Secretarius 2 2019

2/2019

Naisena

miesvaltaisella tyรถpaikalla

Minna Canth

inspiroi hallituslaisia

Tervetuloa tutustumaan juuri uusittuihin tiloihimme!

Murikanranta on ainut­ laatuinen kokoushotelli keskellä ei mitään. Juuri siksi meillä on kaikki, mitä onnistuneelta hotellielämykseltä toivot.

Aktiviteettipaketit Tuo työtiimisi tuulettu­ maan! Meillä on hauska ja laadukas kattaus erilaista ohjattua toimin­ taa, joka sopii esimerkiksi työpaikan virkistyspäiviin.

Päivän jälkeen voi rentou­ tua vaikkapa Murikan­ rannan spaosastolla tai hirsisaunan löylyissä.

Faktaa Murikasta 150 hengen auditorio Useita kokous­ ja ryhmätyötiloja jopa 300 hengelle 104 hotellihuonetta 208 hengelle 2 ravintolaa Oma rauha rakentamattomalla rantatontilla

Murikanranta Oy Kuterintie 226, 34260 Terälahti • Myyntipalvelu myynti@murikanranta.fi • p. 020 774 1500 • murikanranta.fi

Pääkirjoitus 55. VUOSIKERTA 2/2019

kuva: Noora Slotte, Studio P.S.V.

3.6.2019

2/2019

Naisena

miesvaltaisella työpaikalla

Minna Canth

inspiroi hallituslaisia

Kannen kuva Tanja Lipponen

Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry c/o Sari Ollikainen, Suovaniityntie 27, 00760 Helsinki 040 094 9878 info@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Päätoimittaja Saara Mård, p. 040 501 8087 secretarius.paatoimittaja@gmail.com Taitto Tuula Mäkiä tuula.makia@gmail.com Toimitus Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Ilmoitusmyynti ja hinnat Mediatiedot 2019 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sari Ollikainen, p. 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi MultiArt Silk, 130 g Seuraava lehti ilmestyy 30.9.2019

4041 0209 Painotuote

T

ämän lehden teemaksi tuli, voisi sanoa lähes kuin itsestään, Nainen.

Nainen Isolla ännällä. Minna Canthin hengessä tehtiin hallituksen esittely, pohdiskeltiin naisen asemaa miesvaltaisella työpaikalla, tutustuttiin erään naisen uraan rehtorin assistenttina, avarrettiin naisen ja oluen suhdetta, ja kerrottiin miten jokainen voi pitää huolta omasta jaksamisestaan, vaikka rentoutumisen ja yhteisten tapahtumien avulla. Minulle yksi voimaannuttama tapahtuma oli huhtikuun lopussa pidetty sääntömääräinen kevätkokous Tampereella, Hatanpään kartanossa. Lähes 50 yhdistyksen naista, kun on aktiivisesti kokouksessa mukana, osallistuu ja ottaa kantaa oman yhdistyksen asioihin, se tuntuu todella mukavalta. Ja sääkin suosi ulkona keväälle kilistelleille naisille. Aurinko paistoi kuumasti ja puut vihersivät.

Ei olisi uskonut pääsevänsä nauttimaan kesäisestä ilmasta, lumen loistaessa junan ikkunasta Oulusta lähtiessä.

Kevät oli yhdistyksessä kiireistä aikaa. Uudet nettisivut saatiin viimein toukokuun alussa kovan rutistuksen jälkeen avattua, ja niistä saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Kuvat sivuille otettiin oululaisin voimin, kera yhdistyskoordinaattorimme Sarin. Tulemme käyttämään kuvia myös muissa julkaisuissamme, kuten nyt tässä lehdessä. Sen verran voisin vielä niistä paljastaa, että tämän lehden kannessa oleva nuori nainen on allekirjoittaneen ihana tytär.

Sivut ovat tärkeässä roolissa mm. uusien jäsenien hankinnassa. Jäseneksi rekisteröityminen tapahtuu nyt helposti, vaikka kännykällä, koska sivut toimivat nyt myös näppärästi mobiililaitteilla.

Kehotan edelleen käyttämään #minunsihteeriyhdistys hastagia Instagramissa. Lue sen käytöstä tarkemmin Somesta poimittua-osiosta sivulta 35.

Sosiaalinen media on muutenkin meille tärkeä ja kaikkien aktiivinen kirjoittaminen ja kuvien laittaminen yhdistyksen tapahtumista, mihin tahansa mediaan, on lähes elinehto. Me tarvitsemme näkyvyyttä. Kesälläkin voi laittaa yhdistyspostauksia, vaikka omasta tavasta lomailla!

Hyvää kesää ihan jokaiselle ihanalle Naiselle, miehiä unohtamatta!

Saara

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

3

YHDISTÄ TYÖ JA HUVI TAMPERE-TALOSSA Kokoukset, yritysjuhlat, virkistyspäivät ja seminaarit

20

5 000

ERILAISTA TAPAHTUMATILAA

TALON KAPASITEETTI

20–2 000

RAVINTOLATILOJA, KOKOUSHUONEITA, AUDITORIOITA, SALEJA, MESSUHALLI

HENGELLE RYHMÄKOKOJEN MUKAAN

Bisnesloma bonuksena · maailman ainoa Muumimuseo · kahvila-ravintola Tuhto · Tampere-talo Shop · talon taideteokset ja nähtävyydet · vuoden lopulla avautuva Courtyard by Marriott hotelli

Helppo tulla mistä päin Suomea tahansa, sijaitsemme aivan rautatieaseman läheisyydessä.

TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET

VARAA RYHMÄLLESI OMA ELÄMYS:

Myyntipalvelu p. 03 243 4800 | myyntipalvelu@tampere-talo.fi

2/2019

Yhdistyksen uusien nettisivujen ilmettä.

Ihmiset

Yhdessä enemmän

Vapaalla

6 Hallituksen esittely

24 Jaostot toimivat

20 Voiko Nainen juoda olutta?

10 Naisena ”miesten työpaikalla”

34 Somesta poimittua Sääntömääräisen kevätkokouksen kuulumisia

23 Murteemme Oulu

29 Suosittelen – Pirkko Mustola 30 Uuden jäsenen esittely – Krista Somero

31 Rentoutumisen tärkeys 33 Sirkka Santapukin oivallusharjoitteet 2/4

32 Secrets’..

10

24

34

5

Teksti Päivi Kuokkanen Kuvat Kotiarkistot

”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

Tätä kysyimme uudelta hallitukselta: 1) Kuka olet ja mistä tulet?

2) Minkälainen yhdistystoimijan tausta sinulla on?

3) Kehu vapaasti, miksi sinut on haluttu hallitustoimijaksi.

4) Mitkä asiat koet tärkeiksi nostaa esiin hallitus- ja yhdistystyössä?

5) Valitse luettelosta Minna Canthin sitaateista sinua eniten puhutteleva teksti.

Tässä jutussa Sihteeriyhdistyksen hallitustoimijat esittäytyvät ja kertovat, mitä asioita he haluavat työssään edistää. Uusi hallitus aloitti pestinsä uraauurtavan yhdistysaktiivin Minna Canthin syntymän 175-vuotisjuhlavuonna, siksi jokainen hallituslainen sai valita Canthin kuuluista sitaateista yhden, joka puhuttelee juuri häntä.

O

ululainen Saara Mård napauttaa nuijaa hallituksessa, jonka jäseniä hän sparraa kaksi seuraavaa vuotta kehittämään yhdistyksen toimintaa. Puheenjohtaja itse katsoo tärkeimmäksi tavoitteeksi jäsenhankinnan.

Hallituslaiset korostavat verkostojen tärkeyttä, ammattiylpeyttä, roolijakoa sekä yhdistyksen jatkuvuuden turvaamista ja näkyvyyttä.

Merkittävänä nähdään jäsenten saama hyöty monipuolisten aktiviteettien muodossa.

Hyvä hallitustyö on tehty ammattitaidosta, aktiivisuudesta ja aikaansaamisesta, mikäli hallitustoimijoita itseään on uskominen. Väheksymättä lainkaan kykyä innostua ja yhdessä tekemisen riemua.

Hallitukselle on aina eduksi erilaisen taustan omaavat henkilöt. Se on myös Sihteeriyhdistyksen vahvuus, kun hallitus päättää yhdistystä koskevista isoista linjauksista ja roolijaosta. Uusien hallituslaisten tehtävänimikkeet kertovat paljon alamme taitajien monipuolisesta osaamisesta.

Saara Mård Pohjois-Suomen jaosto

Taina Torvinen Tampereen jaosto

1. Asun Oulussa ja toimin yhdistyksen puheenjohtajana sekä Secretariuksen päätoimittajana.

2. Tulin mukaan toimintaan viitisen vuotta sitten ja heti jaoston hallitukseen, ensin varapuheenjohtajaksi ja sitten puheenjohtajaksi. Olen ollut jaoston hallitusedustajana monta vuotta.

3. Olen aikaansaava, saan ihmiset innostumaan ja lähtemään mukaan juttuihin. Lue 1/19 lehdestä minusta tehty juttu, jos haluat tietää enemmän.

4. Jäsenhankintaa pitäisi jokaisen jäsenen tehdä aktiivisesti.

5. ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

Minnan sitaateissa oli monta, jotka olisin voinut alleviivata, mutta tämä iski syvälle. Meillä jokaisella on vain yksi elämä, elä se niin, että tunnet eläväsi etkä vain esitä olevasi elossa. Tee asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi ja ole niiden ihmisten kanssa, jotka tekevät olosi hyväksi.

1. Asun Tampereella ja työskentelen nykyisellä Tampereen yliopistolla matkakoordinaattorina.

2. Olen liittynyt Sihteeriyhdistykseen vuonna 2014. Jaoston hallituksessa olin ensin tiedottajana (2015-2016) ja sen jälkeen puheenjohtajana (2017-2018).

6

Saara Mård

Tänä vuonna alkoi toinen puheenjohtajakauteni. Yhdistyksen hallituksessa olen ollut ensin varajäsenenä 2017 ja varsinaisena jäsenenä 2018. Tämän vuoden alusta olen toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana. Aikaisempaa yhdistyskokemusta on kertynyt jo 20 vuotta sitten, kun aloitin Tampereen jumppatiimin johtokunnassa tiedottajana ja toimin siinä pestissä useita vuosia.

3. Eräs jaoston hallituksen jäsen ja kollega houkutteli ensin jäseneksi, ja pyysi sitten hallitustoimintaan. Olen realistinen ja järkevä sekä luotettava työntekijänä ja ystävänä. En ole se puheliain ja seurallisin tyyppi, mutta osaan asiani. Jos en osaa, niin kysyn!

4. Yhdessä tekemisen riemu. Iloitseminen kaikista tapahtumista, joista on hyötyä sekä jäsenille että tapahtumien tarjoajille. Jaoston ja yhdistyksen hallituksessa on tärkeää, että siellä on erityyppisiä henkilöitä, jotka tuovat omalla osaamisellaan tietotaitoa jaoston ja yhdistyksen toimintaan. Jokainen hallituksen jäsen, on hän sitten jaostossa tai emoyh-

distyksessä, on tärkeä ja ansaitsee kunnioitusta. Jaostossa on hyvä olla tietyt roolijaot, mutta jaostoissa pääasiallinen tekeminen perustuu oikeastaan tapahtumien järjestämiseen, verkostoitumiseen ja jäsenten hankintaan.

Yhdistyksessä olisi ehdottoman tärkeää, että roolijako on selkeä, jotta siellä voitaisiin tehdä yhdessä isoja toiminnan linjauksia ja päätöksiä. Puheenjohtajan ja yhdistyskoordinaattorin kontolle ei yksistään voi asioita sysätä.

5. ”Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa.”

Tämä on sitaateista oivallisin. Se kertoo nykypäivän tilanteesta, vaikka on kirjoitettu yli sata vuotta sitten. Minnalla on ollut selkeä käsitys naisten kyvyistä kouluttautumiseen ja pärjäämiseen ja olemaan tasavertainen miesten kanssa.

Hanna Kinnunen Kuopion jaosto 1. Työskentelen Kuopion Tila-Auto Oy:ssä markkinointipäällikkönä.

2. Yhdistystoiminnan kokemukseni on sihteeriyhdistyksestä. Liityin mukaan vuonna 2016. Aloitin seuraavana vuonna varapuheenjohtajana ja nyt olen ensimmäistä vuottani puheenjohtaja. Yhdistyksen hallituksen lisäksi toimin myös Secretarius-yhteyshenkilönä.

3. Olen reipas ja ulospäin suuntautunut.

Innostun uusista asioista ja halusin tarttua toimeen Kuopion jaoston toiminnan ylläpitämiseksi.

4. Minusta tärkeää on jäsenten aktiivi-

Taina Torvinen

suus: osallistuminen tapahtumiin, toiminnan kehittäminen ja myös työskentely jaoston hallituksessa. Ideoita ja palautetta kaivataan aina, myös toimintaa.

Ennen kaikkea nykyiset jäsenemme ovat merkittävässä roolissa uusien jäsenten hankinnassa. Jäsenmäärän kasvattamiseen tarvitaan joukkovoimaa!

5. ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

Ajattelen, että elämä on lahja, joka kannattaa hyödyntää joka päivä niin täysin kuin mahdollista. Tulee nauttia hyvistä hetkistä, jaksaa vaikeuksien keskellä ja löytää keinot mennä eteenpäin, myötäelää ystävien ja läheisten mukana. Elämä tuo eteen monia hyviä mahdollisuuksia ja niihin kannattaa tarttua. Kaikkea ei voi ennakoida ja pelata varman päälle, mutta uskon, että ratkaisu on aina löydettävissä!

Arja Porvali Helsingin seutu 1. Toimin viini- ja tapakouluttajana Oy SP-Gifts Ltd:ssa.

2. Olen toiminut kymmenissä yhdistyksissä yli 40 vuoden ajan puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä ja sihteerinä. Sihteeriyhdistyksen jäsen olen ollut yli 30 vuotta ja nyt viisi vuotta Helsingin seudun jaoston puheenjohtajana.

3. Jäsenten mukaan olen aktiivinen, ammattitaitoinen ja aikaansaava sihteerityön ja yhdistysasioiden kokenut ammattilainen. Olen innovatiivinen, yrittäjähenkinen ja tulevaisuuteen tähtäävä. Päätöksentekoni on ripeää ja vastaan viesteihin nopeasti. Kokemukseni kansainvälisenä jalkapalloerotuomarina on auttanut hahmottamaan isoja kokonaisuuksia ja delegoimaan vastuuta myös muille. Suunnitte-

Hanna Kinnunen

len jaoston toimintaa huolellisesti ja pidän kiinni aikatauluista. Minulla on kokemusta hallitustyöstä suurissa ja pienissä yhdistyksissä. Olen sosiaalinen, käytännönläheinen, tasapuolinen ja päämäärätietoinen. Työskentelyotteeni lienee omiaan viemään Sihteeriyhdistyksen toimintaa eteenpäin; olemme yhdessä hallituksen kanssa uudistaneet Helsingin seudun jaoston toimintaa esimerkiksi valvomalla entistä tarkemmin kustannustehokkuuttamme ja perustamalla erilaisia, toimintaamme toteuttavia työryhmiä. Myös laajasta ja monipuolisesta kontaktiverkostostani yritysmaailmassa on ollut paljon hyötyä tapahtumajärjestelyissä ja uusien jäsenten hankinnassa.

4. Haastavinta hallituksen jäsenenä on perehtyminen aluejaostoihin, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea niiden toimintaa. Minusta tärkeää on myös verkostoitua ja tutustua sihteereihin eri puolilla Suomea. Onhan tavoitteenamme olla valtakunnallisesti arvostetuin ja houkuttelevin sihteereiden ja assistenttien yhdistys ja kollegaverkosto.

5. ”Ei ole mikään niin suuresta merkityksestä kuin hyvä terveys, vaikka sen huomaa vasta silloin kun se puuttuu”.

Elämä on. Niin, elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin Sihteeriyhdistys, työelämä ja työ. Kun urakilometrejä on takana jo yli neljäkymmentä vuotta, on oma, lasteni tai vanhempieni terveys vaatinut parikin pysäyttävää varikkokäyntiä vuosien varrella. Koen tärkeäksi, että fyysisen kunnon lisäksi huolehditaan myös psyykestä ja sosiaalisesta kunnosta. Kannatankin kaikkia vapaa-ajalla urheilemaan ja viettämään aikaa sellaisten henkilöiden kanssa, joista saa virtaa ja ylipäätään nauttimaan elämästä.

►

Arja Porvali

7

Rita Pääskylä Pohjois-Suomen jaosto 1. Työskentelen Oulussa eFennia / CGI:n johdon sihteerinä.

2. Olen ollut toiminnassa mukana jo vuosina 2005-2007, ja tämän jälkeen uudelleen vuodesta 2015. Jaostoni hallituksessa ja valtakunnallisen hallituksen varajäsenenä vuodesta 2017. Vuodesta 2019 jaoston varapuheenjohtajana ja yhdistyksessä hallitusedustajana.

Vuodesta 1986 olen ollut mukana myös Sotilaskotiyhdistyksessä, mutta tällä hetkellä aikani ei riitä sillä saralla aktiiviseen toimintaan. Näiden lisäksi huollan aktiivisesti kahden nuoren naisen eli tyttärieni urheilutoimintoja.

3. Kysymykseen, miksi minä olen hallituksessa, voisivat parhaiten vastata Saara Mård ja Niina Ojaniemi, jotka värväsivät minut mukaan. Uskoisin, että ulospäin suuntautunut positiivinen luonteenlaatuni, säpäkkä tyylini toimia ja vuosien vahva työkokemus olivat päätekijät houkuttelun taustalla.

4. Koen tärkeäksi kaiken, mikä liittyy toiminnan jatkuvuuteen, positiiviseen ja ammattimaiseen yhdistyskuvaan sekä näkyvyyteen niin yhdistyksessä kuin sidosryhmissä ja yhdistyksen toiminnassa mukana olevien jäsenten saamaan hyötyyn.

5. ”Hullu työtä tekee, viisas elää vähemmälläkin. Mutta työ se sentään on hauskinta elämässä – ei siitä mihinkään pääse.”

Montaakin Minnan sitaattia voi vielä tänäkin päivänä pitää ajankohtaisena, mutta kuvaisiko tämä sitä, mikä meitä yhdistyksessä olevia yhdistää. Harrastammehan työtämme myös vapaa-ajalla ja vahvistamme osaamistamme. Se, onko se hauskinta, jää harkittavaksi jokaisen mittapuussa, mutta lienee kärkisijoilla kuitenkin. Päivissä on sisältöä monivi-

Rita Pääskylä

8

vahteisessa ja mielekkäässä työssä toimiessa. Eihän tämä yhteiskunta pyöri ilman säpäköitä ja näpäköitä naisia.

Seija Rönnqvist Etelä-Pohjanmaan jaosto

1. Asun Vaasassa ja olen yrittäjä. Yritykseni nimi on Seronn Taloushallintopalvelut.

2. Toimin jaoston hallituksen puheenjohtajana. Jaosto toimii Seinäjoki-Vaasa – akselilla. Olen ollut mukana vuosien varrella muutamassa, muun muassa kulttuurialan yhdistyksessä.

3. Miksi minut on valittu hallitustoimijaksi, johtuu varmaan siitä, että ”oli minun vuoroni”. Kaikki edeltäjäni ovat toimineet monta toimikautta perätysten. Itse olen ollut mukana sihteeriyhdistyksessä melkein 10 vuotta, joten tunnen yhdistyksen toimintatavat.

4. Mielestäni yhdistyksen tärkeimmät asiat ovat verkostoituminen ja naisten asioiden eteenpäin vieminen. Kivaa yhdessäoloa jne.

5. ”Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu”.

Ann-Christin ”Pipsa” Suhonen Turun jaosto 1. Työskentelen Turussa Nostolava-auto Jalo & Jalo Oy:ssä toimistopäällikkönä.

2. Sihteeriyhdistyksessä olen ollut mukana jo useamman vuoden. Jaoston hallituksessa alkoi kolmas vuosi, josta puheenjohtajana ensimmäinen vuosi meneillään. Olen ollut myös turkulaisessa rivitanssiyhdistyksessä jo yli 15 vuotta sekä hallituksessa että sen ulkopuolisena rahastonhoitajana-kirjanpitäjänä.

Seija Rönnqvist

Muita harrastuksiani ovat jumpat ja koira, 4,5 kuukauden ikäinen nöffipentu.

3. Aktiivinen, reipasotteinen ja ehkä hieman nauravainenkin.

4. Yhdessä tekemisen ja toimimisen ilo, verkostoituminen, ammattiylpeyden eteenpäin vieminen!

5. ”Elämä on taistelua, ihanaa taistelua.”

Nina ”Ninni” Kaari Jyväskylän jaosto

1. Tammikuusta alkaen olen tehnyt hankinta-asiantuntijan töitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

2. Yhdistystaustani on kolmen vuoden puheenjohtajakausi jaostossa ja pitkä historia vapaaehtoistyössä MLL:ssa.

Työssä vastuulleni kuuluvat myös organisaatiomme matkasopimukset, joten puheenjohtajakauden aikana hankitut hyvät verkostot ovat auttaneet paljon sillä saralla. Sen sijaan sihteerien tapaamisiin en juurikaan ole tänä keväänä päässyt osallistumaan.

3. Minut valittiin hallitukseen varmaankin siksi, että olin ainut tehtävästä kiinnostunut.

4. Yhdistyksessä pidän tärkeänä verkostoitumista, ylpeyden tuntemista omasta työstämme ja toinen toistemme osaamisen arvostusta. Tässä porukassa on hurjan paljon erilaista osaamista, jota voisimme vielä enemmän jakaa toisillemme.

5. Minna Canth on ollut lempikirjailijani ja esikuvani lukioajoista lähtien. Tätä valittua teemaa varten tyttöni Roosa kuvasi minut Minnan ja elämänohjeeni ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää” kanssa Jyväskylän kirkkopuistossa.

Ann-Christin Suhonen

Kristiina Tuokko Tampereen jaosto

nina kaari

Minna Canth (1844−1897) oli merkittävä kirjailija, taitava yrittäjä, järjestöaktiivi ja yhteiskuntavaikuttaja sekä seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja. Canth nostatti myrskyjä näytelmillään, joilla hän nosti esiin aikansa kipeät yhteiskunnalliset ongelmat, kuten naiskysymyksen. Hän tiesi, että ilman hyvää koulutusta on vaikea päästä elämässä ja uralla eteenpäin, siksi hän avasi ovia tyttöjen mahdollisuudelle käydä kouluja.

1. Olen paljasjalkainen tamperelainen.

Työpaikkani on ollut reilut 26 vuotta Tampereen yliopisto, toimin kongressitoimiston koordinaattorina.

2. Tulin mukaan yhdistykseen keväällä 2014 ja hallituksessa olen ollut vuodesta 2017. Tampereen jaostossa olen mukana hallituksessa varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana.

3. Oletan, että minua pyydettiin hallitukseen, koska tapahtumien järjestäminen on työtäni ja näin ollen minulla on hyvät verkostot alalla. Kenties osuutta asiaan on myös kyvylläni saada tarvittaessa suuni auki ja tarttua toimeen.

4. Yhdistys ja jaostot järjestävät toimintaa jäsenilleen. On tärkeää, että se on monipuolista, jotta mahdollisimman suuri osa jäsenistöstä kokisi sen omakseen. Pitää osata ajatella oman maailman ulkopuoleltakin, eikä aina vain sitä, mikä itseä kiinnostaa.

Myös Kristiina valitsi omaksi sitaatikseen yhden Minna Canthin suosituimmista lausahduksista: ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

Hänen perustelunsa sopii koko Sihteeriyhdistyksessä toimimisen kantavaksi voimaksi: ”Elämän pitää olla monipuolista, kaikkea itseä kiinnostavaa ja läheiseksi koettua sopivassa suhteessa. Se, mitä tämä kenellekin merkitsee, riippuu henkilöstä. Mutta valittamalla ja murehtimalla ei elämänilo juuri lisäänny. Sen sijaan iloisella, avoimella ja uteliaalla asenteella uusiin asioihin ja ihmisiin tutustuen löytyy elämään ilo ja tarkoitus. Ja tässä yhdistys on hyvänä toimijana, hyöty ja huvi samassa paketissa sekä paljon uutta, sellaista, johon ei muuten tulisi törmänneeksi!” •

Jyväskylässä vuoden 1875 kansakoulukokouksessa Canth piti puheen, jossa hän innosti naisia perustamaan yhdistyksiä. Canthin aikaan ylempään keskiluokkaan kuuluvalle naiselle oiva vaikuttamiskeino oli juuri yhdistystyö. Rohkeana sanankäyttäjänä Canth sai itsekin kutsun moneen yhdistykseen asioiden eteenpäin viemiseksi. Virinnyt naisyhdistystoiminta ajoi sekä naisten oikeutta ansiotyöhön että yleisiä kansalaisoikeuksia naisille.

Kristiina Tuokko kuva Tiina Salminen Kuvaileva Oy

9

teksti marja konsti kuvat Pixabay

Naisena ”miesten työpaikalla”

Onko nainen tasa-arvoisessa asemassa miesvaltaisella työpaikalla? Pitääkö naisen päteä, muuttua prinsessaksi vai joutuuko silmätikuksi, jos työkaverit ovat pääasiassa miehiä? Naiset kertovat omista kokemuksistaan.

10

M

inna Canthin juhlavuonna on puhuttu paljon tasa-arvosta. Oman työurani kautta kiinnostuin siitä, mitä naiskollegat vastaavissa ”miesten maailmoissa” ovat kokeneet.

Nykymeno työpaikoilla todettiin pääosin asialliseksi, mutta edelleen tietyt miehisiksi koetut piirteet työyhteisöissä korostuivat naisten kokemuksien mukaan. Kaikista stereotypioista naisia kohtaan ei ole vielä päästy eroon.

Tutkimukset tuovat esiin ongelmia

Opinnäytetyössään Nainen insinöörinä Anni-Mari Mustonen kertoo, että ”Haastattelemani naiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työpaikkoihinsa. Ilman ongelmia kaikki haastateltavat eivät kuitenkaan olleet selvinneet; työpaikoilla oli koettu esimerkiksi seksuaalista häirintää, tytöttelyä ja jatkuvaa todistelua osaamisesta.”

Journalisti Kirsi Haapamatin haastattelussa Jyväskylän yliopiston tutkija Emilia Kangas sanoo, että naisten rooli työpaikoilla yhä kahvinkeittäjän ja kirjurin. Naisiin liitetään stereotypioita, jotka heikentävät naisen asemaa, kun taas miehiin liitetään johtajuuteen sopivia ominaisuuksia.

Vaikka naisen asema työyhteisöissä on parantunut paljon -ja nainen voi olla presidentti siinä missä mieskin- Kangas kehottaa miettimään, tekevätkö naisiin liitettävät ominaisuudet naisesta aina työpaikan joulukorttivastaavan tai kahvinkeittäjän.

Tekniikan akateemiset TEK:n tutkimuksen mukaan sukupuolesta johtuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua työpaikalla oli havainnut kaikista vastaajista 14 %, naisista 32 %. Itse syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli kokenut viimeisen vuoden aikana kaikista vastaajista 17 %, miehistä 11 % ja naisista 29 %. Kaksi yleisintä työpaikan tilannetta, joissa syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli havaittu viimeisen vuoden aikana olivat sijoittuminen erilaisiin tehtäviin ja uralla eteneminen (20 %) ja epäviralliset keskustelut esimerkiksi kahvitauoilla 19 %.

Jako miesten ja naisten työpaikkoihin alkaa jo opiskeluvaiheessa. Yhdeksän kymmenestä terveys- ja hyvinvointialojen koulutuksen ja kasvatustieteiden koulutuksen suorittaneista on naisia, kun taas miehet muodostavat lähes vastaavan enemmistön tekniikan ja ICT-alan suorittaneista (SVT: Väestön koulutusrakenne 2017).

Tätä juttua varten on haastateltu viittä naista, joilla on takanaan pitkä kokemus miesvaltaisista työpaikoista, lähinnä toimistotyöympäristöissä. Lainausmerkeissä olevat kommentit ovat eri ikäisiltä naisilta jotka ovat työuransa eri vaiheissa. Naiset eivät halunneet esiintyä jutussa nimillään. Vastaavia kokemuksia löytyy epäilemättä myös miehiltä, jotka työskentelevät naisvaltaisilla aloilla, mutta tällä kertaa juttu ei käsittele heitä. Juttu on kärjistetty eikä pyrikään kertomaan koko totuutta.

Pääosin miesvaltaisissa työyhteisöissä viihdytään – nyt helpommin kuin ennen

Pidemmän työuran tehneet naiset ovat sitä mieltä, että moni asia on muuttunut parempaan suuntaan. Naisten ja miesten asenteet ovat muuttuneet, tasa-arvoa sekä odotetaan että vaaditaan. Kuitenkin palkka-tasa-arvossa nähtiin vielä epäkohtia, ja naisten uralla eteneminen nähtiin joissain paikoissa miehiä vaikeammaksi.

Nykyisin kolme-nelikymppiset ja sitä nuoremmat miehet ja naiset pitävät pääosin itsestään selvänä sitä, että kaikkien henkilökohtaista koskemattomuutta (niin sanallista kuin fyysistä) kunnioitetaan. Keskusteluporukat muodostuvat enemmän yhteisten puheenaiheiden kuin sukupuolen mukaan. Vitsitkin sovitetaan kaikkia naurattavalle tasolle.

Työpaikan harrasteryhmissäkään sukupuoli ei vaikuta osallistumiseen.

Perhe-elämä on itsestään selvästi tärkeää myös nuorille miehille, ja siitä puhutaan avoimesti. Lapsista puhuminen ei todellakaan kuulu työpaikalla enää vain naisille, kuten ei moottoripyöristä puhuminenkaan kuulu vain miehille.

Vanhempainvapaiden jakautumisessa käytäntö on kirjavaa, kaikilla työpaikoilla miesten vapaalle jäämistä ei vieläkään hyväksytä. Naiset toivoisivat, että miesten vanhempainvapaat yleistyisivät, paitsi siksi, että se monessa tapauksessa on koko perheen etu, myös siksi, että perheen kasvamisen kulut jakaantuisivat tasaisemmin molemmille työnantajille. Perheelliset naiset kokivat myös ongelmaksi sen, että lapsen sairastaessa isän saattoi olla vaikea jäädä hoitamaan lasta, koske työpaikalla se katsottiin perheen äidin tehtäväksi.

kopioipa tyttö nuo Naisten ulkonäön kommentointi on jo harvinaista. Tosin naiset kokivat, että joillekin ”jäärille” aseman mukana annetaan oikeus käyttäytyä huonosti, kommentoida ulkonäköä ja aliarvioida osaamista. Yli neljäkymmentävuotiaalle naiselle osoitettu tokaisu ”kopioipa tyttö nuo” ei juurikaan kerro arvostuksesta. Mauttomia vitsejä ja henkilöön käyviä kommentointiakin vielä kuulee, ja joskus niitä käytetään ikään kuin testaamaan naisen sietokykyä.

Näyttää siltä, että tasa-arvoon kasvaneista nuorista nousee johtoon sekä miehiä että naisia, joilla on edellisiä sukupolvia paljon syvällisempi tunne tasa-arvosta ja ymmärrys moninaisuuden eduista myös työpaikkojen johdossa. ”Eri sukupolvista tuntuma on, että pojasta polvi paranee: nuoret ovat fiksumpia ja käyttäytyvät paremmin, ovat yhteistyökykyisiä rakentavalla tavalla.”

Naisten kommenteista muodostui vinkkilista, jonka avulla nainen voi hallita miesvaltaisen työyhteisön kulttuuriset kiemurat. Vinkkejä saa toki soveltaa kaikille työpaikoille.

11

►

Näytä, että teet töitä

”Työpaikalla keskitytään työhön”. Sosiaaliset suhteet laitetaan syrjään kun on aika keskittyä. Tauoilla jutellaan, työaikana keskitytään tekemiseen.

Miehet eivät kaihda kilpailua, ja sekä työssä hyvin menestyminen että uralla eteneminen vaatii paljon työtä. Nainen saattaa joutua todistamaan pätevyytensä kovalla työnteolla. Työ pitää myös muistaa tehdä näkyväksi. On hyvä olla tarpeeksi itsevarma, jotta uskaltaa tavoitella asioita - tai ainakin esiintyä itsevarmasti.

Suorapuheisuus on hyvästä

Opettele tiivistämään. Monisanaisuus ei useinkaan miesten maailmassa toimi. Mieti etukäteen, miten tiivistät tärkeimmät asiat ensimmäisiin lauseisiin.

Naisten mukaan miesvaltaisissa työpaikoissa on usein tietty reippaan leikinlaskun ja kevyen uhon kommunikaatiotyyli, jota voi kutsua äijämeiningiksi. ”Äijämeininki voi olla positiivista tai negatiivista, se on parhaimmillaan hauskaa tai pahimmillaan toisia lannistavaa mahtailua.”

Miesvaltainen työpaikka voi olla suorasukainen yhteisö. Parhaimmillaan siinä on paljon hyvää: miehet harvoin jäävät vatvomaan asioita, asiat käsitellään heti ja loppuun asti. Erimielisyydet koetaan enemmän asioina, ei henkilökohtaisuuksina. Sama tyyli on hyvä ottaa käyttöön, se sopii työpaikalla kaikille. Asioita ei kannata hautoa.

Ansaitset kaiken, mitä sinulla on

”Naisen pitää ehkä vähän opetella seisomaan sen takana, mitä haluaa”. Monet tunnistivat tilanteen, jossa miehet ovat ottaneet kunnian heidän ideastaan tai onnistumisestaan.

Naiset myönsivät, että ovat myös itse taipuvaisia aliarvioimaan omaa osaamistaan. ”Miehet eivät vähättele omaa osaamistaan, eivätkä pyytele anteeksi tekemisiään”.

Moni nainen tunnistaa kiltin tytön syndrooman, tarpeen tehdä asioita toisen puolesta ja olla mukava. ”Miehet tuntuvat tietävän, että kaikkia ei voi miellyttää.” Se naistenkin kannattaa muistaa.

Kaikki kiitos kannattaa ottaa vastaan. Jos omaa osaamistaan vähättelee tai piilottelee, muidenkin on vaikea sitä arvostaa. ”Kiitosta pitää myös muistaa antaa, positiivisen palautteen kehä on yllättävänkin helppo luoda, myös miesten kanssa.”

Panosta verkostoitumiseen

Miesvaltasilla työpaikoilla epäviralliset verkostot ovat usein syntyneet vuosien myötä, osin vapaa-ajan riennoissa. Nykyään harrastukset eivät enää yleensä rajaudu sukupuolen mukaan, urheilua harrastetaan sekajoukkueissa eikä yhteisen illanvieton ainoa vaihtoehto ole miesten sauna. Älä odota, että sinut pyydetään mukaan. Mene yhteiseen kahvipöytään, lähde mukaan lounaalle. ”Yllättävän usein miehille ei tule mieleenkään, että joku pitäisi erikseen kutsua mukaan”.

Mukaan erilaisiin sekä miesten että naisten verkostoihin kannattaa mennä ja käyttää hyväksi jokainen tilaisuus, jonka uusien kontaktien luomiseksi saa. Jos omalla työpaikalla ei 12

ole naisia verkostoksi asti, hyviä naisverkostoja löytyy koulutusten ja vapaa-ajan toiminnan kautta.

Tunne ja määritä itse omat rajasi

Tärkeää on olla suora ja ottaa oma tilansa, kuten kaikilla työpaikoilla. Epäasiallinen kohtelu pitää nostaa näkyviin, kohdistuipa se kehen tahansa. Jos ”äijähuumori” menee liian pitkälle ja aiheuttaa epämukavan olon, sen voi sanoa ääneen. ”Lyhyt kommentti -Nyt meni kyllä vähän pitkälleriittää ainakin meillä merkiksi siitä, että raja on ylitetty”.

Joskus työnjaosta kannattaa olla pikkutarkka. Jos naisen työtehtäviin ei ole kirjattu siivousta, siihen ei kannata ryhtyä ennen kuin töiden jaosta on sovittu. ”Työympäristön siisteys saattaa helposti jäädä työpaikan naisen vastuulle, ikään kuin itsestään selvyytenä. Miehet eivät aina huolehdi asioista, ei ihan heti oteta asiakseen korjata työympäristön puutteita, tiskata likaisia astioita tai vaihdeta palaneita lamppuja.”

Näytä ammattimaiselta – omilla ehdoillasi

Haastatellut naiset kertoivat, että ovat ainakin jossain vaiheessa uraansa pohtineet mikä on ”sopiva” tapa pukeutua tai meikata työpaikalla. Toisille oli tullut tunne, että esimerkiksi hametta ei tehnyt mieli laittaa päälle, jottei joutuisi huomion kohteeksi. Alipukeutuminen koettiin keinoksi sulautua joukkoon. Toisaalta toiset totesivat, että ajan myötä oma tyyli vahvistui, ja ”tarve näyttää yhdeltä pojista” väheni.

Hame ei enää tuntunut vähentävän omaa ammattilaisen statusta. Mutta edelleen pukeutumista mietittiin nimenomaan uskottavuusnäkökulmasta muun muassa tilanteissa, joissa tavattiin asiakas ensimmäistä kertaa. ”Keitäpä tyttö kahvia” – ennen ei ollut paremmin

Otsikko on kenties se tunnetuin esimerkki sammakosta, joka helposti karkasi miespuolisen kollegan suusta vielä parikymmentä vuotta sitten. Kaikki haastattelemani naiset ovat uransa aikana kuulleet ja kokeneet eriasteista epäasiallista kommentointia ja käytöstä.

Yhdeksänkymmentäluvun alussa nainen oli harvinaisuus teknisen alan esimies- tai johtajatehtävissä. Osaamisesta se ei luultavasti johtunut, mutta työkulttuuri oli erilainen. Yksi syy saattoi olla se, että monet asiakastilaisuudet olivat kosteita ravintola- ja saunailtoja, joissa naisista ”on vain haittaa, kun ei voi puhua vapaasti”. Tosin ”selänpesijäksi voit tulla”, luvattiin. Päätöksiä tehtiin ja suhteita luotiin muutenkin monissa epävirallisissa verkostoissa, joihin naisilla ei ollut pääsyä, kuten urheilun ja muiden seurojen tapaamisissa.

Ulkonäön kommentointi oli aiemmin estotonta. ”Onpas herkullinen perä” on kevyemmästä päästä kommentti, jonka miesjoukko on lausunut ohi kulkevan naisen kuullen. ”Tulehan lähemmäs, niin tarkastellaan asian ulottuvuuksia, heh heh” ja ”keikuttelepas nyt paikalles” saattelivat naista toimistossa. Erästä naista oli myös pyydetty mukaan arvostelemaan toisen naisen muotoja.

Kaikkiin näihin naisen odotettiin suhtautuvan kuin kohteliaisuuteen, sillä ”saahan sitä nyt naista kehua, kun on aihetta”. Kohteen oli sopivaa naurahtaa, ehkä hiukan puistella päätä. Huumorintajuttomuus oli pahinta, mihin nainen saat-

toi syyllistyä. Sitä testattiin kaksimielisillä vitseillä, joiden vaikutusta seurattiin tarkasti. Punastelu lisäsi joukon riemua, kylmästi suhtautuva kuulija oli ”hirveä tiukkapipo”, jolla ”ei taida kotona ollakaan miestä”.

Naisen saattoi olla vaikeaa saada mielipiteensä esille.

Työpalaverissa läsnä olevat naiset arveltiin automaattisesti sihteereiksi tai avustajiksi, joille luonnostaan kuului kahvitarjoilu ja asioiden toimittelu. Napakasti näkemyksensä esittävä nainen oli ”kauhea akka, menisi pihalle mattoja tamppaamaan”. Ja koska ”kotona saa kuulla ihan tarpeeksi nalkutusta, ei sitä enää töissä tarvitse kuunnella”, naisten näkemykset saattoi kevyesti ohittaa.

Moni nainen koki olevansa suurennuslasin alla, ja samaa tunnetta esiintyy edelleen. ”Nauranko oikeille vitseille, pukeudunko oikein?” Moni koki helpoimmaksi sopeutumiskeinoksi rajoittaa naisellisuuttaan työpaikalla. Jos työkavereilla oli farkut ja t-paita, se sopi työasuksi, eikä korkokenkiä kehdannut käyttää. Toinen tapa rauhoittaa kommentointia oli ottaa hukan etäisyyttä, kahvipöydät jätettiin miesten valtakunnaksi eikä varsinaista yhteisöllisyyttä syntynyt. Sanotaan, että naiset myös (usein tiedostamattaan) madaltavat puheääntään miesvaltaisilla aloilla, koska korkeaa ääntä ei pidetä vakuuttavana.

Tärkeintä on tehdä työtä josta pitää – sukupuolesta riippumatta

Haastatellut naiset kokivat, että naisena miesvaltaisella työpaikalla pärjää siinä missä muuallakin. Kommunikaatiotavoissa voi olla eroja ja oman osaamisensa voi joutua todistamaan eri tavalla kuin naisvaltaisessa työpaikassa, mutta toisaalta miehistä voi saada mutkattomia työkavereita ja työpaikalla vallitsee tekemisen meininki.

Kaikki naiset totesivat, että yleistäminen ei ole hyväksi, työkavereissakin merkityksellistä on persoona, ei sukupuoli. On ihmisiä, jotka omia heikkouksiaan peitelläkseen

nostavat esiin toisen sukupuolen, eivätkä pysty tekemään, tai halua tehdä yhteistyötä. Tällaisten henkilöiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään, että kaikkea kommentointia ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti.

Hyvinvointia millä tahansa työpaikalla lisää se, että jokainen voi olla oma itsensä, eikä minkään muotin mukaisia rooleja vaadita. Jako miehiin ja miesten juttuihin ja naisiin ja naisten juttuihin alkaa monin osin olla jo vanhentunut.

Oli kuitenkin mielenkiintoista todeta, että tietyt kommentit miesvaltaisen työpaikan suorasukaisuudesta, kilpailusta ja itsetunnosta toistuivat haastateltujen naisten kokemuksissa.

Naisia yhdisti myös tietynlainen sitkeys ja ajan myötä kehittynyt napakkuus, joilla he ohittivat ”pienet töksähdykset, joita joskus kuulee”.

Naiset arvelivat, että tulevaisuudessatyöpaikkojen ilmapiiri ja kulttuuri kehittyvät myös johtamisen kautta. Kun ymmärretään tiettyyn ryhmään kuuluminen ei automaattisesti ohjaa ihmisen käyttäytymistä tai työskentelytapoja, ihmisiä aletaan johtaa yksilöinä eikä stereotypioiden mukaan.

Johdon ja esimiesten esimerkkiä tarvitaan, jotta kulttuuri muuttuu entistä tasa-arvoisempaan suuntaan.

Jotta työpaikojen viihtyisyys jatkaa kasvuaan, Minna Canthin hengessä voimme jokainen pitää tasa-arvoon liittyviä asioita esillä. Ei tiukkapipoisesti, vaan vaikkapa menneitä hymyillen muistellen ja niille päätä puistellen. •

Lähteet: Mustonen Anni-Mari, Nainen Insinöörinä, opinnäytetyö, Theseus, 2014 Journalisti Kirsi Haapamatti, Haastattelu: Jyväskylän yliopiston tutkija Emilia Kangas, 2017 https://www.rapport.fi/journalistit/kirsi-haapamatti/keitas-tytto-matchateetanaisten-rooli-tyopaikoilla-yha-kahvinkeittajan-ja-kirjurin Tekniikan akateemiset TEK, Tasa-arvokysely - Onko työpaikallasi asiallinen meininki?, 2017 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].

ISSN=1799-4586. 2017.

13

Teksti Satu Lassila Yhteiskuva Tiina Aho Annan kuva Satu Lassila

Amica Veritas

- Jyväskylän yliopiston rehtorin assistentti Anna Rantanen Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläisen ja hänen assistenttinsa Anna Rantasen avarat ja tyylikkäät työhuoneet sijaitsevat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemassa yliopiston päärakennuksessa aivan Seminaarinmäen kampuksen ytimessä. Kanssakäyminen työparin välillä vaikuttaa asiallisen mutkattomalta ja töitä tehdään keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä ilman, että se on jäykkää tai liian muodollista.

14

Rehtori Hämäläinen:

”Assistentti mahdollistaa sen, että voin itse keskittyä tärkeimpiin työtehtäviini.

Kalenterointi tulee varmasti kehittymään ja automatisoitumaan robotiikan ja tekoälyn avulla ja assistentin työ siten muuttuu, mutta ei häviä”.

A

nna aloitti yliopistolla vuonna 1991 liikuntatieteellisen tiedekunnan toimistosihteerinä, jota seurasi tutkimussihteerin vakanssi ja hallintosihteerin tehtävät. Rehtorin assistentiksi Anna päätyi äitiyslomasijaisuuden kautta ja hänet vakinaistettiin vuonna 2010. Keskeiset työtehtävät Annalla ovat rehtorin aikataulujen suunnitteleminen ja niistä huolehtiminen, tapaamisten ja tilaisuuksien järjestäminen sekä taustatietojen ja materiaalien kerääminen. Keskeisiin tehtäviin kuuluvat myös oman työn kehittämisvastuu, osaamisen ylläpitäminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. ”Työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia ja muun muassa digitalisointi on tuonut työhön mukanaan uusia käytäntöjä”, Anna kertoo.

Yliopistomaailma on erilainen

”Yliopistomaailma poikkeaa yritysmaailmasta siinä, että yliopistot kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaan, kertoo Anna. Jyväskylän yliopisto on julkisoikeudellinen laitos, joten toimiala ja julkisoikeudellisuus asettavat erilaisen näkövinkkelin sihteerinkin työhön. Tehtävä vaatii niin oman henkilökunnan kuin kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyötahojen tuntemista, alueellisten yhteistyökumppaneiden - sekä yrityskentän että organisaatioiden tuntemusta. Työ on hyvin verkostomaista. Erityisenä, vain yliopistoissa rehtorin assistentin tehtäviin kuuluvana erityispiirteenä voisin mainita 3-4 vuoden välein järjestettävän Promootion järjestelytehtävät yhdessä promootiotoimikunnan kanssa”, Anna lisää.

Työn parhaiksi puoliksi Anna kokee muun muassa sen, että yliopistot ovat osaamisen ja kestävän yhteiskunnan uudistajia. Annasta on hienoa saada työskennellä yhteisössä, jossa hänen oma arvomaailmansa kohtaa yliopiston arvot. ”Tämä on hieno työpaikka. On itsestä kiinni, miten vastaanottaa ja hyödyntää kaikkea täältä saatua tietoa niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Sanotaan, että maailma avartaa, mutta voin sanoa, että opiskelu ja työskentely yliopistossa avartaa myös valtavasti. Olen myös iloinen siitä, että yliopistossamme on mahdollisuus käyttää kaksi tuntia viikossa työaikaa liikuntaan. Sitä hyödynnän aina kun on mahdollisuus.”

Työn haastaviksi puoliksi Anna kokee sen, että yliopistotkin ovat koko ajan muutostilassa. ”Monta muutosta olen kokenut työurani aikana ja muutoksien kanssa on opeteltava toimimaan. Näin isossa organisaatiossa voi olla vaarana, että yksilö saatetaan unohtaa muutosten keskellä. Mutta onneksi osataan ja voidaan tehdä korjausliikkeitä. Meillä on todella ammattitaitoista väkeä ja jokaiselle varmasti löytyy paikka, jossa oma osaaminen on huipussaan. Se on turvallista, että perusarvot ovat säilyneet ja tietenkin yliopistomme motto Amica Veritas (Totuus on ystävä)”.

Assistentti on työyhteisön monitaituri

Työ yliopiston rehtorin assistenttina on mielenkiintoista, mutta myös vaativaa. Luottamus on varmasti tärkeintä. Tehtävä vaatii mahdollisimman virheetöntä työskentelyä, suurta paineensietokykyä, kykyä ennakoida asioita, nopeutta, kykyä priorisoida ja ystävällistä otetta. Yliopiston tuntemus sekä ongelmanratkaisutaito ovat auttavat monessa tilanteessa. Myöskään ilman huumorintajua ja kykyä nauraa itselle olisi aika vaikea työskennellä. – Ja usko pois, monet kerrat olen joutunut nauramaan itselleni, hymyilee Anna. Anna kokee myös tiedonjakamisen kulttuurin tärkeäksi samoin kuin kyvyn toimia yhteistyössä eri tahojen kanssa. ”Tärkeää on myös arvostaa jokaisen työpanosta, sillä emme tee asioita itsellemme vaan yhteiseen koriin. Yhtenä työyhteisön jäsenenä assistentin on tärkeä huolehtia omalta osaltaan hyvästä työilmapiiristä”, Anna lisää.

Myös rehtori Hämäläinen on samoilla linjoilla Annan näkemysten kanssa nimetessään assistentiltaan odottamiaan erityistaitoja: ”Assistentillani on hyvä olla akateemisen maailman omanlaisensa toimintakulttuurin ymmärrystä. Myös kyky olla toisinaan todella formaali ja pääosin rento tilanteesta riippuen ovat minulle itselleni tärkeitä piirteitä assistentissa”, rehtori toteaa ja kertoo, mitkä hän kokee Annan vahvuuksina assistenttinaan: ”Anna tuntee hyvin akateemisen maailman, hän on tehokas ja ennakointikykyinen. Hänellä on tilanneälyä sekä positiivinen elämänasenne”.

15

►

Luova työympäristö Seminaarinmäen kampuksella.

Kohtaamisen taito

”Minulla on huippu esimies. Hänellä on aikamoinen määrä hyviä ominaisuuksia. Hänen kanssaan on helppo työskennellä, toimeksiannot ovat selkeitä ja työskentelyilmapiiri on kannustava. Positiivinen energia, ilo ja valo ovat työnteossa mukana joka päivä. Häntä arvostetaan todella paljon niin tieteellisten ansioidensa vuoksi kuin esimiehenä ja vaikutta-

Koulutus

filosofian maisteri, pääaine yhteisöviestintä tradenomi yo-merkonomi Sihteeriopinnot, Markkinointi-instituutti Johdon assistentin koulutusohjelma, Tampereen yliopisto.

16

jana, kehuu Anna esimiestään. Mieleen on jäänyt se, kuinka rehtori kohtaa ihmisiä työssään ja se, että hän näissä kohtaamisissa osoittaa, että arvostaa jokaista ihmistä työtehtävästä tai asemasta riippumatta. Mukavaa oli myös silloin, kun rehtori piti oppitunnin meille työkavereille suunnistuksen alkeista.”.

Jos en olisi assistentti olisin? Ehkäpä tutkija Parasta minussa? Hyvät hermot, kuuntelun taito ja vaisto Tässä toivoisin kehittyväni? Noissa edellisissä Tärkeintä elämässäni? Läheiset, hyvinvointi ja työ Mottoni? Tiedon jakaminen kasvattaa tietoa Neuvo nuorelle Annalle: Sinä osaat ja pystyt mihin vain. Ole rohkea, tiedonjanoinen, ahkeroi, jaa isot kokonaisuudet pienempiin osasiin ja tee asiat niin hyvin kuin pystyt, jottei tarvitse kovin usein todeta ”sen pyyhin minkä kirjoitin”.

ENEMMÄN ELÄMYKSIÄ YHDESSÄ

MONIK

MONIPUOLINEN RAUHALAHTI • asiakastilaisuudet, kokoukset, virkistyspäivät • herkulliset ruokailut ja kahvitukset • auditorio (200 hlö) • iso ilmainen parkkipaikka • kylpylä +32ºC ja monipuolinen hoitovalikoima • Jätkänkämppä & ”mualiman” suurin savusauna • Katiskaniemen luonnonsuojelualue ja laavu • maankuulut naistentanssit • majoitusta moneen makuun

PYYDÄ TARJOUS!

p. 030 608 30, myynti@rauhalahti.fi

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO | www.rauhalahti.fi

Vapaa-ajankeskus 2017 • 2016 • 2015 2014 • 2013 • 2010 (Taloustutkimus Oy)

Tapahtumaliput kätevästi omasta verkkokaupastamme, osoitteessa powerpark.fi Kysy myös ryhmille huvipuistoranneke-tarjousta (tilauksen minimimäärä 20 kpl).

JÄRJESTÄMME ELÄMYKSIÄ MUUTAMAN HENGEN KOKOUKSISTA MEGALUOKAN TAPAHTUMIIN!

Huvipuisto | Ulko- ja sisäkartingradat | 5D-elokuvateatteri | Minigolf | Road House ostos- ja ruokamaailma | Ravirata ja hevoskeskus | Hotelleja | Mökkejä Camping-alueita | Ravintoloita | Kokouksia ja yleisötapahtumia | POWERPARK | Puistotie 3 | 62300 Härmä | +358 10 3477 600 | info@powerpark.fi | powerpark.fi

S2019 Kestävästi Kehittäen – Itseä&Ympäristöä

Puhujaesittelyt Ympäristökouluttaja Päivi Koro Juontaja Eeva Kylä-Paavola Tällä hetkellä Eeva työskentelee toimistopäällikkönä Obsido Family Office Oy:ssä. Hän on myös osakkaana sekä Obsido Family Office Oy:ssä että Obsido Group Oy:ssä. Takana hänellä on reilu kolmisenkymmentä vuotta työuraa, josta suurin osa sihteerin tai assistentin tehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Hän on kokenut myös yt-neuvottelut sekä työttömyyden.

Toimenkuvan kehitys on ollut huimaa, ja mukana pysyminen onkin edellyttänyt ajan hermolla kulkemista. Tässä suurena apuna ja tukena hänellä on ollut Sihteeriyhdistyksen tarjoamat mahdollisuudet verkostojen luomiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Hänen vapaa-aikansa täyttyy vanhan, rakkaan kotitalon ylläpitämisestä ja penkkiurheilusta.

Erikoisjuristi (HTM), ammatillinen pedagogi AmO Jaana Villanen Jaana Villanen on arvostrategi, palveluja liiketoimintakehittäjä, kouluttaja ja vieraileva puhuja, joka on loputtoman kiinnostunut yritysten ja ihmisten auttamisesta sekä niiden eteenpäin kehittämisestä arvopohjaisesti. Jaana suhtautuu jopa intohimoisesti mission, vision ja arvojen muodostamaan voimavaran viestiin ja hän toivoo, että tulevaisuudessa entistä enemmän uskaltaisimme puhua tekemisen merkityksellisyydestä.

Jaana uskoo, että löytäessämme ihmisenä itsellemme tärkeät asiat, joita ha-

18

luamme edistää, kykenemme vahvistamaan osaamistamme täysin uudelle tasolle. Samanaikaisesti yrityksissä, jotka panostavat omaan ydintoimintaan ja ohjaavat toimintaa arvoilla, kykenevät erottumaan ja differoimaan toimintansa ja tuotteensa sekä erottuvat aidolla, läpinäkyvällä toiminnallaan muista.

Jaana Villanen on koulutukseltaan erikoisjuristi (HTM), ammatillinen pedagogi AmO, tuotekehittäjä, Life Coach ja palvelumuotoilija. Hän on myös kirjoittanut tietokirjoja, jotka pureutuvat sekä tuotekehityksen saloihin että kehittämisen asenteeseen. Keväällä 2019 Villaselta ilmestyy kirja #nostanainenpäivässä – 365 voimaannuttavaa tarinaa naisista.

Ohjelmapalveluyrittäjä, bloggaaja Annakaisa Kilpinen alias Tuunaajamutsi Annakaisa Kilpinen alias Tuunaajamutsi on kestävän kehityksen aktiviteetteja tarjoava ohjelmapalveluyrittäjä, bloggaaja, tuunaustoimittaja ja itseoppinut käsityöläinen, jonka intohimona on innostaa ihmisiä käyttämään käsiään ja vapauttamaan oma luovuutensa lentoon kierrätysmateriaalia käyttäen. Pitkä kaupallinen ura matkailu- ja it-alalla vaihtui neljä vuotta sitten yrittäjyyteen kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisen parissa.

Vähemmän jätettä, enemmän tuunausta! www.tuunaajamutsi.fi

Päivi on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on yli 20 vuoden työkokemus jätehuoltoalalta.

Hän työskentelee ympäristökouluttajana Pirkanmaan Jätehuollossa.

Chief Marketing Officer Ari-Pekka Pietilä Ari-Pekka Pietilä on pitkän linjan tuotekehitys, myynti- ja markkinointiammattilainen, jolla on yli 15 vuoden kokemus pakkausteollisuudesta. Tällä hetkellä Pietilä vastaa Amerplast-yritysryhmän tuotekehityksestä, myynnistä sekä markkinoinnista. Amerplast valmistaa joustomuovipakkauksia ja on Suomen markkinajohtaja kaupan kasseissa sekä yksi Euroopan suurimmista flexopainajista ja pussien valmistajista. Pietilä on tamperelainen perheenisä, jonka sydäntä lähellä on urheilu ja erityisesti koripallo.

FT, yliopettaja Ari Haasio Filosofian tohtori Ari Haasio on tiedonhankintaan ja informaatiokäytäntöihin erikoistunut tietokirjailija, tutkija ja kouluttaja. Hän työskentelee yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Haasio on julkaissut yli 40 tietokirjaa ja lukuisia tieteellisiä artikkeleita tietoverkkojen käytöstä, tiedonhankinnasta ja verkon eri lieveilmiöistä.

Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere

– Itseä&Ympäristöä Kestävästi Kehittäen

Ohjelma Torstai 26.9.2019 19.00

Get together (omakustanteinen) Ravintola Dabbal, Lapland Hotel

Perjantai 27.9.2019

Tampere-talo, Maestro Juontaja Eeva Kylä-Paavola 9.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.30 Seminaarin avaus

Tampere-talon tervehdys Liiketoimintapäällikkö Mika Nevalainen

Päivän käytännöt Eeva Kylä-Paavola 9.45 Rohkeutta toimia itselleen merkityksellisellä tavalla

Erikoisjuristi (HTM), ammatillinen pedagogi AmO Jaana Villanen 10.45 Miten käsillä tekeminen ja tuunaaminen

vaikuttaa mielen hyvinvointiin.

Inspiraatiota uusiokäyttöön ja tuunaukseen.

Ohjelmapalveluyrittäjä, bloggaaja

Annakaisa Kilpinen alias Tuunaajamutsi 11.30 Kestävä kehitys Tampere-talossa Kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto

ja keittiömestari Juhana Paturi 12.00 Lounas 13.00 Jätehuolto osana kiertotaloutta Ympäristökouluttaja Päivi Koro,

Pirkanmaan Jätehuolto 13.30 Essi Kiertokassi – vastuullisen yhteistyön tulos CMO Ari-Pekka Pietilä, Amerplast 14.15 Failing

Petri Mäkiharju 14.30 Kahvitauko 15.00 Tiedonhaku on muutakin kuin googlettamista

FT, yliopettaja Ari Haasio,

Seinäjoen ammattikorkeakoulu 15.45 Concierge Finland Oy:

Ainutlaatuista, ammattitaitoista ja

aina henkilökohtaista palvelua

Hospitality Manager Satu Aarnio 16.00 Yhteenveto päivästä ja arvonta 16.15 Seminaaripäivä päättyy

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu seminaariin 9.9. mennessä

Sihteeriyhdistyksen verkkosivuilla kohdassa

Tapahtumat/Sihteeriyhdistys.

Hinta:

Seminaarin hinta on Sihteeriyhdistyksen jäsenille 160 euroa 20.6. saakka, tämän jälkeen ilmoittautuneille 180 euroa. Ei-jäsenille hinta on 210 euroa.

Hinta sisältää seminaarin ohjelman perjantaina 27.9. tarjoiluineen. Luentomateriaalit toimitetaan osallistujille jälkikäteen sähköisesti.

Laskutus:

Ilmoittautuneille lähetetään lasku sähköpostitse.

Yhdistys ei verkkolaskuta. Ilmoittautumisen voi perua kuluitta 9.9. mennessä ilmoittautumisen vahvistusviestissä olevan linkin kautta. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista osallistumismaksua ei hyvitetä. Esteen sattuessa ilmoittautumisen voi siirtää toiselle henkilölle (huomioikaa eri hinta jäsenille ja ei-jäsenille).

Majoitus: Seminaarin osallistujat varaavat ja maksavat ma joittumisensa itse. Lapland Hotels Tampereesta

on varattu huonekiintiö 26.–27.9., joka on voimas sa 12.8. saakka tai kunnes kiintiö täyttyy. Huone hinnat ovat voimassa ainoastaan varauksissa,

jotka tehdään suoraan hotellista joko sähköpostit se tai puhelimitse. Hinnat ovat huonekohtaisia

yhdeltä yöltä ja sisältävät aamiaisen sekä arvon lisäveron.

Lapland Hotels Tampere, Yliopistonkatu 44,

33100 Tampere email: tampere@laplandhotels.com,

puh. 03 383 0000

1 hengen huone 113 EUR, 2 hengen huone 128 EUR

Kiintiötunnus: ALLS2019

Lisätiedot: Sari Ollikainen, Sihteeriyhdistys ry email: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi,

puh. 040 094 9878 S2019-seminaarin järjestää Sihteeriyhdistys ry, yhteistyössä

19

teksti Marita Välimäki kuvat Jukka-Pekka Toivonen ja Marita Välimäki

”VOIKO NAINEN JUODA OLUTTA?” Kun 50+ ikäinen nainen kyselee baaritiskillä eri oluttyypeistä, usein ihmetellään ”Miten tuon ikäinen voi tietää näistä mitään?” Joskus on kiva rikkoa rajoja ja olla erilainen. Maailma muuttuu ja muutaman vuoden kuluttua kukaan ei enää ihmettele mitään.

K

iinnostuin olutharrastuksesta kymmenisen vuotta sitten. Tamperelainen Gastropub Tuulensuu järjesti teemailtoja eri juomien tiimoilta, ja menimme tällaiseen mieheni kanssa. Mitä ovat IPA, stout, pale ale, lager jne?

Olin maistellut vain Karhua, Lapin kultaa ja muita suomalaisia oluita. Enkä tykännyt.

Tuulensuun omistaja Sami Lappalainen kertoi eri oluttyypeistä ja innostuimme. Samilta saimme hyviä vinkkejä

20

mm. Belgian matkallemme. Niinpä aloitimme sinänsä helpoista eli belgialaisista oluista tämän harrastuksen. Belgialaiset ovat kuitenkin vahvoja oluita, ja niitä ei pidä samana iltana montaa juoda tai voi olla aamulla sumuinen olo.

Pikku hiljaa opimme ymmärtämään eri oluttyyppien eroja. Samaan aikaan pienpanimot alkoivat nostaa päätään, ensin Yhdysvalloista, josta buumi levisi pikku hiljaa tänne Pohjolaankin. Buumin alussa oluiden laatu kuitenkin vaihteli Suomessa ja kerran osuimme Tallinnaan juuri, kun siellä pienpanimot alkoivat nostaa päätään. Sillä tiellä ollaan.

Nainen ja olut, outoa

Yleensä tällainen 50+ ikäinen nainen juo siideriä. Makeaa litkua. Niinpä ihmetys on suuri, kun baaritiskillä alan kysellä eri oluttyyppejä. ”Miten tuon ikäinen voi tietää näistä mitään?” Tämä sinänsä harmiton ihmettely huvittaa minua. On paikkoja, joissa tällaiseen ajatteluun törmää, mutta myöskin paikkoja, joissa innokkaana aletaan kertoa makuvivahteista ja eri humalista.

Muistan, kun kävin Kuopiossa hyvinkin arvostetussa olutravintolassa. Menin hieman mietteliäänä tähän minulle ennestään tuntemattomaan paikkaan, ja tiskin takana ollut neitokainen oli jo siiderihanassa kiinni. Päätin, että minäpä hieman haastan häntä. Aloin kysellä, mitä mikäkin hanoissa ollut olut oli tyypiltään. Vaan hänpä ei osannut kertoa! Kaivoin sitten kännykän ja minulla on ladattuna Untappd-sovellus, josta nopeasti pimeällä baaritiskillä etsin mainitun oluen ja kerroin hänelle. Hieman tympääntyneenä hän sitten laski hanasta minulle ”pienen”.

Joissakin paikoissa taas pyytämättä baarimikko kertoo, mitä hanoista löytyy. Jopa suosittelee. On myös paikkoja, joissa saa maistaa pienen suullisen ensin. Näitä paikkoja arvostan. Ei tarvitse ostaa ”sikaa säkissä”. Varsinkin ulkomailla tällaisia paikkoja on paljon, ja siellä ne puolustavat paikkaansa, sillä useinkaan niitä paikallisia oluita ei saa Suomesta ja ovat siis itselle tuntemattomia.

Suhtautuminen iäkkäämpiin naisiin olutravintolassa tuntuu olevan ulkomailla luonnollisempaa kuin Suomessa.

Ehkä syynä se, että siideriä ei saa joka maasta. Varsinkaan näitä makeita ”limusiidereitä”, joita naiset usein juovat.

Kun aloitin olutharrastukseni, nainen ja olut oli harvinaista.

Nykyään moni nuori nainen ottaa erikoisoluen. Varsinkin nuoremmat.

Untappd - mikä se on?

Untappd on sosiaalisen median mobiiliohjelmisto, jonka avulla käyttäjät voivat kirjata juomiaan oluita ja siidereitä palveluun sekä jakaa kirjauksia ja sijainteja ystävilleen. Sovelluksessa voi myös arvostella juomiaan juomia, jakaa kuvia sekä saavuttaa badgeja, eli eräänlaisia saavutuksia.

Aloitin Untappdin käytön maaliskuussa 2014 ja tällä hetkellä minulla on sovelluksessa maisteltuna 2365 erilaista olutta.

Sovelluksesta näkee kätevästi myös olutravintoloiden kulloisenkin tarjonnan. Sovelluksessa on kartta, joten etenkin ulkomailla on kätevä suunnistaa eri olutravintoloihin. Joskus on mukava katsoa jälkeenpäin, missä olen mainitun oluen juonut ja paljonko antanut pisteitä sille. Usein käy niin, että toisella kertaa maku onkin erilainen kuin ensimmäisellä kerralla. Myös se vaikuttaa, onko olut tuoretta. Etenkin Ipa-oluiden tuoreus ratkaisee paljon.

Parhaita oluita olen juonut Puolassa. Olen istunut terassilla Varsovassa, Gdanskissa ja Krakovassa. Gdanskista löysimme Untappd-sovelluksesta mielenkiintoisen ravintolan Pub Browar Spoldzielczyn. Paikkaa joutui hieman etsimään. Se oli entisen kasarmin sisäpihalla ja hieman ensin arvelutti paikka, mutta sisään päästyämme harmittelimme, että se löytyi loman viimeisenä päivänä.

Naapurimaa Virossa suhtautuminen naisiin olutharrastajana on mutkatonta. Samoin panimovierailut ovat aina antoisia, eikä siellä kukaan tarjoa siideriä maistiaiseksi, vaikka sitä olisi tuotannossa. Tosin enpä nyt juuri muista, mikä pienpanimo siideriä Virossa valmistaisi. Ellei lasketa kokeiluja mukaan.

Kun lähden olutravintolaan, tutkin yleensä etukäteen heidän valikoimansa Untappdista tai heidän nettisivuiltaan, ja tiedän jo sisään astuessani, mitä haluan maistaa. Yleensä otan pienen annoksen. Jos olut on hyvää, saatan ottaa toisen pienen annoksen. Usein kuitenkin maistelen paria erilaista saman illan tai käynnin aikana.

Koht/Moonside Bar.

21

►

Oluttapahtumissa voi maistella jopa 200 eri olutta

Olemme käyneet oluttapahtumissa Suomessa, Virossa ja Liettuassa. Viron ja Liettuan tapahtumissa lipun hintaan sisältyy maistelulasi ja kaikki tapahtuman oluet. Tallinnan Craft Beer Weekend on nyt nähty: ensimmäisenä vuonna siellä oli mukavan väljää, nykyään liikaa väkeä ja suurin osa suomalaisia. Vilnassa olemme olleet kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla olemme olleet lähes ainoat suomalaiset.

Yhden illan aikana ehtii maistella noin 25 eri olutta. Tämän jälkeen suu alkaa olla turta. Vettä pitää muistaa juoda joka välissä. Olutmessut ovat kuin viinimessut. Pieni maisteluannos riittää. Yleensä se on maksimissaan 1 dl. Mieheni kanssa jaamme vielä tämänkin annoksen. Jos maku ei ole hyvä, sen voi huoletta kaataa viemäriin.

Suomen oluttapahtumiin on yleensä pääsymaksun lisäksi jokainen maisteltu olut maksullinen. Yhteistä tapahtumille on sekä Suomessa että ulkomailla, ettei siellä juuri näe humalaisia. Hinnoittelu varmaan pitää tämän asian kurissa, ainakin Suomessa.

Olutharrastus on tuonut uusia tuttavuuksia. Jäyhä suomalainen saa hyvän aasinsillan maistellessaan jotain olutta ja naapuri maistelee toista. Siinä voi sitten vaihtaa mielipiteitään.

Eri oluttyyppejä

Kesällä minulle maistuvat happamat sourit ja goset. Ne ovat raikkaita ja kesähelteellä suositeltavia. Talvella taas imperial stoutit puhuvat puolestaan. Jälkiruokana menee russian imperial stout -tyyliset vahvat tummat oluet. Double Ipat taas keväällä auringon jo hieman lämmittäessä tai kovan treenin jälkeen maistuvat parhailta. Ipat ovat yleensä melko humaloituja ja naiset eivät yleensä niistä tykkää. Tuoreus vaikuttaa ipojen makuun todella paljon.

Pale alet jätän yleensä ruokajuomiksi. Lagereita en juurikaan juo. Tosin nekin ovat parantuneet, jopa suomalaiset.

Vehnäolut kesähelteellä on oivallinen valinta terassilla.

Olut kuin viini - lambic

Pidätkö viinistä? Silloin kannattaa kokeilla lambiceja tai geuzeja. Ne muistuttavat mielestäni enemmän viiniä kuin olutta.

Kävimme Brysselissä lambicia valmistavassa panimossa, Brasserie Cantillon -panimossa. Kierros siellä oli hieno, olimme ainoat osallistujat ja omistaja kertoi auliisti lambicin valmistamisesta. Niinpä ostimme laatikollisen lambici, ja mieheni kuskasi sitä olkapäällään läpi kaupungin. Koska meillä oli vain muutama päivä aikaa juoda ne, jouduimme joka päivä juomaan pullollisen lambicia. Meni useita vuosia ennen kuin seuraavan kerran sitä maistoimme. Nyt jo alkaa kunnon lambic maistua taas hyvältä.

Rohkeasti kokeilemaan

Olutravintoloiden ”kauhuasiakas” on se, joka tulee tiskille ja pyytää ”jotain tummaa”. Pyydä mieluummin baarimikkoa suosittelemaan jotain, mistä voi aloittaa oluiden maistelun. Pyydä saada maistaa ennen kuin teet ostopäätöstä.

Kerro rohkeasti, että haluat maistaa jotain muuta kuin niitä karhuja, lapinkultia ja muita ns. bulkkeja. Itse suosin hanaoluita aina kun mahdollista. Mielestäni maku on niissä erilainen. Ne ovat yleensä tuoreita. Ensi kerralla, kun aiot tilata siiderin, maistapa jotain olutta. Ja jos edelleen haluat siideriä, maista englantilaisia, ranskalaisia tai espanjalaisia siidereitä. • Tallinnan vuotuinen käsityöläisolut-tapahtuma Tallinn Craft Beer Weekend.

Teksti Henna Marjamaa

Murteemme:

J

Oulu

a Oulusa osataan. Osataan puhua ainaki leviästi, mutta ei nii leviästi, ku Savosa. Ohan tämä aika hauska murre, ku täälä ollaan kuulemma ölövinä ja monia asioita pietään tyyriinä.

Ja sitte täälä kysellään, että pelekääkkö nää polliisia?

Juokko nää piimää? Tosi asiasa Oulusa on aikoinaan ollu toripolliiseja. Niitten tehtävä oli pittää järjestystä ja kuria torilla. Tarina kertoo, että siihen aikaan, ku niitä toripolliiseja oli, niin ne olivat lupsakoita miehen köriläitä. Silloin kuulemma riitti äänekkäät miesporukat hajottammaan repliikki ”Herrat on hyvä ja haijjaantuu”. Ei taitais tänä päivänä ennää toimia.

Nii oli siihen aikaan eri juttu, ku 1900-luvun alkupuolella elettiin. Vuoteen 1979 saakka Oulusa oli toripolliiseja. Nii on muistisa oululaisilla nämä polliisit, että vuonna 1987 saatiin heiän muistoksi patsas torille. Ja komia patsas onki! Nykysin voi jokkainen halukas ostaa itelle, vaikka matkamuistoksi, Toripolliisi -patsaan. Niitä myyään meilä Oulun kaupungin asiakaspalavelupisteesä.

Tämä Oulun murre on kuulemma synnyltään länsisuomalaista sekamurretta, jonka juuret taas ulottuvat muinaishämäläiseen kielimuotoon. Sitteet ulukomaihin ovat olleet vahavat, koska kauppaa on käyty ympäri maailiman. Oulun murresanastolle on tyypillistä ruottalaisten lainasanojen käyttö.

Esimerkiksi, jos huoneistosa vaihetaan huonekalujen järjestystä, silloin oululaine ”mööbleeraa”. Ruottinkielisyys on näkyny hyvin vahavana Oulusa 1900-luvulla. Suomenkielisesä sanomalehesä on ollu ruottinkielisiä ilimotuksia. Lisäksi oululaiset kauppias- ja porvarisuvut puhhuivat ruottia ylleisesti. 1850-luvulla Oulun asukkaista noin kymmenen rosenttia oli ruottinkielisiä. Tosin 1930-luvulla heitä oli en-

nää kolome rosenttia. Ejelleenki puhetta väritettään ruottinkielisillä sannoilla.

Ruokaperinteestä puhuttaesa, nii meillä syyään rössypottuja. Se on makosa keitto, misä on pottua, sianlihhaa ja veripalttua. Eikä siihe tarvi ku suolaa mausteeksi, nii se riittää.

Ja rilliltä me käyään ostamasa kärkkäreitä. Oululaine Kotivaran makkaratehas alko valamistaa näitä rillimakkaroita 1950-luvulla ja sieltä saakka ne on kuuluneet meiän perinteisiin. Tämä makkaraherkku nautitaan runsaalla sipulilla ja sinapilla. Kärkkäri on valamistettu ohoraryyneistä, nauanlihasta ja mausteista. Ja juhannuksena me syyään makiaajuustoa. Tai ainakin ennen vanahaan syötiin. Sitä sanotaan myös Pohjois-Pohjanmaan juhannusjuustoksi.

Nykkyisinhä Oulu tunnetaan sellaisena teknolokiakaupunkina. Ouluun perustettiin teknolokiakyläki vuonna 1982, misä toimii eri alan yrityksiä usiampi sata. Oulua pietään myös Pohjois-Suomen tallousveturina.

Viime aikasisa kaupunkien imakotutkimuksisa Oulu on menestyny hyvin. Oulusa tykätään asua ja tänne rakennettaan koko ajan lissää kerros- ja omakotitaloja. Vuonna 2018 joulukuun lopusa asukkaita oli 203 623.

Oulun murre on valitettavasti katuamasa katukuvasta, assuuha täällä palijon ulukopaikkakuntalaisia esim. Nokian ym. menestynneijen teknolokiayritysten entistä henkilökuntaa, joten murteet sekottuvat ja kirjakieli valtaa allaa. • Lähde: Wikipedia

Seuraava murrejuttu tullee Kuopijosta, kalakukkokaupungista.

23

Jaostot toimivat Iisakki Villagen jäiset majat.

TEKSTI JA KUVAT Saara Mård Pohjois-Suomen jaosto

Elämysmatka Kuusamoon

M

Lähdössä koiravaljakolla maastoon.

itä tapahtuu, kun 15 naista istuu minibussiin Oulun linja-autoasemalla perjantai-iltapäivällä ja lähtee kohti Kuusamoa jätskitikku kädessä? No mahtava naisenergiaa pursuava naurunremakkainen reissu tietenkin. Menomatkalla pidimme myös sääntömääräisen kevätkokouksen. Saimme kutsun Holiday Clubin Marjut Rothoviukselta tulla katsomaan mitä uudistetulle Kuusamon Tropiikille kuuluu. Otimme kutsun ilolla vastaan. Perjantai-iltana ohjelmaan kuului rentoutuminen Tropiikin viihtyisässä kylpylässä, omalla saunaosastolla tietenkin. Viihtyisässä kylpylässä otimme liukumäkikisan, jonka voittajia olivat kaikki. Rentoutushetken jälkeen olikin herkul-

lisen illallisen vuoro hotellin ravintolassa. Lauantaina aamiaisen nautittuamme lähdimme oppaamme Ruka Safariksen Hanna Karjalaisen kanssa Ruka Safaris Lammintuvalle, jossa hyskyt odottivat jo rekien edessä viemään halukkaita valjakkoajelulle. Tarhalla oli myös suloisia muutaman viikon ikäisiä koiranpentuja, joita sai silitellä ja hoitaa. Sen jälkeen olikin vuorossa varmasti Kuusamon parhaat lettukahvit Lammintuvan kahvilassa. Ennen Ouluun lähtöä kävimme vielä tutustumassa Iisakki Villageen. Sinne pitää kyllä joskus palata nukkumaan jäästä tehdystä majasta. Oli taas ihan paras reissu, kuten aina!

Koulutusta Omakantaan ja eReseptin käyttöön teksti Irmeli Vuorenmaa Etelä-Pohjanmaan jaosto

K

oulutusta jälleen helmikuussa, tällä kertaa aiheina omakanta ja e-resepti. Asiantuntijana SPEKin taholta Kari Pukkila, joka oli aikanaan mukana kehittämässä kanta.fi-palvelua. Eipä oltu-

24

kaan tajuttu, mitä kaikkea palvelu kattaakaan. Sieltähän näkee kaikki verinäyteym. tutkimustulokset, rokotukset ja lääkitykset. Myös hoitotahdon ja elinluovutustahdon voi tehdä siellä, sekä tietenkin

reseptien uusimisen. Jokaista kehotettiin käymään sivulla ainakin kerran. Verkkopalvelu kannustaa kansalaisia olemaan ajan tasalla ja aktiivinen oman terveydentilan ylläpidossa.

Helsingin seudun jaoston vierailu Gustavelundissa Jaostot toimivat

Teksti Sari Ollikainen HELSINGIN SEUDUN JAOSTO kuva Gustavelundin kuva-arkisto, kuvaaja Oscar Lindell/Studio Lindell.

T

uusulanjärven rannalla keskellä puistomiljöötä sijaitsee Gustavelund (Gusse). Paikalla on sijainnut 1700-luvulta lähtien kartano, jota on hallinnut kuuluisat suvut. Hotellitoiminta tiluksilla käynnistyi lähes sata vuotta sitten. Nykyinen perheomistuksessa oleva Gustavelund on selkeälinjainen ja tunnelmallinen vintage-designhotelli, jossa lähes kaikki kalusteet edustavat aitoa, arvostettua ja ajatonta skandinaavista muotoilua kuten Alvar ja Aino Aaltoa.

Hotelli ympäristöineen tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet rentoutumiselle ja virkistäytymiselle luonnon läheisyydessä. Avarat tilat sopivat moneen tarkoitukseen. Hotellissa on mm. pinta-alaltaan 300 neliön suuruinen upea näyttely-, juhla-, kokous-, messu käyttöön sopiva Tuusulanjärvi-Sali.

Pohjolan Matkan bussi kuljetti meidät tutustumisvierailulle Gusseen. Aluksi nautimme herkullisen kolmen ruoka-

Vuoden ajoista riippumatta Hotel Gustavelund toimii aina lajin päivällisen hotellin ravintolasalissa, joka on Gustavelundin sydän nimeltään Ravintola Into. Tämän jälkeen oli tilakierros, joka huipentui tiukkaan pelihetkeen ohjelmapalveluyritys Sportunan vetämänä. Monelle jo unohduksiin jäänyt Black Jack palautui mieliin Gustavelundin ’Casinossa’. Puhallustikka -peli oli lähes kaikille uusi ja herätti ihastusta.

Muutama osallistuja kertoi nauttineensa aiemmin lauttaristeilystä (kulttuuriristeily) MS Vennyllä Tuusulanjärvellä. Risteilyn aikana kerrotuissa tarinoissa kulkevat mukana Jean Sibelius, Juhani Aho, Pekka Halonen, Aleksis Kivi, Eino Leino ja J.H. Erkko. Risteily kokouspäivän lomaan tuo virkistystä ja arvokasta tietoa alueesta.

on mikro- ja pk-yrityksiä Keski-Suomen alueella. Hänellä on muutama vakioasiakas, joille hän tekee töitä viikoittain, mutta hänellä on myös kertaluontoisia toimeksiantoja. Mirkka työskentelee pääosin työnantajayrityksissä, sillä hän tekee mieluummin töitä muiden joukossa.

Mirkan tarina oli hyvin mielenkiintoinen ja rohkaiseva. Ja se käsitys vahvistui, että tämänkaltaista palvelua tarvitaan ja assistentin ryhtyminen yrittäjäksi on luonteva juttu. Mirkka kertoikin, et-

tä etsii uusia kumppaneita monipuolistamaan nykyistä palvelutarjontaansa ja tasaamaan tämän hetken kiirettä. Tämän kuultuamme me tilaisuudessa olijat nauroimmekin, että täältä paikalla olijoista ja jaostostahan sinä saat kumppaneita, vaikka heti! Mielenkiintoista nähdä, tarttuuko joku tilaisuuteen.

Mirkan visio 2024: Visio on olla merkittävä työllistäjä Keski-Suomen alueella vuonna 2014. Haluan tarjota asiakkaillemme osaamista monella eri tavalla.

Teksti Pia Saikkonen JYVÄSKYLÄN JÄOSTO Kuva Karoliina Sormunen

Assistentti yrittäjänä

J

yväskylän jaosto kokoontui 18.3. Ravintola Saumaan kuulemaan Mirkka Lampisen yrittäjyystarinaa. Mirkka on jaoston hallituksen jäsen. Paikalla oli mukava joukko asiasta kiinnostuneita jäseniä, kysymyksiä esitettiin runsaasti ja kehitysideoitakin syntyi.

Mirkka perusti Mirkan Assaripalvelut Oy:n vuonna 2015. Mirkka kertoi, että hän lähti yrittäjäksi vähän vahingossa, mutta luotti monipuoliseen työ- ja luottamustehtäväkokemukseensa sekä omiin verkostoihinsa. Mirkalla on ravintola-alan koulutus ja pitkä kokemus alalta, hän on myös tradenomi ja suorittanut yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon. Mirkan ydinpalvelua on laskutus- ja reskontran hoito, mutta hän tekee laaja-alaisesti monenlaisia yrittäjää auttavia assistenttitöitä, esimerkiksi hoitaa puhelinliikennettä yrittäjän ollessa lomalla ja tilaa tarjoilut palavereihin. Asiakkaana hänellä

25

Jaostot toimivat

TEKSTI JA KUVA Henna Kokko-Slotte, Keski-Pohjanmaan jaosto

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Keski-Pohjanmaalla Keksi-Pohjanmaan jaosto keskittyy vuonna 2019 psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Teeman mukaisesti päätimme haastatella kahta jäsentämme työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

Mitä työhyvinvointi ja työssä jaksaminen teoriassa tarkoittavat?

Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät hyvä ja motivoiva johtaminen, työyhteisön ilmapiiri sekä työntekijöiden ammattitaito. Se vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrät laskevat. Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille.

Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä on kuitenkin

suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Hyvinvointia työssä voidaan parantaa esimerkiksi kehittämällä työoloja ja ammatillista osaamista, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla sekä työterveyshuollon avulla. (Lähde: https://stm.fi/tyohyvinvointi) Mitä työhyvinvointi ja työssä jaksaminen käytännössä tarkoittavat?

Näihin kysymyksiin vastasivat Centria-ammattikorkeakoulun johdon sihteeri Kati Bång ja projektisuunnittelija Johanna Salmi.

Kati näki työhyvinvoinnin laajana kokonaisuutena, johon kytkeytyvät sekä

työ- että siviilielämä. Hän kommentoi, että työolot vaikuttavat kotioloihin ja toisinpäin. Johannalle työhyvinvoinnista tuli mieleen työympäristön viihtyvyys ja kivat työkaverit. Hän kommentoi, että työhyvinvointi on sitä, että on mukava tulla työhön ja työnantaja mahdollistaa sen, että on mukava olla työssä. Kysyttäessä, miten työnantaja huolehtii työhyvinvoinnista, molemmat totesivat työantajan panostavan siihen erittäin hyvin. Centria-ammattikorkeakoulussa kannustetaan itsensä kehittämiseen, kokeilukulttuuriin ja avoimuuteen. Viime aikoina työnantaja on panostanut työympäristön turvallisuuteen, työskentelytilojen ergonomiaan sekä kulttuuri- ja liikuntaetuihin. Työnantaja on myös tarjonnut henkilöstölleen joustavat työajat ja etätyömahdollisuuden sekä erilaisia luentoja, rentoutusvalmennusta, taukoliikuntaa ja musiikkiesityksiä työajan puitteissa.

Katille työssä jaksaminen näyttäytyi plusmerkkisenä. Hän totesi, että po-

Johanna Salmi ja Kati Bång (oikealta vasemmalle).

26

TEKSTI JA KUVAT TAINA TORVINEN TAMPEREEN JAOSTO

sitiivinen asenne sekä itsestä ja toisista huolehtiminen tukevat työssä jaksamista. Hallinnan tunne työssä, vastuulliset ja vaihtelevat työtehtävät sekä joustavat työajat lisäsivät työssä viihtyvyyttä, mukavista työkavereista puhumattakaan.

Johanna tuki omaa työssä jaksamistaan osallistumalla työnantajan tarjoamiin aktiviteetteihin, kouluttautumalla sekä panostamalla terveellisiin elämäntapoihin.

Työssä viihtymistä vahvistavat mm. itsenäinen työ sekä sijaisjärjestelyt. Sekä Kati että Johanna näkivät työn kuormittavuuden kausittaisena. Välillä kiirettä pitää, mutta työssä tärkeää ovat priorisointitaidot ja työn hallittavuus. Työ- ja vapaa-ajan hämärtymiseen liittyen he kommentoivat, että joskus työasioita tulee hoidettua myös vapaa-ajalla. He kuitenkin kokivat tämän ihan ok asiana, koska kyse ei ollut jatkuvasta toiminnasta.

Tulevaisuus kiinnostaa aina, joten haastateltavilta kysyttiin myös näkemyksiä oman työn tulevaisuudesta. Kati vastasi, että hänen työnsä muuttuu jatkuvasti. Digitalisaatio tuo mukanaan sen, että tietyt toiminnot jäävät pois ja uudet tulevat tilalle.

Johanna näki kouluttautumisen avaintekijänä työnsä suorittamisessa tulevaisuudessa. Kysyttäessä mitä nuoret työntekijät tulevaisuudessa tulevat haluamaan, sekä Kati ja Johanna vastasivat, että tulevaisuuden työntekijät haluavat joustavuutta työaikoihin ja työntekopaikkaan sekä nopeatempoista työelämää. Voiko työelämä tästä mennä vielä nopeatempoisemmaksi?

No, se jääköön nähtäväksi!

Katin ja Johannan mielestä työhyvinvointi koostuu muun muassa seuraavista asioista: avoimuus, joustavuus, erilaisuuden ymmärrys, vaihteleva työ, kivat työkaverit, yhdessä tekeminen, toimivat työlaitteet, viihtyisät työtilat, turvallinen työympäristö

Jaostot toimivat

Askartelutarvikkeiden valinta.

Tampereen jaosto pääsi alkuvuonna tutustumaan hieman erilaiseen työhyvinvointivalmennusta tarjoavaan yritykseen, Tykytyky-tiimiin. Tapahtuma pidettiin tiimin omassa Tampereen Kalevassa sijaitsevassa tukikohdassa Kohtaamisen Tilassa.

Erilainen ote työhyvinvointiin

T

ykytyky-tiimi koostuu kolmen naisen perustamasta yrityksestä, jotka yhdessä tai erikseen tekevät räätälöityjä työhyvinvointipaketteja yrityksille, koulutuksia eri kohderyhmille tai vaikkapa hauskoja työpajoja polttari- tai kaveriporukalle. Tiimillä on tarjolla Tykytyky-, Tukutuku- ja Tikotiko –paketit, joissa keskeistä on oppia faktoja ymmärrettävästi ja huumorilla höystettynä.

Me saimme tässä meille räätälöidyssä paketissa maistiaiset kaikilta kolmelta tiimiläiseltä.

Teatteriohjaaja, -kouluttaja, esiintyjä ja tutkija Disa Kamula laittoi meidät ensin esittelemään itsemme sananmukaisesti kieli poskessa, ja siinä pienten hassuttelujen avulla opimme tuntemaan toi-

semme nimeltä. Sen jälkeen aistimme toistemme tunnetiloja, ja mitäpä muuta siitä oli seurauksena kuin melkoista improvisointia. Ja naurua!

Käsitöiden erikoisosaaja Heidi Kormano ohjasi meitä kädestä pitäen tekemään tupsulliset avaimenperät. Upeat teokset saimmekin aikaiseksi ja kaikesta naurusta huolimatta ihan sovitun ajan puitteissa!

Enneagrammiohjaaja Marjaana Herlevi esitteli meille Työpaikan yhdeksän hyvää tyyppiä. Taisimme jokainen tunnistaa itsemme annettujen luonnehdintojen perusteilla! Olipa antoisa ilta, eivätkä työasiat tai muut huolenaiheet päässeet haittaamaan maistelua erilaisesta työhyvinvointitapahtumasta.

Valmiit avaimenperät.

27

Jaostot toimivat

Teksti ja kuvat Mira Laine Turun jaosto

AFTER WORK VENNISSÄ JA ORIGINAL SOKOS HOTELLI WIKLUNDISSÄ

Ravintola Venn.

T

apasimme After Workien merkeissä Wiklundin VENN-ravintolassa ja pääsimme hotelli Wiklundiin tutustumiskierrokselle. Emäntinä toimivat Nea Vuoti sekä Tarja Jalonen, joka on Original Sokos Hotel Kupittaan ja Original Sokos Hotel Wiklundin hotellinjohtaja. Wiklundista halutaan luoda elämyskeskus, josta ei tarvitse poistua muualle koko Turun vierailun aikana. Aulassa on 24/7/365 vastaanotto ja aamiaisen voi napata kätevästi Coffee Housesta tai nauttia pidemmän kaavan mukaan Trattoriassa.

Hyvä Olo -hoitola ja parturikampaamosta on mahdollisista saada esimerkiksi pikamanikyyri, juhlakampaus tai rentouttava hieronta. Saman katon alta löytyy myös esimerkiksi muotineuvojan palvelut, ruokakauppa, suutari ja apteekki.

Hotelli Wiklund sijaitsee Turun ydinkeskustassa ja hotellissa on 112 huonetta, joista kolmannen kerroksen Quatro -huoneista saa yhdistettyä ison huoneen 22 hengelle. Näistä huoneista on myös kiva näkymä Wiklundin keskelle tulevaan tapahtumatoriin, jossa tulee olemaan mm. muotinäytöksiä.

Kokoustilat tulevat sijaitsemaan kolmannessa kerroksessa ja ovat varattavissa 6.5. alkaen. Kokoustilojen nimeksi tulee Wirta -meetings ja niihin mahtuu yhteensä 62 henkilöä. Tiloja on neljä

28

eri teemoin; Huvila, Kyläkoulu, Koivikko ja Laituri. Nimiensä mukaisesti sisustuksesta löytyy keinu, luokkahuonetta muistuttava auditorio ja laiturin näköinen pöytä. Tiloihin mahtuu 8-22 henkilöä.

Walo Rooftop Bar, joka on kahdessa kerroksessa, avataan vapuksi. 9. kerroksen sisätila on max 80 hengelle. 10.

Huone Original Sokos Hotelli Wiklund.

kerroksessa on panoraama terassi, josta on upeat näkymät joka puolelle Turkua. Käynti Rooftopiin tapahtuu maisemahissillä. Terassi pidetään auki sään salliessa. Baarissa on mahdollista järjestää esimerkiksi aamiaistilaisuuksia ennen aukioloaikoja.

Toimittanut: Päivi Kuokkanen Kuva: Pirkko Mustolan kotiarkisto

Lukemaan mielialan mukaan, hömppää tai faktaa

Katsomaan ainakin yhden teatteriesityksen vuodessa

Suosittelen!

Kuuntelemaan työtoverin kuulumisia, mitä hänelle oikeasti kuuluu

Hankkimaan työvälineeksi kaksi näyttöä

Opiskelemaan ja kehittämään omaa osaamista

Seuraamaan ympäristöä ihastelevin silmin kuin pienet lapset

Tampereen yliopistossa talouskoordinaattorina työskentelevä Pirkko Mustola kannustaa meitä kehumaan ja kannustamaan itseämme ainakin kolmesta asiasta joka päivä: ”Tavoitteenani on puhua itselleni niin kuin puhuisin parhaalle ystävälleni, kannustaen ja tukien. Pirkko kehottaa myös ottamaan aikaa itselle: ”Aloitin kymmenen vuoden tauon jälkeen showtanssiharrastuksen, ja se on ollut henkireikä niin työ- kuin yksityiselämän kuohuissa.

Uskalla tehdä sitä mikä hyvältä tuntuu ja saa sinut voimaan hyvin.”

”Harrastakaa tanssia ja teatteria!”

Ostamaan lipun teatteriin Liittymään www.positiivinenpsykologia.fi -sivuston seuraajiin

Suosittelen-palstan ideana on, että suosittelija vinkkaa kollegoilleen asioista ja esineistä, jotka hän on itse kokenut hyödyllisiksi työssään tai elämässään ylipäänsä. Hän voi myös antaa vinkin seuraavasta suosittelijasta.

Vierailemme näin kaikissa jaostoissamme.

Harrastamaan tanssia ja teatteria Seuraavaksi suosittelijaksi Seija Laaksonen, Helsingin jaosto

29

Jäsenesittely

TEKSTI: Krista Somero KUVA: Krista Somero

Tervetuloa yhdistykseen Krista Somero kuka olet ja mistä Olen Krista Somero, Oulusta ja Pohjois-Suomen jaoston uusi puheenjohtaja. mitä teet työksesi Toimin Oulun kaupungin konsernihallinnossa hallintosihteerinä. mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä Vahvuuteni ovat tehokkuus, asioiden lennosta poimiminen, sosiaalinen luonteeni, tulen kaikkien kanssa juttuun. mitä harrastat Harrastan leivontaa (valmistun leipuri-kondiittoriksi näillä näppäimillä), pitkiä kävelylenkkejä koiran kanssa tai ilman. 5 km:n työmatka taittuu kävellen suuntaan tai toiseen ja kirppiksillä kiertelyä.

mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit mukaan Ystäväni Mari Sorvisto-Harju Keskipohjanmaan jaostosta suositteli liittymään. Liityin mukaan verkostoituakseni Oulun sihteereiden kanssa. mitä toivot yhdistykseltä Toivon mukavaa tekemistä yhdessä, tieto-taidon kierrättämistä, hiljaisen tiedon jakamista ja verkostoitumista.

Korjaus. Secretarius 1/2019 Ria Korkiakangas esittely.

Rian kuvan on ottanut Antti Luostarinen.

30

Teksti Henna Marjamaa Kuva Pixabay

Rentoutumisen tärkeys

Muistatko huolehtia omasta rentoutumisesta päivittäin?

Rentoutuminen on hyvin tärkeää jokaiselle ihmiselle. Kiireessä paahdetaan eteenpäin asiasta toiseen, mutta muistetaanko hengähtää ja antaa keholle ja aivoille hyvinvointia! Rentoutuminen tukee fyysistä palautumista päivän töistämme. Se on tärkeää, sillä se vie koko keskushermostolle rauhoittavia viestejä. Kun rentoudut, stressihormonien taso laskee ja korvautuu mielihyvää tuottavilla hormoniyhdisteillä. Se myös vähentää jännitystiloja (päätetyöntekijällä niska-hartiaseutu) ja palauttaa kehon voimavaroja. Älä aliarvioi rentoutumisen merkitystä Rentoutumisesta on todettu, että vastustuskyky paranee, stressihormonit vähenevät, mielihyvä lisääntyy, verenkierto paranee, verenpaine laskee ja jopa kudokset saavat paremmin ravinteita ja happea sekä ääreishermosto rauhoittuu.

Muutamia vinkkejä rentoutumiseen Varaa rentoutumiseen oma aika. Voit mennä itsellesi sopivaan paikkaan rauhoittumaan ja hiljentymään. Voit istua mukavassa asennossa tuolilla tai mennä makaamaan sänkyyn.

Riittää, ettei ympärillä ole mitään häiriötekijöitä. Lähde vaihe vaiheelta rentouttamaan itseäsi. Makuuasennossa esimerkiksi näin: Aloita varpaista, vaihe vaiheelta keskity kehosi rentouttamiseen, ihan päähän saakka. Huomaat, ettet miettinyt muuta ja olo on rentoutunut. Rentoutuminen vapauttaa, se lievittää tuskaista oloa ja ahdistusta. Kehomme säilöö muistiin ikäviä tunnetiloja ja nämä olotilat saavat kehomme jännittymään, mikä saattaa saada aikaiseksi taas muita tilanteita, kuten vaikka hengityksen lukkiutumista. Rauhoittuminen on yksi hyvä keino lieventää kehomme stressiä.

Vain muutama minuutti Viidessä minuutissa voit rentouttaa itseäsi, mutta muista ettei puhelin ole lähellä ja äänettömänä, tietokone tai tabletti eivät häiritse hetkeäsi tai jokin muu elektroniikka ei häiritse keskittymistäsi rentoutumiseen.

Usein mielletään rentoutumiseen käyntiä hierojalla tai kosmetologilla tai esimerkiksi kylpylälomaa (toki, nämä kaikki ovat myös sitä), mutta jos otat hetken itsellesi päivittäin, niin näin yksinkertaisilla asioilla teet itsellesi hyvää: Kävelylenkki. Puistossa, metsässä tai rannalla kävely, rentouttavat mielen nopeasti. Pääasia, että tällä reitillä ei ole kovasti hälyä, vaan saat kävellä ja hengitellä rauhassa.

Harrastuksena viherpeukalo. Tämä on hyvä harrastus, ajatellen rentoutumista. Yleensäkin puutarhanhoidosta sanotaan, että se alentaa stressihormonitasoa. Samalla tämä harrastus hoitaa hyvin mielenterveyttä.

Musiikin kuuntelu. Älä kuuntele musiikkia tietokoneelta. Tai jos kuuntelet, niin poistu ainakin tietokoneen ääreltä. Valitse rauhoittavaa musiikkia. Meditointimusiikki on myös hyvä vaihtoehto.

Lukeminen. Mielenkiintoinen kirja vie sinut toiseen maailmaan.

Television katselu. Tämä on hyvä tapa saada päivän työt unohtumaan. Tutkijoiden mukaan suosikkisarjojen seuraaminen voi olla hyödyllistä terveydelle (Medical Daily).

Kylpyamme. Lämmin kylpy rentouttaa aina.

Venyttely. Tätä voit tehdä kesken työpäivän tai rauhassa kotona. Tutkijat suosittelevat molempia.

Pääasia on, että löydät itsellesi sopivan tavan rentoutua eli vapautua päivän askareista.

Lähde: Suomen Mielenterveysseura

31

Secrets`..

kuva Sophia Magneron

Mirja i on Helsinkiin kotiutunut kirjoittaja, joka mieluummin nauraa kuin niiaa.

K

Secrets’..

eitetäänpä kunnon kahvit! Olettehan kuulleet tämän tokaisun? Jostain syystä se on jäänyt minulle mieleen lapsuudesta asti sellaisena ilmoituksena, että nyt asiat alkavat mennä oikeaan suuntaan tai sitten jokin asia ratkaistaan kunnon kahvien avulla! Vastakohta eli ei-kunnon kahvit, kenties vaan kahvit, on jopa hieman epäkunnioittava, koska meille tässä kauniissa kahvimaassa tämä tuote merkitsee niin paljon. Kahvi on pelastanut monta kokousta, seminaaria sekä niitä työtunteja, jolloin tunsimme uupumusta ja hukkuvamme taakkamme alle.

Muistatteko vielä ensimmäistä sihteerin työtänne tai mikäli luet tätä kolumnia, kun aloittelet uutta työtäsi? Siihen monesti kuuluu kahvin keittäminen tai kahvitilaisuuksien järjestely. Minusta oli niin ihanaa ensimmäisessä työssäni, kun Johtaja pyysi minua laatimaan sanelustaan asiakirjaa. ’Mutta ensin keitetään kunnon kahvit’, sanoi hän usein. Se oli jotenkin niin leppoisaa ja teki työstäkin jotenkin kotoista.

Minun tehtäviini kuului myös kahvin keittäminen ja kahden suuren termospullon täyttö, toinen kahville ja toinen teelle ja kahviajat olivat klo 9.00 ja 14.00, joten varasin aikaa vähän ennen, että termokset olisivat aina ajoissa täynnä. Meillä oli mukava kahvihuone; ilmava patiolla ja ikkunat käytävälle eli sellainen

open concept-ratkaisu – aivan ihana. Itse en siellä oikein ikinä istunut, kun pidin siitä, että hörpin kahvia työn lomassa ja tietenkin olin puhelinvahtina ja siten johtajan tavoitettavissa – aina.

Keväällä on ollut menossa kansan kesken kahvittelu kampanja, jossa ohjelmatoimistoja voidaan kutsua kahville kuuntelemaan mitä kansalla on sydämellään. Näin me olemme toimineet jo ainakin 1800 luvulta asti. Siis kahvitelleet. Olin 2-vuotias, kun enoni jo lusikoi minulle kahvia kupistaan, että aikaisin olen aloittanut tämän kahvi urani ja meillä kaikilla kahvikissoilla on omat suosikkimme, joista ei voi kiistellä. Voi vain valita parhaan! Anthony Capella toteaa kirjassaan, The Various Flavours of Coffee: ’Much about coffee’s flavour still remains a mystery’.

Tätä mysteeriä pääsemme joka kerta hieman avaamaan, kun siemaisemme kahvia haju- ja/tai makunystyröillämme. Tai nautimme sen pelkästä olemassaolosta, olimmepa sitten kotona, työssä tai lomamatkalla.

Kesälomakahvien nautiskelemisiin - kuumana tai kylmänä!

mirjai.helsinki@gmail.com

Kokouspaikkasi Tuusulanjärven rannalla myynti@onnela.com p. (09) 258 821 Rantatie 34, 04310 Tuusula www.onnela.com 32

Kuva: Sirkka Santapukki

Muutos ja itseluottamus Sirkka Santapukin oivallusharjoitteet 2/4 (harjoitteet jatkuvat seuraavissa Secretariuksissa tänä vuonna)

Sirkka Santapukki Oivalluttaja, Terveyskätilö, Asian Tuntija

K

un olet minuusvoimasi löytänyt, olet ottanut vastuun niistä asioista joihin aikuinen voi itse vaikuttaa. Lienet löytänyt jo innostuksen eli voimaannuttavan tavan tehdä työtä sekä itsesi kanssa että siinä työssä jota tällä hetkellä teet.

Minuus on muistissa. Jos historiassasi olet tullut tallentaneeksi muistiisi epäonnistumisena jonkun uuden asian tekemisen, saatat olla ulkoistanut itseluottamuksesi. Rohkenetko aidosti olla se joka jo tiedät olevasi? Minuusvoimastasi huolimatta saatat sanoa: järjellä ymmärrän, mutta jotenkin muuten tulee outo olo. Muutoksissa on aina opittava uutta, jotta toiminnan tulos paranee. Jos itseluottamus on sidottu onnistumiseen ja muiden arviointiin ja hyväksymiseen, itseluottamus on sidottu ulkoisiin tekijöihin, jotka kuormittavat ja nakertavat niin omaa elinvoimaa kuin työniloakin.

Tällöin ihminen lie tehnyt tulkinnan, että itsevarmuus ja itseluottamus olisi sama asia. Koska muutoksiin ja uuden oppimiseen kuuluu aina epävarmuus ja tuttuihin ja turvallisiin rutiineihin itsevarmuus, saatamme vastustaa myönteisiäkin muutoksia.

Synnynnäinen itseluottamus ei ole riippuvainen mistään. Kun menee ja tekee vaikka onkin epävarma (myeliinit!) oppii tai onnistuu.

Epäonnistumista ei ole ajatusmallina taustalla ja näin ihminen kokee saavansa aina jotakin hyvää muutoksen seurauksena. •

Oma elämän- ja työhistoriani kutsui minut puhumaan niistä asioista, joihin viimekädessä ainoastaan ihminen itse voi vaikuttaa.

2) Vapausvoima harjoite (Tavoite synnynnäinen itseluottamus) ●● Rohkaistaksesi itseäsi uusissa tilanteissa, toista itsellesi useita kertoja: osaan, pystyn, onnistun. Harjoitus valmistaa mestareita. ●● Minäkuvan tuunaaminen/uusiminen/remontointi. ●● Kaikilla tunteilla ja ominaisuuksilla on paikkansa ja kaikissa ihmisissä on kaikki. Kaikki mitä tunnistan toisessa on myös minussa. ●● Mieti minkä ominaisuuden tai tunteen tarvitset juuri nyt. Entä minkä ominaisuudet tarvitset jossakin tulevassa tilanteessa tai muutoksissa. Jos olet sitä mieltä, että sinussa ei ole sitä ominaisuutta, muistele milloin ja missä tilanteessa sinussa oli sitä ihan pikkuisen. Ota muistin avuksi vaikka joku koru tai jonkun värinen huivi tai esine taskuun, joka muistuttaa tästä ominaisuudesta sinua niin kauan kunnes huomaat tämän olevan jo sinussa.

Tällä tavoin voit hankkia kaikki ominaisuudet mitä keksitkin. ●● On hyvä lähtökohta miettiä mikä ominaisuus jossakin ihmisessä ärsyttää ja kun huomaa sen, voi miettiä: entä jos sallisin että minäkuvassani saa olla myös tuo ominaisuus tai tunne vaikka en koskaan sitä käyttäisikään. Mitä uutta ja helpottavaa se avaa. Miksi tarvitsen tätä ominaisuutta ja mitä hyötyä siitä on. ●● Jos tunnistat itsessäsi negatiivisia ominaisuuksia tai tunteita joista haluaisit vapautua, voit kaventaa ja pienentää tai vaikka vaihtaa väriä erilaisten lappujen avulla ja samalla huomaat niiden tilalle tulevan myönteinen tarkoitus tai uusi tarkoituksenmukaisempi sana. ●● Syvä hyvä yöuni on paras akkujen lataaja. Suomalaistutkimus on osoittanut, että negatiivinen minäkuva lisää painajaisunia ja heikentää unen laatua – siksikin minäkuvaa kannattaa tarkistaa.

33

Teksti Saara Mård

Somesta poimittua

#sihteeriyhdistys #ilotoimiayhdessä #yhdessäenemmän #minunsihteeriyhdistys

Tällä palstalla nostetaan Instagramista julkaisuja kuvineen, joissa on käytetty hästägiä #minunsihteeriyhdistys. Kun siis käytät tätä, julkaisusi voidaan nostaa tälle sivulle. Muista kysyä lupa henkilöltä kuvan julkaisuun, jos niitä käytät julkaisussasi.

Muita sihteeriyhdistyksessä käytettyjä tunnisteita ovat #sihteeriyhdistys #ilotoimiayhdessä #yhdessäenemmän mekkon10 16.3.

Planning next magazine number... #minunsihteeriyhdistys #writing #magazinedesign

Muista seurata Sihteeriyhdistystä Instagramissa nimellä #sihteeriyhdistys!

Sieltä löytyy puheenjohtajan julkaisemia postauksia yhdistyksen valtakunnallisista sekä Pohjois-Suomen jaoston tilaisuuksista sekä välillä vähän epävirallisempaakin juttua vaikka puheenjohtajan koirista :)

sihteeriyhdistys 27.3.

Wow mikä tanssishow Tanssii Tähtien kanssa- opettajilta Pohjois-Suomen jaoston jäseniä kävi tänään katsomassa esityksen Oulussa ja tykkäsi kovasti Kiitos Johanna

Sääntömääräisen kevätkokouksen kuulumisia

S

TEKSTI Sari Ollikainen kuva Saara Mård

ihteeriyhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen Tampereella 27.4.2019 osallistui 46 jäsentä. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille.

Kokouksessa kerrottiin yhdistyksen uudistetuista verkkosivuista, syksyllä käyttöön otettavasta jäsenrekisteriohjelmasta ja S2019 - Itseä&Ympäristöä Kestävästi Kehittäen -seminaarista 27.9.2019 Tampereella.

Kokoukseen osallistujat saivat nauttia upeassa kevätauringossa kauniista järvimaisemasta, kartanopuistosta sekä kartanomiljööstä. Kokous pidettiin Hatanpään kartanossa, joka sijaitsee Pyhäjärven rannalla, parin kilometrin päässä Tampereen rautatieasemalta.

34

MEDIATIEDOT 2019 Secretarius on ainutlaatuinen toimistotyön tekijöitten ammattilehti, jolla tavoitat eri toimialojen

- Sihteeriyhdistyksen jäsenlehti

sihteerit ja assistentit valtakunnallisesti.

Sihteerit ja assistentit ovat kiinnostuneita työnsä, työpaikkansa ja itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Heillä on intoa tutustua tapahtuma-, catering- ja majoituspalvelujen tuottajiin sekä toimiston työvälineiden ja yrityslahjojen toimittajiin. He vastaavat usein myös matkahankinnoista sekä taloushallinnon, viestinnän ja markkinoinnin osa-alueista. Sihteerit ja assistentit laajentavat aktiivisesti yhteistyöverkostoaan ja suosittelevat mielellään palvelujen tuottajia yhdistyksensä jäsenistölle.

ILMOITUSKOOT

1/1

1/2 vaaka

1/2 pysty

1/3 vaaka

1/3 pysty

185 x 260

185 x 125

90,5 x 258

185 x 80

58 x 258

210 x 297

210 x 140

100 x 297

210 x 95

68 x 297

1/4 90,5 x 125

1/8 90,5 x 60

1/16 90,5 x 30

*)

*) painopinta-ala marginaaleineen, lisätään 3 mm leikkuuvarat

ILMOITUSHINNAT, euroa

ILMOITUSVARAUKSET JA TRAFIIKKI

Sivu 1/1 1/2 1/3 1/4 1/8 1/16

4-väri 1 140 760 680 600 390 150

Ilmoitusmyynti, tilavaraukset: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi, 040 094 9878

1 320 1 320 1 350 800

ILMESTYMISAIKATAULU

mv 980 630 540 460 360 150

Etusisäkansi Takasisäkansi Takakansi Liitteet (koko < A4)

Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa.

Ilmoitusten tilavaraukset viimeistään viikko ennen aineistopäivää.

Painos Painosmäärä 1 400 kpl Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

TEKNISET TIEDOT Lehden koko A4, 28-32 sivua Painomenetelmä Offset Rasteritiheys 240–300 dpi Paperi MultiArt Silk 130 g

Valmis ilmoitusaineisto toimitetaan painopdf-tiedostona: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi

Nro 2/2019 3/2019 4/2019

Aineisto 22.4.

19.8.

21.10.

Ilmestyy 3.6.

30.9.

2.12.

TOIMITUS Julkaisija Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki 0400 949 878

Päätoimittaja Saara Mård secretarius.paatoimittaja@gmail.com 040 501 8087

Paino Hämeen Kirjapaino, Tampere

Secretarius ISSN 0356-7486

www.sihteeriyhdistys.fi

Oma elokuvanäytös Premium-salit VIP-vieraille Vähän enemmän on parempaa. Varaa oma tilaisuus tai lef fanäy tös Premium-saleihimme.

F-Hostimme ovat paikalla teitä var ten ja huolehtivat siitä, et tä toiveenne toteutuvat.

Finnkino Oy | 09-1311 9205 | yritysmyynti@finnkino.fi HELSINKI | ESPOO | VANTAA | LAPPEENRANTA | LAHTI | TURKU | TAMPERE | PORI | JYVÄSKYLÄ | KUOPIO | OULU