Oulun ylioppilaslehti 2/2022 by Oulun ylioppilaslehti

2/2022 | 27.4.2022 | 62. vuosikerta

Tässä lehdessä

3 Päätoimittajalta Pohdintaa uteliaisuudesta.

2o Larry, palveluksessanne, Sir! Iso-Britannian kabinetin kanslian päähiirestäjä pitää jyrsijät loitolla ja

4 Ajankohtaista

sulattaa rujoimpienkin poliitikkojen sydämet.

Vappu tulee, vaan kuinka se näyttäytyy koronan jälkeen ja missä

24 Taikauskoa ja antifeminismiä

ovat opiskelijavapun juuret?

8 ”Ei tuumaakaan itään”

Tällainen on ”Etelä-Korean Trump” Yoon Seok-youl.

Saksojen yhdistymisen aave kummittelee Euroopan yllä.

26 Kulttuuria kampuksella 12 Päähenkilö

Tapiiri ry palaa viikottaisiin lähitapaamisiin.

Elina Niemitalo-Haapola on Jäätävän hyvä opettaja 2021.

28 In English: Science Producers 14 Tieteen tehtailijat Uskottavuus tutkijana voi olla vaarassa, jos käy ilmi tutkimustiedon

A scientist’s carieer may be in danger, if it appears their whole research data is pulled out of a hat like a magician’s rabbit.

olevan hatusta vedettyä.

32 Wapun touhusivut 19 Myrkyttäisitkö itsesi sammakolla?

Pientä aktiviteettia vaikkapa puistopiknikille!

Kambo-rituaalissa ihmiset myrkyttävät itseään tahallisesti sammakon myrkyllä.

35 Alumnilta oppia Tiina Maaninen vaihtoi tutkijan uran koiravaljakkoyrittäjyyteen.

Miksi uteliaisuus olisi synti? 2/2022

PÄÄTOIMITTAJALTA | Tuuli Heikura tuuli.heikura@oyy.fi

27.4.2022 62. vuosikerta

Yksi lempilainauksistani on peräisin herra Albert Einsteinin suusta. ”The important thing is not to stop questioning. Curiosity has its own reason for existing.” Einsteinilta on kuultu usein muitakin samaan aihepiiriin viittaavia lainauksia, joita en lähde kaikkia toistamaan. Hänen ajatuksiinsa tutustumista voin kuitenkin jokaiselle lämpimästi suositella. Sille on varmaan syynsä, että Einsteinin aivot on säilytetty tähän päivään saakka.

Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2022 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi

On helppo tuudittautua yksinkertaisiin totuuksiin ja tietoon, joka tulee valmiiksi annettuna. Se määrä informaatiota, jonka otamme vastaan päivittäin vain koska se nyt sattuu päätymään verkkokalvojemme kautta edes johonkin muistin osaan, on suunnaton. Mutta kuinka paljoa tästä tiedosta prosessoimme, jäämme pohtimaan tai janoamaan siitä lisätietoa ja kuinka paljon vain otamme annettuna?

Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi

Uteliaisuus avaa uuden mahdollisuuden kehittyä ja toimii uudistumisen ja ajatusten avartamisen ajurina. Utelias ihminen heittäytyy helpommin tuntemattomaan ja luo mahdollisuuksia, jotka muuten voisivat mennä ohi. Siksi uteliaisuus luo myös luovuutta, sillä joustava mieli antaa ajatusten ja mielikuvituksen leikkiä ilman turhia rajoitteita.

040 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Petra Uusimaa, Maria Karuvuori, Anna-Sofia Tastula, Kaisa-Reetta Seppänen, Siru Tirronen, Waltteri Niiranen ja Maiju Putkonen. KANNEN KUVA Siru Tirronen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2T-ovi, 1 krs. 90570 Oulu

toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO Kaleva 365, Oulu MAINOSMYYNTI business@oyy.fi PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238

Minulle uteliaisuus toimii eteenpäin vievänä voimana. Haluaisin tietää kaikesta kaiken, oli kyse sitten maailman tapahtumista tai koirieni mielen liikuista. En koe koskaan olevani ihmisenä valmis, vaan aina on mahdollisuus oppia lisää ja syventää On helppo ymmärrystäni ja siten maailmankatsomustani. tuudittautua Nautin keskusteluista, joissa omaa näkemystäni haastetaan ja joista opin uutta. yksinkertaisiin

”

totuuksiin ja tietoon, joka tulee valmiiksi annettuna.

Tämän päivän maailman tapahtumien valossa olen huolestunut ihmisten medialukutaidosta -ja kriittisyydestä. Kun seuraavan kerran luet uutisen tai yksittäisen kommentin liittyen esimerkiksi Ukrainan sotaan, jää miettimään sitä hetkeksi. Herättääkö se sinussa kysymyksiä, jääkö jokin asia siinä vaivaamaan tai epäilyttämään? Jos kyllä, älä ohita asiaa olankohautuksella vaan ole utelias, ja etsi aiheesta lisää tietoa. Muodosta vasta sitten mielipiteesi. Tämän lehden artikkelit eivät välttämättä kytkeydy niin läheisesti korkeakouluopiskelijoiden päivittäiseen elämään, mutta ne kertovat tarinaa maailmasta oman kuplamme ulkopuolella. Ehkä ne voivat laajentaa maailmankatsomustamme, tai ainakin tarjota muutaman ahaa-elämyksen, nauruntyrskähdyksen tai hengähdystauon loppuvuoden tenttipuristuksen keskelle. Kevyitä lukuhetkiä ja turvallista vappua.

Ajankohtaista

TEKSTI Petra Uusimaa

Vappu on tullut jäädäkseen Vappu on monen opiskelijan vuoden kohokohta. Se on juhla, joka on lujittunut osaksi opiskelijaelämää ja kokoaa opiskelijat läpi alojen ja kaupunkien juhlistamaan mennyttä opiskelijavuotta. Se on myös tärkeä osa opiskeluelämän yhteisöllisyyden luontia. Opiskelijajuhlana vappua on juhlittu jo pitkään. Legendojen mukaan vappua juhlittiin Turun yliopistopiireissä jo 1700-luvulla. Osaksi opiskelijoiden vuotta se kuitenkin vakiintui 1800-luvulla.

Opiskelijat eivät ole päässeet juhlimaan perinteistä vappua kahteen vuoteen. Pandemia pakotti suuret tapahtumat verkkoon ja vappua kehotettiin viettämään pienissä piireissä isojen väkijoukkojen sijaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tavallinen vappu on palaamassa takaisin. Tunnelmat ovat varmasti helpottuneet ja riehakkaat, mutta onko tuleva vappu sittenkään enää sellainen, jollainen se oli ennen pandemiaa? VAPUN JUURET OVAT KESKIAJALTA

Vappua on juhlistettu jo keskiajalta alkaen. Vappu nimenään tulee peräisin 700-luvulla eläneeltä pyhimys Valburgilta. Toukokuun ensimmäisestä päivästä tuli Valburgin muistamisen juhla, sillä 1.5.870 Valburgin pyhäinjäännökset siirrettiin kirkkoon, jonka paikalla on nykyään Valburgille omistettu benediktiiniläisluostari. Ennen kristillisten perinteiden alkua vapun aikaa juhlistettiin myös pakanallisin riennoin. Vappuun on liitetty jo pitkään henkiä ja noitia. Esimerkiksi Saksassa vappuyötä pidetään aikana, jolloin noidat lentävät sapattiin. Myös kelttiläisillä oli omat perinteensä vapulle. Yksi keskeisimmistä kelttiläisistä juhlista oli Beltane, jota juhlittiin kevään tullessa sytyttämällä kokkotulia. Myös muinaiset suomalaiset sytyttivät helavalkeita. Tulen ajateltiin karkottavan pahoja henkiä ja noitia, sillä kelttiläisten uskomusten mukaan Beltanen aikaan raja elävien ja kuolleiden välillä oli ohuimmillaan.

OPISKELIJAVAPUN MENNEISYYS JA NYKYISYYS Suomalaisen opiskelijavapun perinteet ovat peräisin Ruotsista. Vapun juhlinnasta tuli poliittinen protesti, kun Venäjän tsaari kielsi juhlinnan 1820-luvulla. Kun yliopisto muutti Helsinkiin, alkoivat opiskelijat kokoontumaan Kaisaniemen puistoon vastoin määräyksiä. Vappujuhlintaan kuului jo tuolloin alkoholin nauttiminen – opiskelijoiden sanotaan juoneen 1800-luvun juhlinnassa monia kannullisia punssia. Ylioppilaat juhlivat kevättä myös 13.5. Floran päivänä. Erityisesti Floran päivän juhlinta oli poliittisesti latautunutta ja juhlissa pidettiinkin isänmaallisia puheita. Vuoden 1848 juhla oli merkittävä, sillä silloin Maamme-laulu laulettiin ensimmäistä kertaa. Floran päivän juhlinta kuitenkin lopulta yhdistyi vapun juhlinnan kanssa, vaikkakin perinnettä on yritetty elävöittää uudelleen huonoin menestyksin useasti 1900-luvun aikana. Esimerkiksi vuonna 1998 juhlistettiin Maamme-laulun 150-vuotispäivää yleisellä liputuksella. Nykyajan vappu on erilaisten perinteiden sekoitus. Siitä on tullut yleisesti juhlittu juhla, jota vietetään maanlaajuisesti Suomessa simaa juoden ja munkkeja syöden. Ennen kaikkea se tunnetaan Suomessa opiskelijoiden juhlana. Opiskelijat ovat luoneet uudenlaisia perinteitä vapun viettämiseen. Eri kaupungeissa ympäri maata lakitetaan eri patsaita ja joukkoa kerääntyy suosittuihin järjestämiin juhliin ja tapahtumiin. Vapusta on tullut

kollektiivinen hetki löysätä ja kokoontua yhteen opiskelijatovereiden kanssa. Se ei ole enää poliittinen protesti vaan karnevalistista hulluttelua ja rellestämistä haalareissa. ILO MUUTTUI HARMISTUKSEKSI Viime aikoina vappu on joutunut muokkaantumaan olosuhteiden vuoksi. Pari viimeistä vappua opiskelijoita on haastanut pandemia, jonka takia suurin osa julkisista tapahtumista on jouduttu järjestämään etänä ja juhlinta on tapahtunut pienissä piireissä. Voimme vain arvailla, miten tämä on vaikuttanut ihmisten kokemuksiin vapusta. Tietokoneen ääressä haalareissa istuminen ja kaljan juominen on vappukokemus, jota emme osanneet odottaa. Eniten etävappuilu on koskettanut ihmisiä, jotka ovat aloittaneet opiskelun koronavuosien aikana. Moni vasta-aloittaneista opiskelijoista kokee ensimmäisen, normaalin vapun ensimmäistä kertaa. Perinteiset patsaan lakitukset tehtiin etänä ilman yleisöä ja tapahtumia seurattiin eri alustoilla live-streamista ja discord-keskusteluineen. Vaikka erityisjärjestelyihin lähdettiin “wabu ei lobu”-fiiliksin, monella on viime vapuista on jäänyt harmistuksen tunne ilon sijaan. Uskon, että korona-aika rajoituksineen ja puuttuvine kontakteineen on muokannut kokemusta opiskelijakulttuurista ja vapusta. Ilosta tuli harmistus, kun vappua pitikin yhtäkkiä juhlia yksin tai pienellä joukolla.

MIKÄ ON VAPUN NORMAALI?

UUSI

Käsillä oleva vappu onkin askel kohti uutta normaalia. Miten vapun juhliminen tulee muuttumaan parin vuoden etäilyn jälkeen? Juhlinta voi olla sitäkin railakkaampaa, kun voi juhlia baarin tanssilattialla eikä koneen ääressä surullisesti siideriä kitaten. Jano todellisiin ihmiskontakteihin on niin suuri, että moni toivottaa vapun pirskeet innolla takaisin opiskelijaelämäänsä. Toisaalta pohjalla saattaa edelleen kyteä pelko, sillä joudumme opettelemaan irti arjesta, jossa opiskelut ja työt tehtiin kotona, ja bileet tapahtuivat ruudun välityksellä. Vaikka usein puhutaankin paluusta “normaaliin”, en usko, että sellaista enää on. On vain uusi normaali, johon pääsemme ja joudumme opettelemaan. Entä jos paluu uuteen normaaliin ei vielä maistu? Hitaan siirtymän näkee esimerkiksi erilaisten järjestöjen kokouksista, joissa on annettu mahdollisuus sekä etä- että lähikontaktiin. Onko hybridiosallistuminen kuitenkaan mahdollista tai edes mielekästä vapputapahtumissa?

Korona on jättänyt pysyvät jälkensä vapun juhlintaan ja myös opiskelijaelämään laajemmin. Parin viime vuoden kriisit ja pandemiat muistuttavat meitä siitä, ettemme koskaan pysty luottamaan tulevaisuuteen ja siihen, että kaikki tapahtuu kuten aina ain toivoa riittävän.. velkataakan ja on tapahtunut. Joudumme yt on .osattava suorittaa, suorittaa ja jatkuvasti kehittämään uuraapaistatiedon jos eijasallita sia pintaa, perinteitä uskon, että sama tulee tapahtumaan myös vapun kanssa. En kuitenkaan usko, että kaikki muutokset tulevat 200 000 markanolemaan täysin negatiivisia, vaan ppailemaan vuodesta vuoteen hu'pen- tämän osaamme toivottaa vuoden mukavana poikkeröraPlailaettiin hinnoitellaedellisten ulkopuolistenvuosien uksena ston opiskeli.joille. Erityispedagogiiksääntöön. •

dU åRål=$Gi:

1$tKlq#$ ;

siaalipolitiikka ja aikuiskas'pahus 700

gia S00markkaa per appro. Joidenkin

htuvat yksinkertaisesti rahan puuttee-

arjoamat kurssit liikkuvat sentäänvain

piskelussaei otejuurikaan iloa.jäljellä.

a ja ymmärrystä? Kuinka olennaista hdä, yhdistää .jauudistaa? Miten paljon

a? Valitusvirteen!öytyy kummasti uusia

nnessa 15. huhtikuuta

1992

Eija Pusa

Tähän aikaan 3o vuotta sitten

KARSTAA KARSTAA

KARSTAA

I'upee kevät, tulee vappu

ja tuleeyhä lisää haalareita. Vappuna tulee krapula ja perheriita ja niin pois-

KARSTAA

Haalarit ovat nykyisin ehkä nä-

päin. Niin ettei siitä kannata turhaan innostua.

sani painin asian kanssa.

ton toimhnattomuus.jaosto on toi-

vään . merkki.

eikä tänä syksynä ole siihen tullut mitään erityisempäämuutosta. jaoston merkityksen tajuaa, kun

nytkin. 23. ja 24. päivä bändi soit-

käyttivät vain rasvanahkaiset teek-

billyrytmejä ja jatsikuvioita. Tors-

heistä yhteyttä teollisuuteen ja

hankala kuulostella erilaisia mieli-

viikkoa ennen Raulialassa, 'perlan-

Itse

asiassane ovat kuitenkin verraten uusi tekijä ja edelleen kiistaa ai-

heuttava.

Oulussa perinteisesti haalareita

karit. Asu symbolisoi ammatin lä-

työntekoon.. 70-luvun proletaarihenkisyydelläkin voi oUa osuutensa asiaan.

puolinen"

Ensimmäinen

"ulko-

ryhmä oli teekkareita

sekin. ArkkitehtikiUan vuosikurssi

gelmansa on myös kulttuurijaos-

minut hieman huonosti pitkään, se ei toimi. Tässävirassaon tosi piteitä ja tarpeita, jos ei ole sire kunnollista foorumia. Täytyy koit-

taa keksiäasiallejotain. Ideoita

vastaanotetaan.

Kurssit ovat kivoja. Viinikurssi

1981 hankki Oöpisen myyntiä var-

oli, vaikka sitä epäiltiin apriUipilak-

rit. Ajatustapidettiin ilmeisestihyvänä. Vuotta myöhemmin arkki-

jatkostakin hieman puhuttiin.

haalarin. Lääkis taisi hankkia omansa pari

ympäriltä jotain aikaiseksi. Ruokakursseistakinon ohut puhetta. Ko-

ten vappuna 84 kertakäyttöhaala-

si. Menestysoli kohtuullinen, ja

Olutkwssikin on mahdollinen.En-

tehtikilta hankki itselleenoman täs kotiviinit? Saisikohan niiden vuotta myöhemmin ja OKL:n kan-

sankynttilät tulivat: perässä. Sen

jälkeen duunaiiiintaman vyöry py-

sähtyi joksikin aikaa. Nyt kuiten-

kin haalaristaon tainnut tulla jo

melko yleisesti hyväksytty opiskelijan tunnus. Luonnontieteellisessä taitaa oHa jo useampikin haalari.

Myös ensimmäiset humanistit

ovat hankkineet haalarit. Ehkä se käy tähän teknokraattiseensirkus-

tiruoka, opiskelijamoka,kiinalainen ruoka. roskaruoka, kasvismoka jne. -kurssi, kerho? Edelleenkin

ideoita vastaanotetaan.

Niin, kävin Kemin sarjakuvapäi-

vHlä katselemassa mitä löytyy.

oli vielä jokunen vuosi sitten. Voin

olla vanha pieru(ja taatusti olenkin), mutta vanhan polven huma-

nistina jotenkin Hipoo nähdä humanisteja teekkareiksi pukeutu-

mitään erityisempää,mutta ehkä jos pinnistän. Kemin näyttelyistä sarjakuvanäyttelyn . ja suomäabta

sota-aj"i tunnein«aa luotaav,n Ismo E.ento-Rajaseudunpoika sarjakuvan.

lukee ToppilanmyUr. Toppilan

T,nssMelto on mennyttä, joten

mylly lakkautettiin

ja sen selässä

70- uvulla.

Yksin oot sinä ihminen Eipä tullut liiutanmaan kulttuuripävästä mitään. Syytän siitä itseäni,kunen sitä saanut60tunnin

taille on ennakkoliputmyynnissä

Lauantaina 18. päivä saa tanssia.

della levyllään siirtynyt jälkisynkkiksestä . iloisempih

tunnelmiin,

kauniita sävelmiäriittää. Toinen bändi perui, joten tätä kLrjoittaes-

To La

PUH

Barmat-kuoro on esiintynyt Rau-

halassa koko ikänsä, kymmenen vuotta. Sen ja kymmenvuotisen taiteMjawansa johdosta kuoro pitää. Rauhdassa kahdet juhlat peräkkäisinä lauantaina.

Sitten onkin vappu. Tiistaina on Lieken viimeinen elokuva tällä ke-

väällä. Frearsin Huijarit on mainio

pikku elokuva. Keskiviikkona alkaa sitten se haalarikausi.Arkkitehtikilta julkaisee ööpisen juhla-

vasti Rauhalqlsa. Luvassa on puhe, bändi ja Oöpismultivisio. Timtien Oöpisen korkean tason maltan

tuskin odottaa.

Vappuaaton jäljestää OYY:n sar-

taankperinteisesti vappuna, niin yleensä hauskoja, niin nytkin. Oh-

Päivä

paikk

jelma ei vain ole ehtinyt minun

Ouluh

dejä on ainakin luvassa.Vappu-

-- alo

korviini tässä vaiheessa.Rokkibän-

-- juo

päivänä onkin perinteisesti patio

klo .--. om

kevään viimeinen,

Uimah .- hin -- ves

auki ja kaunista. Seuraavall:iviikolla tuleekin jo seuraavaylkkäri, joten äi tässä

muuta tähän hätään:

ASLAK AIKIO,KUS

Keil

-- klo -- klo

kielletyn hedelmän viehätys vähenee. Indieklubissa(pitkästä aijaa)

soittaaRussianLove, joka on uu-

taiUe ei.

nytkin. Ruuvarin bileet ovat olleet

Tällä keväällä

ehdin järjestää

Taas paljon musiikkia

on vakoinen

taa uuden levynsä kamaa. Rocka-

tuskin kuitenkaan

neena. Ei sen puoleen, oma haala-m

Bändi on soittanut

ennenkin kaksi päivää ja soittaa

jakuvalehti, jonka numero julkais-

huveja väheksyväänyliopistoon. kiinnostavaksi arvelin Tom of FinHaalarion irronnut kaikistamah- landin leikkisiä miehiä esittelevä doHisista merkityksistä, mitä sillä

Hearthill taitaaolla talossake-

Löytyi pari näyttelyä,joita ajattelin hankkia Ouluun.

23.

työviikossani aikäseksi. Oma on-

kyvin osa opiskelijakulttuuria.

Ti To-

Valmiinavappuun:Arkkitehtejä ja muitakin teekkareita 60-luvunal-

Hlein

-- kä

kupuolella. Haalarit tulivat kuvaan vasta 70-luvulla.

OULUN YLIOPPILASLEHTI 8/1992

-- om

sen

-- Uin

-- Va tulo -- Ak -- So

lall -- Ku ma

Ajankohtaista

TEKSTI Tuuli Heikura

Lyhyesti Oulun yliopiston hallitus käynnisti yhtenäisen kampusrakenteen visiotyön

YTHS on julkaissut uuden palvelun opiskelijoiden ravitsemuksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt kokouksessaan 24.2. päättänyt käynnistää pitkän aikavälin visiotyön kampuskokonaisuudesta. Visiotyön tarkoituksena on tutkia edellytyksiä muodostaa mahdollisimman yhtenäinen kampusalue asteittain seuraavan 25 vuoden aikana. Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Juhani Damski kertoo yliopiston julkaisemassa tiedotteessa päätöksen taustalla olleen opiskelijoiden ja henkilöstön esittämät huolet useamman kampuksen mallin vaikutuksista yhteisöllisyyteen ja monitieteisyyteen. Visiotyön valmistelua varten on nimitetty työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii OYY:n hallituksen puheenjohtaja, opiskelija Lotta Leinonen. Sihteerinä toimii Oulun yliopiston kehitysjohtaja Johanna Bluemink. Heidän lisäkseen työryhmään kuuluu 13 henkilöä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on ottanut käyttöön uuden digitaalisen YTHS Ravitsemus -palvelun, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijoita löytämään itse sopivat tavat syödä hyvin. Lisäksi palvelu tarjoaa vertaistukea ravitsemukseen liittyviin haasteisiin sekä sisältää itsenäisesti toteutettavia valmennusohjelmia liittyen hyvinvointiin. Valmennuksien kesto vaihtelee sisällön laajuuden mukaan kahdesta kuuteen viikkoon. Ajantasaisen tiedon lisäksi opiskelija pääsee havainnoimaan omaa toimintaansa, tekemään hyvinvointia tukevia harjoituksia ja harjoittelemaan uusia tottumuksia omaan tahtiinsa. Mobiilisti toimiva palvelu on opiskelijoiden käytettävissä koko opiskelujen ajan.

Suuntaa voi myös muuttaa

Kevään siirtohaku 16.5.2022 saakka. Läheiselle alalle vaihtaessa sinun ei välttämättä tarvitse hakea uutta opiskelupaikkaa yhteishaussa. Jos kanditutkintosi on vielä kesken, voit hakea opiskeluoikeutesi siirtämistä siirtohaussa. Katso siirtohaussa mukana olevien hakukohteiden valintaperusteet Opintopolusta tai kysy lisää tiedekuntasi lähipalvelupisteestä. Kevään siirtohaussa haetaan 2.–16.5.2022. Seuraava haku on syksyllä 2022.

Lyhyesti Oulun kaupunginhallitus keskeytti kampuksen suunnittelun Raksilaan Oulun kapunginghallituksen yhdyskuntalautakunta on päättänyt kokouksessaan 19.4. keskeyttää Oulun yliopiston kampuksen suunnittelun Raksilaan. Suunnitteluvarausta Raksilan markettien alueelle ei jatketa. Kaupunginhaliitus ilmaisee kuitenkin tiedotteessaan haluavansa tukea yliopiston kiinteistöstrategian toteuttamista, ja on todennut, että yliopiston kampusinvestointi tukisi merkittävästi Oulun kaupunkistrategian ja keskustavision toteuttamista. Yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisesti kaupunki kuitenkin tulee jatkossa yliopiston kampusvision ja kiinteistöstrategian valmistelua sekä toteuttamista muilla alueilla. Yliopiston hallituksen organisoimassa visiotyöryhmässä pyritään nyt löytämään uusia ratkaisua yhtenäisen kampusalueen mahdollistamiseksi. Oulun yliopiston tavoitteena on edelleen kampusalue Oulun keskustan tuntumassa, mutta mahdollisimman yhtenäisenä kampuksena. Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertoo yliopiston tiedotteessa, että haluaa korostaa yliopiston tavoitteiden tukemisessa olevan kyse Oulun alueen ja koko pohjoisen Suomen tulevaisuudesta. Yliopisto toivookin kaupungin päättäjiltä kauaskatseisuutta ja ymmärrystä sille, että yliopiston toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa ja sen on kyettävä uudistumaan menestyäkseen myös tulevaisuudessa, tiedotteessa mainitaan.

Toimituksen tapahtumatärpit wappuviikkoon 28.4. klo 12-14 OYY:n Wappukahvit

30.4. klo 14-18 Fuksiuitot

Tervetuloa OYY:n Wappukahveille Kontinkankaan Tellus Stagelle torstaina 28.4. klo 12 alkaen. Kyseessä on kaikille opiskelijoille suunnattu tapahtuma.

@Tuiran uimaranta

28.4. klo 12-14 OYY:n Wappukahvit

Yhden tähden taikashow on ilmainen wappuspektaakkeli, johon on kerätty muun muassa orkesterin jäsenten omia sovituksia, päätä huimaavia taikatemppuja, huumorihuiskauksia sekä tärkeimpänä tykitysmusaa ja riehakasta wappumieltä.

Tervetuloa OYY:n Wappukahveille Kontinkankaan Tellus Stagelle torstaina 28.4. klo 12 alkaen. Kyseessä on kaikille opiskelijoille suunnattu tapahtuma.

29.4. KLO 13 Vapun Olutjoogapiknik @Hollihaan puisto

30.4. klo 12-14 Wappukulkue Teekkareiden perinteinen vappukulkue! Lähtö: Rauhalan lähimaasto.

1.5. klo 14:00 Teekkaritorwien wappuspektaakkeeli: yhden tähden taikashow Oulun rotuaarin lavalla

Kirjoita tähän muistiin omat must-tapahtumasi wapun ajalle:

Ajankohtaista

”Ei tuumaakaan itään” Saksojen yhdistymisen aave kummittelee Euroopan yllä TEKSTI Waltteri Niiranen

Venäjän 24. helmikuuta aloittama sota Ukrainassa on nostanut idän ja lännen välit kansainvälisen politiikan kuumimmaksi puheenaiheeksi. Ennen hyökkäystään presidentti Vladimir Putin vaati – vakavissaan tai vähemmän – Naton itälaajenemisen pysäyttämistä. Putin viittasi sodanjulistuspuheessaan lännen pettäneen lupauksensa olla laajentamatta sotilasliittoa. Sodan jylistessä ei tule ajatelleeksi, että nykyisen kriisin taimi on istutettu jo yli 30 vuotta sitten toisessa historiallisessa tapahtumasarjassa: Saksojen yhdistymisessä.

SAKSOJEN YHDISTYMINEN MULLISTI EUROOPAN Toisen maailmansodan vuonna 1945 hävinnyt Saksa oli jaettu voittajavaltioiden kesken kahtia. Länsi-Saksa kuului sotilasliitto Natoon ja Yhdysvaltain johtamaan länsiblokkiin. Itä-Saksa kuului Neuvostoliiton itäblokkiin ja vastaavaan sotilasjärjestöön Varsovan liittoon. Loppuvuodesta 1989 Itä-Saksassa puhjenneet levottomuudet, kaatoivat kommunistihallituksen ja kahta maailmaa vuosikymmenet jakanut Berliinin muuri murrettiin. Marraskuussa 1989 Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohl teki uhkarohkean avauksen esittelemällä kymmenen kohdan ohjelman, jolla tähdättiin Saksojen välisen yhteistyön syventämiseen ja lopulta yhdistymiseen. Ajatus yhtenäisestä Saksasta ei ollut suosittu. Se vaatisi hyväksynnän Natsi-Saksan kukistaneilta ja maan jakaneilta liittoutuneilta. Neuvostoliiton lisäksi Iso-Britannia ja Ranska vastustivat entisen vihollisensa uutta yhdentymistä. Saksalaislehti Der Spiegelin vuonna 2010 haltuunsa saamat salaiset asiakirjat osoittavat, että ehtona yhdistymiselle Ranska vaati yhteisvaluutan luomista sen ja Saksan välille. Saksojen yhdistymiseen pohjautuu siis myös euron synty. ASIAKIRJAT VALAISEVAT LÄNNEN LUPAUKSIA Yhdysvaltalaisen George Washingtonin yliopiston National Security Archives on 12. joulukuuta 2017 julkaissut Svetlana Savranskayan ja Tom

Blantonin tutkimuksiin perustuvan artikkelin kolmen vuosikymmenen takaisista suurvaltajohtajien keskusteluista. Salauksesta poistuneita yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, ranskalaisia, saksalaisia ja venäläisiä diplomaattisia asiakirjoja lähteenä käyttänyt julkaisu valaisee tapahtumia Saksojen yhdistymisen ympärillä. Julkaisu ja lähdeaineistot ovat tarkasteltavissa National Security Archivesin nettisivuilla. Tammikuun 31. päivä vuonna 1990 Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Gencher piti puheen, jossa hän teki oman aloitteensa kahden Saksan yhdistämiseksi. Ehdoksi hän esitti, että Nato ei laajenisi yhdistymisen jälkeen lähemmäs Neuvostoliiton alueita. Ulkoministerin ajatukset omaksuttiin nopeasti myös Yhdysvalloissa. Helmikuun 9. päivä vuonna 1990 Yhdysvaltain ulkoministeri James Baker tapasi Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatshovin ja ulkoministeri Eduard Shevardnadzen Moskovassa. Asiakirjoista käy ilmi, että ulkoministeri Baker vakuutti neuvostojohdon edustajille, ettei Yhdysvaltain pyrkimyksenä ollut laajentaa Naton puitteita “tuumaakaan itään”. Baker kysyi Gorbatshovilta, sallisiko Neuvostoliitto yhtenäisen Saksan Naton ulkopuolella vai Naton jäsenenä ja varmistuksella olla laajentamatta liittokuntaa itään. Gorbatshov vahvisti laajentamattomuuden tärkeäksi. Seuraavana päivänä Gorbatshovin tavannut Länsi-Saksan Helmut Kohl kertoi saaneen tältä henkilökohtaisesti hyväksynnän yhtenäiselle Saksalle Naton jäsenenä. 8

Gorbatshovin myöntyminen ei ollut itsestäänselvyys. Hänen johtamansa maa oli joutunut Natsi-Saksan hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1941 ja sodassa sai surmansa lähes 20 miljoonaa neuvostoliittolaista. Sodan jälkeen Nato ja Varsovan liitto olivat vihollisia ja elivät jopa ydinsodan uhan alla. Länsi-Saksaan oli sijoitettu Yhdysvaltain ydinaseita. Neuvostoliiton myöntyminen oli historiallinen käänne. Saksojen yhdistymissopimus allekirjoitettiin Moskovassa 12. syyskuuta 1990 “kaksi plus neljä” -kokoonpanolla. Mukana olivat Saksat ja neljä maailmansodan voittajaa. Tätä edelsi myös Länsi-Saksan tukipaketti talousuudistuksia tehneelle Neuvostoliitolle. Entisen Itä-Saksan alue määritettiin sopimuksessa Nato-joukoista vapaaksi alueeksi Neuvostoliiton vedettyä joukkonsa. HALLINNOT VAIHTUIVAT JA KUVIOT MUUTTUIVAT Muita sopimuksia Natosta tai Itä-Euroopan maista ei tuolloin tehty. Yhdistymissopimus toteutettiin kuitenkin olosuhteissa, joissa länsijohtajat olivat vakuuttaneet Gorbatsoville, ettei länsi uhkaa Neuvostoliittoa, Nato ei laajenisi “tuumaakaan itään” ja Neuvostoliitto sisällytettäisiin länsivaltojen kanssa Euroopan turvallisuusrakenteisiin. Gorbatshov tavoitteli aseriisuntaa, Neuvostoliiton poliittista uudistumista ja integroimista eurooppaan. Visiotaan hän kutsui nimellä “yhteinen eurooppalainen koti”.Vakuutteluissa olivat mukana muun muassa USA:n presidentti George H.W. Bush, joka tuki Gorbatshovin uudistuksia taatakseen muutosten vakauden ja rauhanomaisuuden. Hän jopa kehotti Ukrainaa hylkäämään ajatukset itsenäisyydestä niin sanotussa Kiovan kana-puheessaan elokuussa 1991. Neuvostoliitto kuitenkin hajosi samana vuonna. USA:n presidentiksi valittiin Bill Clinton. Venäjää johti Boris Jeltsin. USA:n ulkoministeri Christopher Warren vakuutti vuonna 1993 Jeltsinille, että Naton rauhankumppanuus-ohjelma olisi vaihtoehto Naton laajentumiselle ja Venäjä pääsisi mukaan uuteen euroatlanttiseen turvallisuusratkaisuun. National Secu-

rity Archivesin Savranskayan ja Blantonin 16. maaliskuuta 2018 julkaisemat jatkoselvitykset tuovat ilmi, että USA:ssa alettiin kaikesta huolimatta suunnittelemaan sotilasliiton laajentumista entisiin Itä-Euroopan kommunistimaihin, kuten Puolaan, Tsekkiin ja pidemmälle. Jeltsin alkoi epäillä USA:n suhtautuvan alentuvasti tai hylkäävästi Venäjän turvallisuuspoliittiseen integraatioon ja lännen suunnittelevan Venäjän uudelleeneristämistä. Vaihtoehtona Jeltsin esitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:iä pohjaksi euroopan turvallisuusarkkitehtuurille. Kritiikissään hän esitti Naton laajentumisen Saksojen yhdistymisen hengen vastaiseksi. Maassa nousi merkittävää Nato-vastaisuutta ja parlamenttiin perustettiin vuonna 1996 puoluerajat ylittävä Nato-vastainen toimikunta. USA:ssa huippudiplomaatti George Kennan varoitti vuonna 1997 Naton laajentumisen johtavan Venäjän militarisaatioon ja demokratiakehityksen pysähtymiseen. Lännen ja Venäjän kriisiytyneet välit eivät ole uusi ilmiö. Nykytilanteen taustavaikuttimena on epäonnistunut yritys hallita suurvaltojen välistä voimatasapainoa kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa. Olisiko nykyinen Ukrainan sota voitu välttää, jos Nato ei olisikaan laajentunut “tuumaakaan itään”? Jos Eurooppaan olisikin perustettu uusi turvallisuusyhteisö, jonka jäsen Venäjä olisi ollut? Vaikea sanoa. Voidaan todeta, että toisenlaiset ratkaisut olisivat ainakin antaneet edellytykset kestävämmälle turvallisuuspolitiikalle. Mikään oikeutus Ukrainaan hyökkäämiselle vanhasta lupauksesta luopuminen ei tietenkään ole. Menneitä ratkaisuja voi tarkastella kriittisesti, mutta sivistyneet ihmiset pyrkivät ratkaisemaan vaikeatkin kiistat diplomatian eivätkä väkivallan keinoin. •

UNIIKKI OULU -seikkailupeli UNIQUE OULU adventure game 11.–17.6.2022 Lähde yksin tai porukassa kaupunkiseikkailulle kehittämään uniikkia Oulua ja kilpailemaan hienoista palkinnoista!

Go on an urban adventure alone or with your friends to help develop a unique Oulu and win great prizes!

Kaikille avoin peli on pelattavissa ActionTrack-mobiilisovelluksessa 11.–17.6. Lue lisää: bit.ly/seikkailupeli

The free game can be played on the ActionTrack app between the 11th and 17th of June. Read more: bit.ly/seikkailupeli

Opiskelija, ilmoittaudu mukaan kesäopintoihin! www.oulu.fi/fi/opiskelijalle

Student, register for the summer studies! www.oulu.fi/en/forstudents

Jotta tiedät enemmän.

Matka jatkuu verkossa

www.oulunylioppilaslehti.ﬁ

Päähenkilö

TEKSTI Waltteri Niiranen KUVA Tuuli Heikura

“Hyvällä opettajalla on luovuutta ja motivaatiota opettaa” Elina Niemitalo-Haapola on vuoden 2021 Jäätävän hyvä opettaja. Niemitalo-Haapola on työskennellyt kliinisissä puheterapeutin tehtävissä erilaisissa työyksiköissä ja sivutoimisena tuntiopettajana Oulun seudun ammattiopistossa. Lopulta hän halusi kuitenkin katsoa alaansa “eri vinkkelistä” ja pitää pienen tauon. “Nyt sitä taukoa onkin kestänyt jo 14 vuotta”. Niemitalo-Haapola kiitteleekin työnantajaansa mahdollisuudesta suorittaa kaikkiaan 60 opintopisteen verran pedagogisia opintoja, joka hänen mukaansa on antanut toisaalta kykyä teoreettiseen pedagogiseen ajatteluun, mutta myös konkreettisia käytännön ajatuksia. “Kyllä sieltä on paljon siihen omaan työkalupakkiin tullut”.

“Ajattelin, että opettajaa minusta ei ainakaan tule.” Niemitalo-Haapola kokee monipuolisen työnsä rikkautena. Työviikon aikana on mahdollisuus tehdä hyvin erilaisia työtehtäviä. Hän kuvaa olevansa kuin jonglööri, jolla on jatkuvasti useampi pallo ilmassa samaan aikaan.

uoden 2021 Jäätävän hyväksi opettajaksi valittu Elina Niemitalo-Haapola. Hän työskentelee logopedian yliopistonlehtorina ja tutkinto-ohjelma vastaavana. Luento-opetuksen ohella Niemitalo-Haapola ohjaa opiskelijoiden kandidaatintutkielmia ja graduja. Lisäksi hän ohjaa logopedian opintoihin kuuluvia terapiajaksoja.

Liikaa rikkonaisuutta hän kuitenkin pitää työssään riskinä, jota tulee välttää: “Mitä enemmän on palloja, sitä suurempi on myös riski pallojen tipahtamiseen”, hän toteaa. Periodirakenne yliopistossa helpottaa työn järjestelyä.

Logopedia on varsin nuori ala ja Oulun yliopiston logopedian tutkimusyksikkö juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan. Sinä aikana on saatu paljon uutta tutkimustietoa. Niemitalo-Haapolan aloittaessa työuransa 2000-luvun alussa painottui vahvasti terapeutin ja asiakkaan välinen yksilöterapia. Sen jälkeen alalla on alettu puhua aikaisempaa enemmän yhteisön ohjaamisesta ja osallistamisesta sekä ennaltaehkäisyn tärkeydestä.Yhä enemmän puhutaan myös näyttöön perustuvasta päätöksenteosta ja työskentelystä sekä toiNiemitalo-Haapola on opiskellut ja valmistunut itsekin Oulun yli- mintakyvystä ja elämänlaadusta. opistosta. Kiimingin lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaneelle Oulussa opiskelu oli aikoinaan luontainen vaihtoehto. Alavalinta ei kuiten- Opettajan työssä Elina Niemitalo-Haapola nostaa esille tavoitteelkaan ollut itsestään selvä. Logopediaan hän päätyi omien sanojensa lisuuden. Opettajan tulee tietää mitä on tekemässä ja miksi. Myös mukaan, koska häntä kiinnostivat alan opiskelussa sopiva yhdistelmä opetuksen linjakkuus on hänelle tärkeää. Suunnitelman, toteutuklogopedian, psykologian, lääketieteen ja fonetiikan opintoja. sen ja arvioinnin on oltava linjassa keskenään. Tärkeimmäksi asiaksi työssään hän kokee vuorovaikutuksen opiskelijoihin riippumatta Niemitalo-Haapola koki alan ihmisläheiseksi ja sopivan siksi myös siitä tapahtuuko se ohjaustilanteessa tai luennolla. kaltaiselleen vuorovaikutuksesta pitävälle ihmiselle. Valinnan Jäätävän hyvästä opettajasta teki Oulun Yliopiston ylioppilaskunnan hallitus. Palkinnon saajaksi sai ehdottaa opettajaa miltä tahansa koulutusalalta. Kaikkiaan ehdotuksia tuli 25, joista OYY:n karsinnan jälkeen jatkoon valikoitui seitsemän kandidaattia. OYY:n hallitus teki valinnan 3.3.2022 pitämässään kokouksessa ja se julkistettiin OYY:n Annos-vuosijuhlilla 9. huhtikuuta.

“Olen itse kokenut todella raskaana tämän etäopetusajan. Kun olen Alan ydin onkin hänen mukaansa juuri vuorovaikutuksessa. Niemiläppärilleni luennoinut, niin ei se ole minulle paljoa palautetta ja talo-Haapolan ura on kulkenut sittemmin myös suuntaan, jota hän ei feedbackia antanut.” aluksi osannut ennustaa. “Muistan silloin aikoinaan ne keskustelut äitini kanssa. Nuoren lukiolaisen ehdottomuudella ajattelin, että opettajaa minusta ei ainakaan tule.”, hän naurahtaa.

Entä minkälainen persoona Niemitalo-Haapola on opettajana? “Haluaisin nähdä itseni helposti lähestyttävänä. Toisaalta haluan olla opettajana looginen. Haluan tuoda esille taustat opettamissani asioissa.” Opetusmetodeista oleellinen on tavoitteellisuus. Kurssille ja oppimistehtäville on luennon alussa on selvitettävä oppimistavoitteet. “Ohjaustilanteissa ajattelen, että olen mukana tukemassa opiskelijaa. Vaikka välillä neuvotuttaa hiukan liikaa, niin tärkeää on viedä opiskelijan omaa ajatusta ja oivallusta eteenpäin.” Opiskelijoiltaan Niemitalo-Haapola odottaa oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. “Vaikka olen ollut yliopistolla jo vuosia, niin minulla on vahva puheterapeutti-identiteetti. Ajattelen, että opiskelijani ovat tulevia kollegoitani. Yliopistosta valmistutaan pääasiassa vaativiin asiantuntijatehtäviin ja niissä tarvitaan aktiivista otetta.”

PEDAGOGISET TAIDOT PUHUVAT PUOLESTAAN

lista oppia opiskelijan kohtaamisesta, palautteen antamisesta, prosessin eteenpäin viemisestä ja kannustamisesta vaikeina hetkinä”, hän toteaa. Henkilökohtaisessa elämässään Niemitalo-Haapolaa on inspiroinut eniten oma mummo, jolla on yli 90 vuoden iästä huolimatta ennakkoluuloton asenne oppimista kohtaan. “Kun mahdollisuus tuli, hän osallistui iPadin käyttökoulutukseen ja seuraa edelleen laitteella sisältöjä aktiivisesti. Hänellä on ollut 1920-luvulla syntyneenä melkoinen oppimisen taival yhteiskunnan muuttuessa.” Mitä mieltä Elina Niemitalo-Haapola on valinnastaan Jäätävä hyväksi opettajaksi? “Onhan tämä todella hieno ja upea palkinto ja olen otettu siitä, että opiskelijat ovat tätä halunneet minulle ehdottaa. Tämä on suuri kunnia myös koko logopedian yksikölle ja opetustyölle, jota teemme, sillä ideoimme ja toteutamme kursseja usean opettajan voimin. Mielettömän hienoa, että tällainen palaute ja tunnustus tulee. Ja iso kiitos kuuluu tietysti logopedian opiskelijoille, joiden kanssa on ilo tehdä töitä.” Millainen sitten on hyvä opettaja? Elina Niemitalo-Haapolan mielestä resepti löytyy opetusmotivaatiosta, loogisuudesta ja luovuudesta:

Oulun yliopiston ylioppilaskunta painotti Jäätävän hyvän opettajan valinnassa opettajan innostavuutta, ammattitaitoa, loogisesti etenevää opetusta, moninaisia arviointimenetelmiä ja kykyä ottaa opiskelijoiden tarpeet huomioon joustavasti.

“Hyvällä opettajalla on motivaatio opettaa ja loogista ajattelukykyä, jotta pystyy oivaltamaan, mikä on keskeistä. Tarvitaan myös luovuutta, jotta on kykyä käyttää erilaisia menetelmiä. Me ihmiset olemme vuorovaikutustavoiltamme erilaisia, joten ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa, mutta on hyvä olla tietoinen omasta tavastaan opettaa ja omasta vuorovaikutuksesta. Että on pysähtynyt välillä miettimään tätä.” •

Valintaa varten kerätyssä opiskelijapalautteessa Niemitalo-Haapolaa kuvattiin innostavaksi lueonnoijaksi ja asiantuntevaksi logopediksi. Hänen kuvattiin hyödyntävän monipuolisesti moderneja opetusmenetelmiä. Erityisesti kiitosta hän sai erilaisten opiskelijoiden huomioon ottamisesta, joka koettiin korona aikana tärkeäksi ominaisuudeksi. KUKA? Opiskelijoiden mielestä hän on opiskelijalähtöinen opettaja, joka kehittää kursseja opiskelijapalautteen pohjalta. Arvostusta keräsivät oppimistehtävien monipuolisuus ja mahdollisuus päästä hyödyntämään osaamista käytännössä. Niemitalo-Haapolaa pidetään pedagogisesti korkeatasoinen opettaja, joka auttaa opiskelijaa oman tiensä löytämisessä.

» Elina Niemitalo-Haapola.

VAPAA-AJALLA PERHEARKEA JA LIIKUNTAA

MIKÄ? » Jäätävän hyvä opettaja palkittiin Annos 62-vuosijuhlilla 9. huhtikuuta.

Työstä palautumisessa Niemitalo-Haapolaa auttavat järjestötoiminta, normaali perheenäidin arki ja liikunta. Ulkona luonnossa liikkuminen, laskettelu talvisin ja pitkäaikainen rakas harrastus tanssillinen voimistelu auttavat jaksamaan.

» Valintakriteereinä olivat innostavuus, asiantuntevuus, loogisesti etenevä opetus, osaamistavoitteiden selittäminen, opiskelijoiden tarpeiden huomioiminen ja monipuolisten arviointimenetelmien hyödyntäminen.

Entä ketkä Elina Niemitalo-Haapolaa ovat inspiroineet? Alansa logopedian kentältä hän nimeää väitöskirjaohjaajansa Eira Jansson-Verkasalon ja Teija Kujalan. “Väitöskirjaohjauksen lisäksi heiltä sai paljon kokemuksel-

» Logopedian yliopistonlehtori ja tutkinto-ohjelmavastaava Oulun yliopistossa. » Kotoisin Kiimingistä. » Toiminut yliopisto-opettajana vuodesta 2008 lähtien.

» Palkinto jaettiin kuudennen kerran. Aikaisemmin se on myönnetty Katja Sutelalle, Vesa-Matti Pohjaselle, Oliver Jardelle, Matti Niemelälle ja Matti Kangaspuoskarille. » Palkinnon saajaksi sai esittää ketä tahansa Oulun yliopiston opettajaa. » Oulun yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus teki valinnan kokouksessaan 3. maaliskuuta.

13 13

Ilmiöt

Tieteen tehtailijat TEKSTI Kaisa-Reetta Seppänen KUVITUS Siru Tirronen

Uskottavuus tutkijana voi olla vaarassa, jos käy ilmi tutkimustiedon olevan hatusta vedettyä.

Pyörää on turha keksiä uudelleen. Jokainen opiskelija on joskus ahkeroinut “command-c-command-v, muista vaihtaa sanajärjestystä” -kirjoitelmien parissa ja laittanut sormet ristiin turnit-in plagiaatintunnistuspalveluun esseen palauttaessaan. Vain viisi prosenttia - omaa on! Suomessa mieleenpainuvin plagiointitapaus on vuodelta 2018, kun presidenttiehdokkaana ollut, nykyinen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on Jyväskylän yliopiston tarkastuksen mukaan plagioinut noin kymmenen prosenttia monikulttuurista peruskoulua käsittelevästä gradustaan. Yleisradion tutkivan journalismin yksikön MOT:n selvityksen mukaan suoraa tai lähes suoraa kopiota Huhtasaaren työssä oli jopa 30 prosenttia. Huhtasaaren tapaus nousi julkisuuteen hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi - hän on tuskin yksin ollut gradu-askartelukerhossa aikana, jolloin sähköiset plagiaatintunnistusohjelmat olivat vain tieteisfantasia. Plagiointi on tiedevilpin jäävuoren huippu.Tutkimuseettinen neuvottelukunta määrittelee tiedevilpin tutkimuksen sidosryhmien, kuten tiedeyhteisön tai rahoittajien, tahalliseen harhauttamiseen tieteellisessä toiminnassa. Plagioinnin lisäksi vilpin muotoja ovat sepittäminen, havaintojen vääristely ja anastaminen. Käytännössä sepittäminen on täyttä tarinointia vailla 15

viitteitä mihinkään todelliseen, havaintojen vääristely datan tarkoituksellista muokkaamista tai valikointia niin, että tulos vääristyy ja kuva näyttää kauniimmalta. Ovelin tiedevilpin muoto on - loistavat taiteilijat varastaa - suora anastaminen; toisen henkilön idean tai aineiston käyttämistä omissa nimissä. Anastamista on lähes mahdotonta todistaa tapahtuneeksi. Tiedevilpin parissa työskennellyt fyysikko David Goodstein luettelee kolme motiivia, jotka hän on nähnyt tieteellisen huijaamisen tapauksissa: 1. Vilppiin syyllistyneet kokivat urapaineita. 2. Vilppiin syyllistyneet tiesivät, tai luulivat tietävänsä, miten koe etenisi, jos jaksaisivat nähdä vaivan kokeen oikeaoppiselle suorittamiselle. 3. Vilppiin syyllistyneet olivat tutkijoina aloilla, joilla yksittäisten kokeiden ei vaadita olevan täydellisesti toistettavissa. Esimerkkialaksi Goodstein mainitsee biologian, joka hänen mukaansa paistattelee kärkisijoilla tiedevilpissä, sillä alalla on kova kilpailu ja kokeiden täydellinen toistettavuus on mahdotonta biologisten organismien yksilöllisten eroavaisuuksien vuoksi.

”

Lopulta kaikessa mihin ihminen käsiksi pääsee on kyse ihmisen toiminnasta - ja sen mukanaan tuomista pulmista.

KANTASOLUSATUJA Fakta: parhaat ideat syntyvät suihkussa. Seesteisissä ja rennoissa kylpyhuonehetkissä syntyi myös nuoren, nopeasti mainetta niittäneen japanilaisen kantasolututkijan, Haruko Obokatan, oivallus menetelmästä tuottaa pluripotentteja kantasoluja (erittäin monikykyisiä soluja, jotka voivat käytännössä erikoistua lähes miksi tahansa elimistön toiminnalliseksi soluksi.) Hän kertoo heureka -hetkensä syntyneen kylpyammeessa pohtiessaan iltapuhteiksi, voisiko nisäkässoluista tehtailla pluripotentteja kantasoluja pakottamalla ne perusteelliselle stressille - ympäistöolosuhteille, jotka ovat soluille lähes letaaleja. Menemättä tapauksen ja kantasolututkimuksen yksityiskohtiin, moisten kantasolujen suhteellisen halpa, ja eettinen, tehtailu tarkoittaisi mullistavaa edistystä lääketieteessä. Vertaisarvioitu artikkeli, jossa Obokata oli yhteiskirjoittajana, pluripotenttien kantasolujen tuottamismenetelmästä ilmestyi vuonna 2014 tieteen Voguessa; Nature -julkaisussa, jonka tilaa pääsevät kuluttamaan vain erittäin harvat ja valitut. Kimalteleva tutkijan ura erittäin kilpaillulla tutkimusalalla oli nuoren Obokatan ulottuvilla. Sitten matto vedettiin alta. Aikaisemmin julkaistusta Obokatan väitöksestä löytyi sanatarkkaa plagiointia Yhdysvaltain terveysviranomaisen nettisivuilta kantasolujen luonteesta. Julkaistuihin artikkeleihin Obokata oli päätynyt plagioimaan itse itseään; kuva väiteyistä pluripotenteista soluista oli täysin identtinen Obokatan väitöksessä esitetyn kuvan kanssa. Joko koko artikkeliin pohjautuvaa tutkimusta ei oltu tehty tai sitten tuloksia ei oltu saatu. Viiden kuukauden jälkeen artikkelien julkaisemisesta artikkelit vedettiin takaisin. Myös kuvaileva kylpyammekohtaus on väitetysti Obokatan entisen työnantajan ja kollegan, pluripotenttien kantasolujen (eng. STAP-cells) teorian kehittäjän, Charles Vacantin veljen Martin Vacantin ahaa-hetki veljesten erikseen kehittämästä teoriasta aikuisten

kantasoluihin liittyen. Obokatan tapauksesta on kirjoitettu paljon - esimerkiksi Dana Goodyearin kirjoittama artikkeli kantasoluskandaalista valottaa Obokatan tapausta syvemmälle tieteen tekemisen maailmaan ja paineisiin, joita nuoret tutkijat voivat alalla kohdata. EPÄSIISTI YMPÄRISTÖ KORRELOI RASISTISEN KÄYTTÄYTYMISEN KANSSA JA MUITA SOSIAALIPSYKOLOGIAN TARINOITA Diedrik Stapel, hollantilainen sosiaalipsykologi, oli alallaan maineikas. Hänen tutkimuksiaan ihmisten käyttäytymisestä ja asenteista julkaistiin Naturen kaltaisessa julkaisussa; Science -lehdessä. Vuoden 2011 keväällä Science julkaisi artikkelin Stapelin tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan epäsiisti ympäristö toi ihmisissä esiin rasistista käytöstä. Samoihin aikoihin Stapelin nimissä julkaistiin myös artikkeli, jonka mukaan lihan syöminen teki ihmisistä itsekkäämpiä ja vähemmän sosiaalisia. Samana vuonna Stapelin kaksi jatko-opiskelijaa epäilivät Stapelia tiedevilpistä. Toisin kuin yleensä tutkimusprojekteissa, Stapelin laboratoriossa työskennelleet jatko-opiskelijat eivät ikinä saaneet osallistua Stapelin tutkimuksiin esimerkiksi datan kerääjän roolissa tai saaneet nähdä Stapelin tutkimusten dataa. Stapelin oma mitta tuli täyteen ja hän antoi itsensä ilmi; mitään tutkimuksia ei koskaan tehty. Monien vuosien data, tutkimuslokaatiot, koehenkilöt kuin muukin Stapelin tutkimuksiin liittyvä olivat täyttä sepitettä. Urallaan Stapel ehti ohjata yli 20 väitöstä, joista moni perustui professorin omaan täysin tuulesta temmattuun dataan. Ehkä Stapelin ala, sosiaalipsykologia, josta harvoin saa Excel-taulukoihin pyöritettäviä kauniita numeroita ja kristallinkirkasta selkeyttä kokeiden tunnistettavuudesta, ohjasi professorin vetämään mutkat suoriksi. The New York Timesille Stapel vastasikin, että hän oli turhautunut tutkimusten (ilmeisesti hän siis oli joskus niitä tehnyt) tuottaman datan sekavuuteen ja siihen, että ne harvoin johtivat selviin loppupäätelmiin.

MUODON VUOKSI

EI TULOKSIA, EI TIETOA

Vipin Kumar ja James L. Urban, 1980-luvun lopussa kaksi samassa molekyylibiologian laboratoriossa työskennellyttä biologian jatko-opiskelijaa työskentelivät vilpillisesti - toisistaan tietämättä. Kumar halusi kertomansa mukaan tehdä DNA-sekvenssejä representoivan Southern blot -figuurin (Southern blot - molekyylibiologian menetelmä, jolla paikannetaan haluttuja DNA-sekvenssejä) houkuttelevammaksi kopioimalla yhtä kuvaa useita kertoja samaan kuvaan niin, että nopealla vilkaisulla näyttää siltä, että figuureja on useita erilaisia. Kuvalla Kumar käytännössä osoitti, että dataa olisi enemmän, kuin sitä todellisuudessa on.

Tieteen yksi kompastuskivi, psykologi Stuart Richien mukaan, on positiivisten tulosten paradoksi; onnistuneeksi tieteeksi, ja siten tieteellisissä julkaisuissa julkaisukelpoisiksi artikkeleiksi lasketaan tutkimukset, jotka tuottavat uutta tietoa. Tieteen arkipäiväiset, lukemattomat epäonnistumiset, jotka lopulta kuitenkin mahdollistavat uuden tieteellisen tiedon rakentamisen, eivät juhli julkaisujen riveillä eivätkä niiden väleissä eivät päädy mihinkään, eivätkä edistä tutkijoiden uraa.

Kysyttäessä hän ei tiennyt, että kuvia ei saa kopioida. Samassa laboratoriossa työskennelleen James Urbanin tapaus tuli ilmi sattumalta, kun tiedeyhteisö selvitti Kumarin tapausta. Urban lähetti vertaisarvioitavaksi artikkelin hiirien MS-taudista (Multiple Sclerosis), joka sisälsi keksittyä dataa; tutkimuksia ei oltu tehty lainkaan, vaan Urban oli lotonnut numerot kokeeseen. Urban kertoi tietävänsä tutkimuksen tuloksen, jos hän tekisi kokeen oikeasti. Hän kertoi olleensa myös aikapaineessa ja datan nopea näpyttely ilman mutkikasta koetta oli hänen tapansa käsitellä asia. Hän myös kertoi, että hänen tarkoituksensa oli kerätä oikea data ja vaihtaa se keksityn datan tilalle ennen artikkelin julkaisemista. Artikkeli julkaistiin Cell -lehdessä vuonna 1989.

On varmasti helpompaa ja mielelle seesteisempää ajatella, että oma uurastus tuottaa tuloksia, kuin paiskia mitään kertomaton data taustatyön kyytipoikana paperisilppuriin ja todeta, että on jonkin sijasta työskennellyt ei-minkään parissa. “Pakko saada tuloksia” -mentaliteetti saattaa johtaa tahalliseen tai tahattomaan datan kanssa askarteluun niin, että tuloksia tulee, oma mielenrauha säilyy ja rahoittajat ovat tyytyväisiä. Lopulta kaikessa mihin ihminen käsiksi pääsee on kyse ihmisen toiminnasta - ja sen mukanaan tuomista pulmista. •

Ilmiöt TEKSTI Maria Karuvuori

Myrkyttäisitkö itsesi sammakolla? Videossa toisensa perään ihmiset oksentavat ämpäreihin tai mitä nyt sattuu olemaan lähistöllä. Jotkut itkevät, ja naama turpoaa kuin sammakolla. Kyseessä on kambo-rituaali, ja jotkut tubettajat ovat ladanneet kokemuksensa Youtubeen. Videoissa esiintyy jos jonkinlaista henkisyyden etsijää tai uteliasta kokeilijaa, ja myös Playboyn Youtube-kanava on lähettänyt toimittajansa testaamaan kamboa. Rituaalissa ihmiset myrkyttävät itsensä tahallaan Amazonin sademetsissä elävän sammakon myrkyllä. Päämääränä on sekä henkinen että fyysinen puhdistuminen. Tapa on ikivanha ja peräisin Amazonin alueen alkuperäiskansoilta. Psykedeelisten rupikonnien nuoleskelu on oma ilmiönsä, mutta kambo-myrkkyä ei oteta suun kautta. Ihoon poltetaan ensin pieniä pisteitä, ja myrkkyä sivellään niiden päälle. Psykedeeleillä on alettu viime vuosina jälleen tehdä myös kliinistä tutkimusta. Ne on todettu tehokkaiksi muun muassa masennuksen hoidossa. Kambo-myrkky ei varsinaisesti ole psykedeeli, mutta sitä mainostetaan samanlaisin lupauksin: henkistyminen, puhdistuminen, asioiden näkeminen uudessa valossa. Ja myös kambo-hoitoja tarjoavat sekä koulutetut terapeutit että epäviralliset toimijat. The New York Times kirjoitti vuoden 2021 tammikuussa, että kambosta on tullut ilmiö amerikkalaisen wellness-eliitin keskuudessa. Länsimaissa tarjottavat hoidot noudattavat yleensä samanlaista kaavaa. Mukana on ritualistisia elementtejä, ja osallistujilla on omat oksennusämpärit, vesipullot sekä viltit. Jälkeenpäin jotkut tutkailevat ämpärinsä sisältöä - mitä tulikaan oksennettua, ja mitä siitä voi päätellä? Jotkut matkustavat hoidettavaksi alkuperäiseen ympäristöön, esimerkiksi Brasiliaan. Siellä rituaali vaikuttaisi Youtube-videoiden mukaan olevan vähemmän säädelty, ja oksennus saattaa osua vaikka läheiseen jokeen. Suomalaisessa ehkäisevän päihdetyön yhdistyksessä EHYT ry:ssä ilmiötä ei vielä tunneta. ”En ole kuullutkaan,” vastaa kannabistyön asiantuntija Kim Kannussaari. Kannussaari pitää esimerkiksi psykedeeleillä tehtävää uutta tutkimusta periaatteessa hyvänä asiana.“Erona viihdekäyttöön on se, että kokeet tehdään valvotuissa olosuhteissa. Lääkekäyttö tulee erotella viihdekäytöstä.” Luultavasti kambo odottaa suurta tuloaan Suomeen, mutta netistä löytyy jo ainakin yksi sivusto, joka mainostaa täällä tarjottavia hoitoja. Myrkyn on hankala kuvitella leviävän viihdekäyttöön, sillä se aiheuttaa lähinnä voimakasta pahoinvointia. Itse asiassa kamboa ei ole Suomessa luokiteltu huumeeksi, ainakaan vielä. rituaalinomaisesti käytetyt päihteet, kuten ayahuasca, ovat jo huumausainelistalla sisältämänsä DMT:n takia. Kannattaako siis kokeilla? Ei välttämättä, ja joka tapauksessa epävirallisissa hoidoissa on aina riskinsä. Vastuulliset kambo-hoitajat eivät tarjoa myrkkyä ihmisille, joilla on tiettyjä terveysongelmia, tai esimerkiksi raskaana oleville naisille. Tietenkin on myös keskustelut alkuperäiskansojen kulttuurin riistämisestä sekä eläinten oikeuksista. Myrkyn eettisyydestä ei ole esitetty merkittäviä huolia, sillä sammakot eivät ole uhanalaisia eikä myrkyn kerääminen sinänsä vahingoita eläintä. Käytännöissä ja vastuullisuudessa on silti suuria eroja.

Youtube-videoiden perusteella kambon vaikutus perustuu paljon siihen, miten seremoniaan suhtautuu. Jos käyttäjä on jo valmiiksi niin sanottua kohderyhmää, saattaa hän kuvailla kokemustaan merkittävänä suunnan kääntäjänä tai jopa ihmeenä. Kun Playboyn toimittaja menee tekemään gonzojournalismia, reaktio on laimeampi. Elämä ei muuttunut, mutta olo on kyllä jälkeenpäin ihan jees.

Ilmiöt

TEKSTI Waltteri Niiranen

ONKO TÄSSÄ SEURAAVA JAMES BOND? KUVA BRITANNIAN HALLITUS

Larry, palveluksessanne, Sir! Kabinetin kanslian päähiirestäjä pitää jyrsijät loitolla ja sulattaa rujoimpienkin poliitikkojen sydämet. Samalla hän jatkaa brittihallituksen kissaperinnettä, joka juontaa juurensa jo 1500-luvulle.

n jouluaatto vuonna 2020. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta käy viime hetken neuvotteluita Brexitin jälkeisestä kauppasopimuksesta Euroopan unionin kanssa. Maan EU-eron siirtymäaika on päättymässä viikon päästä. Brittilehdistön edustajat ovat kokoontuneet tottuneesti mikrofonit ja kamerat valmiina maan pääministerin virka-asunnon Downing Street 10:n eteen. He odottavat pääministeri Boris

Johnsonia kommentoimaan kylmän viileäksi äitynyttä poliittista tilannetta. Samaan aikaan kadulla matalaan asentoon kyyristynyt ruskeanvalkoinen kissa väijyy pahaa-aavistamatonta pulua. Kissa hyökkää ja saa linnun tassuihinsa. Lyhyen taistelun jälkeen kissan ote kirpoaa ja pulu lentää karkuun. Välikohtauksen aikana kamerat räiskyvät ja taltioivat taistelun jokaisen hetken. Huomio on kääntynyt Brexit-draamasta muualle: Larry-kissaan!

Kaikki merkittävät brittilehdet uutisoivat tapauksesta. The Guardian, The Independent, Daily Mail ja niin edelleen. Kissa on julkkis. Mutta Larry ei ole kuka tahansa kissa. Hän asuu pääministerin virka-asunnossa ja kantaa virallista titteliä. Jos tarkkoja ollaan, hän on “Chief Mouser to the Cabinet Office” eli Kabinetin kanslian päähiirestäjä. Larry on toiminut pääministerin hiirenpyydystäjänä jo 11 vuotta. Pääministeri David Cameron adoptoi neljävuotiaan

kissan Battersean löytöeläinkodista helmikuussa 2011. Tuolloin BBC:n mukaan Larrya kuvattiin ajojahti- ja metsästysvaistoiltaan vahvaksi, koska hän oli kasvanut kadulla. “Hän on hyvä rotastaja”, Downing Streetilta perusteltiin Larryn hankkimista. Kuten tittelistäkin voi päätellä, kissa hankittiin pitämään hiiret loitolla pääministerin virka-asunnosta. Kesäkuussa 2011 The Guardian uutisoi Larryn tehneen “ensimmäiset tapponsa”.

ISO STARA HUOMION KESKIPISTEENÄ. KUVA ANDREW PARSONS

KISSAN ELÄMÄ DRAAMAA

TÄYNNÄ kissaa alettiin kutsumaan nimellä

Yritykseksi jäänyt pulun metsästys ei ole ainoa kerta, kun Larry on ollut valokeilassa. Adoptionsa jälkeen Larryn kerrottiin raapaisseen ITV:n ja Sky Newsin toimittajia, jotka yrittivät pidellä häntä osana reportaasejaan. Luulisi nyt toimittajille olevan selvää, että juttuun tarvitaan aina haastateltavan itsensä lupa. Eikä reviirikiistoiltakaan ole vältytty. Vuonna 2016 Larry sai naapurin, kun Downing Streetilla sijaitsevaan ulkoministeriöön hankittiin oma hiirestäjä. Samalle kadulle muuttanutta mustavalkoista

van kansan kahtiajakoa ja riitaisuutta maan EU-kansanäänestyksen jälkeen. Vuonna 2020 BBC uutisoi Palmerstonin eläköityvän tehtävistään ja “muuttavan maaseudulle”.

Palmerston 1800-luvulla ulko- ja pääministereinä vaikuttaneen Viscount Palmerstonin mukaan. Larry ja Palmerston eivät suoraan sanoen tulleet toimeen keskenään. Downing Streetilla päivystäneet valokuvaajat taltioivat lukuisia välikohtauksia, joissa Larry ja Palmerston ajautuivat perinteisiin kissatappeluihin.

Lokakuussa 2012 Larryn oma asema Downing Streetin päähiirestäjänä jäi tauolle. The People -lehden Nigel Nelson kirjoitti tuolloin pääministeri David Cameronin kyllästyneen kissan laiskuuteen. Larryn kerrottiin nukkuneen tyytyväisenä maan ykkösmiehen työtuolissa samalla, kun hiiri vilisti työhuoneen lattialla.

Helmikuussa 2018 The Evening Standard uutisoi kissojen “rähisseen kiivaasti” keskenään. Tapausta todistanut ITV:n toimittaja Nick Dixon kuvaili karvan pölisseen yhteenotossa. Palmerston onnistui repimään myös Larryn kaulapannan. Tapauksen nähtiin symboloi-

“Larry on oikeasti napannut hiiriä, hän vain tykkää laiskotella aika paljon”, todettiin pääministerin kanslian sisäpiiristä. Larry päätettiin korvata valtiovarainministeri George Osbornen ruskeankirjavalla Freya-kissalla. Larry menetti tittelinsä, mutta pysyi Downing Streetilla. Pedon vaistoiltaan vahvemmaksi epäilty Freya osoitti kuitenkin taipumusta raapimiseen ja karkailuun. The Independent uutisoi marraskuussa 2014, että Osborne oli päättänyt “karkottaa” Freyan maaseudulle Kentiin. Larrysta tuli jälleen päähiirestäjä. Kesäkuussa 2016 Larry sai taas uuden naapurin, kun valtiovarainministeriö adoptoi väriltään mustan Gladstonen uudeksi hiirestäjäkseen.

LARRY BRITANNIAN ASEVOIMIEN PÄIVÄNÄ. KUVA PAUL SHAW

Ilmiöt Ilmiöt TEKSTI Waltteri Niiranen

Larry on tempauksillaan tullut tutuksi myös Atlantin toisella puolella. Kesäkuussa 2019 Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vieraillessa pääministeri Theresa Mayn luona Larry järjesti pienen mielenosoituksen. Amerikkalaislehti Time kertoi Larryn hidastaneen Trumpin lähtöaikataulua useilla minuuteilla istumalla presidentin erikoispanssaroidun Cadillacin alla. Kissat eivät jää Britanniassa muutenkaan politiikan ulkopuolelle. Vuonna 2017 gallupeissa nousussa olleen opposition työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn esitti, että noustessaan pääministeriksi hänen kissansa El Gato tulisi hyvin toimeen Larryn kanssa, koska El Gato oli sosialisti ja tottunut jakamaan ruokansa muiden kissojen kanssa. David Cameronin jättäessä tehtävänsä Britannian pääministerinä vuonna 2016 hänen ja Larryn henkilökohtaiset välit nousivat julkisuuteen. Arvovaltaisella The Prime Ministers Questions- kyselytunnilla parlamentin alahuoneessa Cameron hälvensi huhuja huonoista väleistään kissaansa julkaisemalla kuvan, jossa Larry istui hänen sylissään. “Hän kuuluu taloon ja henkilökunta rakastaa häntä paljon”, Cameron perusteli miksi ei voinut ottaa Larrya mukaansa.

OIKEUDEN JA OMANTUNNON ÄÄNI SOSIAALISESSA MEDIASSA Larry ei pitäydy pelkästään kissojen lajityyppillisessä käyttäytymisessä tai medialle poseeraamisessa. Hän on myös suosittu some-vaikuttaja, jonka Twitter-tilillä Larry the Cat on 500 tuhatta seuraajaa. Larry ot-

MYÖS BARACK OBAMA TAPASI LARRYN. KUVA PETER SOUZA

taa kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin älykkäästi ja humoristisesti. Päähiirestäjä ei nimittäin kaihda kritisoida valtaapitäviä tai tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia. Joulukuussa 2020 Larry osoitti sivistyneisyyttä kommentoimalla uutista, jonka mukaan Ruotsin kuningas Kaarle XVI oli esittänyt kritiikkiä maansa koronapolitiikkaa kohtaan: “Boris Johnson rukoilee, että kuningatar Elisabeth II:n ei seuraa kolmannen serkkunsa esimerkkiä.”, kissa twiittasi. Elokuussa 2021 Larry kommentoi uutista, jonka mukaan pääministerin virka-asunnolle oli ostettu 100 tuhannen punnan arvosta taidetta samaan aikaan, kun Johnsonin hallitus suunnitteli sosiaaliturvaleikkauksia: “Leikkaukset ovat tavallisia ihmisiä varten…”. Kun BBC uutisoi maaliskuussa tutkinnasta, joka totesi puhemiehen John Bercowin syyllistyneen työpaikkakiusaamiseen, Larry jakoi uutisen profiilissaan ja totesi, ettei Bercowin käytöstä voi hyväksyä ja kiusaajat pitää aina saattaa vastuuseen riippumatta heidän yhteiskunnallisesta asemastaan.

Helmikuussa 2021 Larry twiittasi humoristisesti: “Taidan olla ainoa lemmikki maailmassa, jota ärsyttää se, kuinka paljon karvaa ihmiseni jättää huonekaluihin.”, viitaten pääministeri Johnsonin omaperäiseen hiustyyliin. Kysymys siitä, kuka Twitter- tiliä ylläpitää on tietysti typerä. On selvää, että Larry kirjoittaa kaiken itse omilla tassuillaan. Kuka nyt kissan hännän nostaisi jos ei kissa itse? Larry jos kuka on vallan vahtikissa. Hän muistuttaa meitä kaikkia myös siitä, että kissa on ihmisen paras ystävä. Tämän kuvaa myös kiinalainen sananlasku: “Sillä ei ole väliä, onko kissa valkoinen vai musta. Tärkeintä on se, että se pyydystää hiiriä.”

VALLAN VAHTIKISSAN “PHOTOBOMB” TRUMPIN VIERAILUN AIKANA. KUVA ANDREA HANKS

Hiirestäjillä on pitkä historia

arry ja kumppanit eivät ole suinkaan ainoat saati ensimmäiset kissat, jotka on värvätty pitämään Lontoon Whitehallin hallintokorttelit hiiristä ja rotista vapaana. Kissoja on pystytty ajoittamaan tarkasti 1900-luvun alkuun. Työväenpuoluetta edustanut pääministeri Ramsay McDonald hankki vuonna 1924 kissan, joka tunnettiin nimellä Rufus of England. Kissa kuitenkin kuoli kolme kuukautta myöhemmin. Ensimmäinen virallinen asiakirjamaininta hiirestäjästä on vuodelta 1929, kun sisäministeriö pyysi valtion kassasta “pennin päivässä tehokkaaseen kissaan”. Tämä nimellä Peter tunnettu hiirestäjä palveli sota-ajan pää-

ministeri Winston Churchillin kaudella, eikä hän ollut yksin. Peterin työparina toimi myös Churchillin edeltäjän Neville Chamberlainin vuonna 1937 hankkima Munich mouser -niminen katti. Munich mouserilla puolestaan oli reviirikiistoja Chamberlainin oman kissan Nelsonin kanssa. Kahta onkin verrattu Larryyn ja Palmerstoniin. Ensimmäisen Peterin kuoltua häntä seurasivat Peter II ja Peter III. Vuonna 1964 oli vuorossa Peta. Hän rikkoi lasikaton olemalla ensimmäinen tyttökissa Downing Streetilla. Petasta yritettiin hankkiutua eroon, koska häntä ei pidetty tarpeeksi sisäsiistinä. Suunnitelma muuttui, kun Petan arvioitiin saavuttaneen “diplomaattisen statuksen” ja luopumisesta epäiltiin

syntyvän “haitallista julkisuutta”. Pitkäaikaisin hiirestäjä oli tiettävästi Wilberforce. Hän palveli kaikkiaan neljää pääministeriä vuosina 1973-1986. Hänen jälkeensä tehtävää hoitivat Humphrey ja Sybil. Sitten tuli Larryn vuoro. Vaikka viralliset paperit ajoittavat Downing Streetin kissojen tarinan 1900-luvun alkuun, on tiedossa, että pienet metsästäjät alkoivat vakiinnuttamaan asemaansa hänen majesteettinsa hallituksen alaisuudessa jo satoja vuosia aikaisemmin. Kuningas Henrik VIII:n valtakaudella Kardinaali Thomas Wolsey tiettävästi asetti kissan palvelukseensa tullessaan nimitetyksi Lordikansleriksi vuonna 1515.

KUVA ANDY THORNLEY

E i k ä hiirestäminen rajoitu vain Downing Streetille. The Daily Telegraph uutisoi vuonna 2012, että brittihallituksen omistamissa hallintorakennuksissa työskentelee hiirten kitkemiseksi jopa 100 000 kissaa kautta maan, mikä kertonee kaiken tarvittavan maan jyrsijäongelman mittakaavasta kuin Britannian rakennuskannan tilastakin. •

Ilmiöt Ilmiöt TEKSTI Waltteri Niiranen

Taikauskoa ja antifeminismiä

Tällainen on “Etelä-Korean Trump” Yoon Seok-youl

”

Kovan linjan konservatiivi syyttää feminismiä maansa alhaisista syntyvyysluvuista. Etelä-Korean uutta presidenttiä epäiltiin kampanjansa aikana hämäristä yhteyksistä shamanismiin ja anaaliakupunktioon.

“Feminismi on niin ylikäytetty ideologia, että se estää terveiden suhteiden syntymisen miesten ja naisten välillä. Sosiaalisesta näkökulmasta olosuhteet ovat lasten kasvattamista vastaan.” Näin on todennut uutistoimisto UPI:n mukaan eteläkorealainen poliitikko Yoon Seok-youl elokuussa 2021 puolueensa kokouksessa. Kommentti herätti kohua, koska Yoonin tulkittiin syyllistävän naisten tasa-arvoliikettä Etelä-Korean alhaisista syntyvyysluvuista. Aihetta kohulle antaa myös se, että Yoon ei ole tavallinen rivipoliitikko, vaan 56 miljoonan asukkaan kaakkoisaasialaisen Etelä-Korean uusi presidentti. Korealaiset valitsivat hänet maansa johtajaksi 9. maaliskuuta pidetyissä vaaleissa, jotka olivat historiallisen tiukat ja repivät. Rääväsuinen konservatiivisen Kansan Voima -puolueen ehdokas Yoon keräsi ennen poliitikoksi ryhtymistä suosiota lakimiehenä ja yleisenä syyttäjänä oikeusjutuissa, joiden seurauksena entiset konservatiivipresidentit Lee Myung-bak ja Park Geung-hye tuomittiin vankilaan korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Yoonin poliittisen uran salamannopeaa nousua kuvaa hyvin se, että hän liittyi puolueensa jäseneksi päivä sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut ehdokkuudestaan 29. kesäkuuta 2021. Yoonia on verrattu Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Donald Trumpiin. Pettymys päättäjiin ja erinäiset skandaalit ovat antaneet tilaa politiikan ulkopuolisille ehdokkaille Etelä-Koreassa. Myöskään Yoonin vastaehdokas, vasemmistolaisen demokraattipuolueen eli “minjudangin” kandidaatti Lee Jae-myung ei ole koskaan istunut edes maan parlamentissa, vaan tuli tunnetuksi Gyeongin maakunnan kuvernöörinä ja ihmis-

oikeusjuristina. Vaalikampanjassa loka lensi eikä henkilökohtaisilta loukkauksilta vältytty. Mielipidetiedusteluissa ennakkosuosikiksi povattu 61-vuotias Yoon sai taistella voitostaan loppuun saakka: oppositiopuolueen ehdokas voitti kilpailijansa Lee Jae-myungin 0,8 prosentin äänierolla. KAMPANJA RATSASTI “ANTIFEMINISMILLÄ” Kommentit feminismistä eivät olleet oikeistopoliitikolta välttämättä tahaton lipsahdus. Yoon Seokyoul kosiskeli vaaleissa feminismivastaisuudellaan erityisesti nuorten miesten tukea. Eteläkorealainen toimittaja Hawon Jung kuvaa yhdysvaltalaisessa The Nationissa, kuinka Yoon lupasi kampanjassaan koventaa rangaistuksia naisille, “jotka syyttävät perättömästi” miehiä seksuaalisesta häirinnästä. Hawon Jung on myös kuvannut uutisoimisto AFP:n julkaisemassa kirjoituksessaan, kuinka Etelä-Koreassa on jo valmiiksi tapauksia, joissa häirinnästä rikosilmoituksen tehnyt nainen on joutunut tekijän rikosilmoitusten kohteeksi maan rikoslainsäädännössä olevan porsaanreiän suomalla mahdollisuudella. Yoonin kampanjateemana oli myös maan tasa-arvoministeriön lakkauttaminen. Ministeriö vastaa sukupuolten välisestä tasa-arvosta, raskausperäiseen syrjintään puuttumisesta, pienituloisten perheiden lasten asioista, naimattomien naisten oikeuksista ja toisen maailmansodan japanilaismiehityksen aikana seksulaaiorjuutuksen uhreiksi joutuneiden naisten oikeuksista.

Yoonin takana on laajempi nuorten oikeistolaisten miesten liike. Hänen merkittävä tukija ja Kansan Voima -puolueen 36-vuotias puheenjohtaja Lee Jun-seok on esimerkiksi masinoinut vihakampanjan 20-vuotiasta jousiampujaa An Sania vastaan sosiaalisessa mediassa. Tokion olympialaisten aikaan liikkeen piirissä urheilijan lyhyiden hiusten koettiin symboloivan “miesvihaista feminismiä”. An Sanin tueksi nousi myös suuri puolustuskampanja, jossa ihmiset julistautuivat julkisesti feministeiksi. Asiayhteydessä ei voi jättää mainitsematta, että Etelä-Korean politiikkaa ovat ravistelleet viime aikoina lukuisat ahdisteluskandaalit. Kehittyneiden talouksien yhteistyöjärjestö OECD on raportoinut miesten ja naisten väliset palkkaerot maassa kehittyneiden maiden suurimmiksi. SYYTÖKSIÄ TAIKAUSKOSTA Eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap uutisoi tammikuussa tv-väittelyssä esiintyneen Yoonin kirjoittaneen käteensä kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä sanan “kuningas”. Tämä tulkittiin taikauskoksi, koska Yoonin epäiltiin käyttäneen kirjoitusmerkkiä shamanistisena onnen amulettina. Yoonin vaimon Kim Keon-heen on kerrottu ottaneen neuvoja säännöllisesti shamaaneilta. Brittilehti The Guardianin mukaan Kim suunnitteli muokkaavansa presidentin virka-asunnon sisustusta nojaten shamaanin neuvoihin. Yhden shamaanin on väitetty työskennelleen jopa Yoonin presidenttikampanjan viestintäorganisaatiossa. Henkilöä kutsuttiin kampanjan taholta buddhalaiseksi munkiksi, joka on satunnaisesti osallistunut toimintaan. Myöhemmin Yoon lakautti viestintäorganisaation.

Konservatiivien esivaaleissa Yoonin vastaehdokas vihjasi, että tällä oli kytköksiä myös anaaliakupuntiota harjoittavaan puoskariin, joka oli kuvattu Yoonin kampanjatilaisuudessa. Yoon kiisti asian. Etelä-Korea astui Yoonin voiton jälkeen konservatiivisemman komennon aikaan. Tasa-arvoaktivistit pelkäävät naisten aseman heikkenevän entisestään. Huolta aiheuttaa myös ajoittain kriisiytyvät välit ydinasetta kehittävän naapurimaan Pohjois-Korean ja johtaja Kim Jong-unin kanssa. Molemmat maat ovat tehneet viime aikoina ohjuskokeita. Syytä on muistaa kuitenkin, että Yoonin voiton taustalla oli todennäköisemmin presidentti Moon Jae-inin hallinnon kykenemättömyys suitsia nousevia kiinteistöhintoja kuin antifeminismi. Lisäksi niukasti vaalit voittaneen Yoonin puolueella ei ole enemmistöä Etelä-Korean parlamentissa, joten hänenkin vaikutusvaltansa on presidenttinä rajallista. •

Taikauskon ja politiikan sekoittaminen ei ole Etelä-Koreassa uutta. Vankilatuomion saaneen presidentti Park Geung-hyen hallinnossa työskenteli henkinen neuvonantaja Choi Soon-sil, jota verrattiin aikoinaan Venäjän hovissa toimineeseen mystikkoon Grigori Rasputiniin. Tapaus johti presidentin viraltapanoon. Jotkut aiemmat presidentit ja presidentiksi pyrkineet puoluekannasta riippumatta ovat kuunnelleet ennustajia vaalivoiton toivossa.

YOON SEOK-YOUL. KUVA KOREAN TASAVALLAN KORKEIN OIKEUS

Kulttuuria kampuksella

TEKSTI Anna-Sofia Tastula KUVAT Tuuli Heikura

Kulttuuria kampuksella: Tapiiri ry Vuodesta 2017 toiminut Oulun korkeakoulujen harrastejärjestö taidepiiri Tapiiri ry elvyttää toimintaansa kaksi vuotta kestäneiden poikkeusolojen jälkeen. Vaikka korona yhä kummittelee, rajoituksista ollaan luopumassa ja taidepiiriläiset ovat päässeet jatkamaan fyysisiä tapaamisiaan. Tapiirin hallituksen puheenjohtaja Marketta Juola kemian oppiaineesta ja sihteeri Susanna Pätsi matematiikan oppiaineesta kertovat, mikä on Tapiirissa parasta.

Marketta Juola: ”Tapiirissa on parasta hyvä ilmapiiri ja hyvä yhteishenki. Siellä ihmiset saa olla omia itsejään. Sieltä oon löytänyt omanlaista seuraa ja luonnontieteiden opiskelijana taidepiiri toimii hyvänä vastapainona. Poikkitieteellisyys tulee hyvin esille.”

likerho Cryo ry:n kanssa järjestetty Miniatyyri-iltama. Toisinaan tehdään myös isompia yhteisisä taideprojekteja, kuten jokavuotisen Hurmos-tapahtuman koristelu sekä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) vuosijuhlaviikkoa piristämään taitellut origamikurjet.

Susanna Pätsi: ”Siellä tutustuu erilaisiin ihmisiin ja löytää kavereita. Itse kun taidetta tekee, niin haluaa myös löytää samanhenkisiä ihmisiä.”

Pätsi: ”Marketta keksi origami-idean ja suunniteltiin hallituksen kanssa niiden tekoa tässä aulassa. Olin sitten ohjaamassa kurkien taittelua.”

Tapiirissa voi harrastaa kaikkia mahdollisia taidemuotoja perinteisestä piirtelystä pelisuunnitteluun, maalaamiseen, 3D-mallinnukseen ja käsitöihin. Jokaviikkoiset tapaamiset ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joissa ihmiset tulevat ja menevät oman aikataulunsa mukaan.

Juola: ”Oli kiva, miten paljon ihmisiä taitteluun osallistui. Näissä tapahtumissa on aina se pelko, että me vaan istutaan tässä, eikä kukaan tule, mutta hyvin oli porukkaa. Eikä ollut kaikkia edes pakotettu!”

Juola: ”Mulla on liikaa harrastuksia ja haluan aina kokeilla jotain uutta. Pitkäaikainen harrastus on piirtäminen, jota teen tusseilla, lyijykynällä, vesiväreillä ja digitaalisesti. Tykkään myös käsitöistä, joten olen ommellut käsin ja koneella sekä kirjonut. Tapaamiset on keskiviikkoisin 16–19, jos sinne siinä välissä ilmestyy, siellä on ihmisiä. Monesti porukka hilluu siellä vielä seitsemän jälkeenkin. Muutamalla tyypillä, minä mukaan lukien, on vain vaikeuksia lähteä! Keskustelunaiheitakin on niin laidasta laitaan, kun eri opiskelualat pääsevät yhteen.” Pätsi: ”Toisinaan vaan on niin hyvät keskustelut, että ei pysty lähtemään. Monesti ollaan jo käytävällä ulkovaatteet päällä ja siinä vielä puoli tuntia rupatellaan! Itse harrastan piirtämistä muun muassa tusseilla perinteiseen tyyliin.” Keskiviikkoisten tapaamisten lisäksi taidepiiri järjestää myös paljon tapahtumia, kuten ekskursioita taidemuseoihin, omia taidenäyttelyitä ja sketch walk -tapahtumia. Näiden lisäksi Tapiiri tekee yhteistyötä muiden harrastejärjestöjen kanssa. Tällaisista yhteistyötapahtumista esimerkkeinä viimeaikaiset Oulun arkeologian harrastejärjestö Meteli ry:n kanssa järjestetty Luurangot kaapista -tapahtuma ja Oulun yliopiston roolipe-

Tapiiri kokoontuu keskiviikkoisin kello 16–19 Cafe Hubissa.

Vaikka korona-aikana toimintaa pyrittiin ylläpitämään järjestämällä viikoittaiset tapaamiset Tapiirin Discord-kanavalla, Juola ja Pätsi ovat helpottuneita, että on pystytty palaamaan lähitapaamisiin. Juola: ”Korona oli kova isku. Meidän toiminnan selkäranka on se, että me tavataan keskiviikkoisin ja tehdään omia hommia ja seurustellaan. Pyöritettiin etänä, mutta se ei toiminut yhtä hyvin.” Pätsi: ”Etänä ei myöskään näe, kun muut tekee sitä omaa työtä eikä keskustelu ole niin sujuvaa. Myös tapahtumien järjestäminen on täytynyt poikkeusolojen jälkeen vähän niin kuin opetella uudestaan.” Juola: ”Ihmisten tavoittaminen on ollut haastavinta. Tässä kevätperiodissa on vasta alkanut tuntua siltä, että ollaan tavoitettu fukseja ja porukkaa, jotka ovat ajatelleet tulla mukaan Tapiirin toimintaan, mutta eivät ole tähän mennessä ehtineet. Mutta sitten, kun niitä on tullut tapaamisiin, niin ovat sinne jääneet!” •

Ilmiöt

Science producers TEXT Kaisa-Reetta Seppänen TRANSLATION Henna Kaaresto ILLUSTRATION Siru Tirronen

A scientist’s carieer may come to a quick end if it appears their whole research data is pulled out of a hat like a magician’s rabbit.

It’s unnecessary to reinvent the wheel. Every student at some point in time has worked on “command-c-command-v, remember to change the word order” -essays and had their fingers crossed while turning in the essay into the turnit-in plagiarism detection service. Only five percent - it’s an original!

as one’s own. Misappropriation is nearly impossible to prove.

In Finland, the most memorable case of plagiarism emerged in 2018 when the University of Jyväskylä’s investigation found that, once a presidential candidate, currently a Member of the European Parliament, Laura Huhtasaari had plagiarised over ten percent of her pro gradu thesis on multicultural comprehensive school; according to Yleisradio’s investigative journalism unit MOT’s review, as much as 30 percent of Huhtasaari’s work was plagiarised directly or almost directly. Huhtasaari’s case was brought to the public eye due to her societal position - it’s doubtful that she was alone in the pro gradu -crafting club during a time when online plagiarism detection systems were merely science fiction.

1. Persons guilty of misconduct experienced career pressure. 2. Persons guilty of misconduct knew, or thought they knew, how the study would be concluded had they wanted to put in the effort to complete the study in an appropriate manner. 3. Persons guilty of misconduct were researchers in fields in which results of singular studies weren’t required to be fully reproducible.

Plagiarism is the tip of the iceberg of research misconduct. Finnish National Board on Research Integrity defines research misconduct as deliberate misleading of stakeholders, such as the research community or financiers, in research activity. In addition to plagiarism, other forms of misconduct are fabrication, falsification and misappropriation. In practice, fabrication means completely making things up with no basis in reality, and falsification means deliberate modifying or selection of research data in order to distort the result and to beautify the image. The most cunning form of research misconduct is - great artists steal - direct misappropriation; presenting another person’s idea or data 29

Having worked in research misconduct matters, physicist David Goodstein lists three motives that he has learned of in cases of scientific fraud:

Goodstein mentions biology as an example of a field which, according to him, holds a top spot in research misconduct, as the field is highly competitive and full reproduction of results is impossible due to biological organisms’ individual differences. STEM CELL TALES Fact: the best ideas come in the shower. A calm and relaxing bathroom moment also helped the young Japanese stem cell researcher who quickly became notorious, Haruko Obokata, to come up with a system to produce pluripotent stem cells (highly multi-capable cells able to specialise as practically any functional cell.)

”

Plagiarism is the tip of the iceberg of research misconduct.

She claims that she had her epiphany while in the bathtub one evening pondering over whether pluripotent stem cells could be produced from mammalian cells by putting them under intense stress - ambient conditions nearly lethal to cells. Without delving into details of the case or stem cell research, relatively inexpensive and ethical production of such cells would indicate groundbreaking development in the medical field. A peer reviewed article co-authored by Obokata on a production system of pluripotent stem cells was published in 2014 in the Vogue of science; the Nature -publication, which is highly selective in who gets to grace its pages. A bright research career in a highly competitive field of science was within young Obokata’s reach. Then the rug was pulled out from under her. Word-for-word plagiarism of the United States’ health authorities’ website about the nature of stem cells was detected in a previously published dissertation defence by Obokata. For the published articles Obokata had ended up plagiarising herself; a picture of claimed pluripotent cells was fully identical to a picture appearing in Obokata’s dissertation defence. Either the study based on the article was never conducted or results were not obtained. The articles were retracted five months after their publication. The previously described bathtub moment was reportedly an epiphany experienced by Obokata’s former employer and colleague, the developer of the STAP-cell theory, Charles Vacant’s brother Martin Vacant regarding an adult stem cell theory separately developed by the brothers. Obokata’s case has been written about a lot - for example, an article on the stem cell scandal written by Dana Goodyear sheds more light on Obokata’s case from the perspective of the world of science production and the pressures young researchers may face in the field.

AN UNTIDY ENVIRONMENT CORRELATES WITH RACIST BEHAVIOUR AND OTHER SOCIAL PSYCHOLOGY TALES Diedrik Stapel, a Dutch social psychologist, was notorious in his field. His studies on human behaviour and attitudes were published in a publication similar to Nature; the Science -journal. In the spring of 2011, Science published an article on Stapel’s recent study, according to which an untidy environment evokes racist behaviour in people. Around the same time, another article was published in Stapel’s name, according to which eating meat makes people more selfish and less social. In the same year, two of Stapel’s postgraduate students suspected him of research misconduct. Unlike is normal in research projects, the postgraduate students working in Stapel’s laboratories were never allowed to participate in Stapel’s studies, for example, in the role of a data collector, or to see Stapel’s research data. Stapel himself had enough and turned himself in; no study was ever conducted. Several years of data, research locations, test subjects, as well as everything else related to Stapel’s studies, were all fabricated. During his career, Stapel supervised over 20 dissertation defences, many based on the professor’s own completely made up data. Perhaps Stapel’s field, social psychology, which rarely produces figures that can be neatly laid out in Excel-spreadsheets, or crystal clear recognisability of studies, led the professor to cut corners. Stapel responded to The New York Times that he was frustrated with disorderly research data (apparently he had produced some of it) and it rarely leading to clear conclusions.

PRO FORMA Vipin Kumar and James L. Urban, postgraduate students of biology working in the same molecular biology laboratory in the late 1980s, both committed misconduct in their work - while unaware of each other. According to Kumar, he wanted to make a Southern blot- figure representing DNA-sequences (Southern blot - a molecular biology technique to enhance desired DNA-sequences) more appealing by copying one image multiple times in the same image to make it look like at a quick glance there are multiple different figures. Basically, Kumar used the image to present more data than actually existed. When asked, he pleaded ignorance of not being allowed to copy the images. The case of James Urban who worked in the same laboratory was uncovered by coincidence while the scientific community was investigating Kumar’s case. Urban submitted an article on MS (Multiple Sclerosis) in mice for a peer review, with fabricated data; research was not conducted at all, as Urban had merely guessed the figures. Urban claimed to know what the findings of the study would be had he actually conducted it. He also claimed time pressure and that he dealt with it in his own way by quickly typing up the data without con-

ducting a complicated study. He also claimed that he had intended to collect real data and replace the fabricated data with it before the publishing of the article. The article was published in the Cell -journal in 1989. NO RESULTS, NO KNOWLEDGE According to psychologist Stuart Richie, the positive result paradox is one of science’s stumbling blocks; what is counted as successful research, and thus deemed suitable for publication in scientific journals, are studies that produce new knowledge. The numerous everyday failings in science, which either way make the building of new scientific knowledge possible, aren’t paraded on the lines of journals or between them - they end up nowhere nor do they advance researchers’ careers. It’s certainly easier - and more soothing for the mind - to think that your work is counting for something, rather than to toss your inconclusive data along with the background work into the shredder and admit that the work has been useless. The “must get results” -mentality may lead to intentional or unintentional tampering with the data so that there are results, peace of mind is maintained, and the financiers are happy. At the end of the day, everything a human being ends up obtaining depends on their actions - and the problems that come with them.

Wapun touhusivut

Wapun touhusivut RISTIKKO Maiju Putkonen

Californian Oaklandissa asuva Dan Stevenson vei liikenteenjakajaan rautakaupasta ostetun Buddhapatsaan kyllästyttyään roskaamiseen ja rikollisuuteen. Oaklandin Buddhasta tuli nähtävyys ja palvontapaikka vietnamilaisyhteisölle. -Maria Salvador Dalí on suunnitellut Chupa Chups -tikkarien logon. Dalí suunnitteli myös vuoden 1969 Euroviisujen graafisen ilmeen. - Monitaituri

Kissat manipuloivat omistajiaan maukumalla tietyllä taajuudella, joka kuulostaa samalta kuin itkevä vauva. Ihmiset tunnistavat äänen hätäiseksi ja reagoivat siihen esimerkiksi antamalla ruokaa. -Kissafani97

Monopolin pelaaminen on kielletty brittien kuninkaallisen perheen keskuudessa sillä peli äityy kuulemma liian häijyksi. - Sormustin

Harry Potter ja Kim Kardashian ovat syntyneet samana vuonna. Toinen heistä on fiktiivinen hahmo. -Aika Weleho

Ruokaväärennökset ovat iso bisnes. Muun muassa USA:ssa parmesaanijuustosta on löytynyt raastettua pahvia. -Maria

Snoop Doggin oikea nimi on Calvin Cordozar Broadus Jr. Hänet on nimetty isoisänsä mukaan. -Maiju

Uranus on ensimmäinen planeetta joka on löydetty. Sen nimi oli alunperin Yrjön planeetta (eng. George’s planet) mutta nimi ei saanut suurta suosiota Iso-Britannian ulkopuolella. -Tyttö sinä olet

Alumnilta oppia TEKSTI Tuuli Heikura KUVAT Tuuli Heikura

Tiina Maaninen vaihtoi tutkijan uran elämäntapaan ”olen iloisempi ja minulla on hyvä olla”

Tiina Maaninen väitteli vuonna 2005 tohtoriksi Oulun yliopiston kemian laitoksella. Väitöstyössä valmistettiin useita uusia seleeni-imidi-yhdisteitä, määritettiin niiden rakenteet ja tutkittiin joidenkin hajoamista. Kemian opintoihin Oulun yliopistoon hakeutuminen oli Kiimingistä kotoisin olevalle Maaniselle vuonna 1988 itsestäänselvä ja helppo valinta. ”En hakenut minnekään muualle. Vasta lakkiaisissani sukulaisen kysyessä, minne muualle olen hakenut, muistin, etten ollut edes laittanut papereita muihin kouluihin”. Maaninen piti kemiasta ja biologiasta jo yläasteella, ja vierailtuaan nuorena äitinsä työpaikalla sellutehtaan laboratoriossa hän tiesi haluavansa alalle. ”Mielestäni se oli sairaan siistiä”. Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi Maanisnen päätti, että 17 vuotta kestänyt taival yliopistomaailmassa on nyt käyty loppuun. Hän työllistyi VTT:lle tutkijaksi, ja työskenteli eri projektien parissa moniammatillisissa tiimeissä. ”Kyllä se oli hauskaa, että pääsi työskentelemään monien eri alojen ihmisten kanssa”, Maaninen muistelee aikaansa VTT:llä. Vaikka tutkijan työssä tottui jatkuvaan epävarmalla alueella liikkumiseen ja riskien ottoon, Maaninen pohti alanvaihtoa kauan. ”Harrastus valjakkokoirien parissa alkoi koko ajan viedä enemmän aikaa ja samalla sydän alkoi mennä enemmän sinne.” Samalla sisällä ja tietokoneella istuminen alkoivat ahdistaa ulkoilua ja luonnossa liikkumista rakastavaa Maanista. ”Tutkijan työssä on pystyttävä olemaan luova, ja intoni työtä kohtaan katosi”, Maaninen kertoo hetkistä, jolloin vielä kipuili lähtemisen kanssa. Kyllä elämä kantaa, niin kuin hanki huskyn alla. Vaikka yrittäjyys ja epävarma tulo pelottivat Maanista, kokee hän olevansa nykyään vähemmän stressaantunut ja iloisempi. ”Elintaso on ehkä muuttunut, mutta elämä on rauhallisempaa ja tasaisempaa, vaikka teenkin paljon enemmän”. Nyt Maanisella on oma kennel, 24 huskya ja elämäntapa uran sijaan. ”Tässä työssä pitää olla innostunut ja antaa kaikkensa, muuten koirat aistivat minun huonon tuuleni. Tämä on sitä, mitä haluan tehdä.” Maaninen aloitti T-Husky safarit pahimpaan aikaan, ensimmäisenä koronatalvena. Hän muistelee, kuinka se oli luultavasti

huonoin mahdollinen aika aloittaa turismiin pohjautuva yritystoiminta, mutta henkilökohtaisesti hän koki asiakasvirran hidastumisen hyväksi, koska se antoi aikaa oppia ja tottua uuteen. Nyt Maaninen on pyörittänyt safareita kolme talvea. ”On semmoinen olo, että tää on niin siistiä!” Täysin ei Maaninen ole heittänyt kemiaa hukkaan elämästään. ”On siitä ollut hyötyä nykyisessäkin työssä”, hän huomauttaa. Maaninen kertoo korjanneensa koiran anturan kesken valjakkokilpailun muistelemalla kemian periaatteita. Lisäksi jo VTT:n aikoina häntä kiinnosti tutkia koirien anturoiden rakennetta. ”Huskyissa on jotain niin mystistä, miten ne pystyvät liikkumaan erämaassa. Miten ne pystyvät vetämään peilijäällä painavaa kuormaa sivutuulessa. Luonnontieteilijänä lähdin selvittämään asiaa. Susilla on pieni mikroskooppinen nystyrakenne anturaihossa, jota VTT:n aikoina minun oli tarkoitus tutkia ottamalla näyte anturasta, jos sen voisi replikoida käyttöön muovirakenteeksi.” Kemiaa hän pitää yllä myös valmistamalla luonnonkosmetiikkaa pienessä mittakaavalla myyntiin. Kuunnellessa, kuinka omistautuneesti Tiina Maaninen puhuu koiristaan, väistämättä tulee ajatelleeksi kuinka uuden ulottuvuuden se antaa urapolulle, kun ihminen tekee intohimostaan ammatin. Koirat ovat hänelle työkavereita, joten hän arvostaa heitä täysin sydämin. ”Koirat eivät ole viihdykkeitä, vaan niitä katsotaan ylospäin ja ihaillen.” •

Hyvinvointituutorointi Wellbeing tutoring Jos haluat: Kokea Oulun kulttuuritoimintaa Kokeilla eri urheilulajeja Opetella uusia taitoja Kokeilla kaikkea edellä mainittuja muiden opiskelijoiden seurassa, liity mukaan! Hyvinvointituutorointi on tarkoitettu jokaiselle Oulun yliopiston opiskelijalle. Seuraa hankkeen tiliä instagramissa @hyvinvointihanke tai skannaa QR-koodi!

Hyvinvointituutoroinnissa on toimintaa koko kesän ajan! If you want to: Experience Oulu’s cultural activities Try out different sports Learn new skills Or all of those things with other students, join in! Wellbeing tutoring is meant for every student of University of Oulu. Follow the project on instagram @hyvinvointihanke or scan the QR-code!

There's going to be activities during the whole summer! 36

Oulun ylioppilaslehti 2/2022

Articles inside

Taikauskoa ja antifeminismiä

In English: Science Producers

Kulttuuria kampuksella

Päähenkilö

”Ei tuumaakaan itään”

Wapun touhusivut

Tieteen tehtailijat