata toivojaa

3. Kuka kuningas Kreikan mytologian mukaan toivoi kultaista kosketusta? a) kuningas Midas b) kuningas Minos c) kuningas Kefeus

9. Mitä Niiskuneiti toivoi Taikurilta kirjassa Taikurin hattu? a) uusia korvia b) uusia käsiä c) uusia silmiä

4. Miten jatkuu lause ’Careful what you wish for...’? a) ’...it may come true.’ b) ’...it might just come true.’ c) ’...it can come true.’

10. Antiikin Kreikan mytologian mukaan Pandoran lipas sisälsi kaiken pahuuden, mitä maailmassa on tänä päivänä, ja jonka Pandoran uteliaisuus vapautti. Pahuuden vapauduttua lippaan pohjalle jäi yksi hyvä. Mikä/Mitä lippaan pohjalle jäänyt hyvä oli?

5. Mikä Pokemon tunnetaan toiveiden täyttäjänä? a) Mew b) Celebi c) Jirachi

a) usko b) toivo c) rakkaus

Humukuppilan väkeä Tämän kertaisessa humukuppilassa pääsemme tutustumaan Janette Varikseen (2. vsk). Hän valikoitui kakkosien joukosta, koska hän tuli päätoimittajalle ensimmäisenä mieleen. Kurja kohtalo sinänsä. Kuitenkin, kuin urhean varnitsalaisen voi odottaakin, hän otti iskun vastaan päästäen kanssavuosikurssilaisensa pälkähästä.

Kerro vähän itsestäsi.

Xylitolpastillit vai -purkka?

Olen Janette ja toisen vuoden aineenopettajaopiskelija. Oon kotosin

Pastillit. En oikeen tykkää jauhaa purkkaa.

Lappeenrannasta ja karjalaiseen tapaan aika puhelias tyyppi. Oon tosi utelias ja tykkään haastaa itseäni erilaisissa asioissa. Päiväunet ja netflix on parasta

Olit edellisessä hallituksessa SOOL-vastaava. Lähtisitkö joskus uudelleen hallitushommiin?

ikinä ja lemppari harrastus on tällä hetkellä sulkapallo.

En usko, että miulla olis motivaatiota lähteä uudestaan hallitukseen.

Koska olemme historianopiskelijoita on kysyttävä: mikä asia oli ennen paremmin?

Edellisessä Humukuppilassa haastateltu fuksi Maria Sallinen halusi tietää: ”Miten olet mieltänyt toisen opiskelijavuoden korona-aikana? Miten se on eronnut fuksivuodesta?

Tää on kyllä paha, koska lähtökohtasesti moni asia on parantunut. Oon kuitenkin sitä mieltä, että lastenohjelmat oli ennen parempia.

Toinen vuosi on ollut sen puoleen rennompi kun kaikki käytänteet ja asiat on ollut tuttumpia ja on tunne, että tietää mitä tekee. Tänä vuonna ei

Onko kakkonen aina ykkönen?

myöskään koronarajotuksia oo ollu niin paljon kuin fuksivuonna.

Tää riippuu tietysti täysin asiayhteydestä.

Kenet uhrataan seuraavaksi Humukuppilan alttarilla ja mitä haluaisit kysyä häneltä?

Mämmi vai pasha?

Siirretään pallo seuraavalle vuosikurssille eli kolmannelle vuosikurssille.

Pasha.

Sieltä voi lehden toimikunta valita seuraavan uhrin. Häneltä voisin kysyä lempi Winx Club-hahmoa.

Mitä toivot eniten (maailmanrauhaa ei lasketa)? Sanotaan vaikka itsekkäästi, että toivon itselleni hyvää ja pääosin onnelista elämää.

Mielipide lehden teemasta? Teema sopii hyvin tähän hetkeen kun aletaan taas käynnistelemään ainejärjestön toimintaa koronan jäljiltä ja muutenkin mennään eteenpäin ainejärjestönä.

Tietoa lehdestä

Kiinn osta ako aine järje stöle htito imin ta? Halu atko juttu si/ku vasi lehte en? Liity lehd en toim itusk unta an! Ota yhte yttä lehd en päät oimi ttaja an Mona Terä ksee n joko sähk öises ti (mon at@u ef.fi) tai naam atus ten. Tämä n ja aika isem mat num erot näet väril lisin ä osoit tees ta http: //iss uu.co m/va rnits a/do cs

LASKUSSA

A S S U S U NO

+ + +

Varnitsa-lehti 1/2022

Articles inside

Aivopähkinä

Toivossa on hyvä elää

Liian monta laulua

Setämiehen kolumni

Luonto kriisissä ja ihmisten emoo�ot kyseessä

Gradunaloi�ajan opas

Puheenjohtajan palsta

Herzi Camp

Kertomus erään ihan tavallisen ihmisen ihan tavallisesta lomapäivästä

Pääkirjoitus

Kuinka ryhtyä hyväksi diktaa�oriksi?

Vas�ne kirjoitukseen ”Huolestuneiden varnitsalaisten kannano�o”

Ei mitään. Iankaikkinen. Tuntematon

Koposopon tervehdys