Noin 27 tuntia

TEKSTI O lli Laitinen KUVITUS M aiju Putkonen

Oulun yliopistossa on alkanut auditointivuosi. Se tarkoittaa yliopiston toimintojen kriittistä tarkastelua. OYY on valmistautunut auditointiin toteuttamalla opiskelijakyselyn, jossa kerättiin opiskelijoiden ajatuksia koulutuksen laatuun liittyen. Kyselyn mukaan opiskelijat kokivat merkittäviä eroja kurssien suorittamiseen liittyen. Oulun ylioppilaslehti toteutti oman kyselynsä aiheesta. Tässä jutussa viiden eri alan opiskelijat kertovat oman alansa helpoimmat ja vaikeimmat kurssit.

Auditointi ohjaa uudistumista

Oulun yliopiston laatujärjestelmää auditoidaan vuoden 2023 ajan. Auditointi tarkoittaa korkeakoulun toiminnan ja laadun ulkoista, riippumatonta arviointia. Sen tavoitteena on varmistaa, että yliopistolla on käytössään toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukeva järjestelmä. Laissa vaaditusta arvioinnista vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Edellinen Oulun yliopiston auditointi toteutettiin vuonna 2017. Suomalaisten korkeakoulujen auditointimalli on sen jälkeen uudistunut. Nykyisessä auditointimallissa korostuu koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä opiskelijakeskeisyys.

Osana auditoinnin valmistelua Oulun yliopiston ylioppilaskunta keräsi opiskelijoiden ajatuksia liittyen koulutuksen sekä muun toiminnan laatuun Oulun yliopistolla. Kyselyyn vastasi 104 opiskelijaa. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoitti “täysin eri mieltä” ja 10 “täysin samaa mieltä”. Opiskelijakyselyn tulosten mukaan opetuksen laatua pidetään opiskelijoiden keskuudessa kohtuullisen hyvänä. Oulun yliopistossa tarjotun koulutuksen koetaan antavan opiskelijalle riittäviä taitoja ja valmiuksia työelämään.

Negatiivista palautetta kyselyssä annettiin kurssien suoritustapoja ja kurssitöitä koskevalle viestinnälle. Tiedekuntien ja oppiaineiden välillä tunnistettiin merkittäviä eroja läsnäolopakkoihin ja suoritustapoihin liittyen. Opiskelijat jakoivat näkemyksen siitä, että koronapandemia on vaikuttanut opetuksen tilanteeseen. Pandemian myötä opiskelijat kokivat kuitenkin epävarmuutta siitä, millaista linjaa tiedekunnissa tullaan noudattamaan nyt ja tulevaisuudessa.

Kyselyn tulosten johtopäätöksissä todetaan, että opiskelijoiden tarpeet ja elämäntilanteet ovat viime vuosina monipuolistuneet merkittävästi. Muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata joustavalla ja henkilökohtaisella lähestymistavalla yksittäisiä opiskelijoita kohtaan.

Helpolla maaliin

KASVATUSTIETEET : Äidinkieli ja kirjallisuus 2: Sanataide ja draama, 5 op.

“Vaadittiin viitseliäisyyttä tunneilla, mutta ei teoriaosaamista kuten lukemista tai tekstin tuottamista.“

Tämä viiden opintopisteen kurssi on suunniteltu toisen vuoden luokanopettajaopiskelijoille. Kurssin suorittanut opiskelija osaa muun muassa analysoida lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja käyttää sanataidetta osana ilmiölähtöistä opetusta. Ehkä kurssin vaatimustasoa olisi syytä kiristää, onhan lasten lukutaito viime vuosina heikentynyt huomattavasti. Vielä tärkeämpää tietysti olisi huolehtia asiallisesta ryhmäkoosta sekä riittävistä opetuksen resursseista.

TERVEYSTIETEE T: Academic English, 3 op.

“Kurssin suurin tehtävä oli istua luennolla ja tehdä esitelmä englanniksi valitsemastaan aiheesta, vaikka koirista.”

Kolmen nopan hyväksytty/hylätty-arvioinnilla varustettu akateemisen englannin kurssi ei juurikaan haasta opiskelijaa. Ei siis liene sattumaa, että se onkin ajoitettu ensimmäisen opiskeluvuoden ensimmäiseen periodiin. Englantia, tai edes finglishiä puhuvalle opiskelijalle kurssi ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia.

MAANTIEDE: Matkailumaantieteen johdantokurssi, 5 op.

“Helpot nopat talteen”

Johdantokurssi, tuo kursseista parhain. Kuudentoista tunnin verran luentoja, ja sen jälkeen aineistotentti tai oppimistehtävät. Hankala tätä kurssia on ainakaan reputtaa.

TIEDEVIESTINTÄ: Tiedonhankinta ja tieteellinen viestintä, 5 op.

“On jo aika paljon kokemusta akateemisesta tiedonhausta ja luotettavuuden arvioinnista, joten kurssi ei tarjonnut juurikaan uusia haasteita.”

Tiedeviestinnän opintoja tarjotaan vain tiedeviestinnän maisteriohjelmassa, joten useat opiskelijat ovat ainakin yksinkertaisia maistereita entuudestaan. Näihin lähtökohtiin peilaten tiedonhaun kurssi on helppo nakki, varsinkin kun kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty-periaatteella.

KAUPPATIETEET: Service Design, 6 op.

“Kurssi oli mielenkiintoinen, mutta ei antanut juurikaan teoriapuolen tietoa.”

Markkinoinnin maisteriopiskelijoille suunnattu projektikurssi koostuu pääasiassa yhden laajan ryhmäprojektin käytännön toteutuksesta ja lyhyestä raportoinnista. Onkohan yksikään ryhmä todella käyttänyt opinto-oppaassa ilmoitettua 120 tuntia projektiinsa?

Näillä

KASVATUSTIETEET : Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskurssi, 5 op.

“Kurssin tehtävät on vaikeita”

Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskurssi on toisen vuoden opiskelijoille suunnattu kurssi, joka sisältää kiperiä tehtäviä ja laskuja. Huhupuheen mukaan opiskelijat usein turvautuvatkin jo kurssin suorittaneisiin konkareihin valmiiden vastausten toivossa.

TERVEYSTIETEE T: Basics in eHealth, 5 op.

“Paljon aikataulutettuja, arvioitavia tehtäviä, laajoja kokonaisuuksia ja tietoteknistä sanastoa, johon ei osannut varautua. Tenttejä useita, joissa kysyttiin nippelitietoa.”

Terveystieteiden opiskelijoiden FutureDigiHealth-sivuainekokonaisuuteen kuuluva viiden nopan kurssi on työläs ja haastava. Kurssin läpäistäkseen opiskelijan täytyy muun muassa osata kuvata keskeiset tieto- ja viestintäteknologian termit ja ratkaisut terveydenhuollossa ja osata nimetä niitä vastaavat sovellukset terveydenhuollon palveluissa. Apotti apotti, sen kyllä oppii…

MAANTIEDE: Johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen, 5 op.

“Monille fukseille aika kylmää kyytiä.”

Geomorfologia, klimatologia, hydrogeografia ja biogeografia – ja niitä vastaavat kohteet: geosfääri, atmosfääri, hydrosfääri ja biosfääri. Noin kuukauden mittainen intensiivikurssi vie mehut ja sekoittaa pään. Neljäkymmentätuntia harjoituksia, kaksi tenttiä ja kirsikkana kakun päällä noin 15 sivun mittainen loppuraportti.

TIEDEVIESTINTÄ: TV-työn työpaja, 5 op.

Huh ja hoh!

“Paljon uutta sisältöä niin asiapuolelta kuin teknisissäkin taidoissa ja lisäksi pitää vielä soveltaa osaamistaan tuottamalla työnäyte.”

Kurssin osaamistavoitteet ovat tiiviit, vain kahden virkkeen mittaiset. Televisiotekniikan ja -ilmaisun perusteet ja ominaispiirteet, sekä ajankohtaisjutun käsikirjoittaminen. Käytännön toteutus on sen sijaan eri luokkaa. Minidokumentin käsikirjoittaminen, kuvaaminen sekä editointi voi tuottaa opiskelijalle ongelmia, varsinkin jos vastaavasta mediatyöstä ei ole aiempaa kokemusta.

KAUPPATIETEET: Sustainable Marketing Management, 6 op.

“Kurssin viikoittainen työmäärä oli huomattava.”

Tavalliset luentopäiväkirjat kalpenevat tämän kurssin arviointikriteerien rinnalla: jokaiselta luentokerralta piti palauttaa sivun mittainen, arvioitava reflektiopaperi. Kurssilla pureudutaan keskeisiin kestävän markkinoinnin malleihin ja teorioihin. Reflektiopapereiden ja luennoille osallistumisen lisäksi kurssiin sisältyy kaksi laajaa ryhmäprojektia.

Opintopistejärjestelmä päivityksen tarpeessa

Opintopistejärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2005, kun EU halusi yhtenäistää Euroopan eri maiden korkeakoulujärjestelmiä. Yhtenäistämisen myötä valtaosalle Euroopan maista onkin vakiintunut kolmitasoinen korkeakoulujärjestelmä, joka jakautuu kandidaatintutkintoon, maisteritutkintoon sekä tohtoritutkintoon. Yhtenäistetty opintopistejärjestelmä on helpottanut eri maissa suoritettujen opintojen tunnustamista sekä opiskelijoiden liikkuvuutta.

Opintopistejärjestelmää ei kuitenkaan ole suunniteltu huomioimaan eri tieteenalojen, opetussisältöjen tai opiskelijoiden yksilöllisyyttä. Opiskelijoiden yksilöllisyyden tunnistaminen ja sen vaaliminen on koulutuksesta puhuttaessa yhä useammin esille nouseva teema. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2017 käynnistämässä Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyössä toivotaan Suomen erottuvan maana, joka korostaa opetuksessa ja oppimisessa erilaisten oppijoiden mahdollisuuksia koko koulutuspolun ajan.

OYY:n toteuttamassa kyselyssä opiskelijoita hiersi opintopisteisiin liittyvät asiat. Kurssien työmäärän koettiin vastaavan siitä saatavia opintopisteitä vain kohtuullisesti. Opintopistemäärältään yhtä laajojen kurssien työmäärää ei koettu samanlaiseksi keskenään.

Oulun ylioppilaslehti toteutti oman opintopiste-aiheisen kyselyn. Kysyimme viiden eri alan opiskelijalta kokemuksia helpoimmista ja vaikeimmista kursseista. Vastaukset osoittavat, että viisi opintopistettä saattaa vaatia mitä tahansa kahden tunnin aineistotentistä kuukauden intensiivikurssiin. Jos Suomen korkeakouluja halutaan viedä opiskelijalähtöisempään suuntaan, opintopistejärjestelmää on mietittävä uusiksi. Muutos voi lähteä pienestäkin. Alkuun jokaisen kurssin kuvaukseen voisi lisätä pienen asteriskin perään: työmäärät ovat arvioita, ja yksittäisten opiskelijoiden työmäärät vaihtelevat

Oletko samaa mieltä helpoimmista ja vaikeimmista nopista? Kommentoi oma näkemyksesi Oulun ylioppilaslehden Instagramissa

@oulun_ylioppilaslehti!

Keskustelu jatkuu

somen puolella!