castren.fi/fi/urapolku/opiskelijat/
”
Alusta alkaen on ollut tervetullut olo ja meidät harjoittelijat on otettu todella hyvin vastaan. Cassulla on lämminhenkinen ja rento työilmapiiri. Parasta on, kun saa tehdä huipputiimissä töitä mahtavien työkavereiden kanssa. Lexiläinen harjoittelija, 2022
Syksyn on jälleen saapunut ja Calonian käytävillä vilisee uusia opiskelijoita. Kysyimmekin tällä kertaa Calonia Gallupissa vanhemmilta opiskelijoilta muistoja omasta fuksivuodestaan ja vinkkejä fukseille uuden elämänvaiheen edessä.
Paras muisto fuksivuodelta?
Kerro vinkki uudelle opiskelijalle!
Mitä tapahtumaa odotat eniten tältä lukuvuo delta?
Antti Peltonen, 5. vuosikurssi
Kiira Laine, n. vuosikurssi
Paras muisto omalta fuksivuodelta on ehdottomasti toogabileet ja niiden järjestäminen. Bileiden kasaa minen muiden fuksien kanssa oli antoisaa ja sainkin sitä kautta paljon uusia kavereita. Toimin koriste luvastaavana, jossa sai käyttää luovuutta ja antaa mielikuvituksen laukata. Matalan kynnyksen pesti innosti minua jatkamaan ainejärjestötoiminnan pa rissa ja sille tielle sitten jäinkin.
Lähde mukaan kaikkeen, johon on hitusenkaan kiinnostusta! Turussa on tarjolla paljon monipuo lista opiskelijatoimintaa, joka on oivallinen väylä saada uusia kokemuksia ja tuttavuuksia sekä par haimmillaan elinikäisiä ystäviä.
Odotan jo innolla seuraavia vuosijuhlia ja akatee mista silliaamiaista. Vuosijuhlaviikonloppu kät kee sisäänsä kaksi aivan omaa laatuaan olevaa ta pahtumaa — vujupäivänä pistetään ykköset ylle ja juhlistetaan arvokkaasti ja perinteitä kunnioittaen rakkaan ainejärjestömme syntymäpäivää, kun taas seuraavana päivänä tanssitaan haalarit jalassa vuo den parhaissa bileissä.
2.
1. 3.
Fuksivuonna parasta oli fuksisyksy ja sen jännit tävät tapahtumat sekä niistä jääneet kaikki uudet tuttavuudet.
Ota uudesta koulusta ja opiskelijayhteisöstä kaikki irti. Nauti, äläkä pidä kiirettä!
Odotan mielenkiinnolla syventäviä opintoja ja gra duprosessia. Parasta on kuitenkin tavallisen opiske lijaelämän paluu pitkien koronavuosien jälkeen.
Antti-Pekka Alaperä, 3. vuosikurssi
Uusien Lex-kamujen kanssa yhteinen mökkireissu! (Olin koronafuksi eikä virallisia tapahtumia tietysti ollut paljoa :))
2.
1. 3.
Älkää stressatko liikaa opinnoista! Fuksivuosi on syystä fuksivuosi, nauttikaa! Jokainen on itseänsä varten täällä koulussa, eikä arvosanat määritä sua. Älkää vertailko keskenään arvosanoja :3 Seilailexin purjehdusmatkaa! Ja tietty kv-viikkoja.
Telkien takana -palstalla si vuilla 36-37 otetaan katsaus uudistuneeseen seksuaali rikoslainsäädäntöön. Mikä kaikki on muuttunut?
Mitä harjoittelija pääsee tekemään korkeimmassa hallinto-oikeudessa? Ius Naturalen palstalla muis tellaan lämpimästi kesää KHO:ssa.
Sivuilta 22-23 selviää, mitä tekee oikeusapujaosto ja miten meistä jokainen voi hyötyä jaoston toiminnas ta.
Lopuksi-palstalla pohdi taan fuksiviikon merkitystä niin uusille kuin vanhem millekin tieteenharjoitta jille.
Päätoimittaja: Helmi Huoviala lexpress@lex.fi
Toimitusavustaja: Jonna Piira
Toimituskunta: Veeti Kainulainen Vilma Laaksonen Anu Manninen Ilona Mattila Fanni Rapala Sanni Saru Riikka Yli-Jama
Taitto ja ulkoasu: Helmi Huoviala
Kansikuva: Sanni-Maria Ylimäki
Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry
@LexTurku
Ilmoitusmyynti: Johannes Keskinen talous@lex.fi
Julkaisija: Lex ry
Painopaikka: Painosalama Oy
Painos: 130 kpl ISSN 1235-371X
Copyright
2020 Lex ry
Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.
06 PÄÄKIRJOITUS
Rakkaat ja raskaat rutiinit
08 PUHEENJOHTAJALTA
Yhteisistä pelisäännöistä ja yhteenkuuluvuudesta
10 EDARISSA TAPAHTUU
Edustajisto päätti TYYn poliittisesta linja paperista
12 SENILEXIN KUULUMISIA
Senilexin kevättapaaminen korkeimmassa oikeudessa
16 TERVETULOA TURKUUN
22 OIKEUSAPUJAOSTO: OIKEUSAPUA
JA NEUVONTAA
26 TOTTA VAI TARUA? - 5 VÄITETTÄ
VISMOOTISTA
30 MAMMA MIA - HERE WE GO AGAIN
34 IUS NATURALE
Kesä KHO:ssa
36 TELKIEN TAKANA
Rikoslain seksuaalirikosuudistus - Paino piste suostumuksessa ja itsemääräämisoikeudessa
38 OPINTOPALSTA
Palautteen merkitys
41 KUVAGALLERIA
47 LOPUKSI
Viikossa lexiläisyyden mestariksi ja oikeustieteen maisteriksi
Osa meistä on pyyhkinyt ”lomallakin” aamuisin uni hiekkoja silmistään töiden pakottamana, osalla kesä on mennyt ehkä enemmän rentoutuessa. Tästä huoli matta saattaa opintojen alkaminen lukuvuoden alussa vaatia aina jonkinasteista totuttelua uudenlaiseen arkirytmiin.
En varmasti, tai ainakaan toivottavasti ole ainoa, jonka koh dalla kesällä töiden parissa opittu aikainen aamuherääminen on saattanut vaihtua torkuttamiseen jo fuksiviikon aikana, mutta toisaalta kouluhommat tuppaavat valumaan kiireisimpinä aikoi na iltoihin ja viikonloppuihin. Tehokkaat, yhdeksästä viiteen -tyyppiset päivät ovat enemmänkin harvinainen poikkeus kuin tapa. Opiskelijaelämän rutiinien ylläpitäminen ei välttämättä tule luonnostaan.
Kuka toisaalta sanoo, miltä opiskelijan työpäivien tulisi näyt tää? (Varmasti joku, mutta) ehkä juuri valinnanvapaus siitä, millä tapaa omat arkipäivät kuluvat, onkin yksi opiskeluajan parhaista puolista.
Lexin toimijat, itseni mukaan lukien, haluavat usein painot taa ainejärjestötoiminnan hienoutta opintojen ohella ja osana ar kea. Lexissä toimiminen on virkistävää vaihtelua luentojen kes kellä, hyödyllistä tulevaisuuden kannalta ja ennen kaikkea kivaa yhdessä tekemistä. LexPressin tämänkertaisessa painoksessa on monta hyvää esimerkkiä siitä, minkälaisia asioita omiin arkipäi
viinsä voi oikkarina Turussa sisällyttää. Lehdessä esimerkiksi kur kataan sitsien järjestämisen kulisseihin, opitaan oikeusapujaoston toiminnasta ja murretaan VisMoot-oikeustapauskilpailuun liitty viä myyttejä.
Toivottavasti opintojen alkaminen uudelleen tai ensimmäistä kertaa uusine arkirutiineineen on tuntunut mahdollisimman mo nelle virkistävältä vaihtelulta kesän jälkeen. Rentouttavia luku hetkiä LexPressin parissa!
Helmi Huoviala Päätoimittaja lexpress@lex.fi
Minun ei tarvitse pohtia, onko kurssi- tai tenttikirjoja vapaana kirjastossa – saati kantaa niitä mukanani – kun kirjat ovat käytettävissäni Verkkokirjahyllyssä. Voin pitää useita teoksia auki eri selainikkunoissa: iso apu erityisesti tenttitilanteen aikapaineessa. Selkeät sisällysluettelot tekstin vieressä näyttävät missä liikun ja tukevat lukusuunnitelman tekoa.
Verkkokirjahyllyn hakutoiminto tuo valtavasti hyötyjä: löydän minulle relevantin tiedon selailematta kirjoja kannesta kanteen ja hahmotan esimerkiksi esseetä tai seminaarityötä tehdessäni tietystä aihepiiristä löytyvän tiedon palvelun koko kirja valikoimasta. Suomen Laki -hakupalvelusta löydän tehokkaan haun avulla soveltu vat säädökset, lainkohdat ja oikeuskäytännön. Verkkokirjahyllyn teokset ja Suomen Laki -hakupalvelu on kattavasti linkitetty keskenään: tekstissä mainitun säännöksen, oikeustapauksen tai kirjallisuuslähteen saa vilkaistua heti läpi.
Suomen Laki -hakupalvelussa hyödynnän säädöksen alusta löytyviä historiatietoja, joista voin tarkistaa mahdolliset säädösmuutokset lakikirjatenttejä varten. Myös palvelun Aikakone näyttää minulle säädöksen siinä muodossa, kuin se on ollut valitsemanani ajanhetkenä.
SUOMEN LAKI -HAKUPALVELU: aina ajantasainen lainsäädäntö, ainutlaatuinen Aikakone, oikeuskäytäntö ja esityöt
VERKKOKIRJAHYLLY: kurssi- ja tenttikirjasi diginä
Palvelut ovat rajoituksetta käytettävissä yliopiston verkossa. Kysy lisää opiskelijakirjastostasi!
SUOMEN LAKI -kirjat ja kaikki muu Alma Talentin kirjallisuus -40 % osoitteessa shop.almatalent.fi koodillasi OIKLEX22.
Ajantasaiset etusi löydät almatalent.fi/oikkarille
yksy tarkoittaa taas muutosten aikaa. Uudet opis kelijat täyttävät Calonian ja tuovat uutta energiaa ja innokkuutta mukanaan. Tapahtumat alkavat jälleen pyöriä, ja jokainen meistä on taas yhden vuosikurssin korkeammalla, korreloi se sitten opintopisteiden kanssa tai ei. Ensikosketus uuteen vuosikurssiin on ollut loistava; aktiiviisuus ja aito kiinnostus sekä halu oppia Lexistä ja opiskeluelämästä nä kyy ja kuuluu.
Ensimmäistä kertaa sitten oman fuksiviikkoni, eli vuoden 2019 jälkeen, fuksiviikko järjestettiin normaaliin tapaan. Oli mahtavaa nähdä, miten kolmen vuoden tauon jälkeen pystyimme tuomaan esimerkiksi kiertoajelu-tapahtuman takaisin entisessä loistossaan, ja miten paljon uudet opiskelijat siitä pitivät. Fuk siviikko oli muutoinkin menestys - uunituoreet sekä vanhemmat tieteenharjoittajat olivat innoissaan, ihmiset heittäytyivät pelei hin ja rasteihin ja tutustuivat toisiinsa ennakkoluuloitta. Suuri kiitos siitä mahtaville tutoreille! Nyt uusi vuosikurssi on kastettu, ja alun intensiivisyys alkaa hiljalleen helpottamaan.
Lexiläiset muodostavat upean ja monimuotoisen yhteisön.
Lexissä on noin 120–140 aktiivista toimijaa vuoden ympäri, jotka tekevät tärkeää työtä muiden kanssaopiskelijoiden eteen. Tarvitsemme yhteiset pelisäännöt, jotta voimme niiden rajoissa kehittää toimintaa ja jokainen uusi toimija voi aloittaa ainejär jestötehtävät huoletta. Haluamme, että kaikki uudet opiskelijat pohtivat, voisiko ainejärjestötehtävät jossain muodossa olla kiin nostava tapa oppia ja tehdä yhteisen hyvän eteen töitä. Olemme pyrkineet tänä vuonna siihen, että tuemme parhaalla mahdolli sella tavalla uusia toimijoita, jotta tehtäviin hakeutumisen kyn nys madaltuu. Iloksemme olemme nyt jo huomanneet fuksien keskuudesta suurta kiinnostusta Lexin toimintaa kohtaan, ja se näkyi esimerkiksi fuksikapteenien ehdokkaiden ennätysmäärässä!
Tämän vuoden hallitus on ottanut yhdeksi kärkiteemakseen tukea toimijoitaan siten, että Lexin arvot ja toimintaperiaatteet ovat kaikille selvät. Järjestimme keväällä ja nyt syksyllä juuri en nen fuksiviikkoa toimijoiden perehdytykset, joissa käytiin läpi jokaisen toimikunnan tärkeimpiä ohjeistuksia ja yhteisiä peli sääntöjä. Yksi koronan jälkivaikutus on ollut se, että suuri osa vanhemmista ja aikanaan aktiivisista lexiläisistä muuttivat joko
toisaalle tai muutoin etääntyivät ainejärjestöstä. Osa tärkeästä tiedosta ja osaamisesta valui pois heidän mukanaan. Näkyvimmät muutokset asiaan liittyen ovat tapahtuneet organisaatiomuutok sen myötä. Uudistuksen jalkauttamisen myötä jokainen toimija tietää, keneltä hallituksen jäseneltä saa tukea ja apua, ja kenelle vastaa omasta tehtävästään. Lisäksi olemme kehittäneet sisäisiä kirjallisia ohjeistuksia, jotta tietoa ei tipu läpi raoista.
Toiminnan yhdenvertaisuus, avoimuus ja inklusiivisuus ovat Lexin peruspilareita. Kaikille löytyy Lexistä oma paikka, koska toimintamme on valtavan monipuolista ja kaikkien lexiläisten on mahdollista päästä mukaan. Nämä elementit tekevät yhteisöstäm me niin tiiviin ja hyväksyvän, ja sinun tulee olla vain oma itsesi. Näillä saatesanoilla haluan vielä kerran toivottaa uudet opiskeli jat tervetulleeksi osaksi Lexiä ja Lexin toimintaa ja ihanaa syksyä vanhemmille opiskelijoille!
Olemme pyrkineet tänä vuonna siihen, että tuemme parhaalla mahdollisella tavalla uusia toimijoita, jotta tehtäviin hakeutumisen kynnys madaltuu.
Edustajiston syyskausi lähti vauhdikkaasti käyntiin jo elokuun lopussa, kun edustajisto kokoontui 30.8. kä sittelemään poliittista linjapaperia Turku-Saliin. Poliit tinen linjapaperi eli ”lipa” on TYYn toimintaa ohjaava asiakirja, joka määrittelee ylioppilaskuntamme poliittiset kannat eli käytännössä sen, mihin TYY voi ottaa kantaa. Linjapaperi on erityi sesti TYYn hallituksen ja toimiston työkalu päivittäisen toiminnan pyörittämiseen, mutta linjapaperi antaa tietysti myös suuntaviivoja edustajiston toimintaan. Tavallisesti poliittinen linjapaperi päivite tään kerran edustajistokauden aikana, eli kerran kahdessa vuodessa. Ryhmä Lex teki kokouksessa hartiavoimin töitä oikkareiden edunvalvonnan eteen. Poliittisen linjapaperin luonnos, joka edus tajistoryhmille alun perin esiteltiin, olisi ollut etenkin meille oike ustieteen opiskelijoille hyvin epäsuotuisa - sellaisenaan se olisi sisäl tänyt muun muassa kirjauksen, joka olisi kieltänyt massaluentojen järjestämisen. Linjapaperin luonnoksessa linjattiin, että lähiopetus tulisi jatkossa järjestää ensisijaisesti pienryhmäopetuksena, ja mass aluennot korvattaisiin tallenteilla.
Ryhmä Lex vastusti kirjausta voimakkaasti. Kirjaus vietiin ää nestykseen, jossa vastakkain olivat hallituksen pohja ja Ryhmä Lexin muutosesitys. Alkuperäinen kirjaus kaatui äänestyksessä koko edus tajiston tuella äänin 40-0.
Muutosesityksemme keräsivät muutoinkin laajaa tukea läpi edustajistoryhmien. Teimme yhteensä kahdeksan muutosesitystä, joista peräti seitsemän hyväksyttiin kokouksessa. Esitimme muun muassa linjausta, jonka mukaan tutkintojen sisäänottomääriä ei tule lisätä, jos resursseja ei kasvateta samassa suhteessa ja oikea-ai kaisesti. Hyväksyttyjen kirjausten joukossa oli myös opiskelijoiden oikeusturvan kannalta merkittävä linjaus, jonka mukaan Turun yli opiston tulisi käsitellä sille osoitetut oikaisuvaatimukset jatkossa 14 vuorokauden kuluessa. Meilläkin oikeustieteellisessä on opiske lijoita, jotka ovat päässeet tiedekuntaan sisään oikaisuvaatimuksen kautta. Ongelmallista on, että tieto opiskelupaikasta tulee tällaisten opiskelijoiden kohdalla pahimmillaan vain muutama päivä opinto jen alkua, jos silloinkaan. Jokainen ymmärtää, ettei tämä ole opiske lijoiden kannalta kohtuullista.
Ryhmä Lex teki poliittisen linjapaperin uudistamisessa tii vistä yhteistyötä kauppa- ja taloustieteen opiskelijoista koostuvan TSE-listan ja lääketieteen opiskelijoista koostuvan TyTen kanssa. Esitimme yhdessä TSE-listan kanssa, että TYYn kehitysyhteistyöva rat ja humanitaarinen apu sijoitetaan tulevina vuosina Ukrainaan. Ryhmä Lex on perinteisesti suhtautunut TYYn kanavoimaan kehity apuun kriittisesti, mutta uudella kirjauksella kyetään vaikuttamaan aiempaa vahvemmin siihen, millaisiin ja kuinka järkeviin hankkei siin opiskelijoiltamme kerättyä rahaa käytetään.
Kiivailta poliittisilta väittelyiltäkään ei vältytty. Vihreä vasem misto ja vihreä lista esittivät linjapaperiin kirjausta, jonka mukaan TYYn ylioppilaskunnan tulisi julistautua feministiseksi ja antira sistiseksi. Kirjaus hyväksyttiin linjapaperiin tiukan äänestyksen jäl keen. Ryhmämme vahva kanta on, että yleispoliittisia kannanottoja tulisi välttää niin kauan, kun ylioppilaskunnissa on pakkojäsenyys - siitäkin huolimatta, että itse aatteesta itsessään olisi samaa mieltä. Opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta äänestää jaloillaan, jos he ovat eri mieltä jostain poliittisesta kannanotosta.
Kokonaisuudessaan linjapaperi on yksi niistä dokumenteis ta, joka jokaisen vähänkään (ylioppilaskunta)politiikasta kiinnos tuneen kannattaa silmäillä läpi. Mikäli sieltä löytyy mitä tahansa sellaista, josta olet mahdollisesti kovastikin eri mieltä, suosittelen entistä lämpimämmin hakeutumaan mukaan Ryhmä Lexin toimin taan ja ehdolle vuoden päästä pidettäviin edustajistovaaleihin. Lin japaperissa esitetyt mielipiteet kun on annettu sinunkin nimissäsi, halusit sitä tai et.
Edustajiston syksy jatkuu tulevina kuukausina vauhdikkaana. Edustajisto päättää syksyllä pitkän aikavälin tilasuunnitelmasta eli muun muassa siitä, onko ylioppilaskunnan tehtävä tarjota ilmai sia tiloja ja millaisia tiloja TYY jatkossa tarjoaa vuokralle. Syksyllä valitaan myös hallitus, edustajiston puheenjohtaja, Turun ylioppi laslehden johtokunta sekä muut luotta mus henkilöt toimikaudelle 2023. Va lintojen aika on pian, joten älä epäröi ottaa yhteyttä, mikäli vaikuttaminen TYYn organi saatioissa kiinnostaa!
Kalenteriin kannattaa laittaa myös TYYn 100. vuo sijuhlat, jotka järjestetään 12.11.2022. Toivottavasti näemme siellä!
Yleispoliittisia kannan ottoja tulisi välttää niin kauan, kun ylioppilaskunnissa on pakkojäsenyys
Toukokuussa alumniyhdistys Senilex järjesti pitkästä aikaa excursion jäsenistölleen sekä opiskelijoille – eikä kiinnostavampaa kohdetta kuin korkein oikeus olisi voinut olla. Osallistujat pääsivät kierrokselle korkeimman oikeuden tiloihin sekä kuulemaan ylimmän tuomioistuimemme työskentelytavoista käytännössä. Ilta päättyi aurinkoiselle terassivie railulle, jossa keskustelu alumnien ja opiskelijoiden kesken jatkui vilkkaana.
Senilexin järjestämät vierailut yrityksiin tai julkisen sek torin kohteisiin palvelevat useaa tarkoitusta. Toki vie railukohteet voivat tietyille kuulijoille olla kiinnostavia potentiaalisina työpaikkoina, mutta se ei ole tapahtu mien pääasiallinen tarkoitus. Suurin anti on mielestäni mahdollisuus päästä kuulemaan kyseisen organisaation toiminnasta, erilaisista juristiammateista ja käytännön työnteosta; joka kerralla oppii jotain uutta, vaikka juristiuraa olisi takana jo vuosia. Lisäksi alumnitapahtumiin on aina varattu mahdollisuus vapaalle seuruste lulle, jolloin pääsee keskustelemaan eri-ikäisten alumnien ja opiske lijoiden kesken. Nämä kohtaamiset ja vapaamuotoinen verkostoitu minen auttavat niin mahdollisten uramuutosten suunnittelussa kuin omissa työtehtävissäkin – esimerkiksi tutulle virkamiehelle soittami nen ministeriöön on aina mukavampaa kuin ventovieraalle.
Vierailumahdollisuuksia korkeimpaan oikeuteen ei valmistu neillekaan juristeille usein osu kohdalle, ja excursion paikat tuli
vatkin hetkessä täyteen. Senilexin tapahtumiin on jo usean vuoden ajan varattu paikkoja myös lexiläisille, ja tähän ensimmäiseen pan demianjälkeiseen tapahtumaan kasvatimme opiskelijakiintiötä enti sestään. Vierailulle osallistui neljäkymmentä alumnia ja kymmenen opiskelijaa. Tapahtuman mahdollistivat KKO:ssa työskentelevät Lex-alumnit, oikeusneuvos Jussi Tapani sekä oikeussihteeri Saara Ingström
Korkein oikeus on toiminut 1930-luvulta lähtien Helsingissä Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa osoitteessa Poh joisesplanadi 3. Toimitilat muodostuvat kahdesta alun perin eril lisestä rakennuksesta. Kierroksellamme toimitiloissa pääsimme tu tustumaan muun muassa KKO:n presidenttien muotokuviin sekä upeisiin taideaarteisiin.
Valitusluvasta ennakkopäätökseen Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa
sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeu den keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista kysy myksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Korkeimman oikeuden ratkaisut ohjaavat lainkäyttöä: ei pelkästään muita tuomioistuimia, vaan myös yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa.
Valitusasian käsitteleminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää sitä, että KKO myöntää asiassa valitusluvan. Vain noin viisi prosent tia valituslupa-asioista etenee asiaratkaisuun saakka, ja ennakkopää töksiä annetaan vuosittain noin sata kappaletta. Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmä on osaltaan vähentänyt korkeimpaan oikeuteen päätyvien asioiden määrää. Kuten oikeuskäytäntöä seura tessa voi huomata, riita-asioiden osuus ennakkopäätöksistä on pie nempi kuin rikos- ja prosessioikeuteen liittyvien ratkaisujen.
Jussi Tapani on monelle Lex-alumnille ennestään tuttu, sil lä hän työskenteli Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rikosoikeuden professorina ja myös dekaanina ennen korkeimman oikeuden oikeusneuvokseksi valintaansa vuonna 2018. Oikeusneu voksia eli KKO:n jäseniä on 17, eikä määräaikaisia jäseniä ole juu rikaan historiassa ollut. Töitä tehdään Jussin sanoin varsin pienellä porukalla: KKO:ssa työskentelee yhteensä noin 75 henkeä. KKO:n presidentin ja jäsenten lisäksi korkeimmassa oikeudessa työskente lee kansliapäällikkö, yli kaksikymmentä esittelijää sekä vajaa kolme kymmentä kansliahenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Korkeimmas sa oikeudessa on matala hierarkia ja kollegoiden tukeen voi Jussin ja Saaran mukaan luottaa. Henkilös tön jatkuvaan kouluttautumiseen on luonnollisesti panostettu.
Korkeimmassa oikeudessa ei ole pysyviä jaostoja, vaan kaikille jäse nille tulee juttuja ns. laidasta laitaan ja ratkaisukokoonpanot vaihtelevat. Monelle tulee yllätyksenä, etteivät korkeimman oikeuden jäsenet ole erikoistuneita tietyille oikeudena loille, vaan pikemminkin päinvas toin: Jussi muisteli kuulleensa, ettei esimerkiksi immateriaalioikeuden guru Pirkko-Liisa Haarmann is tunut KKO:ssa toimiessaan yhtään IPR-liitännäistä juttuja. Jäsenet va litaan ratkaisukokoonpanoihin sat tumanvaraisesti.
Korkeimman oikeuden työ prosessit ja tavat tehdä töitä ovat erilaiset kuin muissa tuomioistui
missa, sillä oikeudenkäymiskaaressa ei ole varsinaisia sitovia me nettelysääntöjä KKO:n prosesseille. Kesäkuun 2022 alussa voimaan tulleessa uudistetussa KKO:n työjärjestyksessä on pyritty tuomaan työprosesseja läpinäkyvämmiksi. Säädöskokoelmassa julkaistusta työjärjestyksestä ilmeneekin varsin hyvin, miten lainkäyttöasioiden käsittely KKO:ssa etenee.
Oikeussihteeri Saara Ingström on työskennellyt esittelijänä kor keimmassa oikeudessa vuodesta 2019 lähtien. Valmistuttuaan vuonna 2015 Saara on auskultoinut sekä työskennellyt lainsäädän tösihteerinä ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikössä. KKO:n esittelijöiden ammatilliset taustat ovat moninaiset: tehtä viin hakeudutaan muun muassa tuomioistuimista, ministeriöistä ja asianajotoimistoista. Saara kertoi työn olevan hyvin ennakoitavissa, mikä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Esittelijät valmistelevat vastaukset valituslupahakemuksiin, ja mikäli valitus lupa myönnetään, sama esittelijä työskentelee myös kyseisen asian ratkaisussa – tämä on tietysti tarkoituksenmukaista, kun juttuun on jo perehdytty.
Keskimääräinen käsittelyaika korkeimmassa oikeudessa on va lituslupa-asioissa neljä kuukautta, jos lupaa ei myönnetä. Valitus asioissa lupa- ja asiaratkaisun antamiseen kuluu keskimäärin hieman
yli viisitoista kuukautta. Joskus esimerkiksi asianajotoimistoissa ih metellään, miksi korkeimman oikeuden ratkaisun antamiseen kuluu niin pitkä aika. Saara Ingström valaisi puheenvuorossaan hyvin sitä, miten perusteellisesti juttu ylimmässä oikeusasteessa käsitellään. Käytännössä esittelijän asiaratkaisua varten laatima valitusmuistio on verrattavissa graduun: Saaran mukaan muistion pituus on tyypil lisesti noin 50-100 sivua, ja muistion laatimiseen käytetään useita viikkoja.
Esittelijä vastaa muutenkin jutun valmistelusta ja esimerkiksi tiedoksiannoista. Asian valmistelussa esittelijän tukena on asiaan nimetty tarkastava jäsen. Tarkastavan jäsenen laadittua esittelyn jälkeen luonnoksensa asian ratkaisuksi kukin ratkaisukokoonpanon jäsen vuorollaan tarkastaa luonnoksen ja edellisen jäsenen siihen tekemät muutokset sekä tekee tarvittavat muutosehdotukset, eli esittelyn jälkeen kaikki kokoonpanon tuomarit antavat oman pa noksensa asian ratkaisuun. Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istun nossa, täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa.
Suulliset käsittelyt harvinaisia Asian käsittely korkeimmassa oikeudessa on pääasiassa kirjallista, mutta suullisia käsittelyjä järjestetään vuosittain noin 10-20 kappa
letta. Kuten muidenkin tuomioistuinten, KKO:n suulliset käsittelyt ovat lähtökohtaisesti julkisia ja niitä voi mennä seuraamaan kuka tahansa. Kiertäessämme toimitiloissa pääsimme tutustumaan myös istuntosaliin. Vuosituhannen alkupuolella istunnoista oli ryhdytty julkaisemaan tiedot KKO:n verkkosivuilla. Tietojen julkaisemiseen internetissä oli talon sisällä alun perin suhtauduttu epäillen ja jopa torjuvasti sillä perusteella, että pelättiin valtavien kansanjoukkojen saapumista viereiseltä Kauppatorilta KKO:n tiloihin istuntoja seu raamaan. Kuten arvata saattaa, näin ei kuitenkaan käynyt.
Kevättapaamisemme asiaosuuden jälkeen alumnit ja opiskelijat siirtyivät läheiselle terassille vaihtamaan kuulumisia. Kolmannella vuosikurssilla opiskeleva Neli Chamba pääsi mukaan vierailun pe ruutuspaikalle viime tipassa, ja hän kuvailee ensimmäistä Senilex-ex cukokemustaan näin: ”Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua KKO:n tiloihin ja päivittäiseen toimintaan oikeusneuvos Jussi Ta panin johdolla. Vierailu herätti mielenkiintoista keskustelua sekä mahdollisti käytännönläheisen käsityksen saamisen oikeusneuvosten ja esittelijöiden työstä. Tilaisuuden kruunasi Lex-alumnien kanssa kohtaaminen, jossa pääsi kuulemaan mielenkiintoisia uratarinoita.”
Tiedekunnassamme aloitti tänä syksynä taas joukko uusia opiskelijoita, jotka Lex toivotti tervetulleeksi fuksiviikolla elokuun lopussa. Minkälaisia tyyppejä me jouk koomme saimme, ja millä mielellä tuoreet lexiläiset aloittavat opiskelutaipaleensa Turun oikeustieteellisessä?
Kustaa Alatalo, 23, Lehtimäki
1. Yläasteella tuli sellainen haave, että voisi olla hienoa olla tuomari. Lukiossa ala itsessään alkoi sitten kiinnostaa enemmän. Tuli haaveiltua myös lennonjohtajan ja näyttelijän ammateista mutta vanha ”gut feeling” vei voiton.
2. Sijainti vaikutti paljon. Eräs tuttu myös hienosti mainosti Turkua ”Suomen Venetsiana”. Kun pari vuotta sitten tänne muutin, niin ei enää kaivannutkaam hakea muualle. Ja onhan Turun yliopisto nyt maan paras.
Miksi hait opiskelemaan oikeustiedettä?
Miksi valitsit opiskelukaupungiksesi Turun?
Mitä odotat eniten opinnoiltasi?
Onko sinulla oikeustieteen alalla jo alustavia kiinnostuksenkohteita tai urahaaveita, minkä laisia?
Mitä muutat odotat opiskeluajaltasi?
Aiotko osallistua Lexin toimintaan?
Minkälainen kokemus Lexin fuksiviikko oli?
3. Avoimen yliopiston puolella olen saanut suoritettua opintoja jo pari vuotta alta pois. Erikoistumisjaksot alkavat ajankohtaistumaan ja odo tan innolla, että pääsen tutkimaan perinpohjin itselle mielenkiintoisia aiheita.
4. Rikos- ja työoikeus kiinnostavat ainakin vielä eniten. Syyttäjälaitok seen haluaisin päästä joskus kokeilemaan osaamistani. Miksei auskul toimaankin, jos taidot riittävät.
5. Ikimuistoisia kokemuksia, joiden perään voi työelämässä sitten hai kailla. Vuosijuhlia odotellessa.
6. Mahdollisesti vähän myöhemmin. Hallitukseenhan voisi aikanaan pyrkiä.
7. Paljon mukavia ja erilaisia aktiviteetteja. Kaikilla oli hyvä mieli, jo ten uusien tuttavuuksien saaminen ei ollut hankalaa. Hyvin tervetullut olo jäi tiedekuntaan pääsystä.
1. Hain opiskelemaan oikeustiedettä, kun meidän lukiossa Tampe reella kävi asianajaja esittelemässä ammattia ja Lexin jäsen esitte lemässä koulua. Siihen asti ajattelin, että menen kauppikseen. Sen jälkeen se oli menoa, eikä mikään muu oikeastaan enää kiinnostanut.
2. Turkuun hain opiskelemaan siksi, että sain esittelyssä tosi posi tiivisen kuvan opiskelijayhteisöstä, ja onhan Turku kaupunkina tosi kaunis.
3. Odotan eniten uusia ystäviä, opiskelijatapahtumia ja mielenkiin toisia kursseja.
4. Tällä hetkellä rikosoikeus ja tuomarin ura kiinnostavat eniten, mutta odotan innolla kaikkia kursseja.
5. Odotan innolla myös Turkuun tutustumista kaupunkina ja tänne asettumista. Pienestä kaupungista tulleena lähellä olevat palvelut on luksusta.
6. Aion todellakin osallistua! Odotan innolla, että itsekin pääsen myöhäisen muuton myötä enemmän sisälle tähän yhteisöön!
7. Osallistuin fuksiviikolla vain keskiviikkona ja perjantaina. Oli ihan mahtavia tapahtumia ja pääsi tutustumaan Turkuun ja muihin opiskelijoihin. Jäi mahtava fiilis!
1. Kun mietin jatko-opis keluvaihtoehtoja, punta roin pitkään kauppiksen ja oikiksen välillä. Tote sin kuitenkin, että oikis on enemmän itseni tyylinen opis kelupaikka, ja olen ollut tyytyväi nen valintaan. Lisäksi isäni on myös val mistu nut täältä Turun oikiksesta, joten sitäkin kautta on tullut innoitusta.
2. Kun olin päättänyt hakevani oikikseen, mietin, että pitäisikö ha kea Helsinkiin vai Turkuun. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että Turku on Suomen ykkösopiskelijakaupunki ja että se peittoaa py kälistien Helsingin yhteisöllisyydessä ja opetuksen laadussa kaiken muunkin mahdollisen ohella.
3. Odotan hyvää opintomenestystä ja kehittymistä juristina.
4. Vielä ei ole selkeitä säveliä sen suhteen, mitä haluan tulevaisuudes sa tehdä. Pieni kiinnostus on kuitenkin liikejuridiikkaan, koska koen mm. kauppaoikeudelliset asiat kiinnostavina.
5. Opiskelemisen lisäksi haluaisin osallistua aktiivisesti erilaiseen järjestötoimintaan ja esimerkiksi Lexin toimintaan kokemuksen kas vattamiseksi. Odotan myös paljon hauskanpitoa opiskelukavereiden kanssa.
6. Todennäköisesti.
7. Fuksiviikko oli ainutlaatuisen hauska kokemus. Viikon aikana pääsi jo yllättävän hyvin sisään oikismaailmaan, vaikka varsinaista opiskelua ei hirveästi vielä kokeiltukaan. Viikko, jonka painopiste oli uusiin kavereihin tutustumisessa ja hauskanpidossa oli kuitenkin paljon mukavampi vaihtoehto.
1. Äitini on käynyt lääkiksen ja isä kauppakorkean, niin kolmesta kovasta jäi jäljelle vaan oikis…
2. Turku on mun rakas kotikaupunki, josta en halunnut lähteä sen pidemmälle.
3. Uuden oppimista, mielenkiintoisia kursseja sekä uusia ystäviä.
4. Ei vielä mitään selkeää haavetta, mutta kansainvälinen ura voisi kiinnostaa.
5. Itse opiskeluelämää ja totta kai runsasta biletystä! Haluaisin myös lähteä vaih toon.
6. Tapahtumiin pyrin osallistumaan niin paljon kuin mahdollista, ja ainakin Skimbalexissä toimiminen kiinnostaisi!
7. Oli sen verran vauhdikas ja rankka, että nukuin sitten fuksiviikon perjantaina iltakuuteen…
Kauppalehti digistä luet ajankohtaiset talousuutiset, tuottoisat sijoitusvinkit, tärkeimmät
paljon muuta.
Tee Lex Ry:n
Tee tilaus osoitteesta:
1. Oikeustiede on ollut yläasteelta saakka jotenkin aina mielessä, mutta vasta lukiossa siitä tuli se ainut vaihtoehto. Olen aina ollut kiinnostunut lainsäätämis- ja tuomioprosesseista sekä politiikasta, joten oikeustiede tuntui aika luontevalta vaihtoehdolta. Lisäksi oike ustieteen tutkinnolla työllistyy aika hyvin ja laajasti!
2. Itse pohjoisemmasta tulleena Turku tuntui sopivan kokoiselta kau pungilta, sekä siitä yleinen puhe opiskelijakaupunkina veti puoleensa!
3. Valmistumista sekä kaikkea mitä tähän matkan varrelle mahtuu! Muun muassa haasteita ja niistä selviämistä sekä erilaisia mahdolli suuksia. Ei siis mielessä mitään yksittäistä tapahtumaa tai asiaa, vaan kaikkea kohti innolla odottaen!
4. Etenkin rikosoikeus ja kansainvälinen oikeus kiinnostavat! Ura haaveet ovat vielä aika kaukaisia, mutta jokupäivä haluaisin ehdot tomasti olla jonkin asteinen tuomari, mukana EU-hommissa taikka vaikuttamassa politiikan puolella!
5. Opiskeluajalta odotan uusia ystävyyksiä sekä monia erilaisia koke muksia, kuten ulkomaanreissuja esimerkiksi vaihtojen muodossa tai pienimuotoisemmin kv-viikoilla!
6. Ainakin jossain määrin kyllä. Haluan myös mukaan moneen muu hun toimintaan, joten täytyy vielä vähän tarkkailla, mikä se oma jut tu olisi!
7. Pääpiirteittäin hyvä! Viikon aikana sai hyvin tutustuttua uusiin ihmisiin ja oli paljon hauskaa yhteistä tekemistä. Omaan makuun vähän turhan ”bilepainotteinen” viikko, mutta hyvin pysyi mukana porukassa, vaikka ei aina pitkälle yöhön iltaa jatkanutkaan. Kaiken kaikkiaan voin suositella (ja muistuttaa, ettei tarvitse juoda vaikka kaikki muut joisikin)!
1. Olen ekan kerran varmaan jo ala-asteella ajatellut että ”laki ja kaikki semmonen” on mielenkiintoista. Myöhemmin mielenkiinto oikeustieteisiin vain kasvoi. Lukiosta valmistuessa mietin paljon eri koulutusvaihtoehtoja ja päädyin siihen, että oikeustieteet on varmaan ainoa joka aidosti kokonaisuudessaan kiinnostaa ja myöskin plussana ennemminkin avaa ovia työelämässä kuin sulkee niitä.
2. Helsingistä ei ole ikinä ollut semmosta fiilistä, että haluaisin siellä asua ja Itä-Suomen yliopisto tuntui jotenkin kaukaiselta ja vieraalta. Loppujen lopuksi siis kaupungit, joita pyörittelin olivat Turku ja Ro vaniemi. Rollo tuli tutuksi avoimen opintoja suorittaessa ja Turku on aina jotenkin vaikuttanut kiinnostavalta kaupungilta. Maaliskuussa yhteishaun aikaan vaan sitten päädyin siihen, että kyllä haluan käy dä ainakin opintojen ajan asumassa Etelä-Suomessakin. Lisäksi Lexin opiskelijayhteisö vaikutti mielenkiintoiselta.
3. Haluan oppia monipuolisesti kaikkea ja tutustua laajasti eri ai healueisiin, jotta samalla ehkä selkeytyisi se, mitä haluaisi myöhem min sitten tehdä. Lisäksi haluan kehittyä vuorovaikutus- ja ryh mätyötaidoissa sekä luoda muutenkin hyvää pohjaa tulevaisuuden työelämälle.
4. Voi hyvin olla, että tämä tulee muuttumaan opintojen edetessä, mutta ainakin tässä vaiheessa olen tykännyt velvoiteoikeudesta ja erityisesti sopimusoikeus on ollut aiheena kiinnostava. Ehkä haaveet sitten tässä vaiheessa voisivat sijoittua jonnekkin yritysmaailmaan!
5. Innostavaa ja inspiroivaa opiskelua. Tottakai lisäksi uusia kavereita sekä paljon hauskoja muistoja :)
6. Kyllä olen ajatellut, että jos joku matalan kynnyksen homma vai kuttaa kiinnostavalta, niin haluan lähteä ainakin kokeilemaan!
7. Iloinen, vauhdikas ja kostea :D
Emilia Kukkonen, 20, Tampere
1. Idea siitä, että haluan oikikseen syntyi ehkä viisivuotiaana, vaikka tuolloin tuskin edes kunnolla tiesin, mitä juristi tekee. Myöhemmin aloin ottamaan alasta enemmän selvää ja oikis tuntui aina oikealta. Olen ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, joka oli var masti pääsyy sille, miksi oikis kiinnosti. Lisäksi alan tarjoamat haas teet ja monipuoliset uramahdollisuudet houkuttivat.
2. Päädyin hakemaan Turkuun hyvän sijainnin ja kivan kaupungin, ainejärjestötoiminnan aktiivisuuden sekä koko yliopiston laadukkuu den ansiosta.
3. Eniten odotan, että pääsee vihdoin oppimaan asiasta, josta on ai dosti kiinnostunut ja johon on paljon motivaatiota, sekä haastamaan itseään loputtomasti.
4. Toisaalta olen erittäin kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikutta misesta ja politiikasta, mutta samalla liike- ja yritysjuridiikka vetää puoleensa. Haluan pitää mielen avoinna kuitenkin kaikille vaihtoeh doille ja suhtaudun mielenkiinnolla eri oikeudenaloihin.
5. Odotan paljon unohtumattomia kokemuksia, uusia ystäviä, aa muun asti venyneitä iltoja, monipuolista ainejärjestötoimintaa sekä kokonaisuutena hetkiä, joita saa muistella vielä monien vuosien pääs tä lämmöllä.
6. Olen todella kiinnostunut Lexin toiminnasta ja myös siihen osal listumisesta! On ollut kiva huomata, että ainejärjestötoiminta Lexissä vaikuttaa helposti lähestyttävältä vuosikurssista riippumatta.
7. Fuksiviikko oli rankka, mutta samalla ehdottomasti yksi hauskim mista viikoista. Heti ekasta illasta lähtien olin varma, että Turussa ja Lexissä on ihmisen hyvä olla ja elää!
1. Ajatus oikiksesta heräsi yläasteen aikana ja lukiossa tunne vain vahvistui etenkin yhteiskuntaopin lakitiedon kurssin jälkeen. Sen jäl keen oikeustieteellinen oli oikeastaan enää ainoa vaihtoehto. Myös juristin loputtomat työmahdollisuudet varmasti osaltaan vaikuttivat asiaan.
2. Turku opiskelijakaupunkina houkutteli ja jo täällä opiskelevilta kavereilta olin kuullut pelkkää hyvää Turusta. Myös LexKurssien pa lapelikurssin valinneena Lex ainejärjestönä vaikutti kiinnostavalta.
3. Monipuolisuutta ja sitä, että pääsee kunnolla opiskelemaan alaa, joka itseä kiinnostaa ja josta tietää olevan hyötyä tulevaisuudessa.
4. Ei hirveästi, rikosoikeus kiinnostaa ainakin entuudestaan. Yli päätään koen, että haluan tulevaisuudessa tehdä ihmisläheistä työtä. Uskon, että opintojen edetessä varmistuu tunne siitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä.
5. Paljon erilaisia kokemuksia, haalarimerkkien ompeluiltoja kaverei den kanssa ja ylipäätään mieleenpainuvia hetkiä!
6. Aion varmasti, mutta en vielä ole täysin varma mihin! Esimerkiksi tapahtumien järjestäminen voisi olla hauskaa.
7. Fuksiviikko oli hauska ja sisälsi paljon erilaista ohjelmaa. Porukkaa sekoitettiin kivasti niin, ettemme olleet vain omissa tuutorryhmissä, joten jo heti ensimmäisellä viikolla sai paljon uusia tuttavuuksia ja kavereita. Heti tuli tunne siitä, että Lex oli enemmän kuin oikea va linta :)
Oikeusapujaosto tarjoaa oikeudellista neuvontaa kaikille TYYn, ÅAS:n ja TUOn jäsenille joka keskiviikko kello 18–20. Palvelu on opiskelijalle maksutonta. Jaostossa toimiminen kartuttaa myös arvokasta kokemusta oikeudellisten neuvojen antamisesta käytännössä sekä tuo merkityksellisyyden tunnetta.
Oikeusapujaosto on Lexin Suuren toimikunnan alla toi miva jaosto, jonka tehtävänä on tarjota oikeusapua ja neuvontaa kaikille Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY), Åbo Akademin studentkårin (ÅAS) sekä Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunta - TUOn jäsenille. Palvelua tarjotaan ympäri vuoden ja se on opiskelijalle maksutonta.
’’Päivystämme TYYn toimistolla aina keskiviikkoisin kuudes ta kahdeksaan lukukausien aikana. Meidän kanssa voi tulla jutte lemaan päivystysaikoina paikan päälle tai meille voi myös soittaa. Vastaamme myös ympäri vuoden sähköpostitse tulleisiin yhteyden ottoihin’’, kertoo oikeusapujaoston puheenjohtaja Anu Manninen Oikeusapujaosto auttaa kaikenlaisissa oikeudellisissa ongel missa pois lukien rikos- ja vero-oikeudelliset kysymykset. Jaosto ei myöskään laadi asiakkaille asiakirjoja edes välillisesti.
’’Meidän toimikenttä on tosi laaja ja tarkentuu sitä mukaa kuin yhteydenottoja tulee. Pääasiallisena tehtävänämme on kuitenkin avustaa TYYn, ÅAS:n sekä TUOn jäseniä ja toimielimiä mahdolli simman kattavasti sekä neuvoa eteenpäin oikeudellisessa asioissa’’, Manninen sanoo.
Käytännön apua ja kokemusta sekä matalan kynnyk sen palvelua
Kuten olemme monilla oikeuden alojen perusteiden kursseilla sekä tavallisessa arkielämässä saaneet huomata, monet oikeudelliset ky symykset ovat usein varsin arkisia. Kysymykset koskien vuokraso pimusta tai työsopimusta koskettavat todennäköisesti meitä kaikkia jossain kohtaa elämää, samoin uuden tietokoneen ostaminen on ajankohtaista aika ajoin. Perinnönjakoon liittyvät pohdinnat saat tavat tulla eteemme yllättäenkin samoin kuin yhteiselämän lopetta miseen liittyvä tilanne. Kyseisiin tilanteisiin liittyy valtavasti oikeu dellisia kysymyksiä, joissa oikeusapujaosto voi tarvittaessa auttaa.
Oikeusapujaostossa jäsenet pääsevät ohjaamaan ja neuvomaan kanssaopiskelijoita ja hyödyntämään – mahdollisesti jopa ensim mäistä kertaa elämässä – konkreettisesti luennoilla oppimaansa. Päivystäminen tapahtuu pareittain ja oikeusapujaostossa vallitsee muutenkin hyvin matalan kynnyksen kulttuuri avun pyytämiseen liittyen. Muiden auttaminen ja oikeudellisten neuvojen antaminen käytännössä antavat arvokasta kokemusta tulevaan ja kartuttaa sa malla asiakaspalvelutaitoja. Toiminta voi tuoda myös merkitykselli syyden tunnetta hyvän asian tekemisestä. Jaostossa toimimisesta on
palkittu jäseniä viime vuosina lisäksi opintopistein.
Mannisen mukaan ’’Tänä vuonna toistaiseksi eniten kysymyksiä on tullut työoikeuden ja velvoiteoikeuden aloilta. Kysymyksiä on tullut edellisen vuoden tavoin hyvin tasaisesti pitkin vuotta. ’’
Oikeusapujaoston jäsenet ovat opiskelijoita ja neuvonta on ilmaista, joten siksi kynnys avun kysymiseen on myös matalalla. Kaikki neuvot ovat myös luottamuksellisia, sillä jaoston jäseniä si too salassapitovelvoite.
’’Me otetaan kantaa asiakkaiden asioihin ainoastaan juridisesta näkökulmasta ja vain esitettyihin asioihin. Hyvin usein ohjaamme asiakkaan eteenpäin asiassaan esimerkiksi TYYn neuvontalakimie helle tai oikeusaputoimistoon’’, kertoo Manninen.
Oikeusapujaosto palvelee asiakkaita suomeksi, ruotsiksi ja eng lanniksi. Palvelun monipuolisuudella pyritään siihen, että oikeusa pua ja neuvontaa saisivat kaikki sitä tarvitsevat opiskelijat.
Jaostolaisten toimikausi kestää aina vuoden (myös kesän) ja uu sia jaostolaisia haetaan kaksi kertaa vuodessa. Päivystysvastuuta kul lekin jäsenelle tulee keskimäärin kerran kuukaudessa lukukausien aikana. Päivystysten lisäksi jaosto kokoustaa pari kertaa lukukauden aikana. Seuraava haku jaostoon on marraskuun alussa.
Oikeusapujaosto päivystää:
• fyysisesti lukukauden aikana keskiviikkoisin klo 18-20 TYY:n toimistolla YO-talo A:ssa
• puhelimitse päivystysaikoina numerosta +358 45 843 3428
• sähköpostitse ympäri vuoden tyy.oikeusapu@utu.fi
Hei oikkari, onko Hannes Snellman sinulle jo ennalta tuttu? Hannes Snellman on pohjoismainen liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Hanneksella hoidamme asiakkaidemme merkittävimpiä toimeksiantoja, eli työtehtävät ovat taatusti mielenkiintoisia, haastavia ja ainutlaatuisia. Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa sekä inspiroivassa ympäristössä. Hanneksella on myös neljä erilaista harjoitteluohjelmaa oikeustieteen opiskelijoille opintojen eri vaiheisiin.
Office Support Trainee -ohjelma
”Tsuppailu on parasta juuri Hanneksella loistavien työkavereiden johdosta. Työnkuvamme on todella monipuolinen, joten tylsiä päiviä ei ole ollut!”
– Office support traineet, syksy 2022
Office support traineet ovat usein ensimmäisen tai toisen vuoden oikkareita. Tsuppien työtehtävät liittyvät usein toimiston juoksevien asioiden hoitamiseen. Harjoittelijat työskentelevät osa-aikaisesti keväisin ja syksyisin opintojen rinnalla, ja kesäisin täysipäiväisesti.
Knowledge Management Trainee -ohjelma
”KM-tiimissä työskennellessä voi olla varma, ettei yksikään työpäivä ole samanlainen. Selvitystehtävät ovat usein hyvinkin spesifejä, ja niiden kautta oikeudellisiin kysymyksiin pääsee syventymään kunnolla. Erilaisten selvitystehtävien myötä voikin herätä ajatuksia esimerkiksi tulevan notaari- tai pro gradu -tutkielman aiheesta. Työtehtävistä voi pallotella ajatuksia toisten traineeden kanssa, ja tiimissä apua on aina saatavilla. KM-tiimi on tiivis porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen. Hyvällä yhteishengellä ja toisia kannustaen suoriudumme haastavistakin työtehtävistä!”
– KM traineet, syksy 2022
KM traineet ovat usein kolmannen tai neljännen vuoden oikkareita. Harjoittelijat tekevät erilaisia selvitystöitä eri praktiikoillemme ja huolehtivat lisäksi Hanneksen kirjastopalveluista. KM trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti vuoden ja on osa-aikainen.
”Parasta Associate Trainee -ohjelmassa on ollut mahdollisuus päästä osaksi motivoitunutta ja inspiroivaa tiimiä, jossa harjoittelijalle annetaan parhaat mahdolliset työkalut kehittyä kohti juristin ammattia. Hanneksella harjoittelijat otetaan lämpimästi vastaan, ja olenkin todella tuntenut kuuluvani työyhteisöön heti ensimmäisestä päivästä lähtien.”
– Associate trainee, syksy 2022
Associate trainee -harjoitteluohjelma on suunnattu oikkareille, jotka ovat ehtineet kerryttää opintoja vähintään 150 nopan edestä. Associate traineet työskentelevät täysipäiväisesti neljän kuukauden ajan eri praktiikoissamme, eli esimerkiksi vero-, rahoitus- tai yrityskauppa-asioiden parissa. Assiocate traineet pääsevät tekemään samantyyppisiä tehtäviä kuin nuoret juristit – esimerkiksi erilaisia selvitystöitä sekä asiakirjaluonnoksia.
Thesis Trainee -ohjelma ”Parhaita asioita thesis trainee -jaksossa ovat olleet Hanneksen kannustava työyhteisö, kattava kirjasto, toimistotyöskentelyn tuomat rutiinit sekä hyvät työskentelytilat. Koska tutkielman kirjoittaminen on erittäin itsenäistä työtä, omien ajatusten ja ajoittaisten graduturhautumisten purkamisesta asiantuntijoiden kanssa on ollut korvaamaton apu. Lisäksi toimiston tapahtumat ja mukavat työkaverit ovat tehneet gradun kirjoittamisesta hauskaa!”
– Thesis trainee, syksy 2022
Thesis trainee -ohjelma on suunnattu graduaan kirjoittaville oikkareille. Jokaisella thesis traineella on oma tutor, joka on myös traineen gradun aihepiirin erityisosaaja. Thesis trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti noin kolme kuukautta ja haku thesis traineeksi on auki ympäri vuoden.
TEKSTI | VILMA LAAKSONEN KUVITUS | KOTIALBUMI PIXABAY
”Joo hei ois tosi kiva nähä, mutku mul on tää Mootti nyt käynnissä, ni katotaa sit puolen vuoden pääst uudestaan!” Ehkei nyt kuitenkaan. VisMootista liikkuu monenlaisia huhuja ja käsityksiä, mutta kilpailu itsessään tuntuu olevan monelle vieras. Mikä on se mysteerinen VisMoot? Lyhykäisyydessään VisMoot on siis kansainvälinen oikeustapauskilpailu, johon Turun yliopistostakin osallistuu vuosittain oma joukkue. Sen teemat pyörivät kansainvälisen kaupan ja riidanratkaisun, erityisesti välimies menettelyn ympärillä. Kokonaisuudessaan kilpailu kestää noin puoli vuotta ja sen aikana joukkueet laativat kirjelmät niin kantajan kuin vastaajan puolesta sekä edustavat näitä suullisissa käsittelyissä Wienissä. Kilpailuun osallistuu vuosittain melkein 400 joukkuetta eri yliopistoista ympäri maailmaa ja se onkin ainutlaatuinen tapa tutustua lakiopiskelijoihin muista maista. Pureudumme nyt viime vuoden joukkueen kanssa yleisimpiin ennakko-oletuksiin, mitä VisMootista kuulee.
Ida Rahkonen : Tarua. Joukkueet määrittelevät ja organisoivat työn ja tavoitteet itse, joten tämä on paljon myös itsestä kiinni.
Matias Temonen : Tarua. Kisa on kieltämättä varsin työläs ja vie paljon aikaa, mutta aikaa jää kyllä muullekin. Moni kilpailuun osal listuva, mukaan lukien minä itse, on käynyt samanaikaisesti osa-ai kaisesti töissä toisessa kaupungissa. Ehdinpä Mootin aikana jotain myös harrastamaankin.
Minni Sonck : Tarua. Kisa on ehdottomasti työläs, mutta hyvällä organisoinnilla ja aikatauluttamisella ehtii hyvin tehdä muutakin.
Se, kuinka paljon aikaa ja energiaa kisa vaatii, riippuu joukkueen itselleen asettamista tavoitteista.
Vilma Laaksonen : Tarua. Kilpailu on vaativampi ja vie enemmän aikaa kuin monet muut oikiksen kurssit, mutta kyllä sen aikana ehtii tehdä muutakin. Usein viikko tai kaksi ennen kilpailutöiden pa lautusta ovat hyvin intensiiviset riippuen toki aikataulutuksesta ja joukkueesta itsestään. Toisaalta esimerkiksi viime vuonna pidimme noin kuukauden joulutauon eli ei koko aika ole täyttä tykitystä.
Ida : Tarua. Englanti kehittyy kilpailun aikana paljon. Kisassa vaa dittava varsinkin kirjoitettu englanti on itseasiassa melko yksinker taista.
Matias : Tarua. Englannin kielen taito kehittyy olennaisella taval la kilpailun edetessä, joten erinomainen kielitaidon ei tarvitse olla. Nähdäkseni hyvästä kielitaidosta on tosin rutkasti hyötyä, sillä kil pailun työkieli on englanti. Minni : Tarua. Taito kehittyy valtavasti kisan myötä, mutta sekä
kirjallista että suullista vaihetta helpottaa kyllä huomattavasti, jos englannin kieli on hyvin hallussa. Suullisessa argumentoinnissa tai to korostuu, mutta riittävällä harjoituksella siinäkin kehittyy yllät tävän nopeasti.
Vilma : Tarua. Tätä ehkä pelätään tarpeettoman paljon. Mitä parem pi kielitaito, sen helpompaa alkuvaihe on, mutta kaikkien taito ke hittyy kilpailun myötä vahvaksi. Mainittakoon, että suomalaisilla ei ole kisamenestys koskaan jäänyt kielitaidosta kiinni.
Ida : Totta. Aikatauluista kiinni pitäminen ja niistä sopiminen on erityisesti tärkeä taito, joka on myös Mootissa avainasemassa. Matias : Totta. Kilpailuun osallistuminen on äärimmäisen työelämä relevanttia. Mielestäni juristin ammattitaito rakentuu ennen kaikkea tiedonhakutaitojen ja vastaavasti kulloinkin hankitun tiedon oikean soveltamisen ympärille. Mootissa oppii etsimään tietoa, prosessoi maan sitä, lukemaan ja analysoimaan oikeustapauksia, kirjoittamaan tiivistä oikeudellista argumentaatiota ja lopulta argumentoimaan ja esiintymään suullisesti. Osallistujien juridinen kirjoitustaito, kieli taito, ryhmätyötaidot, esiintymistaidot, tiedonhakutaidot sekä käy tännössä kaikki muutkin juridiikan parissa työskenneltäessä tarvit
tavat taidot kehittyvät suunnattomasti.
Minni : Totta. Kilpailu kehittää valtavasti monia työelämässä tärkei tä taitoja, kuten relevanttien seikkojen tunnistamista, yhteistyöky kyä ja juridista argumentointia.
Vilma : Totta. Kilpailu ei tuo pelkästään substanssiosaamista, vaan paljon muutakin. Esimerkiksi oikeudellisten ongelmien ratkaisu ja relevanttien seikkojen havainnointikyky kehittyvät kisan myötä. Li säksi yhteistyötaidot sekä suullinen esiintymiskyky kehittyvät huo mattavasti. Mielestäni muilla kursseilla ei ole päässyt näin kokonais valtaisesti kehittämään valmiuksiaan.
Ida : Osittain totta. Kisaan on mielestäni hyvät valmiudet osallistua, kun on käynyt tai on käymässä sopimus-, prosessi-, ja kauppaoikeu den kurssit, sekä ymmärtää kansallisen ja kansainvälisen oikeuden hierarkiasta jotakin. (Prosessioikeus taitaa olla kolmantena vuote na.) Toisaalta tämäkin on itsestä paljon kiinni ja valmentajat aina auttavat.
Matias : Tarua. Osallistuin kilpailuun itse kolmannen vuosikurssin opiskelijana, joten maisterivaiheen opinnot eivät ole mikään abso luuttinen vaatimus kilpailuun osallistumiselle. Jokaisen ”valmius” tai ”pätevyys” osallistua kilpailuun ovat toki täysin subjektiivisia
kokemuksia ja paljon kiinni jokaisen henkilökohtaisista ominai suuksista.
Minni : Sekä että. Se, että on käynyt kandivaiheen kurssit ja kirjoit tanut notaarityön antaa tärkeitä työkaluja kilpailuun, mutta lop pupeleissä tämä riippuu kuitenkin kilpailijasta itsestään. Tekemällä oppii ja valmentajilta saa apua.
Vilma : Tarua. Osallistuin myös 3. vuosikurssin opiskelijana ja pää dyin itseasiassa tekemään notaaritutkielmani kilpailun aiheesta. Toki jos kilpailun tekee vasta maisterivaiheessa, on vähemmän opin toja samaan aikaan, ja kisaan voi ehkä keskittyä paremmin.
Ida : 100%. Reissut ja ihmiset siellä olivat todella ainutlaatuinen kokemus.
Matias : Totta. Mitäpä tähän muuta sanomaan kuin että Vis Moot -yhteisö sekä Mootin alumniyhteisö ovat upeita.
Minni : Ehdottomasti totta :). Mieleenpainuvimmat muistot kil pailusta itse suorituksia lukuun ottamatta liittyvät kisamatkoihin ja kohtaamisiin mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Kilpailun kautta sai solmia lukuisia kontakteja ja tutustua ihmisiin, joiden kanssa yhteydenpito on jatkunut myös kisan päätyttyä. Vilma : Totta. Kilpailussa tutustuu niin muihin suomalaisiin jouk kueisiin kuin myös ulkomaisiinkin joukkueisiin. Viime kevään mat kamme Wieniin loppukilpailuun oli ehdottomasti yksi mieleenpai nuvimmista kokemuksista ja tapasimme aivan huikeita ihmisiä.
Viime vuoden joukkue Wienin loppukilpailussa.
Kiinnostuitko? Hakuaika 22–23 VisMoottiin on jo päättynyt, mutta pysyt kärryillä toi minnasta seuraamalla Turun joukkuetta Instagramissa @turkuvismoot. Seuraavan kerran voit hakea mukaan kilpailuun ensi syksynä 2023!
Sitsit ovat olennainen ja rakastettu osa tapahtumakalenteriamme ja opiskelijakulttuuria yleensä. Miten Lexissä pääsee mukaan järjestämään näitä legendaarisia pöytäjuhlia? Miten sitsien suunnitteleminen aloitetaan? Millä tavoin järjestäjien tyypillinen sitsipäivä kuluu?
Sitsijaosto kertoo seuraavaksi, miten välimerelliset Abba-sitsit syntyivät syyskuun alussa.
Syksy on pyörähtänyt tapahtumakalenterin osalta vauhdilla käyntiin, ja sieltä saakin bongata taas liudan erilaisia sitsejä! Sitsijaostokin on palaillut kesälomil taan, ja toimintaan pääsee ottamaan osaa Tapahtuma toimikunta-nimisen Whatsapp-ryhmän kautta, jossa sitsivastaava kyselee keittiöapulaisia muutamia viik koja ennen sitsejä. Keittiöön ovat tervetulleita kaik ki ja sitä kautta pääsee samalla nauttimaan sitsitun nelmasta sekä ottamaan osaa ainejärjestötoimintaan. Fuksit palkitaan panoksestaan toimikuntaleimalla ja ylemmät vuosikurssit etuosto-oikeudella seuraavil le sitseille! Tässä reportaasissa esittelemme hieman sitsijärjestelyjä sitsijaoston silmin. Otamme avosylin vastaan kaikki sitseihin ja sitsikulttuuriin liittyvät ri sut ja ruusut!
Tavalliset sitsijärjestelyt alkavat speklauksella tapahtuma päivästä ja sitsien teemasta, josta siirrytään kirkkotien varaa miseen, laulunjohtajien kontaktointiin ja keittiöapulaisten rekrytoimiseen. Yhteistyötä tehdään etenkin tapahtumavas taavan kanssa, mutta myös muuta jäsenistöä kuunnellaan aktiivisesti. Aiemmin luetellut käytännön asiat hoidetaan hyvissä ajoin ennen sitsipäivää, joten jättäkäämme ne täs sä reportaasissa vähemmälle huomiolle. Tyypillisesti sitsien varsinainen valmistelu alkaa noin viikkoa ennen sitsipäivää, kun jaosto puhelinpalaverin muodossa ideoi illan menua ja pohtii muita jaoston juoksevia asioita.
Kera kauppalistan tämän iloinen parivaljakko kirmasi sit sejä edeltävänä päivänä Itäharjun Prismaan tarkoitukse naan hankkia kaikki pöytäjuhlien kannalta olennainen ja epäolennainen tarjottava. Illan menuna oli välimerelliseen teemaan sopiva pitaleipäannos, kreikkalainen fetasalaatti sekä vanilja-persikkarahka, ja koska osallistujamäärä näillä sitseillä lähenteli 60 henkilöä, tuli kärryyn lapattua tava raa kohtalaisen reilulla kädellä. Samaan syssyyn hoidettiin myös shottien ja kahviliköörien hankkiminen alkoholimyy mälästä. Päänvaivaa tuottivat jälleen kerran matemaattiset laskutoimitukset pastahylyllä, eikä oikkarimatikalla pärjät ty tälläkään kertaan vaan nöyrinä turvauduimme laskinso velluksiin. Kauppareissun yhteydessä jaosto vieraili myös ruotsalaisessa huonekalujätissä sekä muutamassa muussa liikkeessä hankkimassa jaostolaisten koteihin sisustusele menttejä, joten pelkäksi rehkimiseksi ei tämäkään ilta men nyt!
Tavanomainen sitsipäivä alkoi jaostolla perinteisesti Au rum-opiskelijaravintolassa, jossa torstaisin eli tavallisimpa na sitsipäivänä tarjoillaan varapuheenjohtajan suosikkilou nasta, hernekeittoa ja pannukakkua. :) Sieltä matka jatkui tunnelmannostatuskierrokselle Lexin toimistolle, jossa tu losteltiin etukäteen arvottu plaseeraus sekä tarpeen mukaan läpysköjä, jotka tällä kertaa sisälsivät Mamma Mia – eloku vasta tuttuja Abba-klassikoita.
Toimistolta matka jatkui kohti kirkkotietä, jossa ensim mäisenä nautittiin iltapäiväkahvit ja sen jälkeen keittiöapu laisten valuessa puoli neljän aikoihin paikalle alkoi myös sitsien valmistelu. Oli pöytien kasaamista, kattauksen val mistelua, ruuanlaittoa ja kaikkea yleistä pikkuhommaa, jota keittiöläiset pääsivät hoitamaan illan aikana. Laulun johtajien saapuessa pelipaikalle kultaisine viittoineen alkoi tunnelma pikkuhiljaa kipuamaan kohti 80-lukua. Kuuden maissa sitsit pyörähtivät käyntiin, ja tuttua kaavaa seuraten keittiökin pääsi osallistumaan ilonpitoon keittiön laulun ja punssikaadon muodossa. Perinteitä kunnioittaen lauluksi on tänäkin vuonna valikoitunut kaikkien rakastama Silja Line Special. Sitsien lopuksi Hittiputken raikuessa keitti öläiset keräsivät kimpsut ja kampsut kasaan ja palauttivat kirkkotien tavanomaiseen loistokkuuteensa ennen kirmaa mista jatkoille Heidi’s BierBarin tanssilattialle!
Harjoittelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa tarjoaa monipuolisia työteh täviä ja syventää ymmärrystä hallintoprosessista ja ympäristöoikeudellisista kysymyksistä. KHO:ssa harjoittelijoita arvostetaan ja heidät perehdytetään tehtäviinsä perusteellisesti.
Toimin kesän korkeakouluharjoittelijana korkeimman hallinto-oikeuden I-jaostolla. KHO:ssa on kolme jaos toa, joista ensimmäisen alaan kuuluu erilaiset ympäris töasiat ympäristönsuojelusta kaivostoimintaan, maan käyttö ja rakentaminen, asiakirjajulkisuusasiat sekä kansainvälinen suojelu. Viimeksi mainitun asiaryhmän esikäsittelyvaihe tapahtuu kuitenkin erillisessä ulkomaalaisasioiden jaostokansliassa, tutum min ”ulkkareissa”.
Toisen jaoston alaisuuteen taas kuuluvat muun muassa verotus, julkiset maksut ja hankinnat, kilpailuoikeus sekä mielenterveysasiat. Kolmannelle jaostolle kuuluvat sosiaalioikeudelliset asiat, kunnallis asiat ja esimerkiksi yliopistojen itsehallintoa koskevat asiat.
Harjoittelijana tehtäväni oli sijaistaa jaostoni notaareja heidän kesälomiensa aikana. Notaarin työ keskittyy vireille tulevien lain käyttöasioiden esivalmisteluun ennen kuin ne jaetaan esittelijöille. Tehtävä on hyvin monipuolinen, sillä alkuvalmisteluiden – kuten valituslupahakemuksen sekä valituksenalaisen päätöksen pääkohtien
tiivistäminen, prosessiosoitteen tarkistaminen, vireilletuloajan las keminen, valituksen mahdollinen täydennyttäminen – lisäksi no taarit vastaavat myös kirjeenvaihdosta alempien oikeusasteiden sekä asiakkaiden kanssa ja avustavat esittelijöitä käytännön asioissa. No taarien työnkuvaan kuuluu myös osapuolten kirjallisen kuulemisen järjestäminen, mikäli kuulemiskierros asiassa päätetään järjestää.
Ensimmäisestä päivästä asti minulle harjoittelijana välittyi vah vasti, että olen arvostettu lisä työyhteisöön. Harjoittelijoiden pe rehdytykseen oli selkeästi panostettu, ja kaikki presidentistä sekä oikeusneuvoksista lähtien toivottivat lämpimästi tervetulleeksi ta loon. Osallistuimme perehdytysviikon päätteeksi koko talon yhtei seen virkistyspäivään Vallisaaressa, mikä viimeistään romutti ennak ko-oletukset jäykän hierarkkisesta ilmapiiristä.
Omien työtehtävieni ohella pääsin tutustumaan talon toimin taan laajemminkin. Meitä harjoittelijoita ajatellen oli järjestetty kaksi ”tapaa esittelijä”- ja yksi ”tapaa tuomari” -tuokiota, joissa pää simme kuulemaan esittelijän ja tuomarin työstä sekä kysymään miel
tä askarruttavia kysymyksiä. Erityisen mieleenpainuvaa oli kuiten kin päästä kuunteluoppilaana seuraamaan, kuinka oikeusneuvokset tulkitsevat ja soveltavat lakia eri asiaryhmissä presidentin johdolla.
Meitä harjoittelijoita oli kesällä yhteensä viisi; yksi jokaista jaostoa kohden, yksi ulkomaalaisasioiden jaostokansliassa, ja yksi kirjaamossa. Harjoittelijoiden välinen yhteistyö jäi kesän aikana vä häiseksi jokaisen keskittyessä omiin asiaryhmiinsä, mutta lounas timme päivittäin yhdessä läheisissä opiskelijaravintoloissa, ja sitä kautta pääsimme myös tutustumaan toisiimme. Olimme sattumalta kaikki juuri päättäneet toisen vuoden opinnot, joten yhteistä löytyi paljon eri opiskelukaupungeista huolimatta.
Kesän tärkeintä antia oli ehdottomasti syventynyt ymmärrys sekä hallintoprosessin kulusta että erilaisista ympäristöoikeudelli sista kysymyksistä. Voinkin ehdottomasti suositella korkeinta hal linto-oikeutta harjoittelupaikkana kaikille hallinto-oikeudesta kiin nostuneille!
Ensimmäisestä päivästä asti minulle harjoittelijana välittyi vahvasti, että olen arvostettu lisä työyhteisöön.
Uudistettu seksuaalirikoslainsäädäntö astuu voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen pääpainopisteinä ovat toisen henkilön vapaaehtoinen suostumus sukupuoliyhteyteen sekä ihmisen itsemääräämisoikeus.
Seksuaalirikoksia sääntelevää lakia ei ole uudistettu 20:een vuoteen. Vuonna 2018 eduskunnalle luovutettiin Suostu mus2018-kansalaisaloite, joka koski raiskauksen oikeudel lisen määritelmän muuttamista suostumusperustaiseksi. Kansalaisaloitteessa korostettiin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden toteutumista. Vuonna 2019 oikeusministeriö asetti työryhmä valmis telemaan uutta seksuaalirikoslainsäädäntöä. Uudistettu lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2023. Kansalaisaloite hylättiin vuonna 2022. Uudistetun lainsäädännön pääpainopisteinä ovat toisen henkilön vapaaehtoinen suostumus sukupuoliyhteyteen sekä ihmisen itsemää räämisoikeus. Valtioneuvoston tiedonannossa 15.7.2018 Annika Saa rikko määrittelee seksuaalisen itsemääräämisoikeuden seuraavasti:” Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta koskemattomuuteen, omiin rajoihin ja väkivallattomuuteen sukupuo lesta ja seksuaalisuudesta riippumatta”. Itsemääräämisoikeus on perus-
ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Suomen perustuslaissa se turva taan oikeutena henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
Ennen lainsäädäntömuutosta raiskaukseksi katsottiin teko, jossa toinen henkilö pakotetaan sukupuoliyhteyteen käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä. Uudistetussa lainsäädännössä väkivallan sijasta huomiota kiinnitetään muun muassa vapaaehtoisuuteen. Muutoksen ansiosta raikaukseksi voidaan katsoa myös teko, johon ei sisälly väki vallan uhkaa. Uudistetussa lainsäädännössä raiskauksen tunnusmerkis tössä mainitaan väkivallan ja sen uhan lisäksi toisen henkilön vapaa ehtoisuuden puuttuminen sekä esimerkiksi valta-aseman väärinkäyttö. Aiemmin esimerkiksi vammaisuuden hyväksikäyttöä ei luettu raiskauk seksi. Uudistetussa rikoslaissa raiskaukseksi luetaan myös tilanne, jossa henkilö ei ole voinut esimerkiksi vammaisuutensa, tiedottomuutensa, pelkotilansa tai tilanteen äkillisyyden vuoksi voinut muodostaa tai il maista tahtoaan.
Myös lasten oikeudet turvataan entistä huomattavasti laajemmalla tavalla. Uudistetun lain mukaan kaikki tapaukset, jotka koskevat ti lannetta, jossa henkilö on ollut sukupuoliyhteydessä alle 16-vuotiaan kanssa, katsottaisiin lapsenraiskaukseksi. Erona uudistettuun raiskaus säännökseen on se, että lapsenraiskauksen tunnusmerkistössä ei mainita vapaaehtoisuuden puuttumista. Lähtökohtana on, että lapsi ei voi pä tevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Aiemmassa lain säädännössä vastaava toiminta luettiin lapsen hyväksikäytöksi, mikäli toimintaa ei pidetty kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Uudistuksen myötä myös rangaistusasteikkoa kovennettiin. Aiem pi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi luettu toiminta on uudistetussa laissa nimetty ”seksuaalinen kajoaminen lapseen”. Uudessa lainsäädän nössä lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi katsotaan lapsenraiskaus tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on kokonaisuutena arvostellen rikoksen vakavuutta vähentävien seikkojen vallitessa tehty. Huomioon otetaan lapsen ja tekijän ikä ja kypsyys, osapuolten suhteet sekä muut olosuhteet. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuutta ja tunnusmerkistöä on siis muutettu huomattavasti.
Merkittävänä uudistuksena voidaan pitää myös seksuaalisen ahdis telun kieltävää pykälää. Aiemmin seksuaaliseksi ahdisteluksi katsottiin koskettelu, joka on omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämis
oikeutta. Huomio kohdistui ainoastaan fyysisiin tekoihin. Uudistetun lain mukaan koskettelun lisäksi seksuaaliseksi ahdisteluksi lasketaan myös esimerkiksi seksuaalisen kuvan lähettäminen, itseään paljasta minen sekä muu vastaava teko. Tälläiseksi voidaan katsoa esimerkiksi suullinen seksuaalinen ahdistelu, kuten kaduilla huuteleminen. Teon tulee olla rinnastettavissa kosketteluun vakavuutensa osalta. Toinen kriteeri on, että teko loukkaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoi keutta. Aiemmin esimerkiksi sanallisia tekoja on pidetty kunnianlouk kauksina ja työelämässä tapahtuneita tekoja on pidetty työrikoksina. Odotettavissa on, että lakimuutoksen myötä myös seksuaalirikostilastot tulevat kasvamaan, sillä yhä useampi teko luetaan seksuaalirikokseksi.
Lainsäädäntöuudistuksen myötä esimerkiksi tuomarit ja syyttäjät joutuvat muuttamaan tulkintaansa seksuaalirikoksista. Oikeusminis teriön mukaan lainsäädäntöuudistuksessa on muistettava huomioida myös viranomaisten, tuomareiden ja syyttäjien riittävä lisäkoulutus ja riittävät resurssit. Lainsäädäntöuudistus on kuitenkin erittäin odotettu ja tervetullut. Nähtäväksi jää sen todellinen vaikutus soveltamiskäytän töihin.
Seuraavassa numerossa haastattelen erikoissyyttäjä Yrjö Reenilää koskien rikoslain seksuaalirikosuudistusta.
Uudistetussa lainsäädännössä väkivallan sijasta huomiota kiinnitetään vapaaehtoisuuteen.
Palaute, sen antaminen sekä saaminen ovat usein il moille heitettävä asioita, kun mietitään yksittäisen organisaation kehittämistä. Palautteen itseisarvosta huolimatta tulisi muistaa avata yksittäisen organisaa tion kohdalla palautteen tarpeen kohteet ja kommunikoida siitä, miten palautteella pystyy vaikuttamaan. Näiden lisäksi tulisi kui tenkin korostaa samaa vanhaa mantraa: “palautekyselyjen vastaus määrää tulee saada nostettua.” Palaute on sen verran laaja aihe, että oleellisempaa onkin nyt keskittyä juuri meidän oikeustieteili jöiden kannalta relevantteihin pointteihin palautteeseen liittyen. Asia, jonka kautta palautteen merkitystä tiedekunnassamme on helppo lähestyä, liittyy opintojen aloitukseen ja ensimmäi seen vuoteen. Fuksisyksynä opiskelijat integroidaan tähän tiede kuntaan ja he orientoituvat erilaisiin käytäntöihin. Juuri tällöin palautteen saamisella ja sen antamisella sekä sillä, että palauttee seen välittömästi reagoidaan on erityisen suurta merkitystä. Jos uusi opiskelija näkee miten, merkityksellinen oma ääni on tiede
kunnan opetusjärjestelyjen kannalta, haluaa ja jaksaa hän antaa palautetta jatkossakin. Aktiivisesti rakentavaa ja asiallista palau tetta antava opiskelija on suuri voimavara opetuksen kehittämi selle. Opiskelijoille tulisikin korostaa tämän varsin vähän aikaa ja vaivaa vaativan asian tekemistä aloitusopintojaksolla ja ensim mäisillä oikeudenalojen perusteiden kursseilla. Koronapandemian jälkeinen “uusi normaali” hakee vielä muotoaan, mutta sitä poh tiessamme voimme pyrkiä nostamaan palautteen antamisen mer kityksen uudelle tasolle tuomalla sen merkityksen opetukselle ja tiedekunnan rahoitukselle esiin heti aloitusopintojaksolla. Esi merkiksi näillä keinoilla yleisimmin kolmannen opintovuoden jälkeen tehtävän kandikyselyn vastausmäärät voisivat nousta kor keammalle, joka näkyisi suoraan tiedekunnalle allokoitavissa re sursseissa ja sitä kautta opetuksen laadussa. Kannustankin kaikkia notaariksi pian valmistuvia vastaamaan kandipalautteeseen; jokai sella vastauksella on painoarvoa.
Palautteen antamisen lisäksi uuden opiskelijan tulee myös
saada palautetta, jotta omasta suorituksesta ja oppimisesta saa jonkinlaisen kuvan. Numerokin on palaute, mutta se jää varsin pintapuoliseksi. Sen sijaan numero ja lyhyt, edes muutaman sa nan sanallinen palaute auttavat jo paljon. Kirjatenteissä malli vastaukset ovat todella toivottuja, ja auttaisivat virheiden kautta oppimisessa, kun opiskelija pystyisi vertailemaan omaa suoritusta mallivastaukseen. On toki jossain määrin ymmärrettävää, että oi keudenalan perusteen tentin arvostelu voi tuntua jopa puudutta valta aika ajoin, mutta on kuitenkin muistettava, että opintojen mittaan annetulla palautteella varmistamme oikeustieteellisen alan jatkuvuutta vahvistamalla yksilön oppimista.
Palautteen saamisen merkitys näkyy myös teettämässämme opintokyselyssä. Siinä jäsenistölle ollaan annettu vapaus kertoa
vain aiheuttaa haittaa. Palautetta antaessa onkin hyvä aina miet tiä, miltä itsestä tuntuisi saada sama palaute.
Palautteen antamiseen ja siihen liittyvään kommunikaatioon on usein myös jonkinlainen kynnys. Tämän kynnyksen madal taminen on yksi tärkeimpiä tavoitteita tiedekunnallemme, sillä koronan jälkeisessä opetusarjessa on tärkeää korostaa, että tie dekunnan muodostavat opetushenkilökunnan lisäksi opiskeli jat. Kursseilla käytävä diskurssi ja kysyttävät kysymykset tuovat opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa lähemmäs toisiaan, ja siten kannustavat opetuksen kehittämiseen yhdessä asialliselta pohjal ta, ilman vastakkainasetteluja. Tänä syksynä aloitettu opetusas sistenttitoimintaa tulee hyödyntää opetuksessa, palautteen anta misessa ja käytävän kommunikaation kynnyksen madaltamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Ylipäätään uuden opetussuunnitel man astuttua voimaan on tärkeää, että muutosten vaikutuksista keskustellaan palautteen muodossa mahdollisimman paljon.
Toimiminen ilman palautetta luo epävarmuuden tunteen omasta toiminnasta. Parhaimmillaan palaute ohjaa yksittäisen henkilön onnistumiseen, ilman, että hänen tekemiseensä on sen suuremmin puututtu. Tiedekunnassamme on paljon asioita, joita ollaan jo tehty palautteen keräämisen ja antamisen hyväksi. Jat kuvasti on kuitenkin kehityttävä saadun palautteen mukaisesti, ja toisaalta pyrittävä tekemään palautteesta asiallista ja sellaista joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Sen lisäksi on madallettava kynnys tä eri keinoin avoimelle diskurssille opetuskäytännöistä ja niiden toimivuudesta. Näillä keinoilla koulutustamme voidaan kehittää edelleen muuttuvassa maailmassa.
mielipiteitään opetuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Opin tokysely nostaakin esiin monia sellaisia asioita, joita ei usein näy ollenkaan kursseilla teetetyissä palautekyselyissä tai kandipalaut teessa. Olenkin jo aiemmin käynyt läpi nostoja opintokyselystä, mutta etenkin kommunikaation tehostaminen tiedekunnan ja opiskelijoiden välillä näkyy kehityskohteena vastauksissa. Tämä liittyy myös vahvasti palautteeseen, sillä yksittäinen opiskelija tuntee usein, ettei hänen antamallaan palautteella ole ollut mer kitystä. Ainejärjestönä informoimme parhaamme mukaan muu toksista eri kursseihin, mutta päävastuu muutoksista viestimisestä tulee olla tiedekunnalla ja yksittäisillä professoreilla. Vastapalaute ja kurssimuutoksista informointi ovat erittäin tärkeitä teemoja, joita tuleekin korostaa edelleen opetusta kehitettäessä. Vastapa lautteen avulla viestitään siitä, että palaute on otettu käsittelyyn ja se huomioidaan tehdessä muutoksia kurssiin. Vastapalaute myös inhimillistää alkuperäisen palautteen kohteen. Valitettavan usein yksittäiset professorit saavat henkilöön kohdistuvaa palau tetta, jonka tarkoituksena ei ole kehittää kurssia. Asiattomasta palautteesta ei ole hyötyä opetuksen tai oppimisen kannalta ja se
Kaapo Havuluoto Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi
Aktiivisesti rakentavaa ja asiallista palautetta antava opiskelija on suuri voimavara opetuksen kehittämiselle.
Do you want to be part of our truly global team? Do you have a genuine interest in business law? Want to work in a high-performance team where one day is not a copy of another?
Show us your passion and motivation. Show that you would be a great asset to our team. Register your application on our website www.whitecase.com/careers/locations/finland to jumpstart your career.
Fuksiviikko, tuo myyttinen ajanjakso, jota odotetaan, jän nitetään ja hieman pelätäänkin. Elokuun lopussa koitta va yliopistotaipaleen alku, pitkän työn tulos ja seuraava askel aikuistumiseen. Neljä päivää, joina Calsun Henki virtaa fukseihin ja ainejärjestöaktiivisuus on huipussaan. …noh, on tuo ehkä hieman dramatisoitu kuvaus todellisuudes ta.
Orientaatioviikko on tärkeä siirtymä uuteen vaiheeseen elämäs sä. Sen tarkoitus on antaa uusille opiskelijoille tarvittavat valmiudet yliopisto-opintoihin ja -elämään sekä samalla ryhmäyttää heitä ja näyttää järjestötoiminnan mahdollisuuksia. Fuksiviikko on täynnä ohjelmaa ja kuluttava niin sosiaalisesti, fyysisesti kuin henkisestikin, mutta sen päätteeksi jäljellä on loppuelämän kestäviä muistoja.
Olen itse päässyt kokemaan fuksiviikon niin fuksina, tavallisena tuutorina kuin vastuutuutorina. Tulevaisuudessa saatan ehkä kokea vielä muutkin roolit toimarina (Sääntis III, here I come!) ja tavalli sena vanhempana tieteenharjoittajana, mutta tälläkin hetkellä osaan sanoa jo jotain fuksiviikosta, sen muutoksesta ja merkityksestä.
Fuksille viikko on ainutkertainen. Uudet piirit, asuinpaikat ja opinnot pyörivät päässä ja kaikessa on painetta olla mukana. Viikon aikana saattaa hiipiä pelko siitä, ettei tiedä kaikkea, ettei ole kaikes sa mukana, että jää paitsi jostain, mitä ei enää koskaan saa. Tätä pai netta saattaa osaltaan tuoda viikon ”legendaarisuus”, mutta järjestö toimijoiden taholta tärkeää on kohdata jokainen fuksi avoimesti ja saattaa hänet osaksi yhteisöämme. On tärkeää muistaa, että fuksien erilaisuus on rikkaus, ja jokaiselle on annettava mahdollisuus olla
toiminnassa omien voimavarojen ja kiinnostuksen mukaan. Oli fuk si sitten YH-vanhempi, suoraan lukion penkiltä ponnistanut opiske lija tai alaa vaihtava maisterifuksi, on hänelle luotava mahdollisuus olla mukana Lexissä joko fuksiviikolla tai sen jälkeen.
Vanhalle aktiiville iskee fuksiviikon lähestyessä kaipuu. A5-ko koinen fuksipassi kaivetaan jälleen esiin, retkituolit raahataan pa raatipaikalle ja fuksien suorituksia tarkkaillaan innolla. Lex-jäärän ja tuoreen 2. vuosikurssin opiskelijan on kuitenkin hyvä muistaa, että omia fuksiviikkoja ei voi elää uudelleen. Tapahtumista nauti taan toki täysin rinnoin – kuten aina, mutta fuksiviikon tähti on aina fuksi. Välillä järjestävät tahotkin huomaavat nauttivansa fuk siviikosta fuksien kustannuksella, eikä se palvele kenenkään tarkoi tusta. Paluu ”normaaliin” fuksiviikkoon sujui tänä vuonna hyvin, ja vanhojen perinteiden sekoittuminen uusiin ideoihin ja käytäntöihin teki fuksiviikosta todella onnistuneen kokonaisuuden.
Elämä yliopistossa ja ainejärjestössä on muuttunut paljon, ja monella tapaa parempaan suuntaan. Holittomuus on nykyään rea listinen vaihtoehto opiskelijaelämässä, eikä fuksipassin pelimies-lei moja tarvitse kalastella juoksemalla yläosattomissa läpi keskustan. Häirintään puuttumiselle on selkeitä rakenteita, ja toimintamme on monipuolistunut jaostojen ja kerhojen lisääntyessä. Fuksiviikkoa ja yliopistoaikaa voidaan kuitenkin aina kehittää paremmaksi, eikä se työ tule luultavasti koskaan valmiiksi.
Kirjoittaja on notaarityötään keväällä aloitteleva oikkari, jonka kroo ninen järjestöaktiivisuus syö ison osan hänen vapaa-ajastaan.
Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?
Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.
Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers/students
Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.
