Gradunaloi�ajan opas

1) Kirjoita asiakirjalle, esimerkiksi WordPadiin tai Wordiin, jokainen mahdollinen juttuidea. Ideoiden ei tarvitse olla jalostuneita, luokkaa ”JR 7:n komentajien henkisen tilan vaikutus rykmentin etenemiseen välillä x 1943 – y 1944 uuden tutkimusnäytön valossa.” Yleisluontoisemmat aiheet kelpaavat aivan hyvin. Esimerkiksi ”ruoan historia x alue y vuosirajaus”, ”puurakentaminen Itä-Suomessa x alueella vuosina xxxx-xxxx” tai ”lehden x käyttämä retoriikka (liitä tähän sinua kiinnostava aihe).” Mitä useampi aihe, sitä parempi.

Keskeistä on, että aihe kiinnostaa jollain kurin. On melko tympeää tutkia aineistoa, joka ei voisi kiinnostaa rahtuakaan, joten ensimmäinen rajausneuvo on: mieti, mikä sinua kiinnostaa. Jos aiheita on useampia, ne kaikki kannattaa ottaa ylös. Aiheiden tutkiminen ja rajaus on sitten myöhemmin helpompaa. Jos et tiedä, mikä sinua kiinnostaa, muistele aiempia kursseja, vapaa-aikasi käyttöä (vaikkapa viihde, dokumentit, uutiset, harrastukset yms.) ja hae esimerkiksi verkosta hakusanoilla satunnaisesti. Viime kädessä ohjaajasi antaa aiheen, jos mitään ei vain löydy

2) Ota yhteyttä seminaarin ohjaajiin, ohjaajaan, jos jo tiedät, kenen valvonnassa haluat työsi tehdä. Kannattaa hyödyntää laitoksemme henkilökunnan asiantuntemusta, eli jos haluat tehdä sotahistoriasta, ota ihmeessä yhteyttä alan asiantuntijaan. Viestin lähettäminen useammalle ei myöskään ole kiellettyä. Olosuhteiden mukaisesti läsnä-/etätapaamiset ovat oikein käteviä, kun suunta tuntuu olevan hukassa, eikä näitä kannatakaan häveliäisyyttään jättää käyttämättä. Eli rohkeasti yhteyttä eteenpäin vain. Muista myös ilmoittautua graduseminaariin ja osallistua tapaamisiin säännöllisesti. 3) Rupea perehtymään alan tutkimukseen. Käytännössä siis suorita hakuja kirjastojen tietokannoissa, verkkotietokannoissa, yleisillä Internet-hauilla sekä kyselemällä. Laita lainat vetämään ja plärää sekä fyysisiä että sähköisiä kirjoja ottaen talteen hyödylliset. Ctrl + F on ajan- sekä hermojensäästäjä sähköisissä aineistoissa, hyödynnä sitä. Aineistoa kannattaa kerätä mieluummin liikaa, kuin liian vähän. Karsiminen onnistuu aina, mutta uuden etsiminen kesken kaiken on rasittavaa.

Koneelle kannattaa viimeistään tässä vaiheessa luoda alikansio luokkaa ”Gradukansio 20xx”. Tuonne kansioon sitten talletat kaikki mahdolliset Word- ja WordPad – asiakirjat, PDF:t, kuvat sun muut olennaiset tiedostot sähköisessä muodossa. Kansio kannattaa myös materiaaleineen varmuuskopioida muualle, esimerkiksi pilveen, eivätkä kuvat puhelimellakaan ole pahitteeksi. Kirjaston kirjat voi uusia etänä, ja uusintakerrat kannattaakin käyttää loppuun asti. Ammattilaisjuomaraha: uusintakerrat voi nollata palauttamalla perinteiset kirjat kirjastoon. Tämän jälkeen vain varaus vetämään ja kirjat takaisin. Ei toimi, jos varauksia on jonossa. Lataa koneellesi myös uusi Graduttaja eli opinnäytetyöoppaamme ja sisäistä se hyvin.

4) Tieteellisen menetelmäsi valinta riippuu sekä mielenkiinnostasi, aiemmasta tutkimuksesta että aiheestasi. Menetelmäoppaista voi olla apua, mutta kysyisin ensisijaisesti neuvoa ohjaajalta, jos tuntuu jumittavan. Aiempi kandidaatin tutkinto voi toki antaa osviittaa, mutta jos aloitat puhtaalta pöydältä, neuvot voivat olla tarpeen. Menetelmääsi päädyttyä hanki aihetta käsittelevä teos ja perehdy siihen.

On syytä korostaa, että uutta aihetta ei ole tarpeen pelätä. Uuteen materiaaliin perehtyminen on toki aikaa vievää ja kysyy kärsivällisyyttä, mutta onnistuu kyllä ahkeralta. Pro gradun tekeminen itselle uudesta aiheesta ei ole sellainen mörkö kuin moni sen kuvittelee olevan, ja sen oppii tekemällä. Ellet ole jo päätynyt aiheeseen, lue edelliset 4 kohtaa.

5) Kirjoita jokaisesta käyttämästäsi lähteestä olennaiset sivut talteen sekä jonkinlainen tunniste siitä, mitä sivuilla kerrotaan. Esimerkiksi ”74–82 kuvallisen analyysin määritelmä”. Näihin on sitten kätevä palata myöhemmin, kun kirjoitussavotta alkaa. Lisäksi on hyvä tarkentaa tarvittaessa, koetko sivuvälin aineiston tai vaikka itse lähteen tarpeelliseksi, vai epäröitkö. Tämän voi hoitaa lyhyellä huomiolla teoksen nimen viereen, vaikkapa ”Suomen kansan historia xxxx. Hyödynnettävissä/viittaa tarvittaessa/ei liene tarpeen.” Muista tallentaa asiakirja kaatumisten varalta säännöllisin väliajoin, ellei asiakirja sitä itse tee.

6) Vastaa ohjaajasi viesteihin mahdollisimman pian ja osallistu seminaaritapaamisiin, vaikkei esiteltävää juurikaan olisi. On ohjaajalle ikävää ja opponoitavalle haitaksi, jos opponentti ei ilmaannu sovittuun tapaamiseen, eikä anna kuulua itsestään mitään.

Mikäli jokin isompi syy/useampia syitä estää osallistumisesi joko tapaamisiin tai laajemmin seminaariin, lähetä viesti siitä ajoissa ohjaajalle. Näin ohjaaja voi määrittää uuden opponentin, eikä ohjaajalle jää epäselväksi, miksi oppilas x pitää jatkuvaa radiohiljaisuutta yllä, eikä häntä tavoiteta millään. Viestimistä ei pidä jättää, vaikka kuinka pahalta tuntuisi. 7) Hoida opponointityösi kunnolla, kun se kohdallesi osuu. Kannattaa myös rohkeasti kommentoida toisten töitä, vaikkei oman opponoitavasi vuoro olisikaan. Graduryhmän tulisi olla solidaarinen ja auttaa toisiaan. Muista, että palautteen tarkoitus on olla rakentavaa kritiikkiä, älä siis hauku tai lyttää muiden töitä ja anna kohteliaasti mielipiteitäsi ja parannusehdotuksia. Pyydä niitä tarvittaessa muilta.

8) Pyri asettamaan säännöllinen aikataulu gradusi tekemiselle. Esimerkkinä voit päättää työskennellä 4–6 tuntia joka arkipäivä ja levätä viikonloput. Näin työsi etenee sekä käytännöllisellä että päässäsi henkisellä tasolla, etkä jämähdä aloillesi. Jos jumi iskee, ruokailu, ulkoilu, rentoilu, sosialisoiminen tai mikä tahansa irtiotto voi edistää työn jatkumista.

Aikatauluun ei kannata hirttäytyä. Jos jokin päivä teet vähemmän tai et mitään, ei se ole maailmanloppu. Paikkaat sitten myöhemmin, vaikkapa viikonloppuna. Ideana on, että sisäinen kannustin edistää gradua, ulkoisen lisäksi. Gradun luettaminen muilla ei myöskään ole pahitteeksi, vaikka onkin makukysymys, haluaako keskeneräistä työtä näyttää muille. Oma päätöksesi.

9) Pyri tekemään gradu hyvin ja suhtaudu siihen asianmukaisella ylpeydellä, onhan se sentään päättötyö. Välillä tulee olemaan äärimmäisen tympeää, raskasta, uuvuttavaa ja tylsää – kiirekin – mutta ne kuuluvat asiaan. Eihän yliopistosta nyt turhan helpolla läpi tulekaan päästä. Onnea matkaan ja jaksamista puurtamiseen!

Gradun raskaan raataja Ville Pellinen