Secretarius 2 2015 by taitto.secretarius

2/2015

Ajelehditko vai ohjaatko? Työnhakijan tärkeimmät valttikortit

Sihteeriyhdistyksen ammattilehti

Olin kuin musta mekko yhden pyykkipojan varassa

www.sihteeriyhdistys.fi

YRITYSLIPUILLA

Yrjö Norta: SF-Paraati 1940 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

pääkirjoitus

huippuelokuviin

Kun annat vähän, saat yllättävän paljon

Anna lahjaksi tavaran sijaan elämys 5 2 . V U O S I K E RTA

Saat lippuihin haluamasi tervehdysviestin, kolmelle riville mahtuu kullekin 40 merkkiä. Yritysliput ovat voimassa 12 kk.

2/2015 Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taittaja

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

Finnkino Oy I puh. 09-1311 9205 yritysmyynti@finnkino.fi I finnkino.fi/yritysmyynti

Toimittajat

Anna Ääri Pirjo Koponen Päivi Kuokkanen Sari Alismaa

Maria Nyblom erään yhteisen junamatkamme aikana.

Kokousmatkat pääkaupunkiin ja takaisin Keski-Pohjanmaalle vievät kaikkinen-

8.6.2015

Päätoimittaja

ämä erittäin osuvat sanat totesi Sihteeriyhdistyksen hallituksen jäsen

044 369 7810

sa yli yhdeksän tuntia. Ehdimme aina hyvin jutella kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, puhettahan meillä todella riittää. Meillä molemmilla on työuraa takana jo kolme vuosikymmentä, yhdistystoimintaa eri muodoissa sitäkin enemmän. Tässä lehdessä maamme yhdistystoiminnasta kertovasta jutustakin (s. 18) ilmenee, että sama henkilö kuuluu yleensä useampaan yhdistykseen. Pikainen laskutoimitus omalta kohdaltani antoi seuraavanlaiset tulokset: olen ollut jäsenenä kuudessa eri yhdistyksessä, tällä hetkellä kuulun neljään ja yhdistystoimintavuosia on kerääntynyt jo peräti 62 vuotta. Joku juttuhan siinä täytyy olla taustalla, että a) liittyy jäseneksi yhdistykseen

050 466 1108

ja b) pysyy jäsenenä. Itse koen parhaana antina sen mahtavan verkoston, joka jäsenyyden myötä on helposti saavutettavissa. Olen solminut yhdistystoiminnan kautta ihania ystävyyssuhteita ja todennut moneen kertaan, kuinka hyviä tyyp-

040 094 9878

pejä porukasta aina löytyykään. Ja näitä hyviä tyyppejä löytyy muuten yllättävän laajasta ikäskaalasta.

050 583 3365 040 571 4391 040 844 0890 044 349 9497

Tärkeäksi koen myös sen, että halutessaan pääsee helposti mukaan yhdistyksen hallituksen toimintaan ja sitä kautta myötävaikuttamaan moniin asioihin ja päätöksiin. Luottamustehtävät ovat mukava lisä omaan ansioluetteloon ollen samalla oivallinen ”oppikoulu” monessakin mielessä. Itse koen saaneeni hurjasti

Secretarius-yhdyshenkilöt

Tallinn City Tourist Office & Convention Bureau

Free professional assistance

• promotes Tallinn as an international meeting place and incentive destination • provides free objective information on top conference facilities, hotels and services

• gives free neutral advice on Tallinn´s incentive programs • assists in site-inspections, fAM-tours

• helps to get in touch with relevant local contacts

convention@tallinnlv.ee www.visittallinn.ee/convention

Anna Ääri Anita Rummukainen Anne Juvonen Ida Bruins Slot Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Minna Kronberg Päivi Anttila Sari Kiiskinen

Mediamyynti

Marjo Keskikastari marjo@keskikastari.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

050 583 3365 050 312 7450 050 555 2320 050 348 6016 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 594 5188 040 703 0835 040 487 6067

040 772 8828

kaikkien mielestä sitä parasta ratkaisua, mutta sopivankin ratkaisun löytyminen usein riittää. Toiminta hyväntekeväisyysyhdistyksissä on oma lukunsa – autat avun tarvitsijoita saaden itsekin hyvän mielen. Jäsenyys Sihteeriyhdistyksessä on mielestäni hyvän tekemistä itselle. Se parituntinen kerran kuussa, jonka vietät yhdistyksen tapaamisissa tai esimerkiksi viikonlopun pidemmät matkat antavat itselle mahdollisuuden rentoutua ja unohtaa hetkeksi normaalit työ- ja kotikiireet. Siis mahdollisuuden viettää hyvin ansaittua laatuaikaa oman itsesi ja samanhenkisen seuran parissa. Kaikki, ja erityisesti ruuhkavuosiaan elävät naiset, tarvitse-

040 094 9878

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

Painopaikka

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2015: www.sihteeriyhdistys.fi Seuraava lehti ilmestyy 5.10.2015

esiintymisvarmuutta ja olen oppinut ymmärtämään, että aina ei saada aikaan

vat sitä jaksaakseen arjen pyörityksen. Antamalla vähän - jäsenmaksun ja hiukan aikaasi - saat yllättävän paljon. Muistathan vain osallistua ja hyödyntää kaiken sen, mitä yhdistyksemme tarjoaa sinulle. Nautitaan nyt kesän ihanuuksista ja ollaan innolla mukana taas syksyn tapahtumissa, joita jaostot meille jäsenille järjestävät. On ilo toimia yhdessä! Anne Brandt Sihteeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Hotellivaraukset yrityksille

Tässä numerossa: Yhdistyksestä voimaa

Helppo käyttää Tukee matkustuskäytäntöjen noudattamista

Pitää kustannukset hallinnassa Lue lisää: www.hotelzon.com/ﬁ

hotelzon.com on ainutlaatuinen ratkaisu yritysten hotellivarauksiin. Varattavana on yli 250 000 hotellia ympäri maailman, yrityksen omat matkustuskäytännöt ja vapaus muodostaa kuluraportteja milloin tahansa.

Opas muuntuu vaikka amerikanleskeksi

Olin kuin musta mekko yhden pyykkipojan varassa

10 Gallupvastauksia Linnoitustie 4 A, 02600 Espoo

19 12

info@hotelzon.com

Koulutuksen laajuus on 9 opintopistettä. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 10, ja ne toteutetaan kahden päivän jaksoissa Tampereen yliopiston tiloissa.

JOHDON ASSISTENTTI 2015 ”Olen saanut vahvistusta rooliini johdon assistenttina.” ”Koulutus oli hyvä ja silmiä avaava. Mikä upea verkostoitumistapahtuma myös.”

18 Eloa, iloa ja aatetta

22 22

20 Yhdistysjäsenyys luo kollegaverkostoja 22 Työmyyrän perikuva 24 Secretarius-lehti kulkee kädestä käteen 27 Yhdistykselle toivotaan lisää näkyvyyttä 28 Tällainen on työpäiväni ja puvustoni:

Johdon assistentti -koulutus alkaa elokuussa 2015. Kysy mahdollisia vapaita paikkoja: Aino-Maija Ahola aino-maija.ahola@uta.ﬁ 050 596 7512 www.uta.ﬁ/jkk/synergos

14 Konkari arvostaa saamiaan kontakteja 16 Työnhakijan tärkeimmät valttikortit

Johdon assistentti -koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille sekä muille vaativissa sihteerin tehtävissä toimiville. Koulutusohjelma antaa välineitä vastata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen.

12 Aurinko, aurinko iholle paistaa, hyvä on auringon haittoja laistaa

klovnitohtorit niittyräpälö ja vipittäjä

28 Kansi: Riikka Kontio Kuva: Henri Luoma

30 Tarmonpesä minna 31 Juttupalautteet 33 Gallupvastauksia 34 Kiva kokouspaikka: Harmoonissa kohtaavat historia ja nykyaika 36 S2015-seminaarikooste 39 50 vuotta sitten kirjoitettua 40 Suomella on paljon opittavaa verkkokaupasta 42 Ajelehditko vai ohjaatko? 44 Uutisia 45 Matka eteläkarjalaiseen ystävyyteen 46 Tirkistys Seinäjoen asuntomessuille 46 Porilaiset poreammeessa 47 Jaostojen hallitusjäsenet 47 Jäsenyydet

TEKSTI JA KuvA: MArJA KONSTI

Opas muuntuu vaikka

amerikanleskeksi

Suomen Opasliitto ry valvoo matkailuoppaiden koulutusta. Auktorisoituja matkailuoppaita on Suomessa noin 1 750. Yksi heistä on kouvolalainen Tiina Laine, joka on ollut oppaana parikymmentä vuotta.

museossa ja Kouvolankylän väki. Aikamatkalla kerromme monia mielenkiintoisia ja hauskoja tarinoita, Tiina sanoo.

iina Laine toimii oppaana koko Kouvolan alueella, mutta pääsääntöisesti sektorilla keskusta – Kuusankoski. ––On ollut ilo kohdata matkailijoita ja paikallisia ihmisiä, kertoa heille kotikaupungistani ja alueen tarjonnasta, Tiina kertoo. Kouvolan matkailuoppaat järjestävät opastettuja kaupunki- ja teemakierroksia. Kierros voi kestää tunnista kokonaiseen päivään, ja se kuljetaan joko jalan tai bussilla. Teemoina voivat olla esimerkiksi Alvar Aalto, urheilukohteet, kirkot, ruokakulttuuri tai kartanot. Kouvolassa järjestettiin reilu viisi vuotta sitten edellinen opaskoulutus ja silloin alueelle valmistui 33 matkailuopasta. Kaikki auktorisoidut matkailuoppaat antavat opastusnäytteet viiden vuoden välein, liikkuvassa linja-autossa. Sillä varmistetaan kyky opastaa. ––Meillä on yhdistyksessä tuo opastusnäytteenanto tänä syksyä. Kouvolan opasyhdistyksessä on lähes 40 auktorisoitua matkailuopasta. Yhdistykseen kuuluu lisäksi kannatusjäseniä, jotka ovat aikaisemmin toimineet aktiivisesti oppaina.

Paljon muistettavaa Tiina tunnustaa, että jännitys on tuttu tunne, se ei kuitenkaan haittaa. Opastus on aina haaste. Muistettavia asioita on paljon, kuten vuosiluvut ja muut yksityiskohdat. ––Jokainen opastus on jännittävä kokonaisuus. Aina minua on jännittänyt ja varmasti tulee jännittämään. On kuitenkin ilo kohdata opastettavia, kuulla heidän suhteestaan Kouvolaan ja esitellä heille paikkakuntaamme ja sen erityispiirteitä, Tiina kuvailee. ––Asiat on tietysti opeteltava hyvin. On myös löydettävä oma tapansa kertoa, se auttaa muistamaan, hän jatkaa. Tiina haluaa kertoa kulloinkin opastettavana olevalle matkailijalle juuri tätä kiinnostavia asioita. Mielestään hän onnistuu siinä välillä paremmin ja välillä huonommin. Kehitettävää on koko ajan. ––Jatkuvasti pitää päivittää tietoja ja aina on oltava kuulolla siitä, mitä missäkin tapahtuu, Tiina kuvailee.

Rooli vie aikamatkalle Kouvolan matkailuoppailla on myös roolioppaita, jotka vievät vieraat aikamatkalle. Silloin opas pukeutuu aikakauden asuun, puhuu aikakauden mukaisesti ja kertoo kyseisen ajan asioita. ––Meillä on useita rooleja nykyään ja pisimpään on toiminut kreivitär Alexandra van Bloemen, joka eli 1890-luvun alussa. Muita rooleja ovat Amerikanleski Manniska, saksalainen paperimestari, jonka voi tavata myös Verlan tehdas-

Ei pelkkää opastusta Tiina on paitsi opas, myös aktiivinen toimija opasyhdistys Kouvolan matkailuoppaissa. Oppaana toimiminen ei olekaan yhdistyksessä toimimisen ainoa anti. ––Olen ollut nyt kuusi vuotta puheenjohtajana ja sinä aikana yhdistys on ollut elämässä-

ni keskeisellä sijalla. Olemme kouluttaneet uusia oppaita Kouvolaan, myös täydennyskouluttautuneet sekä luoneet uusia kävelykierroksia kaupunkiimme. Kouvolalaiset oppaat ovat pitäneet kirpparia ja Opas Pop Up -ravintolaa. Lisäksi he ovat järjestäneet puistosuunnistusta, vetäneet opastuskierroksia ja olleet esittelemässä kaupunkia erilaisilla messuilla. ––On todella mukava toimia yhdistyksen hyväksi aktiivisen opasjoukon kanssa.

Yhdistykset ajan hermolla Tiina on myös aktiivinen Sihteeriyhdistyksen jäsen. Hän on toiminut Kymenlaakson jaoston johtokunnassa ja osallistuu kuukausitapaamisiin mahdollisimman usein. ––Sihteeriyhdistykseen kuuluminen on mielestäni erittäin tärkeää. Tapaan kollegoita ja tutustun Kymenlaakson eri kohteisiin. Erityisen hienoa on kuulla uusista yrityksistä, koulutuksista ja tietysti siitä, kuka on kokenut mitäkin. Tietoa jakaen asiat tulevat tutuiksi muillekin. ––On ilo kuulua Kymenlaakson jaoston iloisen aktiiviseen sihteerijoukkoon. Sihteeriyhdistyksen ja opasyhdistyksen toiminta täydentävät toisiaan, kummassakin ollaan ajan hermolla. www.suomenopasliitto.fi

Tiina Laine kertoo, että sujuvasanaisen ja luotettavan matkailuoppaan voi tilata Kouvolassa visitKouvolan kautta tai suoraan opasyhdistykseltä.

TEKSTI: SArI ALISMAA KuvAT: NIINA ALISMAA JA ANNE KurKI

Kuva vasemmalla: Anne Kurjen sairausaikanaan tekemän teoksen musta mekko kuvaa sairastumista rintasyöpään. Mekko roikkuu vain yhdellä pyykkipojalla, koska Annesta tuntui, että hän putoaa elämän narulta.

Rintasyöpään sairastunut Anne:

Olin kuin musta mekko yhden pyykkipojan varassa Kuopiolainen Anne Kurki muistaa ikuisesti perjantain 2.8.2013. Tuolloin 49-vuotias Anne huomasi patin toisessa rinnassaan. Hän tiesi vaistomaisesti heti, että kyseessä oli syöpä. Taistelussa syöpää vastaan hän sai apua, tukea ja lohtua niin läheisiltään kuin Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksestä.

nne kertoo, että hän meni täysin sokkiin patin löydettyään, eikä hän voinut muuta kuin huutaa ja itkeä. Anne pääsi työterveyden kautta ensimmäisiin tutkimuksiin heti seuraavan viikon alussa. Lisätutkimukset tehtiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, KYSissä. Lääkäri kertoi kuvien perusteella rinnasta löytyneen noin senttimetrin kokoisen kasvaimen, joka vaikutti pahanlaatuiselta. Lopullisia tutkimustuloksia Anne joutui odottamaan kolmisen viikkoa. Tämä odotusaika tuntui hänestä todella pitkältä. ––Kokeilin monta kertaa rintaani toivoen, että patti olisi hävinnyt itsestään pois, Anne muistelee.

Anne on toipunut sairaudestaan ja on mukana aktiivisesti Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen toiminnassa.

ohitin kaikki syöpäjutut, koska syöpä ei koskettanut minua, Anne kertoo. Annella oli sairastumisen ja hoitoprosessin ajan tukena miesystävä Risto ja iäkäs äiti. Risto ajoi työpäivänsä jälkeen, lähes joka päivä, noin 60 kilometrin matkan Annen luo. ––Tunsin, etten voi koko ajan rasittaa äitiäni ja Ristoa, joten toivoin saavani psykiatrista apua ja sainkin sitä, josta olen tosi kiitollinen.

Tuiki tärkeä tukiverkko Anne muistelee, että hänelle tuli hoitojen edetessä valtava tiedonjano. Hän halusi tietää kaiken syövästä ja etsi tietoa nettiä myöten. KYSissä rintasyöpään sairastunut saa kansion, jossa on paljon sairauteen liittyvää informaatiota. Kansiosta hän löysi tietoa Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksestä. Lisäksi Annen serkku kertoi tuttavastaan, joka oli sairastunut rintasyöpään vähän ennen Annea. Ystävä houkutteli Annen mukaan Syöpäyhdistyksen järjestämään, lähi-

Tutkimustuloksista selvisi, että hänellä on naisten yleisin syöpä eli rintasyöpä. Tyypiltään syöpä oli duktaalinen eli tiehytperäinen ja hormonipositiivinen. Hoitosuunnitelman mukaisesti rinta leikattiin säästävästi, ja Anne sai sekä sytostaatti- että sädehoitoa. Liitännäishoitona hänellä on viiden vuoden antiestrogeenihoito. Lisäksi rintasyöpään sairastuneita kontrolloidaan viiden vuoden ajan.

Kuolemanpelko kolkutti Diagnoosin saatuaan Annella oli valtava kuolemanpelko, koska hän ei tiennyt, oliko syöpä levinnyt ja selviääkö hän siitä vai ei. ––Välillä minun oli vaikea hyväksyä sairastumistani. Ajattelin, eihän minulla voi olla syöpä! Kun patti leikattiin, tunsin, että paha otettiin pois ja se helpotti. Ennen sairastumistani

aikoina syöpään sairastuneiden naisten keskusteluryhmään, jossa hän kävi vajaan vuoden. Luottamuksellisen ryhmän vetäjänä toimi yhdistyksen sairaanhoitaja. Ryhmässä sai puhua luottamuksellisesti kaikenlaisista asioista. Muun muassa lymfaterapeutti ja seksuaaliterapeutti vierailivat ryhmässä. Sairastumisen alussa Annelle riitti läheisten ja ystävien tuki. Osallistuttuaan naisille tarkoitettuun syöpäryhmään hänestä tuli aktiivinen Syöpäyhdistyksen jäsen.

Elämään tulee taas väriä Annen mielestä yhdistyksen järjestämässä kuvallisen työskentelyn ryhmässä oli aivan ihanaa. Siellä tehtiin omannäköisiä kuvia vaikeista ja ki-

Kokeilin monta kertaa rintaani ja toivoin, että patti olisi hävinnyt itsestään pois. peistäkin aiheista. Työskentelyssä sai kokeilla erilaisia tekniikoita. Elämänpolku -teoksessaan Anne ripusti elämänsä mekot pyykkinarulle. Keltainen mekko kuvaa lapsuutta. Harmaa villapaita reikineen edustaa tavallisia, arkisia vuosia. Musta mekko kuvaa sairastumista rintasyöpään. Mekko roikkuu vain yhdellä pyykkipojalla, koska Annesta tuntui, että hän putoaa elämän narulta. Viimeinen mekko kertoo elämästä syövän jälkeen. Elämässä alkaa olla väriä ja liehuhelmaa, taas on iloa. Kuitenkin mekon päällä on mustaa verkkoa, joka kuvastaa pelkoa syövän uusiutumisesta. ––Vaikka verkko on elämän mekon päällä, se ei kurista minua. Värit ovat niin voimakkaat, että ne puskevat verkon läpi, Anne kuvailee toiveikkaana. Useat Syöpäyhdistyksen järjestämistä palveluista ja ryhmiin osallis-

Anne Madeiralla, helppohoitoisessa ”sytokampauksessa”, kolmisen kuukautta viimeisen sytostaattiannoksen jälkeen.

tumisista ovat jäsenille maksuttomia. Kuvataideterapiasta innostuneena Anne osallistui myös Kuopion kansalaisopiston järjestämään omakustanteiseen Voimaa kuvista -ryhmään.

Yhdistyksestä voimaa Anne on saanut Syöpäyhdistyksestä tukea ja ystäviä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin toimintoihin kanssasisarten mukana. Syöpäyhdistyksessä tehdään iloisia asioita. Yhdistys on ollut tukena, kun ei ole halunnut kuormittaa omalla sairaudellaan läheisiä. Annen mukaan yhdistykseen on aina kiva mennä. Anne on mukana Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry:n naistoimikunnassa, joka on järjestänyt esimerkiksi Hyväntekeväisyystanssit Ilveskasinolla ja muotinäytöksen Kauppakeskus Apajassa. Muotinäytöksessä malleina oli myös syöpään sairastuneita ja Syöpäyhdistyksen jäseniä. Anne itse vastusti aluksi malliksi ryhtymistä, mutta muiden tuella hän sai siihen rohkeutta. ––Olen saanut Syöpäyhdistyksestä rohkeutta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, esimerkkinä osallistuminen edellä mainittuun muotinäytökseen. Muutenkin minusta on tullut rohkeampi, mistä osaltaan kiitän Syöpäyhdistystä. Anne on nyt täynnä elämäniloa ja uskoa tulevaisuuteen. Hänen ajatuksissaan siintää mahdollisuus ryhtyä jossain vaiheessa vertaistukihenkilöksi.

Suomessa on 11 maakunnallista Syöpäyhdistystä ja viisi potilasjärjestöä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuodessa noin 5 000 eri-ikäistä naista. Noin joka kahdeksas nainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa rintasyöpään. www.cancer.fi.

Gallup

Mitä hauskaa tai hupaisaa on tapahtunut (sihteerin) työssäsi, työpaikalla? Katja Waldén Kymenlaakso

Arja Holopainen, Jyväskylä Tämä tapahtui sihteeriurani alkutaipaleella, jolloin vain pöytäpuhelimet olivat ”in”. Työpisteeni oli maisemakonttorissa ja työpöydälläni oli kaksi puhelinta, toiseen tulivat kaikki esimieheni puhelut, toiseen omani. Sattuipa kerran niin, että olin selvittelemässä puhelimitse jotain kinkkistä juttua, jonka sainkin siinä puhelun aikana kunnialla hoidettua. Samaan aikaan esimieheni puhelin soi, johon myös vastasin. Hän ei ollut sillä hetkellä huoneessaan, joten laitoin hänelle tulleen puhelun hetkeksi ”pitoon”. Olin juuri lopettelemassa omaa puheluani, kun esimieheni tuli luokseni. Nousin spontaanisti seisomaan ikään kuin merkiksi siitä, että hänelle on tullut puhelu. Voitte vain kuvitella, millainen ilme esimiehelläni oli, kun seisoin siinä työpöytäni ääressä luurit molemmissa korvissa ja lopetin oman puheluni iloisesti: Ai kun kiva, tehdään niin - kiitos teille, kuulemiin!” Tämä sattuma on saanut jälkikäteen monta kertaa hymynkareen suupieleeni ja nosteen työpäivääni.

Olen ollut useammassakin pienessä yksikössä ainoana sihteerinä (ja naisena) ja toiminut samalla tietysti myös puhelinvaihteen hoitajana. Koska vaihteeseen vastattiin vain yrityksen nimellä ja hieman virallisemmalla äänensävyllä, on joskus käynyt niin, että tuttukin soittaja on pyytänyt yhdistämään minulle. Joskus olen sitten tehnyt niin, että olen vain vastannut viralliseen sävyyn: Hetkinen, yhdistän ja soittanut taukomusiikkia pätkän ja sitten vastannut omalla epävirallisemmalla äänelläni ja omalla nimelläni. Näin asiakkaalla on säilynyt edelleen kuva siitä, että kyseessä on isompikin konserni. Nykyisessä työssäni eräs asiakas kerran soittaessaan totesi iloisesti: ”Tämähän tulikin sinulle suoraan, luulin että tämä on keskusnumero!”. En korjannut. Nykyisessä yrityksessä vastaan yrityksen nimellä ja omalla nimelläni. Satu Jaakonaho, Jyväskylä Ehkä ei niin hupaisaa, mutta hauskaa ja rutiineista poikkeavaa:

Berita Korhonen, Kuopio Eräässä aiemmassa työpaikassani oli myynti- ja markkinointipuolella henkilö, jolle joskus sattui kirjoitusvirheitä. Eräälle yhteistyökumppanille hän oli kirjoittanut: ”Kiitämme hyvästä yhteisyöstä…”. Ja eräs asiakas sai ilmoituksen tulevasta asiakaskäynnistä tähän tapaan: ”Tulemme tappamaan teitä tiistaina klo xx…”. Meille työkavereille maittoi nauru, kun hän jälkikäteen kertoili näistä. Onneksi hänkin osasi nauraa itselleen, ja asiakkailtakin löytyi huumorintajua.

sihteerin tehtäviä on monenlaisia, kuten kahvinkeitto paperikoneen sisällä. Olen Valmet Technologies Oy:n Paperiteknologiakeskuksen sihteeri. Meillä on toisen koepaperikoneen sisällä hoitokäytävä ja kahvinkeittopaikka. Joskus asiakkaille tai vieraille järjestetään yllätys ja keitän kahvit sinne valmiiksi jopa koneen ollessa käynnissä. Tavallaan se on hauskaa ja samalla jännittävää.

TEKSTI: PäIvI ANTTILA KuvAT: LEENA KOuLuN KuvA-ArKISTO, PIxAbAy.cOM

Aurinko, aurinko iholle paistaa, hyvä on auringon haittoja laistaa

sikellojen tai rakkuloiden ilmestyttyä iholle, on syytä harkita lääkäriin menoa, Leena Koulu opastaa. Auringonoton riskit johtuvat ultraviolettisäteilystä. Sen johdosta iho vanhenee nopeammin, tulee ennenaikaisia ryppyjä ja ihosyöpäriski kasvaa. Ihomelanooma on kymmenkertaistunut 50 vuodessa ja luvut nousevat edelleen. Toistuvat auringonpolttamat, jopa lapsuudessa sattuneet, lisäävät riskiä sairastua melanoomaan. Elinikäinen runsas ultraviolettisäteilyaltistus, UV-altistus, lisää riskiä aurinkokeratoosin synnylle. Tämä ilmenee esimerkiksi kasvoissa punaisen karheina läiskinä, jotka eivät parane voiteilla. Osa aurinkokeratooseista muuttuu ihon okasolusyöväksi, joka on ihon keratinosyyttien eli sar-

Tutkimusten mukaan elävässä elämässä ihmiset käyttävät vähemmän aurinkovoiteita kuin testaustilanteessa. Tämä laskee suojatehoa, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ihoklinikan vastuualuejohtaja dosentti Leena Koulu.

veissolujen pahanlaatuinen kasvain. Muita harmeja auringosta

urun yliopistollisen keskussairaalan ihoklinikan vastuualuejohtaja dosentti Leena Koulu kehottaa välttämään runsasta auringonsäteiden altistusta keskipäivän aikana. ––Suojaa iho vaatteilla, silmät aurinkolaseilla ja käytä auringonsuojavoiteita. Muista suojata myös lasten iho ja silmät. Oikea suojakerroin aurinkovoiteessa estää ihon palamisen. Kesällä kannattaa käyttää aurinkosuojaa sisältävää päivävoidetta. Hyvä suojakerroin Suomessa on vähintään 15.

Pari ruokalusikallista Aurinkovoiteita on syytä käyttää keväästä syksyyn välttyäkseen epämiellyttäviltä ihoreaktioilta. Myös aurinkosuojavoiteen säännöllisellä käytöllä voidaan estää ihon valovanhenemista. Aurinkovoide on hyvä levittää noin 20–30 minuuttia ennen aurinkoon menoa. Annos on noin kaksi ruokalusikallista. Tutkimuksen mukaan ihmiset harvoin käyttävät tarpeeksi paljon voiteita. Uudelleenvoitelu tulisi tehdä parin tunnin välein. Myös uimisen jälkeen on hyvä laittaa uudelleen aurinkovoiteita. Vesi ja pyyhkeeseen kuivaaminen poistavat aurinkovoiteen iholta.

Vaatteiden pitää olla tiivitä. Aurinkolasit ovat tärkeät, sillä aurinko voi vaurioittaa silmiä. Elinikäinen aurinkoaltistus on yksi harmaakaihin riskitekijä.

Fytofotodermatiittia eli auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttamaa ihottumaa aiheuttavat muun muassa jättiläisukonputki, väinönputki ja koiranputki. Myös mooseksenpalavapensas ja sitrushedelmät voivat aiheuttaa tätä rakkulaista ihottumaa. Ihottuma paranee itsestään, hoitona voi käyttää kortisonivoidetta ja kosteaa käärettä. Iän myötä tulevat pysyvät pigmenttiläiskät ovat merkki valovauriosta, silloin on saatu suhteellisen paljon auringonvaloa. Pigmenttiläiskät ovat tummia alueita iholla. Yksi pigmentoitumisen syistä on auringon ultraviolettisäteily.

Maksaläiskät, joita on erityisesti kasvoissa ja käsissä, johtuvat aurinkoaltistuksesta ja hormonaalisista tekijöistä. Aurinko tummentaa maksaläiskiä.

Tärkeä D-vitamiini Kevään koittaessa monilla mielenlaatu kohenee, valoisuus piristää ja lämpö rentouttaa. UV-säteily lievittää joitakin ihottumia, kuten psoriaasista ja atooppista ihottumaa. Suomessa Dvitamiinia saa auringosta huhtikuusta syyskuuhun. Maltillinen auringossa olo riittää. D-vitamiinin saannille riittää, että kasvot, käsivarret ja sääret

Punoitusta ja kipua

UV-indeksin ennusteet

Ihon palaminen tekee kipeää ja on kiusallista. Punoitus ja kipu ovat ihon palamisen merkkejä. Pahemmin palaneelle iholle voi ilmestyä vesikelloja tai rakkuloita. Lievä punoitus paranee itsestään, mutta myöhemmin pitää varoa, ettei polta ihoa uudelleen. ––Kipua voi helpottaa kostealla kääreellä ja kortisonivoiteella. Ve-

UVI kertoo UV-säteilyn voimakkuuden. Säteilytasot: 1-2 = heikko, 3-5 = kohtalainen, 6-8 = voimakas, 9-10 = erittäin voimakas, 11 tai enemmän = äärimmäisen voimakas. Suojaustarpeen raja on UVI 3.

Lähde: Ihon Aurinkosuojaus, Tapio Rantanen – Raimo Suhonen

Mitä eroa on UVC, UVB ja UVA ultraviolettisäteilyssä? UVC = nämä säteet eivät tule maanpinnalle asti. UVB = aiheuttaa ihon palamisen auringossa. UVA = aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Sekä UVA:lla että UVB:llä on ihosyöpää aiheuttavia vaikutuksia.

Esimerkiksi Helsinki-taulukko: Tammi 0, Helmi 0, Maalis 1,Huhti 3, Touko 4, Kesä 5, Heinä 5, Elo 4, Syys 2, Loka 1, Marras 0 ja Joulu 0. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta voi tarkistaa eri maanosien ja maiden UV-indeksitasot. http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

ovat puolelta päivin auringossa noin 15–30 minuuttia. Talvisin D-vitamiinia täytyy saada ruuasta (rasvaiset kalat, muna, liha, lisättynä maitotuotteisiin ja rasvalevitteisiin) tai luontaistuotepurkista. Leena Koulu ei kehota solariumin käyttöön. Solariumrusketus vastaa aurinkovoiteen suojakerrointa 2 3, mikä ei ole riittävä suoja ja lisäksi iholle tulee turhaa UV-altistusta. Solariumin käyttö lisää melanoomariskiä sekä vanhentaa ihoa.

Aurinkovoiteissa on UVB- ja UVA-suoja. 13

TEKSTI JA KuvAT: PäIvI KuOKKANEN

Konkari arvostaa saamiaan kontakteja Pirjo Pelkosen pitkä ura sihteerinä, johdon assistenttina ja HR-asiantuntijana käynnistyi vuonna 1980. Jo samana vuonna hänestä tuli Sihteeriyhdistyksen Tampereen jaoston jäsen. Pirjo uskoo vireän ja monipuolisen toiminnan houkuttelevan uusia jäseniä mukaan yhdistyksen toimintaan.

onepajan sisäikkunasta auennut näkymä järeän karusellisorvin äärelle jäi ikuisesti nuoren, vastavalmistuneen ekonomin mieleen osastosihteerin äitiyslomasijaisuudesta Oy Tampella Ab:ssa. ––Kirjoituskoneet olivat mekaanisia, kopiointi sujui hiilipapereilla, ja teleksistä lähti viestejä Amerikkaan reikänauhalle talletettuina, Pirjo muistelee oman urakarusellinsa käyntiin pyörähtämistä. Tampereen Puhelin Oy:ssä sihteerinä työskennellyt Sirpa Keinänen houkutteli Pirjon mukaan Sihteeriyhdistyksen Tampereen jaoston toimintaan. ––Hetkeäkään en ole katunut liittymistäni, niin paljon yhdistys on antanut näiden vuosikymmenten aikana, kiittelee yhdistyskonkari vuolaasti.

sen jäsenenä että tiedottajana, Pirkanmaan Ekonomien sihteerinä, Tenava Huolto ry:ssä työnantajan edustajana ja oman taloyhtiön hallituksessa.

Vetureina supernaisia Pirjo kehuu Sihteeriyhdistyksen hedelmällistä kollegaverkostoa ja jaoston monipuolista ohjelmatarjontaa, josta jokainen varmasti löytää mieluisensa tilaisuuden.

––Toiminta on monipuolistunut vuosi vuodelta. En yhtään ihmettele, että jaostomme vetureina toimivat energiset supernaiset ovat onnistuneet hyvin jäsenhankinnassa. Vierailuilla luotuja yhteyksiä Tampereen elinkeinoelämän ja liikemaailman toimijoiden kanssa Pirjo kehuu kullanarvoisiksi. ––Olen saanut selvitettyä monta kiperää tilannetta ”keittiön kautta”, yhdistystoiminnassa hankkimieni kontaktien avulla.

Sihteeriyhdistyksen vuonna 1989 järjestämä matka Islantiin on jäänyt Pirjon mieleen yhtenä parhaimmista yhdistyksen järjestämisistä tapahtumista. ––Oli kunnia saada kätellä Vigdís Finnbogadóttiria, maailman ensimmäistä vaaleilla valittua naispresidenttiä, pohjoismaisen sihteerikongressin vastaanotolla.

Pirjo Pelkosen mukaan hän on saanut selvitettyä monta kiperää tilannetta ”keittiön kautta” yhdistystoiminnassa hankkimiensa kontaktien avulla. Vastuullisia erityistehtäviä

Pirjo Pelkosen tyttären tytär Vilma saa karusellikyytiä, jollaiseen menoon Pirjo on saanut tottua työelämän pyörteissä.

Vaatimuksena suosittelijat Pirjon hakiessa Sihteeriyhdistyksen jäseneksi, vaatimuksena oli kaksi suosittelijaa. Sirpan lisäksi nimensä hakupaperiin antoi Tampellassa toiminut työkaveri Anja Anolin. ––Pelkät suosittelijat eivät silti riittäneet, vaan hakemukseen oli liitettävä kaavio, josta kävi ilmi, miten korkealle esimieheni sijoittui konepajan organisaatiossa, Pirjo muistelee valintakriteereitä. Aktiivisella toimijalla riitti virtaa elämän ruuhkavuosinakin olla mukana Tampereen jaostossa sekä hallituk-

Pirjon pesti Tampellassa jatkui sijaisuuden jälkeen sihteerin tehtävissä. Tampellan myytyä paperikoneiden valmistuksensa Valmet Oy:lle 1990-luvun alkupuolella Pirjostakin tuli valmetilainen. ––Työelämä on ollut voimakkaassa murroksessa. Helsingin kauppakorkeakoulussa pääaineena lukemastani hallinnosta on ollut hyötyä saamieni erityistehtävien hoidossa, Pirjo toteaa. Pirjo ehti työskennellä Valmetin Tampereen telatehtaalla kymmenisen vuotta, kunnes emoyhtiö ryhtyi järjestelemään uudelleen liiketoimintojaan. Konepajajätti Metso nousi siivilleen, kun Valmet ja Rauma sulautuivat vuonna 1999. Telatehtaan isännäksi vaihtui Metso Paper Oy, ja Pirjo sai uusia haasteita: sihteerin työkuvaan lisättiin henkilöstöasiat.

Myöhemmin Metso Shared Services Oy:ssä Senior HR Specialistin hoidettavaksi tulivat oman työn ohella myös johdon assistentin tehtävät. Viime vuonna Metson jakautuessa Pirjo palasi Valmetin leipiin, ja tällä hetkellä hän toimii Valmet Technlogies Oy:n yhtenä HR Generalistina. ––Kuuluminen sihteeriyhdistykseen on tuonut minulle sellaista kokemusta, josta on ollut suuresti hyötyä työurallanikin, Pirjo uskoo.

Tyttären lapset maustavat isovanhempien elämää. Mummi ja ukki käyvät usein Klaukkalassa katsomassa 4-vuotiaan Vilman ringette-taiturointia ja ekaluokkalaisen Petran muodostelmaluistelua. Petran harrastama laji pursuaa positiivista tyttöenergiaa. Se näkyy yhteen hiileen puhaltamisena, vahvana sitoutumisena, luottamuksena, tukena ja riemukkaana yhteisen hyvän tavoitteluna. Samat asiat yhdistävät myös sihteereitä ja assistentteja.

Aikaa riittää entisöinnille Kahden järven välissä kasvanut eteläsavolainen on kotiutunut hyvin kahden vähän suuremman järven väliin Tampereen Pispalassa. ––Työelämässä riittää haasteita, mutta onneksi aikaa on myös vanhojen huonekalujen entisöinnille. Loman alkaessa Pirjo suuntaa aviopuolisonsa kanssa synnyinpitäjäänsä Juvalle, jossa kesä kuluu puuhastellessa omalla mökkisaarella. Siellä viihtyvät myös kolme jo aikuista lasta.

Pirjo Pelkosen (oik.) sisarukset pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. viime vuoden perinteisellä laskettelumatkalla hulluteltiin Himoksella.

TEKSTI: KATJA HögMAN KuvAT: KATJA HögMAN JA PIxAbAy.cOM

Työnhakijan tärkeimmät valttikortit Kun haluat, että työhakemuksesi huomataan satojen hakemusten joukosta, tuo siinä esille oma osaamisesi, kerro itsestäsi rehellisesti, kuvaile motivaatiosi ja oppimisvalmiutesi. Täydennä hakemus työpaikkaan räätälöidyllä ansioluettelolla, jossa kerrot tiivistetysti hakemasi työn kannalta oleelliset työ- ja koulutustaustasi. Tämä kompakti, huolellisesti kirjoitettu ja oikoluettu paketti tuo esille asenteesi, työtapasi ja -persoonasi.

olok Oy:n Human Resources Saritta Duhamella on pitkä kokemus HR-työstä sekä suomalaisessa että ranskalaisessa työkulttuurissa. Kysyttäessä, mihin kokenut silmä kiinnittää saapuvassa hakemuksessa huomiota, nousee rehellisyys selvästi tärkeäksi kriteeriksi. ––Tosiasioiden on osuttava toisiinsa. Se, mitä haetaan ja mitä hakijalla on tarjota, on todella oleellista. Hakijan persoonan tulisi välittyä hakemuksesta, ja ansioluettelo saa olla laatijansa näköinen. Ansioluettelon ja hakemuksen tekstien pitää tukea toisiaan, Saritta painottaa. Hakemuksista erottuu yleensä selkeästi myös sellaiset henkilöt, jotka hakevat mitä tahansa työtä. Usein heidän soveltuvuutensa ja motivaationsa juuri haettavaan tehtävään jää puuttumaan. Hakemuksessa mainitulle osaamiselle tulee löytyä katetta, mikä näkyy ansioluettelossa. ––Hakemuksen paras pituus on yksi sivu, jota ansioluettelo tukee. Jos hakemus ja ansioluettelo ovat kovin eripariset, tulee mieleen onko hakija itse sitä laatinutkaan, Saritta toteaa.

Harrastukset esiin Sarittan mielestä harrastuksista kannattaa mainita. Niistä saattaa nousta esiin tai korostua jokin taito, joka vahvistaa hakijan asemia. Harrastuskuvausten kautta persoonallisuus tulee paremmin esille. Varsinaiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet kannattaa pitää erilillään. Jos kaikki kiinnostavat asiat luettelee harrastuksiksi, voi välittyä kuva, ettei harrastuksiltaan ehdi töissä käydäkään. Saritta suosittelee myös soittamaan hakemusten käsittelijälle. ––Otan puhelun aikana aina kyseisen ansioluettelon esille, ja teen siihen muistiinpanoja keskustelun kuluessa.

Hakemuksien ruodinta Kun haku on päällä, Saritta kertoo käyvänsä hakemuksia läpi päivittäin. Eniten hakemuksia tulee parina ensimmäisenä ja parina viimeisenä hakupäivänä. ––Luen kaikki hakemukset läpi. Focus esikarsinnassa on osaamisen kohdistamisessa: tarjoaako hakija sitä, mitä haetaan. Jopa kolmasosa ha-

Haastava haastattelu

kemuksista saattaa olla niin sanotusti ei varteen otettavia hakemuksia. Hakemukset jaetaan hyviin ja potentiaalisiin pinoihin, joista valitaan haastateltavat. Potentiaalinen hakija voi olla sellainen, jolla kokemus ei ole vielä ihan huipussaan, mutta jonka osaamistaustassa ja persoonassa näkyy potentiaalia kasvaa organisaatioon sopivaksi ammattilaiseksi. ––Hakija saattaa jäädä mieleen hakemuksen ja haastattelun perusteella, vaikkei tulisikaan valituksi. Joskus voi käydä niin, että aukeaa jokin toinen paikka tai valituksi tullut ei jostain syystä aloitakaan työssä. Uutta työntekijää valitessa on huomioitava myös kohdeorganisaation koostumus, sopiiko uusi henkilö porukkaan. Minkälaista persoonaa tiimiin tarvitaan? ––Koko tiimiä ei voi täyttää samanlaisilla egoilla, jos haluaa tiimin toimivan, tietää Saritta.

Haastattelussa kannattaa yrittää olla mahdollisimman luonnollinen. Jos jännittää kauheasti, voi haastattelun kauhurimaa yrittää taittaa ajattelemalla, että se on vain keskustelutilaisuus. ––Sitä paitsi, jos sinut on jo hakemuksesi perusteella valittu haastatteluun, voit suoda itsellesi hieman itsevarmuutta ja relata vähän, Saritta opastaa. Haastattelutilanteessa oikean persoonallisuuden näkyminen on tärkeää. Kaikki osapuolet häviävät, jos päädytään väärään rekrytointiin.

Ei yllätyskäyntejä Vanha ohje siitä, että paikan päällä kannattaa aina käydä, joutaa Sarittan mielestä jo vanhojen ohjeiden arkistoon. Yllätyskävijät ovat haaste työpäivän kululle, kalenterissa ei yksinkertaisesti ole sellaiseen aikaa ja voi syntyä kiusallisia tilanteita. ––Haastatteluvalintojen alla soittaminen on paras tapa ottaa kontaktia ja tuoda esiin omaa persoonaansa, osaamistaan ja motivaatiotaan. Mikä sitten voi mokata mahdollisuudet? Hakemuksen ja CV:n harhaanjohtavuus paljastuu yleensä viimeistään haastattelussa, jolloin tilanteesta saattaa muodostua hyvinkin kiusallinen. Jos hakijan epäsopivuus selviää jo haastattelun kymmenen ensimmäisen minuutin aikana, on aika hankala yrittää käyttää koko haastat-

teluun varattu aika mielekkäästi loppuun. Haastattelun nopea päättäminen taas on hakijalle aikamoinen kylmä suihku ja tyly viesti. Yhden vinkin kokenut rekrytoija vielä antaa: älä nimeä lemmikkieläintä perheen jäseneksi. Lopuksi Saritta kannustaa lähettämään avoimia hakemuksia suoraan yrityksiin. Hän vakuuttaa, että niitä oikeasti luetaan.

Molok Oy:n SYVÄKERÄYS® -järjestelmä on kehitetty innovatiivisen keksinnön ympärille ympäristöasiat huomioon ottavasta näkökulmasta. Molok Oy:n jätesäiliötuoteperhe on luotu helpottamaan erilaisten yhteisöjen jätehuoltoon liittyviä ongelmia, ja soveltuu erinomaisesti käytettäväksi eri maanosissa, maissa ja kulttuureissa. www.molok.fi

Kun vastaat työpaikkailmoitukseen, kohdista hakemus oikein. Noudata annettuja ohjeita otsikoinnissa ja vastaanottajassa. väärälle vastaanottajalle lähetetty hakemus ei välttämättä koskaan päädy käsittelyyn, Molok Oy:n Human resources Saritta Duhamel painottaa.

TEKSTI: PIrJO KOPONEN KuvAT: LEENA KOISTINEN, PIxAbAy.cOM

Yhdistysaktiivit kantavat kortensa yhteiseen kekoon

Eloa, iloa ja aatetta Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen aatteen vuoksi. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä on 135 000 yhdistystä, joista noin 80 000 toimii aktiivisesti. Rekisteröinti tekee yhdistyksestä itsenäisen oikeushenkilön, ja se saa oikeuskelpoisuuden. Suomessa yhdistys voi toimia myös ilman rekisteröitymistä.

hdistys perustetaan aina jonkin asian ympärille. Jos et löydä olemassa olevista yhdistyksistä sopivaa, voit perustaa itse uuden yhdistyksen. Tarvitaan kolme henkilöä, toiminnan tarkoitus ja vastuuhenkilöt. Yhdistyksen rekisteröiminen kestää muutaman kuukauden, mutta rekisteröimättömyys ei estä yhdistystä toimimasta ja vaikuttamasta.

Yhdistyksiä kaikilla elämänalueilla Suomessa yhdistyksissä on nelisen miljoonaa jäsentä. On tavallista, että

sama henkilö kuuluu useampaan yhdistykseen ja yhdistysten jäsenyyksien yhteismääräksi onkin arvioitu 15 miljoonaa! Yhdistystoiminnan kautta suomalaiset osallistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen, luonnonsuojelun, liikunnan ja kulttuurin harjoittamiseen ja tukemiseen, poliittiseen toimintaan sekä työsuhteiden sekä yritystoiminnan edunvalvontaan. Yhdistyksessä toimiminen valmentaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Näin yhdistystoimijoille karttuu kokemusta ja rohkeutta tarttua asioihin ja viedä niitä eteenpäin.

Osallistu, vaikuta, opi ja verkostoidu Yhdistystoiminnan kautta voit osallistua, vaikuttaa, verkostoitua sekä saada uusia ystäviä ja tuttavia. Osallistumisesta ja vaikuttamisesta on monia hyötyjä. Yhdistyksen jäsenenä pääsee muuttamaan ja kehittämään asioita ja samalla pääsee osaksi ympäröivää yhteisöä. Omien mielipiteiden ja ajatusten esille tuominen, uusien ihmisten tapaaminen, uuden oppiminen, muiden auttaminen ja tuen saaminen muilta ovat myös hyötyjä, joita yhdistystoiminta jäsenilleen tuottaa. Luottamustehtävän hoitaminen antaa näköalapaikan ja luo verkostoitumismahdollisuuksia. Luottamustehtävä tuo vastuuta, mutta samalla se antaa enemmän kuin ottaa. Luottamustehtävä on myös oppimiskokemus, se laajentaa elämänpiiriä ja kokemuksia sekä antaa eväitä muiden tehtävien hoitamiseen.

Jäsenet ovat mielellään mukana yhdistyksessä, kun sen tarkoitus ja toiminta ovat heille sopivia. On tärkeää tehdä sitä, mitä jäsenet haluavat. Jäseniltä odotetaan toimintaan uusia ideoita ja omia ajatuksia. Kuvassa kuopiolaiset tutustuvat golfin saloihin Tarina Golfin kentällä.

Yhdistyksen jäseneksi liitytään, kun halutaan toimia tärkeäksi koetun asian eteen tai halutaan saada uutta tietoa. Usein voi olla myös halu tukea yhdistyksen toimintaa, vaikkei haluaisikaan olla aktiivinen jäsen. Tarvitaan vain mielenkiintoa, paneutumista ja sitoutumista asiaan ja tehtäviin. Luottamustehtävien hoitaminen ei yleensä edellytä erityistaitoja, sillä työ opettaa tekijäänsä. Toki kannattaa pohtia etukäteen, miten paljon aikaa tehtävän hoitaminen vaatii ja pystyykö sitoutumaan ja hoitamaan tehtävän tuomat toimet. Yhdistyksen hallitus kantaa yhdessä vastuun yhdistyksen asioiden hoidosta, ja hallituksen on nautittava jäsenten luottamusta. Hallituksen jäsenet eivät pääsääntöisesti vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista.

Luottamustehtävän hoitamisessa kokouskäytäntöjen tuntemus on tärkeää. Tarkkuus ja huolellisuus pöytäkirjoissa ja kirjanpidossa ovat todiste asioiden vastuullisesta hoitamisesta.

Jäsenyys on tahdon ilmaisu Jäseneksi liitytään, kun halutaan toimia tärkeäksi koetun asian eteen tai halutaan saada uutta tietoa. Usein voi olla myös halu tukea yhdistyksen toimintaa, vaikkei haluaisikaan olla aktiivinen jäsen. Jäsenyydellä on merkitystä yhdistykselle. Yksittäisen henkilön jäsenyys on aina tahdon ilmaus siitä, että yhdistyksen ajama asia on tärkeä. Järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat tekijöitä ja toimijoita tilaisuuksien järjestämiseen, toiminnan organisoimiseen tai vaikkapa harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen. Vapaaehtoistyöllä onkin Suomessa vahva perinne. Noin miljoona suomalaista tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä antaen omaa osaamista tai työpanosta ilmaiseksi jonkin asian hyväksi. Satunnaisia vapaaehtoistyöntekijöitä on vähintään toinen miljoona.

Yhdistyksen tulee näkyä Jotta yhdistys tai järjestö voi vaikuttaa paikallisesti tai valtakunnallisesti, sen on tehtävä itsensä näkyväksi. Jos yhdistystä ei tunneta tai sen olemassaolo ei ole edes tiedossa, potentiaaliset jäsenet eivät löydä yhdistystä eivätkä osaa liittyä jäseneksi. Jos yhdistys on tuntematon, ei viestiä oteta huomioon. Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen ovat hyvä tapa päästä vaikuttamistyön alkuun. Yhdistys saa tietoa ja oppia vaikuttamistyöstä ja yhteistyöllä yhdistykset voivat painottaa ajamansa asian tärkeyttä. Verkostoituminen antaa voimaa ja tekee yhdistystä tunnetuksi erilaisten ihmisten ja tahojen keskuudessa. Monet järjestöt ovatkin mukana eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa verkostoissa.

TEKSTI: PIrJO KOPONEN KuvAT: ETELä-POHJANMAAN JAOSTON KuvA -ArKISTO

Yhdistysjäsenyys luo kollegaverkostoja Tuovi Kaskinen Etelä-Pohjanmaan jaostosta on toiminut aktiivisesti useassa yhdistyksessä työuransa aikana.

uovi valmistui kirjeenvaihtajaksi Turun kauppakorkeakoulusta 1969, jolloin hän liittyi Ekonomiliiton jäseneksi. Vuonna 1973 Tuovi muutti perheineen Vaasaan, jossa hän oli pari vuotta kotiäitinä. ––Sinä aikana osallistuin aktiivisesti Vaasan ekonomien toimintaan ja olin parina vuonna hallituksen jäsenenä. Tämä kontakti oli silloin minulle erittäin tärkeä, kun olin muuttanut kaupunkiin, jossa minulla ei ollut ennestään yhtään tuttavaa, Tuovi muistelee. ––Yhdistyksen kautta sain vähitellen kontakteja ja siirryin kodin ulkopuoliseen työelämään vuonna 1975. Kyseisestä yrityksestä tuli työnantajani eläkkeelle jäämiseen saakka.

Ekonomit ja Sihteeriyhdistys Etelä-Pohjanmaan jaostossa Tuovi on ollut mukana sen perustamisesta alkaen eli vuodesta 1982. Jaostossa on 45 jäsentä Vaasan ja Seinäjoen alueilla. ––Alkuvuosina olin mukana aktiivisesti muun muassa hallituksen jäsenenä ja yhden kauden varapuheenjohtajana. Liityin jaostoon saadakseni kontakteja vastaavissa tehtävissä toimiviin sihteerikollegoihin. ––Itse työskentelin Vaasan Sähkö Oy:ssä, jossa olin monet vuodet ainoa sihteeri. Jäätyäni eläkkeelle vuonna 2007 olen edelleen pysynyt mukana jaoston toiminnassa seniorijäsenenä. On mukava seurata alan kehitystä ja tavata vuosien varrella tutuksi tulleita kollegoja.

Sekä ekonomien että sihteeriyhdistyksen jäsenyys ovat antaneet Tuoville mahdollisuuden tutustua toisiin yrityksiin ja vastaavissa tehtävissä toimiviin kollegoihin. Kohokohtana hänen mieleensä on jäänyt Sihteeriyhdistyksen 50-vuotisjuhla, johon hän sai osallistua apurahan turvin.

Vapaaehtoistyötä Selkäyhdistyksessä ––Eläkkeelle jäätyäni olen toiminut vapaaehtoistyössä Vaasan Selkäyhdistyksessä. Siellä saan harjaannuttaa vanhoja sihteerintaitojani ja jotenkin tunnen pysyväni ajan tasalla. Olen hallituksen jäsen ja hoidan yhdistyksen sihteerintehtäviä.

Etelä-Pohjanmaan jaosto tutustumassa galleria ullricon taidenäyttelyyn. Kuvassa Marita Ekblad (vas.), Anneli Burman ja Tuovi Kaskinen.

Kokoa kaikki somekanavat yhteen hallintaan ja näkymään

Kaikki tapahtuman tiedot osallistujan taskussa

Ladattavissa myös mobiilisovelluksena!

TEKSTI: KAISA HEINONSALMI KuvAT: KAISA HEINONSALMI JA MArJO KESKIKASTArI

Yrittäjän asenteella

Työmyyrän perikuva Sihteeriyhdistyksen yhdistyskoordinaattori Sari Ollikainen ei koe olevansa yksinäinen, vaikka onkin yhdistyksen ainoa palkattu työntekijä. Sari tekee tiivistä yhteistyötä yhdistyksen hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan kanssa. Lisäksi koko jäsenistö kuuluu Sarin työpiiriin.

ari kokee olevansa Sihteeriyhdistyksessä vähän kuin yrittäjä, sillä hän tekee kaikenlaiset eteen tulevat työt. Päätökset tehdään yhdessä hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan kanssa.

Ykkösketjussa Yhdistyksen puheenjohtaja Anne Brandtin mielestä Sarin rooli yhdistyskoordinaattorina on hyvin tärkeä. Hän kuvailee Saria osuvasti Sihteeriyhdistyksen virallisiksi kasvoiksi, koska luottamustoimijat vaihtuvat parin kolmen vuoden välein. Anne ja Sari ovat olleet työtovereina yli kaksi vuotta. Nykyisin he ovat myös työpari. Annen mukaan Sari on erittäin luotettava, aloitekykyinen, innovoiva ja ennen kaikkea asiakaspalvelija. Hän taatusti palvelee niin kaikkia sisäisiä kuin ulkoisiakin asiakkaita ammattitaitoisesti hymy huulilla. ––Sari on toimistolla meitä kaikkia varten. Ei ole sellaista asiaa, jota et voisi Sarilta kysyä, tarkistaa, ehdottaa tai varmistaa. Jokaisella jäsenellämme tulisi olla Sarin numero tallennettuna omaan puhelimeensa hätätapausten varalta, Anne vinkkaa. ––Sanotaan, että fiksu johtaja palkkaa itseään pätevämpiä alaisia. Minähän en ollut Saria palkkaamassa, mutta näin koen, että siinä on kuitenkin päässyt käymään, Anne nauraa.

Sihteeriyhdistyksen yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaisen (kesk.) lähimpiä työtovereita ovat yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anne brandt ja yhdistyksen kirjanpitäjä Kauko Koskelin.

Sari itsekin kannustaa ottamaan häneen yhteyttä missä tahansa mieltä askarruttavassa ammatillisessa asiassa. Häneltä voi kysyä yhdistyksen asioiden lisäksi neuvoa pääkaupunkiseudun kokouspaikoista, ravintoloista tai majoitustarjonnasta. Sarin työpäivät täyttyvät monenlaisista yhteydenotoista. Usea taho on kiinnostunut Sihteeriyhdistyksestä ja haluaa kuulla toiminnasta. Jos on hiljaista aikaa, Sari nappaa puhelimen käteen ja ottaa itse yhteyttä kertoen yhdistyksestä tai sopii tapaamisesta. ––Työsopimuksessa minulla on kyllä työaika, mutta minusta se ei tähän rooliini istu. Yritän tehdä asioita pois silloin kun ne ovat esillä, vaikka sitten sunnuntaina. ––Minulle tärkeää on edetä asioissa. Viikolla monesti jokin tapaaminen vie päivästä aikaa, joten teen sitten illalla mitä päivällä jäi tekemättä. Tällä hetkellä Sari odottaa malttamattomana Lyytin käyttöönottoa tapahtumissa. Se tulee hänen mielestään helpottamaan huomattavasti aktiivitoimijoita. ––Monta muutakin muutosta on mielessä, mutta kuulette niistä tuonnempana, Sari mainitsee.

Avartavia kokemuksia Sari on ollut Sihteeriyhdistyksen jäsen pitkälle toistakymmentä vuotta. Tässä ajassa hän on ehtinyt kuulua Helsingin seudun jaoston hallitukseen ja toiminut tapahtumakoordinaattoreiden puheenjohtajana. Sarille itselleen erityisesti monet yritysvierailut ovat olleet todella antoisia. ––Muistan ikuisesti esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksella vierailun. Samoin lauantaimatkat eri kaupunkeihin ovat mieleenpainuvia. Näillä matkoilla kuulee paljon uutta ja näkee erilaisia paikkoja, joista ei ole ennen tiennyt mitään. Parasta Sarin mielestä on ollut tutustua yhdistyksen ja jaostojen hallituksien jäseniin. Eri yrityksistä ja paikkakunnilta tulevilta jäseniltä löytyy erilaisia ajattelutapoja ja siinä op-

Sihteeriyhdistyksen Sari Ollikaisen motto on: tee työtä intohimolla! yhdistyksen kolme voimanaista Helsingin seudun jaoston 40-vuotisjuhlaseminaarissa Eeva Kylä-Paavola (vas.), Sari Ollikainen ja Anne brandt.

Tapahtumiin kannattaa osallistua, vaikka ei tuntisi ketään muuta jäsentä, siellähän sitä tutustuu. Luottamustoimiin suosittelen suorastaan ryntäämään, sillä niissä oppii uusia asioita ja taitoja. pii itsekin näkemään monet asiat eri valossa. Saria kannattaakin pyytää osallistumaan jaostojen tapahtumiin ja kokouksiin. Sarin mukaan haasteena on saada sihteerit ymmärtämään, kuinka tärkeää on kuulua yhdistykseen ja ottaa siitä kaikki irti itseään kehittäen. ––Tapahtumiin kannattaa osallistua, vaikka ei tuntisi ketään muuta jäsentä, siellähän sitä tutustuu. ––Luottamustoimiin suosittelen suorastaan ryntäämään, sillä niissä oppii uusia asioita ja taitoja. Sellaista työnantajaa ei olekaan, joka ei noteeraisi oman työn ohella tehtyä luottamustehtävää, Sari kannustaa.

Auttava käsi Sarin yli kolmekymmentävuotiseen sihteeriuraan on kuulunut pitkät työsuhteet niin kansainvälisessä yrityksessä kuin koulutuksen parissa. ––Pidän työn teosta ja olen oiva haalimaan kaikenlaista niin sanotun normityön lisäksi. Olen ollut kuntosaliohjaajana, siivoojana, matkanjärjestäjänä ja laskuttajana. ––Ympärilläni on paljon pienyrittäjiä, joiden eläimellistä työtahtia seuraan vierestä. Tarjoudun hyvin herkästi avuksi vain ajatuksella ”ilo auttaa” ihmisiä menestymään. Palkkani on uuden oppiminen, mikä on mahtavaa. Sari on myös parantumaton eläinten ystävä, lähinnä karvaisten sellaisten. Omaa lemmikkiä hänellä ei enää ole, mutta hoidokkeja riittää. Matkustaminen on myös lähellä Sarin sydäntä, mutta nykyinen elämäntilanne on melko haasteellinen sen toteuttamiseen. ––Äitini kuoli vuosi sitten Alzheimeriin, isälläni on sama sairaus, ja olen hänen ainut ihmiskontaktinsa tässä elämänvaiheessa, jollei kotihoitoa lasketa. ––Elämä on siis ajoittain haastavaa, mutta onneksi mieheni ja jo kotoa muuttaneet lapseni ymmärtävät tilanteeni kiitettävän hyvin.

TEKSTI: MINNA KrONbErg KuvA: LEENA KOISTINEN

Secretarius-lehti kulkee Kädessäsi on jäsenlehti, jota on ollut kokoamassa moni jäsenemme. Lehden kaikki jutut ideoidaan, kirjoitetaan, oikoluetaan ja taitetaan itse, toimituskunnan voimin. Ja kaikki tämä vapaaehtoistyönä! Nykyiseen toimituskuntaan kuuluu päätoimittajan ohella neljä vakituista toimittajaa sekä yhdyshenkilö jokaisesta kymmenestä jaostosta.

hdyshenkilö on jaoston linkki ja Secretarius-yhdyshenkilö vastaa osaltaan alueensa näkyvyydestä lehdessä. Hän toimii linkkinä oman jaostonsa ja toimituksen välillä sekä avustaa juttujen teossa. Yhdyshenkilö kertoo, mitä jaostossa tapahtuu, ottaa vastaan juttuvinkkejä ja ideoita ja toimittaa niitä eteenpäin. Henkilön persoonallisuudesta, mielenkiinnon kohteista ja aktiivisuudesta riippuen yh-

dyshenkilön rooli voi olla hyvinkin aktiivinen. Yhdyshenkilö toimii luottamustehtävässä jaostossaan. Yhdistyksen toimintaohjeisiin kuuluu muun muassa ohje Secretarius-lehden toimintaperiaatteista. Siellä esitetään myös Secretarius-vastuuhenkilöitä koskeva toive, että päätoimittaja, toimittajat ja yhdyshenkilöt osallistuvat lehden tekoon vähintään kahden vuoden ajan.

Kun mieleesi pulpahtaa jutun aihe, niin ota yhteyttä jaostosi yhdyshenkilöön. Entä jos yhdyshenkilö ei kuulu jaoston hallitukseen? Mikäli yhdyshenkilönä toimii jaoston hallituksen ulkopuolinen henkilö, olisi hyvä kutsua hänet silloin tällöin jaoston hallituksen kokouksiin tai informoida säännöllisesti, mitä tapahtumia paikallisjaosto järjestää tai mihin he ovat osallistuneet. Mitä aktiivisempaa yhteistyö yhdyshenkilön ja jaoston välillä on, sitä helpompi yhdyshenkilön on hoitaa

Lehden koulutuspäivässä mukana Minna Kronberg (vas.), Anne Brandt, Ida Bruins Slot, Anna Ääri, Minna Anttila ja Marjo Keskikastari. Hyvä juttuidea kannattaa vinkata oman jaostosi yhdyshenkilölle. Meidän yhteystietomme löytyvät yhdistyksen nettisivulta ja jokaisesta lehdestä, Minna Kronberg kertoo.

kädestä käteen

omaa osuuttaan eli toimia linkkinä jaostonsa ja toimituksen välillä. Koska lehdenteko on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, kannattaa ideoiden ja aiheiden kanssa lähestyä jo hyvissä ajoin, jotta ne voidaan huomioida aikataulutuksen, teemojen tai vuodenkierron mukaan. Lehdenteko ei kuitenkaan ole niin jäykkää, etteikö oltaisi ajan hermolla ja tarpeen tullen tartuttaisi tilaisuuteen, kun sellainen ilmenee eli juttujen ilmestysjärjestystä voi muuttaa, jos yhdyshenkilöltä saadaan jokin uusi ja ajankohtainen aihe.

Kuinka lehdenteossa pääsee alkuun? Secretarius-koulutuspäiviä on kerran pari vuodessa. Noina päivinä sekä vanhat konkarit että mukaan liittyneet uudet yhdyshenkilöt tapaavat, tutustuvat, vaihtavat ideoita ja luovat sitä yhteishenkeä, jonka voimin he pitävät kirjoittajan liekkiä yllä, jotta yksinäinen kirjoitustyö sujuu oman työpöydän ääressä. Koulutuspäivien aikana perehdytään lehdentekoon, kerrataan kenties kielenhuoltoa tai kirjoitukseen liittyviä vinkkejä, opitaan uusia ja ajankohtaisia asioita, kehitellään teemoja sekä testataan ideoita ja jutunaiheita tuleviin numeroihin. Lehdenteko on palapeliä, jonka kokoamiseen kaikki osallistuvat omalla panoksellaan tilanteen mukaan vaihdellen.

Seuraavaksi, kun sinulle, hyvä lukija, pulpahtaa mieleesi jutunaihe, mielenkiintoinen tarina tai aihe, niin ole ihmeessä yhteydessä oman jaostosi yhdyshenkilöön. Tehdään yhdessä lehteä meille kaikille, sillä on ilo toimia yhdessä!

Omia kokemuksiani kirjoittajatiimissä Liityin Sihteeriyhdistykseen vasta vuoden 2012 lopulla. Varsin untuvikoksi koen itseni kuunnellessani konkareita, joilla on jopa vuosikymmenien kokemus yhdistyksen toiminnasta joko rivijäsenenä tai hallitustoiminnassa. Viime vuoden syksyllä vastasin myöntävästi kutsuun liittyä mukaan oma paikallisjaostoni hallituksen toimintaan yhdyshenkilön roolissa. Koulutuspäivät olivat Tampereella tammi-helmikuun vaihteessa. Koskikadun Cumulukseen kokoontui viikonlopuksi 16 naista ja pari ulkopuolista kouluttajaa käymään läpi lehdenteon eri vaiheita, kuuntelemaan, kuinka hyvä haastattelu varmistetaan, kuinka juttulista muuntuu painetuksi jäsenlehdeksi. Lisäksi saatiin oppia mikä on yhteistyökumppaneiden merkitys, kuinka juttuaiheesta kehkeytyy lehtijuttu, kielenhuoltoa, taitto-ohjelman käyttöä sekä ajankohtaista tietoa hyvän ravinnon ja tietoisen syömisen merkityksestä. Nuo pari päivää menivät yhdessä hujauksessa. Oli hienoa päästä niin nopeasti uutena yhdyshenkilönä tutustumaan koko lehdentekijöiden kaartiin, upeisiin, osaaviin ja tehokkaisiin naisiin, jotka jakoivat tietämystään ja kokemuksiaan. Olen erittäin tyytyväinen, että vastasin myöntävästi kutsuun osallistua jäsenlehtemme tekijäksi yhdyshenkilön muodossa. Minna Kronberg

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com www.onnela.com

Onnistunut kokouspäivä Majatalo Onnelassa! Tuusulanjärven rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä, Majatalo Onnela kutsuu kokousvieraansa viihtymään rauhaisaan ympäristöön ja laadukkaiden palveluiden äärelle. Irtiotto yrityksen omista tiloista kannattaa varmasti, kun suuntaatte luonnonkauniiseen Onnelaan. Täältä kotiutuu tyytyväisiä osallistujia tuloksellisen kokouksen jälkeen.

Lämpimästi tervetuloa!

Tunnemme tuhansia, joiden mielestä tapahtumien järjestäminen on helppoa. Mitä mieltä sinä olet? Vuosittain tuhannet Lyytin käyttäjät ottavat vastaan miljoonia ilmoittautumisia ympäri maailmaa. Ne ovat tarinoita onnellisista osallistujista, menestyksekkäistä neuvotteluista ja iloisista kohtaamisista. Lyytin automaattinen tapahtumanhallinta antaa sinulle aikaa keskittyä osallistujiisi. Ilman kiirettä. Olisiko aika unohtaa vanhat menetelmät?

Suurille ajatuksille

Tutustu ilmaiseen 30-päivän kokeiluun osoitteessa www.lyyti.fi

TEKSTI: MArJO KESKIKASTArI KuvA: LEENA KOISTINEN

Yhdistykselle toivotaan lisää näkyvyyttä Millaisia toiveita ja ideoita antaisit Sihteeriyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi? Tätä kysyttiin maaliskuussa sähköpostikyselyllä yhdistyksemme jäseniltä. Vastauksissa tuli hyviä kehitysideoita ja toiveita, joita hallitus ja jaostot voivat yhteistyössä jatkojalostaa.

ysely toteutettiin yhteistyössä Kokouspaikat.comin kanssa, ja vastaajina olivat paitsi yhdistyksemme jäsenet myös varauspalvelun muut käyttäjät. Yhteensä vastaajia oli 260 henkilöä, heistä yhdistyksemme jäseniä noin 200.

Profiilin nosto paikallaan? Kyselyn vastauksissa nousi toiveita nostaa yhdistyksen tunnettuutta. Osa vastaajista ei ollut kuullutkaan yhdistyksestämme ja moni jäsenkin ehdottaa profiilin nostoa ja lisänäkyvyyttä esimerkiksi työpaikoilla. ––Sihteeriyhdistyksen toiminta on innostavaa ja tukee hyvin sihteereiden ja assistenttien työtä. Toivoisin, että Sihteeriyhdistys voisi näkyä entistä vahvempana ja vakuuttavampana toimijana myös kaikkien työantajien suuntaan, jotta työpaikoillakin voitaisiin arvostaa yhdistyksen jäsenyyden mukanaan tuomaa lisäarvoa. Yhdistyksen nimeä pidetään vanhanaikaisena, joskin toimintaa aktiivisena ja ajantasaisena. ––Järjestäisin myös ehkä sellaisia tilaisuuksia, joihin mahdollisesti jäsenyydestä kiinnostuneet voisivat osallistua ja päättää sen jälkeen, ryhtyäkö jäseneksi. ––Nimi antaa kuvan ”pölyttyneestä” järjestöstä, toki sivut ja toiminta kertovat toista. ––Toivoisin somen käyttöä lisää. Enemmän luontaista verkostoitumista tapahtumissa.

Koulutustoiveita ja hiljaisen tiedon jakoa Jaostojen tapahtumien sisältöön toivotaan ammattiin liittyvää edullista koulutusta, ja aina ei kouluttajan tarvitsisi olla ulkopuolinen. Omasta verkostostakin löytyy paljon osaajia. ––Toivoisin enemmän pieniä koulutustilaisuuksia viestintään ja oikeakielisyyteen, it-asioihin. Pitkään kokouksia, tilaisuuksia, varauksia, konferensseja järjestäneet sihteerit voisivat jakaa hiljaista tietotaitoaan muille vaikka powerpointilla ja kertomalla. Monen jäsenen on entistä hankalampi osallistua tapahtumiin työajalla, joten tilaisuuksien alkamisajankohtaa toivotaan myöhemmäksi, näin myös kauempaa tulevilla on mahdollisuus päästä mukaan.

Paljon tyytyväisiä jäseniä Monet kyselyyn vastaajat kommentoivat lyhyesti, että kaikki hyvin – jatkakaa samaan malliin. Yhdistyksemme toiminta koetaan tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Uusia jäseniä on tullut paljon mukaan ja pitkäaikaisiakin tyytyväisiä jäseniä on mukana runsaasti. ––Olen ollut pitkään jäsen, enkä juuri osaa parempaa organisaatiota keksiä. Aina löytyy ideoitsijoita ja ideoita ja uutta ja uutta. Sihteeriyhdistys ja Kokouspaikat.com kysyivät yhdistyksen jäsenten toiveita ja ideoita Sihteeriyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Eräs vastaaja toivoo, että yhdistys näkyisi entistä vahvempana ja vakuuttavampana toimijana myös kaikkien työantajien suuntaan. Kuvassa on yhdistyksen jäseniä viime vuoden marraskuussa Tampereella pidetyssä syyskokouksessa.

TEKSTI: SArI ALISMAA KuvAT: vArPu röNKKö

Tällainen on työpäiväni ja -puvustoni

Klovnitohtorit Niittyräpälö ja Vipittäjä Sairaalan osastoilla vilistää silloin tällöin sairaalaklovneja, joiden työpukeutuminen eroaa huimasti toimistotyöläisten vaateparsista. Eikä heidän työtehtävänsäkään ole tietokoneen ruudun tuijottamista, vaan ilon tuottamista sairaille lapsille.

airaalaklovnivuorossa ovat Annukka Blomberg eli klovnitohtori Hortensia Niittyräpälö ja Anna Ranta eli klovnitohtori Ilmi Vipittäjä. Etunimensä klovnitohtorit ovat keksineet itse, mutta sukunimet ovat klovnikollegoiden antamia. Niittyräpälö on kasvi, ja Vipittäjä -nimen Anna on saanut, kun hän klovnitohtorina esittäytyy jaloillaan vipittäen. Joskus klovninimi vaihdetaan, jos siitä tulee mielleyhtymä esimerkiksi johonkin mainostettavaan tuotteeseen.

Työasut kirpputoreilta ––Sairaalaklovnipäivään valmistautuminen alkaa jo edellisenä iltana tavaroiden tarkistamisella. Sairaalaan tultaessa tärkeintä on hygienia. Vaatteiden tulee olla puhtaita. Työpäivä aloitetaankin vaatteiden silittämisellä, Annukka selvittää. Klovnit hankkivat itse asusteensa, klovnitohtoritakkeja lukuun ottamatta, joko omista vanhoista vaatteistaan tai kirpputoreilta. Naisten mukaan omista vaatteista esimerkiksi vanhat sukkahousut sopivat hyvin klovnitohtorin asusteeksi, vaikka ne olisivat vähän risaisetkin. Haastattelutilanteessa Annukka huomaa, että hänen omat sukkahou-

sunsa ovat tainneet jäädä kotiin, mutta eipä hätää, Annalla on kahdet ja toiset niistä sopivat Annukan asuun erittäin hyvin – ovat kaikkea muuta kuin sävy sävyyn asun kanssa.

Tilannetaju tärkein Sairaalaklovnit työskentelevät aina pareittain ja lasten ehdoilla. Työskentelyssä ”pelataan statuksilla” siten, että aina toinen klovneista on tyhmempi, ja lapsi on aina viisain. Lapset pi-

Työpäivän jälkeen on aina kiva tunnelma, kun tuntee tehneensä jotakin hyödyllistä. tävät pompottamisesta ja pomottamisesta, sitä he saavat tehdä klovnitohtoreiden kanssa. Sairaalaklovnit saavat työhönsä tukea toisiltaan. Klovnitohtoreiden työ on pääasiassa improvisaatiota, joten klovneilla pitää olla mielikuvitusta ja tilannetajua huomioida lasten sietokykyrajat esimerkiksi musiikin suhteen. Osastokierrot tehdään sovitussa järjestyksessä huomioon ottaen osastojen puhtausvaatimukset.

Lasten aito ilo Klovnitohtorityössä saa paljon ilonaiheita ihan pienistäkin asioista, kertovat Annukka ja Anna. Ilon ja hyvän mielen tuottaminen sairaille lapsille on työn tärkein tehtävä ja siten myös palkitsevaa. Työpäivän jälkeen on aina kiva tunnelma, kun tuntee tehneensä jotain hyödyllistä. ––Kerrankin lapsen vanhemmat lähtivät mukaan klovnitohtoreiden hullutuksiin sillä seurauksella, että lapsi nauroi ihan katketakseen, ja äiti itki vuolaasti ilosta, kun näki lapsensa pitkästä aikaa nauravana, Anna muistelee. Lasten hoitoyksiköiden henkilökunta, lääkärit mukaan lukien, innostuvat mukaan klovnitohtoreiden tempauksiin, jos vain aikataulu sen sallii. Joskus yksikön käytävälle on saatu järjestettyä lapsia, lasten vanhempia ja sisaruksia sekä henkilökuntaa ilahduttavat päivätanssit.

Koulun penkiltä Sairaalaklovniksi pääsee koulutuksen kautta, joskaan kaikki halukkaat eivät koulutukseen pääse: hakijoita on usein enemmän kuin koulutuspaikkoja. Koulutus on ensin normaalia koulutusta, sisältäen muun muassa hy-

gieniakoulutusta, jonka jälkeen seuraa mestari-kisällitoimintaa. Annukka Blomberg on valmistunut sairaalaklovniksi vuonna 2009 ja Anna Ranta vuonna 2007. Suomessa on 40 sairaalaklovnia ja kaikki ovat perusammatiltaan jonkin alan esiintyviä taiteilijoita. Sairaalaklovnit ovat pääasiassa näyttelijöitä, mutta mukana on myös tanssijoita ja muusikoita. Annukka Blomberg on Kuopion kaupunginteatterin näyttelijä, ja Anna Ranta on fleelancer-näyttelijä. Haastattelun lopuksi Hortensia Niittyräpälö sanoo, että kaikki luulevat hänen laukkuaan vaippalaukuksi, johon Ilmi Vipittäjä toteaa, että niinhän tuo onkin – siitä hieman väitellään, ja asia jää lopulta arvoitukseksi.

www.sairaalaklovnit.fi

Maskeerauksen sairaalaklovnit opettelevat itse. Maskeeraus on maltillista, koska lapset ovat niin lähellä klovneja. Hortensia Niittyräpälö (Annukka blomberg, vas.) tykkää erilaisista hatuista ja Ilmi vipittäjällä (Anna ranta) on otsapulisongit, jotka auttavat, etteivät asiat ota niin paljon ohimoon. vasemmalla Hortensia Niittyräpälö ja oikealla Ilmi vipittäjä saavat itse ”tuunata” klovnitohtoritakkinsa. Lapset eivät useinkaan huomaa maskeerausta, mutta nenän he huomaavat ja ilmoittavat ”et ole tohtori vaan pelle!”.

Sairaalaklovnit ry: Toiminta rahoitetaan kokonaan avustuksilla ja lahjoituksilla, päärahoittaja on RAY. Toimintaa on tällä hetkellä kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa, yhteensä 10 päivää viikossa. Sairaalaklovnitoimintaa on ympäri maailmaa.

Hyvä klovnitohtori on: - Hyvä ottamaan toiset huomioon - Elämää nähnyt ja kokenut - Hauska ja iloinen - Luontainen hölmö - Nöyrä - Terve - Osaa laulaa ja hallitsee jotakin kannettavaa soitinta - Aamuvirkku - Valmis oppimaan uusia asioita

TEKSTI JA KuvA: PäIvI ANTTILA

KuvA: bIxAbAy.cOM

Esittelyssä Turun jaoston puheenjohtaja

Tarmonpesä Minna Kun Turun jaoston nykyinen puheenjohtaja Minna Lundelin aloitti Sihteeriyhdistyksessä viisi vuotta sitten, hän tiesi heti, että haluaa Sihteeriyhdistyksen Turun jaoston hallitukseen.

inna Lundelin asustelee Maskussa lähellä Turkua. Minnan perheeseen kuuluvat mies, kaksi tytärtä ja poika. Lapset ovat jo maailmalle muuttaneita nuoria aikuisia. Minna on syntynyt yrittäjäperheeseen. Vanhemmilla oli valaisinliike, joka luonnollisesti oli Minnan ensimmäinen työpaikka jo pienestä pitäen. Valaisinliikkeessä tulivat kaikki työt tutuiksi. Ensin aloitettiin myyjän työstä ja vuosien myötä siirryttiin toimiston puolelle hoitamaan liikkeen paperitöitä, kuten laskutusta ja kirjanpitoa. Tästä lähti kiinnostus taloushallintoon ihan kuin luonnostaan. Lisäopintoja Minna haki taloushallintoa varten Kauppaopistosta ta-

loushallintolinjalta. Sosiaalisen luonteensa takia hän halusi lisää koulutusta asiakaspalvelutehtäviin ja suoritti sihteerin ammattitutkinnon. Lopetettuaan valaisinliikkeessä Minnan seuraava työpaikka oli Aikuiskoulutuskeskuksessa, jossa hän työskenteli kuusi vuotta. Nykyinen työpaikka on Ilmatuote Oy Ruskolla, jossa Minna on viihtynyt viisi vuotta. ––Työni siellä on todella monipuolista ja itsenäistä, ehkä siitä johtuen, että olen työpaikan ainoa sihteeri. Työ sisältää palkka- ja taloushallintoa sekä toimistosihteerin töitä, eli kaikkea mitä sihteeri voi vaan tehdä, Minna kertoo.

Kiitos juttupalautteista

Esiintymisvarmuutta Vuonna 2010 Minna löysi netistä tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja päätti liittyä yhdistykseen. Yksi syy siihen oli työpaikka, koska siellä ei ollut toista sihteeriä ja samalla hän sai laajan kollegaverkoston Sihteeriyhdistyksestä. ––Liittyessäni Sihteeriyhdistykseen halusin myös toimia luottamustehtävissä. Ensimmäisenä vuonna minusta tulikin varapuheenjohtaja ja seuraavana vuonna puheenjohtaja. Luottamustehtävistä hän kokee saaneensa valtavasti oppia ja itseluottamusta esimerkiksi puheiden pitämiseen ja esiintymiseen.

Vihkivala uusiksi Sihteeriyhdistyksen lisäksi Minnalla on useita harrastuksia: sauvakävely, kuntosali, ryhmäliikunta ja kesällä golf, miten ilmat ja aika antaa myöten. ––Koko perheen yhteiset tapaamiset ovat harvinaisia, mutta kun tapaamme, on sitäkin hauskempaa. Vapaa-aika menee usein harrastusten parissa, ja kun on mahdollista, matkusteluun. Minna tapaa usein ystäviään ja tykkää paljon juhlien järjestämisestä. Seuraavaksi onkin suunnitelmissa heidän kymmenvuotishääjuhlan järjestelyt, jossa uusitaan myös vihkivala. –– Tämä tilaisuus vaatiikin jo paljon järjestämistä, koska paikalle halutaan samat vieraat kuin 10 vuotta sitten, Minna ounastelee.

Innoflame-tuotelahjakortin voitti Elisa Maunula – onnittelut Elisalle!

Lehti sisältää useita mielenkiintoisia aiheita ja erityisen hyvä on, että lehti sisältää juttuja ympäri Suomen. Lehdessä oli monta artikkelia, jotka olisin voinut valita tähän, mutta nostan nyt kiinnostukseni kohteen ja ajankohtaisen aiheen ylimmäiseksi eli Varo tietojen kalastelijoita. Asia on hyvä nostaa esiin, sillä tätä tapahtuu enenevässä määrin ja jopa huomaamattomasti. Lisäksi mielenkiintoni kohteita olivat artikkelit uusi puheenjohtaja Anne Brandt, Piia Rasilahden ulkomaan komennus ja Kirsi Pihan viestintä, olin tapahtumassa Oulussa mukana. Rita Pääskylä Mielenkiintoisimmat artikkelit olivat tietoturvallisuudesta sekä Sirkka Santapukin Olet vastuussa elämästäsi. Paula Elovuoma Varo tietojen kalastelijoita. Margita Törnqvist

Viimeisin lehti oli kokonaisuudessaan hyvä, kiitos. Tärkein juttu oli mielestäni kyberturvallisuudesta kertova. Meillä Wärtsilässäkin asiasta on täytynyt suorittaa pakollinen e-learning. Myöskin Santapukin luennosta kertovassa jutussa oli hyvää asiaa - ei ehkä mitään uutta, mutta noista asioista kannattaa aina lukea. Lisäksi kulttuurin hyviä vaikutuksia kannattaa aina mainostaa, joten sekin juttu oli mieluisa. Kävin viime vuonna kuuntelemassa asiasta yhden luennonkin. Australiassa asuneen kokemuksia oli myös mukava lukea. Viestinnästä kertova juttu on vielä lukematta, mutta siinäkin on varmaan hyvää tietoa, sillä me assistentithan olemme nimenomaan viestin viejiä (ja tuojia) aivan huomaamattammekin. Keep up the good work! Elisa Maunula Minua kiinnosti eniten Kirsi Pihan Viestintä on yhteinen asia. Minulle siirtyi vajaa vuosi sitten yt-menettelyn jälkeen viestintävastaavan teh-

tävät. Toinen ajankohtainen kirjoitus oli Koti epäjärjestyksessä, mistä apua? Olen myymässä omakotitaloa, jossa olemme asuneet kohta 22 vuotta. Turhien tavaroiden hävittämistä riittää. Raili Tolonen Lehti oli kokonaisuudessaan hyvä ja mielenkiintoisin oli Viestintä on yhteinen asia. Airi Jestoi-Holopainen Ylös, ulos ja kokoukseen -juttu oli kiinnostava. Marjo-Riitta Hakula Ehdottomasti hyvä juttu lehdessä oli Kulttuuri ehkäisee henkistä keripukkia. Allekirjoitan tuon ihan ehdottomasti ja suosittelen jokaisen miettimään asiaa. Kulttuuri on niin laaja asia, että varmasti löytyy jokaiselle ilahduttavia asioita. Luulen toisaalta, että kaikki eivät edes tienneet nauttivansa kulttuurista, jos ovat lähteneet mukaan johonkin juttuun. Jaana Lemberg

Juttupalautteita voi lähettää sähköpostitse: paatoimittaja.secretarius@gmail.com.

Gallup

Kuva: Suomen Ilmakuva Oy

• kokoukset • koulutukset • juhlat

TILAISUUTESI JÄRJESTÄÄ:

Mitä hauskaa tai hupaisaa on tapahtunut (sihteerin) työssäsi, työpaikalla?

Katistentie 91, 13210 Hämeenlinna puh. 03 6568 200 katistenkartano@katistenkartano.fi www.katistenkartano.fi

Helpota työtaakkaasi – Ota työvälineet haltuun MIFin koulutuksessa. Runsaasti valmennuksia!

Jyväskylä rules!

mif.fi/office Sihteeri_lehti_ilmo.indd 1

13.5.2015 13:44:38

Jyväskylään on helppo tulla melkein mistä vain ja millä vain, koska se sijaitsee mukavan keskeisesti monipuolisten liikenneyhteyksien ytimessä.

Antoisan työ- tai virkistyspäivän jälkeen on mukava vetäytyä Jyväskylän Sokos Hotelleihin ruokailemaan ja viettämään iltaa kaupungin sykkeeseen. Tervetuloa tutustumaan - muista meidät myös lomalla!

Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 119

KOKOUS

Sinikka Ahvenainen; Helsinki

Toiminnassamme pyrimme hyvään kotimaantyön ja ulkomaantyön integraatioon. Toimistomme käytävä on yhdessä kohdin 90⁰ kulmassa. Kotimaantyöntekijä tuli kulman takaa vauhdilla, samoin minä toisesta suunnasta. Tilanne hipoi täydellistä integraatiota.

jossa on tilaa suuremmillekin

ajatuksille

Aamulla oli osastokokous. Valmistelin sihteröintitehtävät hyvin edellisenä iltana ja istuin rauhassa muiden tehtävieni parissa. Siirryin läppäri kainalossa kokoustilaan. Hämmästyin kun kaikki toiset jo olivat paikalla. Spontaanisti sanoinkin: ”Miten te kaikki olette näin aikaisin valmiina!” Hyväntahtoinen nauru tulvahti ilmoille. ”Kokoushan on jo alkanut, sihteeri vain puuttuu!”

Jyväskylän Sokos Hotellit tarjoavat monipuoliset ja laadukkaat kokous-, ravintola- ja majoituspalvelut. Tiedustelut ja varaukset Jyväskylän Sokos Hotellien myyntipalvelusta 020 1234 640.

Puhelun hinta soitettaessa 020-alkuiseen numeroon 0,0835 €/puh + 0,1209 €/min.

Ensimmäisellä työviikollani 15 vuotta sitten tuli yksi osastoni miehistä luokseni TV:n kaukosäätimen kanssa ja kertoi olleensa edellisellä viikolla Imatran Valtionhotellissa, Scandic Marskissa ja Rivoli Järvenpäässä. Oli laittanut kaukosäätimen paidan rintataskuun kännykkänä ja pyysi selvittämään mistä kaukosäädin puuttui. Känny oli salkussa, joten sitä ei onneksi tarvinnut alkaa etsimään.

Kirjoitin kokousmuistion. Mukaan sujahti sana mahanmuuttaja. Hymyilin asiaa päivän mittaan ja mainitsinkin ääneen. Töistä lähtiessäni läppäri oli repussa. Keli oli jäinen. Ovesta ulos mennessäni mainitsin työkaverille, että olisi hyvä välttää liukastuminen. ”No, sinähän voit kaatua mahallesi, niin kone ei mene rikki!”

Tiesitkö, että Jyväskylän Laajiksessa työporukka saadaan liikkumaan innostavalla ja hauskalla tavalla?

TUTUSTU UUSIIN HOTELLITYYPPEIHIMME JA VARAA AINA EDULLISIMPAAN HINTAAN:

Mirja Hytönen, Jyväskylä

SOKOSHOTELS.FI > 33

TEKSTI: ANNE JuvONEN KuvAT: ArTS & crAfTS rESTAurANTS Oy:N KuvA-ArKISTO, ANNE JuvONEN

Kiva kokouspaikka

Harmoonissa kohtaavat historia ja nykyaika Jyväskylän keskustassa jyhkeiden, yli sata vuotta vanhojen, tiiliseinien sisälle kätkeytyy ainutlaatuinen ja viehättävä ravintolamiljöö Harmooni. Vuosisadan kuluessa entisen harmonitehtaan rakennuksessa on ollut asuintilojen lisäksi kulttuuriväen kohtauspaikka, autokorjaamo ja grafiikkakeskus.

armonitehtaan rakennuksen suunnitteli rakennusmestari ja taidemaalari Antti Halonen, joka oli Aapeli Halosen veli. Halosen veljessarjasta kuuluisin oli taidemaalari Pekka Halonen. Talon alakerrassa sijaitsi harmonitehdas ja yläkerrassa oli asuntoja Halosen perheelle sekä taiteilijoille. Silloisen Rantakadun varrella oleva Halosen talo oli myös aikansa Jyväskylän kulttuuriväen kokoontumispaikka.

Talon suurin kokoustila on Harmoonisali, jossa on sata asiakaspaikkaa. Muita pienempiä, talon asukkaiden mukaan nimettyjä tiloja ovat muun muassa Aapelin sali sekä Oskar-kabinetti. Esteettömyys on huomioitu osassa kokoustiloja. Pienemmät tilat soveltuvat hyvin esimerkiksi ryhmätyöskentelyyn. Arts and crafts -taidesuuntausta ja talon henkeä kunnioittaen tarjoilijoiden asut ovat aikakauden mukaisia, mutta kuitenkin nykyaikaisia. Á la carté -ravintolan pöydät on valmistettu entisen harmonivirittämön lattialankuista, jotka löytyivät talon remontin aikana välipohjasta.

Uusi elämä Ilmeikkäät tilat Ravintola Harmoonissa talon henki on säilynyt hyvin nykyaikaisesta tekniikasta huolimatta. Rakennuksessa on monipuoliset ja inspiroivat tilat niin kokouksille kuin juhlatilaisuuksille. Ravintola edustaa viime vuosisadan alussa suosittua Arts and Crafts – taidesuuntausta, joka suosi käsityönä valmistettuja koneita sekä yksinkertaistettuja muotoja.

Kokous- tai juhlatiloja on aina kymmenestä sataan asiakaspaikkaan asti ja ravintolan piha-alueella voi järjestää viidensadan henkilön tilaisuuksia. Kesäisin piha-alueella on satapaikkainen terassi. Jyväskyläläinen ravintola Harmooni luo erinomaiset puitteet kokouksille, juhlille ja tapahtumille. Juhlapyhien aikaan Harmoonissa järjestetään teeman mukaista ohjelmaa. Näihin tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita.

Harmonitehtaan toiminta loppui vuoden 1960 alussa. Vuodesta 1983 alkaen talossa sijaitsi maan ensimmäinen grafiikkakeskus, jonka myötä talo tunnettiin myös nimellä Galleria Harmonia. Vuonna 2013 yrittäjät Riitta ja Jyrki Halttunen ostivat historiallisen kiinteistön Jyväskylän kaupungilta ja kunnostivat sen ravintolakäyttöön.

Pöydät on valmistettu entisen harmonivirittämön lattialankuista, jotka löytyivät talon remontin aikana välipohjasta. Asiakas ykkösenä ––Haluamme synnyttää asiakkaillemme elämän mittaisia muistoja, kertoo myyntisihteeri Tarja Båga. Hänen mukaansa yrittäjinä Riitta ja Jyrki Halttunen ovat sekä rohkeita että innovatiivisia ja he kannustavat uusiin toimintatapoihin. Palvelukonseptiin kuuluvat erilaiset yritys- ja yksityistilaisuudet. Tarja haluaakin olla helpottamassa asiakkaiden tapahtumajärjestelyissä niin sanotusti sihteerin oikeana kätenä. Lisäksi hän pyrkii reagoimaan asiakkaan erityistoivomuksiin mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Tapahtumanjärjestäjille heillä on tarjolla räätälöityjä ja myös valmiita ohjelmapaketteja. Yhteistyötä tehdään muun muassa 4Events Oy:n ja Jyväskylän hotellien kanssa. www.harmooni.fi

Luotamme ravintola Harmoonin keittiöfilosofiassa puhtaisiin lähialueilta hankittuihin raaka-aineisiin. Käytämme luomutuotteita niin ruuassa kuin juomissakin. valmistamme kaikki tarjottavat itse, emmekä käytä valmisraaka-aineita, kertoo myyntisihteeri Tarja båga.

TEKSTI: KAISA HEINONSALMI KuvAT: MArJO KESKIKASTArI

Tunnelmia S2015 – Tulevaisuuden työelämä -seminaarista Helsingin seudun jaosto järjesti huhtikuussa S2015 – seminaarin aiheena Tulevaisuuden työelämä. Jatkuva muutos yhteiskunnassa sekä työelämässä luo haasteita organisaatioille ja työyhteisöille. Assistentit ovat avainasemassa muuttuvassa työelämässä ja muutoksiin sopeutumisessa.

uennoitsijoina oli päteviä oman alansa ammattilaisia. He valottivat seminaarin teemaa useasta mielenkiintoisesta näkökulmasta. Aiheita olivat muun muassa Tekoälyn assistenttina, Tunnetaidoista kilpailuetua ja Työparit organisaation huipulla. Tarkemmin luentojen sisällöstä kerrotaan tulevissa Secretarius-lehden numeroissa. Seminaarissa esiteltiin viestiseinä, jonka avulla luennoitsijat aktivoivat kuulijoita erilaisilla gallupeilla. Lisäksi osallistujat pystyivät esittämään kysymyksiä ja lähettämään kommentteja viestiseinän kautta reaaliajassa. Viestiseinä tarjosi kuulijoille myös mahdollisuuden vaikuttaa luennon etenemiseen haastamalla luennoitsijan vuoropuheluun kanssaan. Paikalla Scandic Parkissa oli Sihteeriyhdistyksen yhteistyökumppaneita, jotka esittelivät omaa toimintaansa. Väliajoilla jäsenistö kävikin ahkerasti tutus-

tumassa esittelypisteisiin. Yhteistyökumppanit olivat lahjoittaneet myös mahtavia arpajaispalkintoja, jotka ilahduttivat onnettaren suosimia osallistujia.

Helsingin seudun jaosto juhli 40-vuotispäiväänsä

Tunnelmaa, tuokiokuvia ja kumppaneita S2015 -seminaarista.

Seminaarin yhteydessä juhlistettiin myös Helsingin seudun jaostoa, joka täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlaillallisella jaoston puheenjohtaja Arja Porvali piti kiinnostavan juhlapuheen käyden läpi Helsingin seudun jaoston menneet neljä vuosikymmentä. Illan juontajana ja musikanttina toimi Mikael Konttinen. Useat muut jaostot muistivat Helsingin seudun jaostoa onnitteluadressein ja lahjoin. Seminaariin ja juhlaillalliselle osallistui Sihteeriyhdistyksen jäseniä ympäri Suomen.

LEIKKEET KOKOSI: SArI OLLIKAINEN KuvA: KPy:N KuvA-ArKISTO

KuvAT: MArJO KESKIKASTArI, LEENA KOISTINEN

S2015 Tulevaisuuden työelämä -seminaari

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille! Seminaaritoimikunnan jäsenet ovat iloisia ja ylpeitä näin mahtavasta yhdistyksestä sekä sen upeista jäsenistä. Ilman teitä seminaaripäivät eivät olisi onnistuneet näin hyvin.

50 vuotta sitten kirjoitettua Jotkut asiat tuntuvan olevan ajankohtaisia vuosien vierinnästä ja maailman muuttumisesta huolimatta, kuten näistä viidenkymmenen vuoden takaisista lehtijutuista käy ilmi.

Secretarius nro 1 1965 II Sihteerien luentopäivät 2.10.1964 Sirkka Heinäsen kirjoittamaa Luento nykysuomen muoti-ilmauksista, maisteri Jouko Vesikansa Kielessä vallitsee muotinsa. Jotakin sanaa tai ilmaisutapaa viljellään ylen ahkerasti, sen kuulee ja näkee kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa yhteyksissä. Tällaiset ilmaisut saattavat ol-

la moitteettomia, mutta ylenpalttisesti käytettyinä ne alkavat kuulijaa tai lukijaa lopulta harmittaa. Malliesimerkkinä siitä, miten sana voi tulla muotiin, mainitsi maisteri Vesikansa sek-

Secretarius nro 1 1965 II Sihteerien luentopäivät 2.10.1964 Luentopäiviin osallistuneet toivoivat seuraavilla luentopäivillä käsiteltävän muun muassa:

Toimikuntalaiset yhteispotretissa: Anne Jääskeläinen, Katri Suhonen, Harriet Jehkonen, Tiina Länkelin, Jaana van der Zwaag, Päivi Kouri, Arja Toivanen, edessä Kira Närhi.

Myös seminaarin osanottajat suitsuttivat kiitoksiaan: Aina saa mukaansa uutta ja mielenkiintoista, jota voi työssä / elämässä hyödyntää.

Suurkiitos järjestäjille ja kaikille tilaisuuden toteutukseen osallistuneille. Oli ilo olla mukana.

Ihanaa tavata kollegoita. Verkostoitua. Kun kasvot on tutut, helpompi ottaa yhteyttä. Aivan loistavat puhujat! Kaikkia kuunteli mielellään ja kaikilta tarttui jotain.

Kaikki puheenvuoron käyttäjät olivat onnistuneita ja aiheet kohdallaan. Äänestyssysteemi kiva.

Ammattitaitoisesti rakennettu kokonaisuus, paikka, esitykset, yhteistyökumppanit ja tarjoilut.

Tunnelma oli oikein hyvä, illallisella placeeraus hyvä. Kiitos vielä kaikille järjestäjille käyttämästänne ajasta nappiin meni.

––vaikean johtajan psykologiaa ––työpaikkapsykologiaa ––ihmisten käsittelytaitoa ––ihmissuhteet johtaja-sihteeri / useampi kuin yksi esimies ––perheellisen sihteerin ylityövaikeudet ––sihteerin osuus työpaikkahengen luomisessa ––itsensä kehittäminen edelleen ––teknisen alan kielikurssit ja sanastot ––enemmän johtajia kuulemaan ja vaihtamaan mielipiteitä sihteerin tehtävistä puolin ja toisin ––lomaketekniikkaa ––taltiointia ––kokoustekniikkaa ––esiintymistaito Puhelinvaihde 1970-luvun puolivälissä.

Upeat luennoitsijat, antoivat ajattelemista! Ehdottomasti paras arvosana!

torin. Nyt puhutaan urheilun ja lääketieteen eri sektoreista, poliittisesta sektorista, perheenemäntien sektorista ja vieläpä pianistin soittotaidon eri sektoreista.

TEKSTI: SuSANNA TErKOLA KuvA: MESSuKESKuS

Suomella on paljon opittavaa verkkokaupasta Vähittäiskauppa on kasvanut viime vuosina pääosin verkossa. TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton Verkkokauppatilasto kertoo suomalaisten tekevän ostoksia verkosta yli kymmenellä miljardilla eurolla vuosittain. Suomalaistenkin ostospaikkoina jyräävät ulkomaiset verkkokaupat. Suomalaisilla on paljon opittavaa verkkokaupasta ja tehtävä töitä saadakseen paremman jalansijan edes kotimaassa, saati kansainvälisillä markkinoilla.

Riskit vältettävissä Tietoturva on Riekin mukaan verkkokaupassa tärkeä huomioitava. Yksikin suuri tietomurto voi horjuttaa kuluttajien luottamusta verkkokauppojen tietoturvaan. Riekki suosittelee myyjiä harkitsemaan alustavalintaa tarkasti. On tärkeää olla samalla tasolla kuin muuallakin ollaan. Suurin verkkokaupan riski on kuitenkin se, ettei osata eikä haluta tehdä verkkokauppaa. Yrityksissä ei ole mietitty mitä verkkokauppa tarkoittaa käytännössä yrityksen koko liiketoiminnalle, ja kun tätä ei ole tehty, siihen ei satsata. TIEKEn Verkkokauppaopas 2015 -julkaisu on tehty tukemaan suomalaisten pk-yritysten osaamista ja kilpailukykyä.

Bisnespäivillä järjestettävillä Bisnestreffeillä yhtenä aihepiirinä on verkkokauppa. TIEKEn neljät Bisnestreffit sisältävät verkostoitumisen lisäksi lyhyet alustukset sekä vuorovaikutteista keskustelua. Tilaisuuksissa syvennytään muun muassa verkkokaupan sopimuksiin ja tietoturvaan sekä osaamiseen ja oppimiseen. Toimisto- ja kokousalan ammattitapahtuma Bisnespäivät järjestetään 23.–24.9.2015 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuman osa-alueet ovat Toimisto, Liikelahjat ja Tapahtumatekniikka sekä uutena Yrityspalvelut. Bisnespäivät on avoinna keskiviikkona klo 9–17 ja torstaina klo 9–16. Sisäänpääsy on maksuton rekisteröitymällä netissä. Bisnespäivien yhteydessä on kaksi Easyfairs-tapahtumaa, Meetings & Events 2015 sekä Esimies & Henkilöstö 2015. www.bisnespäivät.fi

www.tieke.fi/display/julkaisut/Verkkokauppaopas

uotepäällikkö Veli Riekki Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta (TIEKE) kertoo suomalaisten verkkokauppaosaamisessa olevan parantamisen varaa niin kotimarkkinoilla, kuin kansainvälisesti. ––Suomalaiset verkkokaupat ovat suunnattuja pääosin suomalaisille kuluttajille. Digibarometrin 2015 mukaan ostaja ei vaadi eikä myyjä tarjoa, tehdään niin kuin ennenkin, kertoo Riekki. ––Todellisuudessa suomalaiset kuluttajat kyllä vaativat ja äänestävät lompakoillaan. Suomalaiset tekevät yhä useammin ostoksensa ulkomaisista verkkokaupoista, koska suomalaisten verkkokauppojen tarjonta ja palvelu eivät vastaa tarvetta.

Verkko-ostoksilla Kuluttajat Suomessa ja maailmalla viettävät yhä enemmän aikaa verkossa, ja yritystenkin olisi syytä olla siellä. Barometristä käy ilmi, että monet suomalaiset kauppaketjut ovat tietoisesti rajanneet verkkokauppansa vain Suomeen. Samaan aikaan kun ulkomaiset yritykset tulevat verkon välityksellä Suomen markkinoille, suo-

malaiset eivät tavoittele kasvua ulkomailta. Rahat ja työpaikat valuvat rajojen ulkopuolelle. Kukaan ei tarkalleen tiedä suomalaisen verkkokaupan liikevaihtoa. Digibarometrin referoimat arviot vaihtelevat kahdesta kymmeniin miljardeihin euroihin vuodessa. Ilmeisesti kaupan etujärjestöjä tai viranomaisia ei aihe kiinnosta, koska tarkempia lukuja ei ole hankittu.

Osaaminen avainasemassa Riekin mukaan verkkokaupassa avainasemassa on osaaminen. Oma tuoteosaaminen on tärkeää, mutta myös työmoraali. Pitää tehdä verkkokaupan osalta oikeita asioita ja kunnolla. ––Kilpailu on kovaa. Jos on huolimaton, tippuu takuuvarmasti kilpailusta. Ei tarvitse olla supermies tai -nainen, riittää kun miettii miten haluaisi itseään palveltavan. Asioita ei lykätä seuraavaan viikkoon, vaan ne tehdään heti. Riekki kertoo logistiikan olevan keskeinen osa verkkokauppaa. Suomalaisen verkkokaupan toimituskustannukset jopa kotimaassa, ovat kor-

keampia kuin ulkomaisten. Postin hinnoittelu on kuitenkin huono tekosyy suomalaisen verkkokaupan alennustilaan, kansainväliset kuljetusliikkeet ovat myös suomalaisten käytettävissä. Usein kuulee esimerkkejä miten suomalaisesta verkkokaupasta tilatessa toimitusaika on pidempi kuin ulkomaisen verkkokaupan. Suomalaiset voisivat oppia muualta nopeaa toimitusketjun hallintaa ja kansainvälistä kauppaa. Yritysten kannattaa harkita verkostoitumista olemassa olevien eurooppalaisten verkkokauppojen kanssa. Oikealla asenteella myös suomalainen verkkokauppa voi menestyä maailmalla, hyviä esimerkkejä löytyy.

yritysten kannattaa harkita verkostoitumista olemassa olevien eurooppalaisten verkkokauppojen kanssa. Oikealla asenteella myös suomalainen verkkokauppa voi menestyä maailmalla.

TEKSTI: rIIKKA KONTIO KuvAT: rIIKKA KONTION KuvA-ArKISTO, PIxAbAy.cOM

Itsensä johtaminen alkaa ruoriin tarttumisesta

Ajelehditko vai ohjaatko?

kuuliaisesti kirjaa annetut tehtäväpyynnöt ”ToDo-listalle”. Tee itse aloite työnkuvan raivaamiselle ja uudistamiselle silloin, kun tehtäväkokonaisuuden hoitaminen muuttuu mahdottomaksi, hän rohkaisee.

Muutos on mahdollisuus Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän koulutussihteeri ja Sihteeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anne Brandt nostaa esiin verkostojen merkityksen assistenttityölle. ––Menestys työelämässä ei riipu siitä, mitä osaat, vaan pitkälti siitä, ketä tunnet, Anne kertoo. Hän näkee sihteerin luontevasti markkinointiroolissa niin yrityksen sisällä johdon ja henkilöstön suuntaan kuin ulkoisiinkin asiakkaisiin ja sidosryhmiin nähden. Anne pitää tärkeänä oman viestintäroolin ymmärtämisen ja positiivisen asenteen sisäistämisen erityisesti organisaation kriisitilanteissa, sillä se

Neljä kokenutta assistenttia kertovat näkemyksiään ammatin menestystekijöistä ja valottavat hyväksi havaitsemiaan toimintatapoja. Assistentin on tunnistettava omat vahvuutensa ja osattava tuoda ne organisaation käyttöön. Muuttuva työympäristö vaatii assistenttityötä tekeviltä jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä.

ee tänään ne asiat, mitä tapahtuu huomenna, koska huomenna on jo uudet asiat, neuvoo Outokumpu Oyj:n Executive Assistant Nina Aunula. Lisäksi hän muistuttaa, että alituiset muutokset kuuluvat sihteerityön luonteeseen ja niihin kannattaa sopeutua. ––Plan A:n lisäksi sinulla on oltava myös plan B ja C, hän sanoo. Nina listaa omiksi menestystekijöikseen epämukavuusalueen sietämisen ja laajentamisen, virheiden myöntämisen ja niistä oppimisen, tietoisuuden lisäämisen omista resursseista ja rajoista sekä ammattiylpeyden, asenteen ja auttamisvalmiuden. Tärkeää on myös löytää itselleen sopivat keinot kovalevyn tyhjentämiseen, eli rentoutumiseen ja sitä myöten ajatuskapasiteetin vapauttamisen tehokkaaseen työskentelyyn.

Asiantuntija omalla tontillaan Johdon assistentti Soile Kemi Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä kehottaa arvostamaan omaa työtään, sillä assistentit ovat oman tehtäväalueensa asiantuntijoita.

Oman työn arvostuksen lisäksi Soile näkee menestystekijöinä urallaan positiivisen asenteen, innon ja halun oppia uutta, kyvyn keskittyä olennaiseen, jämäkkyyden, halun olla avuksi sekä sen, että oma elämä on tasapainossa. Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön (ODL) johdon assistentti Riikka Kontio kannustaa kollegojaan uudistamaan rohkeasti osaamistaan, jopa tehtäväroolinsa yli. Hän listaa konkreettiset neuvot motivaation sytyttämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen: pitää osata haluta. Kun tiedät, mitä haluat, voit asettaa itsellesi tavoitteen. Sitten teet suunnitelman, kuinka pääset tavoitteeseesi, ja seuraavaksi toteutat sen. ––Eiväthän asiat kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaan niiden toteuttamiselle täytyy raivata tilaa kalenterista ja elämästä. Ennen kaikkea vaaditaan viitseliäisyyttä ja sinnikästä työskentelyä päämääränsä eteen. Omasta kokemuksestaan hän kuitenkin vakuuttaa, että lopputulos palkitsee – ennemmin tai myöhemmin, Riikka summaa. Omiksi menestystekijöikseen as-

Tärkeää on löytää itselleen sopivat keinot rentoutumiseen ja sitä myöten ajatuskapasiteetin vapauttaminen tehokkaaseen työskentelyyn. vaikuttaa myönteisesti koko työyhteisön ilmapiiriin. ––Työelämän turbulenssissa luota siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Kannattaa pysyä rauhallisena, Anne neuvoo. Annen mukaan assistentin menestymisen avaimia ovat ajattelutaito ja visionäärisyys, päättelykyky ja ennakointi, epävarmuuden sieto, ongelmien ratkaisukyky, argumentointi, luova työote, digikulttuurin ymmärtäminen sekä tietysti verkostot. Myös itsensä ammatillista kehittämistä Anne pitää tärkeänä.

sistenttiurallaan hän tiivistää uteliaisuuden kaikkea uutta kohtaan sekä myönteisen suhtautumisen muutoksiin. Myös vastuunotto omasta ammatillisesta kehittymisestä, ja sen myötä saatu uusi ammattitaito, sekä rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat olleet merkityksellisiä, kun tehtävänkuvaa on työvuosien varrella uudistettu. ––Lisäksi palveluasenne täytyy olla sisäistetty ja luottaa siihen, että kun antaa, niin myös saa, Riikka toteaa.

––Innostusta uuden oppimiseen on riittävästi silloin, kun sitä voi soveltaa konkreettisesti omiin tehtäviinsä. Konkariassistenttien yhteinen viesti kollegoille on rohkaisu tarttua uusiin haasteisiin ja ylittää perinteisen assistentin työnkuvan rajat. Työelämän muuttuessa myös assistenttityön sisältö tulee muuttumaan, ja tällaisessa tilanteessa on oiva mahdollisuus vaikuttaa itse siihen, millaiseksi työnkuva muodostuu. Asiat eivät kuitenkaan useimmiten tapahdu itsestään, vaan tarvitaan myös rohkeutta tehdä aloitteita.

POHTO:n Sihteeri- ja assistenttiseminaari 16.10.2014 Asiasanat: #menestystekijät, #osaaminen, #kehittyminen, #assistenttityö, #sihteerityö, #rohkeus

ODL:n johdon assistentti riikka Kontion mukaan oman osaamisen uudistaminen on keino taistella väsymistä, urautumista ja kyllästymistä vastaan.

Käytä Stop doing! -listaa Assistenttityön ainaisen kiireen ja infoähkyn selättämiseen Riikka neuvoo käytännöllisen tavan priorisoida työtehtäviä järjestämällä ne kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan. Hän kehottaa myös aika ajoin analysoimaan sitä, mihin kategoriaan kohdistuu eniten töitä, ja tekemään korjausliikkeitä, jos esimerkiksi puun takaa tulevat muiden kiireelliset asiat syövät alituisesti työaikaa tärkeiltä työtehtäviltä. ––Erityisen tärkeää on myös pysähtyä kaaoksen keskellä miettimään, mitä jättää tekemättä sen sijaan, että

Uutisia

TEKSTI: PATrIcIA LAuréN KuvA: SArI OLLIKAINEN

Nahkahameita ja avaruushopeaa Lentoemäntien virkapuvuista kuoriutui valokuvanäyttely Helsinki-Vantaalle. Suomalaiset lentoemännät ovat vieneet pientä maatamme maailmankartalle kautta vuosikymmenten. Unohtumattomat virka-asut ovat nyt Blue Wings of Time -valokuvanäyttelyssä. Finnairin virkapuvut ovat seuranneet muotia ja tyypillisesti edustaneet uusinta suunnittelua. Osalla asuista on matkustamohenkilökunnan antamat lempinimet kuten ”pannumyssy”, ”nunnapuku” ja ”jäähile”. Ensimmäiset virkapuvut ovat vuodelta 1947. Tuolloin lentoemäntiä oli vain kuusi. He saivat osallistua vaatturin tekemän puvun suunnitteluun. Myöhemmin hameen helmat ja olkatoppaukset vaihtuivat aina muodin mukaan.

Vuonna 1969 Finnairin lentoemännät saivat kuulennon innoittamana polvipituiset pikku hamoset ja avaruushopean värisen puseron. Samana vuonna käynnistettiin Finnairin ensimmäinen lento Amerikkaan. Blue Wings of Time -valokuvanäyttelyn ovat toteuttaneet Tampereella sijaitsevan Visuaaliviestinnän Instituutin valokuvauksen opiskelijat. He saivat käyttöönsä Finnairin vanhoja virkapukuja eri vuosikymmeniltä niin Ilmailumuseolta, entisiltä lentoemänniltä kuin Finnairiltakin. Asut puettiin malleille, tilanteet lavastettiin kampauksia, lentokoneita ja miljöötä myöten vastaamaan omaa aikaansa. Syntyi kahdeksan upeaa valokuvaa, jotka opiskelijaryhmä kuvasi lentoemäntänäyttelyä varten. Näyttelyn yhteydessä esitetään kuvien toteuttamisesta kertova video. Kävijä pääse katsomaan tuotannon verhojen taakse ja näkee vilahduksen siitä, millaisissa paikoissa kuvia on rakennettu ja millaista kuvia on ollut kuvata ja tuottaa. Video on nähtävillä myös Finavian verkkosivuilla. Lentoasemalla jo kuusi vuotta sijainnut näyttelyalue löytyy vastaanottajien aulasta terminaali 2:n tulokerroksesta. Alueelle on vapaa pääsy kaikille, jotka asioivat lentoasemalla. Näyttely on avoinna ympäri vuorokauden ja se on maksuton. Valokuvauksesta kiinnostuneille on nähtävää myös Helsinki-Vantaan näköalaterassilla. Yhdeksän kuvaa esittelevät lentoaseman muutosta 60 vuoden aikana. www.bluewingsoftime.com/ www.facebook.com/bluewingsoftime

Rantaudu Eläintarhanlahden Meripaviljonkiin Nauti värikkäistä, runsaista kala- ja äyriäisannoksista Ravintola Meripaviljongissa Helsingin Eläintarhanlahdella. Ravintola Meripaviljonki on Suomen ensimmäinen julkinen kelluva rakennus – rantarakentaminen käynnistyi vihdoin Helsingissä. Ravintolan julkisivusta suurin osa on lasia, loput kuparia ja muoto on lähtöisin asiakaskokemuksista. Sisällä ravintolassa kaikki pöytäpaikat ovat veden äärellä. Salin lattia kelluu noin metrin korkeudella veden pinnasta. Meripaviljonkiin voi tulla myös veneellä – omia poijupaikkoja on muutama. Ravintola on auki ympäri vuoden, seitsemänä päivänä viikossa. Asiakas-

paikkoja on 170 ja yksityistilaisuuksissa 200. Kalustuksessa on otettu huomioon ravintolan muunneltavuus eri tilaisuuksiin – yritysjuhlista gaalailtoihin, pikkujouluista rapujuhliin ja aamiaistilaisuuksista perhejuhliin.

Meripaviljonki on osa Paasitornin kokous- ja kongressikeskuksen täyden palvelun kokonaisuutta ja yksi Suomen suurimmista ravintolakokonaisuuksista. www.ravintolameripaviljonki.fi www.graniittiravintolat.fi

Helsingin seudun jaosto vierailulla

Matka eteläkarjalaiseen ystävällisyyteen Viisitoista Helsingin seudun jaoston naista tarttui goSaimaa Oy:n projektivastaavan Suvi Aholan kutsuun lähteä tutustumismatkalle Etelä-Karjalaan. Huhtikuisen viikonlopun aikana ryhmä vieraili alueen tunnetuimmissa kokous- ja matkailukohteissa.

elsingin rautatieaseman jälkeen Pendolino pysähtyi vasta Lappeenrannassa, jossa ensimmäisenä tutustumispaikkana oli remontin keskellä oleva Sokos Hotel Lappee. Italialaisen lounaan jälkeen seurueen matka jatkui kohti Imatraa ja Rantasipi Imatran Valtionhotellia. Vuonna 1903 rakennetun, historiallisen jugendlinnan tilojen esittelyn kruunasi herkuttelu blineillä ja kilistely kuohuvalla. Myyntineuvottelija Armi Sallinen kertoi tarinan venäläisestä, vastavihitystä nuorikosta, joka heittäytyi hotellin tornista alas koskeen, koska hänen miehensä olikin rakastunut toiseen naiseen. Muutamat hotellin asukkaista ovat kertoneet nähneensä tämän kummittelevan harmaahapsen vaeltamassa huoneissa öiseen aikaan. Majoittuminen oli Holiday Club Saimaa -hotellin tyylikkäissä sviiteissä. Myyntipäällikkö Petri Soininen esitteli kohteen lukuisia palveluja ja harrastemahdollisuuksia. Päivän päätteeksi oli tilaisuus testata kylpyläosasto ja keilaviihdekeskus, haukata vain happea tai nautiskella upeista huoneista. Illallisella tarjoilleen Jerryn aurinkoisesta palveluhenkisyydestä ja asia-

Alun perin välimeren lämpimistä vesistä kotoisin oleva merenneito riia polskahti helsinkiläisten kanssa yhteispotrettiin. Silloin tällöin hän piipahtaa uiskentelemaan ja temppuilemaan Imatran Kylpylän Taikametsän altaaseen.

kaspalvelusta olisi Helsingin ravintoloilla paljon opittavaa. Seuraavana päivänä vierailuvuorossa oli Ravintola Rauhanranta, jossa esiteltiin alueen oheisohjelmia ja aktiviteetteja. Matka jatkui Kauppakeskus Capriin, jonne on rakennettu Angry Birds -aktiviteettipuisto. Täällä ohjelmassa oli muun muassa seinäkiipeilyä, voimalätkää ja vapaata pudotusta kolmesta metristä ilmatyynyn päälle. Myyntipäällikkö Rauni Aineslahti otti vieraat vastaan Imatran Kylpylässä. Talossa oli syytä juhlaan, sillä iki-ihana kylpylä vietti 30-vuotisjuhliaan samana päivänä.

Viimeinen vierailukohde oli Saimaa Adventures ja Hossukan Helmen elämyskeskus. Veljekset Harisen luotsaama yritys järjestää monipuolista ohjelmaa Venäjän puolelle ulottuvista mönkijäsafareista maastopyöräretkiin ja kelluntaan. Osa porukasta uskaltautui kokeilemaan kuivapukukelluntaa hyisessä Saimaassa, osa pöristeli mönkijäsafarilla ja jokunen lähti patikointimatkalle. goSaimaa Oy:n Suvi Ahola oli järjestänyt helsinkiläisille upean matkan, joka oli yhdistelmä kulinaarisia nautintoja, omaperäisiä elämyksiä ja eteläkarjalaista ystävällisyyttä.

TEKSTI JA KuvA: IrMELI vuOrENMAA

Jaostojen hallitusten kokoonpano

Tirkistys Seinäjoen asuntomessuille 2016 Etelä-Pohjanmaan jaosto vieraili innostumassa alueellaan pidettävistä asuntomessuista. Tarkkaa ajankohtaa ei tosin kerrottu vielä, sillä ensin käydään rauhassa tämänvuotiset Vantaan messut.

Puheenjohtaja Ritva Kuoppala, ritva.kuoppala(at)intoseinajoki.fi

Sari Hautala Anne Sjöblad Tiina Hannula Elina Haapakoski

Helsingin seutu

Puheenjohtaja Arja Porvali, arja.porvali(at)hotmail.com

Kaisa Heinonsalmi Arja Toivanen Elisa Lehtonen Jutta Heikkilä Arja Jouhki Tuija Rissanen

suntomessutoiminta alkoi 1973 Tuusulasta, joten suomalaisille on ehtinyt karttua paljon tietotaitoa messutaloista, esiterumbasta ja jonotuksesta. Teemat ja erikoisuudet ovat yleistyneet. Seinäjoella rakentamisen teema on ”rakennettu vesi- ja liikuntaympäristö”. Messualueen nimi on Pruukinranta; se onkin ihanteellinen asuinalue uimarannan kupeessa. Koska Kyrkösjärven pinta on korkeammalla kuin talojen alue, pitää rakentaa pato eli valli, joka sitten toimii luontevasti yleisenä ulkoilureittinä. Messujen erikoisuutena on kolme puukerrostaloa. Erääseenkin tulee vii-

Etelä-Pohjanmaa

Jyväskylä

Puheenjohtaja Nina Kaari, ninnikaari(at)gmail.com

Talonrakentajille on varattu kaksi vuotta aikaa saada valmista.

denteen kerrokseen taloyhtiön yhteinen saunamaailma. Minkähänlainen on Duudson-talo? Entä se, jonka autotallin katolle siloitetaan tanssilattia tangomarkkinoiden hengessä? Parasta tässä tirkistyksessä oli, että messuprojektin työryhmässä lankoja

pitelee oma jäsenemme Maarit Kuokkanen, Kuopion lahja jaostollemme. Nämä messut eivät jää meiltä väliin!

www.asuntomessut.fi/seinajoki-2016

Pia Högberg Riitta Ojanperä Anne-Maria Melkko Saara Tannermäki Ulla Ravattinen Ulla Hettula

Keski-Pohjanmaa

Puheenjohtaja Maria Nyblom, nyblommaria(at)gmail.com

Henna Kokko-Slotte Johanna Haikola Paula Kauppinen Maarit Uusipaikka Kati Bång Eija Nylund Ida Bruins Slot

TEKSTI: ANNA äärI KuvA: MIIA rEIMAN

Kuopio

Porilaiset porealtaassa

Marja Ikonen Berita Korhonen Kirsikka Markkanen Eeva-Leena Savolainen Sari Kiiskinen

Puheenjohtaja Sari Mäläskä, sari.malaska@vtt.fi

Nyt myös alan opiskelijat voivat liittyä Sihteeriyhdistykseen!

Saara Mård Soile Kemi Päivi Kaisamatti Outi Kuusijärvi Riitta Loukusa Niina Ojaniemi Anita Rummukainen

Varsinainen jäsen ja seniorijäsen ovat meille entuudestaan tuttuja Sihteeriyhdistyksen jäsenyyksiä. Helmikuussa hyväksytyn sääntömuutoksen myötä Sihteeriyhdistykseen ovat tervetulleita myös opiskelija- ja kannattajajäsenet.

Pohjois-Suomi

Pori

Tampere

Varsinainen jäsen Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, joka toimii ammatillisesti sihteerinä tai assistenttina tai tällaiseen rinnastettavassa tehtävässä ja sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä. Varsinainen jäsen maksaa yhdistykseen liittyessään liittymismaksun 20 euroa ja vuotuisen jäsenmaksun 85 euroa.

Pirkko Mustola Sirpa Kivinen Nina-Maija Geselle Minna Kronberg

Seniorijäsen Seniorijäseneksi on oikeutettu yhdistyksen varsinainen jäsen, joka on siirtynyt eläkkeelle. Seniorijäsenen jäsenmaksu on 42 euroa.

Puheenjohtaja Anna Ääri, anna.aari(at)gmail.com

Eeva Lindgren Erja Laxström Eija Kilpi Riia Mäkelä Puheenjohtaja Minna Anttila, Minna.M.Anttila(at)pshp.fi

Turku

Puheenjohtaja Minna Lundelin, minna.lundelin(at)gmail. com

Opiskelijajäsen Yhdistykseen opiskelijajäseneksi voi liittyä henkilö, joka päätoimisesti opiskelee sihteerin, assistentin tai tällaiseen rinnastettavaan tutkintoon ja sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä. Opiskelijajäsenen jäsenmaksu on 42 euroa (ei liittymismaksua).

Pia Saario Tiina Pihlstedt Tiina Jonkka Päivi Anttila Sari Välimäki Liisa Karvinen-Kunnala

Kannattajajäsen

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö ja oikeustoimikelpoinen yritys tai yhteisö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä. Kannat-tajajäsenen jäsenmaksu on 170 euroa (ei liittymismaksua). Muista jäsenyyksistä poiketen kannattajajäsenyyteen sisältyy logo- tai banneripaikka alueellisen jaoston nettisivulla vuodeksi liittymispäivästä lukien.

Puheenjohtaja Sisko Atrokoski, sisko.atrokoski(at)sakky.fi

Porin jaoston kevätkokousta vietettiin tänä vuonna Soma Sauna & Jacuzzissa, jossa on täysin remontoidut saunaja kokoustilat. Tila soveltuu mainiosti isommillekin ryhmille ja moneen tilaisuuteen. Illan päätteeksi porilaisia kuvattiin porealtaan äärellä. Kuvia käytetään jaoston tiedottamisen yhteydessä.

Lisää tietoa Sihteeriyhdistyksen verkkosivuilla www.sihteeriyhdistys.fi/fi/jäsenyys/

Kymenlaakso

Puheenjohtaja Marja Konsti, marja.konsti(at)rejlers.fi

Katja Waldén Arja Helenius Merja Halme Anita Grönroos Anne Läylönen

www.saunaonline.fi/saunatilat/soma-saunajacuzzi-pori

VANAJANLINNAN PIKKU JOULU PARTYT 2015 LA 14.11.

IRINA

pe 20.11.

JEANS.&

LAURA VOUTILAINEN

LAURI TAHKA APULANTA

pe 27.11.

la 28.11.

67 €

/henkilö

Hinta sisältää eteispalvelun, tuloglögin, cocktail-ruokailun sekä illan ohjelman.

JVG&

la 21.11.

KASMIR

LA 14.11. Housebändinä PE 20.11.Tony montana pe 27.11. la 28.11. YHTYEINEEN

K-18

Varaukset ja lisätiedot: 0600 550 120 (0,80 e/min+pvm+mpm) vanajanlinna@vanajanlinna.ﬁ Kysy myös majoitustarjouksemme.