IUS NATURALE Lentovero - toimisiko se Suomessa?

LENTOVERO -

TOIMISIKO SE SUOMESSA?

TEKSTI | MAILEEN MYLLYNEN KUVITUS | PIXABAY

Ilmastonmuutoksen keskellä lentämällä matkustaminen on kasvihuonekaasupäästöjensä takia ongelmallista, vaikkakin nopeaa, mukavaa ja suhteellisen edullista. Onko ongelmaan minkäänlaista ratkaisua?

Monilla meistä on unelmana nähdä maailmaa, saada uusia kokemuksia ja tutustua uusiin kulttuureihin matkailun avulla. Matkustaminen nähdään usein myös eräänlaisena nuoruuden riittinä, mahdollisuutena itsenäistyä ja elää vapaata elämää ilman arjen vastuuta, ja siksi se tuntuu olevan erityisen tärkeää etenkin nuorille aikuisille. Kuitenkin samaan aikaan matkustamiseen suhtaudutaan myös kriittisesti, etenkin siitä aiheutuvien ympäristöhaittojen takia. Matkustuskeskustelun keskiössä on lentäminen ja kasvihuonekaasupäästöt. Lentämisen ilmastovaikutukset nähdään liian suurina, ja kriittistä suhtautumista lentämiseen lisää se, että lentäminen ei ole mahdollista suurelle osalle maailman väestöstä. Siksipä mediassa ja julkisessa keskustelussa pohditaan nyt useita erilaisia keinoja vähentää matkustamisen negatiivisia ilmastovaikutuksia.

Yle julkaisi marraskuussa kaksi artikkelia lentojen kompensoinnista. Artikkeleissa haastateltiin asiantuntijoita ja kysyttiin heidän mielipidettään lentämisestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen hyvittämisestä. Artikkelien lopputulema oli, että lentojen kompensointi ei ole yksinkertainen tai täydellinen ratkaisu lentämisen päästöongelmaan, ja siksi olisi hyvä että mediassa ja muualla tarkasteltaisiin myös muita, ennaltaehkäiseviä keinoja vähentää matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.

Millaisia tapoja sitten on vähentää matkustamisen ilmastovaikutuksia? Kaksi vastausta kysymykseen on joko kehittää uusia, ilmastoystävällisempiä lentokoneita tai yksinkertaisesti lentämisen vähentäminen. Molemmat edellä mainituista vaihtoehdoista ovat toimivia keinoja ilmastovaikutusten kannalta, mutta ymmärrettä-

Matkustaminen nähdään usein eräänlaisena nuoruuden riittinä, mahdollisuutena itsenäistyä ja elää vapaata elämää ilman arjen vastuuta

västi lentämisen vähentäminen saa julkisessa keskustelussa enemmän huomiota kuin lentokoneiden kehittäminen. Yksi jo useita vuosia keskustelun aiheena ollut tapa vähentää lentämisen ilmastovaikutuksia on lentämisen verottaminen. Niin sanotun lentoveron puolesta kampanjoivat tahot toivovat lentomatkustuksen verottamisen kannustavan ihmisiä harkitsemaan muita matkustustapoja kuin lentäminen. Ilmailun verottamiseen on useita mahdollisia tapoja. Yksi verotustapa on arvonlisäveron nosto, sillä sekä kotimaan- että ulkomaanlennot ovat tällä hetkellä vapautettuja arvonlisäverosta. Toinen tapa on kohdistaa verotus suoraan päästöihin verottamalla lentoyhtiöitä esimerkiksi lennettyjen kilometrien, matkustajien määrän tai koneiden nousujen ja laskujen määrän perusteella. Kolmas tapa olisi verottaa lentopetrolia, joka on tällä hetkellä suomessa verotonta. Kaikki nämä edellä mainitut esimerkit vaikuttavat suoraan tai välillisesti lipun hintaan ja nostavat lentolipun kokonaishintaa.

Pelkkä lippujen hinnan nostaminen ei kuitenkaan ole toimiva keino vähentää lentomatkustamisesta aiheutuvia päästöjä. Tätä voidaan havainnoida tutkimalla Iso-Britanniassa voimassa olevaa lentoveroa Air Passenger Dutya (APD). APD:n vaikutukset Britannian lentoliikenteeseen havainnollistaa hyvin mahdollisen lentoveron vaikutuksia Suomen lentoliikenteen päästöihin, koska tällä hetkellä Suomen maantietellinen sijainti ja eristys on suhteellisen hyvin verrattavissa saarivaltio Britannian tilanteeseen. Tämän lisäksi APD on yksi maailman korkeimmista lentämiseen kohdistuvista veroista.

Yksinkertaistettuna APD toimii seuraavalla tavalla: Lentoyhtiöt maksavat veroa ulkomaille suuntautuvista matkoista matkustajien lukumäärän mukaan, tietyin poikkeuksin (esim. vaihtolen-

nosta ei tarvitse maksaa veroa). Maksettavan APD:n määrä taas määräytyy lennettävien kilometrien ja matkustajan lentokoneesta viemän tilan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että matkustajan lipputyyppi määrää hänestä maksettavan veron määrän. Esimerkiksi ensimmäisen luokan matkustajista maksetaan veroa huomattavasti enemmän kuin business-luokan matkustajasta. APD:n seurauksena Britanniasta ulkomaille matkustava henkilö maksaa lentolippunsa hinnasta keskimäärin 40 € veroa ja maksettavan veron määrä voi vaihdella 13 £:sta 554 £:aan.

Vaikka APD näyttääkin ensisilmäyksellä toimivalta menetelmältä lentämisestä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi, käytännössä APD paljastuu vain välttäväksi ratkaisuksi. APD:n on todettu olevan (vapaasti suomennettuna) “toimiva väline tulojen keräämiseksi valtiolle, mutta ei hyvä keino vähentää päästöjä”. Koska APD:a maksetaan matkustajamäärän mukaisesti, lentoyhtiöiden käytännöksi on tullut lisätä APD:n summa matkustajan lentolipun hintaan. APD ei siis kannusta lentoyhtiötä muuttamaan toimintatapojaan ilmastoystävällisemmäksi vaikkapa lentämällä vain täysiä koneita, vaan se siirtää vastuun lentämisen päästöistä yksittäisille ihmisille. Vaikka ajatus sinänsä onkin hyvä ja korostaa jokaisen ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa hiilijalanjälkeensä, APD ei ole voimassaoloaikanaan huomattavasti vaikuttanut lennettyjen lentojen määrään. (Päinvastoin, lennot Isosta-Britanniasta ovat vain lisääntyneet.) On kuitenkin myönnettävä, että APD:n pääasiallinen tarkoitus ei olekaan vähentää päästöjä, vaan nimenomaan kerätä tuottoa valtiolle.

Air Passenger Dutya tutkiessa siis huomaamme, että jos lentämisen verotuksella on tarkoitus vähentää lentämisen ilmastovaikutuksia, verotussysteemi on suunniteltava tarkasti vain ilmastovaikutukset silmällä pitäen. Toimivammaksi vaihtoehtoksi matkustajapohjaiselle verolle on esitetty mm. lentokoneen energiatehokkuuteen ja lentokilometreihin pohjautuva veroa. Jos verotuksen tarkoituksena on vähentää ilmastopäästöjä, lentoveron perusteellisen suunnittelun lisäksi ehdottoman tärkeää on tarjota matkustajille muita keinoja matkustaa ja nostaa lentolippujen hintaa suhteessa muiden matkustustapojen hintaan. Jos lentolippujen hintaa nostetaan, mutta lentäminen on silti kaikista nopein, käytännöllisin ja mukavin tapa matkustaa, ja lentolippu on vain muutaman kymmentä euroa junalippua kalliimpi, lentämisen hyödyt saavat helposti matkustajat ostamaan lentolipun ilmastoystävällisemmän junalipun sijasta.

Jos Suomessa aloitettaisiin verottamaan valtion sisäisiä lentoja tarkoituksena vähentää päästöjä, kysymys lentoyhteyksien korvaamisesta ei olisi niin kriittinen kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Varsinkin Etelä- ja Länsi-Suomessa on hyvä raideinfrastruktuuri, eikä junamatka Helsingistä Rovaniemellekään ole ylitsepääsemättömän pitkä. Eräässä vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa todetaankin, että jos kaikki Suomen sisäiset lennot korvattaisiin junaliikenteellä, näiden matkojen matkustamisesta aiheutuvat CO2-rinnasteiset päästöt vähenisivät noin 95 %:lla ja kaikki Suomen liikennepäästöt noin 4,23 %:lla. Tämä vaikutus ei ole valtavan suuri, mutta suurin osa Suomen sisäisestä matkustamisesta tapahtuukin autoilla (90,5 % Suomen liikennepäästöistä on tieliikennepäästöjä). Rautatieinfrastruktuuriin panostaminen luultavasti vähentäisi myös tieliikenteen suosiota ja samalla siitä aiheutuvia päästöjä.

Kuten lentojen kompensointi, lentämisen verottaminen on siis monimutkaista ja vaatii paljon suunnittelua. Tämän lisäksi myös lentoverokeskustelussa on keskeistä kysymys siitä, kuinka paljon valtio voi rajoittaa jotakin markkina-aluetta. Lentoliikenne aiheuttaa vain 2,5 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä ja lentoliikenteellä on myös todettu olevan positiivisia vaikutuksia syrjäisempien alueiden kehitykseen. Lisäksi sekä Suomen sisäistä että ulkomaille suuntautuvaa matkustusta halutaan tukea myös valtion tasolla. On selvää, että lentämisen verottamisesta syntyy paljon keskustelua, eikä kaikkiin keskustelussa esiin nouseviin kysymyksiin ole yksiselitteisiä vastauksia.

Jos verotuksen tarkoituksena on vähentää ilmastopäästöjä, lentoveron perusteellisen suunnittelun lisäksi ehdottoman tärkeää on tarjota muita keinoja matkustaa ja nostaa lentolippujen hintaa suhteessa muiden matkustustapojen hintaan.

Legal expertisein an evolving environment

Procopé & Hornborg Attorneys Ltd is specialised in business law, with decades of experience of delivering legal services.

We offer students and lawyers in the early stages of their careers the opportunity to learn about everyday legal practice and several different fields of law. Our services include all main areas of business law, such as Mergers & Acquisitions, Energy & Infra, Finance, Competition Law, Employment Law, Corporate & Contract Law, Transport Law, Insurance, and Dispute Resolution. Our work is guided by sustainability, and the well-being of our employees is of paramount importance to us, which is also reflected in our everyday life. Our law firm is proven to have a great and mutually supportive atmosphere in which everyone has the space to be themselves. procope.fi