Oulun ylioppilaslehti 3/2022 by Oulun ylioppilaslehti

vuosikerta62.|24.8.2022|3/2022

2 3 Päätoimittajalta Pohdintaa uteliaisuudesta. 4 Ajankohtaista Lukuvuoden avajaistapahtuma Hurmos lähestyy. 10 Eläinsuojelulaista eläinten hyvinvointilaki Vuodesta 2010 valmisteilla ollut lakiuudistus on vihdoin toteutumassa. 14 Päähenkilö Tutkijatohtori Julia Kemppinen tutkii arktista luontoa. 18 Kestävä tulevaisuus: luopumalla vai siirtymällä? Kestävyyspuhe ei lopu, mutta sävyn on muututtava. 20 Unelmien lasikatto Kuinka se murretaan? 26 Kulttuuria kampuksella Night After tähtää huipulle. 28 In English An unforgettable studying experience in Finland, but how useful is it for immigrants seeking a career? 30 In English: Animal welfare act to be reformed Tapiiri ry palaa viikottaisiin lähitapaamisiin. 33 In English Get that degree, yet also that industrial experience.! 35 Alumnilta oppia Jessi Jokelainen opettaa, ettei opettajan tarvitse sulloutua yhteen muottiin - tai Marimekkoon. TÄSSÄ LEHDESSÄ ”JOKAINEN KERTA, KUN MÄ FEILAAN, SE OPETTAA MULLE KUITENKIN JOTAIN.” s. 14 Vääriä valintoja ei ole, valintoja on. s. 21

Varmasti suurelle osalle opiskelijoista tämä vuodenajan vaihde tuo juurikin uuden alun. Moni aloittaa uudet opinnot, saa ottaa jälleen uuden lukuvuosikalenterin käyttöön ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Kesätöiden jälkeen on toivottavasti saanut ammentaa lisää ammatillista itsevarmuutta ja saanut selkeyttä, mihin suunnata opinnoissaan — mahdollisesti jopa opintojen jälkeen.

Lempeää lukuvuoden alkua.

Nytajamana.olen ehtinyt hengähtää. Päässä on jälleen tilaa muullekin kuin seuraavan esteen ylittämiseen liittyvälle suunnitelmalle. Pystyn jälleen fokusoimaan ajatuksiani ja päämääriäni. Mikä on minulle tärkeää? Mikä toimintatavoistani ajaa minua siihen tavoittelemaani suuntaan, mikä taas ei?

Vielä tärkeämpää — mikä tekee minut onnelliseksi, mikä saa minut voimaan hyvin? Loman loppuessa nämä suuret kysymykset aiheuttavat ahdistusta, hetkellisen eksistentiaalisen kriisin. Huomattavasti helpompaa olisi vain jatkaa putkinäollä eteenpäin. Mutta ilman näitä kysymyksiä, mistä tiedän mikä tekee elämästäni elämisen arvoista. Miten saavutan vapauden? Helposti ajaudumme vain suorittamiseen, aitajuoksuun esteeltä seuraavalle. Biologiankin kautta se selittyy, sillä meidät on ohjelmoitu huolehtimaan selviytymisestämme ja lisääntymisestämme, joka taas käyttäytymisessä ilmenee tarpeena suojella laumaamme ja omaa aseemaamme siinä. Nykyaikana, kun selviytyminen on selviö, keskitymme kilpailemaan korkeasta sosiaalisesta asemasta. Helposti ihminen jumiutuu vain tähän liikuttavaan tekijään. Hektisessä oravanpyörässä, jota voidaan myös arjeksi kutsua, se on ymmärrettävää.

Onneksi ihmisyys ei ole ainakaanselviytymistä,vainseneipitäisiolla.

”

Pimenevinä iltoina muistan niin onnella kuin haikeudellakin kesän lomamatkaa, päiviä, jotka pystyi viettämään kokonaan parvekkeella lukemassa kirjaa ja uintiretkiä koirien kanssa — vapautta. Asiaa, jonka olen aina arvottanut kaikista korkeimmalle ja silti niin usein juuri sen työnnän taka-alalle kunnianhimon

T uoko alkava syksy mukanaan haikeuden kesän loppumisesta vai innon uudesta alusta?

Usein kuulee sanottavan, että moni kokee syksyn uutena starttina vahvemmin kuin vuodenvaihteen.

3 PÄÄTOIMITTAJALTA | Tuuli Heikura tuuli.heikura@oyy.fi3/2022 Oulun62.24.8.2022vuosikertaylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2022 neljä kertaa. Matka jatkuu osoitteessaverkossa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellusPÄÄTOIMITTAJATuudosta! Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi 040 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Raakel Vähärautio, Siru Tirronen, Maiju Putkonen, Kaisa-Reetta Seppänen, Jenna Suutari, Frida Ahonen, Moaadh Benkherouf, Moustafa Khairi, Nita Mäenpää, Petri Huttunen, Anna-Sofia Tastula, Henna Kaaresto, Miika Saunavaara ja Mari Kivioja. KANNEN KUVA Siru Tirronen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2T-ovi, 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO Kaleva 365, Oulu MAINOSMYYNTI business@oyy.fi PAINOS 4000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 MUUTOKSEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS

Minulle se tuo mukanaan ristiriitaiset tunteet, taistelun edellämainittujen välillä.

Onneksi ihmisyys ei ole vain selviytymistä, ainakaan sen ei pitäisi olla. Mikä erottaa meidät silkan selviytymisvaistonsa varassa elävästä eläimestä, on kyky kasvaa ja kehittyä itseämme toteuttamalla. Meillä on kyky kysyä itseltämme, onko elämäni elämä se, mitä haluan elää?

Entä jos jatkossa emme eläisikään vain loma-aikoina, vaan käyttäisimme hetken itsetutkiskeluun ja antaisimme sen ahdistuksen hetken tulla ja pyyhkäistä mielemme yli? Kysyisimme rohkeasti ne pelottavat kysymykset. Pohtisimme, mikä tekisi myös arjesta mielekästä ja nautittavaa. Tarkastelisimme kriittisesti, olenko siinä tilanteessa nyt vai tulisiko jonkin muuttua? Muutos voi tuntua sietämättömän vaikealta, luovuttamiselta ja etenkin pelottavalta. Usein se kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa.

Ajankohtaista TEKSTI Tuuli Heikura KUVITUS Tuuli Heikura KOKO VUOSI HURMOSTA

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan OYY:n ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan OSAKO:n yhteinen lukuvuoden avajaistapahtuma Hurmos järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Ensimmäisestä kerrasta poiketen tapahtuma on nyt jaettu kahdelle päivälle ja ohjelmistoa on lisätty huomattavasti. Suomen suurimman opiskelijoiden lukuvuoden avajaistapahtuman järjestelyt työllistävät OYY:n tapahtumatuottaja Kati Kantosta koko vuoden. Oulun korkeakoulujen oppilaskuntien yhteinen avajaistapahtuma Hurmos kerää koko Oulun opiskelijayhteisön kaksipäiväiseen festivaalitunnel maan Linnanmaan kampukselle, Oulun kes kustaan sekä tapahtumapuisto Kuusisaareen 8.-9.syyskuuta. Torstaina 8.syyskuuta Lin nanmaan kampuksella järjestetään päiväta pahtuma Väylällä, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan niin eri järjestöihin kuin alueen yrityksiin messutyyppisesti eri aktiviteettien ohessa. Torstaipäivä jatkuu kaikille avoimessa päivädiskossa Pub Kaarlenholvissa, josta iltaa voi tanssijalan edelleen vipattaessa jatkaa ta diaktiviteeteilla, olemme halunneet lisätä myös itse Hurmoksen järjestämää ohjelmaa.” Päivätapahtuman ajan Linnanmaan ja Kon tinkankaan kampusten välillä kulkee ilmainen bussikuljetus.Edellisvuoteen lisäyksenä ovat tulleet myös torstain päivädisko ravintola Kaarlenholvis sa sekä etkot Viihdemaailma Ilonassa. “Näin opiskelijoilla on mahdollisuus bailata halu tessaan kaksi päivää festarityyliin”, sanoo Kantonen. Perjantaina lukuvuoden avajaiset huipentuvat kunnon opiskelijafestivaaliksi, kun Hurmoksen portit avataan kello 16. “Ilta tapahtuman suunnittelussa ja järjestelyissä on luamme tuoda Hurmokseen”. Hurmos ei ole kopio musiikkifestivaaleis ta, vaan oma tapahtumansa, Kantonen haluaa muistuttaa. Hurmoksen punainen lanka on alusta alkaen ollut opiskelijakulttuurin esille tuominen. “Olen tehnyt opiskelijatapahtumia niin pitkään, että tiedän, millainen osaaminen ja potentiaali opiskelijoissa on”. Siksi Hur moksen työryhmäkin koostuu opiskelijoista monista eri taustoista ja tapahtumaan on ha luttu tuoda mahdollisimman paljon opiskeli joita niin esiintyjiksi kuin muuhun ohjelmaan. Hurmos juhlii opiskelijoiden

“Vuonna 2021 Hurmosta tehtiin huomattavasti pienemmällä poru kalla, työryhmän ansiosta pystymme kehittymään ja laajentumaan”. Kantonen lisää, että työryhmän kautta saadaan ideoita ja ajatuk sia laajemmalta opiskelijajoukolta, jolloin opiskelijanäkökulma saadaan edelleen paremmin huomioitua tapahtuman tekemisessä. “Hurmos on opiskelijoilta opiskelijoille”. Kantonen aloitti OYY:n tapahtumatuottajana huhtikuussa 2021, jolloin Hurmosta jo suunniteltiin. Hän sai hypätä suoraan syvään päähän festivaalivalmisteluiden kanssa. Opiskeluaikoinaan Kan tonen oli jo aktiivinen oman tiedekuntansa ainejärjestössä tapah tumien järjestämisessä. Kasvatustieteiden maisteriksi valmistunut Kantonen on muun muassa järjestänyt opettajaopiskelijoiden Tal vipäivät. “On vaikea ymmärtää, mitä kaikkea tämän mittakaavan tapahtumien järjestäminen pitää sisällään, jos ei ole ollut niissä mu kana.” Aktiivisuus ainejärjestössä valmisti Kantosen mukaan häntä nykyiseen työnkuvaansa tapahtumatuottajana. “Tapahtumien teke minen opiskelijoille tuntuu luontevalta”. “Lahdesta muuttaneena ja Jyväskylässä opiskelleena huomaan Oulussa erityisen niin opiskelijoiden kuin oululaisten yhteisöllisyy den, jollaista ei ole samassa mittakaavassa muualla”, Kantonen ke huu oululaista opiskelijakulttuuria. Isoimmaksi voimavaraksi näin laajan mittakaavan tapahtuman järjestämisessä Kantonen mainitsee opiskelijoiden osaamisen ja taidon. “Se on aina yhtä inspiroivaa huomata”. Siksi Kantonen ha luaa tuoda tämän opiskelijoissa piilevän potentiaalin koko kaupun gin tietoon. Hurmos on osa Oulu 2026-hankkeen Creative Campus -ohjelmaa, ja tämän hankkeen mukana kasvua ja kehitystä tullaan hakemaan aina vuoteen 2026 saakka. “Joka vuosi tapahtumaan py ritään isosti kehittämään ja kasvattamaan”. “Uskomme Hurmoksen toimivan suunnannäyttäjänä muille opis kelijatapahtumille ja nousevan kansallisesti tunnetuksi ja kiinnos tavaksi tapahtumaksi”. Pitkän aikavälin visioksi Kantonen kertoo kävijämäärän kasvattamisen 10 000 kävijään ja kansallisen tunnet tuuden saamisen Suomen korkeakouluyhteisössä. “Oletko halunnut kuulla Amor Infinituksen Kuusisaaren pimene vässä illassa? Hurmoksessa se tulee tapahtumaan”.

•

Kampusvisiotyöryhmä jatkaa toimintaansa lokakuuhun 2022 Uusi liiketalouden etiikan professuuri Oulun yliopistoon Oulun yliopistoon on päätetty perustaa uusi Business Ethics -pro fessuri, joka keskittyy liiketalouden etiikan ja arvojen tutkimukseen ja opettamiseen. Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertoi uuden professuurin perustamisesta toukokuussa 2022 järjestetyn Arvosemi naarinAjatusyhteydessä.tämänkaltaisesta

arvoja. •

ontutkintotodistusVirallinennytsähköinen!

7 Ajankohtaista TEKSTI Tuuli Heikura

Oulun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 24.2. päättänyt käyn nistää pitkän aikavälin visiotyön kampuskokonaisuudesta. Visiotyön tarkoituksena on tutkia edellytyksiä muodostaa mahdollisimman yhte näinen kampusalue asteittain seuraavan 25 vuoden aikana. Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Juhani Damski kertoo yliopiston julkaisemassa tiedotteessa päätöksen taustalla olleen opis kelijoiden ja henkilöstön esittämät huolet useamman kampuksen mal lin vaikutuksista yhteisöllisyyteen ja monitieteisyyteen. Visiotyön valmistelua varten nimitettiin työryhmä, jonka puheen johtajana toimii OYY:n hallituksen puheenjohtaja, opiskelija Lotta Leinonen. Sihteerinä toimii Oulun yliopiston kehitysjohtaja Johanna Bluemink. Heidän lisäkseen työryhmään kuuluu 13 henkilöä. Leinonen kertoo, että työryhmän perustamisen jälkeen kevät al koi todella kiireisenä. Yliopiston eri toimielimille ja ryhmille, kuten opiskelijoille, toteutettiin eri kyselylomakkeet, joilla pyrittiin osal listamisen keinoin kartoittamaan eri sidosryhmien toiveita ja tarpeita tulevaisuuden kampusvisioon liittyen. Samalla työryhmä kokosi eri tulevaisuuden skenaarioita, jotta kyettäisiin vastaamaan ja reagoimaan eri tulevaisuudenkuviin niin opiskelun kuin yhteiskunnan muuttuessa. “On vaikea arvioida, miltä ympäröivä yhteiskunta näyttää 2050-luvul la, siksi eri skenaarioiden luomisella meillä on mahdollisuus reagoi da eri tulevaisuudenkuviin”, kommentoi Leinonen päätöstä keskittyä useisiin eri skenaarioihin yhden selkeän suunnan sijaan. Tällä hetkellä kyselyn tulokset ovat analysoitavana kolmannella osa puolella Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksessa, josta analyysia odotetaan saatavaksi elokuun loppuun mennessä. “Olemme tyytyväi siä, että saimme Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksen mukaan, sillä heillä on syvää tietämystä nimenomaan koulutuksesta”, sanoo Leinonen. Analyysin ja työryhmän luomien skenaarioiden perusteel la visiotyöryhmä luo Oulun yliopiston hallitukselle visiosuunnitelman Oulun yliopiston kampuskehittämisestä seuraavan 25 vuoden aikana. Visiotyöryhmän toiminta jatkuu lokakuuhun 2022, ja kyselyn tulok set pyritään julkistamaan syyskuun aikana. •

professuurista lähti vastuullisuuden koros tuneesta merkityksestä ja yliopiston arvopohjasta. “Professuuri istuu hyvin strategiseen ajatteluun ja kauppatieteiden koulutusohjelman joh taviin teemoihin”, kommentoi rehtori Jouko Niinimäki. Vaikka pääpai no professuurissa tuleekin olemaan kauppatieteiden koulutusohjelman toteutuksissa, tulee professuuri olemaan poikkitieteellinen. “Oikean henkilön löytyminen on avainasemassa, minkä vuoksi nimitykseen tullaan käyttämään rauhassa tarvittava aika ja hakuprosessiin nimite tään erillinen nimitystoimikunta”, kerrotaan Oulun yliopistolta. Tark kaa aikataulua valintoihin tai professuurin käynnistymiseen ei vielä ole annettu, mutta Niinimäki arvioi, että asia konkretisoituu vasta “pitkästi vuoden 2023

Kun valmistut, lataa tutkintotodistuksesi Pepin Atomi-palvelusta. Sähköinen tutkintotodistus on luotettava ja helppo jakaa työnantajille. The official degree certificate is electronic!now When you graduate, download your degree certificate on Peppi’s Atomi service. The electronic certificate is reliable and easy to share to employer. Lue lisää: opiskelusta/tutkintotodistusopiskelijalle/yleista-yliopisto-www.oulu.fi/fi/ Read more: degree-certificatestudents/studying-university/www.oulu.fi/en/

“Samanlaistapuolella”.professuuria ei muissa Suomen yliopistoissa ole, joten tämä tulee olemaan meidän yliopistollemme uusi aluevaltaus ja me nestystekijä”, kommentoi Niinimäki. Professuurin mahdollistaa Oulun Kauppaklubi ry:n lahjoitus kauppa tieteelliselle alalle. Vuonna 1920 Oulun Kauppaklubi osallistui yhdessä muiden ajan yhdistysten ja Oulun Kaupungin kanssa kulttuuritalon toteuttami seen perustamalla Oulun Valistustalo Oy:n. Yhtiön tarkoituksena oli rakennuttaa kulttuuritalo. Kun varojen kokoaminen vei pitkän ajan, huomattiin, että varsinaisen kulttuuritalon merkitys jäi vähäiseksi mo nien muiden siihen tarkoitukseen sopivien rakennusten valmistuttua. Kertyneet varat sijoitettiin osakkeisiin ja rahastoihin, joiden tuotoilla rahoitettiin kulttuuria jakamalla apurahoja, ei osinkoja. Yhtiökokouksessa 3.5.2012 Valistustalo Oy päätettiin asettaa vapaa ehtoiseen suoritustilaan purkamista varten, koska yhtiö oli menettänyt yleishyödyllisen statuksen. Osakkaille suoritettiin purkuvastike ja noin 0,5 M€ siirtyi Oulun Kauppaklubille. Säätiö puolestaan sijoitti varat ja nyt niiden tuotoilla tehtiin lahjoitus Oulun yliopiston kauppatieteiden tiedekuntaan ja tukea Kauppaklubille tärkeitä yleishyödyllisiä

YTHS:llä kerrotaan, että sovellus tarjoilee aimon annoksen niin pod casteja, artikkeleita kuin valmennuksiakin - unohtamatta reseptejä niin kasvis- kuin sekaruokavalioille. “Tavoitteenamme on tuoda ennaltaeh käisevästi ja laaja-alaisesti esille ravitsemuksen merkitystä opiskelul le ja arjen hyvinvoinnille”, kertoo Kinnunen. Hän lisää, että pelkkien vinkkien jakamisen sijaan pyrkimys on auttaa opiskelijaa pohtimaan omaa tilannettaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Palvelu, joka kulkee aina mukanasi Reetta Kinnunen voisi luetella lukuisia hyötyjä YTHS Ravitsemus -palvelusta, mutta yksi hyöty korostuu eniten: se tarjoaa oikea-aikaista tukea.“Terveydenhuollon

Myös saavutettavuus saa Kinnuselta kehuja: digipalvelu voi tavoittaa valtakunnallisesti kaikki YTHS:n 270 000 opiskelijaa.”Osalle palvelu itsessään on riittävä apu hyvinvoinnin edistämiseksi, kun taas osalle se toimii hyvänä lisänä terveydenhuollon kontaktien rinnalla.” Ravinnolla on merkittävä rooli opiskelijan jaksamisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi viime vuonna Korkea koukuopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen KOTT 2021 -tutkimuksen, joka valottaa myös korkeakouluopiskelijoiden ruokailu tottumuksia. Tulokset ovat jokseenkin huolestuttavia: vain yksi viides tä syö vihanneksia ja juureksia useita kertoja päivässä. Noin puolet syö arkipäivisin aamiaisen ja lounaan. “Aamupala ja lounas ovat päivän merkittävimpiä aterioita, jotka vai kuttavat opiskelupäivän keskittymiskykyyn ja vireyteen, mutta myös siihen, miten jaksamme iltaisin tehdä mieluisia ja palauttavia asioita”, KinnunenRavitsemuksentoteaa. avulla on mahdollista ennaltaehkäistä terveyshaitto ja sekä tukea jaksamista ja opiskelukykyä. “Toiminnalliset vatsavai vat ovat yleisiä ja voivat merkittävästi haitata arkea. Lisäksi yllättävän monella opiskelijalla on jännitteinen suhde ruokaan, mikä kuluttaa paljon voimavaroja. Näihinkin haasteisiin sovellus voi tuoda apua”, jatkaaMyösKinnunen.painoasiat mietityttävät opiskelijoita. Sovellus tarjoaa painon hallinnan tueksi muun muassa valmennusta. Kyseessä ei ole kuiten kaan mikään pikadieetti, vaan Kinnusen mukaan valmennuksessa keskitytään opiskelijan omaan tilanteeseen ja pienten muutosten har joitteluun.Opiskeluaikana moni myös luo omia ruokailutottumuksiaan, jotka voivat poiketa paljonkin lapsuudenkodin tavoista. “Ravitsemuksen tu keminen tässä elämän nivelvaiheessa on tosi tärkeää.”

Ylioppilaiden

• Digitaalinen YTHS Ravitsemus

hyödyntäminen terveydenhuollossa on tätä päivää ja tulevaisuutta.

YTHS:n uusi Ravitsemus-palvelu on mobiilisti toimiva sovellus, joka on opiskelijoiden käytössä koko opiskelujen ajan. Pal velu on maksuton, ja se on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englannin kielisenä.“Onharmillista, miten usein ravitsemus yhdistyy vain painonhallin taan, vaikka kyseessä on valtavan paljon laajempi asia”, tuumaa Reet ta Kinnunen, joka on YTHS:n ensimmäinen oma ravitsemusterapeut ti. Muun työnsä lisäksi Kinnusen työpäivät kuluvat YTHS Ravitsemus -palvelun parissa. Kyseessä ei ole painonhallintasovellus, vaan laa ja-alaista tietoa ja vertaistukea tarjoava palvelu. Terveyttä edistävä syöminen tuo voimaa arkeen ja jaksamista opiske luun. YTHS:n Ravitsemus-palvelu opettaa sopivat tavat syödä hyvin, tarjoaa vertaistukea ja sisältää hyvinvointiin liittyviä itsenäisiä val mennusohjelmia. Ajantasaisen tiedon lisäksi sovelluksen avulla pystyy havainnoimaan omaa toimintaa, tekemään hyvinvointia tukevia harjoi tuksia ja harjoittelemaan uusia tottumuksia opiskelijan omaan tahtiin.

8 Ajankohtaista TEKSTI Tuuli Heikura

Terveydenhoitosäätiö YTHS julkaisi vuoden 2021 lopulla ravitsemusaiheisen palvelun, jonka tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia ravitsemuksen kautta sekä tuoda ennaltaehkäisevästi esille ravitsemuksen merkitystä arjen hyvin voinnille. Sovellus löytyy nyt jo tuhansien opiskelijoiden taskus Digitalisaationta.

vastaanotoille pääseminen voi kestää jonojen vuoksi, mutta äpin voi ladata käyttöönsä heti, kun kokee tarvitsevansa työkaluja muutoksen tueksi.”

Opiskelijoilta hyvää palautetta palvelusta Jo tuhannet opiskelijat ovat ladanneet sovelluksen itselleen. YTHS:n keräämän palautteen perusteella monet ovat ottaneet sen ilolla vas taan. Opiskelijat ovat kuvailleet palvelua muun muassa lempeäksi lähestymistavaksi pysyvään elämänmuutokseen ja hyväksi välineeksi tarkkailla omia ruokailutottumuksia. Palvelu on saanut kiitosta myös ravitsemusterapeuttien luennoista sekä siitä, että palvelussa saa edetä omaanReettatahtiin.Kinnunen on huomannut, että erilaiset asiat kiinnostavat eri opiskelijoita. “Osa tykkää esimerkiksi kuvallisesta ruokapäiväkirjasta, kun taas osa kokee, että sitä tulee käytettyä vähiten. Monipuolisuudes saan palvelun sisältö on ainutlaatuinen, ja uskallan väittää, että siellä on jokaiselle Kehityskohteenajotakin.”korkeakouluopiskelijat toivovat vieläkin laajempaa sisältöä.“Pääsääntöisesti he ovat kuitenkin tyytyväisiä, että palvelu antaa sy vemmin työkaluja kuin “syö vähemmän ja liiku enemmän” -vinkit”, Kinnunen iloitsee. -palvelu tukee opiskelijan

jaksamista t a i d e r y h m i ä l u o n t o r e t k i ä u u s i a k a v e r e i t a v e r t a i s t u k e a k e s k u s t e l u a p u a m i e l e n v o i m a a v a p a a e h t o i s t o i m i n t a a A P U A M I E L E N H Y V I N V O I N T I I N 1 8 3 5 V U O T I A I L L E : h y v a n m i e l e n t a l o . f i / t o i m i n t a / m i e l i p a l e t t i Mielipaletti M I E L I P A L E T T I S U N K A V E R I N A H Y V Ä N M I E L E N T A L O • O U L U T u l e t u t u s t u m a a n t a i i l m o i t t a u d u s u o r a a n m u k a a n : p 0 4 4 3 3 4 6 1 4 1

tutkitaan tilojen käyttöä ja hybridiopetuksen kehitystä Oulun yliopiston Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksille rakennetuilla “hybridiajan kollaboraatiokuutioilla” pyritään kehittämään fyysisten tilojen käyttöä sekä hybridiopetuksen mahdollisuuksia. Kuutioita on sijoiteltu kampuksille yhteensä viisi kappaletta. Kuutiot toimivat osana kasvatustieteiden tiedekunnnan, arkkitehtuu rin ja hoitotieteen yhteistä tutkimushanketta, jossa osarahoittajana on Suomen yliopistokiinteistöt oy. Hankkeessa tutkitaan tilankäyttöä sekä hybridiopetuksen kehittämistä. Kuutiot toimivat Oulun yliopistolla de mona osana tutkimushanketta, jossa pyritään monipuolistamaan kam pusten fyysistä oppimisympäristöä sekä tarjoamaan uudenlaisia mah dollisuuksia monitieteiseen arkkitehtuuria, teknologiaa ja oppimista yhdistävään tutkimukseen. Kyseessä ei ole kuitenkaan tietty yksittäinen tutkimusprojekti, vaan kuutioilla pyritään luomaan infrastruktuuria laajemmallekin tutkimuk selle liittyen tulevaisuuden kasvavalle tarpeelle opiskelun monimuo toisiin ja muuntautuviin ryhmätiloihin. Lisäksi kuutioiden toivotaan tukevan niin yliopiston tietotyöntekijöiden monipaikkaisen tietotyön kehittämistä kuin vastaamaan opiskelijoilta tulleeseen palautteeseen varattavista ryhmätyötiloista, Oulun yliopistolta kerrotaan. Kuutioissa on keskeisessä roolissa teknologia ja sen tuomat mahdol lisuudet. “Teknologia on mukana vuorovaikutuksen ja oman median tuottamisen mahdollistajana. Toivottavasti saamme tekniset ratkaisut niin yksinkertaisiksi, että podcastin, videoluennon ja vaikkapa haastat telun tekeminen onnistuu niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin”, kertoo Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan projektipäällikkö Heikki Kontturi hankkeen tavoitteista. Tilat on varusteltu muun muassa kameroilla, näytöillä, chroma key -seinillä ja äänentoistoratkaisuilla. Ryhmätyökuutioihin valitun tekno logian haetaan mahdollistavan monimediaisen työskentelyn sekä sau mattoman kytkeytymisen verkossa toteutuvaan opetukseen ja eripaik kaiseenLähtökohtanaopiskeluun.suunnittelussa ovat Oulun yliopiston tiedotteen mu kaan olleet yksityisyys, äänieristys, osallistumista ja tuottamista tuke va teknologia sekä kytkeytyvyys LeaF-tutkimusinfrastruktuuriin sekä teknisesti että toiminnallisesti. Tiloissa on huomioitu myös viime aikoina paljon tapetilla ollut ter veysturvallisuus kampuksilla. Erityisesti Linnanmaan kampusta on kritisoitu huonosta sisäilmasta, ja kollaboraatiokuutiot on varusteltu bakteereja ja viruksia tuhoavalla valaistuksella. Kontturi kertoo, että kuutioita haluttiin molemmille kampuksille, koska osana demon ideaa on luoda monistettavia konsepteja kaikkien yliopistojen käyttöön ja siksi on hyvä testata ideaa erilaisissa raken nuksissa.Kuutioiden sijoittelu kampuksilla on herättänyt ihmettelyä niin opis kelijoiden kuin henkilökunnan keskuudessa. Kontturi valottaa, että kuutioiden sijoittelulla on haettu keskeistä sijaintia ja että niiden ympä rillä tapahtuu; näin halutaan katsoa, toimiiko kyseinen konsepti keskit tymiseen mahdollistavana vetäytymistilana. Samalla kuutiot ovat osa ympäristöä ja niiden ympärille tarvittiin tilaa mahdollista kalustamista varten.Sijoittaminen keskeisiin tiloihin, kuten Linnanmaan kampuksella Väylän varrelle selittyy Kontturin mukaan sillä, että kuutiot palvelevat tehokkaammin useampia tiedekuntia eli ovat aidosti yhteiskäytössä. Oulun yliopiston kampuspalveluista kerrotaan myös, että kuutioiden sijoittelut on tehty sillä silmällä, etteivät kuutiot haittaisi liikennettä tai turvallisuutta kampuksilla. Arkkitehtuurin puolelta taas on mietitty myös kuutioiden sijoittumista tilaan ja tilankäyttöä, kampuspalvelui den tila-asiantuntija Juha Waullu lisää. Kuutiot pyritään saamaan käyttövalmiiksi uuden lukuvuoden alkuun mennessä, jolloin ne olisivat myös opiskelijoiden varattavissa.

• Ajankohtaista TEKSTI Tuuli Heikura KUVAT Tuuli Heikura

Hybridiajan kollaboraatiokuutioilla

Haitallisella jalostuksella tarkoitetaan erityisesti lemmikki eläinten jalostusta, joka tuottaa eläinrodulle ominaisuuksia, jot ka aiheuttavat eläimelle kärsimystä läpi elämän. Esimerkkinä tästä ovat lyhytkalloiset koirarodut, jossa eläimen kuono ja kallo ovat niin lyhyet, että eläimen terveys on vaarassa, altistaen sen muun muassa erilaisille hengitys-, uni- ja lämmönsäätelyhäiri öille. Lyhytkalloisuus on tila, joka aiheutuu eläimelle ihmisen halusta vahvistaa eläimen tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia, usein ulkonäön takia. Tila ei ole eläimelle luonnollinen. Eläinten hyvinvointilakiluonnoksessa koirille ja kissoille on myös tulossa pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tämä on erityisesti hyvä juttu kissoille, joilla ei lemmikkeinä ole yh teiskunnassa samanlaista asemaa kuin koirilla.

LAKILUONNOKSEN RÄIKEIN EPÄKOHTA TURKISTARHAUKSESSA

Sosiologi Salla Tuomivaara on perehtynyt työssään käsitykseen eläimistä yhteiskunnassa. Räikein epäkohta eläinten hyvinvoin tilakiesityksessä on Tuomivaaran mukaan turkistarhauksen jat kaminen ilman minkäänlaisia rajoituksia tai uudistuksia. Turkis tarhauksesta on väännetty kauan - esimerkiksi Suomessa vuonna 2013 eduskuntaan päätynyt, 70 000 allekirjoitusta kerännyt kan salaisaloite hylättiin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole minkäänlaisia rajoituksia turkistarhaukseen. Kesällä 2022 eläi noikeusjärjestöt ympäri Eurooppaa käynnistivät eurooppalaisen kansalaisaloitteen turkistarhauksen, turkisten tuonnin ja myyn nin kieltämiseksi Euroopan unionin alueella. Useissa Euroopan maissa turkistarhaus on kielletty tai toiminnalle on asetettu voi makkaita rajoitteita, jotka ovat johtaneet turkistarhauksen loppu miseen maassa.

Vuodesta 2010 saakka valmisteilla ollut lakiuudistus on vihdoin toteutumassa. Eläinsuojelulaki muuttuu eläinten hyvivointilaiksi, joka keskittyy eläinten hyvinvoinnin ja kunnioituksen tarkasteluun.

11 ELÄINSUOJELULAISTA ELÄINTEN HYVINVOINTILAKI

GLOBAALIT ONGELMAT LISÄÄVÄT KRIITTISYYTTÄ

ELÄINTUOTANTOA KOHTAAN Tuomivaara on myös ollut myös perustamassa Oikeutta eläimille -järjestöä 1990-luvun puolivälissä. Tuomivaaran mukaan 1970 -luvulla käynnistynyt eläinoikeusajattelu on muuttanut suhtautu mista eläimiin ja niiden kohteluun. “Muutosta on tukenut nopeasti lisääntynyt tutkimustieto eläinten kognitiivisista ja sosiaalisista kyvyistä ja toisaalta ih mistieteellinen tutkimus suhteistamme muihin eläimiin. Eläi noikeusliikkeen paljastukset ja järjestöjen jakama tieto etenkin tuotantoeläinten oloista on järkyttänyt eri puolilla maailmaa ja niin kutsutut ruokaskandaalit, eläinlähtöiset pandemiat, ilmas tonmuutos, lajikato, paikallisemmat ympäristöongelmat ja eläin peräisen ruuan terveysriskit ovat lisänneet kriittisyyttä eläintuo tantoa ja sen käytäntöjä kohtaan.” Eläimen tietoisuus ja kyky tuntea kipua ovat usein keskeisessä roolissa, kun puhutaan eläinten oikeuksista ja siitä, miksi eläi millä tulisi olla oikeuksia. Muun muassa 1800-luvun eläinsuoje luliikkeen mukaan eläinten hyvää kohtelua tuli opettaa lapsille, jotta nämä eivät käyttäytyisi väkivaltaisesti myös kanssaihmisiä kohtaan. Suomessa tuon ajan eläinsuojeluliikkeessä oli mukana myös Zacharias Topelius, joka puhui erityisesti pikkulintujen suojelemisesta.

V uodelta 1996 peräisin oleva eläinsuojelulaki on muuttu massa eläinten hyvinvointilaiksi. Laki on ollut valmis teilla peräti vuodesta 2010 asti. Hallituksen lainsäädän tösuunnitelman mukaan lakiesitys tulee eduskuntaan elokuun lopussa. Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvin vointia ja kunnioitusta. Eläinsuojelujärjestöt vaativat myös eläi men itseisarvon kirjaamista lakiin. Itseisarvon tunnustaminen tarkoittaisi moraalisen aseman antamista eläimelle - toisin sa noen lain edessä eläin käsitettäisiin muuten kuin välineenä, esi neenä tai Keskeisimpinäaineena.uudistuksina eläinten hyvinvointilakiin on tu lossa muun muassa porsaiden (toim.huom. karjujen, eli urospor saiden) kirurgisen kastraation kielto, uusien parsinavettojen kielto ja aiempaa paremmat mahdollisuudet puuttua eläinten hai talliseenSuomessajalostukseen.karjutkastroidaan, koska osalle kuluttajista por saanlihaan syntyvä “karjun haju” on vastenmielinen ja epämiel lyttävä. Kastraatio tapahtuu lähes poikkeuksetta ilman kivunlie vitystä. Toimenpide on eläimelle kivulias. Parsinavetoissa niinikään lehmät ovat kytkettynä parteen niin, että voivat joko makoilla tai seisoa. Kääntymään ei pääse. Eläin suojelulaki velvoittaa parsinavetoissa eläville naudoille mah dollisuuden jaloitteluun vähintään 60 päivänä vuodessa, mutta esimerkiksi vuonna 2017 tehdyn valvontakierroksen mukaan ja loittelu ei toteudu lähes puolissa parsinavettatiloissa.

TEKSTI Kaisa-Reetta Seppänen KUVITUS Maiju Putkonen

• IHMISEN TAPA LIITTÄÄ ELÄIMIIN MIELEN OMINAISUUKSIA, JOITA TÄLLÄ EI OLE, VOI HANKALOITTAA ELÄIMEN TUNNETILOJEN YMMÄRTÄMISTÄ JA NÄIN SEN HYVINVOINNIN TILAA. ”

ELÄIMIIN SUHTAUDUTAAN ERI TAVOIN Tuomivaaran kirjoittamassa kirjassa Syötävät koirat ja sympaat tiset siat tutustutaan Tuomivaaran eläinkohtaamisiin ja pohdi taan eläinkäsityksiä Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi Hong Kongissa, jossa lähes kaikki eläinlajit ovat suojeltuja, asuessaan Tuomivaara sai läheltä nähdä, kuinka ihmisasutuksen liepeil le tulleet luonnonvaraiset eläimet hoidettiin takaisin luontoon. Hong Kongin kokemus sai Tuomivaaran tarkastelemaan luon nonvaraisiin eläimiin suhtautumista Suomessa. “Kokemukseni Hongkongissa saivat minut miettimään paljon sitä, miksi harvaanasutussa Suomessa nähdään, että poikkeuk sellisen lähelle ihmistä tulevat eläimet pyritään lähes poikkeuk setta tappamaan. Äärimmäisen tiheään asutussa Hongkongissa luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia häiriöitä voi pitää vaka vampina ja kohtaamisia ”villieläinten” kanssa yleisempinä kuin Suomessa. Tästä huolimatta vaarallisetkin eläimet (villisiat, käärmeet jne.) pyrittiin kuljettamaan tai ohjaamaan pois elävi nä.”

ELÄIMEN HYVINVOINTI ON SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS ELÄIMEN PSYYKKISESTÄ JA FYYSISESTÄ TILASTA Yhtenä eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on tehostaa eläin ten hyvinvoinnin valvontaa. Eläinten hyvinvoinnin määritelmän mukaan eläimen hyvinvointi on sen subjektiivinen kokemus psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Suomessa eläinten hyvinvointia valvovat eläinsuojeluviran omaiset: aluehallintovirastojen läänieläinlääkärit, kunnaneläin lääkärit ja valvontaeläinlääkärit, poliisi, terveystarkastajat, teu rastamojen tarkastuseläinlääkärit ja rajaeläinlääkärit. “Hyvinvoinvan eläimen tunnistaminnen on haastavampaa kuin huonosti voivan eläimen tunnistaminen”, kertoo Tiina Kaup pinen Eläinten hyvinvointikeskuselta. Hyvinvoiva eläin pääsee tyydyttämään lajinmukaisia perustarpeitaan. Kauppisen mukaan hyvinvoivalla eläimellä ei ole yleisvointia heikentäviä sairauksia tai vammoja, eikä se kärsi nälästä, ali- tai ylipainosta eikä nes tehukasta. Hyvinvoiva eläin on levännyt, utelias ja seurallinen (toim.huom. laumaeläimet), liikkuu, leikkii ja pääsee käyttäyty mään lajilleen tyypillisesti. Eläinten hyvinvoinnin mittaamiseen on kehitelty erilaisia mit tausprotokollia. WQ, eli Welfare Quality, on tieteellisen yhtei sön kehittämä järjestelmä eläimen hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin. Protokollassa eläimen hyvinvoinnin arviointi jae taan neljään osioon; Hyvään kasvatusympäristöön, hyvään ruo kintaan, hyvään terveyteen ja käyttäytymiseen. Virallista WQ arviointia tekevät asiaan erikseen koulutetut arvioijat, mutta Kauppisen mukaan mittausprotokollan periaatteiden pohjalta voi tarkastella vaikka oman lemmikin hyvinvointia. ELÄIMEN PSYYKKISEN HYVINVOINNIN ARVIOINTI VAATII YMMÄRRYSTÄ ELÄIMEN MIELEN KYVYISTÄ Pelkoa, kipua ja epämukavuutta ilmentävä käyttäytyminen tu lisi osata tunnistaa eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta tämä ei ole helppoa, koska eri eläinlajit ja -yksilöt ilmentävät tunnetiloja eri tavoin. Esimerkiksi kaikki nisäkkäät kokevat pe rustunteita, kuten pelkoa, aggressiota, surua, hoivaa, seksuaalis ta halua, leikkisyyttä ja iloa. Ihmisen tapa liittää eläimiin mielen ominaisuuksia, joita tällä ei ole, voi hankaloittaa eläimen tunne tilojen ymmärtämistä ja näin sen hyvinvoinnin tilaa. Esimerkiksi koira ei kykene potemaan syyllisyyttä, koska se vaatisi moraalin ymmärtämistä ja reflektiivistä ajattelua. Sen sijaan sosiaalisena eläimenä koira kyllä aistii hyvin herkästi ihmisen tunnetilat; ma ton kulman repinyt koira ei ymmärrä tehneensä väärin, vaan on pikemminkin huolissaan, kun aistii paikalle tulleen ihmisen ole van erityisen ärtynyt. Eläimen psyykkistä hyvinvontia voidaan arvioida qualitative behaviour assessment -menetelmällä. QBA pyrkii menetelmäs sään huomioimaan eläimen dynaamisena kokonaistuuena, elävä nä olentona, “käyttäytyjänä” - eli subjektina - pelkän mekaani sen käyttäytmisen sijaan. “QBA perustuu siihen, että ihminen katsoo ja arvioi eläimen tunnetiloja ja käyttäytymistä apunaan lista sanoja ja ilmauksia, joilla eläintä voisi kuvailla, ja valitsee niistä parhaiten sopivat. Asianmukaisesti tehtynä QBA korreloi tutkimusten mukaan hy vin fysikaalisten ym. mittausten kanssa”, summaa Kauppinen.

Vaikka kipu ja kärsimys ovat osa kaikkien tuntevien olentojen elämää, ovat sosiaalisuus ja empatia Tuomisen mukaan syvällä meissä: “Jaamme kyvyn myötätuntoon ja halun auttaa toista hä dässä olevaa – myös toislajista – monien muiden eläinten kanssa. Vaikka – ja koska – tiedämme kärsimyksen ja kivun kuuluvan kaikkien elämään, normaalisti ihminen pyrkii aina välttämään turhaa kivun ja kärsimyksen aiheuttamista muille, ja auttamaan toista kärsimyksessä ja hädässä.“

LUONNONVARAISIIN

13 Kirkkokatu 16, 90100 Oulu Arkisin Aopiskelijaystävälliset rkisin opiskelijaystävälliset hinnat koko illan!hinnat koko illan! Pöytävarauksen Pöytävarauksen tekeminen aina ilmaistatekeminen aina ilmaista

Päähenkilö TEKSTI Raakel Vähärautio KUVA Pekka Niittynen 14 JOKAINENEPÄONNISTUMINENOPETTAA

Lappi, kenttätyöt ja pienet tunturikasvit imaisivat Julia Kemppisen tutkijan uralle. Vaikka tutkimusrahoituksen hakeminen on joka kerta pitkä ja työläs prosessi, kokee Kemppinen, että kielteinenkin päätös opettaa jotain. Tiesitkö, että Saana-tunturilta voi löytää orkideoja?

PALAPELIN PALASIA Tänä syksynä Kemppisellä käynnistyy Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen tutkimusprojekti. Siinä hän tutkii elottoman luonnon monimuotoisuuden eli geodiversiteetin vaikutusta biodiversiteettiin muuttuvassaBiodiversiteettiilmastossa.onvain yksi osa luonnon monimuotoisuutta, Kemp pinen huomauttaa. Hän vertaa tilannetta teatteriin: kasvit ja eläimet tar vitsevat paikan, näyttämön, jossa esiintyä. ”Yksinkertaistettuna kyse on siitä, miten esimerkiksi maan pinnan muodot ja vesistöjen monimuotoisuus mahdollistavat sen, että meillä voi olla hyvin monimuotoinen elollinen luonto, kasvit ja eläimet.”

Vaikka hakuprosessit ovat pitkiä ja työläitä, niistä voi myös oppia, Kemppinen ajattelee. Hän kertoo oppineensa suunnitelmallisuutta, ai katauluttamista ja itsensä johtamista. ”Se myös opettaa tosi hyvin ilmaisemaan mitä sä teet ja minkä takia se on tärkeää. Et sä joudut perustelemaan jokaisessa hakemuksessa, että ilmastonmuutos oikeasti on tärkeä asia, jonka eteen täytyy tehdä töitä, ja tällä tavalla mun pieni tutkimukseni liittyy siihen.” Väitöskirjan teosta ja tutkijan urasta haaveilevia Kemppinen haluaa rohkaista.”Antaa palaa, et jos on kiinnostusta johonkin aiheeseen tai mene telmän soveltamiseen, on jotain kysymyksiä, joita haluaa ratkoa, niin kyllä siihen mahdollisuuteen kannattaa tarttua, jos sellainen tulee.” ”Tieteellisen tiedon kanssa työskentely on tosi mielenkiintoista, se auttaa meitä ymmärtää paremmin monimutkaisia asioita, hahmotta maan mitä tulevaisuus tuo tullessaan tai ymmärtämään jotain yllättäviä asioita, kytköksiä toisiinsa.” katsoo tutkijan CV:tä, niin siellä listattuna ainoastaan ne kohdennäy,muttaonnistumiset,sieltäeiettäjokaistaonnistumistasielläon20epäonnistumista.

ONNISTUMISIA JA EPÄONNISTUMISIA Tutkijana Kemppinen haluaa tuottaa hyödyllistä ja avointa tietoa, josta on iloa pitkäksi aikaa. Tut kijan työn varjopuolet, lyhyet työsuhteet ja rahoi tuksen epävarmuus ovat jo tulleet tutuksi. Suomen Akatemian kohdalla rahoitus napsahti, mutta aina niin ei ”Jokainenkäy. kerta, kun mä feilaan, se opettaa mul le kuitenkin jotain. Jos katsoo tutkijan CV:tä, niin siellä on listattuna ainoastaan ne onnistumiset, mutta sieltä ei näy, että jokaista onnistumista koh den siellä on 20 epäonnistumista.”

”Se on ihan oma maailmansa, kun sinne sukeltaa”, kertoo Ou lun yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä luonnonmaan tieteilijä Julia Kemppinen Kemppinen tutkii arktista luontoa. Hän on kiinnostunut erityisesti paikallisilmastoista: kun tunturin toinen puoli on aurinkoon ja toinen varjoon päin, vallitsee rinteillä kaksi erilaista ilmastoa. ”Paikallisilmasto vaikuttaa esimerkiksi sii hen, kuinka suureksi rinteillä elävät kasvit kas vavat”, Kemppinen kertoo. Kemppisen tutkijan ura olisi voinut vie dä myös aivan toiselle puolelle maapalloa. Helsingin yliopistossa maantiedettä lukenut Kemppinen oli aluksi aikeissa erikoistua kehitys maantieteeseen. Sivuaineena hän luki trooppista metsänhoitoa.”Sittentokan vuoden aikana tuli sähköpostiin ilmoitus kenttätyömahdollisuudesta Lapissa Saa na-tunturilla viideksi viikoksi. Mä mietin, että ei hitto, et toi on mielenkiintoinen ja pitäiskö mun yrittää hakea siihen,” Kemppinen muistelee. Hän haki ja sai paikan. Tutkimusryhmässä Kemppinen alkoi kirjoittamaan kandiaan. Saman tutkimusryhmän mukana syntyi myöhemmin myös gradu ja lopulta väitöskirja. ”Se oli sellainen työ, joka imaisi: kenttätyöt, Lappi ja pienet tuntu rikasvit.”

Kemppinen tekee perustutkimusta ja tuottaa tietoa siitä, minkälai sissa olosuhteissa arktiset kasvilajit elävät. Tietoa voidaan käyttää esi merkiksi ennusteiden laadintaan. Tutkimustaan Kemppinen vertaa palapelin palasiin: ”Mitä enemmän me tiedetään niistä pienistä palasista sitä paremmin me pystymme ym märtämään kokonaisuutta.”

• Jos

KENTÄLLÄ Viimeiset pari vuotta Kemppinen on tutkinut arktista luonnonmaan tiedettä Oulun yliopistossa Jan Hjortin tutkimusryhmässä. Projektiin on kuulunut myös tutkijavaihto ulkomailla ja viimeisen vuoden ajan Kemppinen on työskennellyt Tromssan yliopistossa Norjassa. ”Se on tosi tärkeä osa itsenäisen tutkimusuran käynnistämistä, että hankkii laajat omat verkostot ja näkee vähän erilaisia tutkimusympä ristöjä, erilaisia instituutioita, erilaisia tutkimusryhmiä”, Kemppinen miettii.Vuonojen keskellä Kemppinen kertoo viihtyneensä hyvin. Lisäksi Tromssa on lähellä hänen yhtä keskeisintä tutkimusaluettaan, Kilpis järveä.Siellä Kemppinen vietti viime heinäkuun kenttätöiden parissa. Tun turissa työskentely onkin Kemppiselle työn parhaita puolia: hän käy lukemassa pienten sääasemien keräämää ilmastodataa, kartoittaa kas villisuutta ja kerää pieniä lehtinäytteitä. ”Esimerkiksi Saana-tunturilla on kalkkivaikutusta, mikä tarkoittaa, että maaperä on vähän ravinteikkaampaa, niin siellä on ihan uskomat toman paljon erilaisia pieniä lajeja, joita ei esiinny paljon muualla.”

Arktisen alueen tutkijana Kemppinen on väistämättä todistamassa il mastonmuutoksen seurauksia: arktinen ympäristö vihertyy ja kasvilli suus leviää yhä pohjoisemmaksi.Ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen Kemp pinen on samaan aikaan realistinen ja toiveikas. ”Muutoksia on luvassa joka tapauksessa. Mut ta kyllä mä uskon, että me pystytään välttymään kaikista pahimmilta skenaarioilta. Se vaatii isoja päätöksiä.”

” JULIA TUTKIJATOHTORIKEMPPINENOulun yliopistossa 2020 - 2025 Jan Hjortin tutkimusryhmässä KOTOISINLUONNONMAANTIETEILIJÄ Helsingistä ASUU tällä hetkellä Norjassa, Tromssassa UUSIN TUTKIMUSPROJEKTI keskittyy tutkimaan geodiversiteetin vaikutusta biodiversitettiin muuttuvassa ilmastossa.

16 Yliopistopastori Ari Savuoja 040 524 5919, ari.savuoja@evl.fi Oppilaitosdiakoni, international Salla Havukainen-Junno 040 574 7132, salla.havukainen-junno@evl.fi Oppilaitospastori Katariina Pitkänen 050 386 8677, katariina.pitkanen@evl.fi Oppilaitospastori Jenni Siljander 044 316 1450, jenni.siljander@evl.fi Onnittelut opiskelupaikasta Oulun yliopistossa! Tervetuloa uuden lukuvuoden avajaisten ekumeeniseen jumalanpalvelukseen ma 5.9. klo 13.30–14.30 Pyhän Luukkaan kappeliin (Linnanmaalla yliopiston vieressä)! Me kirkon työntekijät kampuksella haluamme tukea sinua ja aivan kaikkia opiskelijoita opinnoissa ja elämässä eteenpäin! Tule juttelemaan! Meidän erityisalaa ovat elämän yllättävät surut ja kriisit, ihmissuhdeongelmat sekä maailmankatso mukset ja kaikki uskonnot. Löydät meidät Linnanmaalta huoneesta KK241 (lähellä opintopsykologeja) aina kun ovi on auki. Jos ovi on kiinni, soita tai lähetä viesti jotakin kautta. Yhteystiedot ovat tässä:

LähiTapiola Pohjoinen on pohjois- ja keskipohjalaisten oma paikallinen elämänturvayhtiö. Asiakaspalvelu puh. 08 814 2500 | lahitapiola.fi | pohjoinen@lahitapiola.fi VUODEKSI VERKOSTA-30% KOTIVAKUUTUS Ota kotivakuutus ja oo ölövinä! Kotivakuutus on vakuutus kotisi vahinkojen varalle, jotta arki jatkuu huolettomasti myös vahingon jälkeen. Meillä voit valita helposti kotivakuutuksen kattavuuden ja omavastuun kotiisi sopivaksi ja tarpeittesi mukaiseksi. Lue lisää: lahitapiola.fi/koti. Saat nyt kodin irtaimistovakuutuksesta 30 % alennuksen vuodeksi. Alennuksen saat 27.6.30.9.2022. Palveluntarjoajat: LähiTapiola alueyhtiöt. KAIJONHARJUMYLLYPURO KAUPPIAASI EevaMaria TERVETULOA KOTOISAAN LÄHIKAUPPAASI! Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa@ksmkaijonharjukaijonharju Sammonkatu 16, 90570 Oulu | Palvelemme: MA-PE 7-23, LA 8-23, SU 9-23

18 Ilmiöt TEKSTI Anna-Sofia Tastula KUVITUS Maiju Putkonen Kestävä tulevaisuus: Luopumalla vai siirtymällä? Monet länsimaalaiset ovat tottuneet hyvään eikä tottumuksesta ole helppo luopua. Vanha tapa ei ole aina hyvä tapa eikä välttämättä kestäväkään. Mutta onko uusi toimintapa aina pelkkää luopumista vai voiko se tuoda jotain lisää? TEKSTI Anna-Sofia Tastula KUVITUS Maiju Putkonen

Kestävyyspaneelin esittämän Myönteinen tulevaisuus Suo melle -raportin mukaan kestävyysmurros nähdään hankalana ja pääasiassa vanhoista hyvistä asioista luopumisena. Tuttuus on yhtä kuin mukavuusalue, jolta ei mieluusti haluta poistua. Kes tävyysmurroksella Kestävyyspaneeli tarkoittaa systemaattista toimintatapaa kestävän yhteiskunnan saavuttamiseksi. Muutos ei suinkaan ole mahdoton, vaan Kestävyyspaneeli vertaa sitä muun muassa yleisen oppivelvollisuuden luomi seen – hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Eikä muutos ole aina pahasta, toisinaan se tarjoaa parempaa elämänlaatua kuin aiemmat toimintatavat. Kestävyyspaneeli painottaakin erityisesti päättäjien suhtautumista muutokseen. Jos lähtökoh taisesti muutokseen suhtaudutaan negatiivisesti, muutos tulee yhä vaikeammaksi toteuttaa. Siksi tärkein asia ottaa huomioon muutosta tehdessä on asenne, jolla sitä markkinoidaan ja jolla sitä otetaan vastaan. Ainoa pysyvä on muutos Muutos ei yleensä ole kivutonta, eikä varmasti tule olemaan tässä kään kohtaa. Se lienee yksi syy sille, miksi se on tapahtunut niin hitaasti. Ilmastonmuutos ei valitettavasti kuitenkaan jää odotta maan sitä, että kaikki maailman kansalaiset ovat valmiita muutta maan elintottumuksiaan. Nopeuttamisessa voivat valtionhallinnot olla avuksi, kunhan ensin murretaan muutoksen vaikeuden illuu sio. Koronapandemia aiheutti poikkeustilan, jota hoidettiin asetta malla rajoitteita. Suuret elintapamuutokset tulivat kaikille nopeasti arkipäiväisiksi.MyösKestävyyspaneeli uskoo Suomen kykenevän ripeäänkin toimintaan. Mikä siis tekee ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvittaviin toimiin ryhtymisestä sitten niin vaikeaa? Kestävyyspaneelin mukaan elämme jatkuvuusharhassa, jonka mukaan huomisen hyvinvointi saavutetaan asettamalla huomi nen eilisen saumattomaksi jatkumoksi. Eli toisin sanoen jatketaan vanhaan hyvään malliin. Jatkuvuusharha elättelee irtikytkennän illuusiota, jonka mukaan voimme samanaikaisesti sekä kasvattaa taloutta että pienentää ilmastokuormitusta. Käytännössä tämä on kuitenkin tällä toimintamallilla mahdotonta. Talouskasvua ja kan salaisten hyvinvointia mitataan useilla mittareilla, jotka antavat vääristyneen kuvan todellisesta tilanteesta. Nämä indikaattorit oh jaavat hallintoja ympäri maailman ja kannustavat kasvuun ja kehi tykseen kestämättömillä tavoilla. Elämme jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa, joten omien toimintatapojen muuttamisen ei pitäisi teoriassa olla vaikeaa. Silti se voi tuntua ylivoimaiselta. Usein kuulee vanhemman sukupol ven perustelevan kuormittavaa elämäntapaansa sillä, että he ovat kovalla ja elämänmittaisella työllään ansainneet loppuikänsä luk suksen. Se on kuitenkin jälleen vain yksi tapa sysätä ongelmat seu raavan sukupolven niskaan. kestävyysmurroksen tukeminen on lähdettävä valtionhallinnosta Kestävyyspaneelin valtionhallinnolle antamissaan suosituksissa on otettu huomioon niin yritystoiminta, rahoitusjärjestelmä, me dia-ala, kansainvälisen yhteistyön politiikka, yhteisöjen ja kansa laisjärjestöjen ohjaus kuin yksilötkin. Kansalaisten ohjaileminen ei todellakaan ole konseptina uusi valtionhallinnon tasollakaan, esimerkiksi vuoteen 2017 asti kerätty makeisvero oli yksi tapa pi tää hammaspeikot pois suomalaisten kimpusta. Kestävyyspaneelin mukaan muun muassa verotuksella ja tuilla tuettaisiin kestävyysmurrosta. Tuet suunnattaisiin kokonaan pois ympäristölle haitallisilta toimialoilta ja ohjattaisiin kestäviin rat kaisuihin. Vasta-argumenttina aiempiin tämäntyyppisiin ehdotuk siin on ollut muun muassa työllistyminen, mutta tässäkin kohtaa on otettava järki käteen. Ajat muuttuvat, niin myös työpaikat ja alat sen mukana. Luulta vasti viimeisistäkin ”sentraalisantroista”, eli käsivälitteisten puhe linkeskusten hoitajista, tuntui pahalta joutua irtisanotuksi, kun en simmäiset automaattiset puhelinkeskukset keksittiin 1980-luvulla. Toisinaan muutos on välttämätöntä. Kestävyyspaneelin raportissa myös huomautetaan, että vanho jen toimintatapojen hylkääminen antaa tilaa uusille, ehkä jopa paremmiksi osoittautuville tavoille, jotka ehdottomasti ovat myös kestävämpiä. Samalla voidaan ratkaista monta ongelmaa yhdellä kertaa. Eiköhän ole jo aika jättää fossiiliset polttoaineet historiaan ja fiilistellä niiden sijaan vaikka sitä automaattista puhelinkeskusta tai muita vastaavia mullistuksia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman ihmisten pyrkimystä kehitykseen ja muutokseen. •

Kestävä kehitys tuntuu menettäneensä aikaisempaa tren dikkyyttään, ja sitä ajetaan jälleen voittoa tavoittele mattomien järjestöjen voimin aggressiivisellakin mani festoinnilla. Maapallolla on hätä ja realistisetkin kuvat ovat järkyttäviä. Syy on meissä jokaisessa, sitä ei voi tässä vai heessa kukaan enää kieltää. Hyökkäävä lobbaaminen syyllistä vään sävyyn kuitenkin saa ihmiset usein käpertymään ennemmin kuoreensa kuin myöntämään kuormittavat elämäntapansa ja ryh tymään toimeen. Kaikki eivät edes usko pienten tekojen johtavan mihinkään. Tarvitaan suuria muutoksia valtiollisella tasolla, mutta valitettavasti toistaiseksi vallalla olevaa jatkuvan kasvun ihannetta ajetaan eteenpäin maapallon tulevaisuuden kustannuksella. Myönteinen tulevaisuus Suomelle Uhkailu ja syyttely ovat hyvin tehokkaita vaikuttamisen keino ja, joilla on historiallisestikin saavutettu suuria asioita. Toisaal ta menetelmä saattaa saada osan viestin vastaanottajista puolus tautumaan ja periaatteesta vastustamaan hyviäkin aikomuksia, jos ne on esitetty syyttelevässä muodossa. Tämä kehityskulku vaikeuttaa yhteistyötä kestävämmän tulevaisuuden saavutta miseksi, joten mikä neuvoksi, kun suostuttelu ja toisenlaisten toimintatapojen tarjoaminen eivät riitä, mutta aggressiiviset lä hestymistavat laukaisevat puolustusmekanismit?

Kestävyyspaneeli on riippumaton asiantuntijapaneeli, joka koostuu 10 eri tieteenalaa edustavasta tutkijasta. Paneeli pyrkii edistämään kestävän kehityksen mukaista politiikkaa Suomen tasolla. Kestävyyspaneeli on esittänyt kesäkuun 2022 alussa 28 uutta suositusta valtionhallinnolle, joiden kautta Suomi voi al kaa kestävämmäksi yhteiskunnaksi. Keskeisin sanoma paneelin esittämissä suosituksissa on jatkuvan kasvun havittelemisesta ja kuluttamisesta irti päästäminen.

Ilmiöt TEKSTI Jenna Suutari KUVITUS Siru Tirronen Unelmien lasikatoKuinka se murretaan?

Nykypäivän opiskelu- ja uramaailmassa on entistä normaalimpaa se, että urahaaveet ja -suunnitelmat voivat muuttua elämän edetessä. Ai kuistuessa maailman näkee laajemmasta näkökulmasta, jolloin huo maa, että mahdollisuuksia onkin paljon enemmän. Tuossa tilanteessa omaan unelma-ammattiin ja valmistumiseen pakonomaisesti ripus tautuminen voi olla vaarallista. Jos ala ei tunnukaan tässä vaiheessa enää oikealta, miksi et ottaisi askelta uuteen suuntaan? Elämän varrel le mahtuu nykyään useampi eri ura ja työpaikka, osa jopa uudelleen kouluttautuu eri alalle. Jotkut tekevät useampaa työtä yhtä aikaa, joten onko kannattavaa tehdä itselle vain yhtä suunnitelmaa? Ei siis ole mitenkään erikoista törmätä uudelleen kouluttautuvaan, tai kesken opintoja alaa vaihtavaan. Jokainen ei välttämättä päätöksessään uraohjausta tarvitse, mutta esimerkiksi ensimmäistä opiskelupaikkaa ja omaa suuntaa hakiessa keskustelukäynneistä voi olla hyötyä kenelle tahansa. Uraohjauksen (Life Designing Paradigm) tavoitteena on antaa vastauksia juuri siihen, mitä sinä haluat tehdä ja millaista elämää ha luat elää.

Mitä sitten, jos en enää haluakkaan sille alalle? Menikö vuosien työ hukkaan? Miten muut suhtautuvat? Nähdäänkö minut epäonnistujana?

URAOHJAAJAT TUKENA JA APUNA Oulun yliopiston ohjauspalveluiden opiskelu- ja uraohjaaja Silja Herrala kertoo, että tällaisessa tilanteessa opiskelija usein tarvitsee kes kusteluapua. Moni ei kuitenkaan välttämättä tiedä mistä sitä voi saada, tai uskalla hakeutua sen pariin. Uraohjauksen tarve on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana. Ko rona-aika on ollut yksi vaikuttava tekijä muun muassa etäopintojen ja opiskelijaelämän muuttumisen takia. Korona-aikana sellaisen normaalin opiskelijapöhinän puute ja etä opinnot aiheuttivat monissa ahdistusta joka taas vaikuttaa osittain myös uraohjauksen tarpeeseen, Herrala kertoo. Herralan mukaan aina ei voi olla selkeää syytä sille, miksi uraoh jaukseen hakeudutaan, mutta usein siihen vaikuttavat tekijät löytyvät keskustelujen ja ohjaukseen liittyvien kysymysten avulla. Syynä voi olla esimerkiksi opiskelujen ahdistavuus, tai niiden venyminen ja räs titehtävien lisääntyminen.

YRITTÄJYYS, ETÄTYÖSKENTELY, OSA-AIKAISUUS, SIVUTOIMINEN YRITYS VAI VAKITUINEN TYÖ?

Hae matalalla kynnyksellä keskusteluapua, älä jää asian kanssa yksin. Ole rohkea, älä epäröi!

• POHDITKO ALAN VAIHTOA TAI TUNTUUKO SINUSTA, ETTEIVÄT NYKYISET OPINTOSI OLEKAAN SINUA VARTEN? Selvitä omat mahdollisuutesi.

Tällaisia ajatuksia saattaa käydä mielessä, kun unelmat ajan myötä muuttuvat yllättäen. Jokin asia saattaa olla varmaa monen vuoden ajan, mutta yhtäkkiä se ei enää ehkä tunnukaan omalta jutulta. Tietyille aloille ja opiskelupaikkoihin pääseminen voi vaatia jopa vuosien työn - ylioppilaskirjoitusten arvosanojen korottamista, pääsy kokeisiin lukemista ja jopa niihin valmistavia kursseja. Nykypäivänä ensikertalaiskiintiöt, todistusvalinnat ja pääsykokeiden vaativuustasot vaikuttavat todella paljon sisäänpääsymahdollisuuksiin, joten tällainen yllättävä mielen muuttuminen on varmasti todella suuri kynnys ylitet täväksi vuosien työn jälkeen.

KRIITTISIN PÄÄTÖS TEHDÄÄN JO NUORENA Herrala kuvailee lukiosta valmistumista kriittiseksi tilanteeksi. Silloin saatetaan helposti päättää, että “haluan tehdä juuri tätä, ja vain tätä”, jolloin syntyy niin sanottu unelmatyön kuva, johon pyritään jopa pako nomaisesti. Tämä ei tietenkään aina ole negatiivinen asia, ja joidenkin kohdalla se voi olla oikea ratkaisu tai esimerkiksi motivaatiotekijä.

Pakonomaisesta tarpeesta hakeutua tietylle alalle voi kuitenkin syn tyä myös suuri kynnys, joka estää ajatukset joiden tarkoituksena on ky seenalaistaa omaa unelmaa. Nämä ajatukset auttavat myös pohtimaan, voisiko olla muitakin mahdollisuuksia. Tämä taas voi puolestaan ai heuttaa ahdistuneisuutta tilanteessa, jossa esimerkiksi opinnot tuntuvat vaikeilta, tai ne eivät lopulta kuvastakaan omaa mielikuvaasi unelmiesi ammatista.Joskynnys kasvaa liian korkeaksi pohtia asiaa itse, on ammattilaisen keskusteluavusta hyötyä. Uraohjaus koostuu pääosin vapaasta keskus telusta. Joillakin vastaanotoilla voidaan tarpeen mukaan tai opiskelijan toiveesta tehdä esimerkiksi persoonallisuus- ja ammatinvalintatestejä. Lisäksi yhteistyöhön voidaan ottaa mukaan opintopsykologi tai YTHS. Herrala kuvailee, että keskusteluihin lähdetään joskus myös niin sa notusti stressi edellä, eli aletaan selvittämään miten nykyiset opinnot ovat edenneet, miltä ne ovat tuntuneet. Tärkeää on selvittää myös mis sä vaiheessa esimerkiksi rästitehtäviä tai tenttejä on alkanut kertymään ja paljonko niitä juuri tällä hetkellä on. MILLAISTA KESKUSTELU ALANVAIHDON YMPÄRILLÄ ON? Usein aihe on myös hyvin yksityinen, joten alanvaihto saattaa tapahtua kaikessa hiljaisuudessa. Alanvaihtoon voi liittyä myös häpeää, ja avun pyytäminen voi olla haastavaa. Maine ja keskustelu alanvaihdon ym pärillä on hyvin pitkälti kiinni alasta, jolla se tapahtuu. Urahaaveiden muuttumiseen liittyy usein myös paljon epävarmuutta ja tunteiden myllerrystä. Herrala korostaa, että hän haluaisi aiheen ympä rille lisää rohkeutta, ja matalampaa kynnystä. Vääriä valintoja ei ole, valintoja on. Asioita tapahtuu, mutta elämä vaatii vähemmän itsensä suomimista ja enemmän asioiden ratkaisua! Älä nosta itsellesi liian korkeita standardeja, Herrala kannustaa.

YHÄ SUVAITSEVAISEMPI TYÖELÄMÄ

Käy katsomassa avoimia työpaikkoja, millaisia paikkoja on tarjolla, mitä yrityksiä alalla toimii, mitä vaatimuksia työhön on (kaikkea ei tarvitse täyttää!), millaista palkkaa työstä maksetaan?

Yhteiskunta on reagoinut urapolkujen muuttuvaan maailmaan, ja tar jolla onkin nykyään täydennyskoulutuksia, organisaatiot kannustavat uuden oppimiseen, ja on mahdollista tehdä useampaa eri työtä - jopa eri alaa - yhtä aikaa. Tämä kannattaa ehdottomasti nähdä mahdollisuu tena. Nykypäivänä muun muassa kevytyrittäjyys kannustaa kokeile maan itseä kiinnostavaa alaa matalalla kynnyksellä. Sosiaalisessa mediassa törmää yhä useammin työelämän trendei hin. Niissä mainostetaan sitä miten helppoa nykypäivänä on hankkia useampia tulonlähteitä sosiaalista mediaa hyödyntäen tai kerrotaan omia kokemuksia siitä miten voit päästä ulos 8-16 -oravanpyöräs tä, ja alkaa tekemään töitä silloin kun huvittaa. Toiset romantisoivat hustle-kulttuuria, jossa töitä tehdään miten huvittaa ja missä huvittaa, kun taas toiset taas pyrkivät tekemään perinteisestä 8-16 -toimistotyös tä yhä ihanampaa ja houkuttelevampaa. Työ- ja opiskelukulttuuri on tällä hetkellä suuressa murroksessa, eikä se tule palautumaan entiselleen. Sen takia on siis täysin hyväksyttävää, että sinä reagoit omiin tuntemuksiin, ja teet tulevaisuudestasi oman nä köisesi.

ETÄPALAVERIENHYBRIDIOPISKELUPERINNÖKSIJÄIJAHAASTEET

Etäpalaverit tuovat haasteita opiskeluun. Tutkijatohtori Tuire Oittinen Oulun yliopistosta kertoo miten etätoiminnan haasteisiin kannattaa valmistautua. “Kamera on päällä, mikki toimii ja valoa on tarpeeksi näkyäkseni. Lä hetin kokouskutsut ja varmistin sähköpostista, että sovimme palaverin tälle hetkelle. Vaihdoin puhtaat vaatteet ja siivosin taustani. Muistiin panovälineet ja juomapullo on valmiina. Toivottavasti mikään ei hajoa kesken palaverin.” Moiset ajatukset tulivat hyvin yleisiksi, kun etäpalaverit olivat erityisolojen takia kaikkien arkea. Vaikka olemme luopuneet täysin etätyöskentelystä, jäivät kotitoimistot ja hybridityöskentely osaksi arkea niin työ- kuin Erityisolosuhteissaopiskeluelämässä.monionjoutunut miettimään etäyhteyksien toimivuutta. Tätä on pohtinut myös tutkijatohtori Tuire Oittinen Oulun yliopiston Kielten ja Kirjallisuuden tutkimusyksiköstä. Hän on tehnyt väitöskirjan etänä toteutettavista kokouksista ja haastatel lut nykyistä tutkimustaan varten opiskelijoita erityisesti etäopiske lun haasteista korona-aikana. “En ennakoinut, että kun valmistun ja saan väitöskirjan valmiiksi niin se on niin kaikkia koskettava aihe. Se oli tosi yllätys, että se sitten herätti niin paljon kiinnostusta. Vuosien aikana kun tein sitä väitöskirjaa ja esittelin aina välillä aihetta vaikka konferensseissa niin se ei ollut ihan yhtä sellainen hot topic tai niin kiinnostava”, Oittinen kertoo väitöskirjastaan. Etänä pidettäviin kokouksiin kuuluu huomattavasti vähemmän small talkia ja muuta jutustelua kuin fyysisissä tapaamisissa. Oit tisen väitöstutkimuksen mukaan myös kameran puute vaikeuttaa kommunikointia. Puheessa tulee enemmän katkoksia ja ymmärtä misongelmia, kun sanaton ja kehollinen viestintä jäävät keskuste lusta pois, eikä voi olla varma, kuunteleeko keskustelukumppani. ”Kun me nähdään kun toinen nyökkää tälle sanomalleni, niin tuntuu siltä, että molemmat olemme läsnä. Eli tavallaan on merki tystä jos kameraa ei ole ja silloin ei pysty näkemään kuunteleeko se mua ollenkaan.” Oittinen kertoo.

KORONAVUOSISTA

Ilmiöt TEKSTI Miika Saunavaara KUVA Miika Saunavaara

Oittisen tekemissä haastatteluissa opiskelijoiden kokemuksissa ko rostuivat samat asiat. Osa opiskelijoista on toisin sitä mieltä, että ilman kameroita käytäviin luentoihinkin voi tottua ja oppia ajan mittaan, kun niistä tulee rutiinia. Oittisen mukaan etätapaamisiin kannattaa valmistautua samalla ta valla kuin valmistautuisi läsnäoloa vaativiin tehtäviin. Jos aamulla on etäpalaveri niin kannattaa herätä ajoissa, vaihtaa vaatteet sekä siistiytyä ja muutenkin tehdä kaikki normaalit asiat kuten tavallisina opiskelutai työpäivinä. Etätapaamisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa tar peeksi ajoissa, jotta ei myöhästy mikäli ohjelmia tai tietokonetta pitää päivittää tai mikrofoni on kämppiksen jäljiltä talon väärällä puolella. Oittisen väliaikainen etäpalaverointipiste löytyy hänen poikansa huo neesta. Hän on järjestänyt ikkunan viereen valoisan ja siistin paikan ja asetellut kaiken tarvittavan käden ulottuville. Oittisen mukaan etänä toteuttavissa työ- ja oppimisympäristöissä on hyvä heti alkuun selventää säännöt ja käytettävät etäkeskustelun muo dot, jotta osallistujat voivat valmistautua tilanteeseen oikein. Ongelma tilanteista olisi hyvä kyetä keskustelemaan avoimesti, jotta ne ratkeai sivat mahdollisimman nopeaa. Oittisen mukaan isot joukkokokoukset ovat yksi haasteellisimmista etätoiminnan muodoista, koska videoyhteyksiä ei välttämättä käytetä ja ihmisten on vaikea keskittyä sanottavaan, jos se ei kosketa itseään. Paikallaan istuminen, keskittyminen ja kuunteleminen vaativat itsehil lintää ja määrätietoisuutta.

väärinkäsityksiä. TUIRE SYNTYNYTOITTINEN 1984 Oulussa. VALMISTUI filosofian maisteriksi 2011

• Valmistautumislista etäpalaveriin Herää ja aloita valmistautuminen ajoissa Peseydy ja vaihda puhtaat vaatteet. Varmista että tila on toimiva. Yhteydet ja laitteet toimivat. Siisti ja hyvin Muistiinpanovälineetvalaistu.ja muu tarvittava käden ulottuvilla. Miten varmistaa etätapaamisen onnistuminen? Sopikaa neuvottelun säännöt ja käytettävät etäpalaveroinnin muodot. Keskity itse palaveriin, äläkä värkkää muuta, vaikka aihe ei kaikkina hetkinä koskettaisikaan sinua. Kommunikoi mahdollisimman selvästi välttääksesi Jyväskylän

yliopistossa. VALMISTUI filosofian tohtoriksi 2020 Jyväskylän yliopistossa. VÄITÖSKIRJAN aihe teknologiavälitteinen kokousvuorovaikutus. TUTKIJATOHTORI Oulun yliopistossa Kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksikössä. ASUU Jyväskylässä perheineen. HARRASTAA lenkkeilyä ja ulkoilua lastensa kanssa.

24 iMnnemennätänään?Löydät meidän sekä monien muiden yhteisöjen tapahtumat osoitteesta: oulunylioppilaslehti.fi/tapahtumakalenteri

Arvio: Alakategoriana väkivaltainen kuolema, mutta saa jäädä nettiin

Vaikka kirja käsittelee sosiaalisen median eettisyyden, luotettavan tiedon ja inhimilli syyden kaltaisia suuria teemoja, kokonaisuutena se kertoo eniten ihmisten välisistä suh teista ja valtatasapainosta. Sisältömoderaattoreiden työpaikka on mikroyhteiskunta, jossa työntekijöiden väliset suhteet kärjistyvät myrkyllisen työn vaikutuksesta. Taustal taan eri kulttuureista ja lähtökohdista tulevat työntekijät reagoivat sosiaalisen median sisältöihin vaihtelevin tavoin. Toiset joutuvat kokemaan yhteiskunnan heihin laajemmin kohdistaman ennakkoluulon ja rasismin uudelleen työpaikalla terroristirinnastusten ja holokaustin kieltävien teorioiden kautta. Romaanin kieli on sujuvaa ja helppolukuista, joten 138-sivuinen kirja on helposti ahmais tavissa yhdeltä istumalta. Kirjan käsittelemät teemat ovat niin syviä, että sivut tuntuvat loppuvan kesken. Kayleighin ajatukset ja kokemukset jäävät ensiajatusten tasolle, eikä moraalikysymyksiä tai yhteiskunnan reaktiota jäädä tutkiskelemaan pintaa syvemmältä. Bervoetsin tärkein sanoma kirjaa lukevalle paljastuu vasta viime metreillä. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Lopulta sekä kertojalle että lukijalle jää epäselväksi, mikä lopulta onkaan totta ja mikä psyykkisesti rasittavan työn aiheuttamaa harhakuvitelmaa. Keneen voi lopulta luottaa, jos kaiken uskomasi perustan voi kyseenalaistaa?

Arviot TEKSTI Nita Mäenpää KUVAT Gummerus

Hanna Bervoets: Sopimatonta sisältöä Alkuteos: Wat wij zagen 140 Suomentanutsivua Sanna van Leeuween Julkaisija Gummerus Ilmestyy myös äänikirjana, lukija Heljä Heikkinen

Kirjallisuustapahtumalle tilaustyönä kirjoitettu Sopimatonta sisältöä on kirjailija Hanna Bervoetsin (s. 1984) seitsemästä romaanista ensimmäinen, joka on käännetty suomeksi. Koti maassaan Hollannissa Bervoetsia pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä kirjailijoista, ja Sopimatonta sisältöä on noussut Romaanissamyyntimenestykseksi.seurataan nimettömäksi jäävälle sosiaalisen median suuryhtiölle työskenteleviä sisältömoderaattoreita. Heidän silmien sä eteen valutetaan salaliittoteoreetikkojen julkaisuja, väkivaltaisia videoita ja nännikuvia päivä toisensa jälkeen. Moderaattoreiden tehtäväksi jää noudattaa yhtiön monimutkaisia sääntöjä ja päätellä, onko sisältö sopivaa vai sopimatonta. Työstä maksetaan tavallista enemmän palkkaa eikä pätevyysvaatimuksia juuri ole, joten moni on lähinnä ajautunut työhönsä. Hiljalleen viha lipuu netistä työnte kijöiden pääkoppien Sisältömoderaattoreidensisään.tarina kerrotaan Kayleigh-nimisen minä kertojan näkökulmasta. Työt jo yli vuosi sitten lopettanut Kayleigh saa tietää, että entiset työkaverit ovat nostamassa kannetta työn antajaa vastaan. Hän ei haluaisi sekaantua oikeusjuttuun, mutta it sepintaisesti yhteydenotoilla pommittava asianajaja saa hänet vuo dattamaan koko tarinansa. Sosiaalisen median kiemurat ja siellä piilevä epäinhimillisyys vi lahtelevat mukana läpi tarinan, mutta yksi asia korostuu: Kayleigh kokee olleensa hyvä työssään. Hän suhtautuu eettisesti kestämättömiltä kuulostaviin sääntöihin neutraalisti, toisinaan jopa hyväksyen. Sääntöjä kuvaillaan useaan otteeseen, mutta esimerkiksi vauvan kivitysvideon saa jättää nettiin: ” – Lapsen pahoinpitely, alakategoria ehkä väkivaltainen kuolema, ei kuitenkaan ihan noivaa kuvatekstiä, annetaan siis jäädä, mutta merkitään huolestuttavaksi.”

Tavallaan kirja on kuin sosiaalisen median julkaisu: no peasti kulutettavissa ja unohdettavissa, mutta jos sen pariin palaa uudestaan, saattaa löytää jotain edellisellä kerralla ohittamaansa. •

26 Kulttuuria kampuksella TEKSTI Petri Huttunen KUVA Mari Kivioja

Hurmos-festivaaleilla on luvassa ikimuistoinen keikka Oululainen Night After perustettiin syksyl lä 2021, ja siitä lähtien kaikki on tapahtunut nopeasti. Ensimmäiset keikat ovat takana ja maaliskuussa julkaistua EP-levyä Part of Me on kuunneltu Spotifyssa jo yli 15 000 kertaa. Bändissä laulaa Rami Klemets, kitarassa on Miika Takalo, bas sossa Henri Korhonen ja rumpuja lyö Jonne Tuomi vaaraYlioppilaslehti. jututti laulaja Ramia, kitaristi Miikaa ja rumpali Jonnea ennen bändin odotettua keikkaa Hur moksessa.NightAfterilla on tekemisen meininki. Porukasta kaikki ovat soittaneet lapsesta lähtien, ja taustalla on useita bändiviritelmiä. Nyt hommaa tehdään kuitenkin ensimmäistä kertaa tavoitteellisesti ja tosissaan. Usko ja motivaatio on vahva. Jokainen on sitoutunut täysillä bändiin, ja tavoite on huipulla. Bändi sai alkunsa miltei sattumalta, mutta kaikki vai kuttaa loksahtaneen kerralla kohdalleen. ”Tapasimme Ramin kanssa yhteisissä illanistujaisissa. Minulla on kotona musiikkihuone, jonne päädyimme loppuillasta. Yhteinen sävel löytyi nopeasti, ja tehtiin pari ensim mäistä kappaletta melkein valmiiksi sinä iltana”, bän din kitaristi Miika kertoo. ”Homma toimi niin hyvin, että aloimme heti etsiä treenikämppää ja muita soittajia. Jonne löytyi rumpui hin yhteisen kaverin kautta – tiesimme, että hän on kova poika soittamaan rumpuja”. ”Aluksi ajatus oli perustaa trio, mutta työkaverini Henri puhui pikkujouluissa itsensä bändiin basistiksi”, Miika kertoo, ja hymyilee ilkikurisesti, koska basisti ei oleNightpaikalla.After on toiminut vasta vajaan vuoden. Bändin musiikkia on kuultu muun muassa Radio Helsingin taajuuksilla. YleX:n Lyömättömät -show’n democorne rissa Solonen, Kosola & Xmies kehuivat Never Ever -kappaletta sanoin: ”törkeen hyvä biisi, hyvä saundi”. Homma kuulostaa ja näyttää jo tässä vaiheessa yllättä vän valmiilta. Ensimmäisellä EP:llä saundi ja miksaus on ammattimaista työtä. Bändi tekee kuitenkin kaiken musiikkiin liittyvän itse ilman apuvoimia. Nauhoituk set tehtiin Miikan musiikkihuoneessa ja treenikämpällä. ”Nykyään musiikkia pystyy tekemään hyvin ilman stu diota ja ylimääräisiä ihmisiä”, Miika valaisee. Bändin logon on suunnitellut Jonnen kaveri Tytti Oi karainen, ja Ramin ystävä Ana Gebara Lima piirtää kannet uuteen sinkkuun ja tulevaan levyyn. ”On hienoa, että kaveripiiristä löytyy ja taitoa osaamista, jota voim me hyödyntää. Itselleni on apua markkinoinnin opin noista myös bänditouhuissa. Henri ottaa valokuvia ja hän on tehnyt ammatikseen mediapuolen töitä. Häneltä löytyy kalustoa muun muassa videoiden tekemiseen”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan yhteinen lukuvuoden avajaistapahtuma Hurmos huipentuu Suomen suurimpaan opiskelijafestivaaliin perjantaina 9. syyskuuta. Melodista pop rockia soittava Night After esiintyy Hurmos–festeillä yhtenä viidestä opiskelijaesiintyjästä.

Night After tähtää huipulle

NIGHT OULULAINENAFTER melodista pop rockia soittava nelihenkinen bändi PERUSTETTU syksyllä 2021 JULKAISI maaliskuussa 2022 ensimmäisen EP:n Part of Me. LAULAJA Rami Klemets. Soittaa kitaraa, bassoa ja banjoa aina mielialan mukaan. Osallistui Idols kisaan 2017, mutta joutui jättämään leikin kesken sairastumisen takia. Opiskellut uskontotieteitä Uumajan yliopistossa. KITARISTI Miika Takalo. Soittanut kitaraa pienestä noin vuotta. Oulun ammattikorkeakoulussa RUMPALI Jonne Tuomivaara. Soittanut 12-vuotiaasta Opiskelee Oulun yliopistossa kauppatieteitä Henri Korhonen. Soittanut pienestä pitäen, useita bändiprojekteja. Toimii valokuvaajana media-alalla. Opiskelee perustutkintoa. SINGLE Misfit julkaistiin 17. elokuuta. Night After teki biisistä myös musiikkivideon. Ensimmäinen albumi julkaistaan loppuvuodesta. Hurmos–opiskelijafestivaalien päälavalla 9. syyskuuta. SEURAA NIGHT AFTERIA. Kotisivu: nightafterband.com. Bändi löytyy nimellä myös sosiaalisesta mediasta. Uudet kuulumiset kannattaa katsoa Tiktokista.

ESIINTYY

media-alan

Facebookista, Instagramista ja

liiketaloutta.

Opiskelee

markkinoinnin maisteriohjelmassa. BASISTI

UUSI

Monipuolinen bändi ei asetu lokeroihin Night Afterin musiikki on omaeh toista pop rockia. Biiseissä kuulee vaikutteita useilta aikakausilta ja useista tyylilajeista. Bändi ei halua lokeroitua tiettyyn genreen ja vaikut teita on otettu vapaasti eri tahoilta. ”Kuuntelemme kaikki laaja-alaises ti erilaista musiikkia. Jokainen tuo mukaan omia juttuja ja tyyliä melo dioihin ja teksteihin”, Miika kertoo. Ensimmäisellä kuuntelukerralla mieleen nousee kotimainen rockyh tye Poets of the Fall. Bändin pojat ovat hetken hämillään vertauksesta, mutta laulaja Rami saa kiinni aja tuksesta. ”Olen aina tykännyt Poets of the Fallin Marko Saareston lau luäänestä ja tyylistä. Hän on niitä harvoja kotimaisia, joka laulaa eng lanniksi. Ehkä siitä on alitajuisesti kin tarttunut jotakin omaan tekemiseen. Lauluani ja ääntäni on joskus verrattu myös alku aikojen HIM:n Ville Valoon”, Rami kertoo. Jonne painottaa, että bändi ei ole kiinnostunut genrerajoista. ”Joissain biiseissä on kuul tavissa Depeche Modea, toisissa 2000-luvun pop-punkkia. Ajatus on, että tehdään mitä halutaan ja toivotaan, että yleisökin tykkää”, Jonne täsmentää. Uutta musiikkia tulossa Night After on nyt hionut keikkasettiä sekä tehnyt uutta musiikkia. Bändi teki muutaman yksityiskeikan kesällä, mutta suurempien areenoiden aika on vasta Keikoillesyksyllä.bändi lähtee, kun on uutta materiaalia ja setti viimeisen päälle kunnossa. Myöhemmin syksyllä on tarkoitus kiertää Oulun lisäksi muual lakin Suomessa. ”Uusi sinkku Misfit julkaistiin keskiviikkona 17. elokuuta. Siitä tehtiin myös musavideo, joka on paras koskaan nollabudjetilla tehty musiikkivideo”, herrat kertovat vaatimattomasti. Albumi julkaistaan lop puvuodesta omakustanteena. Sen kanssa bändi ei kiirehdi, sillä tekemisen taso halutaan pitää korkealla. ”Periaatteessa biisit ovat jo valmiina, mutta haluamme hioa ne viimeisen päälle ennen levyn julkaisua”, Miika kertoo. Night Afteria on rakennettu tiedolla ja taidolla. Mitään ei tehdä puolilla valoilla. Asenne työhön on tinkimätön. Haaveena on nousta huipulle ja jättää taakse arkiset päivätyöt, kuten asiaan kuuluu. ”Meillä on iso yhteinen tavoite, jonka eteen tehdään koko porukan voimin täysillä töitä”. ”Oululaiset kollegat eli Blind Channel, sanoi joskus, että he haluavat olla maailman ykkösbändi. Sitten olemme tyytyväisiä, kun sen edelle pääsem me”, herrat kertovat pieni pilke silmäkulmassa. Hurmoksessa on luvassa tajunnan räjäyttävä keikka Night After esiintyy Hurmos-festeillä yhtenä opiskelijaesiintyjänä. Bän dille on varattu päälavalla aikaa puoli tuntia. Tiiviin setin aikana ei levätä. Bändi soittaa Hurmoksessa vain omia biisejä, ja miehet ovat odottaneet keikkaa kovasti. ”Katsoin viime vuonna keikkoja Hurmoksessa ja totesin, että nyt on siisti meininki – tuolla lavalla haluan olla ensi syksynä. Siitä läh ti kipinä bändihommaan”, Jonne muistelee tyytyväisenä asian toteutuessa. ”Ajankohta keikalle oli nyt hyvä, koska olemme hioneet keikkasettiä ja tulossa on uutta musiikkia”, bändi kertoo yhdellä suulla. Night After lähettää terveiset kaikille Hurmos –festeille tuleville juhli joille: ”Tulkaa tsekkaan Night After. Luvassa on älyttömän hyvä keikka!”•

lähtien.

rumpuja

pitäen

COLUMN | Our columnist Moaadh Benkherouf contemplates the state of immigrants in Finnish job markets.

During one of the courses I took, I remember being just a few points away from the next grade. To help with that, I negotiated with the teacher to do some addition al work to get those points. Some courses offered alternatives for passing them, like writing an as signment or taking an exam. In the case of a student not doing well in an assignment, they can choose to take the exams, and vice versa. Such alternatives can be found listed in the University of Oulu’s Policies for the Recog nition of Learning, for example (Recognition of Learning).

I know many people, myself in cluded, who graduated here, but are unable to secure employment with their Finnish degrees for one reason or another. The most common example of such rea sons is the “insufficient language skills”. As a person who speaks Finnish well enough, I don’t think that’s a good reason.

In English

Pursuing a higher de gree in Fin land is in deed an attractive and promising prospect for foreign talent. Why wouldn’t it be? The Finnish ed ucation system isn’t one of the best for nothing. This plays a ma jor factor leading many students to also consider a career in their respective fields in Finland.

An unforgettable studying experience in Finland, but how useful is it for immigrants seeking a career?

Speaking of personal experi ence, as I have studied both in my home country and in Finland, the difference is quite noticeable. In many countries, the students are forced to memorize a mas sive amount of information, and then take exams based on their ability to recall that information. They could get good grades, but if you ask whether they learned anything, it probably wouldn’t be That’smuch. not the case in Finland. During my studies here, I’ve nev er felt any kind of pressure from teachers. They were always sup portive and flexible. They also made sure to design the assign ments in a way that the student would actually learn from them, rather than rotely memorizing. The exams were never a verba tim copy of what the teachers taught in the classroom. I think their purpose was to ensure that the students were paying atten tion. Even if you failed, you would get a second and third chance to make it right, which kind of takes a load off the students’ mind. I think it is great that the sys tem was designed to give sec ond chances since you can never really know why a student per formed badly in an exam. Anoth er positive aspect is that second chances aren’t just in exams, but in the courses overall.

So, to those of you who are stud ying in Finland at the moment, you’ve come to the right place. However, if you’re seeking a ca reer here after that, I would ad vise you to think again and do your Manyresearch.ofthe foreign students coming to Finland want to stay here and pursue a career. But how useful is it to bring foreign talent here? Foreign employ ment has been promoted widely through frequent career fairs and workshops, but nonetheless, a lot of the talent goes to waste.

A very important question needs to be asked; are international jobseek ers not needed, or not wanted?

We unfortunately have heard of true stories regarding discrimination and injustice experienced by people with not just one, but two or three degrees and a proficiency in many languages, including Finnish. This leads many to believe that the latter is to be true; in ternational job seekers are not want ed. Of course, there are some success stories by people who have made it, but that does not mean that the issue is nonexistent. If highly educated foreigners involun tarily see a need to deliver food and newspapers, rather than working in their respective fields, then there is a major issue. Many individuals, Finn ish people and foreigners alike, have highlighted this issue on a plethora of social media platforms, most notably on the employment-oriented Linke dIn. Hence, the issue’s existence is being acknowledged widely. Howev er, has it been addressed sufficient ly? Has there been extensive efforts to alleviate this issue? We have yet to be proven wrong, but I sure hope we do.

29In many cases, we are rejected for no apparent reason, or are simply “ghosted” by the employers. We never get invited to interviews, and we always get the standard rejection message “Thank you for your appli cation. We have received many great applications, but you were not se lected this time”. Because of that, we lost the motiva tion to seek meaningful careers, and by that I mean careers corresponding to our education and acquired skills through that. We had to settle for menial jobs like cleaning, paper deliv ery, and food delivery, just to live day by day and meet our financial obliga tions. I honestly see no sustainability here in terms of ensuring that these foreign job seekers get to contribute to the Finnish job market in their re spective fields. A master’s thesis written by Anthony-Claret Onwutalobi from Lahti University of Applied Sciences talked specifically about unemployed immi grant graduates from Finnish higher institutions. In his work, he indicat ed that 58% of the participants in his surveys said that they haven’t met their career expectations in Finland. Furthermore, the study showed that 56% disagree on the fact that the job market is welcoming for internation als, and 28% strongly disagree. Onwutalobi also highlighted a very critical point, which was in regards to the factors that helped in securing employment in Finland. A very small percentage were able to land jobs through applying or through career services (7% and 11%, respectively), while a total of 77% got their jobs through networking or personal ref

Employerserence. say they are open to for eign employment, but are they? If a foreign student can’t even land an internship with these employers, or simply an interview, how can they land a job?

• Moaadh is a master’s student in Northern Tourism at the University of Lapland, with a background in Environmental and Civil Engineering”.

Harmful animal breeding primarily refers to domestic pet breeding that leads to characteristics that cause the animal life long suffering. For example, short-muzzled dog breeds’ short snouts cause various health risks for the animal, such as prob lems with breathing, sleeping and regulating body temperature.

The Draft Animal Welfare Bill also obliges dogs and cats to be ID-marked and registered. This change is especially positive for cats, as their societal position as pets is weaker than that of dogs.

31 Science producers IlmiötIn English

DRAFT BILL FAILS TO ADEQUATELY ADDRESS FUR FARMING In her work, sociologist Salla Tuomivaara has focused on the conception of animals in society. According to Tuomivaara, the most glaring shortcoming of the welfare bill is the complete fail ure to restrict or reform fur farming. Fur farming has been a mat ter for debate for a long time - for example, in Finland, a citizens’ initiative with 70 000 signatures was submitted to Parliament in 2013 and ultimately rejected. Finland remains the only Nordic country with no restrictions on fur farming. In the summer of 2022, animal welfare organisations around Europe launched a European citizen’s initiative calling for a ban on fur farming and the importing and trading of furs in the European Union. In sev eral European countries, fur farming has either been banned or severely restricted to the point of total shutdown of operations.

Animals’ consciousness and ability to feel pain are typically emphasised in discussions of animal rights and why they should have rights. For example, the 1800s animal rights movement em phasised the importance of teaching children how to treat ani mals well in order to prevent violent behaviour towards other humans as well. In Finland, among said animal rights movement was Zacharias Topelius who was particularly passionate about the rights of small birds. Although pain and suffering are a part of the lives of all feeling creatures, Tuomivaara notes that we are also social and empathetic at our core: “We share the ability to feel compassion and the desire to help those in need – including other species – with many other ani mals. Although – and because – we know that suffering and pain are a part of everyone’s lives, humans always aim to avoid caus ing unnecessary pain and suffering to others, and to help those in distress.”

A law reform which has been in preparation since the year of 2010 is finally coming to fruition. The reformed Animal Welfare Act will focus on advancing animals’ welfare and respect.

ANIMAL WELFARE ACT TO BE REFORMED

T he Finnish Animal Welfare Act, dating back to 1996, is being reformed. Preparations for the reformed act have been underway since 2010. According to the Cabinet’s legislative plan, the bill will be submitted to Parlia ment at the end of August. The purpose of the act is to advance animal welfare and respect for animals. Animal welfare organ isations are also demanding for the act to recognise the intrin sic value of animals. Recognition of intrinsic value means that animals would be given a moral status - in other words, the law would not treat animals as objects or property.

GLOBAL ISSUES CONTRIBUTE TO CRITICISM OF ANIMAL PRODUCTION Tuomivaara was also involved in the founding of the organisa tion Justice for Animals in the mid 1990s. According to Tuomi vaara, attitudes towards animals and their treatment have changed as a result of the 1970s rising awareness of animal rights. “The change has been enabled by rapidly increasing scientific evidence of animals’ cognitive and social abilities, as well as humanistic research of our relations with other animals. The ani mal rights movement’s revelations and information shared by or ganisations, particularly regarding conditions of livestock, have been received with shock around the world, and the so-called food scandals, animal-sourced pandemics, climate change, spe cies decline, local environmental issues, and health risks found in animal products have contributed to the increasing criticism of animal production and its practices.”

As key changes, the reformed Animal Welfare Act will ban sur gical castration of pigs (ed. note: boars, as in male pigs) and use of new stanchion stables, as well as better allow intervention in harmful animal breeding practices. In Finland, boars are castrated in order to prevent the “boar’s smell” present in pork that some consumers find unpleasant. In nearly all cases, castration is carried out without pain relief. The procedure is painful for the animal.

TEXT Kaisa-Reetta Seppänen TRANSLATION Henna Kaaresto PICTURE Maiju Putkonen

In stanchion stables, cows are confined in stalls with the ability to only lie down or stand. Turning around is not possible. The Animal Welfare Act obliges cows living in stanchion stables to be provided with opportunities to exercise on no fewer than 60 days per year. However, for example during a monitoring round carried out in 2017, it was found that nearly half of all stanchion stables have failed to provide the required amount of exercise.

Short snouts are caused by human’s desire to enhance certain physical traits in a dog, typically for aesthetic reasons. Such a condition is unnatural for an animal.

One of the aims of the Animal Welfare Act is to strengthen the supervision of animal welfare. Animal welfare is defined as an animal’s subjective experience of its psychological and physical wellbeing.InFinland, animal welfare is supervised by animal protection authorities: the Regional State Administrative Agencies’ region al, municipal and supervising veterinarians, the police, health inspectors, slaughterhouses’ inspection veterinarians, and border veterinarians.“Itismore difficult to identify a well animal than an unwell one”, says Tiina Kauppinen from Finnish Centre for Animal Welfare. A well animal gets to satisfy its species-specific basic needs. According to Kauppinen, a well animal is not suffering from conditions or injuries affecting its general wellbeing, and it is not hungry, under- or overweight, or dehydrated. A well animal is well-rested, curious and sociable (ed. note: herd animals), ex ercising, playing and displaying species-typical behaviour. Different measurement protocols have been developed to as sess animals’ welfare. WQ, or Welfare Quality, is a system devel oped by a scientific community to measure and assess animal’s welfare. In the protocol, animal’s welfare assessment is divided into four sections; good living environment, good nutrition, good health and behaviour. The official WQ assessments are carried out by specially trained individuals, but according to Kauppinen the principles of the measurement protocol can be utilised to as sess, for example, your own pet’s welfare.

“QBA is based on a human observing an animal’s emotional state and behaviour with the help of a list of words and expres sions to describe the animal, and choosing the best suited ones. According to research, when carried out correctly QBA correlates well with, for example, physical measurements.”, sums up Kau ppinen.

ASSESSMENT OF ANIMAL’S PSYCHOLOGICAL WELFARE REQUIRES UNDERSTANDING OF ANIMALS’ MENTAL ABILITIES

• ”

In order to secure an animal’s welfare, it is important to be able to identify behaviours motivated by fear, pain and discomfort, but it is not easy, as different animal species and individuals express emotions in different ways. For example, all mammals are able to feel basic emotions, such as fear, aggression, sorrow, nurture, sexual desire, playfulness and joy. Humans’ tendency to project non-existent mental traits onto animals can make it more difficult to understand an animal’s emotional state, leading to weaker wel fare. For example, a dog is not able to feel guilt, as that would require understanding of morals and ability to think reflectively. Whereas, as a social animal, a dog is able to sense a human’s emotional state; a dog does not understand that it was wrong to rip up a rug, but it can be worried as it senses the presence of an irritated human.

ANIMAL WELFARE IS A SUBJECTIVE EXPERIENCE OF ANIMAL’S PSYCHOLOGICAL AND PHYSICAL STATE

ATTITUDES TOWARDS WILD ANIMALS ARE DIFFERENT Tuomivaara’s book Edible Dogs and Sympathetic Pigs details Tuomivaara’s encounters with animals and examines views of an imals in Finland and beyond. For example, while living in Hong Kong, where nearly all animal species are protected, Tuomivaara saw up close how wild animals that had ended up near human set tlements were transferred back into the wild. Her experiences in Hong Kong motivated Tuomivaara to examine attitudes towards wild animals in Finland. “My experiences in Hong Kong made me wonder why animals unusually close to human settlements are killed nearly without fail in the sparsely populated Finland. In the highly populous Hong Kong, disturbances caused by wild animals can be seen as more serious and their encounters with humans as more common than in Finland. In spite of this, the aim was to transfer or lead even the most dangerous animals (wild boars, snakes etc.) away alive.”

The qualitative behaviour assessment method can be utilised to assess animal’s psychological welfare. QBA aims to consider the animal a dynamic whole, a living creature, “behavioural” - so, a subject - instead of something that operates mechanically.

HUMANS’ TENDENCY TO PROJECT NON-EXISTENT MENTAL TRAITS ONTO ANIMALS CAN MAKE IT MORE DIFFICULT TO UNDERSTAND AN ANIMAL’S EMOTIONAL STATE, LEADING TO WEAKER WELFARE.

Moustafa is a Machine Learning thesis worker at No kia and a Computer Science master’s student at the University of Oulu.

33 In English

Research and academic paths are one of the main paths students consider during their career journey. Research requires different skillsets from the ones re quired in the industry despite the fact that many of the revolutionary industry ideas were research proposals at the be Beingginning.a tech student, developing an industrial experience whether through internships, part-time jobs or freelance projects is very im portant to make my CV stand out in such a competitive field. On the other hand, having a strong academic and research base is mandato ry in many tech-related fields such as Artificial Intelligence (AI).

COLUMN | Our columnist Moustafa Khairi encourages students to seekpositions.research

Get that degree, yet also that industrial experience

I developed a huge interest in AI back in 2019 and managed to land a couple of internships and part-time jobs in the field during my bach elor’s degree through which I studied Telecommunications and Elec tronics engineering. Not having an academic or research background in the field made me not completely sure about my career prospects after graduation and that is why I chose to pursue master’s degree in Computer Science majoring in AI at the University of Oulu.

Despite starting my master’s during the pandemic situation, there was a fair good number of research opportunities in different are as and luckily, I managed to land one of them. University labs are equipped with many tools and resources that help students in ex perimenting and proving their hypotheses. Almost all the courses I studied during my degree covered the theoretical aspect in a way that helps students build upon this knowledge, pursue full-time re search positions at the University or even continue the academic study paths and study P.h.Ds.

There are many university degrees in Computer Science with a countless number of specializations related to trending technologies such as AI and data science. Choosing this specific program to apply for was not an easy process. I chose the University of Oulu program based on its ranking in research and academic studies, the program content itself, the feedback I got from other students studying at the university regarding the quality of research and resources available for students, and the professors specialized in AI at the university.

Whether your objective is to pursue pure research positions or, for instance, research and development (R&D) positions in the industry, having an academic background or a higher university degree be come a very important asset in your CV and would definitely give you an edge. The University of Oulu is definitely a good place to con sider in your research and academic studies journey and you will be surprised by the niche specializations and degrees that the university offers!

Generally, there are different openings whether for research projects, thesis positions, or summer internships during the academic year that are open for students to apply for. Other students with interest in specific topics can reach out to pro fessors and discuss potential opportunities despite not having open positions for these specific topics. My research topic was a contin uation of a course project and the goal was to publish our work as we managed to achieve state-of-the-art results but this is not the common case. Most of the time, the research topic is determined be forehand and it can be tweaked during the actual work.

JESSI JOKELAINEN ASUU Oulussa. AMMATILTAAN äidinkielen- ja kirjallisuuden opettaja, kunnallispoliitiikko ja somevaikuttaja VASEMMISTON valtuustoryhmän jäsen Oulussa ja kaupunkihallituksen jäsen, Oulun vasemmistoliiton valtuustoryhmän varapuheenjohtaja HARRASTAA lukemista, kirjoittamista ja käsitöitä. ” Ei ole sääntöjä sille, miltä opettajan pitäisi näyttää” Oulun yliopiston alumni Jessi Jokelainen on opettaja, somevaikuttaja ja aktiivinen kunnallispoliitikko. Hänelle on tärkeää saada oma ääni kuuluviin – tittelistä huolimatta. Jessi Jokelaisesta piti tulla alunperin kuvataiteilija. Vaikka omia näyttelyjäkin oli jo takana ja kaikki oli suunniteltu valmiiksi, se ei riittänyt kouluun pääse miseen ensimmäisellä kerralla. Jokelainen päätyikin Oulun yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustieteitä. Tosin pääaine vaihtui nopeasti suomen kieleen. ”Suo men kielessä viehätti loogisuus – sehän on ikään kuin kielten matikkaa“, Jokelainen toteaa. Oli kiinnostava löytää tällainen matemaattis-looginen puoli itsestä.“ Opettajan sijaisuuksia Jokelainen pääsi tekemään jo opintojensa maisterivaiheessa. Samoihin aikoihin hän alkoi julkaisemaan Instagram-tilillään stooreja suomen kielestä ja kielenhuollosta. Aikaansaava Jo kelainen ryhtyi kirjoittamaan myös Kalevalle poliit tis-yhteiskunnallista blogia. Tie on sittemmin auen nut myös konkreettiseen poliittiseen vaikuttamiseen. Jokelainen seuraa mielenkiinnolla, on flippaus. Tek niikan idea on, että opiskelijat opiskelevat opetelta vat aihealueet itsenäisesti. Opettajan rooli on antaa neuvoja oppimisprosessin aikana. “Inspiroidun myös oppilaista. Opettajana minun ei ole tarkoituskaan olla jatkuvasti auktoriteetti, vaan opin itse välillä itse op pilailta.” ”INHOTTAA SE, ETTÄ TIETYILLE TITTELEILLE ON TIETYT ODOTUKSET“ Monessa eri ammatissa toimiessaan Jokelainen on huomannut, miten paljon ulkopuolelta tulevia rajoi tuksia tiettyihin ammattinimikkeisiin vielä liittyy. So mevaikuttajana Jokelainen saa herkästi palautetta sii tä, mitä opettajana tai poliitikkona voi somessa sanoa. ”Opettajaan ja poliitikkoon kohdistuu vähän sa mankaltaisia odotuksia“, Jokelainen pohtii. ”Mo lemmat ovat yleensä korkeasti koulutettuja ihmisiä, joita koskevat tietyt käyttäytymisnormit sekä vastuut ja velvollisuudet.“Ja juuri näitä käyttäytymisnormeja Jokelainen ei jaksaisi yhtään enempää. Hänen mu kaansa nykypäivänäkin ihmisillä on vielä hyvin kan gistuneita käsityksiä siitä, mitä tietyssä roolissa oleva ihminen voi sanoa tai tehdä. ”Miksi minun pitäisi nostaa itseni normaalin ihmi syyden yläpuolelle, koska minulla on titteli? En voi sanoa netissä, että ”kakka“, koska on olen poliitikko. Miksi en voi?“ Jokelainen haastaa. Jokelainen toivoisi, että tulevaisuudessa opettajan kin rooli olisi vapaampi ja että tulevat opettajat voisi vat tulla kouluun sellaisina kuin ovat. Tähän vaikuttaa kuitenkin olevan vielä matkaa. Jo kelainen on esimerkiksi huomannut, että sosiaalisessa mediassa nuoret opettajat ovat hyvin epävarmoja sii tä, miten opettaja voi pukeutua. ”Jodelissa kysytään, että voinko laittaa hupparin töihin“, Jokelainen kertoo. ”Itsekritiikki on järkyttä vää.“Jokelainen kannustaakin tulevia opettajia siihen, että he eivät ottaisi itseään tai omaa ammattikuntaan sa liian vakavasti. ”Ei ole olemassa sääntöjä siitä, miltä opettajan pitäisi näyttää. Maailmassa on mo nenlaisia ihmisiä – miksi ei voisi olla myös monen laisia opettajia?“

34 Alumnilta oppia TEKSTI Frida Ahonen KUVA Janica Karasti

35 HUOLI TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN TEKSTITAIDOISTA Jokelainen on huomannut, että yläasteikäiset eivät usein ymmärrä sitä, miksi heidän täytyy opiskella äidinkieltään. “Yleensä tyypillinen reaktio on, että oppilaat osaavat jo lukea suomen kieltä. Oppilaat eivät ymmärrä, mihin äi dinkielen tunteja tarvitaan.”Äidinkielen osaamisen tärkeyteen havahdutaan usein vastaJokelainenaikuisiällä.painottaa oppilailleen, että lukutaito ei ole pelkästään mekaanista lukutaitoa. Tärkeää on esimerkiksi erilaisten asiayhteyksien ja tekstin vivahteiden ymmärtä minen sekä kyky tuottaa tilanteeseen sopivaa tekstiä. Pohjimmainen ongelma on mediassa paljon esillä ollut nuorten lukemisen väheneminen. “Ei voi tietää, miten tuotetaan hyvää tekstiä, jos ei ole nähnyt hyvää tekstiä”. Siitä, miten nuoret kieltä eri konteksteissa käyttävät tai mitä he lukevat, Jokelainen ei ole huolissaan. “Kie len muutosta ei voi estää, mutta se, miten saamme ylläpi dettyä kommunikaatiota yhteiskunnassa, on äärimmäisen tärkeää.” ÄIKKÄLIVE: KIELIOPPIA KAIKILLE Tulevaisuudessa tarvitaankin uusia tapoja lukemisen ja kirjoittamisen opettamiseen. Yksi keino voisi olla suo men kielen kieliohjeiden popularisointi sosiaalisessa me diassa.Tähän pyrki Jokelaisen muutama vuosi sitten Instagram-tilillään järjestämä 10 viikon Äikkälive. Viikoit taisissa livelähetyksissä käytiin suomen kielen kielioppi helposti ymmärrettävällä tavalla läpi. “Ihmiset ehkä mieltävät virallisten kanavien, kuten Koti maisten kielten keskuksen, sivut liian vaikeatajuisiksi. On helpompi lähestyä ihmistä, joka on popularisoinut kieli opin helposti ymmärrettävään muotoon.”Äikkäliven suosion innoittama Jokelainen haluaisi jat kaa suomen kielioppisääntöjen popularisointia sosiaali sessa mediassa myös tulevaisuudessa. Tosin hän ei ole ai van varma, kauanko jatkaa opetusalalla. “Politiikka ehkä lähtee lopulta vetämään.” • Mikä? Oulun yliopiston monialainen opiskelijalähettilästiimi, joka auttaa lukiolaisia löytämään oman alansa: kouluvierailut, tapahtumat, somehommat. Kenelle? Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, jotka haluavat esitellä omaa alaansa ja kertoa opiskelijatarinaansa eri kana vissa. Vierailuihin voi osallistua itselle sopivina ajankohtina. Mitä saan? Esiintymis-, myynti- ja tiimityökokemusta ja verkostoidut muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Tehtävistä maksetaan palkkio. Lue lisää ja hae Hakuwww.oulu.fi/oulukaveriksimukaan:onkäynnissä6.9.2022 asti. Hae Oulukaveriksi lukuvuodeksi 2022–2023 6.9.2022 mennessä unioulu www.oulu.fi ” Kielen muutosta ei voi estää, mutta se, miten kommunikaatiotaylläpidettyäsaammeyhteiskunnassa,onäärimmäisentärkeää.

36 Hyvinvointituutorointi on kaikille Oulun Yliopiston opiskelijoille avointa vertaisohjausta, jossa voi kokeilla erilaista liikuntaa, tietojen ja taitojen opettelua ja kulttuuria. Ihan mitä opiskelijat haluavat Hyvinvointituutorointitehdä! Mitä täällä nyt tekisi? Uusi Oulussa? Liity hyvinvointituutoroinnin toimintaan mukaan! tehdä.voisJotain Wellbeing tutoring is peer tutoring where students guide and help each other. It’s open for all students of University of Oulu. In wellbeing tutoring, students can do sports, enjoy culture or learn new skills. Anything the students want! Wellbeing tutoring What can you do here? Are you new in Oulu? Join in the wellbeing tutoring! thing.sometoTimedoFollow us for more @hyvinvointihanke

Oulun ylioppilaslehti 3/2022

Articles inside

Alumnilta oppia

In English

Ajankohtaista

Päähenkilö

In English

In English: Animal welfare act to be reformed

Eläinsuojelulaista eläinten hyvinvointilaki

Kestävä tulevaisuus: luopumalla vai siirtymällä?

Kulttuuria kampuksella

Unelmien lasikatto