OPINTOPALSTA

Palaute, sen antaminen sekä saaminen ovat usein ilmoille heitettävä asioita, kun mietitään yksittäisen organisaation kehittämistä. Palautteen itseisarvosta huolimatta tulisi muistaa avata yksittäisen organisaation kohdalla palautteen tarpeen kohteet ja kommunikoida siitä, miten palautteella pystyy vaikuttamaan. Näiden lisäksi tulisi kuitenkin korostaa samaa vanhaa mantraa: “palautekyselyjen vastausmäärää tulee saada nostettua.” Palaute on sen verran laaja aihe, että oleellisempaa onkin nyt keskittyä juuri meidän oikeustieteilijöiden kannalta relevantteihin pointteihin palautteeseen liittyen.

Asia, jonka kautta palautteen merkitystä tiedekunnassamme on helppo lähestyä, liittyy opintojen aloitukseen ja ensimmäiseen vuoteen. Fuksisyksynä opiskelijat integroidaan tähän tiedekuntaan ja he orientoituvat erilaisiin käytäntöihin. Juuri tällöin palautteen saamisella ja sen antamisella sekä sillä, että palautteeseen välittömästi reagoidaan on erityisen suurta merkitystä. Jos uusi opiskelija näkee miten, merkityksellinen oma ääni on tiedekunnan opetusjärjestelyjen kannalta, haluaa ja jaksaa hän antaa palautetta jatkossakin. Aktiivisesti rakentavaa ja asiallista palautetta antava opiskelija on suuri voimavara opetuksen kehittämiselle. Opiskelijoille tulisikin korostaa tämän varsin vähän aikaa ja vaivaa vaativan asian tekemistä aloitusopintojaksolla ja ensimmäisillä oikeudenalojen perusteiden kursseilla. Koronapandemian jälkeinen “uusi normaali” hakee vielä muotoaan, mutta sitä pohtiessamme voimme pyrkiä nostamaan palautteen antamisen merkityksen uudelle tasolle tuomalla sen merkityksen opetukselle ja tiedekunnan rahoitukselle esiin heti aloitusopintojaksolla. Esimerkiksi näillä keinoilla yleisimmin kolmannen opintovuoden jälkeen tehtävän kandikyselyn vastausmäärät voisivat nousta korkeammalle, joka näkyisi suoraan tiedekunnalle allokoitavissa resursseissa ja sitä kautta opetuksen laadussa. Kannustankin kaikkia notaariksi pian valmistuvia vastaamaan kandipalautteeseen; jokaisella vastauksella on painoarvoa.

Palautteen antamisen lisäksi uuden opiskelijan tulee myös

saada palautetta, jotta omasta suorituksesta ja oppimisesta saa jonkinlaisen kuvan. Numerokin on palaute, mutta se jää varsin pintapuoliseksi. Sen sijaan numero ja lyhyt, edes muutaman sanan sanallinen palaute auttavat jo paljon. Kirjatenteissä mallivastaukset ovat todella toivottuja, ja auttaisivat virheiden kautta oppimisessa, kun opiskelija pystyisi vertailemaan omaa suoritusta mallivastaukseen. On toki jossain määrin ymmärrettävää, että oikeudenalan perusteen tentin arvostelu voi tuntua jopa puuduttavalta aika ajoin, mutta on kuitenkin muistettava, että opintojen mittaan annetulla palautteella varmistamme oikeustieteellisen alan jatkuvuutta vahvistamalla yksilön oppimista.

Palautteen saamisen merkitys näkyy myös teettämässämme opintokyselyssä. Siinä jäsenistölle ollaan annettu vapaus kertoa

mielipiteitään opetuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Opintokysely nostaakin esiin monia sellaisia asioita, joita ei usein näy ollenkaan kursseilla teetetyissä palautekyselyissä tai kandipalautteessa. Olenkin jo aiemmin käynyt läpi nostoja opintokyselystä, mutta etenkin kommunikaation tehostaminen tiedekunnan ja opiskelijoiden välillä näkyy kehityskohteena vastauksissa. Tämä liittyy myös vahvasti palautteeseen, sillä yksittäinen opiskelija tuntee usein, ettei hänen antamallaan palautteella ole ollut merkitystä. Ainejärjestönä informoimme parhaamme mukaan muutoksista eri kursseihin, mutta päävastuu muutoksista viestimisestä tulee olla tiedekunnalla ja yksittäisillä professoreilla. Vastapalaute ja kurssimuutoksista informointi ovat erittäin tärkeitä teemoja, joita tuleekin korostaa edelleen opetusta kehitettäessä. Vastapalautteen avulla viestitään siitä, että palaute on otettu käsittelyyn ja se huomioidaan tehdessä muutoksia kurssiin. Vastapalaute myös inhimillistää alkuperäisen palautteen kohteen. Valitettavan usein yksittäiset professorit saavat henkilöön kohdistuvaa palautetta, jonka tarkoituksena ei ole kehittää kurssia. Asiattomasta palautteesta ei ole hyötyä opetuksen tai oppimisen kannalta ja se vain aiheuttaa haittaa. Palautetta antaessa onkin hyvä aina miettiä, miltä itsestä tuntuisi saada sama palaute.

Palautteen antamiseen ja siihen liittyvään kommunikaatioon on usein myös jonkinlainen kynnys. Tämän kynnyksen madaltaminen on yksi tärkeimpiä tavoitteita tiedekunnallemme, sillä koronan jälkeisessä opetusarjessa on tärkeää korostaa, että tiedekunnan muodostavat opetushenkilökunnan lisäksi opiskelijat. Kursseilla käytävä diskurssi ja kysyttävät kysymykset tuovat opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa lähemmäs toisiaan, ja siten kannustavat opetuksen kehittämiseen yhdessä asialliselta pohjalta, ilman vastakkainasetteluja. Tänä syksynä aloitettu opetusassistenttitoimintaa tulee hyödyntää opetuksessa, palautteen antamisessa ja käytävän kommunikaation kynnyksen madaltamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Ylipäätään uuden opetussuunnitelman astuttua voimaan on tärkeää, että muutosten vaikutuksista keskustellaan palautteen muodossa mahdollisimman paljon.

Toimiminen ilman palautetta luo epävarmuuden tunteen omasta toiminnasta. Parhaimmillaan palaute ohjaa yksittäisen henkilön onnistumiseen, ilman, että hänen tekemiseensä on sen suuremmin puututtu. Tiedekunnassamme on paljon asioita, joita ollaan jo tehty palautteen keräämisen ja antamisen hyväksi. Jatkuvasti on kuitenkin kehityttävä saadun palautteen mukaisesti, ja toisaalta pyrittävä tekemään palautteesta asiallista ja sellaista joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Sen lisäksi on madallettava kynnystä eri keinoin avoimelle diskurssille opetuskäytännöistä ja niiden toimivuudesta. Näillä keinoilla koulutustamme voidaan kehittää edelleen muuttuvassa maailmassa.

Kaapo Havuluoto Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi