SENILEXIN KUULUMISIA

Senilexin kevättapaaminen korkeimmassa oikeudessa

TEKSTI | INARI KINNUNEN ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA KUVAT | INARI KINNUNEN PIA SIVE

Toukokuussa alumniyhdistys Senilex järjesti pitkästä aikaa excursion jäsenistölleen sekä opiskelijoille – eikä kiinnostavampaa kohdetta kuin korkein oikeus olisi voinut olla. Osallistujat pääsivät kierrokselle korkeimman oikeuden tiloihin sekä kuulemaan ylimmän tuomioistuimemme työskentelytavoista käytännössä. Ilta päättyi aurinkoiselle terassivierailulle, jossa keskustelu alumnien ja opiskelijoiden kesken jatkui vilkkaana.

Senilexin järjestämät vierailut yrityksiin tai julkisen sektorin kohteisiin palvelevat useaa tarkoitusta. Toki vierailukohteet voivat tietyille kuulijoille olla kiinnostavia potentiaalisina työpaikkoina, mutta se ei ole tapahtumien pääasiallinen tarkoitus. Suurin anti on mielestäni mahdollisuus päästä kuulemaan kyseisen organisaation toiminnasta, erilaisista juristiammateista ja käytännön työnteosta; joka kerralla oppii jotain uutta, vaikka juristiuraa olisi takana jo vuosia. Lisäksi alumnitapahtumiin on aina varattu mahdollisuus vapaalle seurustelulle, jolloin pääsee keskustelemaan eri-ikäisten alumnien ja opiskelijoiden kesken. Nämä kohtaamiset ja vapaamuotoinen verkostoituminen auttavat niin mahdollisten uramuutosten suunnittelussa kuin omissa työtehtävissäkin – esimerkiksi tutulle virkamiehelle soittaminen ministeriöön on aina mukavampaa kuin ventovieraalle.

Vierailumahdollisuuksia korkeimpaan oikeuteen ei valmistuneillekaan juristeille usein osu kohdalle, ja excursion paikat tulivatkin hetkessä täyteen. Senilexin tapahtumiin on jo usean vuoden ajan varattu paikkoja myös lexiläisille, ja tähän ensimmäiseen pandemianjälkeiseen tapahtumaan kasvatimme opiskelijakiintiötä entisestään. Vierailulle osallistui neljäkymmentä alumnia ja kymmenen opiskelijaa. Tapahtuman mahdollistivat KKO:ssa työskentelevät Lex-alumnit, oikeusneuvos Jussi Tapani sekä oikeussihteeri Saara Ingström.

Korkein oikeus on toiminut 1930-luvulta lähtien Helsingissä Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa osoitteessa Pohjoisesplanadi 3. Toimitilat muodostuvat kahdesta alun perin erillisestä rakennuksesta. Kierroksellamme toimitiloissa pääsimme tutustumaan muun muassa KKO:n presidenttien muotokuviin sekä upeisiin taideaarteisiin.

Valitusluvasta ennakkopäätökseen

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa

sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Korkeimman oikeuden ratkaisut ohjaavat lainkäyttöä: ei pelkästään muita tuomioistuimia, vaan myös yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa.

Valitusasian käsitteleminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää sitä, että KKO myöntää asiassa valitusluvan. Vain noin viisi prosenttia valituslupa-asioista etenee asiaratkaisuun saakka, ja ennakkopäätöksiä annetaan vuosittain noin sata kappaletta. Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmä on osaltaan vähentänyt korkeimpaan oikeuteen päätyvien asioiden määrää. Kuten oikeuskäytäntöä seuratessa voi huomata, riita-asioiden osuus ennakkopäätöksistä on pienempi kuin rikos- ja prosessioikeuteen liittyvien ratkaisujen.

Jussi Tapani on monelle Lex-alumnille ennestään tuttu, sillä hän työskenteli Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rikosoikeuden professorina ja myös dekaanina ennen korkeimman oikeuden oikeusneuvokseksi valintaansa vuonna 2018. Oikeusneuvoksia eli KKO:n jäseniä on 17, eikä määräaikaisia jäseniä ole juurikaan historiassa ollut. Töitä tehdään Jussin sanoin varsin pienellä porukalla: KKO:ssa työskentelee yhteensä noin 75 henkeä. KKO:n presidentin ja jäsenten lisäksi korkeimmassa oikeudessa työskentelee kansliapäällikkö, yli kaksikymmentä esittelijää sekä vajaa kolmekymmentä kansliahenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Korkeimmassa oikeudessa on matala hierarkia ja kollegoiden tukeen voi Jussin ja Saaran mukaan luottaa. Henkilöstön jatkuvaan kouluttautumiseen on luonnollisesti panostettu.

Korkeimmassa oikeudessa ei ole pysyviä jaostoja, vaan kaikille jäsenille tulee juttuja ns. laidasta laitaan ja ratkaisukokoonpanot vaihtelevat. Monelle tulee yllätyksenä, etteivät korkeimman oikeuden jäsenet ole erikoistuneita tietyille oikeudenaloille, vaan pikemminkin päinvastoin: Jussi muisteli kuulleensa, ettei esimerkiksi immateriaalioikeuden guru Pirkko-Liisa Haarmann istunut KKO:ssa toimiessaan yhtään IPR-liitännäistä juttuja. Jäsenet valitaan ratkaisukokoonpanoihin sattumanvaraisesti.

Korkeimman oikeuden työprosessit ja tavat tehdä töitä ovat erilaiset kuin muissa tuomioistuimissa, sillä oikeudenkäymiskaaressa ei ole varsinaisia sitovia menettelysääntöjä KKO:n prosesseille. Kesäkuun 2022 alussa voimaan tulleessa uudistetussa KKO:n työjärjestyksessä on pyritty tuomaan työprosesseja läpinäkyvämmiksi. Säädöskokoelmassa julkaistusta työjärjestyksestä ilmeneekin varsin hyvin, miten lainkäyttöasioiden käsittely KKO:ssa etenee.

Esittelijän työtehtävistä

Oikeussihteeri Saara Ingström on työskennellyt esittelijänä korkeimmassa oikeudessa vuodesta 2019 lähtien. Valmistuttuaan vuonna 2015 Saara on auskultoinut sekä työskennellyt lainsäädäntösihteerinä ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikössä. KKO:n esittelijöiden ammatilliset taustat ovat moninaiset: tehtäviin hakeudutaan muun muassa tuomioistuimista, ministeriöistä ja asianajotoimistoista. Saara kertoi työn olevan hyvin ennakoitavissa, mikä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Esittelijät valmistelevat vastaukset valituslupahakemuksiin, ja mikäli valituslupa myönnetään, sama esittelijä työskentelee myös kyseisen asian ratkaisussa – tämä on tietysti tarkoituksenmukaista, kun juttuun on jo perehdytty.

Keskimääräinen käsittelyaika korkeimmassa oikeudessa on valituslupa-asioissa neljä kuukautta, jos lupaa ei myönnetä. Valitusasioissa lupa- ja asiaratkaisun antamiseen kuluu keskimäärin hieman

Kuva: Pia Sive

Oikeussihteeri Saara Ingström ja oikeusneuvos Jussi Tapani. Kuva: Inari Kinnunen

yli viisitoista kuukautta. Joskus esimerkiksi asianajotoimistoissa ihmetellään, miksi korkeimman oikeuden ratkaisun antamiseen kuluu niin pitkä aika. Saara Ingström valaisi puheenvuorossaan hyvin sitä, miten perusteellisesti juttu ylimmässä oikeusasteessa käsitellään. Käytännössä esittelijän asiaratkaisua varten laatima valitusmuistio on verrattavissa graduun: Saaran mukaan muistion pituus on tyypillisesti noin 50-100 sivua, ja muistion laatimiseen käytetään useita viikkoja.

Esittelijä vastaa muutenkin jutun valmistelusta ja esimerkiksi tiedoksiannoista. Asian valmistelussa esittelijän tukena on asiaan nimetty tarkastava jäsen. Tarkastavan jäsenen laadittua esittelyn jälkeen luonnoksensa asian ratkaisuksi kukin ratkaisukokoonpanon jäsen vuorollaan tarkastaa luonnoksen ja edellisen jäsenen siihen tekemät muutokset sekä tekee tarvittavat muutosehdotukset, eli esittelyn jälkeen kaikki kokoonpanon tuomarit antavat oman panoksensa asian ratkaisuun. Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istunnossa, täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa.

Suulliset käsittelyt harvinaisia

Asian käsittely korkeimmassa oikeudessa on pääasiassa kirjallista, mutta suullisia käsittelyjä järjestetään vuosittain noin 10-20 kappaletta. Kuten muidenkin tuomioistuinten, KKO:n suulliset käsittelyt ovat lähtökohtaisesti julkisia ja niitä voi mennä seuraamaan kuka tahansa. Kiertäessämme toimitiloissa pääsimme tutustumaan myös istuntosaliin. Vuosituhannen alkupuolella istunnoista oli ryhdytty julkaisemaan tiedot KKO:n verkkosivuilla. Tietojen julkaisemiseen internetissä oli talon sisällä alun perin suhtauduttu epäillen ja jopa torjuvasti sillä perusteella, että pelättiin valtavien kansanjoukkojen saapumista viereiseltä Kauppatorilta KKO:n tiloihin istuntoja seuraamaan. Kuten arvata saattaa, näin ei kuitenkaan käynyt.

Kevättapaamisemme asiaosuuden jälkeen alumnit ja opiskelijat siirtyivät läheiselle terassille vaihtamaan kuulumisia. Kolmannella vuosikurssilla opiskeleva Neli Chamba pääsi mukaan vierailun peruutuspaikalle viime tipassa, ja hän kuvailee ensimmäistä Senilex-excukokemustaan näin: ”Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua KKO:n tiloihin ja päivittäiseen toimintaan oikeusneuvos Jussi Tapanin johdolla. Vierailu herätti mielenkiintoista keskustelua sekä mahdollisti käytännönläheisen käsityksen saamisen oikeusneuvosten ja esittelijöiden työstä. Tilaisuuden kruunasi Lex-alumnien kanssa kohtaaminen, jossa pääsi kuulemaan mielenkiintoisia uratarinoita.”