TELKIEN TAKANA

RIKOSLAIN SEKSUAALIRIKOSUUDISTUS

– PAINOPISTE SUOSTUMUKSESSA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESSA

TEKSTI | FANNI RAPALA

Uudistettu seksuaalirikoslainsäädäntö astuu voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen pääpainopisteinä ovat toisen henkilön vapaaehtoinen suostumus sukupuoliyhteyteen sekä ihmisen itsemääräämisoikeus.

Seksuaalirikoksia sääntelevää lakia ei ole uudistettu 20:een vuoteen. Vuonna 2018 eduskunnalle luovutettiin Suostumus2018-kansalaisaloite, joka koski raiskauksen oikeudellisen määritelmän muuttamista suostumusperustaiseksi. Kansalaisaloitteessa korostettiin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden toteutumista. Vuonna 2019 oikeusministeriö asetti työryhmä valmistelemaan uutta seksuaalirikoslainsäädäntöä. Uudistettu lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2023. Kansalaisaloite hylättiin vuonna 2022.

Uudistetun lainsäädännön pääpainopisteinä ovat toisen henkilön vapaaehtoinen suostumus sukupuoliyhteyteen sekä ihmisen itsemääräämisoikeus. Valtioneuvoston tiedonannossa 15.7.2018 Annika Saarikko määrittelee seksuaalisen itsemääräämisoikeuden seuraavasti:”Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta koskemattomuuteen, omiin rajoihin ja väkivallattomuuteen sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta”. Itsemääräämisoikeus on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Suomen perustuslaissa se turvataan oikeutena henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Ennen lainsäädäntömuutosta raiskaukseksi katsottiin teko, jossa toinen henkilö pakotetaan sukupuoliyhteyteen käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä. Uudistetussa lainsäädännössä väkivallan sijasta huomiota kiinnitetään muun muassa vapaaehtoisuuteen. Muutoksen ansiosta raikaukseksi voidaan katsoa myös teko, johon ei sisälly väkivallan uhkaa. Uudistetussa lainsäädännössä raiskauksen tunnusmerkistössä mainitaan väkivallan ja sen uhan lisäksi toisen henkilön vapaaehtoisuuden puuttuminen sekä esimerkiksi valta-aseman väärinkäyttö. Aiemmin esimerkiksi vammaisuuden hyväksikäyttöä ei luettu raiskaukseksi. Uudistetussa rikoslaissa raiskaukseksi luetaan myös tilanne, jossa henkilö ei ole voinut esimerkiksi vammaisuutensa, tiedottomuutensa, pelkotilansa tai tilanteen äkillisyyden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan.

Uudistetussa lainsäädännössä väkivallan sijasta huomiota kiinnitetään vapaaehtoisuuteen.

§Myös lasten oikeudet turvataan entistä huomattavasti laajemmalla tavalla. Uudistetun lain mukaan kaikki tapaukset, jotka koskevat tilannetta, jossa henkilö on ollut sukupuoliyhteydessä alle 16-vuotiaan kanssa, katsottaisiin lapsenraiskaukseksi. Erona uudistettuun raiskaussäännökseen on se, että lapsenraiskauksen tunnusmerkistössä ei mainita vapaaehtoisuuden puuttumista. Lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Aiemmassa lainsäädännössä vastaava toiminta luettiin lapsen hyväksikäytöksi, mikäli toimintaa ei pidetty kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Uudistuksen myötä myös rangaistusasteikkoa kovennettiin. Aiempi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi luettu toiminta on uudistetussa laissa nimetty ”seksuaalinen kajoaminen lapseen”. Uudessa lainsäädännössä lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi katsotaan lapsenraiskaus tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on kokonaisuutena arvostellen rikoksen vakavuutta vähentävien seikkojen vallitessa tehty. Huomioon otetaan lapsen ja tekijän ikä ja kypsyys, osapuolten suhteet sekä muut olosuhteet. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuutta ja tunnusmerkistöä on siis muutettu huomattavasti. Merkittävänä uudistuksena voidaan pitää myös seksuaalisen ahdis§ telun kieltävää pykälää. Aiemmin seksuaaliseksi ahdisteluksi katsottiin koskettelu, joka on omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämisLEXPRESS | 37

oikeutta. Huomio kohdistui ainoastaan fyysisiin tekoihin. Uudistetun lain mukaan koskettelun lisäksi seksuaaliseksi ahdisteluksi lasketaan myös esimerkiksi seksuaalisen kuvan lähettäminen, itseään paljastaminen sekä muu vastaava teko. Tälläiseksi voidaan katsoa esimerkiksi suullinen seksuaalinen ahdistelu, kuten kaduilla huuteleminen. Teon tulee olla rinnastettavissa kosketteluun vakavuutensa osalta. Toinen kriteeri on, että teko loukkaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Aiemmin esimerkiksi sanallisia tekoja on pidetty kunnianloukkauksina ja työelämässä tapahtuneita tekoja on pidetty työrikoksina. Odotettavissa on, että lakimuutoksen myötä myös seksuaalirikostilastot tulevat kasvamaan, sillä yhä useampi teko luetaan seksuaalirikokseksi.

Lainsäädäntöuudistuksen myötä esimerkiksi tuomarit ja syyttäjät joutuvat muuttamaan tulkintaansa seksuaalirikoksista. Oikeusministeriön mukaan lainsäädäntöuudistuksessa on muistettava huomioida myös viranomaisten, tuomareiden ja syyttäjien riittävä lisäkoulutus ja riittävät resurssit. Lainsäädäntöuudistus on kuitenkin erittäin odotettu ja tervetullut. Nähtäväksi jää sen todellinen vaikutus soveltamiskäytäntöihin.

Seuraavassa numerossa haastattelen erikoissyyttäjä Yrjö Reenilää koskien rikoslain seksuaalirikosuudistusta.