Mobilian uutiset 2023

TUHANSIA TÖITÄ RAHTAREIDEN MATKASSA

Yhdessä tekeminen ei ole aina helppoa. Esimerkiksi työyhteisössä jokaisella on omat taitonsa, kiinnostuksen kohteensa ja aikataulunsa. Toisten odotukset ovat välillä vaikeasti täytettävissä. Tieto ei kulje, vaikka viestejä liikkuu päivässä lukemattomia. Aika hyvin tämä pätee myös kodin piiriin. Joku liima meitä kuitenkin yhdistää.

Entä silloin, kun oma esihenkilö on tuhannen kilometrin päässä, eikä ketään muuta lähelläkään? Sellaista voi olla rahtarin arki. Kuljettajan työhuone on hytti, jossa kyllä on istuimia muillekin, mutta harvoin niitä kukaan jakaa.

Kuljetusammattilaisen työssä on puolensa. Se on itsenäistä, liikkuvaa ja vastuullista. Maisemat todellakin vaihtuvat. Kun pyörät pyörivät, tavara ja raaka-aineet liikkuvat. Mutta ei Matti Esko turhaan ole laulanut tuhansista töistä ja valvotuista öistä. Kuljettaja on hyvin tietoinen siitä, että vastoinkäyminen tien päällä vaikuttaa moniin muihin. Siksi hänelle on kunnia-asia viedä lasti perille aikataulussa.

Yksinäisestä työstä huolimatta rahtarit muodostavat yllättävän yhteisöllisen porukan. Heillä on yhteisiä, eksoottisiakin, kokemuksia, jotka vain toinen rahtari tunnistaa. He jakavat toisilleen tietoja ja vinkkejä. Yön tunteina voi puhua toiselle rahtarille tai jakaa saman taukopaikan. Rasteilla näkyy kollegoita, ja monella on auton lasissa myös nimikyltti, josta tunnistaa kuka kulloinkin kuljettaa. Aina morjestellaan.

Ja mikä parasta, yhteisöllisyyttä tukee Rahtarit-yhdistys, joka tänä vuonna täyttää 50 vuotta. Yhdistys syntyi kehittämään kuljetusammattilaisten työolosuhteita. Kun työpaikka on liikkuva, se haastaa työnantajaakin eri tavalla kuin yhdessä osoitteessa tehtävä työ. Yhdistys järjestää myös monipuolista toimintaa ja edistää liikenneturvallisuusajattelua.

Meille mobilialaisille yhteisöllisyyden tunne on myös tuttu, sillä saamme verkostojemme ja taustayhteisöjemme kanssa jakaa liikenteen kulttuuriperintöön liittyviä ilmiöitä ja kokemuksia. Kuluneena vuonna se on ollut erityisen vahvaa, kun olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Rahtarit-perheen kanssa. Toivottavasti näyttelystämme välittyvät kuljetusammattilaisten vaativan työn kehittyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne.

Juuri ennen lehden valmistumista saimme iloisen tiedon siitä, että meidät on valittu neljän Vuoden museo 2023 -finalistin joukkoon. Vuoden museo palkitaan toukokuussa. Saavutus on ehdottomasti heittäytyvien, eteenpäin katsovien ja työtä pelkäämättömien mobilialaisten ansiota. Meillä on täällä todellinen tekijäporukka! Kiitos kuuluu kuitenkin myös yhteistyökumppaneillemme, joita ilman emme mitenkään pystyisi toimimaan näin vaikuttavalla tavalla. Yhdessä tekemisen ilo kantaa pitkälle.

Tervetuloa Rastille!

Heidi Rytky

Toimitusjohtaja

MOBILIAN UUTISISSA

MOBILIAN UUTISET 2023

Kustantaja Mobilia säätiö

Päätoimittaja Elina Toukola p. 044 033 9823

Ilmoitusmyynti Petri Niemenmaa p. 0400 425 063

Taitto Mediakettu Jari Peurajärvi

Paino Sanoma Manu Oy, Tampere

Painos 15 000 kpl

Kannen kuvat: Lassi Puhtimäki, Studio Pelisalmi ja Petra Kotro

Photography

AUTON JA TIEN MUSEO MOBILIA

Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala

p. (03) 3140 4000 mobilia.fi

Avoinna

2.1.–31. 5. joka päivä klo 10–16

1. 6.–14. 8. joka päivä klo 10–18

15. 8.–17.12. joka päivä klo 10–16

Suljettu

pääsiäisenä 7.–10. 4. helatorstaina 18. 5. juhannusaattona 23. 6. pyhäinpäivänä 4.11. itsenäisyyspäivänä 6.12. joulun aikaan 18.12. 2023–1.1. 2024

Pääsyliput aikuiset 14 €

lapset (0–17-v.) 0 € eläkeläiset 10 €

Opiskelijat, työttömät, varusmiehet, perhevapaalla olevat 7 € facebook.com/mobilia.fi facebook.com/Rallimuseo instagram.com/mobiliamuseo youtube.com/@mobiliamuseo

TAMPEREEN JOUKKOLIIKENTEEN BUSSIT 40B JA 41 LIIKENNÖIVÄT TAMPEREELTA MOBILIAAN (VYÖHYKKEET A–C).

Tuhansia töitä, valvottuja öitä

Rahtarit ry kuljettajien tukena 50 vuotta

KIRSTI LEHTOMÄKI

Kolinaa, ryskettä ja pauketta, rekkakuski koittaa nukkua autokannen alapuolella potkuriakselin päällä olevassa hytissä. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen on edessä tuhansia kilometrejä töitä ulkomaiden maanteillä.

AMMATTIKULJETTAJIEN EDUNVALVONTAA

Rahtiliikenne ulkomaille lisääntyi 1960-luvulla, ja kuljettajien määrä laivojen matkustajina kasvoi. Kuljettajien hytit oli sijoitettu alimmalle mahdolliselle kannelle potkuriakselin päälle tai sen viereen. Heidät saatettiin myös majoittaa ulkokannelle kiinnitettyihin lasikuituisiin konttiparakkeihin. Maaliskuussa 1973 m/s Finnhansalla 16 autonkuljettajaa kokoontui perustamaan ammattikuljettajien olosuhteiden kohentamista ajavaa yhdistystä. Kokouksessa puheenjohtajana toimi Kimmo Puntti.

Yhdistys sai nimekseen Rahtarit. Ensi töikseen Rahtarit ry ryhtyi käymään keskusteluja varustamoiden kanssa, jotta kuljettajille saataisiin paremmat majoitusolosuhteet. Tulosta syntyi, ja kuljettajat pääsivät nukkumaan ylemmille kerroksille ja saivat

omat messinsä, joissa tarjottiin kotiruokaa. Heidän ei tarvinnut enää kuunnella talvisin jäiden jytinää. Työ laajeni pian yhdistyksen perustamisen jälkeen kaikkien raskaan liikenteen parissa työskentelevien työskentelyolosuhteiden kohentamiseen.

MIKÄ PITÄÄ REKKAMIEHEN JA -NAISEN TIELLÄ?

Mobilian vuoden 2023 teemanäyttely käsittelee Rahtarit ry:n toimintaa ammattikuljettajien hyväksi ja sitä, miten kuljettajien työ on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Näyttelyä varten tehtiin ammattikuljettaja-kysely, johon saatiin yli 200 vastausta. Kuljettajan työn todettiin muuttuneen etenkin digipiirtureiden myötä tarkemmin aikataulutetummaksi. Kaluston tekniikan ja ergonomian parannus on tehnyt työstä vähemmän kuluttavaa. Rahtarit ry sai kiitosta muun muassa siitä, että ovat pystyneet saamaan kuljettajille lisää taukopaikkoja valtateiden varsille.

TILAA JA AIKAA

Näyttelyä valmisteltaessa ammattikuljettajilta kysyttiin, mitä he haluaisivat toisten tiellä liikkujien huomioivan kohdatessaan raskaan ajoneuvon. Keskeiset kommentit olivat, että isolle ajoneuvolle tulisi antaa tilaa ja aikaa reagoida, vilkkua tulisi käyttää ajoissa ja turhat ohitukset pois. Lisäksi tulisi huomioida, että isossa autossa on katvealueita, joita kuljettaja ei näe. Näyttelyyn on tulossa rekan nuppi, johon saa mennä ja havainnoida, näkyykö vierellä olevat ihmiset. Voit myös katsoa, kuinka pitkän jarrutusmatkan raskasliikenne vaatii verrattuna henkilöautoon.

Malttia liikenteeseen ja turhat ohitukset pois, on ammattikuljettajien toive muille tiellä liikkujille. Kuva ohituksesta on todennäköisesti 1960-luvulta. Kuva: Liikenneturva/Mobilia

TUHANSIA TÖITÄ, VALVOTTUJA ÖITÄ MOBILIASSA 11.3.–17.12.2023

Rahtarit ry sai alkunsa kuljettajien olosuhteiden parantamisesta laivalla. Kuvassa m/s Apollo -alukseen lastataan naantalilaisen yrittäjän O. Wasströmin autoa 1970-luvulla. Kuva: Mobilia

Tulevaisuuden kuskien tukena

Lasten kesäinen suosikki Mobiliassa on pitkään ollut Rahtaritliikennepuisto. Puiston pääyhteistyökumppanina on alusta lähtien ollut Rahtarit ry. Yhdistykselle liikenneturvallisuus on yksi toiminnan kulmakivistä.

– Liikennepuiston myötä ulotamme liikennekasvatuksen lapsiin hauskalla ja toiminnallisella tavalla, kertoo Rahtarit ry:n toiminnanjohtaja Suvi Uski, – on tärkeää, että lapset ovat turvassa liikenteessä ja kasvavat vastuullisesti toimiviksi aikuisiksi.

Yhteistyökumppanit ovat yhdistykselle tärkeitä: kumppaneiden avulla jäsenille pystytään tarjoamaan etuja, mutta kumppanit auttavat myös edistämään yhteisesti tärkeitä asioita, kuten juuri tässä tapauksessa liikenneturvallisuutta.

ILOA POLKUAUTOISTA

Liikennepuistosta Rahtarit ry on saanut positiivista palautetta.

– Liikennepuistosta pidetään todella paljon. On hienoa, että lapset pääsevät todellisuutta vastaavaan ympäristöön oppimaan liikennekäyttäytymistä ja saavat ennen ajoon lähtöä perehdytyksen liikennepuisto-ohjaajalta, Suvi Uski sanoo.

Vuosien saatossa puiston ajokalustoa on uusittu moneen kertaan. Rahtareiden väreissä puistossa on tällä hetkellä kaksi erilaista kuorma-autoa.

Polkuautot rakensi

Mobilian entisöijä Ismo Koittola.

– Alun perin autoihin mietittiin perävaunujakin, mutta aikaisemmat kokemukset olivat osoittaneet, että yhdistelmäautot ovat liian raskaita ajettavia lapsille, joten siitä ajatuksesta luovuttiin, Suvi toteaa ja jatkaa,

– Ammattiopisto Tawastian opiskelijat viimeistelivät polkuautot Rahtareiden väreihin taidemaalari Jari Välkkysen ohjauksessa.

Värikkäät autot herättävät lasten huomion puistossa.

LIIKENNEPUISTO KEHITTYY

Liikennepuistossa on aikojen saatossa ollut erilaisia toiminnallisuuksia testissä. Myös tällä hetkellä liikennepuiston kehittämisasiat ovat suunnittelupöydällä. Lapsilta on tullut toiveita esimerkiksi tankkausasemasta ja pesupaikasta. Mobilia kerää suunnittelun tueksi liikennepuistoon liittyviä kehittämistoiveita tämän kesän aikana.

– Minä kyllä tykkään liikennepuistosta nykyisellään, mutta ehkä lapsille sähköautot olisivat mieluinen lisä, Suvi pohtii.

Rahtarit ry on liikennepuiston pääkumppani jatkossakin, sillä yhteistyölle on sovittu jatkosta ainakin vuoteen 2027 asti. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Rahtarit-yhdistys näkyy Mobiliassa muutenkin kuin liikennepuistossa, kun yhdistyksen historiaan pääsee tutustumaan Tuhansia töitä, valvottuja öitä -näyttelyssä.

RAHTARIT-LIIKENNEPUISTO AVOINNA TOUKOKUUSSA

VIIKONLOPPUISIN KLO 10–15 SEKÄ

1.6.–14.8. PÄIVITTÄIN KLO 10–18 JA ELOKUUN VIIMEISINÄ VIIKONLOPPUINA KLO 10–15.

Rahtarit-liikennepuisto on monelle lapselle kesäisen museoretken kohokohta. Puisto on tarkoitettu 4–12-vuotiaille. Kuva: Petra Kotro Photography

Miten kehittäisit liikennepuistoa?

Rahtarit-liikennepuistossa on säännöllisesti uusittu ajokalustoa. Välillä puistossa on kokeiltu myös erilaisia toiminnallisia pisteitä. Nyt pohditaan jälleen, miten puistoa voitaisiin kehittää. Suunnittelun pohjaksi pyydämme puiston käyttäjiltä ajatuksia siitä, mitä puistoon kaivattaisiin. Kuulemme mielellämme sekä lasten että vanhempien mielipiteitä. Jos teidän perheessänne löytyy ideoita avuksemme, käykää täyttämässä palautelomake osoitteessa: https://bit.ly/3RiHF0r (qr-koodi alla). Halutessasi voit osallistua samalla myös arvontaan: arvomme kaikkien vastanneiden kesken kahdelle lapselle ilmaiset ajot liikennepuistossa vuodelle 2024. Vastausaikaa on elokuun 2023 loppuun asti.

Rahtarit ry:n innoittamana Kansainvälisen kuljettajanviikon keltaiset nauhat liehuvat myös polkuautojen sivupeileissä. Nauhan tarkoituksena on kiittää työtään tekeviä ammattikuljettajia. Kuva:

Mobilia

ELINA TOUKOLA

MATKAN TEON VAIKEUS

Hyvää tietä pitkin henkilöautolla pääsee yli 1000 kilometriä päivässä. Pitkiä matkoja liikuttaessa juna on vielä nopeampi ja kun noustaan lentokoneeseen, päästään päivässä toiselle puolen maapalloa.

Liikkumisen nopeus on häkellyttävää, mutta ei sinänsä kovin uusi ilmiö: jo viimeistään 1960-luvulla matkanopeudet olivat vastaavia. Suuri muutos oli kuitenkin liikenteen vallankumouksen leviäminen kaikkiin kansankerroksiin, sillä vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oma auto, saati lentomatkailu, olivat vain hyvin harvojen ulottuvissa. Maailmanlaajuisen logistiikan kannalta yhtä suuri muutos on kohdannut tavarakuljetuksia sekä nopeuden että varsinkin konttien ansiosta kasvaneen tehokkuuden alueilla.

Liikenteen vallankumouksen juuria pitää kuitenkin etsiä kauempaa. 1920-luvulta 1950-luvulle jatkunut autoteiden kehittäminen ja vuokra-autojen, linja-autoliikenteen sekä jossain määrin myös henkilöautojen lisääntyminen toivat ensin lähikaupungit ja myöhemmin koko maan tavallisten kansalaisten ulottuville. Vielä merkittävämpi muutos tapahtui kuitenkin jo 1800-luvun loppupuolella, kun rautatiet, kanavat ja höyrylaivat yhdistivät ensimmäistä kertaa koko maan samalla, kun parantuneet tiet ja hevosten määrän kasvu paransivat mahdollisuuksia päästä tämän uuden liikenneverkon ääreen.

MILLAISTA OLI MATKUSTAA

ENNEN

VANHAAN?

Tätä edeltänyt liikennemaailma oli hyvin erilainen. Ennen 1800-lukua liikkumisen keinona olivat tunnetusti hevosten vetämät kärryt, reet ja purilaat ja purjeen voimaa käytettiin vesillä, missä se oli mahdollista, mutta valtaosa kansasta liikkui lihasvoimalla kävellen, hiihtäen tai veneellä soutaen. Pääosa liikkui kodin lähellä pelloilla, niityillä, kalastamassa tai naapurikylissä; vaikka yhteiset asiat: kirkossakäynti, markkinat ja käräjät vaativat joskus matkaa kauemmas. Pidemmälle lähdettiin vain pakosta kruunun määräämiin hollikyyteihin, rahdinajoon, verotavaroiden kuljetukseen tai sotimaan. Liikkumiseen liittyi myös monenlaisia kieltoja. Niitä, jotka eivät olleet säätyläisiä, porvareita tai talonpoikia, koski palveluspakko. Jos ei työskennellyt palveluspaikassaan, joutui syytetyksi irtolaisuudesta. Eniten liikkui

kuitenkin juuri miespuoleinen palvelusväki, joka usein hoiti isännille määrätyt hollivuorot, rahdin ja veromatkat.

VAIKEAA JA RASKASTA, MUTTA

JOSKUS TARPEEN

Liikkuminen oli hidasta, vaivalloista ja joskus vaarallistakin. Terve ihminen kävelee noin 5 kilometriä tunnissa ja 30 kilometrin päivämatka taakan kanssa on jo varsin pitkä. Nykyhevonen puolestaan jaksaa päivässä kärryjen kanssa noin 35 kilometrin matkan, jonka jälkeen sen on pysähdyttävä syömään ja lepäämään. Entisaikojen hevoset olivat kuitenkin pienempiä. Virallista kulkemista helpottamaan oli kestikievareihin perustuva hollikyytijärjestelmä, jossa saattoi vaihtaa hevosia tai kulkea tehtävään määrättyjen talonpoikien kyydeillä, mutta se oli matkalaisille yleensä aivan liian kallis.

Tavallinen kansa ajoitti yleensä markkina- ja veromatkansa talveen, jolloin oli enemmän vapaa-aikaa, reellä saattoi vetää isompia kuormia ja järvenjäillä, soilla ja pelloilla kulkevia talviteitä pääsi paljon maanteitä suorempaa reittiä. Talonpojat (tai heidän renkinsä) kulkivat omilla hevosilla koko matkan ja yöpyivät matkan varren kylissä säätyveljiensä nurkissa. Tämä taas johti usein pitkäkestoisiin ystävyyssuhteisiin ja miksei puolisoitakin joskus tarttunut matkan varrelta mukaan. Kesäisin voitiin tietysti yöpyä ulkonakin, mutta talviolosuhteisiin sopivia yöpymisvälineitä tai taitoja ei juuri kellään ollut. Maantien varrella saattoi olla petoja tai rosvoja, mutta tapaturmainen loukkaantuminen oli huomattavasti yleisempää ja tarkoitti

Kertomuksia teistä -näyttelyn aikanavigaattori päästää museovieraan kokeilemaan itse, miten matkan teko Suomessa on aikojen saatossa muuttunut. Kuva: Mediakettu yleensä matkan keskeytymistä tai hevosen tapauksessa suurempiakin ongelmia.

Mobilian Kertomuksia teistä -näyttelyssä on esillä aikanavigaattori, joka konkreettisesti kertoo, miten liikkumisen nopeus tai liikkumisen mahdollisuudet ovat muuttu-

neet. Samalla se kertoo kartan avulla, miten paljon Suomen tiestö on kehittynyt.

KERTOMUKSIA TEISTÄ ON MOBILIAN PYSYVÄ NÄYTTELY.

litografian mukaan. Pääosa kulkijoista on sotilaita. Upseerit kulkevat reellä tai hevosella, mutta tavallisen rivisotilaan osa on kävellä. (Paul Gaimard: Voyages en Scandinavie, en Laponie, au Spitzberg et aux Feröe pendant les années 1838, 1839 et 1840. Pariisi 1842–52. Kuva 229 Ville de Helsingfors (Finlande), osasuurennos, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Antellin kokoelmat).

Helsinkiin saapuvia matkaajia talvella 1830-luvulla Barthélemy Lauvergnen

MIKKO PENTTI

RALLIMUSEON YSTÄVÄT tapahtumien takana

Rallin ystävien Suurajot järjestetään kuluvana vuonna kolmannen kerran. Kaikille avoimen ilmaistapahtuman järjestää Rallimuseon ystävät ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Marko Mäkinen kertoo yhdistyksen hallituksen saaneen idean tapahtumaan Englannissa vuosittain järjestettävästä Goodwood Festival of Speed -tapahtumasta.

– Alkuperäistapahtuma kestää useamman päivän ja kunnioittaa autourheilua koko laajuudeltaan. Me päädyimme yksipäiväiseen tapahtumaan ja keskitymme ralliautoiluun, Mäkinen taustoittaa.

SUURAJOT KAIKKIEN MIELEEN

Tapahtuman tavoitteena on tehdä Rallimuseota tunnetuksi ja kunnioittaa suomalaisia rallikuljettajia ja heidän rallikalustoaan.

– Tapahtuman avulla olemme tuoneet autotallien kätköistä hienoja ralliautoja yleisön nähtäväksi. Tapahtuma on myös merkkikerhoille mainio tilaisuus esitellä kalustoaan ja toimintaansa, Marko Mäkinen sanoo.

Tapahtumalle on selvästi ollut tilausta yleisömäärästä päätellen. Myös tähtikuljettajat ovat pitäneet tapahtumasta, jossa kaikenlainen ralliväki tapaa vuosikymmenten ajalta toisiaan.

– Ensimmäisessä tapahtumassa mukana ollut Rauno Aaltonen sanoi tilaisuuden lopuksi, että hän tulee varmasti myös toiseen tilaisuuteen. ”Vai aiotteko kieltää sen?” hän kysyi. No emme tietenkään aikoneet! Mäkinen paljastaa ja jatkaa, – myös toisen tilaisuuden tähdet Ari Vatanen, Simo Lampinen ja Tapio Rainio totesivat ajojen jälkeen, että onneksi lupasivat lähteä mukaan!

Elokuun viimeisenä sunnuntaina Mobilian pihamaalla järjestettävän Rallin ystävien Suurajojen suunnittelu on jo hyvällä mallilla.

– Olemme todella iloisia, että tähtikuljettajat ovat kiinnostuneita tapahtumastamme. Tänä kesänä paikalle saapuu ralliautoilumme tähtikuljettajia kalustoineen etenkin 1970- ja 1980-luvuilta, Mäkinen lupaa.

JÄSENILLE ERITYISTILAISUUKSIA

Rallimuseon ystävät ry järjestää vuosittain myös vain jäsenilleen tarkoitetun Rallin illan. Timo Pulkkisen haastateltavina ovat vierailleet Rauno Aaltonen ja Simo Lampinen sekä Eeva Heinonen ja Minna Sillankorva.

– Rallin illoista on tullut yksinomaan positiivista palautetta, Marko Mäkinen kertoo.

Yhdistyksen jäsenille on luvassa myös uutta.

– Jäseniltä tuli toive, että Rallimuseon ystävät voisivat tutustua autourheilupainotteisiin yksityismuseoihin. Tälle vuodelle jäsenille onkin luvassa ensimmäinen vierailu, mutta kohdetta ei ole vielä paljastettu, Mäkinen myhäilee.

RALLIN YSTÄVIEN SUURAJOT MOBILIASSA SUNNUNTAINA 27.8.2023 KLO 12–16.

ELINA TOUKOLA

Timo Pulkkinen haastatteli Ari Vatasta Rallin ystävien Suurajoissa elokuussa 2022. Kuva: Janne Kähkönen

LähiTapiolan autovakuutus on Pirkanmaan suosituin: Traficom ja ajoneuvojen rekisteröintitilasto. Palveluntarjoaja: LähiTapiola Pirkanmaa.

Rallimuseo tien päällä

PETRI NIEMENMAA

Rallimuseo on ollut mukana Suomen MM-rallissa Jyväskylässä joka vuosi siitä lähtien, kun Rallimuseon toiminta aloitettiin Mobiliassa vuonna 2016. Yleensä Rallimuseo on ollut Jyväskylässä esillä konseptilla, johon on kuulunut useamman vanhan ralliauton oma osasto Paviljongin kilpailukeskuksen sisätiloissa, Jyväskylän keskustassa Harjun EK:lla ajettujen historic-näytösajojen organisointi ja vuotuisten Rallimuseon Rally Hall of Fame -nimitysten julkistaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet.

METSÄÄN KUITENKIN MENTIIN

Vuoden 2022 osalta päätettiin kuitenkin jalkautua reitille ja lähteä rallipätkille metsään. Toki myös kilpailukeskukseen rakennettiin ennen rallin alkua Rallimuseon osasto koko rallin ajaksi. Osastolla esiteltiin neljä vuoden 2022 Rally Hall of Fame -nimityksen saanutta henkilöä: Cesare Fiorio, Miki Biasion, Juha Piironen ja Ilkka Kivimäki.

– Kaikki ihmiset eivät käy Paviljongissa. Eri pätkillä nähdään eri ihmisiä, ja ne kovimmat rallifanit, joille itse ralli eikä niinkään markkinahumu on tärkeää, ovat rallin aikana reitin varrella metsissä. Halusimme heidän joukkoonsa, kommentoi Rallimuseon Matti Vinha.

Niinpä valittiin kolme eri Ralliareenaa, joille vietiin aito Markku Alénin 70-luvun Volvo 142 kolmena eri päivänä.

– Homma toimi yllättävän hyvin ja vastaanotto oli positiivinen, nähtiin paljon uusia ihmisiä ja Markun uraan liittyvä aito Volvo ja sen historia herätti paljon kiinnostusta, Matti kertoo ja naurahtaa, – samalla kyllä koettiin pikkuteiden suuret ruuhkat pitkällä traileriyhdistelmällä liikkuessamme.

Hotellilla oltiinkin yleensä vasta pari tuntia suunniteltua myöhemmin, kun

tuhannet ihmiset lähtivät samaan aikaan liikkeelle rallireiteiltä. Pahimmat ruuhkat koettiin kilpailun päätöspätkältä Ruuhimäeltä sunnuntaina poistuttaessa.

– Parin tunnin jonotuksen jälkeen olimme edenneet vasta muutaman sata metriä. Mutta onneksi ei ollut kiire kuin kotiin, Matti hymyilee.

TEKEMISTÄ VAILLE

Onnistunut toteutus vaati kunnon suunnittelun.

– Kävin alkukesästä jo ennakkoon tutustumassa Ralliareenoiden ympäristöihin paikan päällä ja ajoin siirtymät läpi. Samalla katsoin, minne yleensä pääsee traileriyhdistelmällä ja minne taas ei kannata nenäänsä työntää, Matti kertoo. Tämä yhden työpäivän vaatinut katselmus auttoi oleellisesti toteutuksen, aikataulun ja ajoreittien suunnitteluun.

OPPI EI OJAAN KAADA

Kuten yleensä, ensimmäisestä kerrasta jää kuitenkin aina parannettavaa.

– Majoitusjuttua täytyy vähän enemmän miettiä. Nyt tukikohtamme oli Jyväskylän keskustassa. Nukkuminen jää vähiin, kun hotellilla ollaan edelliseltä pätkältä Jämsän seudun perämetsistä puolen yön jälkeen ja aamulla on lähtö viiden aikaan seuraavalle pätkälle taas jonnekin Jämsän perämetsiin, Matti miettii.

Onneksi Jyväskylän majoituspaikat ovat rallin aikana joustavia, ja aamiaiskassin saa kivuttomasti mukaan, jos lähtö on ennen virallista aamiaisaikaa. Lisäksi osaston näkyvyyttä Ralliareenan pellolla pitää parantaa ja kehittää.

– Kun ympärillä on paljon porukkaa, matalat elementit hukkuvat yleisömassan taakse. Mutta ensi kerralla olemme ehdottomasti jälleen pätkillä, pohtii Matti positiivisin mielin.

Mikä vastuumuseo oikein on?

Vastuumuseolla tarkoitetaan museota, jolla on valtakunnallinen vastuu:

• toteuttaa valtakunnallista museotoimintaa erikoisalallaan;

• kehittää ja edistää kulttuuriperintötyötä ja museoiden yhteistyötä erikoisalallaan;

• toimia erikoisalansa kulttuuriperinnön valtakunnallisena asiantuntijana;

• ylläpitää ja edistää erikoisalansa kansainvälisiä yhteyksiä;

• edistää erikoisalansa kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta.

Vastuumuseot toteuttavat näitä tehtäviä hyvin eri tavoilla, mutta yhteisenä ajatuksena on, että valtakunnallisella työllä tarkoitetaan museon seinien ulkopuolella tehtävää toimintaa. Tämä voi olla esimerkiksi näyttelyiden järjestämistä, muiden saman alan museoiden yhteistyön koordinointia tai museon kokoelman ulkopuolisen kulttuuriperinnön asiantuntijana toimimista. Nykyään on oleellista myös, että kulttuuriperintö on helposti saatavilla sekä asiantuntijoille, että suurelle yleisölle. Tieliikenteen vastuumuseoksi nimetty Mobilia toteuttaa näitä tehtäviä esimerkiksi tekemällä yhteistyötä muiden tieliikennettä esittelevien museoiden kanssa Automuseoiden neuvottelukunnan kautta tai tallentamalla ja esittelemällä valtion tienpidon historiaa ja kulttuuriperintöä ELY-keskusten ja Väyläviraston kanssa. Rallihistorian esittäminen Jyväskylän MM-rallin yhteydessä on myös yksi vastuumuseotoiminnan muoto.

Kivimäen Ilkka kävi Paviljongin kilpailukeskuksessa Rallimuseon osastolla signeeraamassa oman Rally Hall of Fame -taulunsa. Kuva: Petri Niemenmaa

Perjantaina oltiin Sahloinen–Moksi-Ralliareenalla hyvissä ajoin ja tilaa oli. Muutaman tunnin päästä ympärillä olikin arviolta pari tuhatta ihmistä. Kuva: Petri Niemenmaa

B-RYHMÄ 1982–1986

PETRI NIEMENMAA

B-ryhmän aikakausi alkoi virallisesti vuonna 1982 ja sai lyhyen elinkaarensa aikana tarunhohtoisen maineen. Eikä mikään ihme: kun kerran on kokenut keskisuomalaisella metsäpätkällä B-ryhmäläisen kaukaa lähestyvän moottorin äänen ja muutamassa hetkessä ohi kiitäneen tulta syöksevän ja kovaa pauketta pitävän ralliohjuksen, ei moneen eri aistiin vaikuttanutta elämystä voi unohtaa.

AUTOTEHTAAT INNOSTUIVAT

B-ryhmä sai isot autotehtaat innostumaan ja kehittämään kilpa-autojaan. Audi oli tullut nelivetoisella Quattrolla 80-luvun alussa ralliin mukaan ja oli heti mukana myös B-ryhmän kilpavarustelussa, ensin pitkällä Quattrolla ja myöhemmin 1983 lyhyemmällä Sport Quattrolla. Lancia tuli myös kisaan mukaan jo 1982, ensin Lancia Rally 037:lla ja myöhemmin Lancia Delta S:lla. Ford kehitteli RS200-autoa. Peugeot esitteli helmikuussa 1983 keskimoottorilla varustetun 205 Turbo 16-autonsa. Mukana olivat myös Porsche 911 SC RS:llä, Re -

nault Maxi 5 Turbolla, Citroën Visalla, Lada VFTS:llä, MG Metrolla, Datsun 240 RS:llä, Opel niin Asconalla kuin Mantalla, Skoda 130 LR:llä ja Toyota Celicalla. Oi niitä aikoja.

SURULLINEN LOPPUSUORA

Vuonna 1985 B-ryhmä kukoisti parhaimmillaan, mutta kausi 1986 mullisti nopeasti kaiken. B-ryhmän autot kehittyivät lopulta liian nopeiksi, mikä johti vakaviin onnettomuuksiin ja luokan kieltämiseen vuonna 1986. Tähän vaikutti erityisesti suomalaisen rallikuljettajan Henri Toivosen ja hänen kartanlukijansa Sergio Creston kuolemaan johtanut onnettomuus Korsikan rallissa

2.5.1986. Syytä onnettomuuteen ei saatu koskaan selville. Muita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia B-ryhmän kilpa-autoilla olivat Attilio Bettegan ulosajo vuotta aikaisemmin Korsikalla, Joaquim Santosin ulosajossa Portugalin rallissa vuonna 1986, jolloin neljä katsojaa kuoli ja kymmeniä loukkaantui, sekä Marc Surerin ulosajo 1986 ADAC Hessen Rallyessa, jolloin hänen kartanlukijansa Michel Wyder menehtyi.

Tukka tuulessa – avoautoja joka lähtöön

PETRI NIEMENMAA

Ensin oli Amerikan unelmia, sitten oli tarjolla Brittihelmiä. Siitä jatkettiin Menevällä menolla, jonka jälkeen vuoroon tuli italialaisella tyylillä Bella Bella. Ja nyt kurvaillaan avoautoilla Mobilian Fenno Gallerian uusimmassa Tukka tuulessa -teemassa. Vauhtia ja vapautta symboloivat avoautot ovat olleet aina melko marginaalisia, mutta merkin mielikuviin vahvasti vaikuttaneita automalleja koko autoilun historian ajan. Sen takia lähes kaikki automerkit ovat niistä omia näkemyksiään myös valmistaneet. Ja vaikka Suomen säät eivät koskaan ole olleet avoautolle otollisimmat, niin kyllä niitä yllättävän moneen lähtöön on tännekin päätynyt.

HERALDISTA CORVETTEEN

Fenno Gallerian Tukka tuulessa -avoautonäyttely esittelee kymmenen hyvin erilaista näkemystä avoautosta. Nähtävillä on niin perhekäyttöön soveltuvia vaihtoehtoja, kuten Triumph Herald tai Saab 900 Turbo, kuin urheilullisia kaksipaikkaisia, kuten Chevrolet Corvette tai Alfa Romeo Spider. Harvinaisempia ovat alun perin umpimallista taidokkaasti avomalliksi tehty futuristinen Citroën SM sekä 50-luvun alun Teräsmies-elokuvassakin roolihahmo Lois Lanen autona vieraillut sympaattinen ”sämpylä” Nash Rambler Landaulet Cus-

tom. Tukka tuulessa -teeman avoautot ovat Galleriassa nähtävillä elokuun loppuun saakka.

SEURAAVAKSI RANSKALAISET

KAIKILLA MAUSTEILLA

Mobilia on tuottanut Galleriaan vuoden 2018 Amerikan unelmia -teemasta lähtien vuosittain vaihtuvan pienoisnäyttelyn, johon tulee aina kymmenen valikoitua teeman mukaista autoa. Teema rakentuu jonkin valmistusmaan, tyylisuunnan tai muun yhdistävän tekijän ympärille. Teemalla pyritään siihen, että Galleriassa on joka vuosi riittävästi uutta nähtävää. Kymmenen teemaan kuuluvan auton lisäksi Galleriassa on aina esillä myös 30 ajoneuvon Mobilian klassikot -näyttely, jossa on kalustoa eri vuosikymmeniltä ja moneen eri lähtöön. Gallerian seuraava teema on päätetty, ja se on nimeltään Ranskalaiset kaikilla mausteilla. Se avataan lokakuussa 2023.

Jos tallissasi on kiinnostava ranskalainen auto, jonka haluaisit yleisön nähtäville ja noin vuodeksi hyvään säilytykseen, ole yhteydessä elokuun alkuun mennessä: Petri Niemenmaa puh. 0400 425063 petri.niemenmaa@mobilia.fi.

RALLIMUSEON TÄMÄN KAUDEN MERKITTÄVIN UUTUUS ESITTELEE B-RYHMÄN LYHYEN, MUTTA KIEHTOVAN HISTORIAN. OSIO AVATAAN KESÄKAUDELLE 2023.

Yli 50 vuotta sitten, vuonna 1970 markkinoille tullut eksoottinen Citroën SM näyttää edelleen hyvin futuristiselta.

Kuva: Petri Niemenmaa

Yksi B-ryhmän valtiaista oli Lancia, ensin kuvan Lancia 037:lla ja myöhemmin Lancia Delta S4:lla. Kuva: Marko Mäkinen

Etualan Fiatin avomalli on harvinaisen 850 Spiderin pohjalta tehty vieläkin harvinaisempi erikoisversio 850 Spider Vignale. Ja taustalla häämöttää monelle paljon tutumpi Triumph Herald. Kuva: Petri Niemenmaa

Anssi Kasitonni: MUSTA VIIVA

ANNI ANTILA

Mistä liikenteessä ja ajoneuvoissa saamme innostua ilmastokriisin aikana? Miten voimme ymmärtää identiteettejä ja alakulttuureita? Onko hyväksyttävää innostua vauhdista ja vaaran tunnusta, kuten jo antiikin ajoilta asti olemme ihmisinä tehneet? Mobiliassa tartutaan näihin kysymyksiin rohkeasti ja hyväntuulisesti Anssi Kasitonnin näyttelyssä Musta viiva

Vanhan viisauden mukaan vauhti ja nopeus ovat eri asioita. Joskus vauhdin tuntu on läsnä, vaikka ei liikkuisikaan. Siltä ainakin toisinaan tuntuu Anssi Kasitonnin kiiteltyjen ja palkittujen teosten äärellä. Näyttely ei kuitenkaan kerro vain kuminpoltosta, vaan ennen kaikkea kokemuksista ja suhteestamme menneisyyteen.

Kangasalan Sahalahdella asuva Anssi Kasitonni yhdistää taidetta ja huumoria. Käsillä olevista materiaaleista tehdyt teokset toistavat hänen tuotannossaan populaarikulttuuria kaikilta kanteiltaan, mutta autoilukulttuurilla on koko ajan ollut hyvin keskeinen rooli hänen tuotannossaan.

Anssi, mistä teoksesi saavat teemansa?

– Tämä on vaikea kysymys. On tyl-

TAMPERE

sä sanoa, että ympäröivästä maailmasta, mutta sieltä ne jollain tavalla tulevat. Ne kuitenkin antavat johonkin tuttuun asiaan vaihtoehtoisen selityksen – yllättävän näkökulman. Arkisia juttuja voi tarkastella mahdollisimman monelta kannalta, usein huumorin kautta.

Työskenteletkö suunnitelmallisesti, vai annatko taiteelliselle inspiraatiolle vallan?

– Aika suunnitelmallisesti lähden liikkeelle, mutta olen ”ei tullut takkia, tuli liivit” -tyyppinen mies. Teos lähtee järkevästi liikkeelle, mutta usein päädyn sivupolulle. Liivit kuitenkin usein istuvat paremmin kuin aluksi ajateltu takki. Joskus toki yllättyy myös huonoon suuntaan, mutta yleensä lopputulos on mielenkiintoisempi kuin mitä lähdin etsimään.

Millainen oli Anssi Kasitonnin tie taiteilijaksi?

– Paperilla aika suoraviivainen: menin taidekouluun ja valmistuin taiteilijaksi. Käytännössä ajattelen, että taiteilijuus kaivetaan kliseisesti esiin nuoresta pitäen. Ei hirveästi eroa viritellä mopoa ja tehdä kuvanveistoa. Harmillisesti taiteella on sel-

Anssi Kasitonnin teos Trans/Am on yksi Musta viiva -näyttelyn veistoksista.

Kuvassa taiteilija vielä yleisön silmiltä peitetyn teoksen vierellä näyttelyn rakennusvaiheessa. Kuvat: Anni Antila

lainen asema, että moni sellainen, jolla on halu tehdä käsillään, ei uskalla lähteä taiteilijaksi. Itsekin pidin aluksi taideopintoja korkealentoisina, mutta sitten tajusin, että tämä on juuri sitä samaa, mitä olen tehnyt aina.

Mitä näemme Mustassa viivassa – mihin kannattaa varautua?

– Kantsii varautua siihen, että siellä menneisyyden pop-kulttuuri ja autoilu-

kulttuuri lyövät kättä. Autokulttuuri edustaa ehkä ennemmin 70–80-lukuja kuin tätä hetkeä. Mennyt aika on kuitenkin aina kokijasta kiinni ja katsomme asioita tämän hetken silmin.

ANSSI KASITONNI: MUSTA VIIVA MOBILIAN LOSSISALISSA 11.3.–17.12.2023.

Rahtarit ry täyttää 50 vuotta

JUHLAVUODEN KUNNIAKSI OLEMME KUMMIEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI Tuetaan yhdessä lasten ja nuorten mielenterveystyötä!

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY

Lahjoita ja tee hyvää kanssamme! oma.kummit.fi/team/rahtarit-ry

LIITY.RAHTARIT.FI

Liity suureen Rahtariperheeseen ja nauti n. 900 Rahti-Rastin tarjoamista eduista, käy edulliset ammattipätevyyden jatkokoulutukset, hanki Rahtaritputiigista rahtarivaatteet, osallistu tapahtumiin ja lue 6 krt vuodessa kotiisi tulevaa Rahtarit-lehteä.

Tuhansia töitä, valvottuja öitä –Rahtarit ry 50 vuotta kuljettajien tukena- juhlanäyttelymme on avoinna 11.3.–17.12.2023 Mobiliassa. Tervetuloa Mobiliaan!

Automuseoiden neuvottelukunnan kuulumisia

ANNI ANTILA

LIESJÄRVEN MOPOMUSEO

Liesjärven Mopomuseo on Tammelan Liesjärvellä, entisen metsäoppilaitoksen ja nykyisen Eräkeskus Metsäkoulun alueella. Mopomuseo on saanut alkunsa kahden ahkeran mopoharrastajan, Heikki Tapanin ja Mauri Vilkmanin, omista kokoelmista. Liesjärven Museoyhdistys ry:n mopomuseossa on sen aiemmissa tiloissa ollut kaikkiaan yli 150 mopoa ja muutamia moottoripyöriä.

Erityistä mopomuseon kokoelmissa on niiden laajuuden lisäksi merkkien ja mallien monipuolisuus. Mopojen suomalaiseen kulta-aikaan vuoden 1958 mopoasetuksesta aina 1960-luvun jälkimmäiselle puoliskolle Suomeen tuotiin tai täällä koottiin satoja erimerkkisiä ja -mallisia mopoja. Ihan kaikkia näistä ei sentään Liesjärveltäkään löydy, mutta esimerkiksi kotimaisen Soliferin tuotanto on hyvin katettu.

Heikin ja Maurin ajoneuvoista osa on entisöity, mutta huomattavan monet on säilytetty autenttisina, toki puhdistettuina, suojattuina ja teknisesti kunnostettuina. Museon yhteydessä on varasto- ja verstastiloja, joihin uusia hankintoja hankitaan aina tilaisuuden tullen.

Mopomuseo on ollut talven suljettuna, ja museon pitäjät ovat keskittyneet sekä ajokkien että uusien museotilojen rakentamiseen. Odotettavissa on, että Liesjärven mopomuseo avaa keväällä ovensa uusissa tiloissa, edelleen toki Tammelan Liesjärvellä, Eräkeskus Metsäkoulussa.

VUODEN AJONEUVOMUSEO

Automuseoiden neuvottelukunta valitsee vuosittain jäsenistään erityisen ansioituneen museon Vuoden Ajoneuvomuseoksi. Perinteisesti valinta julkistetaan keväällä

Lahden Classic Motor Show'ssa ja valinnan tunnusmerkiksi valitulle luovutetaan

tuntuva kiertopalkinto, kilometripylväs. Ensimmäinen valinta tehtiin vuonna 2017.

Vuonna 2022 Vuoden Ajoneuvomuseoksi valittiin Riku Roudon Suomen Moottoripyörämuseo Lahdesta. Valintaan johtivat Rikun uraauurtava ennakkoluulottomuus ja pitkäjänteisyys Moottoripyörämuseon isänä.

Tämän vuoden valinta julkistetaan Classic Motor Show'ssa sunnuntaina 7.5. Mobilian osastolla – kannattaa suunnata paikalle!

Automuseoiden neuvottelukunta on Suomessa toimivien moottoriajoneuvomuseoiden yhteistyöelin. Se aloitti toimintansa vuonna 2007. Neuvottelukunnan tavoite on keskinäisen yhteistyön kehittä-

minen, yhteinen viestintä ja toisilta oppiminen.

Neuvottelukuntaan kuuluu 21 ajoneuvomuseota. Neuvottelukunnan koordinaattorina toimii tieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo Mobilia opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Museovirasto on osallistunut asiantuntijana neuvottelukunnan työhön.

Teillä mukana ABC

Liesjärven mopomuseon kokoelmat ovat erittäin laajat ja monipuoliset. Kuva: Anni Antila/Mobilia

TAPAHTUMAKALENTERI 2023

MAALIS–HUHTIKUU

Lauantaina 11.3. Tuhansia töitä, valvottuja öitä – Rahtarit ry kuljettajien tukena 50 vuotta- ja Anssi Kasitonnin Musta viiva -näyttelyt avautuvat yleisölle Mobiliassa. Lisäksi Kertomuksia teistä, Rallimuseo, Tarinoita siirtotyömailta, Tukka tuulessa ja Mobilian klassikot avoinna klo 10–16.

• Lauantai 18.3. Winter Swap Meet, Teivon ravikeskus, FHRA Tampereen seutu, fhra-tre.net

• Lauantai–sunnuntai 22.–23.3. Väylät ja liikenne Hämeenlinnassa. Mobilia mukana tapahtumassa.

• 1.–27.4. Vehoniemen Automuseo avoinna klo 10–17, 1.4. alkaen Suomessa tehdyt mopot -näyttely yhteistyössä Veteraanimoottoripyöräklubi ry:n kanssa, www.automuseo.com

• Perjantai–sunnuntai 7.–9.4. American Car Show Helsingissä, FHRA.

• Lauantai–sunnuntai 22.–23.4. Hot Rod & Rock Show Tampereella. Mobilia mukana tapahtumassa.

• 28.4–10.9. Vehoniemen Automuseo avoinna klo 10–17

OPASTUKSILLA NÄYTTELYT

AVAUTUVAT HELPOSTI:

KESÄAIKAAN PÄIVITTÄISET

YLEISÖOPASTUKSET

RALLIMUSEOON JA TUHANSIA

TÖITÄ, VALVOTTUJA ÖITÄ

TOUKOKUU

Mobiliassa avoinna Tuhansia töitä, valvottuja öitä; Musta viiva; Kertomuksia teistä; Rallimuseo; Tarinoita siirtotyömailta; Tukka tuulessa ja Mobilian klassikot klo 10–16. Rahtarit-liikennepuisto avoinna toukokuussa viikonloppuisin klo 10–15.

• Maanantai 1.5. Rahtarit-liikennepuiston ajokauden avajaiset Mobiliassa sekä vappulounas

• Maanantai 1.5. Vappuajelu Tampereen Hämeenpuistosta Mobiliaan, Tampereen seudun mobilistit

• Maanantai 1.5. Vappu Vehoniemellä: simaa ja harrasteajoneuvoja

• Lauantai–sunnuntai 6.–7.5. Classic Motor Show Lahdessa. Mobilia mukana tapahtumassa.

• Keskiviikko 10.5. Vehoniemen Automuseo 40 v. sekä Pirkanmaan paras museoajoneuvon entisöinti palkitaan Olavi Sallinen -palkinnolla Vehoniemen Automuseolla klo 18, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 13.5. Minien kesäkauden avaus Mobiliassa

• Sunnuntai 14.5. Äitienpäivälounas Mobiliassa

• Tiistai 16.5. Pyhimyskerho 30 vuotta -kokoontuminen

Vehoniemen Automuseolla klo 17

• Lauantai 20.5. Kesäkukkacruising, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 20.5. Museoiden yö Tampereella ja Kangasalla, Mobilia mukana tapahtumassa.

• Sunnuntai 21.5. Motoristin kesä alkaa Kangasalta. Motoristimessu Kangasalan kirkossa, jonka jälkeen ryhmäajo Vehoniemen Automuseolle. Järj. Kangasalan seurakunta, Vehoniemen Automuseo ja MC Rento

• Maanantai–keskiviikko 22.–24.5. Pohjolan bussimatka: kuusi ajoneuvomuseokohdetta, Tampereen seudun mobilistit

• Perjantai–sunnuntai 26.–28.5. Mama’s Classics, Vaihmalan hovi, www.mamasclassic.fi

• Sunnuntain 28.5. Kangasalan Kevät-Restauranta Mobiliassa, Tampereen seudun mobilistit

KESÄKUU

Mobiliassa avoinna Tuhansia töitä, valvottuja öitä; Musta viiva; Kertomuksia teistä; Rallimuseo; Tarinoita siirtotyömailta; Tukka tuulessa; Mobilian klassikot sekä Rahtarit-liikennepuisto klo 10–18.

• Maanantai 5.6. Harrasteajoneuvokerhojen kokoontuminen Restaurannassa klo 16, Tampereen seudun mobilistit, FHRA Tampereen seutu, Mansen Masinistit, Pirkanmaan Volkkariyhdistys ja Vehoniemen Automuseo

• Lauantai 10.6. Kurvaa Kangasalle Mobiliassa ja Vehoniemen Automuseolla, joiden välillä kurvaillaan Suomen linja-autohistoriallisen seuran veteraanibusseilla. Vehoniemellä järjestetään pienoismallipäivä. Mobilian pihamaalla palkitaan tapahtuman kurvikkain, kantikkain, vauhdikkain ja linjakkain ajoneuvo. Mukana myös Vanhat Velot.

10.6.2022

KURVAA KANGASALLE:

TÄYNNÄ OHJELMAA

AJONEUVO-

HARRASTAJILLE JA

KAIKILLE AUTOISTA KIINNOSTUNEILLE.

• Lauantai 10.6. SAHK:n retkeilyajo Porissa

• Lauantai 17.6. Kielder Forest Rally, UK. Elävä Rallimuseo mukana tapahtumassa.

• Lauantai 17.6. Näsijärviajo, Tampereen seudun mobilistit

• Perjantai 23.6. Juhannusaaton yökahvila Vehoniemen Automuseolla klo 24 asti säävarauksella.

• Maanantai–sunnuntai 26.6.–2.7. Lasten Löytöretki Kangasalla, Mobilia ja Vehoniemen Automuseo mukana tapahtumassa.

• Torstai 29.6. Halvatun papat -ajoretki Rautajärvelle mopomuseoon, lähtö Mobiliasta klo 17, Tampereen seudun mobilistit

HEINÄKUU

Mobiliassa avoinna Tuhansia töitä, valvottuja öitä; Musta viiva; Kertomuksia teistä; Rallimuseo; Tarinoita siirtotyömailta; Tukka tuulessa; Mobilian klassikot sekä Rahtarit-liikennepuisto klo 10–18.

• Lauantai 1.7. Volvo-harrastajien kesätapaaminen Mobiliassa

• Tiistai 4.7. Ajoretki Vääksyn (Asikkala) harrasteajoneuvotapaamiseen, lähtö Mobiliasta klo 12, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 8.7. Kesä-Restauranta Teivon ravikeskuksessa, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 8.7. Racecoast Rockin’ Fest #12, Kisaranta

• Torstai 13.7. Ajoretki Hämeenkyröön, lähtö ABC Teivo klo 16:30, Tampereen seudun mobilistit

• Maanantai 17.7. Ajoretki Ahvenistolle, lähtö Mobiliasta klo 16, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 22.7. Pienoismalli- ja peräkonttikirppistapahtuma yhteistyössä

FHRA Tampereen seudun kanssa Mobiliassa

• Keskiviikko 26.7. Ajoretki Raurasta Tehryt -tapahtumaan Laviaan, lähtö ABC Kolmenkulma klo 15, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai–sunnuntai 29.–30.7. Vetouistelun harjoituskilpailut Mobilian rannassa, Längelmäveden uistelijat

TAPAHTUMAMUUTOKSET MAHDOLLISIA!

Tarkista tapahtumien toteutuminen tapahtumanjärjestäjän nettisivuilta ennen tapahtumaa!

ELOKUU

Mobilia avoinna 14.8. asti klo 10–18, 15.8. alkaen klo 10–16. Rahtaritliikennepuisto avoinna 14.8. asti joka päivä klo 10–18, 15.8. alkaen viikonloppuisin klo 10–16.

• Torstai–sunnuntai 3.–6.8. Secto Rally Finland, Jyväskylän ympäristö. Rallimuseo mukana tapahtumassa.

• Torstai–sunnuntai 3.–6.8. Vetouistelun SM-kilpailut Mobilian rannassa, Längelmäveden uistelijat

• Torstai–lauantai 10.–12.8. Lahti Historic Rally. Elävä Rallimuseo mukana tapahtumassa.

• Torstai 10.8. Museoiden ilta Kangasalla, Mobilia ja Vehoniemen Automuseo mukana tapahtumassa.

• Perjantai 11.8. Chevrolet Corvette Klubin 30-vuotisjuhla-ajo poikkeaa Vehoniemen Automuseolla

• Lauantai 12.8. Kanttiautokruising lähtö klo 11 Tampereen Hämeenpuistosta

Mobilian kautta Vehoniemen Automuseolle, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 19.8. Pikkola-piknik, harrasteajoneuvotapaaminen & peräkonttikirppis

Pikkolan koulun omenatarhassa. Tampereen seudun mobilistit, FHRA Tampereen seutu, Pirkanmaan Volkkariyhdistys ja Vehoniemen Automuseo.

• Lauantaina 26.8. Kangasalan Syys-Restauranta Mobiliassa, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 26.8. VehoniemiAjo starttaa Vehoniemeltä ja päättyy Mobiliaan

• Lauantai 26.8. Mersut.-tapahtuma Mobiliassa

• Sunnuntai 27.8. Rallin ystävien Suurajot vol. 2 Mobiliassa

PARAKKIKYLÄN

OVET AVAUTUVAT YLEISÖOPASTUKSELLA KESÄKESKIVIIKKOISIN

SYYS–JOULUKUU

Mobiliassa avoinna Tuhansia töitä, valvottuja öitä; Musta viiva; Kertomuksia teistä; Rallimuseo; Tarinoita siirtotyömailta ja Mobilian klassikot klo 10–16. Rahtarit-liikennepuisto suljettu.

• Lauantaina 2.9. Falunin retki, Tampereen seudun mobilistit

• 11.9.–17.12. Vehoniemen Automuseo avoinna klo 10–17

• Tiistai 12.9. Pyhimyskerhon kokoontuminen Vehoniemen Automuseolla klo 17

• Perjantai–sunnuntai 13.–15.10. San Marino Rallylegend.

Elävä Rallimuseo mukana tapahtumassa.

• Lauantaina 30.9. Valtakunnallinen Museoliitto 100 vuotta -päivä Mobiliassa

• Lauantai 8.10. October Swap Meet, Teivon ravikeskus, FHRA Tampereen seutu

• Perjantai–sunnuntai 27.–29.10. Nalle-päivät Mobiliassa

• Torstai–lauantai 2.–4.11. Historic Acropolis Rally, Kreikka. Elävä Rallimuseo mukana tapahtumassa.

• Sunnuntai 12.11. Isänpäivälounas Mobiliassa

• 1.–17.12. Vehoniemen Automuseon Joulupuoti ja Joulupuuropäivät

• Lauantai 9.12. Motoristin joulupuuro Vehoniemen Automuseolla klo 15

• Lauantai–sunnuntai 9.–10.12. Vehoniemen Automuseon Joulumyyjäiset klo 10–15

• Lauantai–maanantai 9.–18.12. East African Safari Classic Rally, Kenia. Elävä Rallimuseo tutustumassa tapahtumaan.

TOISTUVAT

• 28.4.–10.9. Vehoniemen Automuseolla Motoristien iltakahvila kesäperjantaisin klo 19 jälkeen säävarauksella klo 22 asti.

• 2.5.; 6.6.; 4.7.; 1.8. Vehoniemen Automuseolla merkkikohtaisia harrasteajoneuvokokoontumisia, jolloin museo avoinna klo 20 asti (säävaraus klo 19 jälkeen).

• 1.5.–30.9. Tampereen Seudun Mobilistien Mustanlahden kokoontumiset keskiviikkoisin klo 18

MOBILIAN MUSEOKAUPASTA MUISTOT, WANNABEN VAATTEET 50-LUVUN TYYLIIN.

MUISTA MYÖS

WANHOJEN

HERKULLINEN

Elävä Rallimuseo -hankkeen Datsunilla on hieno kisakalenteri suunnitteilla myös vuodelle 2023! Ilkka Kalmanlehto tiimeineen tähtää mm. Kielder Forest Rallyyn ja Acropolikselle. Kenian Safari-ralliin lähdetään oppipojiksi keräämään kokemusta ensi vuotta silmällä pitäen. Hankkeen ideana on ajaa uudelleen vastaavia ralleja, joissa suomalaiset rallitähdet ovat aikanaan olleet.

Datsunin tehdastiimissä ajoivat aikoinaan lentävät suomalaiset Timo Salonen - Seppo Harjanne. Nyt Datsun kulkee heidän renkaanjäljillään. Seuraa matkaa some-kanavillamme!

VERKKOKAUPPAMME WEBSHOP.TRAFIIKKI.FI!

ELÄVÄ

VAHVASTI VANTAALAISTA TAKSIHISTORIAA

HEIDI RYTKY

Mistä tunnistaa tulevaisuuteen katsovan toimijan? Siitä, että osaa katsoa myös peruutuspeiliin. Näin on aina tehnyt Vantaan Taksiautoilijat ry, jonka edellinen historia Maailman parasta taksipalvelua? julkaistiin vuonna 2014.

Vuonna 2021 Vantaalta tuli Mobilialle toive, että koottaisiin koviin kansiin myös lähimenneisyyden historiaa. Tuolle ajanjaksolle osuivat taksialan koko historian ehkä kovimmat iskut ja muutokset. Ei ihme, että kirjan nimeksi valikoitui Kiviä polkimen alla

Suomalainen taksiliikenne alkoi vuonna 1906, kun ensimmäiset kyydit ajettiin vuokra-automobiileilla. Alalle on ollut tyypillistä sekä järjestäytyminen että sääntely. Sääntelyn tarkoituksena on ollut turvata sekä asiakkaiden oikeudet

että autoilijoiden velvollisuudet. Lupia sääntelemällä varmistettiin, että autoilijat pärjäsivät, ja toisaalta asiakkaat saivat kyydin tarvittaessa. Asiakas saattoi myös luottaa turvalliseen kyytiin selkeällä hinnalla. Heinäkuussa 2018 voimaan tullut uusi liikennekaari vapautti markkinat ja muutti alan yhdessä yössä. Kilpailu on koventunut, ja asiakkaan voi olla vaikea vertailla hintoja ja laatua.

Vantaalla lentokenttä on tuonut leivän monelle taksiautoilijalle. Korona-pandemia vei koko alan uuteen alhoon, mutta erityisen kova vaikutus oli Vantaalla, jossa lentoliikenne pysähtyi lähes täysin. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa alaan. Kilpailutuksissa vaaditaan yhä enenevässä määrin päästöttömiä autoja, joiden toimivuus taksialalla ei vielä ole aivan itsestään selvää.

Monipuoliset tapahtuma- ja kokoustilat Näsijärvellä

Ainutlaatuinen kokoushotelli Tampereen Teiskossa, keskellä ei mitään. Juuri siksi meillä on kaikki, mitä onnistuneelta hotellielämykseltä toivot!

tilat 300 kokousvieraalle ja 208 yöpyjälle

10 erilaista kokoustilaa ja erilaisia ryhmätyötiloja

spa-osasto ja rantasauna

maisemaravintola

useita erilaisia aktiviteetteja

Taksilainsäädännön muutos ja taksiliikenteen kilpailutukset koettelivat taksialaa vuonna 2018. Helsinki-Vantaan lentokentällä taksialan mullistus kiristi niin asiakkaiden kuin taksinkuljettajien hermoja. Kilpailuttamalla lentoaseman taksipalvelut Finavia halusi varmistaa, että taksiasemalla olisi aina saatavilla takseja. Kuva: Caro Rantala.

Kaikesta tästä huolimatta Vantaalla suhtaudutaan tulevaisuuteen luottavaisesti. Puheenjohtaja Ari Javanaisen mukaan kriisit ovat tiivistäneet yhteisöllisyyttä ja osoittaneet, että yrittäjää ei jätetä alalla yksin. Vantaalla myös halutaan kehittyä ja olla mukana ilmastotoimissa. Palvelun laatu on ollut vantaalaisille aina tärkeä tavoite, mutta Javanainen pitää sitä erityisenä kilpailuvalttina etenkin nyt. Vaikka yhteisöllinen toiminta ei Suomessa enää entiseen tapaan vedä puoleensa, Javanainen näkee sillä olevan edelleen paikkansa:

– Muuttuvassa maailmassa myös edunvalvonta on edelleen erittäin tärkeää työtä, jota vantaalaiset taksiautoilijat jatkossakin tarvitsevat.

Kiviä polkimen alla julkaistaan alkuvuodesta 2023. Sen on kirjoittanut taksialan historiaan jo edellisessä teoksessa itsensä sisään ajanut tietokirjailija Tuulia Hakala.

Runsaudensarvi Finna.fi

Eikö olisi hienoa, jos olisi paikka, jossa pääsisi katsomaan suurta osaa menneisyytemme aarteita? Kotoa, omalta koneelta tai puhelimelta? Finna.fi on tällainen paikka.

Finna on koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Se sisältää suomalaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen kokoelmia, joita pääsee selaamaan, katsomaan ja etsimään yhden hakupalvelun kautta. Esimerkiksi ajoneuvoharrastajalle aukeaa Finnan eri hakupalveluiden kautta valtava määrä valokuvia liikenteestä ja liikennevälineistä.

Finnan käyttö on helppoa: riittää, kun menee osoitteeseen finna.fi ja kirjoittaa hakupalkkiin etsimänsä asian. Käytössä on myös monia muita rajauskeinoja, kuten ajanjakson tai paikan mukainen haku. Löytöjä voi tallentaa suosikkeihin, kunhan luo Finnaan tunnukset. Myös monien kirjastojen verkkopalvelut ovat nykyään Finnassa. Huomaathan, että vaikka Finnasta löytyy valtava määrä kuvia ja niitä voi helposti tallentaa itselleen, ei niitä voi käyttää vapaasti missä vain. Kuviin liittyy yleensä jonkinlainen merkintä käyttöoikeuksista ja jos sellaista ei näy, käyttöoikeudesta on silti kysyttävä kuvan omistajalta.

Mitä Mobilian aarteita Finna sisältää, valokuva-arkistosta vastaava amanuenssi Anniina Salminen?

Tällä hetkellä Finnasta löytyvät Mobilian ja Tiehallinnon kokoelmat.

Mobilian kokoelma koostuu kuvista, esineistä, ajoneuvoista, arkistomateriaaleista sekä kirjakokoelmista, jotka dokumentoivat suomalaisen autoilun ja tieliikenteen historiaa. Mobilian kokoelmia on Finnassa noin 4 300 valokuvaa, 4 100 kirjaa, 1 600 museoesinettä mukaan lukien ajoneuvot ja noin 830 arkistoaineiston tiedot luetteloituna.

Tiehallinnon kokoelmassa on kuvia, esineitä, ajoneuvoja, arkistomateriaaleja sekä kirjakokoelma. Kokoelma dokumentoi tienhoitoon, teiden ja siltojen rakentamiseen sekä Väyläviraston edeltäjäorganisaatioiden toimintaan liittyvää historiaa.

Tiehallinnon kokoelmasta on Finnassa 14 447 valokuvaa, 3 626 kirjaa, 3 713 museoesinettä sekä 672 dokumentin ja arkistoaineiston tiedot luetteloituna.

Miten aineistot ilmestyvät Finnaan –oliko se kova työ?

Mobilian kokoelmat vietiin Finnaan vuoden 2020 lopulla. Työtä tehtiin Mobilian

Finnasta löytyy muun muassa tämä Sattasen siltatyömaata kuvaava otos vuodelta 1933. Kivet oli tuotu paikalle kuorma-autoilla Kuolpuvaarasta. Kuvassa Risto Lampela hevosineen sekä Martti Holopainen (oikealla). Kuvaaja ei tiedossa. Kuva: Tiehallinnon kokoelmat / Väylävirasto / Mobilia

kokoelmahallintajärjestelmän ja Finnan yhteensovittamisessa ja testiajoissa hyvä tovi, ennen kuin homma alkoi toimia. Kokoelmien laajentaminen Finnaan näkyväksi ei ole enää niin suuren työn ja tuskan takana, kun rajapinta järjestelmien välillä on kerran saatu toimimaan.

Onko Mobilian aineistoja tulossa vielä lisää?

Mobilian ja Tiehallinnon aineistoja tulee koko ajan lisää Finnaan selailtaviksi. Luettelointia ja digitointityötä tehdään näiden kokoelmien osalta säännöllisesti.

Entä jos huomaan virheen esimerkiksi jonkin valokuvan tiedoissa, voinko kertoa siitä jotenkin?

Palautetta on helppo antaa kuvan vieressä olevan palautelinkin kautta, myös kaikenlainen historiatieto otetaan vastaan ilomielin täydentämään kuvan tietoarvoa. Mitä aineistoja Mobiliasta on vielä tulossa Finnaan?

Uutta julkaistavaa kokoelmakokonaisuutta aletaan hahmotella tänä vuonna, mahdollisesti loppuvuodesta Finnaan saataisiin jotain uutta tutkiskeltavaa kuvien muodossa.

Suomessa avustettavalla ajoneuvolla ei ole yläikärajaa!

AUTOLIITON PLUS-JÄSENYYS

Jos matkasi katkeaa, Plus-jäsenenä soitat vain yhteen puhelinnumeroon ja Autoliitto auttaa sinut pulasta.

Oma puhelinnumero, josta apu hoidetaan paikalle 24/7

Henkilökohtainen, ei tiettyyn ajoneuvoon sidottu

Voimassa mikäli jäsen kuljettajana tai matkustajana

Suomeen yksityiskäyttöön rekisteröidyssä ajoneuvossa

Suomessa ja yli 40 Euroopan maassa, myös Venäjällä Ulkomailla avustetaan alle 15-vuotiaita ajoneuvoja

Sisältää:

- tiepalvelu; hinaus, polttoaineen tuominen, renkaanvaihto, AL-akkupalvelu

- tarvittaessa sijaisauto tai muu korvaava kuljetus / majoitus

- auton nouto korjaamolta

- lisäksi kaikki Autoliiton jäsenedut

Lisätietoja ja liittyminen osoitteessa www.autoliitto.fi tai soita 09-7258 4400

MIKKO PENTTI / ANNI ANTILA

EHTA EDUSTUSAUTO

ELINA TOUKOLA

Pertin pajalla Mobiliassa on ollut kunnostettavana Postimuseon kokoelmaan kuuluva Plymouth Satellite vuosimallia 1973. Se on ollut Posti- ja lennätinlaitoksen johtaja Oiva Saloilan edustusauto 1970-luvulla.

– Satellite on tyypillinen aikansa edustusauto, kertoo Mobilian amanuenssi Mikko Pentti, – amerikkalaisittain se on ihan peruskarvalakkiversio, mutta Suomessa jenkkiautona enemmän harvinainen.

Suomessa johtajatason edustusautot olivat pitkään 1980-luvulle asti nimenomaan amerikanautoja.

TEKEMÄLLÄ KUNTOON

Postimuseon kokoelmaan kuuluvia autoja kunnostetaan vuosittain ja toimet suunnitellaan yhteistyössä Mobilian ja Postimuseon kanssa. Satellite on seissyt käyttämättömänä nelisenkymmentä vuotta, ja nyt oli sopiva hetki ottaa se työn alle.

– Kunnostustavoitteena oli laittaa se tieliikennekuntoon, kertoo Mobilian entistäjä Pertti Mäkelä.

Käytännössä kokonaisuus tarkoitti laturin, vesipumpun, kaasuttimen ja jarruosien vaihtamista. Lisäksi Satellite sai uuden polttoainesäiliön ja -pumpun sekä takaluukun maton. Pertti sai rakentaa

myös pakoputken loppuosan uudelleen. Tuuletin ja hihnapyörä kunnostettiin maalaamalla. Peräluukkukin sai uutta maalia pintaansa.

– Tämä oli yksi selkeimpiä projekteja, joita olen Mobilian urani aikana tehnyt, Pertti sanoo ja jatkaa, – autoon löytyi helposti osia, ja ne vieläpä olivat oikeita ja ihan toimiviakin. Viatkin tuntuivat korjaantuvan tekemällä.

KOEAJOIHIN KEVÄÄLLÄ

Ihan ilman harmeja ei tietenkään vanhojen autojen kunnostusprojektista selvitä. Tälläkin kertaa älynnystyröitä hierottiin eritoten lasinpyyhkijöiden kanssa. Autoon vaihdettiin lasinpyyhkijöiden moottori, mutta pyyhkijät eivät siitä huolimatta suostuneet toimimaan. Lopulta tällä kertaa avuksi tarvittiin jopa sorkkarautaa, ennen kuin ongelma ratkesi. No, entäs niitä onnenhetkiä pajan hommissa, onko niitä?

– Hetkellisiä onnenhetkiä kokee aina, kun joku asia valmistuu. Ne vain tuppaavat olemaan melko lyhytaikaisia, Pertti huokaa.

Joka tapauksessa Plymouth Satelliten kunnostusurakka saatiin onnellisesti kasaan. Tosin koeajot jäivät odottamaan vielä parempia kevätkelejä, joten ihan vielä ei

Kunnostusprojektin

lopussa entistäjä

Pertti Mäkelä myllytti

Postimuseon Plymouth

Satelliten maalipinnan kiiltäväksi. Kuva: Anniina Salminen/ Mobilia

AAMUKAHVI & TUORE LEHTI

28.5.2021–28.8.2022

projektikansiota kuitata suoritetuksi. Auto on nähtävillä Fenno Galleriassa ja toivottavasti vuoden mittaan myös jossain Postimuseon tapahtumista.

Plymouth Satelliten lasinpyyhkijöiden kanssa oli eniten päänvaivaa tämän projektin aikana. Kuva: Anniina Salminen/Mobilia

PIENOISNÄYTTELYT

Kahvi kortilla 10.4.2022 asti

Mail Art re-designed – postitaidetta 12.4.–29.5.2022

Merkilliset apinat -postimerkkitaidetta 31.5.–23.10.2022

TULOSSA

Paketoidut unelmat 14.10.2022–17.9.2023

Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 14 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi

Kohti vastuullisempaa tulevaisuutta

ELINA TOUKOLA

Etenkin matkailualalla vastuullisuusasiat ovat viime vuosina nousseet palveluiden kehittämisen keskiöön. Myös Mobiliassa vastuullisuus on tärkeä tähtäin. Iso askel oli alkuvuodesta 2023 saatu Ekokompassi-sertifikaatti. Ekokompassi on ympäristöjärjestelmä, jossa toiminnan ympäristövaikutukset arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Mobilian ympäristöohjelman tavoitteet liittyvät jätteen määrän vähentämiseen, lajitteluun sekä kierrättämiseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, logistiikkaan ja liikkumiseen sekä vastuullisuudesta viestimiseen.

ENERGIATEHOKKUUDESTA ALOITETTIIN

Mobilian toimitilojen ympäristökuorman pienentämiseksi on jo tehty paljon toimenpiteitä. Kiinteistöosakeyhtiö Tieliikennemuseo aloitti siirtymisen ekologiseen energiatalouteen vuonna 2014, kun Mobilian alueelle rakennettiin hakevoimalaitos ja Mobilia siirtyi öljystä hakelämmitykseen. Vuonna 2019 kiinteistöosakeyhtiö investoi aurinkoenergiaan, kun Mobilian

katoille asennettiin yhteensä 450 aurinkopaneelia. Yhteispinta-alaltaan 1 152 m² paneeleja vastaa reilun 100 auton edestä parkkiruutuja. Vuosittain aurinkosähkö korvaa ostoenergiaa noin 107 000 kWh eli reilun viiden sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran. Lisäksi toimitiloissa on otettu käyttöön led-valaistus ja uusittu ilmanvaihtokoneisto 2021. Kiinteistöjen energiatehokkuuden seuraamista jatketaan, ja Mobilia etsii yhdessä kiinteistöyhtiön kanssa uusia tapoja parantaa energiatehokkuutta.

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS

UUSIN JUTTU

Mobilia on hyvin saavutettavissa Tampereen seudun joukkoliikennepalveluiden avulla: linja-autojen päätepysäkki sijaitsee aivan Mobilian pääoven edessä. Lisäksi alueella on huomioitu polkupyörillä, veneillä ja mahdollisesti jopa hevosilla saapuvat asiakkaat. Kevään aikana Mobiliasta tulee myös sähköautoilijoille ystävällinen vierailukohde, sillä Mobiliaan saadaan Autoliiton latauspiste. Siihen kuuluu kotimai-

nen Kempowerin 50 kW:n pikalatauslaite, jossa on kaksi EU-standardin mukaista CCS-latauspistoketta. Latauspiste on osa Autoliiton latausverkostoa ja samalla myös osa Powered By Virta -verkostoa eli kaikki sähköautoilijat, jotka ovat Autoliiton, Virran tai Virran yhteistyökumppaneiden asiakkaita, voivat käyttää latauspistettä. Tämän lisäksi lataamaan pääsevät myös ne, joiden latausoperaattorilla on ns. roaming-sopimus Virran kanssa. Autoliitto ja Mobilia ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä, joten uusi latauspalvelu on luonteva jatko tälle työlle.

TÄHTÄIMESSÄ STF-MERKKI

Kevään mittaan Mobilia vie vastuullisuustyötään eteenpäin ja tähtää Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -merkkiin. Sen

myötä toiminnan vastuullisuusnäkökulmat huomioidaan ympäristöasioita laajemmin. STF-merkki kokoaa alleen jo olemassa olevat kestävää matkailua edistävät sertifikaatit, joten sen tarkoituksena on viestiä helpommin ja yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana. Matkailijoiden on sen avulla helpompi tehdä kestäviä valintoja matkustuskohteita valitessaan. Lisäksi se kannustaa tekemään yhteistyötä kaupungin ja muiden yritysten kanssa vastuullisen matkailun lisäämiseksi. Lue lisää edistymisestämme nettisivuiltamme.

KIMMO PYYKKÖ -TAIDEMUSEOSSA ON VUONNA 2023 ESILLÄ KOLME MONIPUOLISTA NÄYTTELYÄ, JOTKA KESKITTYVÄT MUOTOILUUN, MAALAUKSEEN JA KUNTSIN SÄÄTIÖN KOKOELMIIN

Kimmo Pyykkö -taidemuseon vuoden 2023 ensimmäinen näyttely Metsätöitä on kolmen muotoilijan, Merja Palinin, Nina Ruokosen ja Helena Vaarin yhteinen matka suomalaiseen metsään. Näyttelyn teokset tarkastelevat muotoilijaryhmän yhteyttä luontoon ja sen merkitystä taiteellisen työskentelyn lähtökohtana. Näyttelyn muotoilijat kertovat:

– Kipinä näyttelyn syntyyn on ollut suru ja huoli metsien tuhoutumisesta ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Näyttelyn missio on olla mukana puolustamassa viimeisiä vanhoja metsiämme. Näyttely rohkaisee positiiviseen aktivismiin – yhdessä toimimalla ylläpidämme elämää rakentavaa toivoa, ja hyviä asioita tapahtuu.

Moniaistisessa Metsätöitä-näyttelyssä on esillä tekstiili- ja pintasuunnittelua, valokuvia, taidekasvatuksellisia installaatioita sekä kirkko- ja taidetekstiilejä. Lisäksi näyttelyssä on äänitaiteilija Kirsi Ihalaisen äänitaideteoksia ja Kelosoundäänidesigntuotteita sekä videotuottaja Tuomas Ikosen videoteos.

Kimmo Pyykkö -taidemuseon kesän taiteilija on turkulainen taidemaalari Erika Adamsson, jonka DECADES – vuosikym-

Juhani Linnovaara: Mitäs täällä tapahtuu, 1977, serigrafia. Kuva:

meniä -näyttely avautuu 10.6.2023. Laaja yksityisnäyttely esittelee poimintoja taiteilijan työskentelyn eri vuosikymmeniltä painottuen viime vuosien maalauksiin. Aika, nostalgia ja eri vuosikymmenten tunnelmat ovat keskeistä Adamssonin taiteessa. Uusimpien teosten innoittajana on toiminut Kangasalan urkutehtaan historia.

Kimmo Pyykkö -taidemuseon näyttelyvuoden päättää 16.9.2023 avautuva Aikalaisia – 1960–70-lukujen taidetta Kuntsin Säätiön kokoelmasta, joka esittelee kuvanveistäjä Kimmo Pyykön kollegojen, muun muassa Mauno Hartmanin, Kain Tapperin, Kimmo Kaivannon, Juhani Harrin, Gunnar Pohjolan ja Juhani Linnovaaran teoksia. Näyttelyn kuratoi Kuntsin Säätiön asiamies Anna-Maj Salin.

Kimmo Pyykkö -taidemuseo sijaitsee vuonna 2015 valmistuneessa, arkkitehtuuriltaan palkitussa Kangasala-talossa.

Mikko Lehtimäki

Erika Adamsson: Red Atmosphere (Petäjikkö) 2022. Öljy pleksille, 100 x 113.

Kuva: Erika Adamsson

Interiöörikuva Metsätöitä -näyttelystä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Kuvassa Merja Palinin painokankaita (2011–2022) Tekstiilipalvelulle ja Eurokankaalle sekä Kotimetsä -kollaasi (2023). Kuva: Jussi Koivunen

+tilausmaksut (alk. 1,50 € / tilaus www.lippu.fi)

Kyllälähti!

1970-luvun lopulla Suomen jenkkiautoharrastus suorastaan räjähti käyntiin. Ensimmäinen American Car Show järjestettiin Vantaalla Tikkurilan Jäähallissa vuonna 1978. Loppuvuodesta 1978 ilmestyi ensimmäinen V8 Magazinen numero 1/78. Tieto uudesta alan suomalaisesta lehdestä levisi kulovalkean tavoin ja ”oma” lehti yhdisti harrastajat Hangosta Petsamoon. Lehden ensimmäiset numerot myytiin irtonumeropisteistä loppuun hetkessä.

TAMPEREELLEKIN OMA KERHO

Tampereella ei jääty jenkkiautoharrastuksen kanssa vatuloimaan. Samassa työpaikassa työskentelevät harrastajatoverit Simo Lehtonen, Veli-Pertti Mäkelä ja Kari Salomaa pistivät sanan kiertämään, että Tampereelle perustetaan oma Hot Rod -kerho. Syyskuussa 1979 pidettiin perustava kokous, ja Tampereen seudun FHRA ry oli syntynyt. Uuden yhdistyksen sihteeriksi valittiin Kari Salomaa, joka seuraavana vuonna siirtyi puheenjohtajaksi ja on siitä lähtien kipparoinut yhdistystä menestyksellisesti.

– Aluksi lähdettiin tyhjästä, ja periaatteessa kaikki on itse opeteltua. Nykyään toiminta on laajentunut huomattavasti ja tullut ammattimaisemmaksi, kiteyttää Kari Salomaa kerhon toiminnan muuttumista yli 40 vuoden kokemuksella. Kerholla on nykyään noin 600 jäsentä ja osa heistä on ollut mukana alusta lähtien.

– Järjestämme erilaisia tapahtumia jäsenille ja myös suurelle yleisölle. Jäsenistä pidämme huolta tarjoamalla esimerkiksi maksuttoman sisäänpääsyn järjestämiimme yleisötapahtumiin ja kun omiin

tapahtumiin tarvitaan kerholaisia toimihenkilöiksi, pidämme heistä hyvää huolta tapahtuman aikana, kuvailee Salomaa erilaisia keinoja, joilla jäsenkunnan tyytyväisyydestä huolehditaan.

OMA NÄYTTELY

Vuonna 1980 kerho järjesti ensimmäisen oman Hot Rod -näyttelyn Tampereen harjoitusjäähallissa, ja siitä lähtien kerhon toiminnan vuotuiseksi kruunujalokiveksi on muodostunut Hot Rod & Rock Show.

– Se on kyllä todella iso puristus, joudutaan tekemään töitä melkein koko vuosi sen eteen. Kun edellinen sulkeutuu, mietitään seuraavan suuntaviivoja, ja Ruotsin päässä henkilöt keräävät edellisenä kesänä paljon ajoneuvoehdokkaita tulevaan näyttelyyn. Niin tilat, näytteilleasettajien määrä kuin toimitsijoiden määrä on kasvanut valtavasti ensimmäisestä näyttelystä, kertoo Salomaa näyttelyn rakentamisesta.

HETKEKSI KANVEESIIN

– Kyllä ne koronavuodet vaikuttivat, kun kaikki yleisötapahtumat olivat periaatteessa kaksi vuotta pannassa. Onneksi oli säästetty pientä pesämunaa, millä selvittiin vaikeimman ajan yli. Muutamia pienimuotoisia kerhotapahtumia onneksi pystyttiin järjestämään korona-aikanakin jäsenille, kuvailee Kari Salomaa viime vuosien jälkeen helpottunein mielin, kun kerholaiset valmistelevat kiireisesti tulevaa Hot Rod & Rock Show’ta.

Tampereen FHRA järjestää jäsenilleen vuosittain kerhoillan Mobiliassa, jonka pihamaalle muodostuu samalla hieno autonäyttely. Kuva: Petri Niemenmaa

K anavapuistot

MIKKO PENTTI

Mitä sisävesillä kulkeneet matkalaiset ennen vanhaan tekivät laivan odotellessa sulutusvuoroaan kanavalla? Yksi vaihtoehto oli nousta maihin, kierrellä kanava-alueen puutarhaa ja katsella laivojen kulkua sulussa. Puutarhassa oli yleensä myös jonkinlainen kioski tai kiertäviä kauppiaita, joilta saattoi ostaa syötävää ja juotavaa. Suurilla kanavilla oli usein jopa katettu odotushalli sateen yllättämille matkalaisille.

ESIKUVAKSI JA HYÖDYKSI

Kanavapuistojen perinne oli luultavasti lähtöisin kartanoista, pappiloista ja valtion virkataloista, joihin jo 1600-luvulta lähtien liittyi puutarha, joka toimi paitsi säädynmukaisen asumisen merkkinä myös esimerkkinä paikkakunnan rahvaalle sekä kauneudessa että hyödyssä. 1700-luvun lopulla ja erityisesti 1800-luvulla tuli muotiin julkisten tilojen koristaminen istutuksilla siisteyden ja kauneuden nimissä. Matkustamisen paikkoihin liittyvillä puu-

tarhoilla oli myös käytännöllinen merkitys matkustajien odotustiloina ja usein eräänlaisina käyntikortteina paikkakunnalla vieraileville.

VALTION PUISTOT

Valtion kanavarakentamiseen liittyi viimeistään Saimaan kanavasta lähtien puutarhasuunnittelu. Valtaosa kanava-alueesta jätettiin enemmän tai vähemmän luonnontilaan, tosin maisemaa hienovaraisesti muokaten. Yleensä varsinainen kanavapuisto rakennettiin sulkujen ja kanavamiehistön asuin- ja konttorirakennusten alueelle. Osana rakennusten ympäristöä oli myös hyötypuutarha, jossa asukkaat saattoivat kasvattaa tarvitsemansa vihannekset ja marjat. Kanavapuutarhojen kanssa rinnakkainen ilmiö Suomessa on Valtionrautateiden ylläpitämät asemapuistot, joilla alun perin oli vastaava tarkoitus. Kanavapuistoja rakennettiin vielä Saimaan kanavan uudelleenrakentamisen yhteydessä 1960-luvulla, jolloin samalla tavalla

XVI 27. - 28.5.2023

edelleen keskityttiin sulkujen ja kanavarakennusten ympäristöön. Valtion viherrakennuksen perinteitä jatkavat myös tiehankkeisiin kuuluvat maisemarakennukset viheralueineen ja taideteoksineen. Näitä tosin ei ole suunniteltu oleskeluun, vaan enemmänkin nopeasti liikkuvasta autosta ihailtavaksi.

Jos haluaa kokea, miltä kanavapuisto yli sata vuotta sitten näytti, kannattaa suunnata Saimaan kanavan museolle Lappeenrantaan. Museon puutarha on kunnostettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti asuun, missä se oli kanavan yläpiirin ka-

navakasöörin virkatalona 1850-luvulta 1940-luvulle. Itse museoon on ilmainen sisäänpääsy ja siellä toimii myös viihtyisä kahvila. Lähiseudulla on nähtävänä myös tuoreempaa Väyläviraston viherrakentamista kanavan nykyisten sulkujen alueella Mustolassa ja Mälkiässä. Mobilia vastaa museon ja kahvilan avoinnapidosta.

SAIMAAN KANAVAN MUSEO, LAPPEENRANTA, AVOINNA 1.6.–31.8.2023 PÄIVITTÄIN KLO 10–18. (JUHANNUKSENA SULJETTU)

Kauniit maaseutureitit ympäri Pirkanmaata. Startti ja maali: Vaihmalan Hovi, Lempäälä Tarkkuusrasteja matkalla, taitoja ei mitata nopeudella. Valokuvatunnistus-osio, sopii myös lapsille.

ilmoittaudu nyt! www.mamasclassics.fi /MamasClassics

AAPISKUKON KESÄN

MAistuva KATTAUS

Herkullinen JuKu sushi&wok Express. Syö täällä tai hae mukaan, avoinna 10:30-20.

AUTOILLE:

Meiltä menovettä ja vauhtivirtaa!

Nyt päästään herkuttelemaan Valion PEHMIKSILLLÄ. NAM!!!

RUOKAA VOIT TANKATA joka päivä

Aamiainen 6-10

Lounas 10:30-16

A´la carte 10:30-22

Kotipizza 10:30-22

Kukon kauppa ja Finnmari-myymälä palvelevat klo 5–24. Hotellissa majoitus, alk. 60 e/yö.

Kukonlaulusta keskiyöhön!

TIELLÄLIIKKUJIEN ASIALLA JO VUODESTA 1990 Valtatie 12 • 36600 PÄLKÄNE

(11:30-21)

Saimaan kanavan museona toimiva talo valmistui jo kanavan rakennustyön aikana 1846 työmaan 1. lohkon työmaapäällikön asuintaloksi. Myöhemmin se on toiminut kanavan yläpiirin päällikön virka-asuntona ja kanavakasöörin asuntona ja konttorina. Rakennuksen sisäänkäyntipuolella on entisöity geometrinen muotopuutarha ja takasivulla vapaamuotoinen englantilaistyylinen puutarha. Kuva: Väylävirasto

Pälkäne Aapiskukko

Verkkopaja on avattu yleisölle

ANNI ANTILA

Mobilia on avannut yleisölle digitaalisen oppimisympäristön, Verkkopajan. Oppimisympäristöllä tuetaan verkossa tapahtuvaa, vuorovaikutteista oppimista.

Verkkopajan kehittäminen lähti siitä huolesta, että digitalisaation myötä yhä enemmän aineistoa saadaan kaikkien käyttöön nettiin, mutta samalla uhkaa dataähky. Ajoneuvohistorian tutkimisen ja vaalimisen kannalta oikea tieto on kullanarvoista, mutta etsityn asian löytäminen pitkistä ja raskaista sivustoista uhkaa käydä mahdottomaksi.

Verkkopajaan kootaan Mobilian sähköisiä tietopalveluja helposti käytettäviksi, monipuolisiksi ja vuorovaikutteisiksi. Vuodenvaihteessa avatut ensimmäiset palvelut käsittelevät liikkuvan kulttuuriperinnön perusasioita, erilaisten historiallisten lähteiden käyttöä ja löytämistä, konservointia ja Museoviraston kulttuuriperintöavustusten hakemista.

Nykyään puhutaan paljon jatkuvasta oppimisesta eli siitä, että ihminen koko elämänsä ajan oppii kohtaamistaan asioista; iästä riippuen eri tavoin. Digitaalisen oppimisympäristön käyttäminen tekee kommentoinnin ja kysymisen helpoksi, tietoa pystyy tallentamaan ja testaamaan ja uusia aineistoja voidaan helposti tuoda käyttöön.

Verkkopaja on rakennettu suomalaiselle Claned-alustalle ja se toimii kaikissa selaimissa, niin työasemilla kuin mobiililaitteillakin. Verkkopaja on saanut Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustusta.

Verkkopajaan pääsee rekisteröitymään helpoimmin Mobilian kotisivujen kautta tai kirjoittamalla hakukoneeseen yksinkertaisesti "mobilia verkkopaja".

Alkuvaiheessa Verkkopajassa on julkaistu neljä, keskenään melko erilaista kokonaisuutta:

Johdatus liikkuvaan kulttuuriperintöön on tarkoitettu monikäyttöiseksi ”pohjakurssiksi” ajoneuvon historiallisen arvon pohdintaan.

Tiedon ääreen – ajoneuvohistorian lähteet on puolestaan havainnollinen kooste kaikista niistä kanavista, joista vanhan

ajoneuvon menneisyydestä voi etsiä tiedonmuruja. Tiedon ääreen täydentää Kansallisarkiston kanssa tehtävää rekisterikantakorttien digitointia ja saattamista yleisön käyttöön.

Säilyttävät menetelmät on yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa tuotettu ohjepaketti turvallisista ja helpoista puhdistus- ja säilyttämismenetelmistä erilaisille materiaaleille. Osio on tarkoitettu myös avoimen AMK:n kurssien ja Mobilian työpajojen ennakkomateriaaliksi.

Liikenteen kulttuuriperintöavustukset on nimensä mukaisesti Museoviraston avustusten ”preppauskurssi”, joka auttaa

avustuksen hakijaa ymmärtämään ja huomioimaan avustusten edellyttämiä vastuullisuus- ja kestävyyskriteereitä.

Vuoden 2023 aikana on tarkoitus julkaista muutamia verkkokursseja lisää yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, joten Verkkopaja kannattaa ottaa seurantaan, kirjautua käyttäjäksi ja tulla mukaan jakamaan osaamista!

https://mobilia.fi/fi/ museo/verkkopaja/

Vehoniemen Automuseolle pyöreitä vuosia

SUURI SUOMALAINEN KLASSIKKOAJONEUVONÄYTTELY

MUSEOIÄSSÄ

Vuonna 1992 ensiesiteltyjä klassikoita

OMISTAJIEN HELMET

Harrastajien tallien aarteet

HARLEY DAVIDSON SUOMESSA

AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA!

LAHDEN MESSUKESKUS

Liput

Päivälippu 25 €

Eläkeläiset 20 € 7-15 vuotiaat 10 €

Avoinna

La 6.5. klo 9-17

Su 7.5. klo 10-17

Alle 7 v. veloituksetta aikuisen seurassa

Vehoniemen Automuseolla juhlistetaan

tänä keväänä museon 40-vuotista taivalta.

– Museo avattiin neljäkymmentä vuotta sitten eli vuoden 1983 vappuna, kertoo Vehoniemen Automuseon lady Leila Suutarinen, joka juhlii itsekin toukokuussa vuosipäiväänsä, – mutta niihin numeroihin meidän ei tarvitse mennä sen tarkemmin. Ei voi kuin päivitellä, miten nopeasti aika kuluu.

Vehoniemen Automuseon ja Leilan yhteisiä merkkivuosia juhlitaan toukokuun 10. päivänä museolla. Samassa yhteydessä julkistetaan myös Olavi Sallinen -entisöintipalkinnon voittaja.

MOPOJA JA JÄÄTELÖÄ

Viime kesänä automuseolla tehtiin hyvää yhteistyötä Veteraanimoottoripyöräklubin kanssa näyttelyihin liittyen. Tälle kaudelle suunnitelmissa on jatkaa yhteistyötä nostamalla nähtäville Suomessa valmistetut mopot.

– Suunnitelmissa on myös jonkinlaista näytösajon luonteista, miettii Leila ja jatkaa, – olisi myös hienoa saada jonkinlainen mopotapahtuma aikaiseksi tulevana kesänä. Niistä tiedottelemme sitten aikanaan.

Mopokuvioiden lisäksi Vehoniemen kesä on jäätelöpainotteinen. Jäätelöpuolta

kehitetään koko ajan eteenpäin ja lisäksi Leilan on tarkoitus näkyä eri tapahtumissa Vehoniemen maskottiauton kanssa. – Meillä on kunnostettu Tampereen suomalaisen jäätelöliikkeen Peugeot 203 1950-luvulta, Leila kertoo, – viime kesänä emme päässeet starttaamaan sen kanssa vielä liikenteeseen, mutta tänä kesänä on tarkoitus näkyä lähitapahtumissa ja esimerkiksi Vääksyssä.

AURINKOA VEHONIEMEN RINTEELLÄ

Leila suhtautuu tulevaan kesään aurinkoisesti:

– Meillä asennettiin aurinkopaneelit marraskuussa museon katolle. Toiveissa on, että olemme jatkossa kesäajan aika omavaraisia sähkön suhteen.

Metsähallitus teki Vehoniemen rinteillä maisemanhoidollisia kunnostushakkuita viime kesänä, jolloin saatiin harjuun avattua taas paahderinteitä ja näköaloja. Myös aurinkopaneelien kannalta metsänhoitotyöt olivat tärkeitä.

– Suunnitelmana on korvata viisi aurinkopaneelien edestä kaadettua puuta istuttamalla ainakin 10 uutta männyntainta, Leila suunnittelee, – on sanonta, että ei ole elänyt turhaan, kun on istuttanut puun, joten mikä sopisikaan paremmin kuin juhlistaa automuseon juhlavuotta uusien puiden muodossa.

ELINA TOUKOLA

Vehoniemellä Leila ja Pauliina Suutarinen valmistautuvat juhlavuoteen, johon kuuluu myös 50-luvun maskottiauto Peugeot 203.

Kanttiautokruisingissa aidosti vanhat autot esitellään yleisölle vielä täysin liikennekelpoisina ajoneuvoina.

Kuva: Mobilia/Anni Antila

Vanhin AJOKALUSTO liikenteessä

ELINA TOUKOLA

Oikeasti vanhoja eli vuosimallia 1933 tai sitä vanhempia harrasteajoneuvoja näkee nykyään harmittavan vähän ajoneuvotapahtumissa. Jotta näitä Suomen autoistumisen varhaisvaiheita edustavia liikkuvan kulttuuriperinnön aarteita saataisiin esille, Tampereen seudun mobilistit järjestivät viime kesänä ensimmäisen Kanttiautokruisingin Tampereen Hämeenpuistosta Kangasalle.

– Liikenteen nopeutumisesta johtuen moni kanttiauton omistaja ei välttämättä halua lähteä niillä liikenteeseen, arvelee mobilistien puheenjohtaja Martti Piltz, – tämän vuoksi nimenomaan vanhoille autoille suunnitellulle tapahtumalle on tarvetta. Reitti suunnitellaan huolella ja samanmielisessä porukassa on helppo ajella hyvillä mielin.

LIIKKUVAA KULTTUURIPERINTÖÄ

Hämeenpuisto on mitä mainioin ympäristö vanhojen autojen tapahtumalle. Se tarjoaa kanttiautoille aidon miljöön, ja viime elokuussa autot keräsivät runsaasti yleisöä ympärilleen.

– Koska kanttiautoja ei nykyään juuri näy liikenteessä, ihmiset ovat niistä kiinnostuneita, Piltz kertoo ja jatkaa, – koska yleisö on kiinnostunut, niiden esille tuominen on tietysti omistajille palkitsevaa. Voi tuntea ylpeyttä siitä, että on säilyttänyt suomalaista kulttuuriperintöä.

Samalla toivotaan tietysti, että kipinä satavuotiaisiin ajoneuvoihin saataisiin siirrettyä eteenpäin ja että niille löytyy jatkossakin niiden käyttöä ja säilyttämistä arvostava koti.

KASVUA ODOTETTAVISSA

Vaikka vanhimman kaliiberin ajoneuvoja ei tieliikenteessä enää kovin usein näy, se ei tarkoita, etteikö autoilla halutessaan voisi edelleen ajaa.

– Viime vuodenkin tapahtumaan kaukaisin ajoneuvo tuli ajamalla Turun seudulta, Piltz sanoo.

Hän on myös tyytyväinen viime vuoden merkkikattaukseen.

– Enemmistö autoista oli Fordeja ja Chevroleteja niin kuin aikakaudelle kuuluukin, mutta mukana oli myös Buick, Rolls Royce, Marmon ja Fiat. Ja henkilöautojen lisäksi linja-autoja sekä kuorma-autoja kertomassa siitä, miten ammattiliikenne on saanut alkunsa, Piltz kertoo.

Viime vuonna mukana oli 14 autoa. Toiveena on, että automäärää onnistuttaisiin tänä vuonna kaksinkertaistamaan. Se on hyvin mahdollista, sillä Tampere on sijainniltaan erinomainen ajoneuvotapahtumille. Pirkanmaalle on kohtuullinen matka monesta eri suunnasta.

KANTTIAUTOKRUISING LAUANTAINA

12.8.2023 HÄMEENPUISTOSTA

MOBILIAN KAUTTA VEHONIEMEN AUTOMUSEOLLE.

VAPPUAJO

Maanantai 1. toukokuuta. Kokoontuminen Hämeenpuistossa klo 10. Lähtö klo 11.15. Vappubrunssi Mobiliassa klo 12. Ilmoittautuminen 22.4. mennessä. Katso ilmoitus Hyrysysy 1/2023

KANGASALAN KEVÄT-RESTAURANTA

Mobilian yläpihalla, sunnuntai 28. toukokuuta klo 8-16,

KURVAA KANGASALLE

Mobiliassa, lauantai 10. kesäkuuta klo 11-15. Tampereen seudun mobilistit, Mobilia, Vehoniemen Automuseo ja Linja-autohistoriallinen Seura.

NÄSIJÄRVIAJO

Lauantaina 17. kesäkuuta, lähtö Rosendahlista.

KESÄ-RESTAURANTA

Teivon ravikeskuksessa lauantaina 8. heinäkuuta klo 8-18.

KANGASALAN SYYS-RESTAURANTA

Mobilian yläpihalla 26. elokuuta (ja mersu.-tapahtuma ja Vehoniemiajo) klo 8-16

Tarkemmat tiedot: Tammob.com, Hyrysysy

TULOSSA!

SAHK Retkeilyajo, Tampere Rosendahl 7.- 9.6.2024

Two Lakes Rally, FIVA World Event, Tampere 27.-30.7.2026