Opiskelijoiden urheilukisat puhuttavat

Viime kuukausina olemme nähneet Turun paikallislehdissä jopa revittelevääkin kirjoittelua opiskelijaurheilun kansainvälisistä arvokisoista. Aihe puhutti maaliskuussa myös edustajistoa, joka kokoontui päättämään ylioppilaskunnan vastuun laajuudesta opiskelijaurheilun taustaorganisaationa.

Vastuu urheilukisojen ilmoittautumisprosessista siirtyi TYYlle lokakuussa 2022, kun ero Opiskelijoiden liikuntaliitosta astui voimaan. Yksi OLL:sta eroamisen keskeisiä perusteita oli, etteivät opiskelijat hyötyneet jäsenyydestä tarpeeksi suhteessa jäsenyyden kustannuksiin. Vuosittainen hintalappu OLL:n jäsenyydelle oli yli 10 000 euroa.

Nykyisessä taloustilanteessa on erityisen tärkeää, että pystymme pitämään kiinni ylioppilaskunnan ydintehtävistä, kuten opiskelijoiden edunvalvonnasta ja terveydenhuollosta. Tämän takia menojemme kriittinen tarkastelu ja varojemme oikein kohdistaminen opiskelijoiden etua ajatellen on entistäkin merkityksellisempää. Aikaisempina vuosina opiskelijoiden urheilukisoihin osallistunut vain yksittäisiä opiskelijoita - joukkueita on ollut viimeksi lentopallossa vuosina 2019 ja 2020. Tällä hetkellä ylioppilaskunnalta tukea pyytäneitä henkilöitä on kolme.

Ryhmä Lexin mielestä TYYn keskeisin tehtävä on valvoa ja ajaa kaikkien opiskelijoiden etua mahdollisimman reilusti ja tasapuolisesti. Kysymys opiskelijaurheilun järjestämisestä sisältääkin laajempaa pohdintaa ylioppilaskunnan tehtävistä. Ylioppilaskunnan tulee erityisesti tukea laajaa jäsenkuntaa palvelevaa opiskelijaliikuntaa, eikä muutamien yksilöiden urheilu-uran tukeminen kuulu ylioppilaskunnan ydintehtäviin. On huomionarvoista, ettei ylioppilaskunta ole määritellyt linjapaperissa opiskelijaurheilun asemaa toimintakentässään, vaan painotus on pääasiassa opiskelijoita laajasti palvelevassa matalan kynnyksen liikuntatoiminnan järjestämisessä.

Ryhmä Lex piti OLL-eron toteutumisen jälkeen tärkeänä, että kisoihin osallistuminen järjestetään jatkossa siten, että osallistuminen kisoihin on mahdollista, mutta siitä ei koidu liiallista vaivaa tai rahallista taakkaa ylioppilaskunnalle. Edellytimme ryhmäpuheenvuorossamme, ettei ylioppilaskunta saa enää sitoa itseään takaisin OLL:oon minkäänlaisilla vuosi- tai kisakohtaisilla sopimuksilla, vaan opiskelijaurheilun mahdollistaminen tulee hoitaa muulla ta - valla. Kun OLL:sta on vihdoin päästy, ei siihen tule enää sotkeutua takaisin.

Edustajisto päätyi maaliskuun kokouksessa lopulta yksimielisesti ratkaisuun, jonka mukaan ylioppilaskunta hankkii koulutuksen, jossa TYYn henkilöstöä perehdytetään ja koulutetaan toimimaan opiskelijaurheilijoiden taustaorganisaationa. Tämän lisäksi TYYn hallitus ryhtyy selvittämään yhteistyötä Turun urheiluakatemian ja Turun seudun muiden ylioppilaskunta- ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Olemme tähän ratkaisuun Ryhmä Lexissä tyytyväisiä.

Maaliskuussa saimme myös uusia vastuuhenkilöitä Ryhmä Lexiin, kun 1. vuoden opiskelija Venla Tuovinen valittiin Ryhmä Lexin vaalikoordinaattoriksi! Olemme valinnasta innoissamme emmekä malta odottaa vaalien ja uusien tapahtumien suunnittelua.

Ryhmä Lexin vaalitiimissä on vielä tilaa, joten älä pelkää ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen tai vaalikoordinaattori Venlaan ( venla. v.tuovinen@utu.fi ) , mikäli vaalien suunnittelu ja poikkitieteellinen yhteistyö kauppatieteen ja lääketieteen opiskelijoiden edustajistoryhmien kanssa kiinnostavat!

Tietolaatikko

• TYY erosi Opiskelijoiden liikuntaliitosta vuonna 2022. Eron myötä vastuu urheilukisojen ilmoittautumisprosessista siirtyi TYYlle.

• OLL:n arvion mukaan yhden opiskelijaurheilijan lähettäminen kisoihin vie kokeneelta työntekijältä muutaman tunnin.

• TYYllä on tällä hetkellä hiukan yli 17 000 jäsentä. Kuluvana vuonna kolme opiskelijaurheilijaa on lähestynyt ylioppilaskuntaa ja pyytänyt tukea lajiensa EM-kisoihin osallistumiseen.

Tupa täynnä Tiedekunnan päivässä: Seminaari, kurssitapaamiset ja

Iltatilaisuus Saivat Alumnit Liikkeelle

Senilexin vuoden päätapahtuma, Tiedekunnan päivä, järjestettiin 24.3.2023 kahdettakymmenettä kertaa. Perinteiset vuosikurssitapaamiset kokosivat pandemiatauon jälkeen runsaasti entisiä lexiläisiä Turkuun, ja tapahtuma tulikin täyteen: iltajuhlaan osallistui 150 alumnia ja Tiedekunnan päivän eri tapahtumaosioihin yhteensä lähes kaksi sataa alumnia.

Tiedekunnan päivässä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla asiaohjelma, kohtaamiset vanhojen ja uusien tuttujen kanssa sekä hauskanpito. Nyt kun paluu normaaliin osoitti jälleen tapahtuman vetovoiman, samalla konseptilla jatketaan varmasti tulevaisuudessakin. Viimevuotinen tiedekunnan päivä toteutui paljon pienimuotoisemmin pandemian tuolloin vielä varjostaessa tapahtumien järjestämistä. Tällä kertaa Calonialla pidettyyn seminaariosuuteen osallistui toista sataa alumnia, ja seminaariin oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Valitettavien yhteensattumusten vuoksi Lex ry:n vuosijuhlat järjestettiin samana päivänä, joten alumnien harmiksi emme tällä kertaa päässeet jatkoille rakkaalle Kirkkotiellemme.

Tiedekunta, Senilex ja Lex

Seminaarin avasi dekaani Anne Kumpula toivottaen kaikki tiedekunnan kasvatit lämpimästi tervetulleiksi. Kumpula kertoi puheenvuorossaan tiedekunnan kuulumisista yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Myös talouden tasapainottamisen tarvetta sivuttiin, vaikkakin oikeustieteellinen tiedekunta on yliopistossa eräänlainen mallioppilas ja myös ulkopuolista tutkimusrahoitusta on onnistuttu hankkimaan kiitettävästi. Tiedekunnan tutkimusprofiili on vuosien saatossa muuttunut monitieteisen tutkimuksen suuntaan, mutta toki lainopillista tutkimustakin Caloniassa edelleen tehdään. Tiedekunta näyttäytyy ilahduttavan kiinnostavana tutkijayhteisönä myös ulkomaalaisille tutkijoille. Tutkimuksen vahvuus näkyy myös opetuksen vahvistumisessa, ja tutkintojen työelämärelevanssiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota.

Käytännössä tiedekunnassa joudutaan pohtimaan myös tekoälyn tuomia uhkia ja mahdollisuuksia esimerkiksi kotitenttien suhteen. ChatGPT-tyyppiset ratkaisut saattavat tuottaa jo periaatteessa läpi meneviä tenttivastauksia, joskaan eivät erityisen laadukkaita sellaisia. Åbo Akademin saamaa OTM-tutkinnonanto-oikeutta ei nähdä tiedekunnassa uhkana vaan pikemminkin päinvastoin: hyvä ja jatkuva yhteistyö vahvistaa molempia yksikköjä.

Senilexin varapuheenjohtaja Inari Kinnunen (eli tämän jutun kirjoittaja) toivotti osallistujat tervetulleiksi alumniyhdistys Senilexin puolesta. Kinnunen kertoi Senilexin kuluneen vuoden toiminnasta sekä alumnitoiminnan merkityksestä yleensä. Tiedekunnan päivän Kinnunen näki erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä alumnien, tiedekunnan ja nykyisten opiskelijoiden välillä.

Lex ry:n puheenjohtaja Kaapo Havuluoto toi Tiedekunnan päivään Lexin tervehdyksen vuosijuhlakiireistä huolimatta. Havuluoto korosti sitä, että me kaikki olemme lexiläisiä, ja kertoi opiskelijoiden keskuudessa pinnalla olevista teemoista. Ainejärjestö panostaa vahvasti opiskelijoiden hyvinvointiin. Kyselyiden mukaan opiskelijoille aiheuttavat stressiä erityisesti arvosanat, suorituspaineet ja työnhaku. Tähän tietynlaista helpotusta voidaan tuoda alumniyhteistyöllä kuten uraseminaarilla, jossa pyritään tuomaan työelämässä toimivien juristien näkemyksiä myös näihin teemoihin.

Lakitutka parantaa lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä

Varsinainen seminaari alkoi tutkimuksen varadekaani, professori Anne Alvesalo-Kuusen esityksellä tiedekunnan kehittämästä Lakitutkasta, joka parantaa lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyden toteutumista. Lakitutka-verkkosovellus (www.lakitutka.fi) kokoaa kaikki lainvalmisteluaineistot yhteen paikkaan, ja se on saanutkin runsaasti kiitosta: lainvalmisteluprosessin vaikeaselkoisuus, asiakirjojen hajanaisuus ja erityisesti niiden linkittäminen toisiinsa on jo pitkään ollut tunnettu ongelma. Lakitutka on ensimmäinen avoin infrastruktuuri, johon kootaan kaikki lainvalmisteluaineisto lainsäädäntöprosessin alkuvaiheista eduskuntakäsittelyyn ja lakien vahvistamiseen saakka. Se mahdollistaa kohdennetun tiedonhaun tietyllä aikavälillä kaikista yksittäiseen tai useisiin lainsäädäntöhankkeisiin liittyvästä virallisaineistosta.

Lakitutkan kehittämistyössä on oikeustieteilijöiden lisäksi tietenkin mukana koodareita, ja Alvesalo-Kuusi kuvaili yhteistyön sujuvan mainiosti. Hankkeeseen on saatu lisärahoitusta ja jatkossa selvitetään mahdollisuuksia tuoda järjestelmään muun muassa EU-oikeudellista ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvää aineistoa sekä oikeuskäytäntöä, avoimesti saatavilla olevaa oikeuskirjallisuutta, historiallista dataa sekä ruotsinkielistä aineistoa. Lakitutkaa hyödynnetään myös uudessa tiedekunnan toteuttamassa Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa Kuka säätää -tiedekasvatusprojektissa, joka valmistaa oikeustieteellisen tiedon omaksumiseen jo peruskoulussa.

Senilexin Kuulumisia

Mobile Futures ja luottamus oikeuteen

Apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu kertoi alumneille Mobile Futures -tutkimushankkeesta. Mobile Futures on monitieteinen, toimintapainotteinen tutkimushanke, joka pyrkii edistämään oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa keskittymällä kotoutumiseen luottamukseen perustuvana, kaksisuuntaisena prosessina. Johtoajatuksena on, että oikeudenmukainen ja osallistava yhteiskunta on kestävämpi väestönmuutosten tuomien haasteiden edessä. Turun yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Åbo Akademi, Oulun yliopisto ja Siirtolaisuusinstituutti.

Mobile Futures -hankkeen päätavoitteet ovat hyvien väestösuhteiden edistäminen, kulttuuri- ja työelämän monimuotoisuuden tukeminen sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja torjuminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa sovelletaan ja kehitetään Living Lab -menetelmää, jossa tutkijat ja hankkeen yhteistyökumppanit etsivät yhdessä tunnistamiinsa ongelmiin ratkaisuja ja rakentavat yhteiskunnallista luottamusta

Mobile Futures pitää sisällään useita työpaketteja. Turun yliopiston ja Alaattinoğlun johtamassa Luottamus oikeuteen -työpaketissa selvitetään, miten luottamus rakentuu Suomen maahanmuuttolainsäädännössä ja sen uudistamista koskevissa keskusteluissa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten maahanmuuttajien ja ei-maahanmuuttotaustaisten kokemukset oikeusjärjestelmästä vaikuttavat luottamukseen instituutioita kohtaan. Muissa työpaketeissa selvitetään luottamusta tietoon, luottamusta työmarkkinoilla sekä luottamusta jokapäiväisissä kohtaamisissa. Tavoitteena on luoda käytännön keinoja, joilla työpaketeissa tehty tutkimus voidaan jalkauttaa kotoutumispolitiikkaan ja -käytäntöihin.

Tiedekunnan koulutuksesta ja sen kehittämisestä

Kahvitauon jälkeen koulutuksen varadekaani, professori Janne Salminen piti kiinnostavan puheenvuoron tiedekunnan peruskoulutuksen kehittämisnäkymistä. Entisten tiedekunnan opiskelijoiden näkökulmasta nykyisen koulutuksen rakenne, sisällöt ja kehittäminen ovat aina mielenkiintoista kuultavaa – myös siksi, että tyypillisesti työelämässä kohtaamamme nuoremmat kollegat ovat opiskelleet erilaisen tutkinnon kuin me aikoinaan.

Salminen kertoi tämänhetkisestä oikeustieteellisen perustutkintokoulutuksesta ja sen kehittämisen painopisteistä tiedekunnassa. Perustutkintojen rakenne on pitkään ollut pääpiirteissään samanlainen, ja nyt tiedekunnassa pohditaan etenkin alemman ON-tutkinnon rakenteiden uudistamista. Bolognan prosessin vaikutukset oikeustieteessä eli ns. professioalalla ovat olleet varsin vähäiset, eli käytännössä lähes kaikki suorittavat oikeustieteellisessä sekä alemman ON-tutkinnon että ylemmän OTM-tutkinnon, joilla myös oikeustieteellisen tiedekunnan tulosta mitataan.

Opetussuunnitelmat laaditaan osaamisperusteisesti ja oman alan tietopohjan lisäksi painotetaan muun muassa vuorovaikutusosaamista sekä muita työelämätaitoja. Turussa kieli- ja viestintäopinnot ovat edelleen hyvin laajat: kieliopintoja kuuluu tutkintoon kirkkaasti enemmän kuin muissa tiedekunnissa. Myös valinnaisuus on edelleen osa tutkintoa, eli muita opintoja voi suorittaa laajasti. Tutkimuksellisuus opetuksessa tarkoittaa sitä, että kaikki tiedekunnan opettajat myös tutkivat. Tutkimuksen painopisteet tehdään näkyviksi opetuksessa, ja tutkimusta tehdään myös yhteistyössä opiskelijoiden kanssa esimerkiksi Lakitutka- ja JuRe -hankkeissa.

Tiedekunnan vahvuuksia ovat muun muassa osaava henkilökunta, motivoituneet opiskelijat sekä tutkintorakenteen ja suoritusten monipuolisuus. Pienryhmäopetusta arvostetaan ja opetusmuotoja sekä arviointitapoja on monipuolistettu. Opiskelijat myös työllistyvät hyvin omalle alalleen, usein jo opiskeluaikanaan.

Tutkinnon kehittämistyössä haetaan jatkuvasti tasapainoa laaja-alaisuuden ja erikoistumisen välillä. Yleistutkintoajatuksesta pidetään kuitenkin jatkossakin kiinni. Opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi sekä opiskelukyvykkyys pitkän pandemiakauden jälkeen puhututtavat samoin kuin opetusresurssien riittävyys. Käytännössä kaikki oikeustieteilijät valmistuvat, mutta valmistumisen pitäisi tapahtua tavoiteajassa, siis 5-6 vuodessa. Alumneja kiinnosti sidosryhmäpalaute, jonka mukaan oikeustieteen opiskelijoiden yhteiskunnallinen ymmärrys on yllättävän vaihtelevaa. Perusta yhteiskuntatietämykselle luodaan toki jo lukio-opintojen aikana, mutta juristin työssä olisi tärkeää pystyä nivomaan substanssijuridiikka yhteiskunnalliseen viitekehykseen ja ymmärtää laajempia ilmiöitä pykälien lisäksi.

Vuosikurssitapaamisista iltajuhlaan

Seminaarin jälkeen vuosikurssitapaamisvuosikurssit (vuosina 1963, 1973, 1983 jne. opintonsa aloittaneet sekä muutamat muutkin kurssit) jatkoivat iltapäivää kurssitapaamisissaan. Tiedekunnan järjestämiin Calonian tutustumiskierroksiin osallistui myös runsaasti entisiä opiskelijoita. Ennen iltajuhlaa pidettiin Senilex ry:n vuosikokous, jossa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat. Ravintola Koulun Bellman-Sali täyttyi seitsemältä illalla ääriään myöten, kun 150 alumnia kokoontui juhlaillalliselle. Illallinen sujui rennon riehakkaissa merkeissä; vaikka Tiedekunnan päivän iltajuhlaa on kutsuttu alumnien vuosijuhlaksi, tilaisuus ei kuitenkaan ole yhtä formaali. Vuosikurssit esittivät tervehdyksiään pääruoan jälkeen vapaan sanan osuudessa, ja Bellman-salissa kaikui laulu – tilan nimeenkin sopivasti. Alumnit siirtyivät illalliselta puoliltaöin jatkamaan iltaa pienemmissä seurueissa muun muassa Koulun alakertaan tai Dynamoon. Ensi vuonna kuitenkin varmasti järjestämme jatkot Kirkkotiellä, sillä ne perinteisesti kruunaavat Tiedekunnan päivän juuri sopivalla tavalla!