KILPAILUOIKEUDEN MURROS
Nopea teknologinen kehitys ja kilpailuoikeus – esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai eriarvoisuusiinäpä vasta parivaljakko oikeustieteelle ja lainden kasvuun. Tämän vuoksi valtiollisen sääntelyn säätäjille. Nykypäivän kilpailuoikeuden ongelmat tarve lienee välttämätön, eikä ajatus markkinoiden kytkeytyvät varsinkin suuriin teknologiayhtiöihin. ”absoluuttisesta vapaudesta” ole enää täysin perusSuhteessa teolliseen vallankumoukseen eräänä teltu. keskeisenä muutoksena voidaan pitää sitä, ettei teknologioiden läpimurto usein vaadi suuria inMonet oikeusoppineet ovat nostaneet päänsä pinvestointeja tai työvoimaa. Lähtökohtaisesti tätä on nalle ja esittäneet kilpailuoikeudellisen huolensa pidettävä terveenä kilpailulle, kun markkinoille suuria teknologiayhtiöitä kohtaan ja todenneet, pääsemisen kynnys on matalampi. Tosiasiallisesti ettei markkinavetoinen ajattelumalli enää toimi. tilanne on kuitenkin eri, sillä alun perin ”helppo” Tekstissä käsitellyt esimerkit ovat vain pintaraamarkkinoille pääsy on taannut suurille yrityksille paisu kilpailuoikeuden murrokseen kytkeytyvistä lähes globaalin monopoliaseman. Tältä osin voikysymyksistä, joihin liittyvää keskustelua tulemdaan puhua niin sanotusta first mover advantagesme seuraamaan suurella mielenkiinnolla. Viime ta. viikolla osana Kertun Kepittäjäisten seikkailullista iltaa kuulin, että monet kanssaopiskelijat ovat pohToisin sanoen ensimmäiseksi markkinoille tulleen tineet samoja aiheita ja ilmeisesti EU-oikeuden yrityksen tosiasiallinen valta-asema saattaa nousta seminaareissa on valmisteilla monia mielenkiinniin merkittävästi, ettei uusilla yrityksillä ole käytoisia graduja! tännössä mahdollisuutta kilpailla jo vahvan markAnton Odabasi kinan aseman saavuttaneita yrityksiä vastaan. Problematiikka voidaan yhdistää alustatalouden nopeaan kehitykseen, minkä osalta ongelma on kumulatiivinen, sillä kriittisen markkina-aseman saavuttamisen jälkeen yritysten on myös mahdollista skaalata liiketoimintaansa sen alkuperäisen ydinalueen ulkopuolelle (esim. Amazon). Nykypäivän teknologiayritysten kohdalla trendi on ollut se, että yrityskaupat tapahtuvat usein silloin, kun ostettava yritys ei ole laajentunut kovinkaan suureksi, eli kauppa perustuu sen potentiaaliin. Lopulta ongelmana onkin se, ettei esimerkiksi EU-kilpailuoikeus, jossa yrityskauppojen valvonta perustuu yritysten kokonaisliikevaihtoon, kykene huomioimaan edellä kuvattua tilannetta, eikä estämään mahdollisten tulevien monopolien syntymistä. Kilpailuoikeudessa esiintyvä problematiikka on vahvasti yhteydessä taloustieteeseen ja erityisesti 1980-luvulta alkaneeseen uusliberalismin nousuun, jossa on kysymys siitä, että markkinoiden sääntelyä on vapautettu ja kaupan esteitä purettu. Ideologian keskiössä on yksilöiden yritteliäisyyden ja osaamisen vapauttaminen tiukasta valtiollisesta sääntelystä. Valtion tehtävänä tulisi ainoastaan olla vakauden, turvallisuuden ja luottamuksen ylläpitäminen. Vaikka uusliberalismissa on monia hyviä puolia, voidaan uusliberalismia kritisoida siitä, ettei sillä pystytä tehokkaasti vaikuttamaan INTER VIVOS 2/2021
25
