KONEITA ja ihmisiä

KIRSTI LEHTOMÄKI

Noihin aikoihin sain ajettavakseni Fordsonin traktorin alustalle tehtyjä tiekarhuja. Vanhimmat niistä olivat pyöräohjattuja kaksirunkoisia karhuja. Erikoisin oli karhu nimeltä Sytky, kukaan muu ei yleensä tykännyt tai uskaltanut sitä ajaa, kun se oli aika hemppa. Siinä mielessä oli hempula, että ajo koppi oli korkeella takapyörien päällä ja traktorin pyörät joustivat ajossa aika paljon ja koko laite kallisteli. (Kalevi Järvinen)

TIENPITO VALTIOLLE

Teiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyi talonpojilta valtion vastuulle vuonna 1921. Samana vuonna Tie- ja vesirakennusten ylihallitus osti hevosvetoisia tiehöyliä. 1920- ja 1930-luvuilla maanteille ilmestyi moottorikäyttöisiä tiehöyliä. Myös teiden auraus talvisin tuli ajankohtaiseksi autoliikenteen lisääntyessä.

TYÖTTÖMÄT TIENRAKENTAJINA

Teitä rakennettiin työttömyystöinä, kun muuta työtä ei ole ollut. Suuri rooli varatyömailla oli 1920- ja 1930-lukujen taitteen lamavuosina. 1950- ja 1960-luvulla maanteitä edelleen rakennettiin työttömyyspoliittisin perustein ja usein talvella, koska työttömyys oli silloin korkeimmillaan. Työttömiä voitiin siirtää ympäri maata sijaitseville työmaille. Koneiden käyttämistä välteltiin, jotta työllistävä vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Tärkeimpiä koneita olivat kuorma-autot.

Teiden kunnossapitoon tuli uusia vaatimuksia autoliikenteen myötä. Tiehöylällä irtomaa saatiin tasattua ja tien pinta leikattua haluttuunmuotoon. Kuvassa Kuopion tiemestaripiirin ensimmäinen tiehöylä vuonna1929.

Kuva: Väylävirasto/Mobilia

KONEIDEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY

Koneiden määrä kasvoi, kun Suomi sai teiden rakentamiseen 1960- ja 1970-lukujen aikana kolme Maailmanpankin lainaa. Lainarahoituksen käyttö muutti tienrakentamispolitiikkaa. Etusijalle nousivat liikenteen tarpeet ja koneiden avulla toteutettu kustannustehokas rakentaminen.

TYÖMAAT JA KONEET SUURENEVAT, IHMISET VÄHENEVÄT

1980- ja 1990-luvuilla koneet ja työmaat suurenivat. Työergonomia ja työturvallisuus parani. Työntekijöitä tarvittiin aiempaa vähemmän. Urakoitsijoiden määrä tietyömailla kasvoi. Viime aikoina tietyömaiden henkilömäärä on edelleen vähentynyt ja tiekoneisiin on tullut tietotekniikkaan perustuva koneohjaus.

KONEITA JA NIIDEN KÄYTTÄJIÄ

Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä pääsee tutustumaan eri vuosikymmenien tiekoneisiin: Tiehöyliä esillä on hevosvetoisesta mallista kolmeen karhuun. Näyttelyn vanhimpiin koneisiin kuuluu vuosimallin 1926 höyryjyrä. Siirtotyömaa-aikoja kuvaa työmiesten ja ruokalan emännän asuntoparakit ja kokemukset siirtotyömaalla asumisesta.

Kaivinkoneiden yleistyessä lapiomiesten tarve väheni. Näytteillä oleva Pikku-Jussi korvasi parikymmentä ihmistä. Pikku-Jussin lisäksi näyttelyssä on muita kaivinkoneita, pyöräkuormaaja sekä kuorma-autoja. Suurimpia esineitä on Gradall-tieluiskakone, jollaista on käytetty muun muassa Saimaan kanavaa rakennettaessa. Tienpidon lisäksi näyttelyssä voikin tutustua myös kanavien rakentamiseen. Ääneen pääsevät myös koneiden käyttäjät.

KONEITA JA IHMISIÄ MOBILIASSA KANGASALLA 19.12.2021 ASTI.