2 minute read

Wanha ja vihainen

Huono meemaus on boomereiden kosto

Advertisement

Jokainen pitäytyköön lestissään. Käyn ruokakaupassa X siksi, että sieltä saa halvalla hyvää. Millään muulla ei ole väliä. Ehkä saatan seurata somessa tätä kyseistä ruokakauppaa siksi, että näkisin jos kauppias olisi ottanut valikoimiinsa jotain mielenkiintoisia uutuuksia. En seuraa sivustoa siksi, että näkisin kauppiaan epätoivoista räpiköintiä saavuttaakseen milleniaaleja sisällöllään. Mikään ei aiheuta somessa yhtä suuria vaivautumisen tunteita, kuin firman viikkopalaverissa pitchattu uusi someviestinnän suunta, jonka on tuonut esille; kukas muukaan kuin paikallinen Steve Buscemi, rullalauta hartiallaan ja nurin käännetty snäpbäkki päässään. ”How do you do fellow kids”. Tällaiset ulostulot tavoittavat kaikessa kökköydessään vain henkilöitä, jotka sarjatykittelevät itkunauruhymiötä ”Elä usein, naura hyvin, rakasta paljon” -boomermeemisivuille. alussa Blondi tuli taloon tai kun Sulo Vilénin oli pakko ostaa, kun halvalla sai. Rehhailisivat rehellisesti ja ylpeinä niille ikäluokkansa omille jutuille, eivätkä kaappaisi nuorisokulttuuria itselleen. Onko siis mikään ihme, että moderneista internetmeemeistä on tullut monimutkaisempia ja epätoivoisempia, kuin vielä 10 vuotta sitten? Nykyisin ei enää riitä, että meemiä vain vilkaisisi ja tuhahtaisi huvittuneisuuttaan. Nykyään meemin ymmärtämiseksi ja sille nauramiseksi on tehtävä laajamittainen taustatutkimus, johon tuhrautuu huomattava määrä aikaa. Toisaalta tämä on varotoimi, joka on ollut pakko ottaa käytäntöön, jottei moderni meemikulttuuri menisi pilalle korporaatioiden ja vanhusten käsissä. Tai sitten moderni milleniaalimeemi on kaikessa yksinkertaisuudessaan täysin tyhjä, epätoivoinen huuto pimeyteen ja karikatyyri siitä, millaiseksi meemikulttuurimme on muotoutunut vuosien saatossa.

Älkääkä nyt käsittäkö väärin. En minä suuria ikäluokkia vihaa. Pyydän vain kohteliaasti heitä pysymään omassa kulttuurisessa lestissään. Hypettäkää niitä Baddingeja, paheksukaa tatuointeja ja juokaa kahvinne sokeripalan läpi. Muistelisivat vaikka sitä, miten ysärin

Vihaan kaikkea ekslusiivista sontaa, joka erottelee ihmiset sisäpiiriin ja sen ulkopuolelle. Mutta johonkin minäkin vedän rajani. Kun kerron nauttivani meemeistä, moni tuttuni on alkanut linkkaamaan minulle kuvia, jotka ovat sisällöllisesti tyhjää mainontaa tai konformistista konsensusta. Niissä ei ole mitään älyä

tai oivallusta taustalla, enkä voi edes kuvitella omaa vapaa-ajan viettoani niiden pariin. En tahdo tulla rinnastetuksi näihin matalaotsaisiin ”huumorikuviin”, jotka keräävät allensa kommentteja kuten ”omg X tä on niin mää xD”. 2010-luvulla vaalien aikana jopa poliittiset puolueet lähtivät tähän hulluuteen mukaan ja tuottivat mitä vaivaannuttavampia tekeleitä. Samaan aikaan eräs paikallinen europarlamentaarikko koki tarpeelliseksi selittää ”Master’s degree of ctrl+c & ctrl+v sciences” tutkintonsa turvin suuremmalle yleisölle sitä, mitä meemi on, kun hänen jakamaansa meemiin kohdistui asiallista kritiikkiä.

En tahdo tulla rinnastetuksi näihin matalaotsaisiin ”huumorikuviin”

niaalit yritämme erottautua vanhempiemme huumorikulttuurista. En haluaisi ilkeämielisesti nauraa kenenkään kustannuksella, mutta joskus itselleen ei voi mitään. Ehkä kaikkein sovinnaisinta olisikin antaa kaikkien meemailla täysin vapaasti juuri katsomallaan tavalla. Ehkä meidän pitäisi kaikkien vain löytää itsellemme ne sopivat kanavat, joista etsimme ja katselemme meemejä ajanvietoksemme. Anyway, thanks for coming to to my TED talk.

Toisaalta boomermeemit, kansanedustuslaitos ja suomalainen demokratia ovat myös onnistuneet antamaan aihetta ironisille meemeille, joissa selkeästi nauretaan kaapatulle meemikulttuurille ja sille, miten me mille

Pointti etsii uutta päätoimittajaa!

Avoimet hakemukset 15.5 mennessä osoitteeseen pointti.lehti@gmail.com

This article is from: