Oulun ylioppilaslehti 1/2023

OULUN YLIOPPILASLEHTI

TÄSSÄ LEHDESSÄ

3 Päätoimittajalta

Pohdintaa uudistumisesta.

4 Ajankohtaista

OYY:n uuden hallituksen vuotta ohjaavat vaalit ja vaikuttaminen.

10 Minne matkaat, Peppi?

Peppi-järjestelmä tuli korvaamaan vanhentuneen Oodin.

12 Päähenkilö

Lotta Leinosella on edessään tärkeä vuosi Suomen ylioppilaskuntien liitossa.

15 Kolumni

Kirsi Uusitalo tajusi olevansa rasisti.

18 Noin 27 tuntia

Helppoja noppia vai oppia? Oulun ylioppilaslehti teki omaa tutkimustaan eri tutkintoalojen helpoista ja vaikeista nopista.

22 Kolumni

Olli Laitinen pohtii korkeakoulutuksen tulevaisuutta.

24 Väriä, kiitos.

Maiju Putkonen spekuloi, kuinka katutaiteella sasi piristettyä Oulun keskustaa.

28 Kulttuuria kaupungilla

Miku Mertaniemi vetää suosittuja pubivisoja kolme kertaa viikossailman kesälomia.

30 OYY:n ääni

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on valmistautunut vaalivuoteen asettamalla omat vaalitavoitteensa.

32 In english

OYY’s year is full of elections and influencing.

36 In English

Kirsi Uusitalo was shook awaken from her bubble of white priviledge.

38 Alumnilta oppia

Kuren yrittäjiltä jäi koulusta käteen vaatetusalan yritys ja roima annos oppia.

Kehitystyö on yhteistyötä. s. 12

Oikea taistelu alkaa siitä, miten kaiken saa toimimaan.

Apotti apotti, sen kyllä oppii.. s. 20

s. 15

O piskeluajan ei kuulu olla kilpailua, vaan verkostoitumista ja toisiin tutustumista.

s. 13

”Tietoisuutta siitä, että jokainen on hiukan rasisti, olen pitänyt ”vapaudut vankilasta” -korttinani, ikään kuin pelkkä tietoisuus pahasta estäisi minua tekemästä pahaa.”

1/2023

22.2.2023 63. vuosikerta

Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2023 neljä kertaa.

Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi

Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta!

PÄÄTOIMITTAJA

Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi 040 526 7821

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT

Olli Laitinen, Siru Tirronen, Nita Mäenpää, Maiju Putkonen, Henna Kaaresto, Pete Huttunen, Kirsi Uusitalo, Raakel Vähärautio ja Jenna Pakonen

KANNEN KUVA Siru Tirronen

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1

2T-ovi, 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA

Oulun yliopiston ylioppilaskunta

PAINO

PunaMusta Oyj

MAINOSMYYNTI

Adaptipalvelut

0400 663 885 paula.manner@adaptipalvelut.fi

PAINOS 2000 kpl

ISSN 0355-9238 (painettu)

ISSN 1798-9922 (verkko)

ISSN-L 0355-9238

SEURAA MEITÄ SOMESSA

Oulun Ylioppilaslehti

@oulun_ylioppilaslehti

@ylkkari

Oulun ylioppilaslehden podcast

HERÄÄ, PAHVI.

PÄÄTOIMITTAJALTA| Mistä uudistumisen tarve kumpuaa ja vielä tärkempää, miksi siinä kestää niin kauan?

Muistan lapsuudestani hämärästi erään tietokonepelin, jota pelasimme ala-asteikäisinä ystäväni luona. Peli oli jonkinlainen Rölli-tasohyppelypeli. Siinä Röllillä oli tapana hypätä ruudulle muistuttamaan pelaajaa koputtamalla ruutuun ja huudahtamalla “Herää, pahvi! Viimeistä viedään” elämien loppumisen kynnyksellä. Jostain syystä tämä imitaatio on iskostunut päähäni ja ponnahdusikkunan lailla hyppinyt mieleeni tasaisin väliajoin viime aikoina.

Ihmismieli toimii kiinnostavalla tavalla. Kokiessani eksistentiaalista kriisiä niin itseni kuin työni merkityksellisyyden suhteen (kiitos jokavuotisen talousarviokeskustelun), Rölli koputtamassa ruutuun alkoi ilmestyä verkkokalvoilleni. Samalla kuulin päässäni sen imitaation kuin olisi ollut eilinen. Viimeistä viedään. Jonkin on muututtava. Tämä sai minut miettimään uudistumista. Ensin oman työni suhteen, sitten laajemassa mittakaavassa.

Pakko on paras muusa. Ilman ongelmaa alamme harvoin luoda mitään uutta, sillä uudistumisen tarve kohdataan usein kritiikin tai ongelman hetkellä. Olkoonkin syy esimerkiksi se, että käytössä oleva järjestelmä koetaan vanhentuneeksi, kuten Oodin vaihdossa Pepiksi tämän lehden sivulla 10 tai korkeakoulujen rahoituksen ollessa kriisissä sivulla 22. Myös henkinen kehitys voi saada alkunsa ulkopuolelta tulevasta kritiikistä, kuten kolumnistimme Kirsin tapauksessa sivulla 15.

Ongelmana uusien toimintatapojen tai kulttuurin sisäistämisessä on vain se, että ihmismieli tykkää kulkea pitkin tuttuja polkuja. Uusiin toimintatapoihin liittyy usein epämukavuutta, josta syntyy vastustus uutta kohtaan. Uudesta ja tuntemattomasta on huomattavasti helpompi löytää epäkohtia kuin vanhasta tutusta, jonka kommervenkit jo tuntee ja niihin on tottunut.

Muutosvastarinnan vaikutus uudistumiseen konkretisoituu erityisesti rakenteellisissa uudistuksissa. Miksi puolueet ajavat samoja asioita vaalikaudesta toiseen? Kuinka kauan translain läpi saamisessa meni? Miksi edelleen vain väläytellään koulutuksen maksullisuuden uhkaa, vaikka asiaa on ajettu ensimmäisen kerran jo vähintään vuosikymmen sitten? Demokratian, eli kansan vallan vuoksi.

Suomessa kansanvalta on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi, jossa kansalaiset valitsevat keskuudestaan johtajat päättämään asioista. Nyt eduskuntavaalivuotena oikean johdon valinta taas konkretisoituu.

Kuten Suvi-Anna Salminen sanoo sivulla 5, pienistä puroista voi syntyä isoja virtoja ja siksi tänä keväänä on jälleen erityisen tärkeää käyttää se yksi oma äänensä tärkeiden uudistusten ja paremman tulevaisuuden toteutumiseksi.

VAALEJA & VALINTOJA

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2023 hallitus järjestäytyi

12. tammikuuta. Kahdeksanhenkisen hallituksen vuoden mittaista

toimintakautta ohjaa kolme tärkeää teemaa. Jälkeensä he toivovat jättävänsä aktiivisen ja vaikuttavan ylioppilaskunnan.

Opiskelija-aktiivien trendi on ollut viime vuosina valitettavan laskeva. Hallituspaikat niin OYY:n kuin ainejärjestöjen piirissä eivät ole olleet yhtä haluttuja ja samanlaisista ylioppilaskuntaurista ei voida enää puhua. Vuoden 2023 OYY:n hallitukseen oli kuitenkin kilpailua.

Ylintä päätäntävaltaa käyttävä edustajisto valitsi uuden hallituksen 7. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. Pitkällisen äänestysprosessin tuloksena Suvi-Anna Salmisen puheenjohtamaan

hallitukseen valittiin Mikko

Hakoniemi , Katri Holmi , Anton Kostiainen , Elli Reinola , Aapomikko Matti , Daria Zaikovskaia sekä

Aku Forsman

Vuoden 2023 hallitus

aloitti toimintakautensa

opiskelijat saisivat paremmin tietoa vaikuttamisen mahdollisuuksista”, Hakoniemi jatkaa. Vaikuttaminen on yksi suurimmista kokonaisuuksista, joka tulee ohjaamaan tämän vuoden hallituksen työskentelyä.

“Vuosi 2023 on suuri vaalivuosi. Kevään eduskuntavaalit ovat opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta tärkeät ja syksyllä on OYY:n edustajistovaalit sekä suuret halloped-haut, jotka vaativat suuren työmäärän koko OYY:n väeltä”, Salminen kertoo.

Ylioppilaskunta

Erityisesti koulutuksen maksullisuus on ollut opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta paljon puhuttanut teema. “Koulutuksen maksullisuudesta on ollut paljon puhetta kansallisesti ja meidän täytyy olla myös aktiivisena lobbaamassa maksuttoman koulutuksen puolesta”, Hakoniemi painottaa.

9. tammikuuta. “Tässä ensimmäisen parin viikon aikana olemme ehtineet jo niin talkoilla kuin tavata Petteri Orpoa sekä Mari-Leena Talvitietä ”, puheenjohtaja Salminen kertoo hallituskauden ensimmäisistä viikoista. Puheenjohtajiston mukaan tämä kertoo paljon siitä, kuinka monipuolista opiskelijapolitiikka on. “Opiskelijapolitiikkaa voi tehdä todella monilla eri tasoilla: ainejärjestöissä, killoissa, edustajistossa tai esimerkiksi hallopedina”, varapuheenjohtaja Hakoniemi täydentää.

Puheenjohtajisto kokee muutenkin opiskelijapolitiikan olevan hyvällä tasolla Oulun yliopistossa. Vaikka trendi on kansallisesti ollut laskeva, oli viime edustajistovaaleissa äänestysprosentti Oulun yliopistossa yksi korkeimmista. “Kyllähän se kielii, että taso on korkea”, Salminen sanoo.

Merkittäväksi opiskelijapolitiikan saavutukseksi Oulun yliopistossa Salminen erittelee tasakolmikannan saamisen kollegioon. Tämä kertoo siitä, että opiskelijoilla on todella mahdollisuus vaikuttaa asioihin yliopiston tasolla. “Kyllä opiskelijoita kuunnellaan päätöksenteossa”, Hakoniemi vakuuttaa.

Vaikuttamisen paikkojen vuosi

“Ylioppilaskunta työskentelee kovasti sen eteen, että

Vaalien lisäksi hallitus keskittyy tänä vuonna ylioppilaskunnan sisäisen toiminnan kehittämiseen Kehitämme-projektin kautta sekä yhdenvertaisuus -ja tasa-arvotyöhön Yhdenvertaistamme-projektilla.

Uusi linjapaperi hyväksyttiin edustajiston kokouksessa 18.10.2022 ja siinä yhdeksi tavoitteeksi on asetettu tasa-arvolain nykyaikaistaminen. Lainmuutos on monivuotinen projekti, mutta sen vaikuttamistyö ja suunnittelu aloitetaan tänä vuonna. “Lisäksi tavoitteenamme on saada yhdenmukaiset linjaukset häirintätapausten käsittelyyn ja lähestymiseen”, Hakoniemi jatkaa Yhdenvertaistamme-projektin tavoitteista. Koronapandemian jälkeen korkeakouluyhteisössä on noussut selkeä tarve vahvistaa häirintäyhdyshenkilötoimintaa ja vahvistaa tukea järjestöille. “Tarvitsemme myös yhdenmukaiset turvallisen tilan periaatteet”, Salminen lisää.

Hallitus toivoo jättävänsä jälkeensä ylioppilaskunnan, joka on vaikuttava ja aktiivinen keskustelija, jonka toimintaan on helppoa hypätä mukaan ja hallituspaikat olisivat haluttuja. “Pienistä puroista voi kasvaa isoja virtoja”, Salminen koostaa vuoden tavoitteita. Hakoniemi haluaa muistuttaa, että omiin asioihin voi vaikuttaa pienillä ja arkipäiväisillä teoilla, kuten vaaleissa äänestämällä sekä lähtemällä mukaan ainejärjestötoimintaan. “Sieltä mekin ollaan tänne ponnistettu”.

työskentelee kovasti sen eteen, että opiskelijat saisivat paremmin tietoa vaikuttamisen mahdollisuuksista.

TEKSTI & KUVITUS Tuuli Heikura

HALLITUS 2023 ESITTÄYTYY

SUVI-ANNA SALMINEN

VASTUUALUEENA Puheenjohtaja HAIN UUDESTAAN HALLITUKSEEN, KOSKA halusin saada kokemusta johtamisesta ja vaikuttamisesta sekä jatkaa ylioppilaskunnan sisäistä kehittämistä. OPISKELEN Suomen kieltä, 4.vsk. OLEN KOTOISIN Oulujokilaaskon helmestä, Utajärveltä. ERIKOISTAITONI ON tosi hyvä kasvomuisti! JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ OYY OLISI helposti lähestyttävä yhteisö, jonka opiskelijat kokevat läheiseksi ja tärkeäksi. VAPAA-AJALLA käyn salilla, tanssimassa ja keikoilla sekä vietän aikaa ystävien ja lähimmäisten kanssa.

MIKKO HAKONIEMI

VASTUUALUEENA Varapuheenjohtaja, koulutuspolitiikka HAIN HALLITUKSEEN, KOSKA aiempi kokemukseni ainejärjestöistä sekä opintojen vaihe mahdollistivat uusiin korkeakoulutusta koskeviin haasteisiin tarttumisen. OPISKELEN Tieteiden ja aatteiden historiaa, 4. vsk OLEN KOTOISIN Jurvasta. TURHIN TAITONI ON imitoida ihmisten puheenpartta keskinkertaisesti. JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ OYY OLISI opiskelijoille helposti lähestyttävä yhteisö, johon yliopisto-opiskelijan on helppo samaistua. VAPAA-AJALLA kokeilen erilaisia liikuntalajeja sekä vietän aikaa ystävien kanssa.

AAPOMIKKO MATTI

VASTUUALUEENA 2. varapuheenjohtaja, sosiaalipolitiikka HAIN HALLITUKSEEN, KOSKA haluan päästä vaikuttamaan asioihin ja tahdon osaltani tuoda myös Kontinkankaan asioita esille. OPISKELEN Terveystieteitä, 3.vsk OLEN KOTOISIN Hailuodosta ERIKOISTAITONI ON hukata tavaroitani helposti ja nopeasti. JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ OYY OLISI järjestö, jonka jäsenet kokevat että heidät otetaan huomioon toiminnassa, tietäisivät kuinka voivat vaikuttaa ja olisivat aktiivisia siinä. VAPAA-AJALLA neulon, ulkoilen ja pulikoin mahdollisimman kylmässä vedessä.

AKU FORSMAN

VASTUUALUEENA tapahtumat HAIN HALLITUKSEEN, KOSKA koen OYY:n tekemän työn merkitykselliseksi, haluan olla mukana vaikuttamassa opiskelijoiden asioihin ja olla järjestämässä tapahtumia. OPISKELEN Hoitotieteiden maisteria, 1.vsk OLEN KOTOISIN Porista. ERIKOISTAITONI ON tähän ei tule nyt mitään nopeasti mieleen. JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ OYY OLISI sellainen toimija, johon kaikki opiskelijat ovat tyytyväisiä. VAPAA-AJALLA tykkään urheilla, tavata ihmisiä ja osallistua erilaisiin mielenkiintoisiin tapahtumiin.

VASTUUALUEENA vaalit HAIN HALLITUKSEEN, KOSKA halusin tehdä oman panokseni opiskelijoiden eteen. OPISKELEN Tietojenkäsittelytieteet, 3.vsk OLEN KOTOISIN Pellosta. ERIKOISTAITONI ON pyörittää peukaloita molempiin suuntiin. JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ OYY OLISI sellainen, johon opiskelijat kuuluisivat myös vapaaehtoisesti. VAPAA-AJALLA toimin järjestöissä ja kokkailen pastoja.

DARIA ZAIKOVSKAIA

VASTUUALUEENA kansainväliset asiat HAIN HALLITUKSEEN jakaakseni taitojani, ideoita ja energiaani kansainvälistymistä ja monimuotoisuutta koskevissa asioissa yliopistoyhteisölle. OPISKELEN Learning, Education and Technology, - maisteriohjelmassa 2.vuotta. KOTOISIN Khabarovskista, Venäjältä. ERIKOISTAITONI ON tehdä tarroja Telegramissa *kuuemoji*. JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ OYY pitäisi kokoukset poreammeessa. VAPAA-AJALLA pelaan videopelejä, käyn salilla ja opiskelen.

KATRI HOLMI

ELLI REINOLA

VASTUUALUEENA Viestintä ja kestävä kehitys HAIN HALLITUKSEEN, KOSKA nautin ainejärjestöhommista niin paljon, että halusin kokeilla järjestöhommia laajemmassa mittakaavassa. OPISKELEN Psykologiaa, 2.vsk. OLEN KOTOISIN Utsjoelta. ERIKOISTAITONI ON yltää kielellä nenänpäähän. VAPAA-AJALLA Tykkään neuloa, ulkoilla koirani Loimun kanssa ja suurimpana intohimona toimia rakkaassa ainejärjestössäni Defenssissä <33.

ANTON KOSTIAINEN

VASTUUALUEENA Järjestöt HAIN HALLITUKSEEN, KOSKA edes OYY ei ole täydellinen, ainainen kehittäminen mielessä ja velvollisuudentuntoisuus. OPISKELEN Konetekniikkaa, 5.vsk OLEN KOTOISIN Helsinki-Espoo -akselilta. ERIKOISTAITONI ON: olen kova luu pöytäfutiksessa ja Crash Team Racing-videopelissä. JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ OYY OLISI järjestöjen aktiivinen sekä hyvä yhteistyökumppani. VAPAA-AJALLA jos ottaisi ensin päikkärit ja sitten katsoo mihin menojalkaa vipattaa.

Kaipaatko lisää liikettä arkeesi, mutta et tiedä mistä ja miten aloittaa?

Tiesitkö, että UniMove tarjoaa maksutonta liikuntaneuvontaa opiskelijoille, jotka haluavat apua liikkumisen aloittamiseen?

Do you want more physical activity in your everyday life, but you don't know where and how to start?

Did you know, that UniMove offers free exercise counselling for students who want help to start exercising?

Lue lisää liikuntaneuvonnasta!

Read more about exercise counselling!

Tutustu tarjontaamme! Check out our options!

Eurooppa-yliopisto UNICin tarjonta laajenee

Eurooppalainen yliopistoverkosto laajentaa tarjontaansa. Luvassa on Oulun yliopiston mukaan lisää kursseja, tutkintoja ja tapahtumia.

Kymmenen yliopiston rehtorit eri puolilta Eurooppaa allekirjoittivat UNICin uuden Joint Mission Statement -julistuksen Kroatiassa, Zagrebissa 27. tammikuuta. Päivitetty misiio on osa 14,4 miljoonan euron jatkorahoitushakemusta, joka jätettiin Zagrebissa. Myös UNICin nimi muuttui hieman. UNIC kantaa jatkossa nimeä European University of Cities in Post-Industrial Transition (aiemmin European University of Post-Industrial Cities).

Uusi suunnitelma sisältää runsaasti erilaisia tapahtumia ja uutta tarjontaa niin opiskelijoille, tutkijoille kuin kansalaisillekin eri puolilla Eurooppaa. Oulun ylipiston uutisoinnin mukaan luvassa on esimerkiksi tehostettua liikkuvuutta hybridikampusten ja kurssitarjonnan kautta, erilaisia tutkinto-ohjelmia, pieniä opintokokonaisuuksia, seminaareja ja pyöreän pöydän keskusteluja.

Erityisesti uusi suunnitelma keskittyy CityLabs- lippulaivaprojektiin, joka luo mahdollisuuksia tiedon vaihtoon ja keskusteluun yliopistojen ja niiden kotikaupunkien välillä.

UNICin aloitteet hyödyttävät lähes 20 miljoonaa kansalaista, opiskelijaa, työntekijää ja tutkijaa jälkiteollisissa kaupungeissa eri puolilla Eurooppaa. Tällä seuraavalla vaiheella pyritään edistämään tiedon kehittämistä ja yhdessä luomisen kehitystä yhteistyön, innovoinnin ja osallisuuden avulla yhteiskunnallisen vaikutuksen ja parannusten aikaansaamiseksi. Viimeisten kolmen vuoden aikana luodun perustan pohjalta laadittu uusi toimintasuunnitelma ja allianssin nimen muuttaminen korostavat UNICin uudistettuja tavoitteita tulevina vuosina: avata instituutioiden välisen oppimisen, opetuksen ja tutkimuksen malleja, jotka ovat syvästi sitoutuneita erilaisiin jälkiteollisiin kaupunkiekosysteemeihin.Uusi suunnitelma ulottuu vuoteen 2024 saakka.

Oulun yliopisto ottaa käyttöön uuden ilmoituskanavan väärikäytösten ilmoittamiseen

Oulun yliopisto hallitus merkitsi tiedoksi 31.1. pidetyssä kokouksessa uuden ilmoituskanavan käyttöönottoon liittyvän politiikan ja siihen liittyvät asiakirjat.

Oulun yliopisto ottaa käyttöön uuden ilmoituskanavan, jonne voi ilmoittaa nimettömästi EU:n tai kansallisten säädösten rikkomisesta. Säädökset voivat liittyä esimerkiksi julkisiin hankintoihin, henkilötietojen suojaan, eläinten terveyteen, tietojärjestelmien turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun.

Kanavan taustalla on EU:n niin sanottu Whistleblower-direktiivi, jonka tarkoitus on tehostaa väärinkäytösten ja korruption ehkäisyä ja paljastamista. Ilmoituskanava otetaan käyttöön Oulun yliopistossa 1.3.2023.

Oulun yliopisto hakee ohjelmaehdotuksia kulttuuripääkaupunkivuodelle

Oulun yliopisto etsii kekseliäitä tapahtumaideoita ja innokkaita kulttuurin tekijöitä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodelle 2026. Tapahtumahaku on osa Creative Campus - projektia, joka tapahtumat koostuvat vakiintuneiden tapahtumien lisäksi myös uusista tapahtumakonsepteista.

Yksi vuonna 2026 julkaistavista tapahtumakonsepteista on Campus as a Stage -tapahtumasarja. Tapahtumasarjan tavoitteena on avata Oulun yliopiston kampusten yhteisö- ja vuorovaikutustilat kulttuuritoimijoiden käyttöön esimerkiksi konsertteja, taidenäyttelyitä ja esityksiä varten. Oulun yliopiston mukaan Campus as a Stage -tapahtumien tarkoituksena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä tuoda kulttuuria tiiviimmäksi osaksi yliopistoyhteisön arkea.

Tapahtumaideoita otetaan vastaan 31.3.2023 asti. Oman ideansa voi lähettää Patiosta löytyvän lyhyen kyselylomakkeen täyttämällä.

Heli Jantuselle tieteen akateemikon arvonimi

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö myönsi Oulun yliopiston professori Heli Jantuselle tieteen akateemikon arvonimen Suomen akatemian esityksestä. Professori Heli Jantunen on toiminut Oulun yliopiston teknillisen fysiikan professorina vuodesta 2004 ja Mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtajana vuodesta 2008.

Oulun joukkoliikenteen lippujen hinnoissa muutoksia 1.1.2023 alkaen

Oulun seudun liikenteen bussiliput ovat 10 prosenttia halvempia tammikuun alusta huhtikuun loppuun. Alennus koskee 23.1.2023 alkaen myös matkakortille ladatulla arvolla ostettuja lippuja. Mobiililipun yölisä poistuu ja matkakortin latauksen palvelumaksu linja-autossa nousee 2,20 eurosta kolmeen euroon.

Määräaikainen alennus johtuu henkilökuljetuspalveluiden verovapautuksesta. Kotimaassa junalla, linja-autolla, taksilla, lentokoneella ja laivalla myytävästä henkilökuljetuspalvelusta ei tarvitse maksaa 10 prosentin arvonlisäveroa 1.1.–30.4.2023.

Englanninkielisiin koulutuksiin lähes kaksinkertainen hakijamäärä

Oulun yliopiston englanninkielisiin koulutuksiin haki tänä vuonna lähes kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2022. Kevään ensimmäisessä yhteishaussa Oulun yliopistoon haki opiskelemaan 8462 hakijaa.

Haettavina olivat 836 aloituspaikkaa eri alojen englanninkielisissä maisteri- ja kandidaattiohjelmissa. Eniten hakijoita on ICT-aloille ja kauppatieteisiin, joille tässä haussa on myös eniten aloituspaikkoja.

Haussa tarjolla olevat 836 aloituspaikkaa sijoittuvat 21 maisteriohjelmaan ja 3 kandidaattiohjelmaan. Valtaosa tuloksista valmistuu maaliskuussa.

Suomen Akatemialta

12 miljoonaa euroa

vahvistamaan Oulun

yliopiston tutkimuksen profiilialoja

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi vuosille 2023–2028. Oulun yliopistolle myönnettiin 12 miljoonaa euroa tukemaan sen ennestään vahvoja tutkimusaloja, jotka liittyvät kestäviin materiaaleihin ja järjestelmiin, digitalisaatioon sekä ilmastonmuutokseen pohjoisessa ympäristössä.

Oulun yliopistolle profilaatiorahoitusta myönnettiin kolmelle tutkimusteemalle: vetytalous ilmastonmuutoksen ratkaisuna (H2Future), ihmisen vahvuudet digitalisoituvassa maailmassa (Hybrid Intelligence) sekä globaali muutos ja arktisen ympäristön ja ihmisen kestävät suhteet (Front). Uudet tutkimusteemat vahvistavat jo olemassa olevia tutkimuksen profiilialoja ja linkittävät niitä uusiin monitieteisiin aiheisiin. Nyt rahoituksen saaneille teemoille osoitetaan Oulun yliopiston omaa vastinrahoitusta Suomen Akatemian rahoituksen verran. Vastinrahoituksen kanssa kyseessä on 24 miljoonan euron kokonaisuus.

MAINOSTAJA!

Tässä voisi olla sinun paikkasi näkyä koko korkeakouluyhteisölle.

Seuraava Oulun ylioppilaslehti ilmestyy 26.4. Ole mukana ja varaa mainospaikkasi!

Varaukset ja aineistot 10.4. mennessä: myynti@adaptipalvelut.fi tai puh. 0400663885

Minne matkaat, Peppi?

Oulun yliopisto otti vuonna 2021 käyttöön Peppi-opintotietojärjestelmän, joka korvasi samalla vuosikymmeniä käytetyn Oodin. Metropoliaammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun omistamaa Peppitavaramerkkiä hallinnoi suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista koostuva konsortio, jonka jäsen Oulun yliopisto on. Korkeakoulujen käyttöön suunniteltu järjestelmä ei ole vielä onnistunut täyttämään modernin yliopistoelämän tarpeita: Oulun yliopiston uusimman käyttökyselyn tulosten mukaan kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista opettajista kokee järjestelmän käytön vaikeana tai melko vaikeana. Oulun ylioppilaslehti kysyi kehittämispäällikkö Artturi Roitolta, mihin Peppi on matkalla, millaisin periaattein järjestelmää kehitetään ja miten tavalliset Peppi-käyttäjät voivat vaikuttaa kehitystyöhön.

Tavoitteena kokonaisvaltaisuus

Oodi-järjestelmäkokonaisuus ehti olla Oulun yliopiston käytössä noin 20 vuoden ajan. Järjestelmä oli teknisesti vanhentunut eikä enää vastannut samalla tavalla yliopiston tarpeisiin kuin silloin, kun se oli hankittu. Uudistuksen tavoitteena oli ottaa suppean opintohallinnan järjestelmän sijaan käyttöön kokonaisvaltainen opetuksen ja opiskelun toiminnanohjausjärjestelmä, johon oli liitettävissä laajasti muita järjestelmiä.

Oulun yliopisto päätyi valitsemaan korvaajaksi Pepin, joka on kehitetty vastaamaan koulutusorganisaatioiden tarpeisiin kansallisen OPI-viitearkkitehtuurin mukaisesti. Pepissä on opettajan, opiskelijan, suunnittelijan, korkeakoulupalveluiden ja ylioppilaskunnan työpöytänäkymät.

Pepin on tarkoitus sisältää opettajien, opiskelijoiden ja opintohallinnon työntekijöiden tarvitsemat toiminnot yhdessä ja samassa paikassa. Tarvittavat toiminnot löytyvät, mutta palautekyselyn perusteella järjestelmän käytettävyys ei ole toivotulla tasolla. Peppi koetaan hitaana ja hanka -

lasti navigoitavana, minkä lisäksi vaikeudet opintosuoritusten merkitsemisessä korostuvat saadussa palautteessa. Oodissa kaikki opintosuoritukset merkittiin yhden opiskelijanumeron alle. Pepissä jokainen opiskeluoikeus näkyy erillisenä kokonaisuutena, jolloin opettajan on tehtävä arviointi oikean opiskeluoikeuden alle. Käytäntö on vaikeuttanut opiskelijoiden tunnistamista ja hidastanut suoritusten merkitsemistä. Toisaalta Pepissä on kehuttujakin ominaisuuksia, kuten tilavarausten teko, HOPS ja opinto-opas.

Roiton mukaan Pepin käyttöönotto oli kuitenkin valtava harppaus tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan aikaa, jotta järjestelmän käytettävyys paranee, toiminnallisuuksia saadaan täydennettyä ja järjestelmiä yhdistettyä toisiinsa.

Järjestelmän myötä muuttui myös kulttuuri

Järjestelmäuudistuksen tavoitteisiin kuului myös itsepalvelukulttuurin lisääminen yliopistossa: käyttäjät voisivat esimerkiksi tehdä tilavarauksia ja tulostaa tarvitsemiaan asiakirjoja järjestelmästä itsenäisesti ilman tukihenkilöstön apua.

Kaikki Peppi-käyttäjät eivät ole kokeneet itsepalvelun lisääntymistä myönteisenä asiana. Järjestelmänvaihdos vaikutti henkilökunnan toimenkuviin ja tehtävien painopisteisiin, sillä sihteereiden töitä vähennettiin ja tehtäviä muutettiin. Muutos näkyy henkilöstön arjessa ajankäytöllisesti. Pepin uusimman käyttäjäkyselyn perusteella osa opettajista kokeekin työtehtäviensä lisääntyneen järjestelmän käyttöönoton myötä.

TEKSTI N ita Mäenpää KUVITUS M aiju Putkonen

”Aikaisempaa useammat toiminnot ovat omissa käsissä ja sitä kautta tuovat tekemiseen joustavuutta. Toisaalta uudet tehtävät ja järjestelmän keskeneräisyys ovat kuormittaneet käyttäjiä. Kaikissa muutoksissa on molemmat puolet ja ymmärrämme tämän hyvin”, Roitto kertoo.

Moniportaista järjestelmäkehittämistä

Oulun yliopistossa Pepin käytön ja kehittämisen suunnittelusta vastaa koulutuspalveluihin kuuluva koulutuksen järjestelmä- ja opintohallinnon palveluiden tiimi. Tiimi ottaa jatkuvasti palautetta vastaan Pepin service deskin kautta. Pienempiin ongelmiin tarjotaan suoraan ratkaisuja, mutta isommat menevät kehityslistalle.

”Tunnistettujen isojen teemojen osalta pyrimme uutisoimaan ja viestimään siitä, miten kehitys etenee ja mitä valintoja olemme tehneet matkan varrella.”

Tiimi haluaisi, että Pepin kehitys ja ylläpito olisi läpinäkyvää koko yliopistolle. Roitto toteaa viestinnän olevan haaste, johon mietitään tiimissä ratkaisuja. Tällä hetkellä uusista päivityksistä ja käyttökatkoista tiedotetaan eniten Intrassa ja järjestelmän kirjautumissivulla, mutta yliopiston viestinnän kanssa on toteu tettu joitain videomuotoisia ohjeita ja lisätty Tuu dossa näkyvää uutisointia.

Laajemmasta järjestelmäkehittämisestä on vastuussa jäsenkorkeakoulujen yhteinen Peppi-konsortio, jossa Oulun yliopisto voi jäsenenä nostaa esille sille tärkeitä kehityskohteita. Järjestelmän kehitystä ohjataan erilaisissa teemaryhmissä, joissa vedetään suuntaviivoja ja suunnitellaan priorisointeja.

”Jokainen jäsenyliopisto tuo teemaryhmiin mukanaan palautteiden mukana tulleita kehitysideoita”, Roitto avaa kehitystyötä.

Peppi-konsortion ja yliopiston oman kehitystiimin ohella järjestelmän tilannetta käsitellään Oulun yliopiston Peppi-ohjausryhmässä. Ohjausryhmä ei tee jokapäiväiseen työhön liittyviä päätöksiä, vaan ryhmä on luonteeltaan keskusteleva. Sen tavoitteena on, että yliopiston eri toiminnot pääsevät osallisiksi tuoreimmista suunnitelmista ja saavat kuulla kehittämisen tuloksia. Opiskelijat ovat edustettuina ohjausryhmässä ylioppilaskunnan kautta.

OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio toimii ohjausryhmän tämänhetkisenä opiskelijoiden edustajana. Kokouksissa on esimerkiksi käyty läpi erilaisilta käyttäjäryhmiltä kerättyjä pa -

lautekokonaisuuksia. Palautteen pohjalta ohjausryhmä on pyrkinyt luomaan Peppi-tiimille tarkan kuvan siitä, mitkä ovat järjestelmän keskeisiä ongelmakohtia käyttäjän näkökulmasta. Pepin kehitystiimi on raportoinut ongelmien korjausaikatauluja.

”Koen, että ohjausryhmän kokoukset ovat ehkäpä suorin väylä saada tietty ongelma Pepin kehittämisestä vastaavien toimijoiden tietoisuuteen”, Tapio tiivistää.

Kehitystyö on yhteistyötä

Roitto kuvailee Pepin kehitystyötä käyttäjälähtöi seksi ja jatkuvaksi. Konsortiotasolla järjestelmäkehityksessä ollaan ottamassa käyttöön uusi toimintamalli, jonka pitäisi tehdä työskentelystä nopeampaa ja tehokkaampaa. Toimintamallin myötä järjestelmän kehityssyklien odotetaan nopeutuvan, mikä tarkoittaa myös ketterämpää ongelmakohtiin puuttumista.

Ajan kanssa Pepin parissa työskentelevät erilaiset käyttäjäryhmät tulevat tutummiksi toisilleen, jolloin parhaat toimintatavat leviävät helpommin yliopiston sisällä. Roitto uskoo, että järjestelmästä tulee ennen pitkää helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen. Hän kuitenkin nostaa esille sekä järjestelmäkehittäjien että käyttäjien roolin tavoitteiden saavuttamisessa.

”Peppi-työtä tehdään puhtaasti käyttäjiä varten, joten toivomme avointa, rehellistä ja asiallista palautetta kaikissa muodoissa.”

Paras tapa vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen on jättää suoraa palautetta toimimattomista ominaisuuksista ja vastata säännöllisesti järjestettäviin palautekyselyihin.

”Toivomme myös käyttäjien ymmärtävän, että tahdomme aidosti tehdä laadukkaan työkalun arjen tekemiseen ja olemme kiinnostuneita käyttäjien kokemuksista. On myös hyvä säilyttää optimismi, vain yhdessä onnistumme”, Roitto tiivistää kehitystiimin ajattelua. •

PALJON VARTIJANA

Oulun yliopistosta ponnistava Lotta Leinonen on tänä keväänä tärkeän tehtävän edessä. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajana hän pitää huolen siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu eduskuntavaaleissa.

”ÄÄNESTÄKÄÄ MUT TÄMÄN JUNAN VETURIIN, MÄ LUPAAN VIEDÄ SEN PERILLE.” Näin Lotta Leinonen , 24, totesi SYL:n liittokokouksessa marraskuussa ennen kuin hänet valittiin opiskelijajärjestön johtoon.

Nyt on aika lunastaa yliopisto-opiskelijoille annettu lupaus. SYL-juna on kovaa vauhtia matkalla Säätytalolle, jossa kevään eduskuntavaalien jälkeen käynnistyy seuraavan hallitusohjelman sorvaus. Siellä Leinonen aikoo päivystää haalarit jalassa ja megafoni kädessä, että opiskelijoiden ääni kuuluu ja näkyy tulevan hallituksen työlistalla. Mitä SYL kevään vaaleissa tavoittelee?

Järjestön eduskuntavaalikampanja ”Opiskelijat pois

köyhyysrajalta” julkaistiin tammikuun lopulla. ”Tavoittelemme sadan euron opintorahan tasokorotusta eli selkeää nostoa opiskelijoiden toimeentuloon”, Leinonen tiivistää kampanjan kärjen.

Toiseksi Leinonen nostaa esiin koulutuksen rahoituksen: panostuksia tarvitaan, jotta koulutuksen laatu säilyy ja Suomeen saadaan lisää osaajia. Lukukausimaksut SYL torjuu jyrkästi.

Myös opiskelijoiden tukipalveluihin haetaan satsauksia.”Mielenterveys on asia, jota opiskelijat haluavat pitää esillä. Tarvitsemme ehdottomasti lisää apua kuntoutuksen ja psykoterapian puolelle ja selkeämmät mahdollisuudet päästä hoitoon”, Leinonen summaa.

TEKSTI Raakel Vähärautio KUVA I ina Tauriainen

Vaikuttajapolulle jo varhain

Mikkelistä kotoisin olevan Leinosen opis kelijavaikuttajapolku käynnistyi jo lukiossa. Hän toimi lukionsa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana, istui Mikkelin kaupungin nuorisovaltuustossa ja vaikutti aktiivisesti myös lukiolaisten liitossa.

”Oli palkitsevaa, kun löysi ympärilleen ihmisiä, jotka ajattelivat samoin ja halusivat tehdä samanlaisia asioita. Se vei sitten mukanaan.”

Kun opiskelupaikka Oulun yliopiston kauppakorkeasta aukesi, jatkui vaikuttaminen ainejärjestö Finanssissa ja lopulta ylioppilaskunnan hallituksen johdossa. ”Nälkä on kasvanut syödessä ja vienyt aina seuraavaan paikkaan”, Leinonen kertoo.

Yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonnan huipulla Leinonen on oikeastaan harvinainen näky. SYL on ollut pitkään etelän suurien ylioppilaskuntien vetämä. Leinonen on ensimmäinen Oulun yliopistosta tuleva puheenjohtaja melkein 50 vuoteen.

Puheenjohtajakisassa Leinonen kertoo antaneen kaikkensa – valinta ratkesi liittokokouksessa lopulta yhden äänen erolla. ”Se kampanja oli tosi kova. En ole varmaan ikinä tehnyt mitään, mikä on vaatinut niin paljon töitä”, Leinonen kertoo. ”Ylioppilaskunnan toimistolla oli paljon preppausta, tehtiin blogitekstejä, päiviteltiin nettisivuja ja muuta. Se tuki, jonka Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta sain, oli älytöntä. Olen siitä todella kiitollinen.”

Yhdenvertaisuustyötä

Kysyimme myös Leinoselta, mitä valtakunnan tasoll a tällä hetkellä tapahtuu opiskelijoiden yhtäläisten oikeuksien edistämiseksi. SYL pyrkii Leinosen mukaan parantamaan esimerkiksi julkisten korkeakouluharjoittelujen saavutettavuutta. ”Aliedustetut ryhmät, kuten vieraskieliset ja liikuntaesteiset on otettava paremmin huomioon.”Myös perheellisiä opiskelijoita on Leinosen mukaan tuettava nykyistä paremmin. ”Koulutus on pidettävänä saavutettavana myös niille, joilla on pieniä lapsia. Se on kuitenkin aika iso osa elämää”, hän linjaa.

Leinonen haluaa muistuttaa Oulun yliopiston omasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnasta, jossa hän istui pitkään myös itse.”Sinne voi helposti olla yhteydessä, jos jokin asia askarruttaa.”

”Vaalikaa sitä yhteisöä”

Vuoden kestävä SYL-puheenjohtajuus on Leinoselle täyspäiväinen pesti. Vuodenvaihteessa koti vaihtui Tuirasta Helsinkiin. Samalla tauolle jäivät kauppatieteen maisteriopinnot.

”Onhan se elämä aika paljon muuttunut”, Leinonen tuumii hymyillen.

Oulu on ollut Leinosen mielestä hyvä paikka ponnistaa. Yliopiston tiiviistä opiskelijayhteisöstä tuli hänelle opintojen aikana tärkeä.

Tämän hän haluaakin sanoa nyt ylioppilaslehden lukijoille: ”Pitäkää huolta toisistanne ja vaalikaa sitä yhteisöä ja yhteisöllisyyttä, joka siellä on. Se tarvitsee ne tietyt tyypit, jotka järjestävät tapahtumat ja keräävät porukan kasaan.”Opiskeluajan ei kuulu olla kilpailua, vaan verkostoitumista ja toisiin tutustumista”, Leinonen ajattelee.

”Ei jätetä ketään yksin. Varsinkin korona-aika näytti sen, että siitä tulee pahaa jälkeä. Muistetaan kysellä toisiltamme, että miten menee.” •

LOTTA LEINONEN

SYL:N PUHEENJOHTAJA kaudella 2023. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja 2022.

KOULUTUKSELTA kauppatieteiden kandidaatti.

POLIITTISESTI sitoutumaton.

KOTOISIN Anttolasta, Mikkelistä.

MUUTTI vuoden alussa Oulusta Helsinkiin

SYL:n puheenjohtajapestin vuoksi.

O piskeluajan ei kuulu olla kilpailua, vaan verkostoitumista ja toisiin tutustumista.

biologi, FT Oulu

toiminnanjohtaja, YTM Kuusamo projektipäällikkö, FM Oulu

toimitusjohtaja, yrittäjä Hailuoto erityisopettaja, FM Oulu aineenopettaja, FM Liminka

diplomi-insinööri Kajaani

diplomi-insinööri, senior-konsultti Oulu

tietoliikenneinsinööri (AMK) Oulu tutkija, FT Ylivieska kansanedustaja, arkkitehti Oulu biologian opiskelija, farmaseutti Oulu

professori, lastentautien erikoislääkäri

hallintosihteeri Raahe

toiminnanjohtaja, YTK Oulu

varhaiskasvatuksen opettaja Oulu

sosiaalipoliittinen asiantuntija, luonnontieteen kandidaatti Oulu

Esa Aalto Mika Flöjt Taru Hallikainen (sit.) Aki Heiskanen Miia Immonen Monika Kangas-Siira

Silja Keränen Sakari Kouti Latèkoè Lawson Hellu Aila Mustamo Jenni Pitko Emma Päkkilä

Esko Romsi Mika Rämet Seppo Sorvari Marjo Tapaninen Susa Vikeväkorva Teemu Virtanen yhteiskuntatieteiden ylioppilas Oulu

TAJUSIN OLEVANI RASISTI

Pääministeri Sanna Marin totesi hiljattain, että Perussuomalaiset ovat rasistinen puolue. Keskustelu jatkui Twitterissä. Jotkut olivat sitä mieltä, että persut ovat rasistinen puolue, koska he puhuvat halventavasti ei-valkoisista. Tähän joku kommentoi, että internetissä voi puoliläpällä heittää ”mutakuono”, mutta oikeassa elämässä ihmiset osaavat käyttäytyä.

Korkeakoulutettuna olen yläviistosta ajatellut, että n-sanojen viljelijä on yhtä juntti kuin ihminen, joka kuolevan isoäidin vuoteen äärellä kiroilee. Olen ollut tietoinen siitä, että rasististen slurrien viljelijöiden lisäksi on rakenteellista rasismia: se, jolla on epäsuomalainen nimi, jätetään kutsumatta työhaastatteluun.Tietoisuutta siitä, että jokainen on hiukan rasisti, olen pitänyt ”vapaudut vankilasta” -korttinani, ikään kuin pelkkä tietoisuus pahasta estäisi minua tekemästä pahaa.

Hiljattain haastattelin kansanedustaja Anna Kontulaa seksityöstä Thaimaassa. Kun lähetin hänelle tekstin kommentoitavaksi, hän vastasi, että tämä on rasistisesti ajateltu. Kontula paalutti, että vaikka Thaimaa on tunnettu lapsiprostituutiosta ja muista epäkohdista, tämä ei tarkoita sitä, että kaikki seksityöntekijät Thaimaassa ovat uhreja. Sen olettaminen on rasistista. Tunsinko tehneeni vääryyttä thaimaalaisia kohtaan? En. Nolostuin, että Kontula narautti minut. Perään lähti sähköposti, jossa maireasti kerroin, että olen tehnyt tekstiin korjaukset.

Antirasismissa performatiivisella liittolaisella tarkoitetaan ihmistä, joka puhuu antirasismin puolesta lähinnä siksi, että se on trendien mukaista. Tällainen ihminen voi olla pinnallinen liittolainen vain siksi, että se sosiaalinen segmentti, johon hän kuuluu, yleisesti vastustaa rasismia sen ohella, että on käynyt yliopiston ja ostaa kauramaitoa kahviinsa.

Olen kasvanut paikkakunnalla, jossa tummaihoisia ihmisiä ei näkynyt katukuvassa. Vartuin suomalaisten komediasarjojen parissa, jotka tulevat Yle Areenaan varoitustarroilla varustettuna: sisältö ei enää vastaa sellaista maailmankuvaa, joka vallitsee nykyään. Vieläkään en oikein tunne maahanmuuttajia. Kun siivosin tehdassaleja, työkaverini oli bosnialainen.

Antirasismia vaikeuttaa se, että kosketukset muihin kulttuureihin jäävät ohuiksi monesti myös niillä, jotka haluavat toimia oikein. Minulla ei ole ystävää, joka muistuttaisi olemassaolollaan siitä, että antirasismi on muutakin kuin trendikästä woketusta. Ensikätiseksi samaistumisen kohteekseni on tarjoutunut toisten valkoisten ihmisten joukko, joiden kanssa sitten yhdessä vastustamme rasismia. Ja läheisyys samanlaisten kanssa synnyttää samaistumista, joka ei välttämättä palvele antirasismia. Siksi jäädessäni kiinni rasismista mieleni päällä oli ensisijaisesti vakuuttaa Kontulalle, etten ole rasisti. Taidehistorian vitivalkoisessa oppiaineessa opin kaltaisteni joukossa sisäsiistiksi, kunnes Kontula puhkaisi kuplan.

Antirasismissa

performatiivisella

liittolaisella tarkoitetaan

ihmistä, joka puhuu

antirasismin puolesta

lähinnä siksi, että se on trendien mukaista.

Kehityskelpoinen rasisti ymmärtää, että rasistinen käytös ei ole este identifioitumiselle valkoisten henkilöiden kanssa, vaan este erilaisten ihmisten väliselle liittolaisuudelle. Antirasistisessa liikkeessä ei olla kiinnostuneita siitä, miten olet rakentanut itsellesi valkoisen kuplan, vaan siitä, mitä voit silti tehdä antirasismin hyväksi. Jos ei ole maahanmuuttajaystäviä, voi sivistää itseään lukemalla muista kulttuureista. Kun jäin kiinni rasismista, ensimmäinen ajatukseni oli pelastaa kasvoni Kontulan edessä, vaikka juuri silloin pitäisi ajatella sitä, mitä voisin oppia tästä tapauksesta.

Antirasistisessa liikkeessä ei väheksytä kirjojen voimaa lähentää ihmisiä. Liittolaisuudesta kirjoittanutta Cheyenne Mallinsonia lainaten: Kouluta itseäsi. Oppiminen ei pääty koskaan. Niinpä olen lukenut bangkokilaisista escorteista, jotka tarjoavat useamman yön seurustelufantasiaa länsimaisille turisteille ja viihtyvät työssään. Liittolaisuus unlocked.

Kirjoittaja on toiminut vapaana toimittajana vuodesta 2016 lähtien. Hän koittaa parantaa maailmaa olemalla parempi versio itsestään.

KOLUMNI | Kolumnistimme Kirsi Uusitalo heräsi, tai oikestaan herätettiin, korkeakoulutetun vitivalkoisesta kuplastaan.

Minne mennään tänään?

Älä ihmettele, vaan tsekkaa viikon tapahtumat

järjestöjen omasta

tapahtumakalenterista.

oulunylioppilaslehti.fi/tapahtumat

TOIMITUS SUOSITTELEE

Toimituksen lempitilit Instagramissa juuri nyt.

@yhdyssanansaattaja

Kielellisen huumorin ja sarkasmin sydänystävä, sanamuunnosten mestari ja kahvitaukojen taattu ilostuttaja.

@demarimeemit

Aina löytyy hetki nauraa demarien kanssa - tai demareille.

@kantapaloja

Opetussivusto, jolla opetetaan äikkää ja otetaan kantaa. Toimitus nauttii suuresti tästä kevyen roustaavasta suomen kielen taidon ylläpitoon!

@koirat_alepan_edessa

Aikuiset-sarjasta nostetta saanut tili tekee sen mitä lupaa - kuvaa koiria Alepan edessä.

@streetartglobe

Visuaalisen median ykkössivusto, mutta ei silleen liian tosissaan.

@ylekioski

Uutisointia ja puhuttavia aiheita meille kärsimättömille tiiviissä paketissa.

@koirat_alepan_edessa

Aikuiset-sarjasta nostetta saanut tili tekee sen mitä lupaa - kuvaa koiria Alepan edessä.

@jokelaisenjessi

Oulun ylioppilaslehdenkin sivuilla viime vuonna vieraillut Jessi Jokelainen puhuu politiikkaa kansantajuisesti, mutta terävästi.

Tule kertomaan sun lempitili meidän

Instagramiin @oulunylioppilaslehti!

VIKEVÄKORVA SUSA eduskuntaan

30 v. oululainen varhaiskasvatuksen opettaja, KM

hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja

alue- ja kaupunginvaltuutettu entinen opiskelija-aktiivi

Yhteistyökykyinen ja empaattinen

Pikku Myy

Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puolustaja

Ilmastokriisin ja luontokadon

pysäyttämisen puolella

Mielenterveyteen ja hyvinvointiin

panostamassa

Päätösten kestävyys, vaikuttavuus ja tasa-arvo

Tutkittuun tietoon nojaaminen

Otathan seurantaan ja rohkeasti yhteyttä:

@sssusamuru

@SusaVikevakorva

Susa Vikeväkorva

Noin 27 tuntia

TEKSTI O lli Laitinen KUVITUS M aiju Putkonen

Oulun yliopistossa on alkanut auditointivuosi. Se tarkoittaa yliopiston toimintojen kriittistä tarkastelua. OYY on valmistautunut auditointiin toteuttamalla opiskelijakyselyn, jossa kerättiin opiskelijoiden ajatuksia koulutuksen laatuun liittyen. Kyselyn mukaan opiskelijat kokivat merkittäviä eroja kurssien suorittamiseen liittyen. Oulun ylioppilaslehti toteutti oman kyselynsä aiheesta. Tässä jutussa viiden eri alan opiskelijat kertovat oman alansa helpoimmat ja vaikeimmat kurssit.

Auditointi ohjaa uudistumista

Oulun yliopiston laatujärjestelmää auditoidaan vuoden 2023 ajan. Auditointi tarkoittaa korkeakoulun toiminnan ja laadun ulkoista, riippumatonta arviointia. Sen tavoitteena on varmistaa, että yliopistolla on käytössään toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukeva järjestelmä. Laissa vaaditusta arvioinnista vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Edellinen Oulun yliopiston auditointi toteutettiin vuonna 2017. Suomalaisten korkeakoulujen auditointimalli on sen jälkeen uudistunut. Nykyisessä auditointimallissa korostuu koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä opiskelijakeskeisyys.

Osana auditoinnin valmistelua Oulun yliopiston ylioppilaskunta keräsi opiskelijoiden ajatuksia liittyen koulutuksen sekä muun toiminnan laatuun Oulun yliopistolla. Kyselyyn vastasi 104 opiskelijaa. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoitti “täysin eri mieltä” ja 10 “täysin samaa mieltä”. Opiskelijakyselyn tulosten mukaan opetuksen laatua pidetään opiskelijoiden keskuudessa kohtuullisen hyvänä. Oulun yliopistossa tarjotun koulutuksen koetaan antavan opiskelijalle riittäviä taitoja ja valmiuksia työelämään.

Negatiivista palautetta kyselyssä annettiin kurssien suoritustapoja ja kurssitöitä koskevalle viestinnälle. Tiedekuntien ja oppiaineiden välillä tunnistettiin merkittäviä eroja läsnäolopakkoihin ja suoritustapoihin liittyen. Opiskelijat jakoivat näkemyksen siitä, että koronapandemia on vaikuttanut opetuksen tilanteeseen. Pandemian myötä opiskelijat kokivat kuitenkin epävarmuutta siitä, millaista linjaa tiedekunnissa tullaan noudattamaan nyt ja tulevaisuudessa.

Kyselyn tulosten johtopäätöksissä todetaan, että opiskelijoiden tarpeet ja elämäntilanteet ovat viime vuosina monipuolistuneet merkittävästi. Muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata joustavalla ja henkilökohtaisella lähestymistavalla yksittäisiä opiskelijoita kohtaan.

Helpolla maaliin

KASVATUSTIETEET : Äidinkieli ja kirjallisuus 2: Sanataide ja draama, 5 op.

“Vaadittiin viitseliäisyyttä tunneilla, mutta ei teoriaosaamista kuten lukemista tai tekstin tuottamista.“

Tämä viiden opintopisteen kurssi on suunniteltu toisen vuoden luokanopettajaopiskelijoille. Kurssin suorittanut opiskelija osaa muun muassa analysoida lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja käyttää sanataidetta osana ilmiölähtöistä opetusta. Ehkä kurssin vaatimustasoa olisi syytä kiristää, onhan lasten lukutaito viime vuosina heikentynyt huomattavasti. Vielä tärkeämpää tietysti olisi huolehtia asiallisesta ryhmäkoosta sekä riittävistä opetuksen resursseista.

TERVEYSTIETEE T: Academic English, 3 op.

” Meet my Blackie.”dog

“Kurssin suurin tehtävä oli istua luennolla ja tehdä esitelmä englanniksi valitsemastaan aiheesta, vaikka koirista.”

Kolmen nopan hyväksytty/hylätty-arvioinnilla varustettu akateemisen englannin kurssi ei juurikaan haasta opiskelijaa. Ei siis liene sattumaa, että se onkin ajoitettu ensimmäisen opiskeluvuoden ensimmäiseen periodiin. Englantia, tai edes finglishiä puhuvalle opiskelijalle kurssi ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia.

MAANTIEDE: Matkailumaantieteen johdantokurssi, 5 op.

“Helpot nopat talteen”

Johdantokurssi, tuo kursseista parhain. Kuudentoista tunnin verran luentoja, ja sen jälkeen aineistotentti tai oppimistehtävät. Hankala tätä kurssia on ainakaan reputtaa.

TIEDEVIESTINTÄ: Tiedonhankinta ja tieteellinen viestintä, 5 op.

“On jo aika paljon kokemusta akateemisesta tiedonhausta ja luotettavuuden arvioinnista, joten kurssi ei tarjonnut juurikaan uusia haasteita.”

Tiedeviestinnän opintoja tarjotaan vain tiedeviestinnän maisteriohjelmassa, joten useat opiskelijat ovat ainakin yksinkertaisia maistereita entuudestaan. Näihin lähtökohtiin peilaten tiedonhaun kurssi on helppo nakki, varsinkin kun kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty-periaatteella.

KAUPPATIETEET: Service Design, 6 op.

“Kurssi oli mielenkiintoinen, mutta ei antanut juurikaan teoriapuolen tietoa.”

Markkinoinnin maisteriopiskelijoille suunnattu projektikurssi koostuu pääasiassa yhden laajan ryhmäprojektin käytännön toteutuksesta ja lyhyestä raportoinnista. Onkohan yksikään ryhmä todella käyttänyt opinto-oppaassa ilmoitettua 120 tuntia projektiinsa?

Näillä kursseilla taas laitetaan opiskelijat koville

KASVATUSTIETEET : Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskurssi, 5 op.

“Kurssin tehtävät on vaikeita”

Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskurssi on toisen vuoden opiskelijoille suunnattu kurssi, joka sisältää kiperiä tehtäviä ja laskuja. Huhupuheen mukaan opiskelijat usein turvautuvatkin jo kurssin suorittaneisiin konkareihin valmiiden vastausten toivossa.

TERVEYSTIETEE T: Basics in eHealth, 5 op.

“Paljon aikataulutettuja, arvioitavia tehtäviä, laajoja kokonaisuuksia ja tietoteknistä sanastoa, johon ei osannut varautua. Tenttejä useita, joissa kysyttiin nippelitietoa.”

Terveystieteiden opiskelijoiden FutureDigiHealth-sivuainekokonaisuuteen kuuluva viiden nopan kurssi on työläs ja haastava. Kurssin läpäistäkseen opiskelijan täytyy muun muassa osata kuvata keskeiset tieto- ja viestintäteknologian termit ja ratkaisut terveydenhuollossa ja osata nimetä niitä vastaavat sovellukset terveydenhuollon palveluissa. Apotti apotti, sen kyllä oppii…

MAANTIEDE: Johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen, 5 op.

“Monille fukseille aika kylmää kyytiä.”

Geomorfologia, klimatologia, hydrogeografia ja biogeografia – ja niitä vastaavat kohteet: geosfääri, atmosfääri, hydrosfääri ja biosfääri. Noin kuukauden mittainen intensiivikurssi vie mehut ja sekoittaa pään. Neljäkymmentätuntia harjoituksia, kaksi tenttiä ja kirsikkana kakun päällä noin 15 sivun mittainen loppuraportti.

TIEDEVIESTINTÄ: TV-työn työpaja, 5 op.

Huh ja hoh!

“Paljon uutta sisältöä niin asiapuolelta kuin teknisissäkin taidoissa ja lisäksi pitää vielä soveltaa osaamistaan tuottamalla työnäyte.”

Kurssin osaamistavoitteet ovat tiiviit, vain kahden virkkeen mittaiset. Televisiotekniikan ja -ilmaisun perusteet ja ominaispiirteet, sekä ajankohtaisjutun käsikirjoittaminen. Käytännön toteutus on sen sijaan eri luokkaa. Minidokumentin käsikirjoittaminen, kuvaaminen sekä editointi voi tuottaa opiskelijalle ongelmia, varsinkin jos vastaavasta mediatyöstä ei ole aiempaa kokemusta.

KAUPPATIETEET: Sustainable Marketing Management, 6 op.

“Kurssin viikoittainen työmäärä oli huomattava.”

Tavalliset luentopäiväkirjat kalpenevat tämän kurssin arviointikriteerien rinnalla: jokaiselta luentokerralta piti palauttaa sivun mittainen, arvioitava reflektiopaperi. Kurssilla pureudutaan keskeisiin kestävän markkinoinnin malleihin ja teorioihin. Reflektiopapereiden ja luennoille osallistumisen lisäksi kurssiin sisältyy kaksi laajaa ryhmäprojektia.

Opintopistejärjestelmä päivityksen tarpeessa

Opintopistejärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2005, kun EU halusi yhtenäistää Euroopan eri maiden korkeakoulujärjestelmiä. Yhtenäistämisen myötä valtaosalle Euroopan maista onkin vakiintunut kolmitasoinen korkeakoulujärjestelmä, joka jakautuu kandidaatintutkintoon, maisteritutkintoon sekä tohtoritutkintoon. Yhtenäistetty opintopistejärjestelmä on helpottanut eri maissa suoritettujen opintojen tunnustamista sekä opiskelijoiden liikkuvuutta.

Opintopistejärjestelmää ei kuitenkaan ole suunniteltu huomioimaan eri tieteenalojen, opetussisältöjen tai opiskelijoiden yksilöllisyyttä. Opiskelijoiden yksilöllisyyden tunnistaminen ja sen vaaliminen on koulutuksesta puhuttaessa yhä useammin esille nouseva teema. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2017 käynnistämässä Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyössä toivotaan Suomen erottuvan maana, joka korostaa opetuksessa ja oppimisessa erilaisten oppijoiden mahdollisuuksia koko koulutuspolun ajan.

OYY:n toteuttamassa kyselyssä opiskelijoita hiersi opintopisteisiin liittyvät asiat. Kurssien työmäärän koettiin vastaavan siitä saatavia opintopisteitä vain kohtuullisesti. Opintopistemäärältään yhtä laajojen kurssien työmäärää ei koettu samanlaiseksi keskenään.

Oulun ylioppilaslehti toteutti oman opintopiste-aiheisen kyselyn. Kysyimme viiden eri alan opiskelijalta kokemuksia helpoimmista ja vaikeimmista kursseista. Vastaukset osoittavat, että viisi opintopistettä saattaa vaatia mitä tahansa kahden tunnin aineistotentistä kuukauden intensiivikurssiin. Jos Suomen korkeakouluja halutaan viedä opiskelijalähtöisempään suuntaan, opintopistejärjestelmää on mietittävä uusiksi. Muutos voi lähteä pienestäkin. Alkuun jokaisen kurssin kuvaukseen voisi lisätä pienen asteriskin perään: työmäärät ovat arvioita, ja yksittäisten opiskelijoiden työmäärät vaihtelevat .

Oletko samaa mieltä helpoimmista ja vaikeimmista nopista? Kommentoi oma näkemyksesi Oulun ylioppilaslehden Instagramissa

@oulun_ylioppilaslehti!

Keskustelu jatkuu somen puolella!

TULE MUKAAN TEKEMÄÄN UUDISTUNUTTA

OULUN YLIOPPILASLEHTEÄ!

Etsimme kirjoittajia, kuvittajia, valokuvaajia ja somettajia.

Lisätietoa ja hakemukset paatoimittaja@oyy.fi

Kirjoitellaan!

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ

KOLUMNI | Valtiovarainministeriön puheenvuoro sai kolumnistimme Olli Laitisen pohtimaan lukukausimaksujen seurauksia.

“Suomi tarvitsee kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta.” Näin toteaa Valtionvarainministeriön virkamiespuheenvuoro. Yhtenä uudistuksena 8.12.2022 julkaistussa puheenvuorossa esitetään lukukausimaksuja kaikkiin korkeakoulututkintoihin.

Ehdotus on talouden näkökulmasta ymmärrettävä. Korkeakoulutusta halutaan lisätä, mutta se olisi toteutettava ilman ylimääräistä valtion velkaantumista. Oikeastaan parasta olisi, jos koulutuksen määrä ja laatu kasvaisivat, mutta menot silti supistuisivat. Jo nyt korkeakoulut ovat Yliopistolain ja Ammattikorkeakoululain perusteella velvoitettuja perimään lukukausimaksuja EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen yksityiskohdat, kuten maksujen suuruuden ja sen, mihin niistä saatava raha käytettäisiin, ministeriö jättäisi korkeakoulujen selvitettäväksi.

Virkamiespuheenvuorossa painotetaan, että opintojen maksullisuus voidaan toteuttaa sosiaalisesti kestävästi kehittämällä tukijärjestelmää. Mallia otettaisiin luultavimmin Britanniasta, jossa lukukausimaksujen takaisinmaksu on sidottu tutkinnon suorittamisen jälkeiseen tulotasoon. Tutkinnon suorittanut, huonosti palkattu ihminen voi saada jopa kaikki lukukausimaksunsa anteeksi, mikäli ansiot jäävät riittävän alhaisiksi. Opintojen alkaessa tai niiden aikana lukukausimaksuja ei siis tulisi maksettavaksi.

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron taustamuistiossa on kuitenkin useita huolestuttavia kohtia. Muistiossa todetaan, että korkeakoulut voisivat lukukausimaksujen avulla erikoistua: opiskelija voisi päättää valitseeko lukukausimaksuja perivän korkeakoulun, jossa on tarjolla enemmän pienryhmäopetusta vai koulun, joka tukeutuu enemmän edullisempiin opetusmenetelmiin.

Maksuton koulutus on ollut suomalaisen sivistyksen kulmakivi – mutta kauanko vielä?

On naiivia todeta, että opiskelija voisi valita kalliimman tai edullisemman yliopiston. Tietystihän se joillekin onnekkaille on valinta, samoille opiskelijoille joilla on mahdollisuus valita mistä päin kaupunkia he haluaisivat vanhempiensa ostavan opiskeluajan yksiön heille.

Nykyisen tutkimustiedon mukaan vähävaraisemmista taustoista tulevat opiskelijat ovat kuitenkin vähemmän halukkaita ottamaan lainaa. Samanlaisen “valinnan” vähävarainen voi tehdä päättäessään, sijoittaako opintolainansa rahastoihin ja syökö opintoajan pelkkiä papuja ja riisiä.

Lukukausimaksut ohjaisivat Suomen korkeakoulujärjestelmää kahden kerroksen malliksi, jossa hyväosaiset maksaisivat paremmasta ja laadukkaammasta koulutuksesta ja vähävaraisten olisi tyydyttävä halpatutkintoihin.

Mikä yliopisto edes haluaisi profiloitua edullisempien opetusmenetelmien yliopistoksi? Erityisesti Pohjois-Suomen ja maakuntien yliopistojen kannattaa pitää eriarvoistumisen uhka mielessä. Jo nyt nuoret ihmiset valuvat pääkaupunkiseudulle koulutuksen ja työn perässä. Miksi kukaan haluaisi enää opiskella maakuntien yliopistoissa, jos se tarkoittaa huonompaa työtilannetta tulevaisuudessa.

Lukukausimaksuilla olisi kiistaton vaikutus työmarkkinoihin, ja eniten koulutuksestaan maksanut olisi luonnollisesti myös arvokkainta työvoimaa. Ei kai kukaan palkkaa massaluennoilla kouluttaunutta lääkisopiskelijaa, jos vaihtoehtona on leikkaussaleissa karaistunut opiskelija.

Valtiovarainministeriö on julkaissut puheenvuoroja jo vuodesta 1991 lähtien, ja niiden vaikutus on ollut merkittävä säästölistauksia tehtäessä. Tulevalla eduskunnan vaalikaudella säästöpaineet ovat suuremmat kuin ehkä koskaan ennen. Maksuton koulutus on ollut suomalaisen sivistyksen kulmakivi – mutta kauanko vielä?

Kirjoittaja on viestinnän kandidaatti ja tiedeviestinnän maisteriopiskelija. Hän haaveilee laadukkaasta yleiskoneesta.

KIITOS.Väriä ,

Oulun kaupunki matkaa kohti kulttuuripääkaupunkivuotta. Keskustan alue ei kuitenkaan heijastele kulttuurin

kehtoa. Maiju Putkonen jalkautui keskustan alueelle etsimään tyhjiä seiniä, jotka huutavat koristelemaan itsensä katutaiteella.

Oulu on ollut viime kuukaudet huonoimmillaan. Poikkeuksellisen lämpimän talven päivä toisensa jälkeen loskassa tarpominen on alkanut toistaa itseään. Kaupunki tuntuu olevan horroksessa värittömän taivaan alla. Välillä jalkakäytävillä luistelu tuo pientä iloa arjen monotonisuuteen, ja Rotuaarilla on onneksi voinut koko talven fiilistellä sulalla maalla kävelyä. Kaamos on kuitenkin tuntunut paksulta hernerokkasumulta, jota vastaan taistelu on turhaa.

Vaikuttaa kuitenkin hiljalleen siltä, että oululaisten murmelipäivät ovat pian luetut. Aurinko on näyttäytynyt jo useampaan otteeseen alkuvuoden aikana. Kirkkaat pakkaspäivät ovat mielessäni saaneet ihmisten silmät jo aukeamaan ja selkärangat oikenemaan kohti valonsäteitä. Hiekoitussoran kaivaminen kenkien sisältä alkaa taas tuntua jopa huvittavalta raivostuttavan sijaan.

Olen itse horrokseni lomassa kulkenut koko kuluneen talven kaupungilla niska vinossa. En suinkaan näkymätöntä aurinkoa etsiessäni, vaan kauneutta. Oulu on monilla tavoilla loistava kaupunki: talvipyöräilymahdollisuudet, vegaaniburgerivaihtoehdot ja myöhään auki olevat kahvilat ihastuttavat ympäri maan. Yksi asia kuitenkin pistää kaupungilla silmään, varsinkin verratessa muihin maamme metropoleihin. Kaupunki, etenkin keskusta, on taiteeton betoniviidakko.

Valoa kohti

Suunta on kuitenkin ylöspäin. Ilouutisena on kerrottu, että Ouluun maalataan viisi uutta seinämaalausta vuoteen 2026 mennessä. Osana kulttuuripääkaupunkihanketta kaupunkilaiset saavat äänestää siitä, mihin kaupunginosaan muraaleja toteutetaan, yksi vuodessa aina vuoteen 2026 saakka. Ensimmäinen muraaleista onkin jo valmistunut viime syksynä. Eloise Gillowin pens -

selistä syntynyt Käännekohta on upea, kahdeksankerroksisen Rajakyläläisen kerrostalon seinään maalattu jättiläisteos.

Oulussa asuvalle seinämaalausten lisääntyminen on tietenkin yksinomaan hieno asia. On hauskaa, että seuraavat neljä vuotta kaupunkilaiset saavat osallistua maalauspaikkojen valintaan ja seurata taiteilijoiden hakuprosesseja. Aiheesta voisi kuitenkin puhua vielä enemmän. Miksi katutaiteen lisääntyminen ja kaupungin panostus asiaan on niin merkittävää?

Kauniissa ja virikkeellisessä ympäristössä asuminen lisää tutkimusten mukaan hyvinvointia ja ilahduttaa myös vierailijoita. Riippumatta tulotasosta, kauniissa ympäristössä asuvat raportoivat olevansa terveempiä kuin muu väestö sekä maaseutu- että kaupunkiympäristöissä Ihmiset ovat myös onnellisempia asuessaan kauniissa ympäristöissä, riippumatta säästä, ihmisseurasta tai viikonpäivästä . Kauniilla kaupunkiympäristöllä siis todella on merkitystä.

Kaupunkiympäristön kehitystarpeet on tunnistettu Oulu 2026 -hankkeessa, jonka strategisissa tavoitteissa mainitaan kulttuurin saavutettavuus, tasa-arvoistaminen ja levittäytyminen ihmisten arkeen.

Katutaide on suurelle yleisölle saavutettavissa oleva tapa nauttia kauneudesta sekä tuntea yhteisöllisyyttä jaetun kokemuksen kautta. Julkisella taiteella voidaan ilmentää kaupungin arvoja, tukea yhteiskunnan monimuotoisuutta. On varmaan sanomattakin selvää, että sen on todettu myös lisäävän alueiden houkuttelevuutta. Jalkauduin Oulun keskustamaan etsimään tyhjiä seiniä ja mahdollisuuksia kaikille saavutettavalle kauneudelle.

TEKSTI & KUVITUS Maiju Putkonen

Kaupungilla kulkiessani huomaan paljon tyhjiä, ikkunattomia seiniä, joihin muraalit sopisivat loistavasti. Ensimmäinen niistä on talon päätyseinä Aleksanterinkadulla. Seinä tulee helposti mieleen muraalin paikkana, sillä siinä ehti vuoden verran olla sympaattinen kärppäaiheinen muraali, kunnes se maalattiin piiloon talon julkisivuremontin yhteydessä. . Oulu-teemainen muraali voisikin toimia hyvin torin läheisyydessä. Oulun vaakuna on monelle varmasti tuttu, mutta aihetta voisi tyylitellä perinteistä vaakunaa menevämmäksi.

Seuraava täysin tyhjä seinä sijaitsee Heikinkadulla. Se on väylänä vähemmän vilkas kuin ydinkeskustan kadut, mutta iso valkoinen seinä on tyhjyydessään houkuttava taustakangas. Hillitty harmaasävyinen rakennus tarjoaa paljon mahdollisuuksia värien käytöllä leikittelyyn. Parinsadan metrin päässä sijaitseva Ainolan puisto on yksi Oulun parhaita nähtävyyksiä, ja on poikkeuksellista, että ison kaupungin keskustasta on niin lyhyt matka luonnon äärelle. Hupisaarten alueen kauneus voisi hyvinkin olla esillä myös keskustan alueella muraalien muodossa.

Viimeinen ja kenties historiallisesti merkittävin Oulun tyhjä seinä on Oulun teatterin ulkosivu. Upea betonirakennus on arkkitehtuurisesti todella merkittävä osa torin aluetta ja koko Oulua. Urbaanilegenda kertoo, että eräs aasialainen turisti olisi luullut rakennusta ydinvoimalaksi ja ihmetellyt voimalan sijoittelua keskustaan. Rakennuksen ulkoasusta voidaan olla montaa mieltä, mutta näin huomattava ja Oulun kaupungille kulttuurisesti merkittävä rakennus olisi oiva kangas taiteelle. En usko, että rakennusta tullaan kevyin perustein muokkaamaan, eikä sitä oikeasti tarvitsekaan. Pitkä betoniseinä toimii kuitenkin hyvänä esimerkkinä siitä, miten esimerkiksi isoja tiilikerrostaloja tai toimistorakennusten julkisivuja voisi piristää yksinkertaisilla ratkaisuilla. Toki arkkitehtuurisesti merkittävien rakennusten osalta parempi ratkaisu voi olla esimerkiksi väliaikainen valotaide, kuten Lumo-festivaalien projektiot, joista esimerkiksi teatterin naapurissa sijaitseva Oulun pääkirjasto sai viime syksynä osansa.

Kaupungin tyhjät seinät näyttäytyvät selkeästi muillekin, sillä graffitikulttuuri on vahvasti voimissaan. Yksittäisiä tägejä näkee toinen toistaan nokkelammissa paikoissa, mikä kielii halusta koristella kaupunkia ja jättää jälkensä. Muraaleista puhuttaessa olisikin epäkohteliasta unohtaa ruohonjuuritason katutaide. Välivainiolla ja skeittipuistoissa on onneksi hyviäkin mahdollisuuksia päästä graffititaiteilemaan, mutta se jättää silti keskustan koskemattomaksi maastoksi.

Arvostettujen taiteilijoiden lisäksi olisi korvaamatonta tukea aloittelevia tai harrastetaiteilijoita kotikaupungissaan. Käytännön tasolla olisi arvokasta pystyttää

muutama graffiteille tar koitettu seinä, joita ylläpidetään ympäri vuoden. Hollihaan puiston vapaasti käytettävissä olevat graffitiseinät ovat eläviä taideteoksia, joista on iloa sekä graffitien tekijöille että niiden katsojille. Vapaasti maalattaville seinille olisi varmasti käyttöä myös ydinkeskustassa, esimerkiksi Hupisaarilla tai Kiikelissä.

Kaikilla on varmasti mielipiteensä siitä, mihin Oulussa muraaleja pitäisi sijoitella, ja mikä katutaiteen arvo on kaupungille. Jos vahvaa mielipidettä ei ole, kannattaa asiaa alkaa miettimään. On piristävää nostaa päätään ja etsiä paikkoja, joihin taide sopisi, oli se sitten suuren budjetin muraalin tai katutaiteen muodossa. Kaunis ympäristö edistää hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa, ja seuraavat viisi vuotta voimme jokainen äänestää siitä, mihin seuraava muraali pitäisi sijoittaa. Toivon, että taiteen nostattaminen keskiöön kulttuuripääkaupunkivuoden myötä vaikuttaa positiivisesti jokaisen kaupunkilaisen ja paikallisen katutaiteilijan elämään. Yhdessä voimme värittää kaupungin! •

Kauniissa ja virikkeellisessä ympäristössä asuminen lisää tutkimusten mukaan hyvinvointia ja ilahduttaa myös vierailijoita.

PÄÄASIA ON, ETTÄ KAIKILLA ON HAUSKAA

Kuppila on tupaten täynnä. Yhtäkään jakkaraa ei ole vapaana. Miku Mertaniemi ottaaa hetkessä koko baarin haltuunsa ja kertoo, että tänä iltana pidetään hauskaa, ei kilpailla verissä päin. Iloinen puheensorina vaimenee vain vähän. Ensimmäiseksi kysytään pornotähden nimeä monimutkaisten vihjeiden avulla. Viereisessä pöydässä herrat nyökyttelevät tietävän näköisenä. Sitten pohditaan, kenen vierestä Slash löysi äitinsä nakuna 8-vuotiaana? Entäpä kumpi kelluu veden pinnalla sitruuna vai lime? Miku Mertaniemi on järjestänyt Visailisko-visoja vuodesta 2015. Hän on tätä tehnyt säännöllisesti kolme visaa viikossa siitä lähtien. Kysymyksiä on kertynyt vuosien varrella miltei 20 000.

“En ole koskaan käyttänyt samaa kysymystä kahta kertaa ja järjestän visoja joka ikinen viikko. En ole pitänyt edes kesälomia.” tuottelias visailuvelho kertoo.

Maanantaina Visailisko järjestää Snooker Timessä viihdevisan, keskiviikkona on yleistietovisa Wingerissä samoin kuin Bar Lumossa sunnuntaisin. Yleisvisa elää ja muuttuu aihealueittain.

“Wingerissä visa on hieman eri tyyppinen kuin Bar Lumossa, koska asiakaskunta on erilainen ja porukka on nuorempaa kuin Höyhtyällä Lumossa. Peilaan tällaisia asioita suunnitellessani ja muokkaan visaa asiakaskunnan mukaan”, Miku kertoo

Yleis- ja viihdevisojen lisäksi Miku järjestää erikoisvisoja. Suosittuja ovat olleet esimerkiksi Harry Potter- ja elokuvavisat. Pian kisaillaan Lord of the Rings -tietämyksestä ja suunnitteilla on erikoisvisoja eri aihealueista.

Taustalla hyvät tarinat ja rento ilmapiiri

Baarissa on todella kuuma, ja tunnelma on hyvällä tavalla sähköistynyt. Paikalla kisaillaan hymy huulilla. Kaikki tietävät, mistä on kyse.

“Tosi paljon on vakiokävijöitä. Mukana on edelleen samoja joukkueita kuin vuosia sitten, mutta uusia visailijoita tulee koko ajan”, Miku kertoo.

Ihmiset kuiskivat toistensa korviin, ja yhteisymmärrys joukkueiden sisällä löytyy nopeasti. Kaksi parasta joukkuetta saavat palkintoja. “Yleensä on reilusti yli 10 joukkuetta ja kaikki paikat ovat tavallisesti täynnä. Saan painaa tätä käytännössä koko ajan täysillä.”

“Joskus on toki yksittäisiä hiljaisia viikkoja, jos on samaan aikaan muita tapahtumia. Esimerkiksi Wingerissä jalkapallokisat saattavat vaikuttaa yleisön määrään”, Miku kertoo.

TEKSTI Pete Huttunen KUVAT Tuuli Heikura

Visassa on yhteensä 30 kysymystä kolmessa osassa. Kymmenen kysymyksen jälkeen tarkistetaan vastaukset. Visa kestää keskimäärin tunnin ja vartin, jos joukkueita on valtavasti, tarkistaminen kestää vähän pidempään.

Visailiskon visoissa suurin osa kysymyksistä taustoitetaan hyvällä tarinalla. Näin saadaan visasta mielenkiintoinen. “Yritän aina painottaa, että tämä ei ole kilpailu. Ajatus on viettää kavereitten kanssa hauskaa iltaa ja pohtia samalla kysymyksiä. Hommaa ei saa ottaa liian tosissaan”, Miku tähdentää.

Antoisa harrastus vie aikaa

Vakiintuneiden kisapäivien lisäksi visoja järjestetään Oulun lisäksi muuallakin Suomessa – muun muassa yritykset tilaavat privaattivisoja.

Harrastus vaatii aikaa ja työtä. Miku tekee tavallisesti visan päivässä ja jokaisen rakentamiseen menee viidestä kuuteen tuntia. “Nousen aamulla kuuden aikaan ja teen visaa kahdesta kolmeen tuntia. Illalla jatkat ja aikaa kuluu suunnilleen saman verran.”

“Kyllähän tämä paljon työllistää, mutta en tekisi tätä, jos en tästä myös nauttisi. Tietenkään minkään asian kanssa ei voi olla joka päivä hauskaa ja joskus on myös liian kiireisiä viikkoja.” Miku kertoo.

Visailiskon visoissa on aina oma tvistinsä ja huumori mukana. Mikullakin on kivaa kun hän saan käyttää omaa kieroa huumorintajuaan kysymysten teossa.

“Pyrin rentouttamaan ilmapiirin heti ensimmäisellä

kysymyksellä. Meillä on soft- ja hard-visoja. Aikuisille tarkoitetut hardvisat aloitan usein erotiikka- tai suoraan sanottuna porno-ksysymyksellä. Se on ihmisille tavallinen aihe, jota ei kuitenkaan ainakaan visoissa juuri käytetä.”

“Mukana on usein myös “Outo meno”-kysymys, jossa on ihan kummia tapahtumia ja asioita, joista ei kukaan ole kuullutkaan. Niitä on kuitenkin mukava yhdessä pohtia”, Miku kertoo.

Leikkiä ja yhdessäoloa

Mikun ajatus on, että kysymyksiä voisi käyttää myös myöhemmin. Ajankohtaisiin aiheisiin keskittyminen ei ole hänelle mielekästä.

“En halua tehdä niin, että otan aamulla päivän lehden ja alan katsella, mitä on tapahtunut. Se ei olisi hauskaa. Ajankohtaisista aiheista saattaa olla yksi tai kaksi kysymystä illassa, mutta aina niitä ei ole ollenkaan.”

Miku tarjosi ensimmäisen kerran ideaa uudenlaisista visoita Wingerille. Ajatuksena oli, että kukaan ei ota kisaa liian tosissaan ja kaikilla on hauskaa. Miku muistelee aikaa, kun hän ei vielä itse tehnyt kysymyksiä.

“Kerran pöydässä tuli niin kova riita eräästä kysymyksestä, että yksi joukkueen kavereista otti tuolin ja yritti lyödä sillä joukkuetoveriaan päähän.”

“Ehdin pompata pöytäni takaa ylös ja sain juuri ja juuri tuolista kiinni, ennen kuin sattui”, Miku kertoo huvittuneena, mutta lisää, että silloin tilanne ei ollut hauska.

“Tämä oli äärimmäinen esimerkki, miten tosissaan visailu voidaan ottaa. Painotan aina, että tämä on oikeasti vain leikkiä ja hauskaa yhdessäoloa”, Miku summaa. •

Yritän aina painottaa, että tämä ei ole kilpailu. Ajatus on viettää kavereitten

kanssa hauskaa iltaa ja pohtia samalla kysymyksiä. Hommaa ei saa ottaa liian tosissaan.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta

valmistautuu vuoden 2023

eduskuntavaaleihin kolmella tavoitteella

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on asettanut

vaikutustavoitteensa eduskuntavaaleihin vuonna 2023. Vaikuttamistyössä näkyvät ylioppilaskunnan arvot; rohkeus, kestävyys, avoimuus, vaikuttavuus ja yhteisöllisyys.

Tavoite 1: Opiskelijat vaalien keskiöön

Opiskelijoiden taloudellinen ja henkinen tilanne vaatii tekoja. Opiskelijaterveys vaatii kipeästi lisäpanostuksia. Koronakriisin aikana lisääntynyt tarve terveyspalveluihin ei ole näkynyt resursoinnissa, minkä vuoksi hoidon pariin on vaikea päästä ja palvelut ovat merkittävästi ruuhkautuneet. YTHS:n riittämätön resursointi ja ruuhkat ovat merkittävä paikallinen ja valtakunnallinen ongelma joihin tarvitaan ratkaisuja.

Vuotta 2022 ovat varjostaneet Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, sen myötä kohonnut inflaatio ja energiakriisi. Opiskelijoiden toimeentulo on nyt jo tiukilla, joten tekoja tarvitaan, jotta opiskelijoille mahdollistetaan päätoiminen opiskelu. Riittävällä ja kohtuullisella toimeentulolla vahvistetaan sekä opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella päätoimisesti ja edistetään heidän hyvinvointiaan. Opiskelijoiden toimeentuloa ei tule leikata, jotta myös tuleville sukupolville sosioekonomisesta taustasta riippumatta taataan mahdollisuus opintoihin.

Tavoitteet:

• Vaaditaan lisää perusrahoitusta YTHS:n resursseihin ja opiskelijaterveyteen.

• Opiskelijat otetaan osaksi sosiaaliturvauudistusta.

• Tulevalla hallituskaudella taataan opiskelijoille riittävä toimeentulo.

Tavoite 2: Korkeakoulupolitiikka

Korkeakoulut eivät kestä leikkauksia, eikä valtion tavoitetta tarjota korkeakoulutus 50%:lle ikäluokasta voida rahoittaa opiskelijan taskusta. Tällä sektorilla tärkeimpiä vaikutustavoitteita ovat: yliopistojen perusrahoituksen nostaminen riittävälle tasolle ja muuttaminen opintopisteperustaiseksi, harjoittelutukien alueellinen ohjelma sekä EI MAKSULLISELLE KOULUTUKSELLE!

Yliopisto tarvitsee rahaa laadukkaan koulutuksen järjestämiseksi. Koulutukseen panostaminen myös palauttaa koulutuksen arvostusta.

Palkallisten harjoitteluiden määrän kasvattamisesta vastauksena alueelliseen osaajapulaan on kirjoitettu periferiaylioppilaskuntien yhteinen kannanotto. Kannanoton jälkeen ideaa on jatkojalostettu niin, että vaaliohjelmassa vaadimme käynnistettäväksi harjoittelutukien alueellista ohjelmaa. Ohjelmassa Työ- ja Elinkeinoministeriö rahoittaa palkallisia harjoitteluja, jotka kohdennetaan tietylle alueelle maakunnallisen toimijan (esim ELY-keskus, maakuntaliitto) ja yliopistojen yhteisellä koordinaatiolla.

Tavoitteet:

• Sanotaan EI maksulliselle koulutukselle.

• Nostetaan yliopiston perusrahoitus riittävälle tasolle.

• Yliopistojen rahoitusta muutetaan opintopisteperustaiseksi.

• Harjoittelutukien alueellinen ohjelma toteutetaan tulevalla hallituskaudella.

Tavoite 3: Tasa-arvo

Linjapaperin uutena nostona on tavoite tasa-arvolain uudistamisesta. Nykyinen Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta asettaa binäärin sukupuolen ensisijaiseksi tarkastelun kohteeksi yhdenvertaisessa kohtelussa. Vasta sukupuolen jälkeen voidaan miettiä esimerkiksi opiskelijaedustajien tiedekuntien tai tutkinto-ohjelmien edustavuutta.

Tavoitteet:

• Tuodaan päättäjille tietoon nykyisen tasa-arvolain haasteet ylioppilaskunnan toiminnassa.

• Esitetään tasa-arvolakia päivitettäväksi tulevalla hallituskaudella.

YEAR OF E LECTIONS & INFLUENCING

The 2023 board of the Student Union of the University of Oulu assembled on January 12th. The year-long term of the eight-member board is guided by three important themes. They wish to leave behind an active and influential student union.

TEXT &

ILLUSTRATION

BY Tuuli Heikura

TRANSLATION BY H enna K aaresto

In recent years, there has been an unfortunate downturn in gravitating towards student association volunteering. Board positions in OYY as well as subject societies haven’t been as sought-after as before, and student union careers have never been the same. However, there was competition over OYY’s 2023 Board positions. The highest decision-making organ, the Student Council, appointed the new board during their meeting on December 7th. Following a lengthy vote, Mikko Hakoniemi , Katri Holmi , Anton Kostiainen , Elli Reinola , Aapomikko Matti, Daria Zaikovskaia and Aku Forsman were appointed for the board chaired by Suvi-Anna Salminen .

The 2023 board began their term on January 9th.

“During these first couple of weeks, we’ve already had a workshop, as well as met Petteri Orpo and Mari-Leena Talvitie ,” the Chair of the Board Salminen says regarding the first weeks of the term. According to the chairpersons, this says a lot about how wide-ranging student politics can be. “Student politics can be practised on many different levels: subject societies, guilds, the council, and for example as a Halloped,” Vice Chair Hakoniemi adds.

The chairpersons feel that student politics are on a good level in the University of Oulu. Although on a national level there has been a downturn, voter turnout at the previous council election was one of the highest ever in the University of Oulu. “It definitely speaks of a high level”, Salminen says.

Salminen describes the tripartite collegium as one of the great achievements of student politics in the University of Oulu. This means that students really do have the opportunity to make a difference on a university level. “Students are heard in decision-making,” Hakoniemi assures.

Year for influencing

“The Student Union works hard in order to keep the students better informed of influencing opportunities,”

Hakoniemi continues. Influencing is one of the largest items guiding the work of this year’s board.

“2023 is a big election year. The spring’s parliamentary election is important for the future of students, and in the autumn there’s OYY’s council election and the big Halloped application round, demanding a lot of work from everyone at OYY”, Salminen states. In particular, semester fees have sparked a lot of discussion when it comes to the future of students. “There has been a lot of discussion over tuition fees on a national scale, and we also have to be active in lobbying for free education,” Hakoniemi emphasises.

In addition to elections, this year the board will be focusing on developing the Student Union’s internal operations with the Kehitämme-project, as well as the equality and diversity activities with the Yhdenvertaistamme-project. A new policy paper was approved during council meeting on 18.10.2022, and it names updating of the Equality Act as one of its objectives. The policy change is a multi-year project, but the influencing and planning begins this year. “Additionally, we’re aiming for consistency in handling and approaching cases of harassment”, Hakoniemi adds, regarding the objective of the Yhdenvertaistamme-project. Following the coronavirus pandemic, a clear need to strengthen harassment contact person operations and support for organisations has arisen. “We also need consistent principles for safer space”, Salminen adds.

The Board hopes to leave behind a Student union who actively and influentially starts dialogues, Uhose activities are easy to jump into, and whose board positions are sought-after. “Small streams can make big rivers,” Salminen says to sum up the year’s objectives. Hakoniemi wants to emphasise that small everyday actions can make a difference, such as voting in elections and participating in subject society activities. “That’s where we started out as well.”

The Student Union works hard in order to keep the students better informed of influencing opportunities.

BOARD OF 2023 INTRODUCES THEMSELVES

SUVI-ANNA SALMINEN

RESPONSIBILITY Chair I RE-APPLIES FOR THE BOARD BECAUSE I wanted to gain experience in leadership and influencing, as well as continue developing the Student Union internally. STUDYING Finnish, 4th year I’M FROM The pearl of Oulujokilaakso, Utajärvi. MY SPECIAL SKILL IS that I’m great at remembering faces! IF I WAS TO DECIDE OYY WOULDL BE an easily approachable community that students deem close and important. IN MY FREE TIME I go to the gym, dancing and concerts, as well as spend time with my friends and loved ones.

KATRI HOLMI

RESPONSIBILITIES 2nd Vice Chair, social politics I APPLIED FOR THE BOARD BECAUSE I want to make a difference and also do my part to shed light on the Kontinkangas campus. STUDYING Health sciences, 3rd year. I’M FROM Hailuoto. MY SPECIAL SKILL IS losing my stuff easily and quickly. IF I WAS TO DECIDE OYY WOULD BE an organisation with members who feel like they’re heard and are aware of how to influence and do so actively. IN MY FREE TIME I knit, do outdoor activities and swim in water as cold as possible.

AKU FORSMAN

RESPONSIBILITY events I APPLIED FOR THE BOARD BECAUSE I deem OYY’s work meaningful, and I want to be a part of making a difference for students and organising events. STUDYING nursing science Master’s studies, 1st year I’M FROM Pori. MY SPECIAL SKILL IS: Haha I can’t think of anything right now. IF I WAS TO DECIDE OYY WOULD BE an actor that all students would be satisfied with. IN MY FREE TIME I like to play sports, meet people and participate in different interesting events.

MIKKO HAKONIEMI

RESPONSIBILITIES Vice Chair, education politics I APPLIED FOR THE BOARD BECAUSE my previous experience in subject societies and the stage I’m in with my studies enabled me to take on these new challenges related to higher education. STUDYING Histroy of scinece and ideas, 4th year I’M FROM Jurva. MY SPEICAL SKILL IS imitating people’s speech in a mediocre way. IF I WAS TO DECIDE OYY WOULD BE an easily approachable and relatable community for students. IN MY FREE TIME I like to try out different sports and spend time with my friends.

AAPOMIKKO MATTI

RESBONSIBILITY elections. I APPLIED FOR THE BOARD BECAUSE I wanted to do my part on behalf of students. STUDYING Information technology, 3rd year. I’M FROM Pello. MY SPECIAL SKILL IS being able to twiddle my thumbs in both directions. IF I WAS TO DECIDE OYY WOULD BE having students join voluntarily as well. IN MY FREE TIME I do organisation work and cook pasta.

DARIA ZAIKOVSKAIA

RESPONSIBILITY International affairs I APPLIED FOR THE BOARD to contribute my skills, ideas and energy towards promoting internationalization and diversity among the student community. STUDYING Master’s in Learning, Education and Technology, 2nd year I’M FROM Khabarovsk, Russian Federation. MY SPECIAL SKILL IS making stickers for Telegram *moon emoji*. IF I WAS TO DECIDE OYY WOULD BE Having board meetings in a hot tub. IN MY FREE TIME I play video games, go to the gym and study.

ELLI REINOLA

RESPONSIBILITIES communications and sustainable development I APPLIED FOR THE BOARD BECAUSE I enjoy subject society work so much that I wanted to try organisation work on a larger scale. STUDYING Psychology, 2nd year I’M FROM Utsjoki. MY SPEICAL SKILLS IS that I can touch the tip of my nose with my tongue. IN MY FREE TIME I like to knit, walk my dog Loimu, and, as my greatest passion, to work in my beloved subject society Defenssi <33

ANTON KOSTIAINEN

RESBONSIBILITY societies I APPLIED FOR THE BOARD BECAUSE Even OYY isn’t perfect, I always have improvement and sense of responsibility in my mind. STUDYING Mechanical engineering, 5th year I’M FROM Helsinki-Espoo radius. MY SPECIAL SKILL IS that I’m awesome at table football and the video game Crash Team Racing. IF I WAS TO DECIDE OYY WOULD BE an active and good cooperation partner for organisations. IN MY FREE TIME Perhaps I’ll take a nap first and then see where my feet take me.

THE LIFE WE CANNOT SEE

Want to learn more?

In this section, microbiologists will guide you to the world of tiny life.

The illustrator, Francesca Pieto Fernández, is a PhD researcher and scientific communication enthusiast. She prefers doing the dishes if there is reggaeton in the background.

Prime minister Sanna Marin recently stated that the Finns Party is a racist party. The discourse continued on Twitter. Some described the Finns Party as racist for speaking of non-white people in a derogatory manner. To this, someone commented that although slurs such as “darky” may be thrown around on the internet in a half-joking manner, in real life people know how to behave themselves.

As someone with a higher education degree, I’ve always thought that those who use the n-word are as trashy as those who say swear words beside their grandmother’s deathbed. I’m aware of structural racism existing in addition to racial slurs: those with non-Finnish names don’t get invited to job interviews. I’ve thought of my awareness of everyone being a little bit racist as my “get out of jail free” -card, as if the mere awareness of evil would prevent me from committing evil acts.

Recently, I interviewed member of parliament Anna Kontula on sex work in Thailand. When I sent her my writeup for feedback, she pointed out the racist thinking behind it. Kontula emphasised that although Thailand is known for child prostitution and other such problems, this does not mean that all sex workers in Thailand are victims. It was racist to assume such a thing. Did I feel as if I had committed an act of injustice towards Thai people? No. I felt embarrassed due to Kontula catching me in the act. I responded via email, ingratiatingly letting her know that I had made the corrections.

In anti-racism, a performative ally refers to a person who speaks in support of anti-racism mainly due to it being a current trend. Such a person may be a shallow ally only because they’re a part of a social segment that opposes racism, in addition to having attended university and buying oat milk for their coffee.

I was raised in a town where dark-skinned people were nowhere to be seen in the streets. I grew up on Finnish comedy shows which now have warning labels attached to them on Yle Areena: this content may not abide by currently prevailing values in society. Even today I don’t really know immigrants. Back when I was cleaning factory halls, I had a Bosnian co-worker.

COLUMN | Our columnist Kirsi Uusitalo was shook awaken from her bubble of white priviledge.

In anti-racism, a performative ally refers to a person who speaks in support of antiracism mainly due to it being a current trend.

I REALISED I WAS A RACIST

What makes practising anti-racism more difficult even for those who wish to do the right thing is the lack of deeper interactions with other cultures. I have no friends whose mere existence would remind me of anti-racism being more than just trendy wokeness. I’ve primarily been able to relate to a group of other white people with whom to oppose racism together. And closeness with likeminded people creates relatability, which doesn’t necessarily serve anti-racism. Therefore, after getting caught for racism my first thought was to convince Kontula that I wasn’t a racist. I was taught to be house clean while studying among people like me in the very white art history programme, until Kontula burst my bubble.

An improvable racist understands that racist behaviour doesn’t prevent being able to identify with white people, but rather it prevents allyship among different people. The anti-racism movement doesn’t care about how you’ve built yourself a white bubble, but how

you can practise anti-racism in spite of that. If you don’t have any immigrant friends, you can educate yourself by reading about other cultures. When I got caught for racism, my first thought was to save face in front of Kontula, even though that would have been a perfect opportunity to think about what to learn from this incident.

The anti-racism movement doesn’t belittle the power of books in bringing people closer together. To quote Cheyenne Mallinson who wrote about allyship: Educate yourself. The learning never ends. Thus I’ve read about escorts in Bangkok who offer western tourists relationship fantasies for several nights while liking their jobs. Allyship unlocked. •

The writer has been acting as a free journalist since 2016. She aims to improve the world by being a better version of herself.

Työ- tai harjoittelupaikka mielessä?

Opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikat löydät Aarresaaren Valojobsista!

Voit myös piipahtaa Career Centressa (YT 101) ja kysyä CV:een, työhakemukseen tai muuhun uraasi liittyvästä asiasta. Asiantuntijamme ovat paikalla arkisin klo 10–14. Tutustu myös työpajoihin ja rekrytointitapahtumiin!

Tiesithän, että voit myös hakea tukea opintoihin kuuluvaan harjoitteluun Suomessa tai ulkomailla?

oulu.fi/fi/tyoelamaan

Job or internship in your mind?

You will find job and internship advertisements on Aarresaari Valojobs!

You can drop in at the Career Centre (YT101) and ask about your CV, job application and other career matters. Experts help you from Monday to Friday between 10 am and 2 pm. Check also our workshops and recruitment events!

Did you know you can also apply for a support for your internship in Finland or abroad?

oulu.fi/en/working-life

YRITTÄJYYDEN KORKEAKOULU

Suomalaisten brändien näyteikkuna Kure syntyi kouluprojektin tuloksena vuonna 2017. Terwa-akatemiassa yrittäjät oppivat tärkeitä tiimityöskentelyn taitoja ja saivat tukea yrityksen perustamiseen.

Liikkeen sohvapöydällä komeilevat edelleen Etiikkapalkinto-diplomi ja palkintokukat. Kure palkittiin 19. tammikuuta Arvoseminaarissa työstään vastuullisuuden ja kestävyyden edistäjinä tarjoamalla eettisesti valmistettuja, kotimaisia laadukkaita ja kestäviä designtuotteita. Palkinto myönnetään vuosittain yritykselle, yhteisölle tai yksityishenkilölle, joka omalla esimerkillään pitkäjänteisesti edistää eettistä arvomaailmaa ja on saanut aikaan konkreettisia tuloksia. Mutta kuinka nuoret yrittäjät päätyivät lavalle diplomi ja palkintokukat käsissään?

Kure Storen yrittäjät Hannu Laukkanen , Emma Pakanen ja Jenni Santaniemi aloittivat opinnot Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä syksyllä 2015. Ensimmäisen vuoden tradenomin perusopintojen jälkeen he siirtyivät noin kahdenkymmenen muun opiskelutoverinsa kanssa Terwa-akatemiaan suorittamaan yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehtoa. Nopeasti syntyi idea kotimaisten brändien kivijalkaliikkeestä. Oulun ylioppilaslehti haastatteli yhtä Kurelaisista, Hannu Laukkasta, matkasta opinnoista vaatetusalan yrittäjäksi.

Opintoihin hakiessaan Laukkaselle ei ollut selvää,

että hän suuntautuu Terwa-akatemiaan saatika haluavansa yrittäjäksi. “Uravalinta on yllättänyt”, hän kertoo istuessamme kahville.

Yrittäjyys ei kulje Laukkasella niin sanotusti verissä. Lähisuvussa ei ole juurikaan yrittäjiä. Hän muistelee, kuinka ensisysäisyn yrittäjyyteen antoi opiskelukaveri. “Ekan vuoden aikana oli eräs innokas kaveri, jolla oli idea. Hän kyseli multa juttuja ja jossain vaiheessa alettiin yhdessä tiiviimmin suunnittelemaan erästä yritysprojektia.” Kehittelemisen innostus vei mukanaan ja tämä oli Laukkasen mukaan suurin syy, miksi hän päätyi hakemaan Terwa-akatemiaan. Tämä projekti ei ikinä nähnyt päivänvaloa yrityksen muodossa, mutta molemmat herrat ovat yrittäjiä omillaan tänä päivänä.

Terwa-akatemian oppimistyyli eroaa hyvin paljon perinteisestä korkeakoulutuksen tyylistä. Opinnot koostuvat itsenäisestä lukemisesta, pajatunneista, omavalintaisiin seminaareihin osallistumisesta ja projektitunneista.

Kaksi ja puoli vuotta täyttä pöhinää

TEKSTI & KUVA Tuuli Heikura

Opintoja on hyvin paljon mahdollista suunnata omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. “Erityisesti projektitunteja meillä kertyi moninkertainen määrä Kurea kehittäessä. Oli hienoa, että koulu mahdollisti tällaisen jouston”, Laukkanen muistelee.

On selvää, ettei tällainen oppimistyyli sovi kaikille. “Vaatii oma-aloitteisuutta, ahkeruutta ja kykyä venymään eri tilanteissa”, Laukkanen luonnehtii. Yrittäjämäinen asenne kannattaa olla alusta asti mukana ja kyky tarttua hetkeen. “Näissä hommissa ei niin katsota kellolla, mitä tehdään, vaan innostuksen täytyy antaa viedä mukanaan.”

Terwa-akatemiassa opinnoissa painotetaan ja opetetaan paljon tiimityöskentelyn taitoja. Tämän Laukkanen listaakin yhdeksi akatemian hyviksi puoliksi: tiimioppimisen kautta oppii paljon nykypäivän työelämässä tärkeitä taitoja. “Ryhmä on isompi kuin yksittäisten ihmisten summa: yhdessä voidaan saada paljon isompaa aikaan kuin mitä kukaan yksin.” Opintojen aikana opiskelijat toimivat läheisesti tiimeissä joko ulkopuolisten yritysten toimeksiantojen parissa tai omaa projektiyritystään kehittäen.

Oma aktiivisuus ratkaisee, kuinka arvokas koulu itsessään on. Laukkaselle, Pakaselle ja Santaniemelle se toi yrityksen ja työyhteisön. Laukkasen suupielet kääntyvät hymyyn, kun hän puhuu työyhteisöstään: “Ollaan saatu itse luoda sellainen henki, mitä halutaan ympärillemme. Kun on hyvä pohja ja porukalla on hyvä olla, niin tulee fiilis, että ihan sama mitä tapahtuu niin me hoidetaan se yhdessä.”

Idea kotimaisten brändien näyteikkunasta alkoi kehittyä nopeasti yrittäjähenkisessä pöhinäkuplassa. Kaikkia tiimin jäseniä yhdisti kiinnostus vaatetusalaan, ja muutaman kuukauden opintoihin orientoitumisen jälkeen joku heitti, että Oulusta puuttuu suomalaisia brändejä myyvä kivijalkaliike. “Vahvasti tämänkin käynnistyksessä näkyi se Terwa-akatemian alun innostus, että joku heittää idean ja heti alkaa järjetön brainstormaus. Yleensä ne kaatui idean mahdottomuuteen.” Idea Kuresta ei kuitenkaan kaatunut, ja jo yrityksen alkutaival osoitti, että tiimi oli oikeilla jäljillä.

“Kyllä aika nopeasti Kuren perustamisen jälkeen tajuttiin, ettei tätä kannata romukoppaan heittää val -

KURE

mistumisen kynnyksellä.”

Kouluaikojen yhdeksän hengen tiimistä on nyt jäljellä kolme, jotka ottivat Kuren huostaansa valmistumisen jälkeen. Terwa-akatemian henkinen katto auttoi paljon nuoria yrittäjiä Kuren alkutaipaleella, mutta nyt pian 6-vuotias yritys on toiminut jo pidempään ilman akatemian tukea kuin sen kanssa. Yrityksen perustamisen Laukkanen kokee muutenkin suhteellisen helpoksi. “Oikea taistelu alkaa siitä, miten kaiken saa toimimaan”.

Oikea taistelu alkaa siitä, miten kaiken saa toimimaan.

Parin vuoden pöhinäkuplasta tarttui paljon tietoa, mutta yrittäjänä ei Laukkasen mukaan voi ikinä olla valmis. “Kehitystä tulee aina ja mielikuvitusta täytyy löytyä.” Vaikka kolmikko on lähtenyt yrittäjyyteen eri lähtökohdista kuin moni muu, ovat uravalinnan lainalaisuudet samat. “Yksi väärin tehty päätös ja kukaan ei tule pelastamaan tai ole yläpuolella toppuuttelemassa.”

Kysyessäni mikä on hienointa ja haastavinta yrittäjyydessä, on Laukkasen vastaus molempiin sama: vastuu. “Se on ihan mahtavaa, mutta myös järisyttävän pelottavaa.” Mitä sitten yrittäjältä vaaditaan?

“Paloa omaan tekemiseen”, Laukkanen vastaa ykskantaan. Omaan asiaan täytyy olla innostusta, yrittäjän mukaan rakkaus lajiin kantaa huonojenkin päivien yli. “Huonoinakin hetkinä täytyy pystyä seisomaan asiansa takana.”

Yrittäjyys vaatii paljon oman työn ohjausta ja taitoja erottaa vapaa-aika ja työ toisistaan. Laukkasellakin tämä on vaatinut opettelua. “Nykyään mykistän mailisovellukset ilta-ajaksi, aina ei tarvitse olla tavoitettavissa.” Lisäksi hän muistuttaa keskittämään tekemisen. Kun tekee montaa asiaa yhtä aikaa, kaikesta tulee vähän vasemmalla kädellä tehtyä. “Tähän liittyy yksi lempijutuistani, mitä olen kuullut: usein puhutaan multitaskingista, mutta oikeasti se onkin multipaskingia.” •

PERUSTETTU huhtikuussa 2017 yhdeksän Terwa-akatemialaisen toimesta.

N YKYÄÄN Kurea pyörittää kolme yrittäjää ja kaksi työntekijää.

SUOMALAISTEN brändien näyteikkuna. Kuren liikeideana on tarjota kotimaisille brändeille liiketilaa vuokrattavien myyntipaikkojen muodossa. Nykyään yritys tekee myös sisäänostoja valituilta merkeiltä. Liikkeen valikoimassa on tuotteita 91 tuotemerkiltä.

NIMI tulee englanninkielen sanasta ’cure’, joka tarkoittaa hoitamista ja parantamista.

ARVOINA eettisyys ja ekologisuus, suomalaisen osaamisen tukeminen ja paremman tarjoaminen.

MYYMÄLÄ sijaitsee Kauppakortteli Pekurissa, osoitteessa Kirkkokatu 14, 90100 Oulu.

VERKKOKAUPPA osoitteessa www.kurestore.fi

SEURAA SOMESSA @ Kure @ kurestore.fi