TELKIEN TAKANA Rikoslain seksuaalirikosuudistus - Neljä

TELKIEN TAKANA

§RIKOSLAIN SEKSUAALIRIKOSUUDISTUS – NELJÄ KYSYMYSTÄ § TEKSTI | FANNI RAPALA Viime numerossa kirjoitettiin rikoslain seksuaalirikosluvun muutoksista. Muutoksia voidaan kuvailla merkittäviksi. Ne kuitenkin herättävät myös paljon kysymyksiä muun muassa siitä, miksi lakimuutokset toteutetaan vasta nyt ja mitä ne käytännössä merkitsevät aiempaan verrattuna. Kysymyksiin vastaa erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä. ERIKOISSYYTTÄJÄLLE

Miksi seksuaalirikoslaki muutetaan vasta nyt suostumusperustaiseksi?

Rikoslakiin on tehty muutoksia pikkuhiljaa vuosien varrella. Muiden valtioiden, kuten Iso-Britannian ja Ruotsin, lakimuutokset loivat Suomeenkin muutospaineita. Lisäksi Cedaw-komitea (Committee on the Elimination of Discrimination against Women) antoi Suomelle suostumuksia suostumusperusteiseen harkintaan siirtymisestä. Väkivaltanäkökulma ei anna tarpeeksi suojaa seksuaalirikosten uhreille.

Väkivaltanäkökulma ei anna tarpeeksi suojaa seksuaalirikosten uhreille.

Uutisissa on ennustettu poliisien, syyttäjien ja oikeuslaitosten lisääntyvää työmäärää. Mitkä saattavat olla uuden lainsäädännön kompastuskiviä?

Resursseista tulisi pitää huolta. Juttuja pitäisi jakaa erityisesti kokeneille syyttäjille. Syyttäjälaitos tarvitsisi lisää kokeneita syyttäjiä sekä apulaissyyttäjiä. Lisämäärärahan turvin voitaisiin palkata uusia apulaissyyttäjiä, mutta se ei ratkaisisi pulaa kokeneista syyttäjistä. Syyttäjälaitos käykin jatkuvaa kilpailua muiden kanssa osaavista lakimiehistä.

Olin itse mukana lainsäädäntöuudistuksen työryhmässä ja pääsin vaikuttamaan muutoksen sisältöön. Järjestimme kuulemisia ja oikeusministeriön työryhmä antoi työstään mietinnön, joka lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntopalautteen perusteella laadittiin hallituksen esitys, jota vielä paranneltiin pidetyn kuulemiskierroksen jälkeen. Laki hiottiin lopulta aika hyväksi. Nähtäväksi jää millaiseksi se muodostuu käytännössä korkeimman oikeuden oikeuskäytännön myötä.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että uudessa lainsäädännössä suostumuksen puuttumiseksi luetaan nimenomaan vapaaehtoisuuden puuttuminen. Esimerkiksi tilanteet, joissa uhri niin sanotusti jäätyy, eikä pysty kieltäytymään, katsotaan raiskaukseksi. Joissain valtioissa lähtökohdaksi suostumuksen puuttumiselle on otettu nimenomaan teosta kieltäytyminen. Jo ennen lakimuutosta kansainväliset sopimukset ovat määrittäneet sukupuoliyhteyden ilman suostumusta raiskaukseksi. Miten kansainvälisten sopimusten tulkinta vaikutti viranomaisten tulkintaan aiemmin?

Aiemmin tarkastellessa raiskauksen tunnusmerkistön täyttymistä, ensisijaisesti huomio tuli kiinnittää Suomen lainsäädännön mukaisesti väkivaltaan tai sen uhkaan. Uuden lainsäädännön myötä tunnusmerkistön täyttymisen harkinta perustetaan suostumukseen.

Miten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuus muuttuu uuden lainsäädännön myötä?

Lapseen kohdistuva sukupuoliyhteys luetaan jatkossa lähtökohtaisesti raiskaukseksi. Tämä ankaroittaa tekojen moitittavuutta ja koventaa rangaistusasteikkoa. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tulee olemaan uudessa laissa enemmänkin varaventtiilinä kuin pääasiallisena syyteperusteena.

Kaiken kaikkiaan uusi lainsäädäntö näyttäisi teoriassa korvanneen aiemman lainsäädännön puutokset. Lain muokkaaminen paremmaksi ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan oikeuskäytännön muokkaamiseen tarvitaan myös riittävä määrä resursseja. Nähtäväksi jää, millä tavoin viranomaisten resursseja pyritään turvaamaan ja mahdollista lisääntyvää työmäärää jakamaan.

Esimerkiksi tilanteet, joissa uhri niin sanotusti jäätyy, eikä pysty kieltäytymään, katsotaan raiskaukseksi.