MOBILIAN AUTOKYLÄN
UUTISET
2021
Nappaa mukaasi!
Koneita ja ihmisiä s.3 Kaikki sulassa sovussa Kangasalle s.16
Siirtotyömaiden tarinoita s.10 KEVÄÄN HUIPPU-UUTUUS
RAPID CERAMIC SPRAY SUIHKUTETTAVA KERAAMINEN PINNOITE p. 010 235 4900 www.autoglym.fi www.autokem.fi
ta u hk& ta i su o l l i ki
2 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
AUTOKYLÄN UUTISISSA
Vanhassa suomalaisessa kansanrunossa kysytään: Tuu tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla? Ja vastataan: Tulin pitkin turuntietä, hämäläisten härkätietä. Päämäärää ei perustella Facebookin kohdennetulla markkinoinnilla, jonka ansiosta luuri tunnisti automaattisesti oman sijainnin ja ohjasi poikkeamaan. Kansanrunossa vastaus ei sisällä valinnanmahdollisuutta, tultiin sinne, minne tie toi. Polut ja tiet ovat tuhansia vuosia mahdollistaneet liikkumisen. Ne ovat muotoutuneet tarpeiden mukaan. Niitä pitkin on käyty kauppaa, sodittu ja välitetty uskonnollista sanomaa. Nykyisin tiet vievät töihin, kouluun ja harrastuksiin. Monessa
www.mobilia.fi
Avoinna 2.1.–31. 5. joka päivä klo 10–16 1. 6.–14. 8. joka päivä klo 10–18 15. 8.–20.12. joka päivä klo 10–16
instagram.com/mobiliamuseo
Suljettu pääsiäisenä 2.–5. 4. helatorstaina 13. 5. juhannusaattona 25. 6. pyhäinpäivänä 6.11. itsenäisyyspäivänä 6.12. joulunlomalla 20.12. 2021–1.1. 2022
youtube.com/MobilianAutokyla
TAMPEREEN JOUKKOLIIKENTEEN BUSSILLA 40B SUORAAN TAMPEREELTA MOBILIAAN (VYÖHYKKEET A–C).
KANGASALA
58
339
58
12
e
mp
La
Kustaa
hd
er
en
e
tie lmannen Ko
Ta
ti
e
me 12
a
i ht
La
helsinki
nn
kangasala lahti
li
en
jyväskylä tampere
e
nti
de lah
a
Sah
325
Hä
2021
facebook.com/mobilia.fi facebook.com/Rallimuseo
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 Kustantaja Mobilia säätiö Päätoimittaja Elina Toukola p. (03) 3140 4000 Ilmoitusmyynti Petri Niemenmaa p. 0400 425 063 Taitto Mediakettu Jari Peurajärvi Paino Sanoma Manu, Tampere Painos 15 000 kpl Kannen kuvat: Petra Kotro Photography, Väylävirasto/Mobilia, Mediakettu
Pääsyliput aikuiset 12 € lapset (0–17-v.) 0 € eläkeläiset 9 € Opiskelijat, työttömät, varusmiehet, perhevapaalla olevat 5 €
Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala p. (03) 3140 4000
i ant ann ar Kis
ammatissa teitä kulutetaan oikein urakalla. Aika moni meistä ajaa myös ihan huvin vuoksi; tie vie ja on lupaus vapaudesta. Tieverkko ja sen ajokelpoisuus eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. 100 vuotta sitten valtio otti vastuun tienpidosta. Sitä ennen se oli ollut talonpoikien asia. Eihän tavallinen ihminen juuri missään kulkenutkaan. Polkupyörä laajensi reviiriä jo vähän, mutta vasta autot ja niiden yleistyminen avasivat hiljalleen maailmaa kaikelle kansalle. Teiltä myös vaadittiin enemmän. Niillä piti pystyä ajamaan autolla kaikenlaisissa olosuhteissa. Tienpidosta vastaavien virastojen nimet ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta vieläkin kuuluu puhuttavaan TVH:n miehistä ja Tielaitoksesta, vaikkei niitä ole aikoihin ollut olemassa. Ja erityisesti kaivataan tiekarhua, jonka yleisönosastoissa arvellaan kuolleen sukupuuttoon. Ne ovat symboli ajasta, jolloin valtio vastasi töistä kokonaisuudessaan. Kaivataan miehiä, joiden silloin naurettiin nojaavan ketjuvartiseen lapioon. He olivat tienpidon tutut kasvot, kun nykyään tienpito on alueellisesti kilpailutettu ja vaihtuvien urakoitsijoiden hoidossa. Tavallisen autoilijan voi olla vaikea hahmottaa, kuka minkäkin tien kunnosta lopulta vastaa. Meillä Mobiliassa tiekarhut nukkuvat talviunta, mutta pääsevät nyt esille komeiden koneiden kavalkadiin. Voimme niitä hellästi unelmoiden rapsuttaa, mutta todellisuudessa saamme olla kiitollisia siitä, että alan työkoneet ovat kehittyneet ja mahdollistavat käyttäjilleen ihan eri tason mukavuudet kuin entisaikojen masiinat. Teiden rakennus ja hoito vaativat kalliita investointeja. Monet hankkivat koneensa leasing-sopimuksella tai ainakin joutuvat antamaan vanhat koneet vaihdossa. Toimialalle tyypillisten esineiden tallennusmahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin ennen. Mobilian näkökulmasta uhanalaisia ovatkin nykyajan koneet, eivät tiekarhut. Siksi olisi tärkeää dokumentoida työtä muilla tavoilla. Koneet ovat vaikuttavia katseenvangitsijoita, mutta heräävät täyteen eloon vasta käyttäjiensä ansiosta. Kun vielä olisi riittävä rahoitus, jolla teiden hyvä kunto voitaisiin turvata joka puolella Suomea.
MOBILIAN AUTOKYLÄ
lä
toimitusjohtaja
äsk y
HEIDI RYTKY
Jyv
Tie tuo Mobiliaan!
Koneita ja ihmisiä........................................................................................................................3 Harri Vitikka katsoo tulevaa menneen kautta ................................................................4 Nuorena vitsa väännettävä.....................................................................................................5 Museoteiden tarinat valokuvissa..........................................................................................7 Menevää menoa..........................................................................................................................8 Siirtotyömaiden tarinoita...................................................................................................... 10 Tietä nuorille ja vanhemmille.............................................................................................. 11 Hannu Mikkola 1942–2021.................................................................................................. 12 Liikennepuistosta eväitä elämään..................................................................................... 14 Talvikokoontumiset kasvattavat suosiotaan................................................................. 15 Kaikki sulassa sovussa Kangasalan suuntaan............................................................... 16 Linja-autohistoriallinen museokokoelma Suomeen................................................. 17 Mobilia mukana Finnassa..................................................................................................... 18 Helmat hulmuten museokauppaan!................................................................................ 19 Ajoneuvorekisterit helpommin harrastajien ulottuville........................................... 20 Jokainen vuorollaan huoltoon............................................................................................ 21 Matkalla kannattaa majoittua!............................................................................................ 22 Yhdistä museovierailuun kesäteatteri!............................................................................ 23
KONEITA ja ihmisiä
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 3
KIRSTI LEHTOMÄKI
Noihin aikoihin sain ajettavakseni Fordsonin traktorin alustalle tehtyjä tiekarhuja. Vanhimmat niistä olivat pyöräohjattuja kaksirunkoisia karhuja. Erikoisin oli karhu nimeltä Sytky, kukaan muu ei yleensä tykännyt tai uskaltanut sitä ajaa, kun se oli aika hemppa. Siinä mielessä oli hempula, että ajo koppi oli korkeella takapyörien päällä ja traktorin pyörät joustivat ajossa aika paljon ja koko laite kallisteli. (Kalevi Järvinen) TIENPITO VALTIOLLE Teiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyi talonpojilta valtion vastuulle vuonna 1921. Samana vuonna Tie- ja vesirakennusten ylihallitus osti hevosvetoisia tiehöyliä. 1920- ja 1930-luvuilla maanteille ilmestyi moottorikäyttöisiä tiehöyliä. Myös teiden auraus talvisin tuli ajankohtaiseksi autoliikenteen lisääntyessä.
TYÖTTÖMÄT TIENRAKENTAJINA Teitä rakennettiin työttömyystöinä, kun muuta työtä ei ole ollut. Suuri rooli varatyömailla oli 1920- ja 1930-lukujen taitteen lamavuosina. 1950- ja 1960-luvulla maanteitä edelleen rakennettiin työttömyyspoliittisin perustein ja usein talvella, koska työttömyys oli silloin korkeimmillaan. Työttömiä voitiin siirtää ympäri maata sijaitseville työmaille. Koneiden käyttämistä välteltiin, jotta työllistävä vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Tärkeimpiä koneita olivat kuorma-autot.
Teiden kunnossapitoon tuli uusia vaatimuksia autoliikenteen myötä. Tiehöylällä irtomaa saatiin tasattua ja tien pinta leikattua haluttuun muotoon. Kuvassa Kuopion tiemestaripiirin ensimmäinen tiehöylä vuonna 1929. Kuva: Väylävirasto/Mobilia
KONEIDEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY Koneiden määrä kasvoi, kun Suomi sai teiden rakentamiseen 1960- ja 1970-lukujen aikana kolme Maailmanpankin lainaa. Lainarahoituksen käyttö muutti tienrakentamispolitiikkaa. Etusijalle nousivat liikenteen tarpeet ja koneiden avulla toteutettu kustannustehokas rakentaminen.
TYÖMAAT JA KONEET SUURENEVAT, IHMISET VÄHENEVÄT 1980- ja 1990-luvuilla koneet ja työmaat suurenivat. Työergonomia ja työturvallisuus parani. Työntekijöitä tarvittiin aiempaa vähemmän. Urakoitsijoiden määrä tietyömailla kasvoi. Viime aikoina tietyö-
maiden henkilömäärä on edelleen vähentynyt ja tiekoneisiin on tullut tietotekniikkaan perustuva koneohjaus.
KONEITA JA NIIDEN KÄYTTÄJIÄ Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä pääsee tutustumaan eri vuosikymmenien tiekoneisiin: Tiehöyliä esillä on hevosvetoisesta mallista kolmeen karhuun. Näyttelyn vanhimpiin koneisiin kuuluu vuosimallin 1926 höyryjyrä. Siirtotyömaa-aikoja kuvaa työmiesten ja ruokalan emännän asuntoparakit ja kokemukset siirtotyömaalla asumisesta. Kaivinkoneiden yleistyessä lapiomiesten tarve väheni. Näytteillä oleva Pikku-Jussi korvasi parikymmentä ihmistä. Pikku-Jussin lisäksi näyttelyssä on mui-
ta kaivinkoneita, pyöräkuormaaja sekä kuorma-autoja. Suurimpia esineitä on Gradall-tieluiskakone, jollaista on käytetty muun muassa Saimaan kanavaa rakennettaessa. Tienpidon lisäksi näyttelyssä voikin tutustua myös kanavien rakentamiseen. Ääneen pääsevät myös koneiden käyttäjät.
KONEITA JA IHMISIÄ MOBILIASSA 16.4.–19.12.2021 TARKISTA mahdolliste n koronarajoit usten vaikutukset aukioloaiko ihim nettisivulta me mm www.mobil e ia.fi
4 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Harri Vitikka katsoo tulevaa menneen kautta HEIDI RYTKY
Mobilia säätiön hallituksen puheenjohtaja Harri Vitikka on ollut tiealalla yli 20 vuotta. Tie- ja liikennetekniikan diplomi-insinööri toimii liikennejärjestelmäyksikön päällikkönä Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Työ koostuu strategisen tason liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja selvitystöistä jokapäiväiseen asiakkaiden tarpeiden ratkaisemiseen. – ELY-keskus vastaa valtion maanteistä Pirkanmaalla ja toimii joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla. Rahoitamme myös järjestäytyneiden yksityistiekuntien korjaushankkeita, kuten siltoja ja rakenteen parantamista, Harri Vitikka selvittää.
TULEVAISUUS ON DIGITAALINEN Harri Vitikalla on mielenkiintoinen näköalapaikka. Tällä hetkellä on meneillään muun muassa uusi valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota tehdään pitkäjänteisellä tavoitteella 12 vuodeksi. Vitikan mukaan ilmastotavoitteet ovat tuoneet uutta näkökulmaa liikennesuunnitteluun erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa kestävien liikennemuotojen edistäminen on noussut vahvasti esiin. Digitalisaatio on tuonut käyttöön paljon uusia työkaluja, joiden mahdollisuuksien
Museomestari Tommi Aromaa saa vuoden 1965 Lokomon AJ 30 tiejyrän liikuttamiseen apua hallituksen jäseniltä Harri Vitikalta (etualalla), Janne Mäkilältä ja Ari Tenhoselta. Kuva: Heidi Rytky hyödyntämistä on lisännyt osaltaan koronan aiheuttama etätyö. – Esimerkiksi maastokäynnit voi hoitaa kätevästi tietokoneen ääreltä, sen verran tiheään tahtiin eri toimijat kuvaavat tieverkkoa, Vitikka kertoo. Suurimpana haasteena hän pitää rahoituksen riittämättömyyttä, mistä johtuvat ongelmat näkyvät erityisesti alemmalla tieverkolla. – Elinkeinoelämän kuljetusten turvallisuus ja mahdollistaminen on tärkeää kaikilla teillä, hän korostaa.
TIENPIDON HISTORIA ON TÄRKEÄ TARINA Harri Vitikan mielestä on hienoa, että tienpidon kulttuuriperintöä on tallennettu pitkältä ajalta. Väylävirasto ja ELY-kes-
kukset myös täydentävät Mobiliassa sijaitsevia kokoelmia säännöllisesti. Vaikka yleisön nähtävillä on vain hyvin pieni osa, eMobilian ja kohta myös Finnan kautta aineistoihin pystyy tutustumaan internetissä. Vitikka on ilahtunut siitä, että Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä on erityisen paljon tienpitoon liittyvää esineistöä nähtävillä. Säätiön puheenjohtaja tietää hyvin, että digitaalisuus on tätä päivää myös kulttuuriperinnön tallentamisessa. – Toki tien päällä työtä tekevät edelleen ihan oikeat koneet, mutta usein tietokone ohjaa niitä jo enemmän kuin kuljettaja. Itsenäisesti liikkuvat koneet ovat tulossa työmaillekin. Tätä digitaalista tietoa tulisi arkistoida sillä tavalla, että se olisi tulevaisuudessa tutkijoiden ja yleisön saatavilla, Vitikka pohtii.
Vaikka oma työpäivä kuluu pitkälti tietokoneen ääressä, Harri Vitikka tunnustaa itsekin pitävänsä järeämmistä koneista. – Olen ollut monena vuonna nuoruudessani talkoissa Kowan Teknologian Päivillä Vesilahden Rämsöössä. Siellä oli jos minkälaista työkalua ja moottoria nähtävillä, ja ihan työn touhussa. Sieltä on jäänyt jonkinlainen kipinä koneiden historian tutkiskeluun. Vanhat Koneet -lehti tulee nykyäänkin säännöllisesti luettua. Kyllähän koneiden ja automatisaation myötä ihmisen työtä on saatu muutettua entistä helpommaksi, Vitikka toteaa.
AVANT 30 VUOTTA PETRI NIEMENMAA Avant-kuormaajien kehittäminen alkoi 30 vuotta sitten. Avantin ydinryhmällä oli jo tuolloin pitkä kokemus maatalouskoneiden kehittämisestä, ja he huomasivat, että erääseen raskaimmista töistä, tuorerehun jakoon, ei ollut kehitetty kunnollisia ja kustannustehokkaita koneita. Tästä lähtökohdasta syntyi ensimmäinen Avant: 11 hevosvoiman moottorilla varustettu kuormaaja, jolla pystyi jakamaan isonkin karjan rehut 15 minuutissa. Avantin mainoslause “Muuta sinäkin tilasi ikävin homma mukavimmaksi!”
puhutteli isäntiä, ja ensimmäisenä vuonna myytiin 80 konetta.
TUOTEKEHITYKSELLÄ JA VIENNILLÄ VAUHTIA Yhtiössä panostettiin tuotekehitykseen. Nopeasti mallisto täydentyi versioilla, jotka sopivat uusille asiakassegmenteille. Samaan aikaan käynnistyi vienti, ja Saksaan perustettiin oma myyntiyhtiö jo 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 esiteltiin ensimmäinen runko-ohjattu Avant. Uusi mallisarja työ-
laitteineen löysi nopeasti tiensä viherrakentamiseen, viheralueiden hoitoon, hevostalleihin ja vapaa-ajan käyttöön. Vientimaita oli kymmenen, ja kaikki lähtivät myymään konetta innokkaasti entistä laajemmalle asiakaspotentiaalille. Myyntimäärät nousivatkin 80 koneeseen kuukaudessa. Koneiden myynnin noustessa missään vaiheessa ei unohdettu tuotannon kehittämistä. Samalla alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota myös koneiden ulkonäköön, niinpä monet tunnistavatkin Avantin jo sen iloisesta vihreästä väristä.
Tänä päivänä Avantilla on kahdeksan mallisarjaa ja yli 200 erilaista työlaitetta. Tuotekehityksen myötä asiakassegmenttejä on tullut lisää ja vientimaita on tällä hetkellä jo yli 50. Myyntimäärät ovat nousseet lähes 120 koneeseen viikossa.
AVANTIN 30 VUODEN HISTORIAAN VOIT TUTUSTUA KONEITA JA IHMISIÄ -NÄYTTELYN YHTEYDESSÄ
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 5
Nuorena vitsa väännettävä KIRSTI LEHTOMÄKI
Kalevi Järvinen (s. 1938) valmistui Tampereen teknillisestä koulusta tien rakennuksen rakennusmestariksi 1959. Ennen valmistumistaan hän teki Tampereen kaupungin kunnossapidossa töitä kaikki vapaa-ajat mitä koulultaan ehti. Kokemusta kertyi jo ennen ajokortin saamista monenlaisista tehtävistä ja koneista. TIEHÖYLIÄ – Jo ennen vuotta 1955 ajoin kaupungilla Takra-merkkisiä traktoreita vetäen talvella lumiauroja ja kesällä lanoja. Samoihin aikoihin ajattavaksi tuli myös Fordsonin traktorin alustalle tehtyjä tiekarhuja. Sytky-niminen tiehöylä oli minun ajamistani koneista ensimmäinen hydraulisesti säädetty. Näköalat siinä oli huonot, mutta kone oli hyvä ja tehokas, Kalevi Järvinen muistelee. – Sitten tulivat Lokomon isot tandemkarhut, joista kevyin taisi olla 12 tonnia. Nämä olivat hytistä ohjattavia, mutta ei hydrauliikkaa, vaan kartiopyörää tuupattiin toisiaan vasten kunkin toiminnan ohjaimella ja niin mentiin. Koneen etupyörät oli ohjauksen keventämiseksi ohjattavissa kallistumaan puolelta toiselle. Se kevensi joskus jopa niin, että oli oltava tarkkana, ettei kädet jääneet puolien väliin, kun ratti pyörähti rukkina, kun pyörän asentoja muutti nopeasti. Talvisin koneessa oli vielä iso nokkalevy, joka oli vähän hankala mutta toimi.
KUORMA-AUTOJA Kuorma-autojen käytöstä Järvinen kertoo: – Saureenin Vanajat olivat karmeita ajettavia, ei mitään keventimiä, ja ohje kuului, että kone tykkää kovista kierroksista. Kerran nuorelle miehelle sattui lipeän ajossa vanhan Lempäälän tien ja Peltolammin kohdalla vahinko.
Itsenäisyydenkatua aurataan 1950-luvun alkupuolella yhdeksäntonnisella tiehöylällä. Tämä on vähän pienempi malli kuin millä nuori Kalevi Järvinen samoihin aikoihin aurasi. Kuva: Ensio Kauppila / Tampereen museot
– Kun oli urakkahomma, niin kevensin vähän kipillä lipeän ulostuloa ja lisäsin nopeutta ja mäiskis. Liveastia putosi keskelle Lempäälän tietä, Järvinen kuvailee tapahtunutta. Apua oli onneksi lähellä, kun Eppu Kulmakorpi tuli tiekarhulla apuun. Hänen ohjeillaan liveastia saatiin takaisin lavalle viidessä minuutissa.
AUTOKOULUSSA Hienona asiana Järvinen muistelee, kun sai käyttöönsä panoraamalasinen Fordin. Autolla ajettiin Kaukajärveltä Vilusen sorakuopalta kiviä. – Kävin sillä Hopalla autokoulua ja ajoin joka päivä ruokatunnilla autokouluun ajotunnille sieltä Viluselta. Opettaja sanoi, että jätä nyt toi Hoppa johonkin sivummalle, kun noi muut oppilaat ihmettelee, kekä toi on, kun ajaa kaupungin autolla autokouluun. No, mää ajoin, vaikka kiirettä se piti, Järvinen naurahtaa.
LISÄÄ TIEMIESTEN MUISTOJA VOIT LUKEA JA KUULLA KONEITA JA IHMISIÄ -NÄYTTELYSSÄ.
KONEVIESTISTÄ KONEKLASSIKOIHIN PETRI NIEMENMAA KONEVIESTI on maa- ja metsätalouden sekä maanrakennuksen parissa työskenteleville suunnattu ammattilehti, joka ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Aihealue on laaja: maa- ja metsätalouskoneet, maanrakennuskoneet, yhdyskuntatekniikka ja maastoajoneuvot. Lisäksi tulevat konealan uutiset, ajankohtaiset tapahtumat ja kuulumiset alan messuilta. Lehden perusti vuonna 1952 lapualainen koneteknikko ja paikallislehden toimittaja Paavo Raukko. Aluksi lehden nimi oli Maaseudun Koneviesti, mutta vuonna 1957 nimi muuttui pelkäksi Koneviestiksi. Lehden vakiopalstoihin kuului pitkään Weteraanit-osa, jossa esiteltiin vanhoja työkoneita ja niiden kehitystä. Koneharrastuksen suosion kasvaessa Koneviesti toi markkinoille vuonna 2020 uuden Koneklassikot-lehden, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Itsenäisen irtonumeromyynnissä olevan lehden lisäksi Koneklassikot-lehden sisältö menee myös Koneviestin tilaajille kuusi kertaa vuodessa osana emolehteä. Koneklassikoiden konsepti on Suomessa uusi ja luova tapa hyödyntää hieman eri kohderyhmille tehtyä sisältöä.
KONEVIESTI JA KONEKLASSIKOT OVAT KONEITA JA IHMISIÄ -NÄYTTELYN MEDIAKUMPPANI.
6 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Tilaa Hanaa-lehti, ja tiedät mitä kotimaisessa autourheilussa tapahtuu - ja tapahtui aikanaan
alk.
Tilaukset:
hanaa.fi
55 €
•
info@hanaa.fi
Sisältää: 15 numeroa / vuosi + Hanaa-lehden digiarkisto
•
0400 245 459 (ark. 9-16)
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 7
Museoteiden tarinat valokuvissa ELINA TOUKOLA
Jetro Stavénin ja Johanna Erjonsalon kiehtovassa valokuvanäyttelyssä Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä tutustutaan Suomen kaikkiin 22 museotiehen. Valokuvat tekevät kunniaa teiden historialle ja nykyisyydelle, ja näyttelyssä myös museoteiden varsilla asuvat tai liikkuvat ihmiset pääsevät kertomaan siitä, mitä tiet heille merkitsevät. YMPÄRI SUOMEN Valokuvaajapariskunta oli jo jonkin aikaa pohtinut yhteisen projektin toteuttamista. – Mietimme, että olisi kiva tehdä yhdessä töitä ja optimaalista olisi, jos projektin myötä pääsisi reissaamaan Suomessa, Jetro kertoo lähtökohdista. – Idean museoteistä saimme Suomen Tieyhdistyksestä. Sieltä kerrottiin, että museoteitä on lähes kaikissa maakunnissa, eikä niitä ole vielä dokumentoitu, Johanna lisää. Niinpä pariskunta yhdisti työn ja huvin, ja suuntasi reissunsa siten, että joka reissulla saatiin kuvattua useampi tie.
TIE PORTTINA ELÄMÄÄN Museotielle saavuttaessa toinen kuvaajista kuvasi tieosuuden ja toinen potrettikuvat. Vuorot vaihtuivat joka tiellä. Kuvattavat henkilöt löytyivät sosiaalisen median ja puskaradion kautta.
TIELIIKENTEEN KULTTUURI PERINTÖÄ MUSEON ULKO PUOLELLA
Jetro Stavén ja Johanna Erjonsalo kuvasivat kaikki Suomen museotiet. Kuvista ja tarinoista muodostunut näyttelykokonaisuus on nyt nähtävillä Mobiliassa. Kuva: Jetro Stavén
– Joillekin teille oli paljon halukkaita ja toisille jouduttiin tosissaan etsimään kuvattavaa, Jetro kertoo. – Tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon variaatiota kuvattaviin henkilöihin, ja mielestämme onnistuimme siinä hyvin. Tarinoita kertovat henkilöt ovat iältään viisivuotiaasta yli yhdeksänkymppiseen. He puhuvat eri murteita ja kertovat hyvin erilaisista suhteista teihin. Itse asiassa projektista tuli paljon syvällisempi kuin kuvaajat olivat ennakolta osanneet kuvitella. – Ihmiset pitävät teitä itsestäänselvyytenä, mutta ne ovat olennainen osa elämää. Niillä on synnytty, kuoltu ja kävelty kirkkoon, Johanna maalailee. – Museoteillä näkyi hurja elämänkirjo. Valokuvaamisen yhteydessä monet alkoi-
vat avata elämäänsä. Tie todellakin toimi porttina ihmisten elämiin, Jetro jatkaa.
KOKONAISUUDEN EHDOILLA Kaikki tiet saatiin kuvattua kahtena kesänä. Kuvavalinta näyttelyä varten ei ollut helppo. – Valokuvanäyttelyn kokoaminen on välillä tuskallista. Ei voi välttämättä valita parhaita kuvia, vaan on valittava kuvat, jotka sopivat yhteen ja muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, Johanna kertoo. – Valintatyö on hyvä tehdä yhdessä, sillä toinen auttaa päästämään irti omista lemppareistaan. Kuviin liitetään myös kuvattavien tarinoista nostetut sitaatit.
– Välillä valinta on selvä: jo haastatteluhetkellä tajuaa, että tämä se on. Toisista on mielenkiintoista tarinaa neljä sivua, ja on vaikea päättää, mikä kiteyttäisi kaiken, Jetro huokaa. Jetro ja Johanna ovat tyytyväisiä projektiinsa. Yhdessä työskentely sopi heille erinomaisesti. – On tässä jo palloteltu, mitä seuraavaksi tehtäisiin yhdessä. Joku taisi mainita museosillat…
TIE VIE – MUSEOTIET SUOMALAISUUDEN PEILINÄ MOBILIASSA 16.4.–19.12.2021 Museoteiden kuvauksen ovat mahdollistaneet Suomen Tieyhdistys ry, Väylävirasto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Mobilia.
MIKKO PENTTI Tieliikenteen valtakunnallisena vastuumuseona Mobilian tehtäviin kuuluu oman erikoisalan rakennetun kulttuuriperinnön asiantuntemus myös varsinaisen museon seinien ulkopuolella. Vuosien varrella Mobiliassa on syntynyt vakaa asiantuntemus Väyläviraston museoteiden ja -siltojen kunnossapitosuunnitelmien laatimiseen ja asiakkaille tehtäviin teiden ja siltojen historiaselvityksiin. Vuoden 2020 aikana Pirkanmaan ELY-keskuksen toimek-
siannosta tehtiin kunnossapitosuunnitelmat kolmesta museotiekohteesta Simossa, Kärsämäellä ja Inkoossa. Suunnitelmat tehtiin yhteistyössä Destian kanssa. Mobilian asiantuntija vastasi suunnitelmaan kuuluvasta historiaselvityksestä ja Destian asiantuntija kunnossapidon yksityiskohdista siten, että museotien arvokkaat piirteet säilyvät tulevillekin sukupolville. Kunnossapitosuunnitelmien lisäksi kirjoitettiin Porvoon kaupungille historiaselvitys
Porvoon vanhasta sillasta, joka kuuluu yhteen Suomen ikonisimmista kansallismaisemista. 1950-luvulla uusittu sillan kansi on elinkaarensa päässä, ja historiaselvityksen avulla on mahdollista rajata tarkemmin sillalle kunnostuksen yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä. Tarkoituksena on, että kunnostustyössä ei menetetä mitään historiallisesti arvokasta.
8 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Vauhdin
LUMOA PETRI NIEMENMAA
Menevät naiset ja miehet ovat aina olleet kiinnostuneita itsensä näköisistä tai omaa haluttua henkilömielikuvaa vahvistavista vauhdikkaista menopeleistä. 1920- ja 1930-luvuilla maailmanlaajuisesti tunnetut filmitähdet kuten Clark Gable tai Marlene Dietrich saattoivat tilata jopa täysin itselleen räätälöidyn auton. Suosittuja merkkejä olivat ranskalainen Talbot-Lago sekä amerikkalainen Duesenberg. 1950- ja 1960-luvuilla tehtiin rahakkaille ja meneville asiakkaille pieniä sarjoja erikoisautoja, jotka usein pohjautuivat amerikkalaiseen tekniikkaan ja italialaiseen muotoiluun. Amerikkalaisen Chryslerin tekniikkaan ja italialaisen Ghian muotoiluun ja koriin perustuvalla Ghia 6.4 L:llä kurvailivat aikanaan niin Frank Sinatra kuin Dean Martin.
TUNNE EDELLÄ 60-luvulla autot yleistyivät ja niistä tuli arkipäivää. Menevä meno kuitenkin jatkui, ja mukaan halusivat lähes kaikki tunnetut
Suomessa avustettavalla ajoneuvolla ei ole yläikärajaa!
automerkit. Usein perhemallista muokattiin coupe, johon tuli hieman piristetty moottori ja kas – katujen tiikeri oli valmis. Joka tapauksesta 60-luvulta tähän päivään asti lähes kaikilla automerkeillä on ollut mallistossaan jokin hieman kalliimpi ja menevämpi vaihtoehto, jonka hankinta ei perustu ainakaan täysin järkisyihin vaan mukana on aimo annos tunnetta. Niinhän se usein on, että kyllä sydän ostaa, kun lompsa on kunnossa.
MENEVÄSTÄ MENOSTA BELLA BELLAAN Menevää menoa on Mobilian Autoglym Galleryyn suunniteltu pienoisnäyttely, joka esittelee kymmenen erilaista ja harvoin nähtyä urheilullista autoa 1960–1980-luvuilta. Mukana on niin elegantteja 60-luvun avosportteja Italiasta ja Englannista kuin ruotsalaisen Saabin näkemys normaalia menevämmästä Saabista. Rallipoluilla on aina ollut myös menoa, joten näyttelystä löytyy Lancia Delta HF Integralen ja Audi Quattron katuversiot. Amerikkalaista näkemystä näyttelyyn tuo alun perin Nascar-kilpailuihin muotoiltu Plymouth Roadrunner Superbird. Menevä meno on tarjolla elokuun loppuun saakka, jonka jälkeen on italialaisen Bella Bella -teeman vuoro. Jos sinulla on kiinnostava italialainen ajoneuvo, ota yhteyttä petri.niemenmaa@mobilia.fi tai soita 0400 425063.
70-luvun BMW 3.0 CS, Saab Sonett ja Plymouth Roadrunner Superbird ovat hyvinkin erilaiset näkemykset aikanaan menevää menoa tarjonneista autoista, joiden meno vaan jatkuu. Kuva: Mobilia / Tommi Aromaa
MENEVÄÄ MENOA MOBILIASSA 31.8.2021 ASTI.
LIITY NYT! 121 € / 12 kk
AUTOLIITON PLUS-JÄSENYYS Jos matkasi katkeaa, Plus-jäsenenä soitat vain yhteen puhelinnumeroon ja Autoliitto auttaa sinut pulasta. Oma puhelinnumero, josta apu hoidetaan paikalle 24/7 Henkilökohtainen, ei tiettyyn ajoneuvoon sidottu Voimassa mikäli jäsen kuljettajana tai matkustajana Suomeen yksityiskäyttöön rekisteröidyssä ajoneuvossa Suomessa ja yli 40 Euroopan maassa, myös Venäjällä Ulkomailla avustetaan alle 15-vuotiaita ajoneuvoja Sisältää: - tiepalvelu; hinaus, polttoaineen tuominen, renkaanvaihto, AL-akkupalvelu - tarvittaessa sijaisauto tai muu korvaava kuljetus / majoitus - auton nouto korjaamolta - lisäksi kaikki Autoliiton jäsenedut
Lisätietoja ja liittyminen osoitteessa www.autoliitto.fi tai soita 09-7258 4400
ALautokylänsanomat.indd 1
15.3.2021 15.14
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 9
1920-luvulla yksi liikennemerkki, avoin kolmio, varoitti tiellä liikkujia vaaranpaikoista. Varoituskolmio Mikkeli–Juva-maantiellä vuonna 1923. Kuva: Väylävirasto/Mobilia
LIIKENNEMERKIT 100 VUOTTA KIRSTI LEHTOMÄKI
ENSIMMÄINEN LIIKENNEMERKKI Vuonna 1921 Suomessa otettiin käyttöön ensimmäinen liikennemerkki. Se oli metrin pituisista valkoisista laudoista maalattu avoin varoituskolmio. Sillä varoitettiin kaikista mahdollisista vaaroista kuten mutkasta, kuopasta ja risteyksestä. Kolme vuotta myöhemmin kolmiota pienennettiin, ja se maalattiin punaiseksi. Liikennemerkit tulivat tarpeelliseksi, kun autoliikenne yleistyi maanteillä. Vuonna 1924 ohjeena oli, että varoituskolmio asetetaan vain todellisiin vaaran paikkoihin, jotta autonkuljettajat ja muut liikennöitsijät eivät tulisi välinpitämättömiksi varoitusmerkeistä, eivätkä ne siten menettäisi tehoaan.
LIIKENNEMERKKIEN MÄÄRÄ KASVAA JA LISÄKILVET KÄYTTÖÖN Vuonna 1937 liikennemerkit oli jaoteltu Valtioneuvoston päätöksellä varoitusmerkkeihin, kieltoa ja rajoitusta osoittaviin merkkeihin sekä huomio- ja tiedotusmerkkeihin. Uusia merkkejä oli 30 kappaletta. 1950-luvulla otettiin lisäkilvet käyttöön rajaamaan ja täsmentämään liikennemerkkejä. Vuonna 1957 liikennemerkkejä ja lisäkilpiä oli yhteensä 73 kappaletta. 1960-luvulla sinivalkoiset viitat ja suunnistustaulut yleistyivät Suomen teillä. Liikennemerkeissä käytetyt värit olivat punainen, keltainen ja sininen. Vihreät moottoriteiden merkit otettiin käyttöön vuonna 1982. Vuosina 2007–2013 matkailuun ja nähtävyyksiin liittyvät opastusmerkit muuttuivat sinisistä ruskeapohjaisiksi. Vuonna 1921 autoja oli alle 2000, yksi liikennemerkki riitti varoittamaan tiellä kulkijaa. Nykyisin autoja on yli kolme miljoonaa ja liikennemerkkejä, lisäkilpiä sekä ohjaukseen tarvittavia merkkejä on yhteensä 366. Liikennemerkkien historiaa juhlistetaan Mobilian Liikennemerkit 100 vuotta -näyttelyssä, jossa on esillä muun muassa 1920-luvulla kaikista mahdollisista vaaranpaikoista ilmoittanut varoituskolmio.
TAMPER E
TAIDERIKOKSIA SUOMESSA -ERIKOISNÄYTTELY
LIIKENNEMERKIT 100 VUOTTA MOBILIASSA 16.4.–19.12.2021
Varoitusmerkkejä Turun Kakskerrassa 1990-luvun alussa. Kuva: Väylävirasto/ Mobilia
ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY
POLIISIMUSEO | MYÖS VERKOSSA
10 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Siirtotyömaiden tarinoita NOORA KYTÖHARJU
Lapio osuu routaiseen
TEIDEN RAKENTAMINEN
maahan ja ääni jää soi-
Ennen sotaa hätäaputöitä, sodan jälkeen työttömyystöitä ja 1950-luvulta lähtien työllisyystöitä. Aikaa kului, nimi muuttui. Työttömälle nimellä ei kuitenkaan ollut merkitystä, sillä kyse oli samasta asiasta. Ajanjakso alkaa 1940-luvun lopulla toisen maailmansodan jälkeen ja loppuu 1970-luvun alussa, kun uudessa laissa säädetään työttömyyskorvauksesta. Teiden rakentaminen soveltui hyvin työttömyystyöksi: siirtotyömaat ja parakkikylät olivatkin keskeinen osa suomalaista tienrakentamista ja työttömyyden hoitoa 1950- ja 1960-luvuilla. Siirtotyömailla työskenteli enimmillään talvella 1958–59 yli 50 000 työtöntä, joista yli 16 000 majoittui parakkikylissä. Työttömyyttä oli eniten talvella, joten tietä tehtiin ankarissa olosuhteissa.
maan tärykalvolle. On marraskuu ja pimeä, kohta taittuu joulukuuksi. Lunta sataa hiljalleen, pakkanen kiristyy jääkiteiksi parakin ikkunaan. Jokainen voi kuvitella pitkän ja kylmän työpäivän raskaine ruumiillisine töineen. Jokainen voi kuvitella, millaista on ollut kaivaa lapiolla routaista maata tai kasata soraa kuorma-auton lavalle kovassa pakkasessa. Tuntikausia päivässä lapion, kangen tai kirveen kanssa ulkona. Työttömyystyöt, eli niin kutsuttu lapiolinja, olivat työllisyyspolitiikan tärkein keino hoitaa työttömyyttä toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin oli vähän vaihtoehtoja, jos halusi turvata perheensä toimeentulon. Jos töistä kieltäytyi, menetti oikeutensa työttömyystöihin sinä vuonna. Se tarkoitti monelle vielä syvemmälle köyhyyteen putoamista.
Työmailla käytettiin kuljetuksiin sekä kuorma-autoja että hevosia. Kuorma-autojen määrä lisääntyi 1950-luvulta alkaen. Kuvaaja: Lauri Koikkalainen. Kuva: Väylävirasto/ Mobilia
Maaseudun talvityöttömyys koski pienviljelijäväestöä mitä suuremmissa määrin. Pahimpina työttömyystalvina 1950-luvun lopulla kortistossa oli yli 30 000 viljelijäväestöön kuulunutta miestä.
ARKI
Mämmen kiertotien rakentaminen. Moottorivoimien, hevosvoimien ja miesvoimien yhteistyötä 1950-luvulla. Suomen pääteiden verkoston pohja rakennettiin työttömyystöinä. Työt tehtiin talviaikaan, sillä silloin työttömyyttä oli eniten. Kuvaaja: Aarne Vuorinen. Kuva: Väylävirasto/Mobilia
Työmiehet saivat ilmaisen majoituksen siirtotyömaiden parakkikylien kolkoissa asuinparakeissa. Kun yhä useammat siirrettiin kotoaan töihin muualle, muuttuivat työmaat leireiksi. Siirtotyömaan kylkeen syntynyt parakkikylä saattoi olla kuin pieni kaupunki. Siellä asui hyvin erilaista väkeä. Vaikka siirtotyömaiden parakkikylät olivat suuria ja siellä asui paljon samassa tilanteessa olevia miehiä, oli elämä kuitenkin yksinäistä. Koti saattoi olla kaukana satojen kilometrien päässä. Puhelimia ei kodeissa juuri ollut. Arki soljui töiden tahdittamana. Vapaa-ajan huvituksia oli vähän. Paljon pelattiin korttia ja muita lautapelejä. Toisinaan saatettiin hurauttaa traktorilla lähimmän kaupungin elokuvateatteriin.
SIIRTOTYÖMAIDEN TARINOITA ON MOBILIAN PYSYVÄ ULKONÄYTTELY, JOKA KOOSTUU USEISTA SIIRTOTYÖMAILLA KÄYTETYISTÄ PARAKEISTA. SISÄÄN RAKENNUKSIIN PÄÄSEE TUTUSTUMAAN OPASTETUILLA KIERROKSILLA. Siivoojat toimiston oven edessä. Kuvaaja: Lauri Koikkalainen. Kuva: Väylävirasto/ Mobilia
Jokainen voi kuvitella, miltä on tuntunut lähteä töihin jopa useiden satojen kilometrien päähän. Kauas kotoa. Matka sinne jonnekin oli ilmainen.
OA TER VE TUL AAN SIIRTO TUTUSTUM RINOIHIN! N TA TYÖMAIDE
Maantie 13 rakentaminen. Sorakuoppa, sora-auto ja kuormausmiehet rakennusmestari Olavi Malleniuksen johtamana. Kuvaaja: Lauri Koikkalainen. Kuva: Väylävirasto/Mobilia
ömaan Ovet siirtoty avautuvat parakkeihin uksella yleisöopast 14.30. kkoisin klo kesäkeskivii en htuu rajallin Mukaan ma rä. henkilömää
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 11
Tietä nuorille ja vanhemmille
Polkupyörä laajensi ihmisten vaikutuspiiriä oleellisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Mobilian uusi perusnäyttely kertoo laajasti teiden merkityksestä ihmiselämään. Kuvaaja Erkki Räikkönen. Kuva: Museovirasto
ANNI ANTILA Mobilian näyttelytarjonta on ollut omaleimaista ja laajaa. Pysyvää perusnäyttelyä Mobiliassa ei kuitenkaan ole ollut. Keväällä 2022 sellainen tulee. Perusnäyttelyhankkeen työnimi on Tietä kansalle, mutta näyttelyn varsinainen nimi paljastuu vasta myöhemmin.
TIE PITÄÄ ENSIN SUUNNITELLA Tietä kansalle -hankkeen myötä Mobiliaan avautuu maaliskuussa 2021 näyttely, jossa kuljetaan koko suomalaisen tieliikenteen historia kautta aikojen. Näyttelyn tavoitteena on auttaa ymmärtämään suomalaisen tien merkitys – niin tien tekemisen, ylläpidon kuin varsinkin käyttämisen kautta.
TIEN KULKIJAT Pysyvä näyttely on kaikkia kävijöitä varten, ja se kokoaa yhteen suomalaisen tieliikenteen keskeiset ilmiöt. Näyttely sijoitetaan Mobilian Keskustalon ensimmäiseen näyttelytilaan. On selvää, ettei kaikki sisältö mahdu näyttelysaliin, vaan paljon tarpeellista tietoa ja kiinnostavia tarinoita sijoittuu myös näyttelyn digitaalisiin osiin. Näyttely on tarkoitettu kaikille kävijöille, mutta erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Heidän tarpeensa on otettu suunnittelussa huomioon jo alkuvaiheista lähtien. Näyttelyn toteutuksen tarjouskil-
pailun arviointiraatiin kutsuttiin nuoria, jotta he itse saavat kertoa havainnoistaan ja tarpeistaan. Nuorten näkökulma huomioidaan erityisesti tekemällä valintoja ja ratkaisuja, jotka nuoret tunnistavat omista kokemuksistaan ja arvostuksistaan käsin.
TARINOITA TIEN VARRELTA Tiiviiseen tilaan pitää kirjoittaa tiiviisti, ja se vaatii taitoa. Näyttelytiimiin on saatu mukaan kirjailija Terhi Rannela tekemään kirjaimista elävää tekstiä. Näyttelyn toteutus ja rakentaminen päätettiin tällä kertaa antaa urakkana ulkopuoliselle. Tarjouskilpailuun osallistui ehdokkaita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kilpailun voitti kuopiolainen Fantasia Works Oy. Näyttelysuunnitelman täydentyessä annetaan jälleen arviointiraadille mahdollisuus kertoa havaintojaan.
KAHVILA
Kahvila
Wanhat autot
Mobiliassa
900 VUOTTA JA LOPPUA EI NÄY Jo nyt suunnitteluvaiheessa ennustamme, että kymmenen vuoden päästä tarpeet ja tavat kertoa aiheesta ovat muuttuneet niin paljon, että näyttely on syytä uusia. Näyttelyä tullaan elinjakson aikanakin päivittämään ja parantamaan. Meidän aikanamme tieliikenne on suuren murroksen kynnyksellä, niin kuin se on ollut monesti menneisyydessäkin.
Kahvila Wanhat autot on autoiluhenkeen sisustettu viihtyisä kahvila ja lounasravintola Mobiliassa Kangasalla. Tarjolla on joka päivä maittava lounas ja llinen u k kattavat kahvila- ja catering-palvelut. r e H
AS LOUN ä ä p joka iv klo 11–14
KAHVILA WANHAT AUTOT Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala
Puh 045 669 5331 ravintola@mobilia.fi www.wanhatautot.fi
12 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Hannu Mikkola 1942–2021 PETRI NIEMENMAA – Hannu oli suoraselkäinen ihmisenä ja kuljettajana. Hän oli rehti ja reilu sekä luotti aina ihmisiin ja uskoi heistä hyvää. Hän oli hieno esikuva koko lajille, sanoo Rallimuseon suojelija Simo Lampinen pitkäaikaisesta ystävästään Hannu Mikkolasta, joka nukkui joukostamme pois 25.2.2021. Mikkolan kilpaura oli pitkä, vuodesta 1965 aina vuoteen 1993, jolloin hän kilpaili viimeisen kerran 51-vuotiaana Jyväskylän Suurajoissa. Uraan mahtui hyvin monta automerkkiä, mutta parhaiten Hannu muistetaan Fordin ja Audin kuljettajana. – Luulimme Hannun ajamisen loppuvan siihen, kun hän alkoi kehittää Audia, mutta olimme täysin väärässä, Simo jatkaa muisteluitaan. Mikkola voitti Audilla rallin maailmanmestaruuden 1983 ja uransa aikana muun muassa Jyväskylän Suurajot seitsemän kertaa. Lisäksi hän menestyi vaativissa erikoisralleissa erinomaisesti voittaen 1970 Lontoo–Meksiko-rallin, 1972 Safari-rallin ja 1979 Norsunluurannikon rallin.
asuessaan tutustuneet USA:ssa eri urheilulajien kunniagallerioihin ja erityisesti Arja patisti niin miestään kuin AKK:ta 2000-luvun alusta lähtien perustamaan Suomeen rallin Hall of Famen ennen kuin ranskalaiset keksivät sen tehdä. Rally Hall of Fame avattiin Mobiliaan vuonna 2010, ja Hannu nimettiin sinne vuonna 2011. – Kun Rallimuseota myöhemmin perustettiin, sen joukkorahoitushankkeen tueksi suunniteltiin videota. Soitin Hannulle, olisiko hän mukana videolla innostamassa rallin ystäviä lähtemään keräykseen mukaan. Positiivisen vastauksen lisäksi saimme samalla lahjoituksena uuden museon kokoelmiin yhden Lontoo– Meksiko-rallin etapin voittopalkinnon, muistelee Rallimuseon Petri Niemenmaa. – Hannun myötämielinen asenne ja kannustus antoi kyllä mahtavan fiiliksen koko hankkeelle. Rallimuseo avattiin kesäkuussa 2016, ja sen ensimmäisessä Rallin illassa toukokuussa 2017 juhlistettiin mestarin 75-vuotissyntymäpäivää.
Juuri 19-vuotias Hannu osallistui Toni Ruokosen kanssa keväällä 1961 Maapallo-Taunuksella ST-ajoihin Bembölen ympäristössä. Voittohan siitäkin tuli. Kuva: Toni Ruokonen
RALLIMUSEON TAUSTALLA Hannu tuki ja kannustus oli merkittävässä roolissa Rally Hall of Famen ja myöhemmin Rallimuseon perustamisessa. Hannu ja hänen vaimonsa Arja olivat Floridassa
Rallimuseon ensimmäistä Rallin iltaa vietettiin 24.5.2017, joka oli samalla Hannun 75-vuotispäivä. Päivänsankarin vieressä vaimo Arja Mikkola. Kuva: Mobilia / Heidi Rytky
RALLIN YSTÄVILLE PETRI NIEMENMAA
Ralli on monipuolinen laji. Siitä voi hankkia elantonsa kuten tekee Kalle Rovanperä kuljettajana tai Kai Lindström urheilutoimenjohtajana Toyota Gazoo Racingilla, mekaanikkoja ja muita tiimin jäseniä mitenkään unohtamatta. Ralli työllistää myös suuren joukon muita alan ammattilaisia erilaisten osien ja varusteiden valmistamisen ja myynnin kautta. Ralli on monelle myös harrastus, joka tarjoaa omalle työlle erinomaisen vastapainon, ja harrastuksena ralli koskettaakin jo sangen isoa joukkoa. Onhan jokaisen kuljettajaparin taustalla iso joukko muita ihmisiä toiminnassa mukana. Rallia ja muutakin moottoriurheilua voi harrastaa myös muuten kuin kilpailemalla. Joku kerää pienoismalleja, joku käy seuraamassa kisoja tai seuraa lajia eri medioista intohimoisesti. Rallilla on siis ystäviä moneen lähtöön, ja laji koskettaa huomattavasti laajempaa joukkoa kuin vain aktiivikilpailijoita. Rallimuseolle perustettiin Rallimuseon ystävät ry loppuvuodesta 2019. Jäseniä tuli nopeasti toistasataa ja ensimmäisen toimintavuoden 2020 piti olla yhdistyksen jäsenille vilkas. No, ei ollut, kyllähän koronarajoitukset muokkasivat siitä hyvinkin erilaisen kuin oli suunniteltu. Lajille
Rallimuseon ystävät järjestävät Mobilian piha-alueella sunnuntaina 29.8.2021 Rallin ystävien suurajot, josta on tarkoitus tehdä vuosittainen rallin ystävien kohtaaminen. Kuva: Mobilia / Elina Toukola tyypillisesti on kuitenkin parempi katsoa mieluummin eteenpäin kuin taaksepäin ja tehdä tästä vuodesta niin hyvä kuin olosuhteet sallivat.
LIITY MUKAAN Yhdistyksen jäsenillä on vapaa pääsy Rallimuseoon ja Mobilian näyttelyihin aina kun museo on avoinna. Halukkaat jäse-
net voivat osallistua heinäkuun alussa 3.7. PR-Racingin järjestämän Autoglym-rallin järjestelyihin Mobilian alueella, joka toimii rallin lähtö- ja maalialueena. Jäsenille tulee olemaan myös yhteinen Rallin ilta 17.11. 2021. Tämän lisäksi yhdistys järjestää kaikille avoimen Rallin ystävien suurajot -nimisen tapahtuman Mobilian piha-alueella sunnuntaina 29. 8. 2021. Tarkoitus on saada paikan päälle tunnettuja
nimiä sekä kiinnostavaa kalustoa ja tehdä tapahtumasta vuosittainen ralliväen yhteinen nostalginen kohtaaminen. Jos haluat mukaan menoon ja Rallimuseon ystävät ry:n jäseneksi, ota yhteyttä petri.niemenmaa@mobilia.fi.
Hyvin kulkee!
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 13
Eurowagonin Jokke Tonteri ja Erkki Piirainen myhäilevät tyytyväisinä, kun kuvassa keskellä oleva Mobilian Matti Vinha vastaanotti onnellisesti hymyillen uuden työkalunsa 7.10.2020. Kuva: Petri Niemenmaa
PETRI NIEMENMAA Mobilian kuljetuksissa siirryttiin uudelle tasolle lokakuussa 2020, kun Eurowagon luovutti Mobilialle erityisesti ralliautojen kuljetuksiin ja Rallimuseon tarpeisiin suunnitellun umpitrailerin. Yhteistyöhön johtaneet tunnustelut olivat alkaneet jo pari vuotta aikaisemmin, mutta alkuvuodesta 2020 asiat lähtivät etenemään vauhdilla. Mobilian Matti Vinha kertoi tarkasti mitä halusi, ja Eurowagonin Jokke Tonteri ja Erkki Piirainen kuuntelivat ja toteuttivat toiveet vähintään yhtä tarkasti.
YKSITYISKOHTAISESTI MIETITTY Traileriin tilattiin isot sidontaluukut vaunun joka kulmaan, jolloin auton saa sidottua vaivattomasti ja tukevasti kiinni joka kulmasta. Molemmille sivuille tuli isot sivuovet, jolloin auto voidaan ottaa kyytiin tarvittaessa etu- tai takaperin. Tai auton ohjaus voi olla kummalla puolella tahansa, ja silti kyydistä pääsee helposti pois. Kauko-ohjauksella varustettu sähkövinssi sijoitettiin erilliseen laatikkoon aisan päälle, jolloin se ei vie lattiapinta-alaa, ja kyytiin saadaan myös kalustoa, joka ei ole ajokunnossa.
LAADUKKAASTI RÄÄTÄLÖIDEN Turengissa päämajaansa pitävä Eurowagon tunnetaan laadukkaista, asiakkaiden toiveiden mukaan tehdyistä, umpikorisista kuljetusperävaunuista. Jari Tonteri aloitti toiminnan sivutoimisesti vuonna 1985, mutta jo vuodesta 1987 lähtien toiminta on ollut päätoimista Eurowagonin nimen alla. Motorsport-käyttöön vaunuja tehdään paljon, mutta tarjonta on laajaa ja repertuaari muodostuu kelkka- ja kioskikärryistä aina palo- ja pelastustoiminnassa käytettäviin erikoisvaunuihin. Tilauksesta on tehty jopa helikopterin kuljetuksiin suunniteltu erikoisvaunu. Suurin osa viennistä, jonka osuus on noin kolmannes liikevaihdosta, suuntautuu pääasiassa Ruotsiin ja Norjaan, mutta vaunuja on viety Etelä-Afrikkaan saakka. – Ruotsalaiset tilaavat poikkeuksellisen paljon isoja 7–9 metrin vaunuja. Niitä menee mukavasti esimerkiksi Drag Racetiimien käyttöön, naurahtaa Eurowagonin toimitusjohtaja Jokke Tonteri, joka jatkaa isänsä viitoittamalla tiellä.
KANGASALAN VARAOSAJA ROMPEMARKKINAT KEVÄT 22.5.2021 klo 8-15 KESÄ 17.7.2021 klo 8-15 SYKSY 28.8.2021 klo 8-15
Mobilian (ent. TVH:n) tiemestarin tukikohdassa Kisarannassa Varaosia,rekvisiittaa ja tarvikkeita wanhoihin ajoneuvoihin sekä keräilytavaraa. Alueella makkaragrilli.
HARRASTEAJONEUVOILLE ERILLINEN PYSÄKÖINTIALUE ALUEMAKSU 4 EUROA, ALLE 10-VUOTIAAT ILMAISEKSI Mobilian uuden trailerin suunnittelussa huomioitiin erityisesti erilaisten ralliautojen kuljetuksiin liittyvät yksityiskohdat kuten iso sivuovi molemmilla puolilla ja sidontaluukut joka kulmassa. Kuva: Petri Niemenmaa
Tule ympäristöä säästäen Nyssellä 40 B
Tampereen Seudun Mobilistit ry • www.tammob.com
Liikennepuistosta 14 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
eväitä elämään ELINA TOUKOLA
Lapset ovat päässeet harjoittelemaan turvallista liikennekäyttäytymistä Rahtarit-liikennepuistossa jo yli kymmenen vuoden ajan. Liikennepuisto avattiin keväällä 2008, joten monet ensimmäisistä asiakkaista ovat liikennepuiston ajokortin lisäksi ehtineet tähän päivään mennessä hankkimaan jo ihan oikeankin ajokortin. Koko liikennepuiston historian ajan Mobilia on tehnyt yhteistyötä Kangasalan 4H-yhdistyksen kanssa liikennepuiston ohjaajien palkkaamiseksi. Liikennepuisto-ohjaajat takaavat, että ajaminen puistossa sujuu turvallisesti ja hyvällä mielellä. Puistossa on ehtinyt työskentelemään useita ohjaajia, sillä joka kesä töitä saa kolme nuorta. Yksi heistä on kolmena kesänä puistossa ahkeroinut Milla Siira. – Innostuin hakemaan kesätöitä liikennepuistosta, koska halusin päästä työskentelemään lasten kanssa, Milla kertoo.
PARASTA OVAT LAPSET! Liikennepuisto-ohjaajan työhön kuuluu liikennekasvatuksesta ja puiston turvallisuudesta huolehtiminen. Samalla ohjaaja vastaa siitä, että mahdollisesti vioittuneet polkuautot pääsevät huoltoon ja että puisto pysyy siistinä. – Aamulla ensimmäiseksi tuodaan polkuautot esille ja otetaan asiakkaat vastaan. Ennen ajoa lasten kanssa käydään läpi liikennesääntöjä, ja sen jälkeen lapset pääsevät ajelemaan puistoon. Ajon päätteeksi lapset saavat mukaansa ajokortin, Milla kuvailee normaalia työpäivää.
Mobilian ulkoalueella riittää puuhaa perheen junioreille. Liikennepuiston polkuautojen lisäksi käytettävissä on kolikko toimintainen hydraulinen kaivuri sekä erittäin suosittu lasten leikkipuisto.
– Vaikka työnkuva on päivästä toiseen hyvin samanlainen, jokainen päivä on kuitenkin omanlaisensa lasten ansiosta. Parasta työssä on ehdottomasti vuorovaikutus lasten kanssa! Kuten jokaisessa työssä myös liikennepuisto-ohjaajan pestissä on varjopuolensa. – Tylsintä työssä ovat ne hetket, kun ei ole asiakkaita ja vuorossa on rikkaruohojen kitkentää, Milla nauraa.
PONNAHDUSLAUTA ETEENPÄIN Moni liikennepuistossa työskennellyt on tähdännyt ammattiin, jossa työskennellään lasten kanssa. Liikennepuistosta on ponnistettu niin luokanopettajaksi, lastentarhanopettajaksi, lastenohjaajaksi kuin lääkäriksikin. – Uskon, että työkokemuksesta on tulevaisuudessa minulle hyötyä, sillä opiskelen sosionomiksi, Milla paljastaa. – Viime kesänä erään lapsen pappa sanoi työskentelyäni seurattuaan, että sopisin hyvin lastentarhanopettajaksi. Se oli mahtavaa, sillä saan vuoden lopussa varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden!
RAHTARIT-LIIKENNEPUISTO 4–12-VUOTIAILLE LAPSILLE, AJOMAKSU 3 €. AVOINNA TOUKOKUUSSA VIIKONLOPPUISIN KLO 10–15, 1.6.–14.8. JOKA PÄIVÄ KLO 10–18 JA ELOKUUN VIIMEISINÄ VIIKONLOPPUINA KLO 10–15.
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 15 Volvo-harrastajien kokoontumisia ei talvi saa tauolle.
ELINA TOUKOLA Harrasteautokokoontumiset yhdistetään yleensä kesään ja aurinkoiseen säähän. Mobiliassa on kuitenkin järjestetty jo pitkään harrastetapahtumia myös talviaikaan. Pakkasta pelkäämättömiä autoilijoita löytyy etenkin Volvojen ja Ladojen omistajista. Ladojen talvikokoontuminen on järjestetty Mobiliassa kerhon perustamisvuodesta 1997 alkaen. – Alusta asti Kerhon talvikokoontuminen ja vuosikokous on pidetty helmikuussa Mobiliassa, vain tänä vuonna korona-rajoitusten takia tapahtuma on jäänyt pitämättä, kertoo Lada Kerhon puheenjohtaja Jarno Pajari.
Talvikokoontumiset kasvattavat suosiotaan Myös Suomen Volvokerhon talvikokoontumisia on järjestetty pitkään Mobiliassa. – Talvitapahtumissa osallistujamäärä on ollut hieman pienempi kuin kesällä, koska monet pitävät harrasteautonsa tallissa talven. Useampia kymmeniä autokuntia on silti ollut mukana, kertoo Suomen Volvo 1800 -kerhon varapuheenjohtaja Markku Jylhäsalo. – Sekä kesä- että talvitapahtumiin osallistuvien määrä on ollut viime aikoina nousussa. Keskeistä tapahtumissa on mukava yhdessäolo, autojen ihailu ja yksityiskohdista keskustelu.
Onnistuneen tapahtuman kannalta on tärkeää, että tilat ja palvelut pelaavat. – Mobilia on toiminut tapahtumapaikkana todella hyvin! Iso parkkipaikka, toimivat kokoustilat ja kahvilaan mahtuu porukkaa hyvin lämmittelemään ja nauttimaan virvokkeita, Pajari kehuu. Myös Volvo-harrastajat ovat olleet tyytyväisiä Mobilian palveluihin. – Tilaa on riittävästi, kaunis ympäristö ja museon puolella aina uutta ja mielenkiintoista nähtävää autoharrastajalle, summaa Jylhäsalo. – Henkilökunta ymmärtää autoharrastajien tarpeita, joten täällä on helppo organisoida mukava tapahtuma.
Vaikka tänä vuonna molemmilta toimijoilta jäivät talvitapahtumat harmillisesti toteuttamatta, kesää varten on sekä Ladoille että Volvoille luvassa useampia tapaamisia eri puolilla Suomea. Ensi talven kokoontumisia suunnitellaan luottavaisina. Pajari toteaakin: – Talvitapahtuma on mukava lisä muuten pääsääntöisesti kesällä tapahtuvaan toimintaan. Kuten Kummelin Lada-sketissä sanottiin: ”Tämä katkasee kevään aika mukavasti!”
Teillä mukana ABC
16 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Kaikki sulassa sovussa KANGASALAN SUUNTAAN ELINA TOUKOLA Kurvaa Kangasalle on iso ajoneuvoharrastajien kesäkokoontuminen Kangasalla museoajoneuvoviikonloppuna. Se kokoaa alan harrastajat mukavaan yhteisen kesäpäivän viettoon. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki harrasteajoneuvot laidasta laitaan: autoista, polkupyöristä ja mopoista aina traktoreihin ja muuhun raskaaseen rautaan. Tapahtuma järjestetään samanaikaisesti Mobiliassa ja Vehoniemen automuseolla.
ONNIKAT LIIKKEELLÄ Tänä kesänä Kangasalle kurvaavat näyttävästi myös vanhat linja-autot! Tapahtuman järjestämisessä onkin mukana Mobilian, Vehoniemen automuseon, Tampereen seudun mobilistien sekä Kangasalan kaupungin lisäksi ensimmäistä kertaa myös Suomen linja-autohistoriallinen seura. Mobiliassa on järjestetty useita vuosia Linja-autopäivä elokuun alussa, mutta nyt Linja-autopäivä yhdistetään kesän alkajaisiksi Kurvaa Kangasalle -tapahtumaan. Näin saadaan upeat linja-autot
laajemman yleisön ihailtavaksi ja samalla harrastajaryhmiä tutustettua toisiinsa.
HYPPÄÄ KYYTIIN Tapahtumajärjestäjien haave on päästää yleisö fiilistelemään myös vanhoilla linja-autoilla matkustamista. Tavoitteena on, että busseja liikkuu tapahtuman ajan Mobilian ja Vehoniemen automuseon välillä. Kun museolta toiselle ei ole välttämätöntä ajaa omalla autolla, toiveena on, että myös Vehoniemenharjun liikenneruuhkat helpottavat ja liikkuminen on kaikille sujuvampaa. Oman auton voi siis jättää parkkiin Mobilian alueelle ja hypätä nostalgiseen onnikkakyytiin. Vehoniemen automuseolla Kurvaa Kangasalle -tapahtuman oheisohjelmana järjestetään perinteinen pienoismal-
litapahtuma yhdessä Pienoismallikeräilijärekisterin kanssa. Mobilian rannalle suunnitelmissa on letkeää musiikillista menoa.
KURVAA KANGASALLE MOBILIASSA JA VEHONIEMEN AUTOMUSEOLLA LAUANTAINA 12.6. KLO 10–15. Tarkista tarkemmat tiedot lähempänä tapahtumaa nettisivuiltamme!
Tapahtumat työn alla! ELINA TOUKOLA
Koronaepidemian takia tapahtumat ovat olleet melkoisen vähissä viime aikoina. Viime kesälle Mobiliassakin oli suunniteltu lukuisia tapahtumia, mutta koronarajoitusten takia etenkin isoimmat niistä jouduttiin perumaan. Myös kuluva vuosi alkoi tapahtumaperuutuksilla, kun perinteiset talvikokoontumiset jouduttiin jättämään kokonaan väliin. Kaikesta huolimatta yritys tapahtumien rakentamiseen on kova ja suunnitteilla on useita ajoneuvotapahtumia Kangasalle ja Tampereen ympäristöön. Koska tilanne tapahtumien suhteen elää koko ajan, päätimme jättää tästä lehdestä tapahtumakalenterin pois. Pyydämmekin seuraamaan esimerkiksi Mobilian, Vehoniemen automuseon, Tampereen seudun mobilistien ja Tampereen Seudun FHRA:n nettisivuilta ja sosiaalisen median kanavista ajantasaisia ilmoituksia suunnitteilla olevista tapahtumista ja niiden toteutumisesta. Toivottavasti nähdään tapahtumissa!
LINJA-AUTOHISTORIALLINEN MUSEOKOKOELMA SUOMEEN
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 17
Kuvan vihreä Chevrolet vuodelta 1928 lienee yksi kokoelman merkittävistä ajoneuvoista. Kuva: Timo Lehtonen
ELINA TOUKOLA Suomen Linja-autohistoriallinen Seura (SLHS) ja Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo aloittivat viime syksynä selvitystyön Suomen linja-autohistoriallisen museokokoelman perustamisesta. Kokoelman tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy kattava ajoneuvokokoelma linja-autoliikenteen kaikilta aikakausilta kotimaista kori- ja ajoneuvotuotantoa unohtamatta. – Seuran, Linja-automuseon ja muiden museoiden lisäksi linja-autoja on säilynyt yritysten kokoelmissa. Viime vuosina yritysten kokoelmia on myyty, ja historiallisesti merkittäviä ajoneuvoja on hävinnyt, taustoittaa Timo Lehtonen tarvetta hankkeelle. Lehtonen toimii SLHS:n puheenjohtajana ja Linja-automuseon museonjohtajana.
SUUNNITELMALLISESTI ETEENPÄIN Selvitystyössä käydään läpi jo tehtyjen tutkimusten pohjalta, kuinka paljon ja millaisia linja-autoja Suomessa on ollut eri ajanjaksoina. – Tulosten mukaan pohditaan, millaisia aikansa autotyyppejä tulisi säilyttää ja kuinka paljon. Tilastollisen tarkastelun lisäksi mietitään, mitkä suomalaisen linja-autoliikenteen historian vaiheet ovat tallentamisen kannalta merkittäviä ja millaiset ajoneuvot kuvaavat niitä parhaiten, Timo Lehtonen kuvailee prosessia. Samanaikaisesti selvitystyön kanssa päivitetään Suomen museolinja-autoluettelo, jotta nähdään, mitä asioita kuvaavat ajoneuvot ovat mahdollisesti kaikki jo hävinneet ja onko jotain ilmiötä kuvaavia autoja tallennettu liian suuri määrä. – Tallennettuna on paljon autoja 1960- ja 1970-luvuilta, mutta 1990- ja 2000-lukujen autoja ei ole juurikaan kerätty talteen. Meidän täytyy toimia suunnitelmallisesti, jotta 50 vuoden kuluttua meillä on tallella järkevä kokoelma, Lehtonen toteaa.
AVOIN KAIKILLE SSA,
Syksyllä selvitystyön lopuksi selviää, milMATKAILE KOTIMAA MUSEOT! lainen arvo on SLHS:n ja Linja-automuBONGAA AJONEUVO neuvotteluseon autoista kootulla kokoelmalla ja Automuseoiden ia jäsenmusevoidaanko sitä perustellusti kutsua kuntaan kuuluv Suomen linja-autohistorialliseksi komentä kappaoita on parikym koelmaksi. ea. Tsekkaa letta ympäri Suom – Mikäli kokoelma perustetaan, osuvat omalle reitillesi etarkoitus on rakentaa mekanismi, jolla museo/automus www.mobilia.fi/ kokoelmaan voidaan myöhemmin kunta/ oiden-neuvottelu liittää myös muiden omistajien autoja, Lehtonen kertoo. – Kokoelmaan liittäminen ei muuta auton omistussuhdetta, mutta varmistaa sopimuksellisesti sen asianmukaisen säilymisen.
LINJA-AUTO- JA KORITEOLLISUUSMUSEO SIJAITSEE LAVIASSA. MUSEO ON AVOINNA HEINÄKUUSSA SUNNUNTAISIN KLO 12–16 SEKÄ RYHMILLE SOPIMUKSESTA. www.facebook.com/linjaautomuseo VANHOISTA LINJA-AUTOISTA KIINNOSTUNEET VOIVAT OLLA MUKANA VAIKUTTAMASSA LINJA-AUTOJEN SÄILYMISEEN LIITTYMÄLLÄ SUOMEN LINJA-AUTOHISTORIALLISEEN SEURAAN http://www.slhs.fi/
Koronaepidemiatilanteessa noudatamme siitä johtuvia rajoituksia. Ole hyvä ja tarkista aukioloaikamme sekä tapahtumamme www.automuseo.com, Facebook Vehoniemen automuseo tai puhelimitse.
18 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
MOBILIA MUKANA FINNASSA ELINA TOUKOLA Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä verkkopalvelu, jonka tavoitteena on tehdä kulttuuri- ja tiedeaineistojen löytämisestä ja käyttämisestä sekä uuden oppimisesta mahdollisimman helppoa ja turvallista. Aineiston toivotaan tekevän kulttuuriperinnöstä entistä saavutettavampaa kaikille sekä hyödyttävän esimerkiksi opiskelijoita ja tutkijoita. Mobilialla on ollut oma digitaalisen aineiston eMobilia-palvelu yleisön saatavilla jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. eMobiliassa on Mobilian omien kokoelmien lisäksi lähes kaikkien Mobilian kokoelma-asiakkaiden kokoelmat luetteloituna ja selailtavissa. – On tärkeää, että eMobilian lisäksi Mobilian aineistoja on saatavilla myös Finnan kautta. Mitä useampi toimija on Finnassa mukana, sitä monipuolisempi aineistopankista saadaan. Finna myös helpottaa Mobilian aineistojen hyödyntämistä tutkimuksessa, sanoo Mobilian amanuenssi Anniina Salminen. Aineistojen vienti Finnaan ei käynyt ihan hujauksessa, sillä Finna-järjestelmän
ja Mobilian kokoelmahallintajärjestelmä Cumuluksen rajapintojen yhteensovittaminen ja kenttämäärittelyt veivät oman aikansa. – Projekti alkoi käytännössä keväällä 2020 ja lopulta useiden testiharavointien jälkeen Mobilian kokoelmat saatiin julkaistua Finnassa vuoden lopulla, Anniina kertoo. Mobilian materiaaleja on tällä hetkellä Finnassa noin 4 200 valokuvaa, 3 600 kirjaa, 1 372 museoesinettä mukaan lukien ajoneuvot ja noin 830:n arkistoaineiston tiedot luetteloituna. – Näin alkuun Finnaan on ajettu Mobilia säätiön omat kokoelmat. Tarkoituksena on jatkaa eri kokoelmamuodostajien aineistojen vientiä Finnaan lähitulevaisuudessa, Anniina avaa tulevaisuuden suunnitelmia. – Tavoitteena on, että esimerkiksi tiehistoriaan liittyviä kuvia saataisiin lisättyä Finnaan tämän vuoden kuluessa. Lapuan keskustan elämää keväällä 1960. Rouvashenkilöt ovat pysähtyneet juttusille risteysalueelle. Risteyksessä tieopasteita. Mobilian kuvakokoelma.
TUTUSTU FINNAN SISÄLTÖIHIN: FINNA.FI
Ø38 MM TUOTESARJA ERITYISESTI 1960- JA 1970-LUVUN HISTORIC-AUTOIHIN P8891 P8828
P8884
P8790
P8890 P8889 P8321 P8883
P8886 P8887
P8885
P8888
FennoSteel Oy Fennokatu 1 39700 Parkano www.fennosteel.com
Lataa yleisosaesitteemme www.fennosteel.com/esitteet
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 19
Helmat hulmuten museokauppaan! ELINA TOUKOLA Mobilian museokauppa täydentää mukavasti museovierailua, kun muistoksi näyttelykäynnistä voi valita jonkin kiinnostavan oheistuotteen. Moni osaa astella museokauppaan ihan varta vasten, kun haussa on vaikkapa mökkituliaiset tai erilaiset lahjat. Myös paikallisten käsityöyritysten tuotteiden takia osataan poiketa paikan päälle.
MYYMÄLÄÄN 50’S-FIILISTÄ! Kevättuulet tuovat museokauppaan täysin uuden aluevaltauksen, kun 1950-luvun tyylisistä vaatteista tunnetuksi tullut Wannabe.fi-verkkokauppa tuo tuotteitaan Mobiliaan. – Valikoimamme muodostuu naisellisista vaatteista ja asusteista, jotka ovat pääosin Hell Bunny -vaatemerkiltä. Heidän kanssaan meillä on takana jo 20 vuotta yhteistyötä, kertoo Wannaben yrittäjät Jaana Nikupeteri ja Esa Hagelberg. – Meille on sydämen asia palvella kaiken kokoisia asiakkaita, ja tulevan kesäkaudenkin mallisto kattaa lähes kokonaisuudessaan koot XS–6XL, Jaana Nikupeteri lisää. Mobiliaan myyntiin tulee tarkkaan valikoituja tuotteita myyntitilojen rajallisuuden vuoksi.
– Pitkän tapahtumamyyntikokemuksen ansiosta uskomme osaavamme valita Mobiliaan parhaiten sopivat tuotteet, joita päivitetään tietysti ajan myötä, Nikupeteri hymyilee. – Jonkin verran tuomme tarjolle myös 50’s-mallistoa miehille.
TÄYSIN UUTTA SEKÄ TUTTUA TURVALLISTA Rallikansan iloksi myös museokaupan ralliaiheinen tuotevalikoima on talven mittaan täydentynyt. – Tuttujen t-paitojen ja huppareiden lisäksi saatavilla on esimerkiksi ralliaiheisia kasvomaskeja ja trikoopipoja, kertoo Mobilian museokaupasta vastaava Elina Toukola. – Myös rallitähtien aidoilla nimmareilla varustetut keräilytuotteet ovat suosittuja. Tärkeä osa museokauppaa on alusta asti ollut auto- ja tieliikenteen alan kirjallisuus. Museokauppa onkin erikoiskirjakauppa, jonka valikoimasta löytyvät paitsi alan uutuusteokset myös useat jo harvinaisemmaksi käyneet klassikkoteokset. – Tänä kesänä tarkoituksena on laittaa myyntiin vuosien saatossa varastoon jääneet selailukappaleet loppuunmyydyistä painoksista, Toukola vinkkaa.
MOBILIAN MUSEOKAUPPA LÖYTYY MYÖS VERKOSTA: WEBSHOP.TRAFIIKKI.FI
Wannaben ajatus on, että naisellisuus ei katso kokoa. Miehiäkään ei valikoimassa ole unohdettu. Kuvat: Wannabe.fi
Merkillisen reilu.
KANGASALA Merkillisen hyvää palvelua
Merkillisen hyvää huolto- ja korjaamopalvelua
Merkillisen hyvää rengaspalvelua
20 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
AJONEUVOREKISTERIT HELPOMMIN HARRASTAJIEN ULOTTUVILLE
miespiireissäkin oli omat ajoneuvorekisterinsä autoille ja moottoripyörille. 1922 ajoneuvorekisterien pito ja katsastustoiminta siirtyivät läänien alaisuuteen ja ulottuivat koko Suomeen.
MIKKO PENTTI Moottoriajoneuvojen omistus ja käyttö ovat olleet Suomessa alusta lähtien viranomaisten mielenkiinnon kohteena. Jo 1800-luvun puolella rekisteröityminen ja numerolaatan käyttö vaunuissa oli määrätty pakolliseksi hevosajureille Suomen suuremmissa kaupungeissa. Tämä sama tapa siirtyi vuokra-autoihin heti, kun niitä ryhdyttiin käyttämään kaupunkiliikenteessä eli noin vuodesta 1906 lähtien. Jo vuonna 1907 Helsingissä määrättiin, että myös yksityisautoilijoiden pitää käydä rekisteröimässä ajoneuvonsa poliisilaitoksella ja osoittaa samalla, että ajoneuvo on turvallinen käyttää ja että kuljettaja hallitsee sen käytön ja huollon. 1910-luvulla poliisin suorittama rekisteröinti ja katsastusmiehen hoitama katsastus erosivat omiksi toiminta-aloikseen. Helsingin esimerkkiä ryhdyttiin seuraamaan pian muissakin kaupungeissa, ja ensimmäiseen maailmansotaan mennessä kaikissa Suomen kaupungeissa ja useissa nimis-
LÄHDEMATERIAALI DIGIMUOTOON Mobilian, Kansallisarkiston ja Suomen Ajoneuvohistoriallisen Keskusliiton (SAHK) tavoitteena on digitoida se osa rekisteröintiin ja katsastukseen liittyvästä historiallisesta lähdemateriaalista, joka ei ole Kansallisarkiston kokoelmissa. Ajoneuvorekisteriaineistoja on useiden SAHK:n aluekerhojen hallussa, koska ne eivät vanhan tulkinnan mukaan kuuluneet arkistoissa pysyvästi säilytettävien aineistojen joukkoon. Tämä on ymmärrettävää, koska 1980-luvulla, kun päätöksiä tehtiin, ei ollut käytettävissä digitalisaation mahdollisuuksia. Silloin olemassa olleiden miljoonien rekisterikantakorttien säilytyksessä ei nähty järkeä ja aineistot luovutettiin niitä eniten tarvitsevien ajoneuvoharrastajien haltuun. Valitettavasti osa aineistoista ehdittiin myös tuhota.
Katsastuskortit kertovat autojen historiasta. Neuvostoliitto lahjoitti suurin piirtein samanlaiset Zis-limusiinit presidentti Paasikivelle ja pääministeri Kekkoselle. Ajatus oli, että autoja käytettäisiin valtion edustustehtävissä, mikä olisi tietysti tuonut propaganda-arvoa lahjoittajalle. Ne kuitenkin rekisteröitiin Kekkosen ja Paasikiven omiin nimiin. Zisit eivät koskaan olleet omistajiensa suosiossa. "Yleisistä syistä" niistä ei kuitenkaan ollut mahdollista luopua, ja molemmat ovat edelleen olemassa. Autot ovat vieläpä Kangasalla, toinen Mobiliassa ja toinen Vehoniemen automuseossa.
VAPAASTI YLEISÖN SAATAVILLE Yksi pahimmin tuhoutuneista aineistoista oli Helsingin ja Uudenmaan rekisterikortisto, jonka noin miljoonasta kortista jäi Helsingin Automobiiliklubin haltuun vain kolmekymmentätuhatta. Onneksi Mobiliaan oli pelastettu Helsingin katsastuskonttorin katsastuskortisto, joka käytännössä sisältää samanlaisen informaation autoista ja niiden omistajista. Moottori-
pyörät valitettavasti eivät kuuluneet katsastuksen piiriin, joten niiden kortteja ei juuri ole säilynyt. Helsingin ja Uudenmaan säilyneet rekisterikortit on vuonna 2020 luovutettu Kansallisarkistolle digitoitaviksi ja vuoden 2021 alussa myös ensimmäinen erä katsastuskorteista kuljetettiin Helsinkiin. Kortit tulevat digitaalisina kopioina vapaasti saataville Kansallisarkiston digitaaliarkistoon vielä vuoden 2021 aikana.
Päästökompensoitua autoilua LähiTapiolan autorahoituksella Kun haluat ajaa puhtaammin ja vastuullisemmin, valitse LähiTapiolan autorahoitus ja vakuutukset yhdessä. LähiTapiola Rahoitus kompensoi rahoittamiensa ja LähiTapiolan vakuutuksilla vakuutettujen henkilöasiakkaiden autojen päästöt ilman asiakkaalta perittävää lisämaksua. Kysy LähiTapiolan rahoitustarjousta ja vakuutuksia suoraan autoliikkeestä. Päästökompensoidun ajamisen voit aloittaa myös Autotie.fi-palvelusta, josta hankit uuden tai käytetyn auton LähiTapiolan autorahoituksella ja vakuutuksilla. Lue lisää: autotie.fi
Palveluntarjoajat: LähiTapiola Pirkanmaa ja LähiTapiola Rahoitus Oy
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 21
Jokainen vuorollaan huoltoon ELINA TOUKOLA Mobiliassa ylläpidetään Poliisihallituksen museokokoelmaa, johon kuuluu kymmeniä autoja ja moottoripyöriä. Säilyttämisen lisäksi kokoelmaan kuuluvia ajoneuvoja myös kunnostetaan. Viime vuoden aikana projektientistäjä Pertti Mäkelän työlistalla oli poliisin kalustosta kolme autoa. Panssaroitu turva-auto Mercedes-Benz 500 SEL (vm. 1987) on ensimmäisiä Suomeen hankittuja panssaroituja mutta lähes normaaliautolta näyttäviä ajoneuvoja. Mersu hankittiin valtioneuvoston autotoimistolle vip-henkilöiden turvallisuutta lisäämään. Ensimmäinen vip-vieras auton kyydissä oli Jordanian kuningatar Noor, ja myöhemmin autolla matkusti muun muassa PLO:n johtaja Yasser Arafat. Ajan myötä auto siirtyi valtiovierailuiden autosaattueiden johtoautoksi ja lopulta koulutustoimintaan. Nyt Pertin tehtävänä oli korjata venttiilikoppien öljyvuoto. – Samalla tehtiin normaalit öljyvaihdot paitsi moottoriin myös automaattivaihteistoon. Panssaroinnin takia Mersu on raskas, joten jarrutkin vaativat huoltoa, Pertti listaa tehtyjä hommia. Kaksi muuta huoltolistalla ollutta ajoneuvoa ovatkin vuosituhannenvaihteen poliisimaijoja. Toinen Volkswageneista aloitti työuransa Poliisikoulun maskottiau-
Pertti Mäkelä työskentelee Mobiliassa entistäjänä. Viime vuonna työn alla oli poliisiautojen lisäksi mm. vuoden 1967 VW Transporter ja vuoden 1959 Koli-Vanaja sivuauroineen. tona IOO-22-rekisteritunnuksella ja toinen on varusteltu joukkojenhallintaa varten. – Molempiin autoihin tehtiin jakopääremontit ja perushuollot, toiseen vaihdettiin lisäksi pakoputken etuosa, Pertti kertoo. – Olikin tosi erikoista, että hommalistalla oli kaksi käytännössä identtistä työkohdetta. Yleensä työn alle tulee joka kerta ihan erilainen tapaus.
Näiden suhteellisen tuoreiden autojen kanssa varaosasaanti on vielä helppoa. Vaikka Mobilia on museoautojen merkkihuoltamo, jokaisen automerkin kaikkia erikoistyökaluja ei varastosta löydy. – Täytyi tässäkin käyttää vähän luovuutta ja tehdä omat työkalut jakopään kiristykseen ja vaihteiston öljyjen lisäämistä varten, Pertti myhäilee.
– Kilometrit tuskin tulee enää näille jakopäille täyteen, mutta aika kylläkin sitten joskus. Kokoelmasäilytyksessä olevat ajoneuvot pidetään säilymisen vuoksi käyttökuntoisina, mutta katsastuskuntoon ne laitetaan vain silloin, kun tiedetään, että auto on tarkoitus ottaa liikenteeseen.
2.-4.7. ja 13.-15.8.2021
www.kangasalankesateatteri.fi
Hiirulainen ja Suuri seikkailu 27.7.2021 klo 14 & klo 18
M uist a var ata lipu t!
22 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Matkalla
kannattaa majoittua!
Saimaan kanavan museo ja kahvila
ELINA TOUKOLA Lähes naapureina sijaitsevat Mobilia ja Vehoniemen automuseo muodostavat yhdessä vanhoista ajoneuvoista kiinnostuneelle mielenkiintoisen matkailukohteen, johon kannattaa lähteä tutustumaan kauempaakin. Automuseoiden lisäksi Kangasalta löytyy runsaasti myös muita mielenkiintoisia kohteita, kuten Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Pohtiolammen sääksikeskus ja tänä vuonna yleisölle aukeava Arboretum Frick – unohtamatta tietenkään kaupungin kolmea näkötornia! Shoppailuhimon taltuttamiseksi kannattaa poiketa ehdottomasti Tamsilkin tehtaanmyymälään sekä fiftarityylin kellomekkoja ja muita ihanuuksia myyvään Wannabe Storage -erikoismyymälään.
Avoinna kesällä 2021 7.6.–8.8. kello 11–18 (suljettu 25.–27.6.) Yhteystiedot: Sulkuvartijankatu 16, Lappeenranta p. 049 149 0140 saimaankanavamuseo@mobilia.fi www.facebook.com/saimaankanavanmuseojakahvila/
Vapaa pääsy!
Hotelli Kuohu sijaitsee Kangasalan keskustassa. Kuva: Hotelli Kuohu
HOTELLI KESKELLÄ KANGASALAA
KIINNOSTAAKO
RAHTARIT RY:N TOIMINTA? LIITY JÄSENEKSEMME.
Kangasalan kohteita ei kannata ahnehtia yhdessä päivässä. Majoittuminen tekee matkasta miellyttävän. Kangasalan keskustaan on noussut hotelli, joka sijaitsee lähellä toria aivan uimahalli Kuohun vieressä. Hotelli Kuohu toimii modernilla itsepalvelukonseptilla. Huoneita on yhteensä 34 kappaletta. Kahden hengen huoneiden lisäksi majoitusta on tarjolla kolmen ja neljän hengen huoneissa. Huoneista on näkymä Kirkkojärvelle tai keskustan sykkeeseen. Auton pysäköinti onnistuu vaivattomasti vieressä olevassa parkkihallissa.
Jos et vielä ole Rahtarit ry:n jäsen ja toimit kuljetusalalla tai olet alasta kiinnostunut, niin nyt kannattaa liittyä! Liittymismaksumme uusille jäsenille on 20 € ja vuoden 2021 jäsenmaksu 35 €. Alan opiskelijoille / varusmiehille tarjoamme liittymismaksun puoleen hintaan (10 €) ja jäsentemme perheenjäsenet voivat liittyä mukaan toimintaan ilman liittymismaksua. Tutustu toimintaamme ja liity jäseneksemme: www.rahtarit.fi
Rahtarit ry ja Mobilia Rahtarit ry on Mobilian Rahtarit-liikennepuiston pääyhteistyökumppani.
Tervetuloa ajelulle!
WWW.RAHTARIT.FI/LIITY
Murikanrannassa nautitaan uusista kylpylätiloista. Kuva: Murikanranta
HARRASTEAUTOLLA MAASEUDUN RAUHAAN Erityisesti harrasteajoneuvoilla matkaaville mukava yöpymiskohde löytyy Tampereen Terälahdesta Näsijärven rannalta. Kokoushotelli Murikanranta tarjoaa laadukkaita majoituspalveluita niin ryhmille kuin yksittäin saapuvillekin. Noin kolmen vartin ajomatka Mobiliasta Murikanrannan maalaismaisemiin on harrasteajoneuvoilla liikkuville mukava lisä päiväohjelmaan. Perillä Murikanrannassa voi nauttia upeasta luonnosta ja siihen liittyvistä aktiviteeteista kuten melontaretkestä, frisbeegolf-radasta tai luontopolusta. Majoituksen hintaan sisältyy myös uuden spa-osaston ja saunojen käyttö.
AUTOKYLÄN UUTISET 2021 23
Yhdistä museovierailuun kesäteatteri!
Tehokas ja monipuolinen valinta kotiin ja mökille Avant tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia niin kotipihasi kuin mökkisi rakennusprojekteihin. Voit käyttää Avantiasi viheralueiden muokkauksiin, metsänhoitoon tai vaikka lumien auraamiseen. Koska Avantin kuormaajat ovat todella monikäyttöisiä kaikkina vuodenaikoina, sinun ei tarvitse pelätä, että koneesi jäisi varastoon pölyttymään.
YL O
S
Superkompakti monitoimikone
Vahva peruskone hyvällä teho-painosuhteella
IT
TEE
SSA AV
ITETTA
TUTUSTU
O
LA
200
TY
I
ER I LA I S TA
.F
00
Ö
I2
AN
T
Monipuolisuutta ja nostotehoa
Voimaa ja ketteryyttä juuri oikeassa suhteessa
1320 kg
1500 kg
ELINA IJÄS Mobilian vieressä Längelmäveden rannalla sijaitseva Kangasalan kesäteatteri nukkui viime kesän Ruususen untaan, mutta tänä vuonna se herää eloon entistäkin voimallisemmin. Kesäteatteri on niittänyt vuosien varrella mainetta ja kunniaa paikallisten harrastajateattereiden esityksillä. Nyt luvassa on uusia tuulia, kun teatterikauden täyttävät uudet toimijat. Kesäteatterikäynti kannattaa ehdottomasti yhdistää samalle päivälle museovierailun kanssa, sillä saman päivän teatterilipulla saa Mobilian kassalta museolipun puoleen hintaan. Teatterikesän aloittaa Heikki Vihisen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkikomedia Vannomatta paras. Poikamiessäätyyn ajautuneet Pete ja Make haluavat viettää hyvin ansaitun kesäloman vanhan orkesterinsa kanssa, olutta siemaillen ja vanhoja ikivihreitä kappaleita soitellen. Tarkoitukseen vuokrataan sopiva syrjäinen mökki, eikä hameväkeä edes ajatella kesän aikana. Mitä tapahtuukaan ennakkosuunnitelmille, kun viereiseen mökkiin saapuu kesänviettoon kaksi hemaisevaa naiseläjää? Rooleissa nähdään Teemu Koskinen, Jari Salmi, Piia Koriseva, Sari Hell-
700 kg
sten ja Ari Kankaanpää ja liveorkesterina esiintyy The Firebirds. Musiikkipitoinen ohjelmisto jatkuu Anu Hälvän ohjaamalla ja sovittamalla suomalaisklassikolla Kaunis Veera, joka on Tatu Pekkarisen musiikkipitoinen komedia. Luvassa on upeaäänisiä esityksiä tutuista melodioista ja sanoituksista tähän aikaan sovitettuina. Nimiroolissa kauniina Veerana nähdään upea Emilia Vesalainen-Pellas. Muissa rooleissa ovat vuoden 2016 Tangokuningas Marco Lundberg, Anu Hälvä, Riku Pelo, Topi Lehtomäki, Olli Tuovinen sekä Anne Korpelainen. Lapsille on luvassa heinäkuussa niin teatteria kuin festareitakin. Teatteri Mukamas esittää näytelmän Hiirulainen ja Suuri seikkailu 27.7. ja Lasten omat festarit valtaavat kesäteatterin Löytöretki-viikon huipennuksena 1.7.2021.
KANGASALAN KESÄTEATTERIN OHJELMISTON VOIT TARKISTAA WWW.KANGASALANKESATEATTERI.FI
1,4 m
20-25 hv
1030 kg
2,8 m
22 hv
2,8 m
22-26 hv
2,8 m
26 hv
Avant kuormaajat ja työlaitteet Avant Tecno Oy Puh. (03) 347 8800 | myynti@avant.fi Ylötie 1, 33470 Ylöjärvi
AVANT.FI
AAPISKUKKO AUTOJEN ASIALLA
WAU – TÄÄLTÄ PESEE! Upouusi tehokas autopesukoneemme saa kärryn kiiltämään kilpaa kevätauringon kanssa! Tule ja porhalla pesuun! Autopesu on avoinna klo 6–22.
AUTON SÄHKÖ PISTE U A T A L Meiltä menoon vauhtivirtaa!
RUOKAA VOIT TANKATA joka päivä klo 5–22. Aamiainen Lounas A la carte
06–10 10:30–16 10:30–22
Kukon kauppa ja Finnmari-myymälä palvelevat klo 5–24. Hotellissa majoitut makoisasti, alk. 60 e/yö. Avoinna kukonlaulusta keskiyöhön klo 5–24.
Pä l k ä n e A a p i s k u k k o Kuva: Kangasalan Pikkuteatteri / Matti Frick
Valtatie 12 • 36600 PÄLKÄNE
24 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Voittajan valinta
Transporter 6.1 Tutkitusti turvallisin*.
Caddy Cargo. Tilaa työlle.
Crafter. Valmiina suuriin tehtäviin.
Caddy. Tilaa elämälle.
Grand California. Lomakoti unelmasijainnilla.
Volkswagen on Suomen johtava hyötyautomerkki. Meiltä saat palkitut pakettiautot, henkilöautojen tilaihmeet ja kodikkaat matkailuautot. Laaja mallistomme tarjoaa tehokkaat ja taloudelliset moottorit, edistyksellisimmät varusteet sekä viihtyisät sisätilat. Tutustu Volkswagen-jälleenmyyjällä ja osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi
Volkswagen Hyötyautot -malliston yhdistetty EU-kulutus 4,8–12,5 l/100 km, CO₂-päästöt 128–328 g/km. *Euro NCAP -riippumattoman testausyhdistyksen turvallisuustesti 12/2020. Kuvien autot erikoisvarustein. Volkswagen Hyötyautojen Suomen maahantuoja on K Auto Oy.
