TODISTUSVALINNAN UUDET TUULET

Yliopistojen todistusvalintapisteytys on herättänyt paljon keskustelua niin korkeakoulujen kuin lukiolaisten osalta. Useimmin kritiikin aiheena on ollut pitkän matematiikan ylikorostettu merkitys suhteessa muihin alakohtaisesti relevanteimpiin aineisiin suhtautettuna, ylioppilaskirjoitusten merkityksen liiallinen korostuminen sekä lukion yleissivistävän merkityksen laantuminen. Nykymallissa oikeustieteelliseen koulutukseen haettaessa pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, ja ainoa yhteiskuntaoppia heikommin pisteytettävä aine on terveystieto.

Todistusvalintaa uudistetaan yliopistojen yhteistyöhankkeella, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Vuonna 2022 käynnistynyt Yliopistojen opiskelijavalinnan kehittämishanke pyrkii uudistamaan todistusvalintaa niin, että uudet valintaperusteet olisivat käytössä vuoden 2026 yhteishaussa. Hankkeen valmistelema pisteytysluonnos julkaistiin Otakantaa.fi -sivustolla huhtikuun alussa, ja lopullinen pisteytysesitys annetaan yliopistoille toukokuussa lausuntokierroksen jälkeen. Jo pisteytysluonnoksesta voidaan löytää tuulahduksia tulevasta ja tarkastella muutoksen vaikutuksia oikeustieteen todistusvalintaan.

Pisteytyksen luonnoksessa keskeisiksi haasteiksi nostetaan pistetaulukkojen suuri määrä (pistetaulukkoja on tällä hetkellä käytössä jopa 50 erilaista) sekä julkisessa keskustelussa esitetty kritiikki, johon lukeutuu ensimmäisessä kappaleessa mainittujen lisäksi kielten pieni painoarvo. Kritiikistä puhuttaessa huomautetaan kuitenkin, että kaikki julkisessa keskustelussa esiintyvät mielikuvat eivät pidä paikkaansa.

Keskeisiksi tavoitteiksi asetetaan vieraiden kielien ja matematiikan opiskeluun kannustaminen, äidinkielen merkityksestä viestiminen sekä omien kiinnostusten mukaisiin ainevalintoihin kan - nustaminen. Tavoitteena on myös, että yliopistot saavat vähintään yhtä hyviä opiskelijoita kuin aiemmin. Lähtökohtina tavoitteiden saavuttamiseksi asetetaan pisteytyksen selkiyttäminen, alakohtaisen osaamisen parempi huomioiminen ja negatiivisten ohjausvaikutusten vähentäminen. Lähtökohtien ja tavoitteiden synteesin tuloksena luonnoksessa esitetään kuusi taulukkoa, joiden eriävät versiot mukaan luettuna pistetaulukkoja olisi 11 nykyisen 50 sijaan.

Taulukko: yliopistovalinnat.fi

Ennen oikeustieteen valintaan kohdistuvien muutosten tarkastelua on hyvä tarkastella kaikkia pisteytystaulukoita koskevia ratkaisuja. Äidinkielen asemaa on vahvistettu niin, että siitä tulisi parhaat pisteet tuottava aine muilla kuin matemaattis- luonnontieteellisillä aloilla (MatLu), joilla se olisi toiseksi eniten pisteitä tuottava aine. Samaan aikaan pitkän matematiikan painoarvoa kasvatettaisiin MatLu-aloilla, mutta lyhyen ja pitkän matematiikan piste-eroa kavennettaisiin kaikilla muilla aloilla. Äidinkielen korostaminen yhteisenä pakollisena aineena ja toisaalta kaikilla aloilla erittäin tarpeellisena aineena on myös tutkimustiedon valossa järkevää, ja alakohtainen muutos matematiikan pisteytykseen kannustaa matematiikan opiskeluun olennaisilla aloilla ja toisaalta aiheuttaa myös sen, ettei pitkän matematiikan lukemattomuus muodostu mittavaksi esteeksi aloilla, joilla matematiikka ei ole aivan välttämätöntä. Suuri muutos kohdistuu myös reaaliaineiden pisteytykseen: kurssimäärään perustuvan pisteytyksen sijaan keskiössä on alakohtaisesti relevantti osaaminen, ja eri oppiaineiden piste-eroja on tasattu.

Taulukko: Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen todistusvalinnan pisteytysluonnos esimerkiksi terveystieto tai uskonto eivät ole aivan yhtä relevantteja kuin esimerkiksi filosofia tai yhteiskuntaoppi. Erot laudaturin ja eximian välillä ovat pitkää matikkaa lukuun ottamatta samaa luokkaa kuin ennenkin, eli 3-5 pistettä. Eroja ”maksimiriviin” syntyy siis sekä ainevalinnan että arvosanojen mukaan.

Oikeustieteen pisteytystaulukko kokisi luonnoksen perusteella suuria muutoksia. Äidinkielen laudatur tuottaisi kolme pistettä enemmän kuin nykymallilla, mutta isompi muutos on matematiikan pisteytyksessä. Laudaturin pisteet tippuisivat 36,1 pisteestä 28,9 pisteeseen, mikä kaventaisi eroa lyhyen matikan laudaturiin (28,3 pistettä molemmissa taulukoissa). Pitkän matikan eximia on jatkossakin parempi kuin lyhyen laudatur, mutta ero on kaventunut 1,7 pisteestä 0,3 pisteeseen. Matematiikasta saisi silti eniten pisteitä yhdessä pitkien kielien kanssa, mutta ero ainereaaleihin kaventuu merkittävästi. Ainereaalin laudaturista saa joko 24,5 pistettä (filosofia, historia, maantiede, psykologia, terveystieto, uskonto, ET, yhteiskuntaoppi) tai 20 pistettä (biologia, fysiikka, kemia). Tältä osin alalle relevanteimpia reaaliaineita, kuten yhteiskuntaoppia, on nyt realistista opiskella oikeustieteen opintoja silmällä pitäen, ja MatLu-reaalit ovat painoarvoltaan pienempiä. Pistetaulukossa olisi ehkä tilaa jakaa paremmin pisteytettävät reaalit kahteen osaan, sillä

Pisteytystaulukon muutos vaikuttaa paitsi aineiden suoraan pisteytykseen, myös kokonaispisteisiin ja arvosanojen painoarvoihin. Vanhalla taulukolla maksimipisteet saisi kirjoittamalla laudaturit äidinkielestä, pitkästä matikasta, pitkästä kielestä, fysiikasta ja keskipitkästä kielestä (149 pistettä). Uudella pisteytyksellä maksimipisteet saisi äidinkielen, pitkän matikan, ja kolmen pitkän kielen yhdistelmällä (149,9 pistettä). Kolmen pitkän kielen sijaan pitkän kielen, keskipitkän kielen ja reaalin yhdistelmällä saisi kasaan 142,8 pistettä. Vuonna 2022 pisterajat vaihtelivat 134,9 pisteen (Helsingin yliopisto) ja 124,1 pisteen (Lapin yliopisto) välillä. Uudella pistetaulukolla vaadittavat arvosanat ja aineet voivat muuttua rajustikin, kun pitkän matikan painoarvo putoaa lähelle pitkän kielen pisteitä. Kokonaisuutena arvioiden pisteytysluonnos vastaa selvityksessä mainittuihin haasteisiin. Tätä juttua tai pisteytystaulukkoa ei kuitenkaan tule lukea varmana tulevaisuutena, vaan se on valmisteluvaiheessa oleva luonnos. Luonnokselle ominaisesti siinä on vielä siloteltavaa ja varaa kehitykselle, mikä näkyy myös luonnoksesta annetuista lausunnoista, mutta oikeustieteen taulukko on iso askel parempaan suuntaan. Lopullinen pisteytysehdotus annetaan yliopistoille toukokuun 17. päivä, ja pistetaulukot tulevat voimaan vuoden 2026 opiskelijavalintaa tehdessä. Opiskelijavalinta on merkittävä työkalu, joka ohjaa opiskelijoita jo varhaisessa opintojen vaiheessa ja vaikuttaa suoraan siihen, minkälaisia opiskelijoita yliopistoon päätyy, joten muutoksen valmistelua on syytä seurata tarkoin.