TEKSTI: PIrJO KOPONEN KuvAT: LEENA KOISTINEN, PIxAbAy.cOM
Yhdistysaktiivit kantavat kortensa yhteiseen kekoon
Eloa, iloa ja aatetta Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen aatteen vuoksi. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä on 135 000 yhdistystä, joista noin 80 000 toimii aktiivisesti. Rekisteröinti tekee yhdistyksestä itsenäisen oikeushenkilön, ja se saa oikeuskelpoisuuden. Suomessa yhdistys voi toimia myös ilman rekisteröitymistä.
Y
hdistys perustetaan aina jonkin asian ympärille. Jos et löydä olemassa olevista yhdistyksistä sopivaa, voit perustaa itse uuden yhdistyksen. Tarvitaan kolme henkilöä, toiminnan tarkoitus ja vastuuhenkilöt. Yhdistyksen rekisteröiminen kestää muutaman kuukauden, mutta rekisteröimättömyys ei estä yhdistystä toimimasta ja vaikuttamasta.
Yhdistyksiä kaikilla elämänalueilla Suomessa yhdistyksissä on nelisen miljoonaa jäsentä. On tavallista, että
sama henkilö kuuluu useampaan yhdistykseen ja yhdistysten jäsenyyksien yhteismääräksi onkin arvioitu 15 miljoonaa! Yhdistystoiminnan kautta suomalaiset osallistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen, luonnonsuojelun, liikunnan ja kulttuurin harjoittamiseen ja tukemiseen, poliittiseen toimintaan sekä työsuhteiden sekä yritystoiminnan edunvalvontaan. Yhdistyksessä toimiminen valmentaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Näin yhdistystoimijoille karttuu kokemusta ja rohkeutta tarttua asioihin ja viedä niitä eteenpäin.
Osallistu, vaikuta, opi ja verkostoidu Yhdistystoiminnan kautta voit osallistua, vaikuttaa, verkostoitua sekä saada uusia ystäviä ja tuttavia. Osallistumisesta ja vaikuttamisesta on monia hyötyjä. Yhdistyksen jäsenenä pääsee muuttamaan ja kehittämään asioita ja samalla pääsee osaksi ympäröivää yhteisöä. Omien mielipiteiden ja ajatusten esille tuominen, uusien ihmisten tapaaminen, uuden oppiminen, muiden auttaminen ja tuen saaminen muilta ovat myös hyötyjä, joita yhdistystoiminta jäsenilleen tuottaa. Luottamustehtävän hoitaminen antaa näköalapaikan ja luo verkostoitumismahdollisuuksia. Luottamustehtävä tuo vastuuta, mutta samalla se antaa enemmän kuin ottaa. Luottamustehtävä on myös oppimiskokemus, se laajentaa elämänpiiriä ja kokemuksia sekä antaa eväitä muiden tehtävien hoitamiseen.
Jäsenet ovat mielellään mukana yhdistyksessä, kun sen tarkoitus ja toiminta ovat heille sopivia. On tärkeää tehdä sitä, mitä jäsenet haluavat. Jäseniltä odotetaan toimintaan uusia ideoita ja omia ajatuksia. Kuvassa kuopiolaiset tutustuvat golfin saloihin Tarina Golfin kentällä.
18
Yhdistyksen jäseneksi liitytään, kun halutaan toimia tärkeäksi koetun asian eteen tai halutaan saada uutta tietoa. Usein voi olla myös halu tukea yhdistyksen toimintaa, vaikkei haluaisikaan olla aktiivinen jäsen. Tarvitaan vain mielenkiintoa, paneutumista ja sitoutumista asiaan ja tehtäviin. Luottamustehtävien hoitaminen ei yleensä edellytä erityistaitoja, sillä työ opettaa tekijäänsä. Toki kannattaa pohtia etukäteen, miten paljon aikaa tehtävän hoitaminen vaatii ja pystyykö sitoutumaan ja hoitamaan tehtävän tuomat toimet. Yhdistyksen hallitus kantaa yhdessä vastuun yhdistyksen asioiden hoidosta, ja hallituksen on nautittava jäsenten luottamusta. Hallituksen jäsenet eivät pääsääntöisesti vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista.
Luottamustehtävän hoitamisessa kokouskäytäntöjen tuntemus on tärkeää. Tarkkuus ja huolellisuus pöytäkirjoissa ja kirjanpidossa ovat todiste asioiden vastuullisesta hoitamisesta.
Jäsenyys on tahdon ilmaisu Jäseneksi liitytään, kun halutaan toimia tärkeäksi koetun asian eteen tai halutaan saada uutta tietoa. Usein voi olla myös halu tukea yhdistyksen toimintaa, vaikkei haluaisikaan olla aktiivinen jäsen. Jäsenyydellä on merkitystä yhdistykselle. Yksittäisen henkilön jäsenyys on aina tahdon ilmaus siitä, että yhdistyksen ajama asia on tärkeä. Järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat tekijöitä ja toimijoita tilaisuuksien järjestämiseen, toiminnan organisoimiseen tai vaikkapa harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen. Vapaaehtoistyöllä onkin Suomessa vahva perinne. Noin miljoona suomalaista tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä antaen omaa osaamista tai työpanosta ilmaiseksi jonkin asian hyväksi. Satunnaisia vapaaehtoistyöntekijöitä on vähintään toinen miljoona.
19
Yhdistyksen tulee näkyä Jotta yhdistys tai järjestö voi vaikuttaa paikallisesti tai valtakunnallisesti, sen on tehtävä itsensä näkyväksi. Jos yhdistystä ei tunneta tai sen olemassaolo ei ole edes tiedossa, potentiaaliset jäsenet eivät löydä yhdistystä eivätkä osaa liittyä jäseneksi. Jos yhdistys on tuntematon, ei viestiä oteta huomioon. Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen ovat hyvä tapa päästä vaikuttamistyön alkuun. Yhdistys saa tietoa ja oppia vaikuttamistyöstä ja yhteistyöllä yhdistykset voivat painottaa ajamansa asian tärkeyttä. Verkostoituminen antaa voimaa ja tekee yhdistystä tunnetuksi erilaisten ihmisten ja tahojen keskuudessa. Monet järjestöt ovatkin mukana eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa verkostoissa.