OPISKELUA VIATTOMUUDEN AIKAAN, VANHASSA MAAILMASSA

TEKSTI KIMMO NUOTIO

Aloitin opinnot tiedekunnassa syyskuussa 1981. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen jäi samoihin aikoihin sairauslomalle ja erosi pian tämän jälkeen virastaan. Helsingin Sanomien toimittajien kirjoittama Tamminiemen pesänjakajat paljasti salaisuudet Kekkosen ajan lopun suhmuroinneista. Oli vaikea mieltää, mitä tulisi Kekkosen jälkeen. 1970-luvulla politiikka oli tuotu kouluihinkin. Pikkuvanhat 14-vuotiaat esittivät kuka porvaria, kuka sosialistia. Kun tulimme yliopistolle, oli helpotus, että politiikka ei ollut enää muodikasta. Ainejärjestö Pykälän rooli varmaankin oli paljon pienempi kuin nykyään, joskin tähän mielikuvaan saattoi vaikuttaa se, että olin kotoisin Helsingistä enkä tuntenut niin suurta tarvetta verkottua osakunnissa tai ainejärjestössä. Nykyisenkaltaisia vuosijuhliakaan ei vielä järjestetty. Pykälästä käytiin ostamassa luentomonisteita ja sen sellaisia. Domuksella luettiin, ja Porthaniassa ja keskustan muissa tiloissa käytiin luennoilla. Jokaisella oli opintokirja, johon haettiin merkinnät. Opetuksen taso oli vaihteleva. Oli tosi hyviä luennoitsijoita, mutta myös sellaisia, jotka eivät panostaneet opetukseen juuri lainkaan. Nuo ääripäät ovat jääneet parhaiten mieleen. Aineopinnot oli rakennettu tenteistä muodostuvaksi kokonaisuudeksi, ja opetus tuki tenttiin valmistautumista. Korvaavat luennot olivat suosittuja, koska niillä sai yleensä korvattua yhden kysymyksen tentissä. Joissakin oppiaineissa annettiin niin hyviä pisteitä luentojen perusteella, että tentin suorittaminen ilman niitä oli käytännössä tehty mahdottomaksi. Koska siihen aikaan ei ollut tehokkaita kanavia opiskelijoiden keskinäiseen tiedonvälitykseen, käytännössä moni törmäsi yllätyksiin. Itsenäistä kirjoittamista tutkinnossa oli tosi vähän. Muistan elävästi esineoikeuden kurssin,

jossa opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia oikeustapausanalyysin jonkin osoitetun Korkeimman oikeuden ratkaisun pohjalta. Oma tapaukseni oli 1920-luvulta ja se koski syytinkioikeutta, eli sitä, että vanhemmat olivat pidättäneet itselleen oikeuden tiettyyn ylläpitoon luovuttamastaan tilasta, eläkkeitähän ei vielä siihen aikaan tunnettu. Kysyin ensin asiakirjoja Korkeimman oikeuden kirjaamosta. Kävi kuitenkin ilmi, että näin vanhat asiakirjat oli jo siirretty Valtionarkistoon, nykyiseen Kansallisarkistoon. Siellä sitten istuin kauniissa lukusalissa historiantutkijoiden ympäröimänä. Tuomioistuinharjoittelu suoritettiin yksinkertaisesti menemällä valittuina aamuina Helsingin raastuvanoikeuteen. Raastuvanoikeuden tilat olivat Senaatintorin kulmassa ihan valtioneuvoston linnan vieressä. Mitään teknologisia hienouksia ei siellä ollut. Istuntosalien ovilla oli juttulistat ja niiden mukaan asianosaiset kutsuttiin sisään. Kun jälkeenpäin noita aikoja ajattelen, tuntuu siltä, että ne olivat monessa suhteessa vanhan maailman viimeisiä aikoja. Valmistumiseni aikoihin vuonna 1986 Tshernobylissa sattui vakava ydinvoimalaonnettomuus, mikä sysäsi Neuvostoliiton heikkenemisensä loppuvaiheeseen. Mikkelin panttivankidraama jätti minuun vastaavan jäljen. Poliisi oli perustanut Karhu-ryhmän, mutta sen toiminta oli vielä amatöörimäistä. Viattomuuden aika oli päättynyt. Uudesta ei vielä tiedetty. Edellisessä kirjoituksessa Juha Raitio kuvaili heräämistään eurooppaoikeuden kysymyksiin. Näistä tulisi hänen elinikäinen missionsa. Opiskeluaikoinani Euroopan talousyhteisön tai Euroopan vapaakauppasopimuksen kysymykset olivat vielä hyvin pieniä, marginaalisia asioita. 1980-luvun kokemukset tekivät minusta myöhemmin opetuksen kehittäjän. Olen myös halunnut kairata linnunpöntönreikäämme maailmaan avarammaksi.

CONSTANTLY LOOKING FOR TALENT – CARE TO JOIN US?

Berggren is a full-service IP law firm providing development opportunities and professional challenges for lawyers who share our passion for intellectual property rights, technologies and brands. In addition to IPR, we focus on ICT, contracts, public procurement, privacy, marketing law and litigation. Read more about Berggren Legal and our career stories from our website www.berggren.eu.