Teksti ja kuva: Jenni Vuorela
Kummitustarinoita Porista
Tuonpuoleinen kaupunkimme Kadut hiljenevät, yön pimeys laskeutuu kaupungin ylle, eikä yhdessäkään ikkunassa palaa valo…
V
ovia, pakottaen näyttelijän kiertämään toista kautta ulos salista. Teatterin siivoojat osaavat myös kertoa yläparvelta löytyvän erikoisen tuolin, jossa joku tuntuu istuvan. Kummitus on kuitenkin kohtelias: kun parvelle tulee joku, istumaan tai siivoamaan, nousee penkki itsekseen ylös, kummituksen tehden näin tilaa muille. Sitä, kuinka suuri näyttämötaiteen arvostaja tämä Porin teatterin päätön nainen on, on kuitenkin vaikea sanoa. Teatterin naapurissa huhutaan kummituksella olevan kavereita. Porin raatihuoneen tornissa nimittäin sanotaan asuvan kummituksen. Monet silminnäkijät ovat kertoneet raatihuoneella majailevasta mieskummituksesta, joka levottomana siirtelee tavaroita. Tämä vanhaan vartijan pukuun sonnustautunut haamu käyskentelee pitkin rakennusta ja sen pihamaita, ja eräs silminnäkijä kertoo tunnistaneensa hänet vuosisadan alkupuolelta olevasta vanhasta valokuvasta. Kenties työlleen omistautunut vartija ei ole edes maanpäällisen aikansa päätyttyä halunnut hylätä vartiopaikkaansa – raatihuoneen tiloissa on nimittäin aikanaan toiminut niin vankila, putka kuin vartiotupakin, ja se on yksi vanhimpia Porin palosta selvinneitä rakennuksia. Oivallinen kummittelupaikka siis! Mikäli raatihuoneen vanhat vangit päättävät palata takaisin rajan takaa, on paikalla valmiina onneksi kokenut vartija estämässä heitä karkaamasta kummittelemaan ympäri kaupunkia. Vaan kuka nappaisi kiinni kaupungintalon rasavillin tyttökummituksen, joka aiheuttaa tempa-
ai hetkinen, kajastaako yhdestä ikkunasta sittenkin? Ei, nyt se sammui… Ei, kun nyt syttyi taas viereisessä ikkunassa… Kuka niitä valoja oikein sytyttelee? Porin teatterin kummitusko siellä käyskentelee levottomana, vaiko sittenkin raatihuoneen vanha vartija? Pori on täynnä tarinoita. Kenties vähemmän tuttuja kaupunkilaisille ovat lukemattomat kertomukset yliluonnollisista ilmiöistä, joista on raportoitu ympäri kaupunkia jo vuosikymmenien ajan. Yli neljänsadan vuoden ikäinen kaupunki kätkee ymmärrettävästi monia salaisuuksia historiansa helmoihin, ja vanhat rakennukset ovat tunnetusti kummituksien mieleen. Etenkin historiallisesti merkittävällä Kivi-Porin alueella kummitukset ovat rakennuksissa työskenteleville arkipäivää. Onko tuo ihmekään, kun ottaa huomioon, että Porin teatterin ja Satakunnan museon välisellä alueella on aikanaan sijainnut Porin kaupungin ensimmäinen hautausmaa, ja alueen rakennukset ovat vanhimpia Porin paloista on jäljelle jääneitä. Erityisen aktiivinen kummitus löytyy Porin teatterista. Ihmekös tuo, sillä teatterirakennus on yli sata vuotta vanha ja näyttää täydelliseltä kummittelupaikalta. Teatterin päättömänä naisena esiintyvä kummitus on Porin kuuluisimpia kummituksia, ja teatterin työntekijät sekä näyttelijät ovat saaneet vuosien saatossa tottua sen läsnäoloon. Se avaa ja sulkee ovia, sammuttelee valoja ja näyttäytyy ilman päätä. Se saattaa myös tehdä kiusaa, ja lukita
12
