Inter Vivos 4/2021

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

4/2021

INTER VIVOS 4/2021

2

4

PÄÄKIRJOITUS

6

BONUS PATER FAMILIAS

8

EXPERTO CREDITE

10

HELPIN PALSTA: PARI SANAA YLVASTA

13

TOTILLA TAVATAAN: KATOAVA KANSANPERINNE

14

OPINTOEDUNVALVONNAN PALSTA: OPETUS ARVOSTELUN TUKENA, VAI ARVOSTELU OPETUKSEN TUKENA?

16

REPORTAASI: VIHDOIN JA VIIMEIN 86. VUOSIJUHLAT

20

SILLISREPORTAASI: KOLMAS KERTA TODEN SANOO...

22

HAASTATTELU: VUODEN OPETTAJA 2021 TUOMAS OJANEN

27

HALLITUS 2022: ENSIMMÄINEN LEHDISTÖTILAISUUS

32

KIITOS, MUTTA NÄKYMISIIN!

35

§ VOI HYVIN! -VIIKKO 2021

39

PYKÄLÄN SEMINAARIPAIKAT OIVA MAHDOLLISUUS OPISKELIJOILLE

41

KESKINKERTAINEN OIKKARI: OIKKARIEN YKSINÄISYYSMÖRKÖ

44

RUOKAVINKKEJÄ

INTER VIVOS 4/2021

16

86

22

8

10

32 JULKAISIJA

Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA

Lauri Teräsvuori iv-paatoimittaja@pykala.fi TAITTO

Marika Nieminen marika.nieminen@pykala.fi KANNEN KUVA

Riku Kylä

SÄHKÖPOSTIOSOITE

35 ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

ILMOITUSMYYNTI

OSOITTEENMUUTOKSET

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

MEDIATIEDOT

Mail & Print Partner Oy

INTER VIVOS 4/2021

3

PÄÄKIRJOITUS:

KIITOS, PYKÄLÄ Vuosi lähenee loppuaan, ja täten myös Pykälässä viranhaltijat vaihtuvat ja uusi aktiivisukupolvi pääsee toden teolla mukaan Pykälän toimintaan. Tässäkin lehdessä on aistittavissa muutoksen tuulia muun muassa uusien hallituslaisten esittelyjen muodossa. Opiskelijajärjestön toimintaan kuuluu erottamattomasti suuri vaihtuvuus. Tässä on toisinaan vaarana, että edellisten vuosien aikana saatu tietotaito katoaa lähtevän viranhaltijan mukana. Tämä on kuitenkin helposti vältettävissä hyvällä perehdytyksellä, jolloin uuden viranhaltijan on huomattavasti helpompi aloittaa oma työnsä ja tuoda uusia ajatuksia järjestötoimintaan. Näin toiminta kehittyy ja uusiutuu ja näyttää jäsenistön kaltaiselta – vanhat viranhaltijat usein toimivat hieman väistyvää jäsenistöä muistuttaen. Kaiken kaikkiaan vuoden vaihtumisessa on paljon hyvää.

Valta vaihtuu myös Inter Vivosin toimituksessa, kun päätoimittajan, toimitussihteerin ja taittajan vuoden mittaiset pestit päättyvät.

Samalla tavalla ei kuitenkaan voi puhua täydellisestä uusiutumisesta henkilöstön puolesta – eikä se ole tarkoituskaan – sillä Inter Vivosin tekijäkunta on potentiaalisesti yhtä laaja kuin jäsenistökin. Kuka tahansa voi kirjoittaa haluamastaan aiheesta tai muutoin osallistua lehden tekoon ja täten vaikuttaa Inter Vivosin toimintaan. Jonkun täytyy kuitenkin organisoida toimintaa, ja se organisointivastuu siirtyy vuoden vaihtuessa.

Myös Inter Vivosin on kuitenkin uusiuduttava jäsenistön näköiseksi, pysyttävä ajan hermolla. Inter Vivosin digiloikka on yksi asia, joka on ollut pitkään pöydällä eri toimijoiden harkittavana. Tänä vuonna asi4

INTER VIVOS 4/2021

aa on viety eteenpäin, ja vaikkei aikataulu osunut yksiin päätoimittajapestini kanssa, on seuraavalla päätoimittajalla hieno mahdollisuus viedä Inter Vivosia uusiin sfääreihin oman visionsa mukaan. Inter Vivos on valmis muuttumaan, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Toisaalta nykymallillakin on paljon annettavaa.

Inter Vivosin päätoimittajapestin päättyessä päättynee myös minun Pykälä-aktiiviurani.

Näiden neljän ja puolen vuoden aikana olen saanut kokea valtavan määrän asioita, joita en voinut ennen opiskelija-aikoja kuvitellakaan, ja tavannut monia hienoja ihmisiä, joita voin ystävikseni kutsua. Haluan siitä kiittää Pykälää. Suosittelen jokaista pykälistiä kokeilemaan Pykälän monia puolia, sillä se rikastuttaa tätä kohtuullisen lyhyttä opiskeluaikaa. Haluan kiittää Pykälää myös vuosijuhlilla saamastani Vuoden Pykäläteko -tunnuksesta. Se tuli osuvasti tähän aktiiviurani loppuun, joskaan yksikään tunnustus tai palkinto ei ole tavoittelemisen arvoinen – kokemukset ja ystävät, jotka pysyvät loppuelämäni mukanani, ovat.

Kiittäen ja hyvää vuotta 2022 toivottaen,

Lauri Teräsvuori Päätoimittaja

Share our vision, shape your future We are one team with no borders. We offer exceptional career opportunities to students and aspiring graduates, in an international environment which is motivating, rewarding and, we believe, truly different from our competitors. We never stand still. We are ambitious and never afraid to innovate. We redefine the possible.

“Combining work with the ongoing studies has worked well, and it really feels like you get to utilize the skills you have learned in practice. Being part of an international law firm has enabled us to work with a wide range of diverse and interesting tasks. In addition, we have a motivational atmosphere and an incredibly good team spirit with all the trainees here at DLA Piper.” – Meri and Kia from our Trainee program.

Are you up for the challenge? If yes, there could be a bright future for you at DLA Piper.

Follow us on social media @dlapiperfinland to stay tuned!

Be Supportive

Be Collaborative

Be Bold

Be Exceptional

BONUS PATER FAMILIAS:

KORONAA, PYKÄLÄÄ JA UUSIA TUTTAVUUKSIA Vuosi on tulossa päätökseen ja sitä myötä myös Strutsihallituksen on aika siirtyä vihreämmille laitumille. Tämä tarkoittaa myös, että meikäläisen kahden vuoden hallitusrupeaman on loppumaisillaan.

Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellisia, rankkoja, palkitsevia ja ennen kaikkea kasvattavia. Nyt olo on haikea kaiken tämän jäädessä taakse, mutta myös innokas, kun perhedinnerikutsuun voi vastata muutenkin kuin ”2kk päästä ois seuraava vapaa ilta”.

Jos hieman muistelen taaksepäin, oli maaliskuu 2020 kun olin vain muutama päivä aiemmin lentänyt Aarhusin ja Oratorin kv-viikoilta takaisin Helsinkiin ja saanut viimeinkin taloudenhoitajan virassa budjettiuudistukset tehtyä, lisätalousarvion kirjoitettua ja illalla olin esittämässä uudistukset taloustoimikunnalle. Suomen hallituksen tiedotustilaisuus kuitenkin muutti kaiken. Korona oli rantautunut myös Suomeen ja toimiin oli ryhdytty.

Silloisessa Puppehallituksessamme jouduimmekin tekemään paljon vaikeita ja rankkoja päätöksiä, joihin nuorilla juuri aikuisuuden kynnyksellä olevilla oikkareilla ei kompetenssia ole. Toimintaa laitettiin tauolle – ja tämä trendi jatkui kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Saappaat olivat todella suuret ja kasvukivuitta niiden täyttö ei onnistunut, mutta samalla vaikeat ajat antavat mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä.

Kulunut vuosi on kulunut pitkälti toiminnan takaisin henkiin herättämisessä. Kerhotuet palautettiin, jotta muutakin toimintaa kuin bileitä saataisiin tuettua enemmissä määrin ja pienempiä kerhojen tapahtumia järjestettyä heti kun mahdollista. Korona 6

INTER VIVOS 4/2021

koetteli meitä onneksi melko lempeästi syksyllä ja vaikka erikoisjärjestelyjä alkuun vaadittiinkin, saatiin koko jäsenistön osallistuminen tapahtumiin ja toimintoihin turvattua melko aikaisessa vaiheessa.

Pykälän tärkeimpänä tehtävänä mainitaan usein edunvalvonta, ja siinä missä edunvalvonta on äärimmäisen tärkeää, jää usein sen varjoon omasta mielestäni vähintäänkin yhtä tärkeä tehtävä toimia paikkana, jossa jäsenistö pääsee tutustumaan toisiinsa, luomaan ja kasvattamaan sosiaalista verkostoaan sekä saamaan kavereita. Opiskelu on pahimmillaan todella rankkaa ja yksinäistä puuhaa. Tilannetta ei ole ollenkaan helpottanut koronan aikainen eristäytyminen. Edunvalvonnan rinnalla usein unohtuu, että myös erilaisten tapahtumien järjestäminen ja niissä tapahtuvan sosialisoinnin kautta syrjäytymisen ehkäisy on äärettömän tärkeätä mielenterveysongelmien ja jopa itsemurhien ehkäisyssä. Etenkin phuksiviikkojen aikana tapahtumien, jossa ihmiset pääsevät oikeasti tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa kasvotusten, järjestäminen on äärettömän tärkeää.

Sanoin vaalipaneelissa muiden tavoin Pykälän tärkeimmän tehtävän olevan edunvalvonta, mutta nyt kaksi vuotta hallituksessa toimineena en enää näin sanoisi vaan väittäisin Pykälän tärkeimmän tehtävän olevan huolen pitäminen siitä, ettei kukaan jäisi yksin, vaan kaikki saisivat toiminnastamme jotain irti ja pääsisivät luomaan sosiaalisia suhteita.

Onkin ollut mukavaa huomata, että toimintamme alettua uudestaan on toimintaan osallistunut laaja kaarti

porukkaa ja vaikka vapaaehtoisitoimintana pyörivän Pykälän eteen eri toimijoissa töitä tekevien aktiivien määrä on ollut viimevuosina laskukannalla, on tänä vuonna innokkaita toimijoita löytynyt runsaasti. Toiminta onkin selkeästi ollut monelle mielekästä. Haluankin kiittää tänä vuonna erittäin vaikeassa tilanteessa loistavasti selviytyneitä toimijoitamme ja toivottaa uskomattoman paljon tsemppiä tulevan vuoden toimijoille. Jatkakaa toimintamme kehittämistä ja laajentakaa toimintaamme palvelemaan paremmin myös sellaisia jäseniämme, joita nykyinen toiminta ei vielä tempaa mukaansa.

Nyt on meikämandoliinin vuoro astua hieman takavasemmalle ja antaa fiksumpien johdattaa Pykälää kohti tulevaa.

Yhteisistä vuosista kiittäen

Teemu Lehti

Hallituksen puheenjohtaja

INTER VIVOS 4/2021

7

EXPERTO CREDITE Syyslukukausi alkaa lähenemään loppuaan, ja kylmyys ja pimeys saavat varmasti jokaisen pykälistin opiskelumotivaation laskemaan ja ajatukset siirtymään kohti lomaa. Näinä hetkinä, kun opintojen kanssa eteneminen saattaa takkuilla niin vuodenajan kuin koronatilanteenkin aiheuttamien hankaluuksien vuoksi, on hyvä hetken aikaa miettiä, mikä merkitys kaikella kovalla työllä jokaisen tulevaisuutta ajatellen onkaan.

Opiskelijoina päätoiminen tehtävämme on valmistaa itseämme tulevaisuutta ja työelämää varten. Välillä tämä voi tuntua kuitenkin jostain syystä etäiseltä – voi esimerkiksi kyseenalaistaa, millä tavoin oikeasti hyödymme opiskelemistamme asioista ja millaisia taitoja valmistuneelta voi odottaa, erityisesti kun usein kuulee, kuinka todellinen oppiminen tapahtuu vasta työelämässä. Kuulen myös usein, kuinka tutkintorakenteemme mukaiset pakolliset kurssit saattavat tuntua lähinnä pakkopullalta ja vain pieni osa kursseista tuntuvat aidosti kiinnostavilta. Valinnaisten kurssien määrä on kieltämättä etenkin notaarivaiheessa varsin pieni, joten tämä on varmasti aivan luonnollista.

Ainakin itse tunnistan itseni vahvasti siitä, että motivaationi opiskella tulee puhtaasti omasta kiinnostuksesta aihepiiriä kohtaan. Olemme kuitenkin tältä osin onnekkaassa asemassa – saamme käytännössä koko opiskeluajan pohtia sitä, mihin haluamme tulevaisuudessa erikoistua.

Tämän vuoksi myös ne pakolliset kurssit, jotka eivät herätä sen suurempaa kiinnostusta ovat erittäin tärkeitä. Koska valmistumme juristeiksi, joilla on osaamista jokaiselta oikeudenalalta, ovat mahdollisuutemme työelämässä käytännössä rajattomat.

Vaikka nykyinen tutkintorakenteemme sisältääkin paljon elementtejä, joiden on tarkoitus kehittää opiskelijoiden työelämätaitoja, on kuitenkin hyvä muistaa, että itseään voi kehittää myös oma-aloitteisesti oman kiinnostuksensa mukaisesti. Jatkuva oppiminen on teema, joka on jokaiselle alasta riippumatta 8

INTER VIVOS 4/2021

äärimmäisen tärkeää. Omia vahvuuksiaan on tärkeää kehittää ja keskittyä nimenomaan niihin osa-alueisiin, jotka tuntuvat kiinnostavilta ja itseään motivoivilta. Opetuksen laadun kehittämisen osalta on myös tärkeää, että opiskelijat myös itse tarkkailevat kriittisesti sitä, millä tavoin tutkintorakenteemme tosiasiassa valmistaa meitä työelämään. Vaikka muutoksia aikaisempaan on jo tehty ja kehityssuunta on selkeästi nähtävissä, on varmasti opetuksessa vielä tältä osin kehitettävää.

Opiskelu voi välillä tuntua raskaalta ja tenttiin pänttäämisen merkityksellisyyden voi helposti kyseenalaistaa. Tällaisena hetkenä on hyvä muistaa, että jokainen uusi taito ja muu osaaminen vie meitä eteenpäin siihen suuntaan, mitkä ikinä tulevaisuutemme urahaaveet ovatkaan. Kannustan jokaista aktiivisesti löytämään myös niitä omia mielenkiinnon kohteita, joiden avulla omaa osaamistaan voi kehittää ja pitää yllä motivaatiota. Toivotan vielä kovasti tsemppiä jokaisen pykälistin opintoihin ja näihin pimeisiin iltoihin!

Riina Rönkkö

Opintovastaava

What impact will you make?

Me Deloittella tarjoamme oikeustieteiden opiskelijoille monipuolisia uramahdollisuuksia yritysjuridiikan ja veropalvelujen osa-alueilla. Meillä pääset luomaan uraa erityisesti sopimus-, työ- ja yhtiöoikeuden, yritysverotuksen, henkilö- ja arvonlisäverotuksen sekä yrityskauppojen ja tietosuojan parissa.

Voimavaramme ovat asiantuntevat kollegat, monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja vaihtelevat työtehtävät, jotka tukevat asiantuntijoidemme urakehitystä. Meillä voit luoda itsesi näköisen ja omiin vahvuuksiisi perustuvan urapolun.

Hae meille Traineeksi ja pääset kehittymään oman alasi asiantuntijaksi yhdessä maailman johtavista asiantuntijaorganisaatiosta! Seuraava Trainee-hakumme käynnistyy tammikuussa 2022. Pysy kuulolla!

Käy tutustumassa meihin ja avoimiin työpaikkoihimme osoitteessa www.deloitte.fi ja somessa @DeloitteFinland!

@deloittefinland © 2021 Deloitte Oy, Group of Companies.

HELPIN PALSTA:

PARI SANAA YLVASTA Kuten moni varmasti tietää, HYYn kiinteistöomaisuus on nykyään organisoitu Ylva-brändin alle, jonka tavoite on olla paitsi ylioppilaskunnan vastuullinen varainhoitaja, myös vastuullisuuden edistäjä omilla toimialoillaan niin Helsingissä kuin koko Suomessa. Ylvan kiinteistöjen sijaintia tarkastellessa huomaa myös, ettei vitsi siitä, että ”opiskelijat omistavat Helsingin keskustan” ole täysin tuulesta temmattu.

Harvempi kuitenkin osaa suoralta kädeltä vastata kysymykseen, mistä kaikki alkoi?

Nykyisen, ylioppilaskuntamittakaavassa sangen mittavan, omaisuuden kasaaminen alkoi 1860-luvulla Helsingin kaupungin luovuttaessa ylioppilaskunnalle kaupungin rajamailta tontin, jolla sittemmin tuli sijaitsemaan vanha ylioppilastalo. Olihan opiskelijoiden säädytön juhliminen tärkeää saada laitakaupungille pois kunnon kansalaisten silmistä. Sittemmin HYYn kiinteistövarallisuus on kasvanut moninkertaiseksi ja HYYn onkin arvioitu

olevan kiinteistöomistustensa ansiosta aivan kärkipäässä maailman opiskelijajärjestöjen varallisuutta mitattaessa.

Entä mistä HYYn omaisuus on vuosien varrella koostunut? Nykyään Ylva toimii pääasiassa kiinteistö- ja ravintola-alalla, mutta historian saatossa HYYn alaisuudessa on tehty myös muunlaista liiketoimintaa. Merkittävänä esimerkkinä historiasta mainittakoon Kilroy Travels, ylioppilaskunnan omistama matkatoimisto, joka myytiin vuonna 2007 sen ollessa opiskelija- ja nuorisomatkailun markkinajohtaja Pohjoismaissa ja Hollannissa. 2020-luvun matkailua tarkastellessa tuleekin hyvin selväksi, että oma osansa merkittävän omaisuuden kartuttamisessa on siis ollut kiinteistöomistusten lisäksi myös oikeaaikaisilla valinnoilla, kun HYYn muista liiketoiminnoista ja niiden jatkamisesta on päätetty.

Havainnekuva Hakaniemen ja Kallion ytimeen kohoavasta Lyyra-hankkeesta, josta tulevat löytymään niin hotelli, liike- ja toimistotilat kuin tutkijoille suunnatut asunnotkin.

YLVA

10

INTER VIVOS 4/2021

KRISTO VEDENOJA

Uusi ylioppilastalo rakennettiin Vanhan ylioppilastalon viereen, kun Vanhan tilat alkoivat käydä kasvaneelle opiskelijajoukolle liian ahtaiksi. Yhdessä muiden HYY:n Kaivopihan kiinteistöjen kanssa ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuus on edelleen merkittävä osa paitsi kulttuurihistoriaa, myös helsinkiläisten arkea.

Kenties merkittävin Kilroyn myymisen jälkeinen muutos HYYn kiinteistöomaisuuden hallinnassa oli vuoden 2019 brändiuudistus, jossa HYYyhtymän nimi vaihtui nykyiseen Ylvaan ja ylioppilaskunnan kiinteistötalous vaihtoi astetta isomman vaihteen silmään niin kunnianhimon kuin näkyvyydenkin suhteen.

Vuoden 2021 HYY ja Ylva näyttävätkin hyvin erilaisilta kuin se ensimmäiset talonsa rakentanut ylioppilasliike 1800-luvun lopussa. Lähes 400 miljoonan euron arvoinen kiinteistöomaisuus, noin 23 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto sekä Unicafen 20 ravintolaa taikka kahvilaa ovat varmistamassa paitsi opiskelijatoiminnan, myös Helsingin keskustan liike-elämän

jatkuvuutta. Tällä hetkellä työn alla olevat Hakaniemen Lyyra-hanke sekä keskustan paraatipaikalle valmistuva Grand Hansa -hotelli puolestaan ovat muokkaamassa Helsingin kaupunkikuvaa radikaalimmin kuin mikään toinen ylioppilaskunnan projekti sitten vanhan ylioppilastalon rakentamisen.

Tuomas Aho Kirjoittaja on 4. vuoden pykälisti ja helppiläinen, joka toimii vuoden 2021 Ylvan hallintoneuvoston puheenjohtajana ja HYYn hallituksen Ylva-vastaavana.

INTER VIVOS 4/2021

11

Bird & Bird is an international law firm which supports organisations being changed by technology or the digital world. You can find our 29 offices in 20 countries across Europe, the Middle East, Asia-Pacific and North America. We are a diverse and equal workforce of altogether 2900 lawyers and other professionals working together as one firm. Our lawyers work in an array of practice areas, complemented by our industry-focused sectory groups.

Our Trainee programmes in Finland Junior Trainee

Associate Trainee

Thesis Trainee

Our Junior Trainee programme is designed for students who are at the early stage of their law studies. As a Junior Trainee you can easily combine your work and studies by working part-time. Your main duties will include diverse office work.

Our Junior Trainee programme is a great opportunity for you to gain treasured work experience alongside your studies.

Our Associate Trainee programme consists of five to six months during which you will work as a full-time Trainee. The purpose of the programme is to offer you an opportunity to try your wings in practicing business law.

You will work for various practice groups assisting the firm’s lawyers in diverse and challenging assignments. During the second half of your traineeship, you will have the opportunity to specialize in one or two practice groups.

Writing a master’s thesis can be a challenge, but with the right kind of support it might turn out to be an inspirational process. With us it might also be a door opener to our global network. As a Thesis Trainee you will have the firm’s extensive knowledge services as well as support from our experts across all juridications at your fingertips.

For more information, please visit our careersite: twobirds.attract.reachmee.com

TOTILLA TAVATAAN:

KATOAVA KANSANPERINNE Olen viime aikoina uppoutunut seuraamaan Suomessa vellovaa ikiaikaista taistelua kahden vastakkaisen voiman välillä. Perinteinen liberaalien ja konservatiivisten voimien välinen kättenvääntö elää ja voi hyvin, vaikka sitä voikin olla vaikea havaita pääkaupunkiseudulta käsin. Kyse on tietenkin julkisten palvelujen tarjoamisesta ja asumisen keskittymisestä sekä näiden haasteiden ratkaisemisesta.

Olen kotoisin keskisuuresta Pirkanmaalaisesta kunnasta, jossa toimin myös kuntapäättäjänä. Olen myös digitaalisten palvelujen vankka kannattaja, mikä ei maaseutumaisessa ympäristössä ole itsestäänselvyys. Paikallislehdissä käytetään termiä ”digipahoinvointivaltio” ja budjettikeskustelussa digipalveluita vastustetaan siksi, että se saattaa viedä resursseja ”aidolta” kohtaamiselta. Aidoilla kohtaamisilla viitataan tietenkin niihin julkishallinnon luukkuihin, jossa virkailija istuu panssarilasin takana ja sosiaalisia palveluja tarvitsevat jonottavat tuntikaupalla palvelua.

Suurin osa suomalaisista, jopa 4,3 miljoonaa ihmistä, asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siellä ongelmana ei ole se, että Nordean verkkopankin päivitys vie jopa 8 tuntia arkivuorokautena, vaan se, että pankkikonttoria ei ole kylällä näkynyt sitten Koiviston presidenttikauden. Vekselit ja shekkivihot ovat jääneet happanemaan piironginkaappeihin ja huonojalkaiset vanhukset eivät pääse keskitettyjen palveluiden luokse.

haluaisi ehdoin tahdoin mennä pankkiin asioimaan ja nostamaan rahaa sen sijasta, että hoitaa asiansa mobiilipankissa? Haluatko vierailla verotoimistossa, kun tilaat verokorttia tai asioitko mieluummin viranomaisissa kirjeellä sähköpostin sijasta?

Se, että kaikki eivät osaa tai voi käyttää digitaalisia palveluita on aito ongelma. Ei ratkaisu kuitenkaan ole se, että vastustetaan digitaalisia palveluja ja haaveillaan vanhasta hyvästä ajasta, lääninhallituksesta ja linjaautojen rahastajista. Oman kylän räätäli ja lapsenpäästäjä ovat katoavaa kansanperinnettä siinä missä runonlausunta, kansantanssi ja villasukkien kutominenkin, eikä siihen valitettavasti ole mitään taikakeinoa.

Digitaaliset palvelut ovat oiva tapa saada julkisten palvelujen saavutettavuutta ja tarjontaa laajennettua valtaosalle väestöstä ja tällöin kasvokkaiset kohtaamiset voidaan jättää niille, jotka niitä oikeasti kaikista eniten tarvitsevat. Silti kirjainyhdistelmä ”digi” herättää vilunväristyksiä. Ja näin koronaaikanahan se on huono merkki.

Totti Hämäläinen

Ne digipalvelut, jota ihmiset julkishallinnossa usein vastustavat, ovat niitä samoja palveluja, joita miljoonat ja miljoonat suomalaiset käyttävät päivittäin. Kuinka moni INTER VIVOS 4/2021

13

OPINTOEDUNVALVONTATOIMIKUNNAN PALSTA:

OPETUS ARVOSTELUN TUKENA, VAI ARVOSTELU OPETUKSEN TUKENA? Edunvalvontatoimikunnan palstalla käsitellään tällä kertaa arvosteluun ja sen tasaisuuteen liittyviä ongelmia, sekä sitä, miten arvosteluun ylipäätään tulisi opetuksen osana suhtautua.

ARVOSTELU NYKYÄÄN

Opintosuoritusten arviointi ja sen tasaisuus on ikuisuusongelma, joka nousee vuosi toisensa jälkeen opintokyselyissä yhdeksi suurimmista opiskelijoiden kokemista epäkohdista. Opiskelijat kokevat hyvin laajasti, että samaan arvosanaan vaaditaan eri kursseilla ja jopa eri tenttikierroksilla merkittävästi erilainen osaamisen taso – kevään opintokyselyssä peräti 88 % vastaajista oli sitä mieltä, etteivät arvostelukäytännöt tiedekunnassamme ole yhdenmukaisia.

Kun tentit ovat siirtyneet muun opetuksen tavoin etänä toteutettaviksi, opiskelijoiden tunne arvostelun epätasaisuudesta on kasvanut, mikä tulee voimakkaasti esiin myös opintokyselyiden vastauksista.

Opetushenkilökunnallemme on syytä antaa armoa erityisesti vuoden 2020 osalta, sillä tilanne oli heillekin uusi ja tuli nopeasti, mutta koska etätenttien arvosanat rinnastetaan esimerkiksi auskultointihaussa normaaleihin salitentteihin, ongelma on tässäkin suhteessa relevantti.

Tilanne on vielä huolestuttavampi, kun arvosanatilannetta vertaillaan eri yliopistojen välillä. Eri tiedekuntien välisiä eroja arvostelussa on tutkittu, ja tähän tutkimukseen voi tutustua Pykälän verkkosivuilla otsikolla ”Tutkimus tiedekuntien arvosanakäytännöistä”.

14

INTER VIVOS 4/2021

Tutkimusta on turha sen suuremmin tässä referoida, mutta tutkimuksen lopputulos oli melko selvä: arvosanakäytännöt eroavat merkittävästikin tiedekuntien välillä.

Kun auskultointiuudistuksen yhteydessä arvosanojen painoarvoa lisättiin kriteerinä auskultantteja valittaessa, on tiedekuntien keskenään erilainen arvostelukäytäntö selkeä ongelma.

ARVOSTELU OSANA OPETUSTA

Opiskelijan näkökulmasta tiedekunnalla on kaksi muita tärkeämpää tehtävää. Toinen on tutkinto ja sen tuoma pätevyys juristin ammatteihin ja toinen on tiedekunnan tarjoama opetus. Tiedekunnan tehtävänä ei sen sijaan opiskelijan, tai oikeastaan kenenkään muunkaan, näkökulmasta ole arvioida opiskelijoiden osaamista tai asettaa opiskelijoita jonkinlaiseen järjestykseen sen perusteella, miten hyvin tietyn kurssin asiat ovat opiskelijoilla hallussa.

Arvioinnin ja opiskelun suhde tuleekin siis määritellä nimenomaan siten, että arviointi tukee oppimista, eikä siten, että oppiminen tukee arvostelua. Käytännössä tärkeimpänä aspektina arvioinnissa ovat tentit, joita tiedekunnassamme kutsutaan notaarivaiheen pakollisilla kursseilla välikuulusteluiksi. Tentit olisi syytä ymmärtää yhtenä osana oppimista ja opetuskokonaisuutta, eikä siitä irrallisena kokonaisuutena, johon opetus valmistaa.

Toinen tehtävä, joka tenteillä voidaan katsoa olevan, on varmistaa se, että juristiksi valmistuvilla on riittävä osaaminen kurssin asioista. Tämä ei kuitenkaan itsessään edellytä arvostelua.

VOISIKO NUMEROARVOSTELUSTA LUOPUA KOKONAAN?

Tampereen lääketieteellisessä on jo vuosia sitten luovuttu numeroarvostelusta, ja siirrytty hyväksytty/hylätty -arvosteluun.

Tämänkaltaista mallia voisi ainakin harkita myös oikeustieteellisessä. On perusteltua kyseenalaistaa, mitä lisäarvoa numeroarvostelu tuottaa opiskelijoiden opiskelemiselle tai oppimiselle, erityisesti, kun arvosana ei välttämättä kuvaa opiskelijan osaamista erityisen hyvin eri arvosanojen vaatimustason vaihdellessa yliopistojen, kurssien ja jopa tenttikierrosten välillä. Kun tästä syystä arvosanat ovat myös hieman ongelmallinen kriteeri auskultointipaikkoja jaettaessa, vaikuttaisi numeroarvioinnista luopuminen ratkaisevan joitakin ongelmia.

Samaan aikaan hyväksytyn arvosanan edellyttäminen takaisi valmistuvilla juristeilla olevan riittävä osaamistaso kurssin asioista.

Numeroarvioinnissa on luonnollisesti myös hyvät puolensa. Hyvään arvosanaan tähtääminen voi lisätä motivaatiota opiskeluun tai omasta mielestään huonon arvosanan saaminen voi lisätä opiskelutehokkuutta seuraavalla kurssilla.

Arvosanat tarjoavat myös dataa tentin vaikeusasteesta sekä siitä, millaisia vaikutuksia on esimerkiksi kurssin toteutuksen muuttamisella.

Vaikka numeroarvostelusta luovuttaisiinkin, tulisi opiskelijan tentistä saamat pisteet julkaista samaan tapaan kuin nykyään, jolloin opiskelijan tietoon tulisi miten hyvin hän on tentissä pärjännyt, ja samalla pystyttäisiin keräämään kuvatunlaista dataa.

Numeroarvostelusta luopuminen ei olisi täysin ongelmatonta, vaan kuvattuihin kysymyksiin tulee suhtautua vakavasti.

Numeroarvioinnista luopuminen voisi kuitenkin olla yksi ratkaisu arvostelussa ilmeneviin ongelmiin, ja sen selvittäminen

ja harkitseminen olisikin ehdottomasti tarpeen.

mielestäni

KOROTUSKERRAT

Toinen mahdollinen (ja huomattavasti kevyempi) ratkaisu, jolla arvostelun epätasaisuuteen liittyviä ongelmia voitaisiin ratkaista, olisi korotuskertojen lisääminen.

Kun tenttikertojen vaatimustaso kuvatusti vaihtelee, olisi korotuskertoja perusteltua olla enemmän kuin nykyiset kaksi. Korotuskertojen määrää puolustetaan sillä, että ei haluta opiskelijoiden panttaavan valmistumistaan korottaakseen arvosanojaan määrättömän aikaa, mutta nähdäkseni esimerkiksi opintotukikuukausien rajallisuus ja opintolainahyvitys luovat opiskelijalle riittävän kannustimen valmistua ajoissa.

Toisaalta myös tenttien tarkastajien työmäärä kasvaisi, mutta tämä on hinta, jonka oikeudenmukaisuudesta voisi tässä tapauksessa maksaa.

Korotuskertoja voisikin siis olla nykyisen kahden sijaan vaikkapa viisi – jos korotuskertoja halutaan ylipäätään rajoittaa.

Arvosteluun liittyvissä kysymyksissä, samoin kuin kaikissa muissa mahdollisissa ongelmatilanteissa edunvalvontatoimikuntaan voi olla yhteydessä erittäin matalalla kynnyksellä.

Meidät saa kiinni sähköpostilla opintoedunvalvonta@pykala.fi ja henkilökohtaisesti etunimi.sukunimi@ pykala.fi. Lisäksi vastaamme mielellämme Opintoketulle tuleviin facebook-viesteihin!

Edunvalvontatoimikunnan puolesta, Oskari Ruohonen ON-vastaava 2021

INTER VIVOS 4/2021

15

REPORTAASI:

VIHDOIN JA VIIMEIN 86. VUOSIJUHLAT TEKSTI MARIKA NIEMINEN KUVAT RIKU KYLÄ

P

ykälä ry:n 86-vuotista taivalta päästiin juhlistamaan 20.11.2021 Paasitornilla.

Vuosijuhlan tunnelma oli upea, ja osallistujien ilo suuresta juhlasta oli käsinkosketeltavaa. Juhlaa täyttivät mielenkiintoiset puheet, herkullinen kolmen ruokalajin illallinen, valosirkus Spektrin esiintyminen, tunnustuspalkintojen jako sekä aamuun asti kestäneet jatkot Pykälän kerhotiloissa.

Paasitorni tarjosi historiallisen kauniin taustan arvokkaalle juhlallemme. Juhlatilaa koristivat teemaväriksi valikoituneen vihreän mukaisesti vehreät köynnökset, sekä

sopivat juhlavalaistukset. Pöydistä löytyivät myös pöytäohjelmat ja plaseerauskortit, jotka kruunasivat juhlatunnelmaa.

Juhla alkoi lippujen saapumisella. Airueet Petro Vornanen, Tiina Kämäräinen, Julia Huttunen ja Taneli Lantta kantoivat liput sopivalle paikalleen salin eteen Finlandiahymnin tahdissa. Tämän jälkeen juontajat Lauri Parvela ja Katja Hoppu juonsivat juhlan alkuun, lopulta antaen puheenvuoron karismaattisille laulunjohtajille Juho Roimaalle ja Kaisa Heinäsmäelle.

INTER VIVOS 4/2021

17

Yhdistyksemme hallituksen puheenjohtaja Teemu Lehti eritteli puheessaan Pykälän historian keskeisiä murroskohtia ja painotti sitä, että nyt koronan jälkeen Pykälällä on oivallinen tilaisuus muuttaa toimintaansa enemmän jäsenistönsä näköiseksi. Tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo sai osakseen raikuvat aplodit, kun hän iloitsi päästyään puhumaan pykälisteille vielä kerran ennen dekaanikautensa loppua. Juhlapuhuja, Helsingin yliopiston oikeusvaltiokeskuksen johtaja, Tuija Brax valloitti yleisön monitasoisella puheellaan oikeusvaltion tilasta. Puheen pykälistille piti Konsta Kyyhkynen, joka painotti yhteisömme tarjoamaa mahdollisuutta henkilökohtaiseen kasvuun.

Sajakoskelle. Ansiomerkillä palkittujen joukkoon liittyivät Joel Ilveskero ja Valtteri Isola. Kunniamerkillä palkittiin Sanna Vasama. Vuoden pykälätekona palkittiin syksyllä 2020 ensimmäistä kertaa järjestetty, koronapandemian pakottamana innovoitu Pykälän kansainvälitön viikko, sekä sen järjestänyt Lauri Teräsvuori.

Illan pääesiintyjä valosirkus Spektri viihdytti neon-valoilla piristetyllä sirkusesityksellä, jossa riitti vauhtia ja visuaalista mielenkiintoa.

Paljon onnea 86-vuotiaalle Pykälälle! ∎

Inspehtori Päivi Korpisaari johti perinteistä tunnustusten jakoa. Vuoden opettajaksi valittiin karismallaan ja osaamisellaan valtiosääntöoikeuden parissa opiskelijat hurmannut Tuomas Ojanen (psst! Katso vuoden opettajan haastattelu lehden sivulta 24!).

Harrastusmerkit myönnettiin Harri Gröhnille, Sara Laitiselle, Sofia Rahikaiselle, Olga Larinkarille, Konsta Kyyhkyselle, Enna Hakalalle, Sara Antonaccille, Helmi Hieta-Aholle, Juho Roimaalle ja Inka 18

INTER VIVOS 4/2021

Juhla Paasitornilla päättyi akateemisiin tansseihin Polyteknikkojen salonkiorkesterin tahdissa. Tanssien loputtua juhlaväki siirtyi bussikuljetuksin jatkoille Pykälään, jossa juhliminen jatkui aamuun asti. Jatkoilla juhlijoita viihdyttivät DJ Lipponen sekä Sex, Apparently.

KIITOS VUOSIJUHLAN SPONSOREILLE:

27.10.2021 15.43

PwC_fl_160mmh_c_300dpi.jpg

https://drive.google.com/drive/folders/1gKEMIqJEJNv4OqkQ3FluC_zc5NZbsJXl

1/1

INTER VIVOS 4/2021

19

SILLISREPORTAASI:

KOLMAS KERTA TODEN SANOO...

TEKSTI OLIVER PIETILÄ KUVAT HELMI RÄSÄNEN

M

arraskuun 18. päivänä 2020 valiokuntavaalien jälkeiset tunnelma olivat katossa ja uuden isäntäporukan kanssa olimme valmiita huikeaan vuoteen valiokunnissa. Myös isäntien vuoden kohokohta eli sillis oli tulossa kovaa vauhtia. Suunnittelu lähtikin vauhtiin pikaisesti valiokuntiin päästyämme, ja pullojen palautuksesta ehdittyämme istahdimme alas ideoimaan tätä eleganttia aamiaisjuhlaa. Ideoita tulvi ja tapahtuman runko alkoi jo varhaisessa vaiheessa hahmottumaan.

Pian alkoikin ahkera yhteistyökumppaneiden hankinta, menun loihdinta ja muut konkreettiset valmistelut. Uutiset rokotusten alkamisesta toi toivon pilkahduksen pimeän talven keskelle.

Kuitenkin pikaisesti pandemian edetessä kuulimme uutiset vuosijuhlien siirtämisestä syksylle, mikä olikin jollain tavalla helpotus.

Isäntien intoa oli mahdotonta lannistaa ja olimme valmiita uuteen yritykseen syksyn alussa, kun uusi sillispäivä oli sovittu olevan 19.9.2021.

Pohja oli onneksi luotu valmiiksi eikä pyörää tarvinnut keksiä uudestaan, kun valmistelut alkoivat uudestaan kesän lopulla. Kävimme tässä vaiheessa potkimassa renkaita tulevalla sillispaikalla, joka oli yli odotustemme. Siellä saisimme varmasti piristettyä jokaista väsynyttä matkustajaa vuosijuhlien jälkeen.

Vaikka jokaisen uuden phuksin – ja myös vanhemman konkarin – onneksi saimme järjestettyä tapahtumia syksyn alussa, olimme myös isäntien kanssa samaa mieltä, että tilanne ei ole sellainen, jossa usean sadan ihmisen juhlia voidaan järjestää sisätiloissa. Kuten arvata saattoi, päädyttiin vuosijuhlia ja siten myös sillistä siirtämään ja uudeksi päiväksi valikoitu 21.11.2021.

Vihdoin uskalsimme jo todeta, että kolmas kerta toden sanoo.

Pikkujoulukauden lähestyessä vanha teema heitettiin menemään ja implementoimme tämän juhlakauden teeman myös sillikselle. Myös yritysten kontaktointi alkoi vaikuttamaan lupaavammalta kuin aikaisemmin. Spexin treenatessa Pykälän tiloissa leiriydyimme usein johonkin vapaaseen nurkkaukseen ja näppäimistöt sauhuten ideoita lähdettiin toteuttamaan.

Vihdoin koitti vuosijuhlaviikko, joka oli myös tuttuun tapaan täynnä tapahtumia. Näiden tapahtumien lomassa muun muassa Rainbow Tonic Lightin metsästys pääkaupunkiseudun jokaisesta Prismasta ja vajaan 400 jäätelön hakeminen Turusta kuivajäät höyryten sujui leppoisasti. Viikonlopun lähestyessä jännitys tiivistyi – olihan kaikki nyt varmasti hoidettu ja hankittu.

Vaikka vuosijuhlat jäivätkin välistä, oli isäntien kanssa puuhailu sen verran mukavaa, että tämän harmittelua ei keskuudessamme kuullut. Lauantaina nukkumaan mennessä fiilis oli kuin joulua olisi odotellut ja sunnuntaina kellon soidessa 6.00 ei ylös nouseminen ollut vaikeaa, vaikka meistä tuskin kukaan on mikään aamuvirkku.

Paljujen metsästys alkoi aamulla 7 aikaan ja Pykälässä roudasimme kaksi tavarahissillistä tarjoilujamme ja muita erikoisempia asioita pakettiautoon ja matka kohti sillispaikkaa sai alkaa.

Toimikuntamme oli mitä virkeimpänä paikalla ja kaikki hoitivat oman tonttinsa paremmin kuin osasimme kukaan odottaa. Reilussa kahdessa tunnissa saimme kuin saimmekin paikan valmiiksi ja 12.15, kun bussit virtasivat Otaniemeen ja eriväriset haalarit valloittivat juhlapaikan, olimme valmiit illan rutistukseen.

Vaikka sähköt menivät ruokapisteeltä noin kymmenen kertaa alkurysäyksen aikana ja jono tuntui loputtomalta, homma lähti pian pyörimään mitä parhaimman toimikunnan avustuksella sujuvasti. Joulupukki viihdytti vieraita ja jakoi Kaalimadon sekä Beverage Partners Finlandin tarjoamia tuotteita ja PwC:n tarjoamat paljut täyttyivät juhlijoista. BadSantan

alkoholijäätelöt auttoivat vuosijuhlakansaa käynnistämään päivän ja kylmäkaappi tyhjentyikin nopeaan tahtiin. Mäkitalon tarjoamat energiajuomat auttoivat juhlijoita nostamaan energiatasonsa ja Fondian sponsoroiman popparikoneen herkut vietiin käsistä.

Erilaiset kisat ja aktiviteetit yhdessä opiskelijoiden suosikkikappaleiden kanssa viihdyttivät vieraita, kunnes klo 18.00 saimme huokaista helpotuksesta ja todeta, että tästäkin selvittiin.

Jatkoja lähtivät janoisimmat viettämään vielä Pataässään ja toimikunnan kanssa saimme nauttia loppusiivouksesta ja tavaroiden roudaamisesta Pykälään.

Kokonaisuudessaan vuoden mittainen työ juhlan järjestämisen eteen oli rankka mutta palkitseva kokemus varsinkin nähtyämme iloiset ilmeet opiskelijoiden kasvoilla. Takapakeista huolimatta onnistuimme tässä hyvinkin erikoisessa tapahtuman järjestämisessä. Kiitokset kuuluu erityisesti toimikunnan suurelle panokselle ja yhteistyökumppaneillemme, jotka mahdollistivat viihdettä, virvokkeita ja maittavia herkkuja.

Onnittelut myös uusille isännille Pykälän hienoimpaan virkaan valituksi tulemisesta… NÄR BORJAR??? ∎ INTER VIVOS 4/2021

23

HAASTATTELU:

VUODEN OPETTAJA 2021 TUOMAS OJANEN TEKSTI MARIKA NIEMINEN KUVAT RIKU KYLÄ

T

apaamme valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen kanssa koronaaikaan sopivasti Teams-palaverin kautta.

Ruudulle ilmestyy hiukan flunssainen, mutta hymyilevä professori, joka on lisännyt taustakseen digitaalisesti oman Porthaniassa sijaitsevan toimistonsa. ”Vähän turhan kesäinen maisema tähän vuodenaikaan”, Ojanen toteaa.

Pykälä palkitsi Ojasen marraskuussa 2021 pidetyissä 86. vuosijuhlissa vuoden opettajaksi. Tunnustuksella palkitaan vuosittain

24

INTER VIVOS 4/2021

opettaja, jonka opetusta opiskelijat ovat kehuneet ja jota on perustellusti ehdotettu.

Palkinnon saamisesta kuuleminen oli Ojaselle viime keväänä hyvin iloinen yllätys, erityisesti näin korona-aikaan. ”Palkinto menee paraatipaikalle palkintokaapissa ilman muuta.” Ojanen kiittää vuolaasti opiskelijoiden hänelle antamasta kunniasta.

Samalla hän myös toteaa, että vuosittain tiedekuntaan saapuvat opiskelijat ovat hänelle kuin ”ikuisen nuoruuden lähde”, joka pitää yllä innostusta opettamiseen.

Ojasen mukaan ensimmäisen koronasyksyn etäluennot tuntuivatkin etäisiltä, kun ruudun takaa ei nähnyt opiskelijoiden reaktioita. Tämän merkitys varmasti kasvaa entisestään, sillä Ojasen opettama valtiosääntöoikeuden kurssi kuuluu uusien phuksien ensimmäisiin kursseihin, ja koostuu enimmäkseen massaluennoista, joilla vuorovaikutusta opiskelijoihin on etäopetuksessa vaikeaa ylläpitää. Sen sijaan tänä syksynä pidetyistä hybridimallin luentototeutuksista on ollut parempia kokemuksia, kun osa opiskelijoista on voinut olla paikalla luentosalissa, ja pienempiä seminaarikursseja on joitain voinut jopa pitää normaalilla toteutuksella. Kokonaisuutena Ojanen pitää enemmän perinteisistä lähitoteutuksista, vaikka toteaakin, että etätoteutuksesta voi olla jopa hyötyä, jos kurssilla on esimerkiksi vieraana luennoitsijoita kauempaa.

HYVÄN OPETUKSEN SALAISUUDET

Kun Ojaselta kysytään menestyksekkään opettamisensa salaisuutta, hän toteaa muiden olevan varmasti parempia arvioimaan asiaa. ”Ei mitään taikatemppuja”, hän sanoo.

Mahdollisena tekijänä hän kuitenkin mainitsee sen, että hän pyrkii olemaan aito oma itsensä, sillä nuoret huomaavat teeskentelyn välittömästi. Vaikka Ojasella ei ole juuri pedagogista koulutusta, hän ammentaa ryhmänohjauskokemuksia muun muassa kokemuksistaan junnufutisvalmentajana.

Sen sijaan kehityssuuntia Ojaselle tulee mieleen: Hän haluaisi lisää aikaa valtiosääntöoikeudelle jo notaarivaiheessa, sillä monimutkaisten perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymysten kattava läpikäynti muutamassa viikossa on hyvin hankalaa, erityisesti yliopisto-opintojen ensimmäisillä viikoilla.

Kokeneena opettajana Ojanen myös huomioi opetuksessaan, että valtiosääntöoikeuden peruskurssille tulevat ja juuri yliopistoopintojaan aloittavat phuksit ovat uuden

elämäntilanteen alussa.

Erityisesti seminaarityyppisillä jatkokursseilla Ojasella on tavoitteena entistä poikkioikeudenalaisempi ja -tieteellisempi opetus. ”Tieteiden alat ja korkeakoulujen rajat ylittävää opetusyhteistyötä pitäisi harjoittaa, ja siihen suuntaan mielellään entistä enemmän lähtisin”, Ojanen toteaa. Muutoksen tulisi alkaa jo eri oikeudenalojen rajojen kokeilemisesta. ”Meillä on edelleen liikaa sitä sellaista oman kotipesän ympärillä pyörimistä.” Muutoksen edistämiseksi Ojanen toivoo vastavuoroisuutta, vaikka edistystä onkin jo tapahtunut.

Ojanen kertoo pitävänsä opettamisesta ja pitää tärkeänä omaa aktiivista osallistumistaan oikeustieteellisessä opetuksessa koko sen kaarella: niin oikeusnotaarin, oikeustieteen maisterin kuin oikeustieteen tohtorinkin koulutusohjelmissa. Graduprojektien ohjaamisen hän mainitsee suosikkihomminaan, samalla kunnostautuen myös erilaisissa yliopiston hallinnollisissa elimissä, kuten oikeusnotaarin ja oikeustieteen tohtorin koulutusohjelmien johtoryhmissä.

Graduprojekteissa erityisen antoisaa on se, kun opiskelija vaikean tilanteen kautta tekee odottamatta suuren askeleen eteenpäin: tämä on Ojasen mukaan melko yleistä.

TIE VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN PROFESSORIKSI

”Lukiossa mä vielä vannoin, ettei musta ainakaan juristia tuu.” Ojanen kertoo, että lukioiässä hänen elämässään tärkeintä oli urheilu, eikä niinkään koulu. Ojanen kertoo olleensa kieliluokalla, vaikka myös Dylanin kääntäminen toi englannin kielitaitoa elämään, kun taas ruotsin kieli kehittyi lukiessa suunnistuslehteä ja lukuisilla kisareissuilla Ruotsissa. Lukion kolmannella luokalla oli pakko alkaa ajattelemaan tulevaisuutta, ja kun lukiossa yhteiskuntaoppi ja historia olivat kiinnostaneet, tavoitteeksi nousi valINTER VIVOS 4/2021

25

tiotieteellinen tiedekunta. Oikeustieteellinen sen sijaan pysyi poissa vaihtoehtojen joukosta.

Armeijavuotensa aikana Ojanen ei tavoitteistaan huolimatta saanut luettua valtiotieteellisen pääsykokeisiin, mutta jätettyään hakemuksia muutamiin ruotsalaisiin yliopistoihin hänelle tarjottiin opiskelupaikkaa. Armeijan jälkeen Ojanen olisi voinut suunnata opintojen pariin Ruotsiin, mutta hän päätti jäädä Suomeen töihin käräjäoikeuden vahtimestariksi. Työssä vietetyn talven ja kevään myötä ”joku kai vinksahti”, ja loppukevään tullen Ojanen pohti oikeustieteelliseen hakemista. Haasteena oli vain saada vanhemmat ostamaan pääsykoekirjat, jotka olivat melko kalliit.

Ojanen kertoo käyneensä Pykälän valmennuskurssin, ja jopa pohtii, että opetusta olisi tällöin ollut Paasitornilla, jolla vietimme vuosijuhlia muutama viikko taaksepäin.

Vielä lukuaikana Ojanen pohti, oliko tämä kuitenkaan sitä, mitä hän halusi. Pääsykokeessa hän kävi Yyterissä vietetyn juhannuksen jälkeen, ja loppukesästä hän käytännössä unohti kokonaan hakeneensa. Sisäänpääsystä Ojanen sai tietää lomamatkallaan Kreikassa, kun hänelle saapui hotellin respaan sähke tyttöystävän vanhemmilta, jotka olivat käyneet katsomassa pääsykokeen tulokset taululta yliopistolla.

Aloitettuaan opinnot syksyllä 1987, Ojanen sai ensimmäisenä vuonna kasaan suorituksia 4 opintoviikon edestä. ”Enemmän oli satsaus siellä opiskelijaelämässä”, hän toteaa. Loput oikeustieteen kandidaatin tutkinnosta hän kuitenkin ryhdistäydyttyään sai kasaan nopeasti kahdessa vuodessa. Tästä hän kiittää lakikirjatenttejä ja tekemäänsä panostusta oikeudenalojen peruskäsitteisiin ja yleisiin oppeihin, joiden avulla pykälät löytyivät. ”Oon aina ollut mielestäni hyvä näkemään kokonaisuudet, metsän puilta.

26

INTER VIVOS 4/2021

Toisaalta mua ei ne lillukanvarret niinkään oo kiinnostanut.” Tätä ajattelutapaa Ojanen on pyrkinyt ylläpitämään myös omassa opetuksessaan: tentissä pärjää, kun keskeiset opit ovat hallussa.

Oikeudenaloista Ojaselle rakkaimpia ovat valtiosääntöoikeus ja eurooppaoikeus. Gradunsa hän on kirjoittanut valtiosääntöoikeudesta, kun taas väitöskirja on kirjoitettu englanniksi EU-oikeuden asettamista velvollisuuksista jäsenvaltioiden tuomioistuimille. Ehti hän toimia kymmenkunta vuotta eurooppaoikeuden alalla professorinakin sekä Turussa että Helsingissä. Oikeudenalat valikoituivat eritoten perus- ja ihmisoikeuksien, mutta myös vallankäyttöön kohdistuvien vaatimusten ja rajoitusten kautta.

Ojanen korostaa, että kotimainen oikeus on hänen uransa aikana merkittävästi sekä valtiosääntöistynyt että eurooppalaistunut ja kansainvälistynyt, ja tämä on osaltaan ylläpitänyt hänen jatkuvaa kiinnostustaan oikeustiedettä kohtaan. Tutkimustoiminnan kannalta Ojanen iloitsee päästyään viime vuosina pohtimaan myös laajemmin pohjoismaiden suhtautumista erilaisiin valtiosääntöoikeudellisiin kysymyksiin. Myös perustuslain tarjoamat työkalut ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan on aihe, jonka Ojanen nostaa esiin.

TERVEISET OPISKELIJOILLE

Lopuksi Ojanen kannustaa kansainvälisyyteen, eurooppalaisuuteen ja oikeudenalojen rajat ylittävään tekemiseen. Oikeus muuttuu väistämättä, ja tulevaisuus on vielä auki, ja omien oppiaineidensa osalta Ojanen pohtii erityisesti perustuslain ja ihmisoikeussopimusten antamia työkaluja ilmastonmuutoksen torjumiseen, ja uudistusten tarvetta.

Opiskelijoille terveisinä Ojanen haluaa todeta, ettei omia mahdollisuuksia kannata rajata tai polkuja poissulkea liian aikaisin.

”Kannattaa varsinkin opintojen alkuvaiheessa pitää silmät auki ja olla avarat ajatukset ja katseet.” Hän myös painottaa, että elämässä on hyvä olla muutakin kuin opintopisteiden keräämistä, ja omaa vapaaaikaa tulee arvostaa. Rentoutuminen on tärkeää niin alkuvaiheen kuin pidemmälläkin olevalle opiskelijalle, hän muistuttaa.

Omina vapaa-ajan harrastuksinaan Ojanen mainitsee sienestyksen ja kalastuksen, sillä liikuntaa hän pitää harrastuksen sijaan elämäntapana: arjessaan Ojanen muun muassa suunnistaa, juoksee, pyöräilee ja hiihtää.

Kilpasuunnistus on ollut aikanaan hänen ”leipälajinsa”, ja kisoissa hänet voi edelleen bongata. Ulkoilua hän pitää hyvänä vastapainona työlle sekä loistavana aikana pohtia, ja hän kertookin usein käyttäneensä työmatkojaan Porthaniaan lenkkimatkana.

Ehkä Ojasen puheista voi siis ottaa mukaansa jotain muutakin kuin valtiosääntöoikeuden yleiset opit. ∎

INTER VIVOS 4/2021

27

HALLITUS 2022:

ENSIMMÄINEN LEHDISTÖTILAISUUS 1. Mikä motivoi sinua tulevana hallitusvuotena?

2. Tärkein/tärkeimmät kehityskohdat Pykälässä?

TEEMU puheenjohtaja 1.

Varovaisen himmeästi orastava kirkkaampi tulevaisuus normaaliin opiskelijaelämään palaamisessa. On selvää, että elämme edelleen pandemian keskellä. Kulunut syksy on kuitenkin osoittanut, että Pykälässä voidaan järjestää turvallisia tapahtumia ja että pystymme yhdessä toimimaan vastuullisesti.

Tilanne on toki taas viime viikkoina ollut hieman synkempi kuin hetki sitten, mutta ehkä esimerkiksi koronapassin käyttöönoton mahdollistuminen myös Pykälän tapahtumissa on syy olla varovaisen optimistinen.

2. Puhuin vaalipaneelissa Pykälän yhteisen arvopohjan määrittelemisestä. Isossa kuvassa tämän operaation tarkoitus olisi lisätä toiminnan ja päätöksenteon ennustettavuutta, sekä läpinäkyvyyttä koko yhdistyksessä. Tälle on nähdäkseni ollut jo pidemmän aikaa yhdistyksemme

3. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?

4. Terveisesi pykälisteille:

sisällä kysyntää. Tahtoisin myös parantaa Pykälän sisällä englanninkielisten jäsenten osallistumismahdollisuuksia yhdistyksen toimintaan mm. lisäämällä englanninkielistä viestintää. Pidän lisäksi tärkeänä Pykälän ja Codexin välisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä.

3. Vietän paljon aikaa viikonloppuisin bändini studiolla Seinäjoella. Juuri päättynyt neljän viikonlopun vujupyrähdys aiheutti tähän pisimmän tauon hetkeen, mutta esimerkiksi uusien biisien viimeistely on (kämppisten harmiksi) onnistunut myös kotoa käsin. Musiikin lisäksi harrastan valokuvaamista ja The Officen katsomista uudelleen ja uudelleen.

4. Erityisesti phukseille, mutta tietenkin joka ikiselle pykälistille: Muistakaa, että jos ette esimerkiksi juuri hetki sitten käydyissä valiokuntavaaleissa päässeet toivomaanne virkaan, löytyy pykälän sisältä valtava määrä muutakin mahtavaa tekemistä. Tutustukaa kerhoihin tai perustakaa oma, osallistukaa spexiin, lähtekää toimittajiksi Inter Vivosiin tai HLR:ään, hakekaa mukaan KV-viikoille ja käykää excuilla sekä reissuilla. Tekemistä löytyy toivottavasti kaikille, ja mikäli ei, ottaa hallitus aina mielellään ehdotuksia vastaan!

INTER VIVOS 4/2021

29

MILJA ulkoasiainvastaava 1. Pykälä on antanut minulle viimeisen puolentoistavuoden aikana monipuolisesti ja paljon kaikkea, joten yksinkertaisesti (ja ehkä hieman kliseisesti) haluan antaa sille sekä koko jäsenistölle jotain takaisin. Kuten olen myös aiemmin todennut, minua motivoi suuresti myös ulkoasiainvastaavan roolin monipuolisuus. En malta odottaa tulevaa vuotta hallituksen, KV-viikkojen sekä huikean ulkoasiainvaliokunnan parissa. Nämä seikat tuovat minulle eniten motivaatiota tulevaa pestiä ajatellen.

2. Virkani puolesta näen tärkeimpänä ”kehityskohteena” Nordic Week -kulttuurin ylläpitämisen ja tietoisuuden kasvattamisen. Korona on vaikuttanut

RIIKKA yrityssuhdevastaava 1. Haluan päästä kehittämään Pykälän yrityssuhteita entistäkin paremmiksi ja suuremmiksi, ja odotan innolla sitä, että pääsen tekemään hommia yhdessä sekä hallituksen että yrityssuhdevaliokunnan kanssa. Minua motivoi suuresti se, että pystyn virassani vaikuttamaan konkreettisesti jokaisen pykälistin arkeen yritysyhteistöiden kautta ja pystyn näin antamaan muillekin yhtä unohtumattomat opiskeluajat kuin itselläni on

30

INTER VIVOS 4/2021

tähän suuresti ja haluankin, että tulevan vuoden jälkeen kenellekään ei ole epäselvää, mitä KV-viikko tarkoittaa. Onnekseni tämän eteen on tehty viimeisen kahden vuoden aikana isosti töitä Pykälän Kansainvälittömien viikkojen muodossa - mutta on mahtavaa, mikäli saamme tulevana vuonna myös Pohjoismaiset vieraat mukaan pöhinään.

3. Tämä oli kysymyksistä ehkä haastavin (:D), sillä vapaa-ajan käsite on viime aikoina ollut hetkittäin kateissa. Vapaa-ajalla vietän mahdollisimman paljon aikaa läheisten kanssa ja rakastankin viettää yhteistä aikaa niin perheen kuin ystävien seurassa.

4. Haluan toivottaa kaikille superisti tsemppiä tulevaan - oli tilanteesi mikä tahansa! Samassa haluaisin muistuttaa, että Pykälässä on tilaa kaikille ja ainejärjestötoimintaan voi jokainen lähteä mukaan omannäköisellään tavallaan. Meillä on laaja skaala esimerkiksi kerhoja ja valiokuntia, joiden toimintaan voi lähteä mukaan ja mikäli et ole vielä kokeillut, suosittelen tätä lämpimästi. Tehdään yhdessä ainejärjestöstämme jäsenistönsä näköinen. NÄHDÄÄN PYKÄLÄSSÄ <3 tähän mennessä ollut.

2. Yhteisöllisyyden lisääminen ja se, että kaikki tuntevat Pykälän omaksi kodikseen ovat ehdottomasti tärkeimpiä kehityskohteita. Tahdon, että kaikilla on Pykälässä hyvä olla ja kaikille löytyy mieluista tekemistä.

3. Mikäli vapaa-aikaa löytyy, tykkään urheilla tai viettää aikaa ystävieni kanssa. Etenkin uudet lajikokeilut sekä uusiin paikkoihin tutustuminen – Suomessa tai ulkomailla – ovat mieleeni.

4. Lähtekää rohkeasti mukaan kaikkeen kiinnostavaan toimintaan ja ottakaa opiskeluajastanne irti niin paljon kuin mahdollista! Usein kuulee harmiteltavan enemmän tekemättömiä kuin tehtyjä asioita.

Toivottavasti nähdään pian!

SARI tiedotusvastaava 1. Pykälä. Järjestömme on minulle äärimmäisen rakas ja haluan tehdä töitä sen eteen, että mahdollisimman moni saisi täältä yhtä mahtavan opiskeluajan kuin olen itse tähän mennessä saanut. Se, että pääsee huikealla porukalla edistämään näitä asioita tuo vielä lisää potkua ensi vuoteen!

ANTTI opintovastaava 1. Maalasin hallitusvaalipaneelissa ja hallitusvaaleissa melko kunnianhimoista agendaa: Kritisoin läsnäolopakkoa, pienryhmäopetusta, luentotallenteiden puutetta ja aloituspaikkojen lisäämistä.

Samalla alleviivasin huoltani opiskelijoiden jaksamisesta.

Tahdon yhdessä muun opintovaliokunnan kanssa edistää opiskelijoiden etua näissä ja monissa muissakin asioissa aktiivisella ja konkretiaa korostavalla otteella. Pelkkä mahdollisuus vaikuttaa tiedekunnassa opiskelijoiden eduksi on todella innostava.

OLIVER taloudenhoitaja 1. Mahdollisuus päästä vaikuttamaan toimintaan vielä ylemmältä tasolta. Lisäksi on hienoa päästä edustamaan ainejärjestöä erilaisissa tilaisuuksissa.

2. Toiminnan selkeän linjan määrittäminen ja avoimuuden lisääminen. Pykälän täytyy päättää, millainen toimija se haluaa olla nyt, kun toimintaa pystytään jälleen palauttamaan normaalimmalle tasolle.

3. Rehellisesti osaan viettää kunnollista vapaa-aikaa ainoastaan, jos palaan Oulun suunnalle. Siellä käytän aikani ennen kaikkea ystävien tapaamiseen, mutta vähintäänkin hiihtoladulla täytyy myös aina ehtiä pyörähtämään.

4. Lähtekää avoimin mielin mukaan Pykälän toimintaan! Se, mitä @OJ sanoo Jodelissa ei ole absoluuttinen totuus – uskaltakaa siis muodostaa itse oma kokemuksenne siitä, millaista on olla pykälisti. Järjestötoiminta on nimittäin oikeasti aika kivaa.

2. Inklusiivisuus on ollut useiden huulilla. Pykälän toiminnan ei tule ole sellaista, että se on jo lähtökohtaisesti joillekin vastenmielistä. Toisekseen meillä tulisi olla tilaa kaikille toimintaan haluaville. Nytkin valiokuntavaaleissa valiokuntien ulkopuolelle jäi monia niihin halunneita. Minusta voisimme miettiä, kuinka perusteltu nykyisenkaltainen jäykkiin paikkamääriin pohjautuva valiokuntamalli on. Valiokuntavirkoja voisi täyttää nykyistä joustavammin.

Esimerkiksi phuksitoimikuntiinhan pääsevät kaikki halukkaat.

3. Yritän harrastaa lukemista. Valitsen kuitenkin aina niin vaikeita kirjoja luettavaksi, että en oikein saa niitä luetuksi loppuun. Lisäksi olen kiinnostunut filosofiasta ja voisin sanoa harrastavani sitäkin.

4. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Koronatilanne näyttää tällä hetkellä aika harmaalta, mutta pidän sormet ristissä, että tulevana vuonna on valoa tunnelin päässä.

2. Tärkeimpänä kehityskohtana pidän Pykälän toiminnan päivittämistä jäsenistön tarpeitaan vastaavaksi.

3. Viime aikoina vapaa-aika on mennyt hyvin paljon Pykälän toiminnan parissa, mistä olen nauttinut.

Tämän ohella mielekkäitä vapaa-ajan aktiviteetteja itselleni on ruoanlaitto ja sarjojen tuijottelu.

4. Järjestötoiminta on kivaa, joten kaikki mukaan!

Tsemppiä myös jokaiselle maailmantilanteen muutosten kanssa tasapainoiluun, kyllä tämä tästä.

INTER VIVOS 4/2021

31

WILLIE yleisvastaava 1.

Opiskeluihin tarvitsee aina enemmän tai vähemmän vastapainoa, opiskeli missä tahansa ja oli millainen ihminen tahansa. Puhumattakaan, että kyseessä ovat oikeustieteellisen opinnot. Olen itse huomannut tapahtumien tärkeyden paitsi niihin osallistujana, myös monien järjestäjänä. Oli tämä tapahtuma sitten railakas tai rennompi ilta Pykälän kerhotiloissa, urheilutilaisuus kilpailu- tai hauskanpitotarkoituksessa taikka eksoottinen kulttuuri- tai hyvinvointireissu, tärkeintä on, että tällaisia järjestetään. Olen itse löytänyt näistä iloa ja energiaa, ja aionkin tulevana hallitusvuotena pitää huolen siitä, että tällaisia erityyppisiä tapahtumia toteutuu. Minulle on ehdottoman tärkeää, että tapahtumien laatu ja määrä ei myöskään laske, päinvastoin. Eniten minua kuitenkin motivoi se, että tämän tehtävän menestyksellinen hoitaminen tuo mitä todennäköisemmin myös kanssapykälisteille iloa elämään.

HENRI tilavastaava 1. Olen ollut yhdistyksen toiminnassa mukana käytännössä heti opintojen alusta lähtien. Pykälätaipaleeni aikana olen huomannut nauttivani suuresti tapahtumien järkkäämisestä ja iloisten Pykälistien näkeminen tapahtumissa nostattaa hymyn huulilleni.

2. Erityisesti Pykälän toiminnan kehittäminen

32

INTER VIVOS 4/2021

2. Tapahtumien tarkoituksena on, että niihin osallistujilla on hauskaa. Se taas vaatii sen, että kaikkien osallistujien täytyy käyttäytyä toisiaan kohtaan kunnioittavasti ja asiallisesti. Järjestyksen ylläpito tapahtumissa on itsestäänselvyys, mutta siinä on aina parantamisen varaa. Aina.

Tämän lisäksi on käsityksiä, joiden pitäisi mielestäni myös hieman muuttua. Näistä tärkeimpänä pidän sitä, että kaikki otetaan mukaan ja jokainen yksilö hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on. Ketään ei painosteta tai syrjitä, oli hänen juomapreferenssinsä tai poliittinen mielipiteensä mikä tahansa.

3. Kyseinen termi on tämän syksyn aikana muuttunut yhä vieraammaksi. Tällä hetkellä vapaa-aikani menee lähinnä Spexin upeisiin näytöksiin treenatessa, mutta ensi vuonna toivottavasti löytyy hieman enemmän aikaa vanhalle kokkailuharrastukselleni. Onhan aasialainen ruoka ollut aina lähellä sydäntä. Ai niin, availen toisinaan myös kurssikirjoja.

4. Elämme erikoisia aikoja. Muuttui tilanne mihin suuntaan tahansa, tulee Pykälä tekemään kaikkensa toimintansa ylläpitämiseen. Toivottavasti nähdään mahdollisimman monen kanssa ensi vuonna Pykälän tapahtumissa! Sitä varten, pysykää terveinä!

avoimemmaksi sekä monipuolisemmaksi.

Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että kaikille Pykälisteille löytyisi omia mielenkiinnonkohteita vastaavaa toimintaa! Turvallisen tilan edistäminen on myös ensiarvoisen tärkeää.

3. Kun kalenterissa on tyhjää, käytän vapaaaikaani hyvin vaihtelevasti. Tykkään kokata itse (useimmiten) hyvää ruokaa, ulkona on mukava käydä patikoimassa luonnossa tai lenkillä (harvemmin) ja välillä lataudun videopelin tai hyvän leffan parissa.

4. Etäaikakausi on varmasti ottanut monen voimille, mutta valoa siintää jo tunnelin päässä!

Tsemppiä opiskeluun ja jos mielenpäällä on toiveita tai huolia Pykälän toimintaan liittyen, niin minuun saa aina olla yhteydessä!

KIITOS, MUTTA NÄKYMISIIN!

V

uosi sitten IV:ssä kirjoittelin poikkeuksellisesta vuodesta ja että ”katsotaan josko vuosi 2021 olisi jo tapahtumarikkaampi kuin 2020”.

No, alkuvuoden osalta näin ei ollut, mutta onneksi syksyä on saatu viettää jo normaaleimmissa merkeissä. Olemme päässeet nauttimaan mm. sitseistä, bileistä, vuosijuhlista ja spexistä melkein normaalisti.

Pitkän tapahtumatauon jälkeen tässä on melkein iskenyt jo pieni tapahtumaähky.

Vaikka koronan kanssa toimimiseen ehdimme tottua jo hallituksen 2020 kanssa, oli tämä vuosi kuitenkin erilainen, koska aloitimme (tai hallitus ja muut toimijat aloittivat) toiminnan käytännössä kokonaan etänä tai vähintään hybridinä. Tällaisessa tilanteessa ryhmähengen löytyminen ei ole helppoa, mutta onneksi edellisvuodelta oli jo jonkin verran hyviä käytäntöjä takataskussa.

Yhtenä esimerkkinä yhdistyksen hyvästä keksinnöstä oli Kaivopuistossa jälleen vietetty phuksiviikon Sex, apparentlyn keikka.

34

INTER VIVOS 4/2021

Eiköhän vuosi 2022 on normaalimpi, mutta ns. vanhaan tuskin on enää paluuta.

Tapahtumat ja kokouskäytännöt ovat muuttuneet. Ja koska yhdistyksen muisti on tunnetusti lyhyt, on mielenkiintoista seurata, millaisia tapahtumia ensi vuonna järjestetään. Vaikka toimintaa on hyvä pikkuhiljaa aina uudistaa, kannattaa vinkkejä kysellä myös vanhemmilta tieteenharjoittajilta, miten ennen on toimittu. On turha käyttää energiaa pyörän uudelleen keksimiseen, jos jokin asia on parin vuoden aikana päässyt unohtumaan.

Tällä hetkellä meillä on esimerkiksi kolmen vuosikurssin phuksit, jotka eivät ole vielä päässeet viettämään perinteistä opiskelijavappua Wappuboolien, bileiden ja Pykälälaakson kera. Näitä odotellessa!

Kaikkien muiden uusien tapaamieni ihmisten lisäksi haluan eritoten (jälleen) kiittää hallitusta hyvästä seurasta, haastavista kokouspäätöksistä ja ihanista muistoista, jotka sisältävät myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Mutta pinnalla on pysytty, yhdistys ja me, ainakin suunnilleen.

Täysin seinään ei toimintani Pykälän kanssa vielä lopu, sillä syyskokouksen jatkokokouksessa esiteltiin toivottavasti varsin merkittäväkin uudistus alumnitoiminnan suhteen.

Monella muulla järjestöllä on oma erillinen yhdistyksensä alumneille, mutta Pykälässä tämä on pienimuotoisesti toiminut hallituksen puheenjohtajan ja yhdistyksen puheenjohtajan voimin. Nyt tarkoituksena on kuitenkin vuosien puhumisen jälkeen perustaa oma erillinen alumniyhdistys, joka tarjoaisi toimintaa, tapahtumia ym. valmistuneille pykälisteille sekä yhdistäisi opiskelijoita ja valmistuneita juristeja. Tämä tarjoaisi alumneille linkkejä tiedekuntaan, excuja ja vaikka eri vuosikurssien ”luokkakokouksia”.

Mutta onnea ja menestystä vuodelle 2022 niin uudelle hallitukselle, YPJ Kristiinalle, valiokunnille, kerhoille, ym. sekä tietenkin toimintamme pääasialliselle kohderyhmälle, sinulle pykälisti. Näkymisiin!

Jesse Viljanen Yhdistyksen puheenjohtaja 2020-2021

INTER VIVOS 4/2021

35

§ VOI HYVIN! -VIIKKO 2021 TEKSTI JA KUVAT EEVA JOUTSEN

§

Voi Hyvin! -viikkoa vietettiin tänä syksynä 18.–21.10. Nyt neljättä kertaa järjestetty viikko on selkeästi vakiinnuttanut paikkansa osana Pykälän perinteisiä, vuosittain järjestettäviä tapahtumia.

Tapahtumaviikon ideana on hengähtää hetki juhlimisesta ja keskittyä lisäämään Pykälistien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Iso kiitos viikon mahdollistamisesta kuuluu yhteistyöyrityksille.

Ohjelmassa viikolla oli teeman mukaisesti monipuolisesti erilaisia hyvinvointitapahtumia.

Viikko alkoi aamupalalla ja keskustelulla hyvinvoinnin ja työn yhteensovittamisesta sekä The Trip -spinningtunnilla Waselius & Wistin kanssa. Viikon ensimmäisenä päivänä kävimme myös Megazoneilemassa Hannes Snellmanin kanssa.

36

INTER VIVOS 4/2021

Viikon toisena päivänä vuorossa oli yleisvaliokunnan kulttuurivastaavien Emman ja Marian järjestämä kulttuuriexcursio Helsingin kaupunginteatteriin katsomaan Baskervillen koira -näytöstä.

Keskiviikko eli viikon kolmas päivä aloitettiin boulderointi-lajikokeilulla urheiluvastaava Tapion ja Ella Miikin kanssa. Tapahtuman oli mukana mahdollistamassa Dittmar & Indrenius. Päivän toisena tapahtumana oli jo perinteeksi muodostunut crossfitexcursio Deloitten kanssa.

Viikko päätettiin rentouttavaan Viiniä & Venettelyä -tuokioon Allas Sea Poolilla Asianajotoimisto DLA Piperin kanssa. Viimeistään lokakuiseen mereen pulahtaminen tunnin jälkeen viikon

päätteeksi sai varmasti paatuneimmankin bilettäjän tuntemaan olonsa hyvinvoivaksi ja raikkaaksi.

Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä vuonna viikko sai loistavan vastaanoton ja tapahtumien ilmoittautumiset täyttyivät silmänräpäyksessä. Kysyntä monipuolisille ja myös alkoholittomille tapahtumille Pykälässä on selvä!

Viikon jälkeen on hyvä todeta, että Pykälä todella voi hyvin. Vaikka olo kaikkien urheilutapahtumien jälkeen oli vähintään yhtä vaikea kuin vapun jäljiltä, antoi viikko runsaasti eväitä syksyn pimeydessä jaksamiseen. Nyt on hyvä jäädä innolla odottamaan, millaiset tapahtuman vuoden 2022 Yleisvaliokunta viikosta muokkaa. ∎

INTER VIVOS 4/2021

37

MAINOS

SUOMEN JOHTAVA LAKITIETOPALVELU EDILEX 20 VUOTTA! MISTÄ ON TULTU JA MIHIN OLLAAN MENOSSA? Lakitietopalvelu Edilex täytti tänä vuonna 20 vuotta. Parikymmentä vuotta sitten Edilex oli edelläkävijä tuodessaan juridisen tiedon verkkoon. Miten Edilex toimii nyt ja millaisia vaatimuksia lakitietopalvelu kohtaa tulevaisuudessa?

Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäisen kasvun myötä ilmaista tietoa on saatavilla jatkuvasti enemmän. Mikä arvo maksullisella lakitietopalvelulla sitten on tällaisessa kehityksessä?

– Juristien vaatimukset lakitietopalvelulle monimutkaistuvat, kun tietoa on koko ajan enemmän saatavilla ja työtehtävät pitäisi tehdä nopeammin. Kyse onkin siitä, kuka tiedon paketoi parhaiten niin, että siihen pääsee käsiksi mahdollisimman helposti, sanoo Edilexin kehitysasiantuntija Roosa Joensuu.

Lakitietopalvelun tulee siis pystyä olemaan se proaktiivinen osapuoli, joka säästää käyttäjän aikaa. Tieto pitää pystyä tarjoamaan entistä paremmassa muodossa ja entistä nopeammin.

Tämä luo palvelun arvon.

ETSITTYYN TIETOON ON AINA MONTA REITTIÄ Koska keskeiset oikeuslähteet liittyvät toisiinsa, Edilexin sisällöt ovat linkitetty keskenään muodostaen massiivisen juridisen tiedon verkoston.

– Edilexin etuna on aineistojen väliset linkitykset, hyvät hakuominaisuudet ja seurantapalvelu, jolla pysyy kartalla lainsäädännön muutoksista, Joensuu kertoo.

Palvelu soveltuu niin opiskelijoille, vastavalmistuneille kuin kokeneemmillekin eri alojen ammattilaisille, jotka tarvitsevat työssään juridista tietoa. Siksi etsittyyn tietoon on aina monta reittiä.

Erilaiset hakureitit ovat tarpeen, sillä yksittäiselläkin juristilla voi olla vaihtelevia tiedontarpeita. Joskus voi olla tarve hakea säädöstä numerolla, joskus taas laajemmin 38

INTER VIVOS 4/2021

aiheen perusteella erilaisia säädöksiä ja oikeustapauksia.

Viimeisten vuosikymmenten aikana tiedon suunta on muuttunut siten, että kun juristi perinteisesti lähtee itse etsimään tietoa tutkimalla lähteitä, tulee lakitietopalveluiden jatkossa pystyä tarjoamaan käyttäjälle se, mitä hän tarvitsee. Tämä tapahtuu tuntemalla käyttäjä ja mahdollistamalla personoitu käyttäjäkokemus.

ENTISTÄ HENKILÖKOHTAISEMPI EDILEX Jatkossa juristien lisäksi myös eri alojen toimijoiden pitää entistä syvällisemmin varmistua siitä, että organisaatiossa noudatetaan lakeja ja dokumentoidaan vaatimusten noudattaminen. Näitä käyttäjiä taas eivät kiinnosta säädökset sinällään, vaan ainoastaan se, mikä on organisaation lainmukaisen toiminnan näkökulmasta olennaista.

– Laaja käyttäjäkunta ja monipuoliset tarpeet luovat myös haasteita palvelun kehityksessä, kertoo Edilexin päätoimittaja Altti Mieho.

Kun juridiseen sisältöön tottumattomampi käyttäjä haaveilee esimerkiksi hänelle valmiiksi rajatuista hakutuloksista, kokenut käyttäjä haluaa olla itse ohjaksissa siinä, mitä tietoa näytetään ja mitä ei.

– Se, että tarjoamme tietoa ja toivomme, että joku löytää sen, ei enää riitä. Juristeilla on kuitenkin tietty metodi ja viitekehys, jossa etenemme tiedonhaussa. Meille on ensiarvoisen tärkeää löytää kaikki tieto, mitä on saatavilla, Mieho sanoo.

Tulevaisuudessa lakitietopalvelun on siis perinteisen tiedonhaun lisäksi vastattava yksilöllisiin tarpeisiin nykyistä paremmin.

Siksi Edilex tulee olemaan jatkossa entistä henkilökohtaisempi. Palvelun peruslähtökohdat eivät tule muuttumaan, vaan Edilex on jatkossakin ammattilaisille suunnattu lakitietopalvelu.

– Emme halua popularisoida tietoa, vaan sitä, miten tietoa etsitään ja käytetään, Mieho sanoo.

Juristin ja oikkarin tärkein työkalu Älykkäitä ratkaisuja läpi uran – käytössäsi yliopiston verkossa www.edilex.fi

PYKÄLÄN SEMINAARIPAIKAT OIVA MAHDOLLISUUS OPISKELIJOILLE TEKSTI DANIEL ODABASI

A

lma Talent ja Edita ovat tulleet monille tutuiksi lehtien ja kirjojen kustannustoiminnasta. Julkaisutoimintansa ohella yhtiöt järjestävät vuosittain lukuisia koulutuksia, joista useat ovat juridiikan alalta kattaen monia eri oikeudenaloja. Koulutusten merkittävyydestä kertoo niiden suuri suosio, kun esimerkiksi Alma Talentin koulutuksiin osallistuu kaikkiaan noin 6 500 ammattilaista joka vuosi.

Koulutukset eivät kuitenkaan ole avoinna ainoastaan valmistuneille alan ammattilaisille, vaan myös meille opiskelijoille on suotu mahdollisuus osallistua. Pykälällä on vuosittain rajattu määrä paikkoja näihin koulutuksiin. Esimerkiksi tänä vuonna vapaapaikka oli tarjolla kahdeksaan Alma Talentin seminaariin, joiden aiheet vaihtelivat

Seminaarin pääpuhuja, Margrethe Vestager.

40

INTER VIVOS 4/2021

immateriaali- ja insolvenssioikeudesta osakeyhtiön varojen käyttöön ja edelleen individuaaliperusteiseen irtisanomiseen.

Tulin ilokseni valituksi Alma Talentin ja Lakimiesliiton lokakuun loppupuolella järjestämään kilpailuoikeuden kaksipäiväiseen seminaariin. Ensimmäisenä päivänä esiintyivät suomenkieliset puhujat, jotka tarkastelivat moniulotteisesti kilpailuoikeuden ajankohtaisia ilmiöitä. Esimerkiksi kilpailuja kuluttajaviraston päällikkö esitteli tuoreita yrityskauppatapauksia ja asianajotoimisto Krogeruksen osakas viimeaikaista kotimaista ratkaisukäytäntöä. Myöskään viranomaisja asianajopuolen vastakkainasettelulta ei vältytty, kun kartellien mahdollinen kriminalisointi herätti vilkasta keskustelua.

Toisena päivänä pääsimme kuuntelemaan valovoimaisten kansainvälisten vieraiden puheenvuoroja. Ensimmäisenä aamulla esiintyi seminaarin nimekäs pääpuhuja, Euroopan komission varapuheenjohtaja, kilpailukomissaari Margrethe Vestager. Komissaari antoi laajan katsauksen tulevaan arvioimalla ilmastonmuutoksen, alustatalouksien ja muiden megatrendien vaikutusta kilpailulainsäädäntöön. Kiinnostavia olivat lisäksi päivän muiden puhujien, professori emeritus Richard Whishin ja kansainvälisten asianajotoimistojen osakkaiden, esitykset.

Esityksistä jäi käteen valtava määrä uutta osaamista, mitä on pidettävä etuna harjoittelijan paikkoja, syventäviä opintoja ja esimerkiksi maisterintutkielmaa silmällä pitäen. Tältä osin seminaari näyttäytyi tiiviinä tietopakettina ajankohtaisiin kilpailuoikeudellisiin kysymyksiin. Seminaarit toimivat lisäksi oivana verkostoitumismahdollisuutena meille opiskelijoille. Itse pääsin esimerkiksi lounastamaan yhden maamme johtavan asianajotoimiston osakkaan kanssa sekä vaihtamaan ajatuksia seminaarin päätteeksi viini- ja kanapeebaarissa kilpailuviranomaisen kanssa.

aiheesta varsin kattavan esityksen.

Muutokset eivät rajoitu ainoastaan digimarkkinasäädöshankkeeseen, vaan esimerkiksi myös yrityskauppavalvonnan soveltamisala on laajentumassa – ja osin jo laajentunut. Vallitseva käsitys kilpailuoikeudessa lieneekin, että oikeudenala elää tällä hetkellä murrosvaihetta. Kilpailuoikeuden historia on usein jaettu kahteen, mutta nyt on esitetty ajatus siitä, että olemme siirtymässä kilpailuoikeudellisessa sääntelyssä kolmanteen vaiheeseen. Perin kiinnostavaa mutta samalla haasteellista onkin pysyä muutosten perässä.

Onnekseni kuitenkin Alma Talentin ja Lakimiesliiton järjestämä seminaari edesauttoi minua ymmärtämään sitä suuntaa, mihin kilpailuoikeus on kulkemassa. Jälkikäteen ajatellen seminaari on yksi tähänastisen opiskeluaikani kohokohdista, ja siksi voin lämpimästi suositella näihin mukaansatempaaviin, asiapitoisiin ja mieleenpainuviin koulutuksiin osallistumista – ette varmasti tule pettymään. ∎

Kilpailuoikeudellisen osaamiseni laajentumisen ja verkostojeni kasvattamisen ohella seminaarin puheenvuorot tarjosivat kiinnostavan panoraaman tulevaan. Tämän päivän suurimmat kilpailuoikeudelliset huolenaiheet koskevat sellaisia suuryrityksiä kuin Amazon, Facebook ja Google. Euroopan unionilla on käynnissä useita tutkintoja digijättejä vastaan, minkä lisäksi suunnitteilla on uusi digimarkkinasäädös, jonka nojalla voitaisiin ennalta ehkäisevästi puuttua ns. portinvartijoina pidettyjen alustayhtiöiden toimintaan. Maailman kahdeksanneksi suurimman asianajotoimiston Sidley Austinin osakas Kristina Nordlander piti

INTER VIVOS 4/2021

41

KESKINKERTAINEN OIKKARI:

OIKKARIEN YKSINÄISYYSMÖRKÖ

A

ikoinaan orientaatioviikolla joku luennoi meille pikkuphukseille verkostoitumisen tärkeydestä.

Verkostoituminen omaan korvaan kalskahtaa vahvasti siltä, että muihin tulisi tutustua sitä varten, että heistä joskus tulevaisuudessa voisi hyötyä. Mutta itse ajattelen yksinkertaisesti, että verkostoituminen on vain kavereiden hankkimista.

Jodel, tämä aikamme luotettavin lähde, on saanut minut huomaamaan, että suhteellisen moni oikkari vaikuttaa kamppailevan ainakin välillä yksinäisyyden kanssa. Toisaalta voihan se olla niinkin, että niillä, jotka eivät yksinäisyydestä kärsi, ei ole aikaa roikkua jodelissa.

Kuitenkin ännännen vuoden opiskelijana yksinäisyysteemaa on tullut enenevässä määrin tullut pohdiskeltua nyt, kun opiskeluajat alkavat lähentyä loppuaan. Yksinäisyys ei välttämättä liity siihen, ettei olisi kavereita, mutta jos tämän opintoputken läpi olisi joutunut rämpimään ilman vertaistukea, niin olisin itse varmasti tuntenut itseni yksinäiseksi. Suurin osa tuntemistani oikkareista kamppailee samojen ongelmien kanssa kuin itsekin. En tiedä onko oikis ihmisen parasta aikaa: ehkä, ehkä ei, mutta ainakin mahtavia ihmisiä on mahtunut matkalle. Mutta mistä niitä ihmisiä, kavereita ja jopa ystäviä oikein sitten löytää?

Itsehän lämpenen hitaasti uusille ihmisille ja minultakin otti aikansa löytää omanhenkisiä kavereita. Kuitenkin kaikkina opiskeluvuosina olen saanut ainakin yhden uuden kaverin.

Tähän ehkä suurimpana syynä on se, että jo ennen opintojani päätin, että lähden mukaan kaikkeen mihin omat resurssit riittää ja pyrin siihen, etten kieltäydy tarjouksista. Kun joku pyytää syömään, vastaan kyllä. Jos joku pyytää apua, vastaan kyllä. Jos joku kysyy, voiko istua vieressäni luennolla, vastaan kyllä. Tai jos joku näistä ei sovi, niin pyrin tekemään vastatarjouksen.

En ole itse aloitteellisimmasta päästä, ehkäpä omassa päässä kalvaa pieni pelko torjutuksi

42

INTER VIVOS 4/2021

tulemisesta; ”mitäpä jos tuo toinen ei halua olla mun kaveri”. Jos ei halua, niin mitäpä sitten, se kertoo enemmän siitä toisesta kuin sinusta. Ei kai kellään voi olla kavereita liikaa? Koskaan en itse ole ajatellut kenestäkään mitään negatiivista, jos minua on pyydetty kaverina seuraksi mihin tahansa.

Mistä siis konkreettisesti olen löytänyt kavereita?

No, eräs nykyinen ystäväni totesi luennolla, että olisi kiva mennä jätskille, joten vastasin, että mennäänpä Eiran rantaan syömään kevään ensimmäiset kioskijädet. Yhden nykyisen ystäväni kanssa istuimme viikkoja vierekkäin jo valmennuskurssilla vaihtamatta sanaakaan, eräänä päivänä aloimme moikata ja pikkuhiljaa jutella, ja meistä tuli lopulta todella hyviä ystäviä. Kerran minua pyydettiin sitseille täyttämään paikka, johon joku muu ei päässyt ja selvisi, että sitsivierustoverini asuu ihan naapurissa. Sovimme, että kahvittelemme ”joku kerta” toistemme luona. Tämän jälkeen sovimme instadirectissä oikeasti päivämäärän kahvittelulle ja olemme toteuttaneet kahvittelut useamman kerran. Mutta tosiaan kavereita löytyy tapahtumista, töistä, luennoilta, kirjastosta, järjestötoiminnasta ja vaikka mistä, kunhan antaa mahdollisuuden!

Eli jos mietit, voitko mennä esimerkiksi sitseille ilman kavereita, vastaus on: kyllä voit! Jos mietit voitko mennä juttelemaan jollekin toiselle oikkarille, niin kyllä voit ja saatat jopa sillä ilahduttaa toista. Mutta mikä tärkeintä, kun joku uskaltautuu puhumaan sinulle ja pyytämään seuraasi, niin vastaa siten, kun toivoisit itsellesi vastattavan hänen tilanteessaan. Tärkein oppi on ollut se, että tarjouksiin kannattaa lähtökohtaisesti vastata aina ”kyllä!”.

Keskinkertainen oikkari on pakina-, avautumis- tai seuranhakupalsta, jonne voi kirjoittaa joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Lähetä oma tekstisi toimitukselle osoitteeseen intervivos@pykala.fi.

Oletko valmis

omaksumaan liikejuridiikan

huipulla tarvittavat työtavat?

Junior Trainee | Trainee Pääset oppimaan huippuosaajilta kannustavassa ja matalahierarkisessa työyhteisössämme.

Elo-syyskuussa tai tammikuussa alkavien vuoden mittaisten harjottelujaksojen työvuorot sovitaan aina joustavasti ja ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opinto- ja tenttitilannettasi.

“Ilmapiiri Merilammella on todella kannustava ja apua voi kysyä keneltä tahansa.”

Tutustu osoitteessa:

merilampi.com/opiskelijat

“Merilammella ehdottomasti parasta on lämminhenkinen ja rento työilmapiiri, johon on tuntentut olevansa tervetullut heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Vaativan työn vastapainona esimerkiksi yhteislenkit ja virkistyspäivät ovat kiva bonus.”

“Olen päässyt osallistumaan runsaasti erilaisiin koulutuksiin ja kehittään omaa osaamistani. Ilmapiiri Merilammella on todella kannustava ja apua voi kysyä keneltä tahansa. Meistä harjoittelijoista pidetään hyvää huolta ja kehitysideoitamme kuunnellaan aidosti.

Arvostan suuresti myös omaa kokkiamme, joka loihtii joka päivä älyttömän hyvät lounaat.”

Merilampi

Merilampiattorneys

Merilampi Attorneys

Keskuskatu 7 | Helsinki | www.merilampi.com

MerilampiAttorneys

Merilampiattorneys

RUOKAVINKKEJÄ TEKSTI JA KUVAT JULIA HÖYHTYÄ

PASTA TOMAATISTA & BASILIKASTA

Tarvitset: (2 hlö) -5 tomaattia, joista kaiverrettu siemenet pois lusikalla (viipaloituina) -1 iso valkosipulin kynsi silputtuna (tai maun mukaan) -iso kourallinen tuoretta basilikaa silputtuna -3 rkl sitruunamehua -puolikas/kokonainen vihreä mieto chili silputtuna (riippuen haluaako enemmän potkua) -3 rkl oliiviöljyä -suolaa ja pippuria mausteeksi -pastaa keitettynä kahdelle -mozzarellaa tai parmesaania pastan päälle Tee näin: Sekoita kaikki kastikkeen aineet kulhossa. Survaise muutaman kerran sauvasekoittimella aineita sekaisin, älä kuitenkaan liikaa, sillä kastike nesteytyy nopeasti.

Tarjoile pastan, basilikan ja mozzarellan/ parmesaanin kera.

INTER VIVOS 4/2021

45

Siivilöi seos kuuteen vuokaan ja nosta ne isompaan uunivuokaan, joka on täytetty vähän yli puolilleen kiehuvan kuumalla vedellä.

Siirrä vuoka uuniin ja kypsennä vesihauteessa noin tunti tai kunnes reunat ovat suhteellisen kypsät ja hieman ”paistineet”, mutta suklaamassa vielä hieman tutisee.

Nosta pois uunivuoasta. Laita kelmu päälle ja siirrä jääkaappiin vähintään 2-3 tunniksi.

Ripottele juuri ennen tarjoilua annosten pinnalle sokeria ja polta se rapeaksi kaasupolttimella tekemällä pyöreätä liikettä sokerin yllä.

CRÈME BRULÉE MAITOSUKLAASTA

Tarvitset: (6 hlö) -10 dl kuohukermaa -200 g hyvää maitosuklaata, esim. Fazer -8 keltuaista -2 dl sokeria -ripaus vaniljauutetta Päälle: hienoa sokeria Tee näin: Kuumenna uuni 150 asteeseen. Kuumenna kerma kattilassa höyryävän kuumaksi ja sulata joukkoon rouhittu suklaa.

Hämmennä, kunnes seos alkaa kuplimaan ja siirrä syrjään.

Vatkaa keltuaiset ja sokeri keskenään löysäksi vaahdoksi. Lisää kuumaa suklaakermaa joukkoon hitaasti erissä koko ajan vatkaten seosta samalla. Mausta lopuksi ripauksella vaniljauutetta.

46

INTER VIVOS 4/2021

ALKUPALANA RUOHOSIPULIPESTO & BURRATA & TOMAATTI

Tarvitset (4 hlö): Pesto -2 ruukkua tuoretta ruohosipulia -kourallinen parmesaania raastettuna (lisää

vöhitellen maistellen) -suolaa maun mukaan -oliiviöljyä -1 iso valkosipulin kynsi Muuta: -3 tomaattia viipaloituna -saksanpähkinöitä -3-4 burrata mozzarellaa Tee näin: Sekoita sauvasekoittimella peston aineet keskenään, lisää nauhana oliiviöljyä samalla.

Lopeta öljyn lisääminen, kun koostumus on sopiva. Pesto voi tässä alkupalassa jäädä löysähköksi.

Paahda saksanpähkinät pannulla niin, että ne saavat väriä.

Lisää lautasen pohjalle pestoa. Laita päälle tomaatit ja kaiva burrata mozzarellan sisustaa tomaatin päälle. Ripottele päälle pähkinää.

ja sekoittamalla voin kanssa. Levitä kakkupohjalle (keskikokoiselle - mitä pienempi pohja, sitä korkeampi kakku).

Vatkaa tuorejuusto ja tomusokeri tasaiseksi.

Lisää sekaan mansikkapyree.

Vatkaa kuohukerma hyvin kuohkeaksi vaahdoksi ja nostele erittäin varovasti tuorejuustomassan joukkoon nuolijalla.

Purista liivatteista vesi ja lisää kiehuvaan mansikkapyreeseen (vedellä laimennettuun).

Sekoita sula massa tasaiseksi ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Lisää täytteeseen varovasti nostellen.

Kaada vuokaan. Laita jääkaappiin yön yli jähmettymään.

Huom! Kakku on varsin pehmeää leikattuna ”strawberries and cream” teeman mukaisesti. Lisää liivatetta, jos haluat jämäkämmän kakun.

STRAWBERRIES & CREAM JUUSTOKAKKU

Tarvitset: (1 kakku) Pohja: -300 g mansikkadominoita -125 g sulatettua voita Täyte: -750 g maustamatonta tuorejuustoa -125 g tomusokeria -350 ml kuohukermaa -300g valmista mansikka sosetta/pyreetä + pari rkl ylimääräistä pyreetä tilkalla vettä laimennettuna liivatteiden sulatukseen -4 kpl liivatetta Päälle: -esim. mansikoita, kukkia ja macaronseja Tee näin: Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.

Valmista pohja murskaamalla keksit INTER VIVOS 4/2021

47

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi