Rauma-lehti 1/2023

Elämänlaatua ja yhteistä aikaa

4 Elämänlaatua ja enemmän yhteistä aikaa

6 Soile Strander: Näin Raumasta tulee valovoimaisempi

8 Väylä maailmalle ja maailmalta kotiin

10 Hyppää Gyytiin!

11 Tilinpäätös 2022

12 Superelokuussa kulttuuria kaupungin ytimessä 14 Tontut seikkailevat ympäri vuoden 16 Järjestöt tärkeitä hyvinvoinnin edistämisessä 18 Vanhan Raatihuoneen restaurointi 20 Satakati-hanke toi etähoidon osaksi kotihoidon arkea

Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, Meri Lehto, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Elmeri Elo Seuraava lehti ilmestyy: 20.9.2023

International House Rauma kansainvälisten asukkaiden

apuna

International House Rauma -palvelupiste on suunnattu raumalaisille kansainvälisille asukkaille sekä kansainvälisestä rekrytoinnista kiinnostuneille yrityksille.

Palvelupiste ohjaa ja neuvoo maahan tulevia sekä Raumalla jo asuvia esimerkiksi asettautumiseen, työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyvissä asioissa sekä vastaa myös kunnan lakisääteisistä kotouttamispalveluista.

International House Rauma palvelee palvelupiste Pyyrmanin yhteydessä osoitteessa Valtakatu 2 A.

Marssi seitsemään

ihmeeseen

Sotilasmusiikin ja musiikkiteatterin yhdistävä Puolustusvoimien Marssi seitsemään ihmeeseen -kiertue vierailee Raumalla Kivikylän Areenalla tiistaina 22.8. Näyttelijöinä ja laulusolisteina toimivat Tampereen ammattikorkeakoulun musiikkiteatterin opiskelijat, jotka seikkailevat antiikin seitsemän ihmeen miljöössä Välimeren alueella.

Esityksessä katsojat pääsevät nauttimaan ainutlaatuisesta sotilasmusiikin osaamisesta, jota edustavat kuviomarssi, rumpuryhmät, lyömäsoittajat, kivääritaitoryhmä sekä puhallinorkesteri, jousiyhtye ja big band -musiikki.

Rauman Poikasoittokunta on mukana kiertueen Rauman, Vaasan ja Oulun esityksissä.

Maksullisen esityksen lisäksi Puolustusvoimat tarjoaa koululaisille päivänäytöksen.

KESTÄVÄSTI KOHTI KESÄÄ

Vielä jokunen vuosi sitten lähinnä asiantuntijoiden puheissa esillä ollut kestävä kehitys on hiipinyt itsestään selväksi osaksi raumalaisten arkipäivää. Lajittelemme jätteemme, tarkkailemme sähkön hintakäyriä ja olemme laskeneet kotiemme lämpötiloja asteella tai parilla. Lisäksi pyrimme säästämään energiaa ja samalla kohottamaan kuntoamme vähentämällä automatkoja ja liikkumalla niiden sijaan pyörällä tai kävellen.

Myös kaupunki on lukuisilla suurilla ja pienemmillä tavoilla aktiivisesti mukana turvaamassa hyviä elämisen mahdollisuuksia nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen mukaiset toimenpiteet on kirjattu sekä kaupungin että Rauman Sataman strategioihin. Seuraavilta sivuilta voimme lukea, miten vastuullisuus näkyy sataman toiminnassa.

Rauman kesä tarjoaa jälleen lukuisia mielenkiintoisia tapahtumia. Myös tapahtumia järjestettäessä huomioidaan kestävä kehitys. Hyvänä esimerkkinä muille toimii heinäkuun lopulla järjestettävä perinteinen Pitsiviikko, joka on Ekokompassi-ympäristösertifikaatin myötä sitoutunut vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia. Samanlaista tunnollisuutta toivomme myös muilta Raumalla järjestettäviltä tapahtumilta.

Luanikkaan lumoavaa kesää!

Raija Lehtorinne viestintäpäällikkö

PÄÄKIRJOITUS 3|5|2023

ELÄMÄNLAATUA ja enemmän yhteistä aikaa

Teksti: Marko Östman

Kuvat: Elmeri Elo

Klemolan perheen lapset ovat pyöräilleet noin kilometrin matkan Pohjoiskehän koululta kotiin. 11-vuotias Hugo valmistautuu jalkapalloharjoituksiin, Mea juhlii tänään 10-vuotissyntymäpäiväänsä.

Perhe on alkujaan kotoisin Helsingistä, mutta he ovat paluumuuttajia Raumalle. Ensimmäisen kerran Klemolat muuttivat Raumalle vuonna 2017, jolloin Kiia-äiti aloitti opettajankoulutuslaitoksessa erityisopettajan opinnot.

Klemolan perhe viihtyy Kappelinluhdassa. Rauhallinen asuinalue, luonnon läheisyys ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät arjesta mukavaa.

Arjen hektisyys on erilaista eri puolilla Suomea. Tämän tietää hyvin helsinkiläislähtöinen Klemolan perhe, joka muutti Kauniaisista

takaisin Rauman rauhaan.

– Sanoin tilaavani muuttorekan valmiiksi valmistumispäivääni. Valmistuminen koitti, mutta emme lähteneet heti. Jossain kohtaa tuli kuitenkin olo, että haluamme palata tuttuihin ympyröihin sukulaisten ja ystävien pariin, Kiia muistelee.

Klemolat suuntasivat takaisin pääkaupunkiseudulle Kauniaisiin alkukesästä 2021. Syyskuussa he palasivat Raumalle lomailemaan, ja syntyi ajatus muuttaa takaisin.

– Totesimme, että nyt ryhdytään etsimään taloa täältä. Kolmen kuukauden kuluttua tammikuussa palaset olivat loksahdelleet paikoilleen, Mikko-isä sanoo.

– Raumalla kaikki tuntevat toisensa, joten alussa tuntui hieman vaikealta päästä paikallisten kanssa kontaktiin. Kun sitten tutustuu ihmisiin harrastusten kautta, ovat raumalaiset avuliaita, Kiia kertoo.

Koti tutulta asuinalueelta

Paluu Raumalle koitti kesällä 2022. Eurajoella erityisopettajana työskentelevä Kiia ja lääkärinä yksityispuolella toimiva Mikko löysivät nopeasti oman alansa töitä.

Uusi koti löytyi Kappelinluhdasta, vain muutaman sadan metrin päästä asunnosta, jossa he asuivat edellisellä kerralla. Alueella palvelut ja aktiviteetit ovat lähellä.

– Tämä on rauhallinen alue, josta pääsee muutamassa minuutissa keskustaan. Luonto on lähellä ja merellekin on lyhyt matka. Lapsilla on turvallinen koulumatka, ja kavereita asuu samalla alueella, Kiia sanoo.

Vaikka tukiverkosto on pääkaupunkiseudulla, on elämä Raumalla monin tavoin helpompaa. Molemmat lapset pääsivät tutulle luokalle saman opettajan opetukseen.

– Oli kiva päästä takaisin kavereiden luokse. Täällä ei mene kauaa koulumatkaan ja jää enemmän aikaa tehdä kaikenlaista, Hugo hymyilee.

– Ja saa liikkua paljon vapaammin, Mea lisää.

Turvallinen arki

vailla kiirettä

Pääkaupunkiseudulla ruuhkat voivat viedä tunnin suuntaansa, Raumalla samaa ongelmaa ei ole. Tällä on iso merkitys aktii-

visesti liikkuvan perheen arjessa. Viidettä luokkaa käyvä Hugo harrastaa jalkapalloa, kolmasluokkalainen Mea cheerleadingia ja ratsastusta.

– Helsingissä kuvittelee tarvitsevansa kaikkea sitä hypetystä ja menemistä. Lapsia ei voi päästää liikkumaan yksikseen. Kaikki nämä tekivät arjesta tietyllä tavalla raskasta, Kiia sanoo.

– Lapsuus on Raumalla hyvällä tavalla erilaista. Tuntuu, että täällä on vuorokaudessa enemmän aikaa. Lapsilla on mahdollisuus harrastaa useampaa lajia, ja meille aikuisillekin jää aikaa omiin harrastuksiin, Mikko lisää.

Mea nostaa omaksi suosikkipaikakseen Vanhan Rauman ja etenkin sen jouluiset valaistukset. Myös Hugolla on selkeä näkemys siitä, mikä Raumalla on parasta.

– Ehdottomasti talviharjoitteluhalli, poika hymyilee ja ryhtyy sitomaan nappulatossujensa nauhoja.

Teksti: Kristiina

Lehtonen

Kuva: Elli Halonen

Rauman uudessa kaupunkistrategiassa on kolme isoa päämäärää, Raumasta halutaan elinvoimaisempi, pitovoimaisempi ja valovoimaisempi. Lehtemme aikaisemmissa numeroissa on kerrottu, miten lisäämme elinvoimaa ja pitovoimaa. Tähän numeroon Rauma-lehden toimitus pyysi toimialajohtaja Soile Stranderia kertomaan, mitä valovoimalla tarkoitetaan ja miten sitä käytännössä voidaan lisätä.

Strategiassa kerrotaan, että valovoimainen Rauma on uudistuva, elävä ja houkutteleva kaupunki. Mutta mitä valovoimalla tarkoitetaan käytännössä?

Rauman valovoimaisuutta voidaan kuvata esimerkiksi sanoilla houkutteleva ja positiivisesti erottuva. Houkutella ja erottua voi muun muassa fyysisellä ympäristöllä, tapahtumilla, kulttuuritarjonnalla, fiiliksellä tai kehitysmyönteisyydellä. Rauma haluaa erottua edukseen muiden kaupunkien ja kuntien joukossa.

Valovoima on konkreettisia asioita. Raumalla vierailevat ihastelevat kaupunkiamme ja osaavat heti nimetä monia valovoimaisia asioita. Ainutlaatuiset maailmanperintökohteet, idyllinen ympäristö, merikohteet, kulttuuri ja elämykselliset tapahtumat nousevat silloin kärkeen. Samat asiat saavat meidät raumalaiset ylpeiksi kotikaupungistamme. Meille paikallisille kaupunkimme ainutlaatuisuudesta on tullut jo niin arkipäivää, että tuskin huomaamme sen arvoa.

Valovoimaa on myös arjen helppous. Kaupunkimme on kompakti, palveluiltaan hyvä ja harrastusmahdollisuuksiltaan erinomainen. Lyhyet välimatkat töihin, kouluun ja palveluihin antavat aikaa harrastuksiin ja vähentävät kiirettä. Täällä on tarjolla aikamoista arjen luksusta.

Mitä käytännön toimia pitää tehdä, että Raumalle saadaan lisää valovoimaa?

Eri-ikäisiä ja erilaisissa elämänvaiheissa olevia houkuttelevat erilaiset asiat. Rauman strateginen valinta on olla valovoimainen erityisesti nuorten aikuisten ja lapsiperheiden silmissä.

Raumalla lapsiperheiden palveluperusta on hyvä. Kasvuympäristö on turvallinen ja viihtyisä, harrastusmahdollisuudet erinomaiset ja lasten kasvua tukevia palveluja on tarjolla. Lapsiperheiltä puuttuu kuitenkin matkailukohde, joka tarjoaisi elämyksiä niin raumalaisille kuin muualta tulevillekin.

Valovoimaisuutta voidaan lisätä ihan konkreettisilla teoilla, kuten järjestämällä tapahtumia ympäri vuoden sekä rakentamalla ympäristöjä ja tiloja, joihin ihmiset voivat kokoontua viettämään aikaa yhdessä. Nämä synnyttävät positiivista pöhinää ja tekevät kaupungista elävän. Valovoimaa voidaan lisätä myös esimerkiksi monipuolistamalla asumisen mahdollisuuksia ja luomalla WAU-elämyksiä.

Myös positiivisella puheella luodaan ja vahvistetaan valovoimaa. Hyvämaineisen kaupungin on helpompaa houkutella uusia asukkaita, matkailijoita, yrityksiä ja sijoittajia. Markkinointi ei ole vain kaupungin ja yritysten asia, siihen soppaan saisi mielellään jokainen pistää lusikkansa. Aivan liian helposti käy niin, että ympärillä oleva arkipäiväistyy ja hyvän elämisen puitteista tulee itsestäänselvyyksiä. Silloin hyvän puhuminenkin unohtuu. Ihan kaikki voivat luoda positiivista mielikuvaa ja keskustelua Raumasta, esimerkiksi jakamalla Rauma-uutisia sosiaalisessa mediassa.

Minkälainen kaupunki sinun mielestäsi on valovoimainen ja mistä kaupungeista Rauma voisi ottaa mallia?

Valovoimainen kaupunki on tunnettu ja antaa itsestään positiivisen ja dynaamisen mielikuvan. Se ei nojaa vain yhteen asiaan,

vaan tarttumapintoja on useita. Se houkuttelee ja herättää kiinnostuksen työ- ja asuinpaikkana sekä matkailukohteena.

Jotkut kunnat ovat luoneet omanlaisensa brändin ja ottaneet paljon irti omista vahvuuksistaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Seinäjoki ja Porvoo. Isoista kaupungeista hienoa työtä on tehty Oulussa ja Tampereella. Tuota joukkoa kannattaa tutkia ja ottaa opiksi.

Rauman isoja voimavaroja ovat vahva asukasidentiteetti, yhteisöllisyys ja ylpeys kotikaupungista. Niiden voimalla voisimme nostaa tunnettuutemme aivan uudelle tasolle. Kun Lukon fanikatsomo huutaa ylpeänä chanttia ”Kotona Äijänsuolla”, alkaa sydän jyskyttää nopeammin ja kokee olevansa osa isoa yhteisöä. Tuon tunteen kun saisi kanavoitua yhteiseksi markkinoinnin ”Kotona Raumalla” -agendaksi. Siinä olisi valovoimaa!

Miksi Rauman pitäisi houkutella erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä?

Nuorten aikuisten ja lapsiperheiden houkuttelu kaupunkiin on strategian kova ydin. Rauma tarvitsee tätä joukkoa ollakseen tulevaisuudessakin vahva. Kärsimme koko Suomen lailla lapsien määrän vähenemisestä.

Miten kuntalaisten mielipiteet vaikuttivat strategian sisältöön?

Lähes kolmetuhatta raumalaista vastasi kaupungin kyselyyn ja heidän näkemyksensä huomioitiin strategian valmistelussa. Vastaajat näkivät Rauman tulevaisuuden kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Strategiaan kirjattiinkin tavoitteeksi olla entistä rohkeampi, ainutlaatuisempi ja uudistuvampi tapahtumien tarjoaja ympärivuotisesti. Lisäksi raumalaiset pitivät tärkeinä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä kestävää kehitystä. Nämä molemmat nousivat vuoteen 2030 ulottuvan suunnitelman strategisiksi tavoitteiksi.

VÄYLÄ maailmalle ja maailmalta kotiin

Teksti: Marko Östman

Kuvat: Ari Ahlfors ja Marko Östman

Jo vuosisatojen ajan Rauma on ollut suomalaisen merenkulun merkittävimpiä paikkakuntia. Merellinen historia ja perinteet näkyvät tänäkin päivänä katukuvassa. Rauman Satama Oy:n Rantaelämää vuodesta 1442 -slogan viittaa ajankohtaan, jolloin kaupunki katsotaan perustetuksi.

– Hyvä kysymys on, oliko ensin satama vai kaupunki eli rakentuiko asutus aikanaan jonkinlaisen sataman ympärille. Meri on tärkeä osa raumalaista identiteettiä samalla tavalla kuin Rauman kieli. Tehtävämme on huolehtia siitä, että meri ja satama ovat täällä myös meidän jälkeemme – entistäkin elinvoimaisempina, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta sanoo.

Rauman Satama Oy hallinnoi, ylläpitää ja kehittää satama-alueen infrastruktuuria ja turvallisuutta. Alueella työskentelee useita toimijoita, joista suurin on satamaoperaattori Euroports Finland Oy. Rauma on Suomen kolmanneksi suurin konttisatama. Myös metsäteollisuus on merkittävä asiakas.

– Satama tuo Rauman seudulle elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Tuotamme monin tavoin hyvinvointia alueen asukkaille. Satamalla on esimerkiksi iso työllistävä vaikutus. Alueen toimijat työllistävät

yhteensä noin 800 henkilöä, minkä päälle tulevat vielä välilliset työllistämisvaikutukset. Tällöin puhutaan jo useammasta tuhannesta ihmisestä.

Rauman sataman vaikutus kantaa pitkälle sisä-Suomeen. Esimerkiksi Pirkanmaan suuntaan on keskusteltu yhteistyötä vahvistavasta kasvukäytäväajatuksesta.

– Luomme valmiuksia monenlaiseen. Tulevaisuudessa kiertotalous tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia. Satama voi toimia myös sellaisen teollisen tuotannon alustana, jonka raaka-aineet vaativat meriteitse tapahtuvaa logistiikkaa.

– Jollain aikavälillä tulee ajankohtaiseksi satama-alueen laajentaminen Järviluotoon. Juuri nyt sille ei ole akuuttia tarvetta, mutta asioiden eteenpäin vieminen vie vuosia. Suunnittelu- ja kaavoitustyötä tehdään siis hyvissä ajoin ennakkoon.

Maasähköä ehkä omana tuotantona

Vallitseva maailmantilanne on korostanut merikuljetusten merkitystä. Viennin ja tuonnin näkökulmasta Virta kuvailee Suomea saareksi, sillä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti laivoilla.

Hyvinvoivat merialueet ovat korkealla sekä satamatoimijoiden että varustamoiden intresseissä. Kestävän kehityksen mukaiset toimenpiteet on kirjattu Rauman Satama Oy:n strategiaan.

– Olemme lähteneet kehittämään seurantatyökaluja. Investoimme järjestelmiin, joilla saamme automaattisesti tietoomme satama-alueen ekosysteemin hiilidioksidipäästöt. Näemme nämä arvot alueittain ja voimme reagoida niihin, Virta kertoo.

Rauman Satama Oy on yhdessä Rauman kaupungin ja alueen metsäteollisuuden toimijoiden kanssa mukana Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toteuttamassa Rauman merialueen yhteistarkkailussa.

– Osana vihreää siirtymää tarjoamme kuluvan vuoden syksystä lähtien aluksille maasähkön. Näin alusten ei tarvitse käyttää laiturissa moottoreitaan saadakseen virtaa. Samalla pohdimme mahdollisuuksia tuottaa osan sähköstä itse esimerkiksi aurinkopaneelien avulla.

– Uusimme parhaillaan jäteasemia sekä tarjoamme aluksille käymäläjätevesien vastaanoton. Teemme asiat varustamoille ja heidän aluksilleen mahdollisimman helpoksi.

Rauman satama on kaupungille äärimmäisen arvokas. Satama luo alueelle elinvoimaa ja hyvinvointia.

Viimeisen vuoden aikana meriteitse tapahtuvan viennin ja tuonnin rooli on korostunut entisestään.

Alukset edistävät

Itämeren hyvinvointia

Suomi on yksi Itämeren yhdeksästä rannikkokaupungista. Edistääkseen omalta osaltaan hyvinvoivaa Itämerta Rauman Satama Oy aloitti helmikuussa 2023 uudenlaisen yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa. Helmikuusta 2023 alkaen säätiö on saanut Rauman Satama Oy:ltä 20 euron lahjoituksen jokaista Rauman satamaan saapuvaa laivaa kohden.

– Kyseessä on koko Itämereen keskittyvä yleisluontoinen tuki. Olemme keskustelleet myös sellaisesta mahdollisuudesta, että tuki voisi kohdistua tulevaisuudessa meidän kotivesillemme Selkämerelle, Virta kertoo.

Rauman satamassa käy vuosittain noin 900 laivaa. Vuoden aikana lahjoitettava potti on siis merkittävä.

– Hyvinvoivan Itämeren merkitys ei rajoitu pelkästään liiketoimintaan, vaan sillä on oma roolinsa myös esimerkiksi virkistyskäytössä, Virta muistuttaa.

Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virran mukaan satama-alueen toimijat työllistävät yhteensä noin 800 henkilöä. Myös välilliset työllistämisvaikutukset ovat mittavat.

HyppääGyytiin!

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman Gyyt on kuljettanut kaupunkilaisia kuluvan vuoden alusta alkaen. Joukkoliikenteen uudistus toi useille alueille tiheämmät vuorovälit ja laajemmat toiminta-ajat. Myös sunnuntaivuoroja lisättiin.

Paikallisliikenteen linjasto muodostuu viidestä säännöllisesti ajettavasta kaupunkialueen linjasta sekä useammasta keskustan ja Rauman muiden taajamien välisestä linjasta.

Kalustoon kuuluu matalalattiaisia paikallisliikenteen busseja ja pienoislinjaautoja. Lisäksi Gyytillä on myös seutuliikenteen busseja.

– Kaikki autot ovat käytännössä uusia ja vanhempikin kalusto päivittyy loppuvuoteen mennessä. Autoille on tulossa yhteneväinen visuaalinen ulkoasu, kuljetussuunnittelija Mikael Saive kertoo.

Matkakortit ja vinkit kätevästi palvelupiste Pyyrmanista

Rauman Gyyt on tuonut myös palvelupiste Pyyrmaniin runsaasti uusia asiakkaita. Matkakortteja ostetaan ja ladataan

INFO

Rauman paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat koronavuosien jälkeen jälleen nousussa. Vuoden 2023 luvuista puuttuu osa Lapin alueen seutuliikenteen matkustajamääristä, sillä osa matkoista kuuluu ELY-keskuksen hallinnoiman Seutu+-liikenteen piiriin.

reippaaseen tahtiin. Maaliskuun puoliväliin mennessä kortteja oli myyty 493 kappaletta.

– Perustimme Pyyrmaniin toisen kassapisteen, jotta asiakaspalvelu sujuisi jouhevasti. Tämä onkin vähentänyt jonojen muodostumista, asiakaspalvelukoordinaattori Mari Soilukari sanoo.

Pyyrmanin henkilökunta neuvoo asiakkaita mielellään paikallisliikenteen käyttämiseen liittyvissä asioissa.

– Opastamme aikatauluissa, matkoissa ja etsimme reittejä yhdessä asiakkaiden kanssa. Lisäksi pidämme yhteyttä liikennöitsijään. Otamme vastaan kehitysehdotuksia ja palautetta, Soilukari kertoo.

Rauman Gyytin reitit, aikataulut ja pysäkit löytyvät osoitteesta opas.matka.fi.

Paperinen kesäaikataulu jaetaan raumalaisiin kotitalouksiin 24.5.

>> Lisätietoa: rauma.fi/rauman-gyyt

TIETOA LIPUISTA

• Kertalippu autosta käteisellä aikuiset 3 € ja alennusryhmät 2 €

• Kertalippu lähimaksulla 2 €/1,35 €

• Kertalippu PayiQ Tickets -mobiilisovelluksella 2,50 €/1,70 €

• Lippuvalikoimaan kuuluvat myös 30 vuorokauden kausilippu, 22 matkan sarjalippu ja 44 matkan sarjalippu.

• Uusi matkakortti 7 €. Kortteja voi ostaa palvelupiste Pyyrmanista osoitteesta Valtakatu 2 A tai verkkokaupasta osteri2.pusatec.fi/ rauman-joukkoliikenne.

• Lisälatauksia voi tehdä autoissa, verkkokaupassa ja palvelupiste Pyyrmanissa.

Matkustajamäärät tammi-helmikuu 2019–2023

• 2019: 43 000

• 2020: 34 500

• 2021: 25 700

• 2022: 24 300

• 2023: 31 000

Maksutta Gyytillä liikkuvat alle 7-vuotiaat lapset, sotaveteraanit, lastenvaunujen kanssa kulkevat, rollaattorin tai pyörätuolin avulla kulkevat ja heidän avustajansa, EU:n vammaiskortin haltijat ja heidän avustajansa sekä lemmikit.

Mika Heikkilä istahti Rauman Gyytin kyytiin Savilassa.

Salka Sandell kuljettaa kaupunkilaisia turvallisesti paikasta toiseen Rauman Gyytillä.

Ylijäämäinen tulos vie turvallisesti

uuden kunnan aikaan

Vuosi 2022 oli hyvin tapahtumarikas. Sitä värittivät muun muassa kansainväliset kriisit, kuten koronavirusepidemia, Ukrainan sota sekä hintojen, energian ja korkojen nousu.

Keskeisiä taloudellisia muuttujia olivat myös kunta-alalle solmittu työmarkkinasopimus, valtion kunnille säätämät lisätehtävät sekä palvelutarpeen kasvu väestön ikääntyessä, maahanmuuttajien määrän kasvaessa ja hyvän työmarkkinatilanteen myötä. Kaupungin verotulot kasvoivat hyvän työllisyystilanteen ansiosta.

Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan

Rauman kaupungin vuoden 2022 tulos oli 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin omaa toimintaa kuvaava toimintakate oli -244,6 miljoonaa euroa. Lopulliseen tilinpäätökseen luvut tarkentuvat.

Liikkumavaraa tuleviin vuosiin

Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä myös Rauma siirtyi tämän vuoden alussa kuntataloudessa uuteen aikaan. Aikaisem-

pina vuosina tehdyt investointivaraukset tukevat tulevien vuosien taloutta, ja taseeseen kertynyt ylijäämä luo liikkumavaraa kaupungin taloudelliseen kantokykyyn ja mahdollistaa edelleen tuleviakin investointeja.

Vuonna 2022 Rauman kaupunki käytti investointeihin 46,1 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Karin kampus, Rauman paloasema sekä Kaunisjärven hyvinvointikeskus. Rahaa käytettiin myös vanhojen rakennusten muutostöihin, infran peruskunnostuksiin sekä Nikulanmäen ja Vanha-Lahden alueisiin.

Lainaa kaupungilla oli vuoden päätteeksi 57,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohti lainaa oli 1478 euroa, mikä on selkeästi kuntien keskimääräistä lainakantaa alhaisempi.

Rauman kaupungin asukasmäärä on ollut selkeässä laskusuunnassa 2000-luvun alusta lähtien. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Rauman väkiluku vuoden 2022

Teksti: Henri Seppänen

SUPER ELOKUUSSA kulttuuria kaupungin ytimessä

Teksti: Marko Östman

Kuvat: Elmeri Elo, Jaakko Anttila, Diego Casiraghi ja Blue Sea Film Festival Elokuu on Raumalla tänäkin vuonna suurten tapahtumien juhlaa. Superelokuun aloittaa 40. kerran järjestettävä Rauma Festivo, sitä jatkaa perinteikäs Rauma Blues ja kulttuurin täyteisen kuukauden huipentaa 30-vuotista taivaltaan juhlistava Blue Sea Film Festival.

Kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivo soi Vanhassa Raumassa, kirkoissa ja konserttisaleissa 1.– 5.8., Rauma Blues klubi-iltoina ja Parpansalin päätöskonsertissa 10. – 12.8. ja elokuvafestivaali Blue Sea Film Festival viihdyttää 17. –20.8. Elokuvateatteri Iso-Hannussa ja sen läheisyydessä.

– Rauma Festivo on innovatiivinen, laadukas ja tunnelmallinen tapahtuma.

Luovuus ja korkea taiteellinen taso ovat aina tärkeässä osassa suunnittelua ja toteutusta. Festivossa klassinen musiikki on helposti lähestyttävää, Festivon taiteellinen johtaja Siljamari Heikinheimo kertoo.

Rauma Blues tuo tänäkin vuonna Raumalle alan kansainvälisiä huippuja ja legendoja.

”Rauma Blues on Suomen tiivistunnelmaisin blues-tapahtuma. Olemme onnistuneet tuomaan niin vanhoja blues-legendoja kuin uusia nousevia maailmanluokan artisteja. Tarjoamme sitä, mitä lupaamme, eli bluesia eri muodoissa.”

– Rauma Blues tarjoaa bluesia eri muodoissa. Tämän lupauksen pitämisestä olemme saaneet kiitosta jo vuosikymmeniä, Rauma Blues ry:n hallituksen puheenjohtaja Tunnu Pärssinen sanoo.

Blue Sea Film Festivalin tarjontaan valitaan monimuotoisesti elokuvia ja laajalla kattauksella kotimaisia draamauutuuksia. Elokuvat julkaistaan toukokuussa.

– Tunnu Pärssinen, Rauma Blues –

Rauman Elokuvakerho ry:n puheenjohtaja Merja Valkoja ja Rauma Blues ry:n hallituksen puheenjohtaja Tunnu Pärssinen tekevät monipuolista yhteistyötä tapahtumien saralla.

– Kutsumme elokuvien tekijöitä Raumalle. Lisäksi tärkeässä osassa ovat pohjoismaiset elokuvat sekä eurooppalainen ikkuna -sarja, Rauman Elokuvakerho ry:n puheenjohtaja Merja Valkoja kertoo.

Täysiä vuosikymmeniä

Rauma Festivo järjestetään nyt 40. ja Blue Sea Film Festival 30. kerran. Ensimmäinen Rauma Blues oli vuonna 1986, joten seuraava täysi vuosikymmen häämöttää lähitulevaisuudessa.

Festivon konsertteja on nimetty juhlien eri elementtien mukaan. Tilausteos Trapped Butterfly -kamarioopperan lähtökohta on Puccinin Madama Butterfly ja sen ongelmallinen perintö.

”Festivossa pääsee nauttimaan korkeatasoisesta taiteesta ja musiikista. Konsertit tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä, innostua ja mietiskellä eli olla hetkessä läsnä.”

– Siljamari Heikinheimo,

– Tapahtumassa tullaan näkemään tämän päivän tuulia ja kerrostumia vuosien varrelta. Taiteellisena partnerinani on kirjailija-dramaturgi Aina Bergroth, ja kirjallisuus on vahvasti läsnä. Esiintymässä on muun muassa Festivon perustaja Ralf Gothóni, Heikinheimo kertoo.

Blue Sea Film Festivalin tämän vuoden teemamaa on Saksa. Juhlanäytöksessä Rauma Jazz Film Orchestra säestää mykkäelokuvan.

”Blue Sea Film Festivalilla saa katsoa elokuvia ja kokea elokuvateatterin mahdollistaman yhdessä kokemisen hurman. Elokuvan jälkeen keskustellaan tästä kokemuksesta.”

– Merja Valkoja, Blue Sea Film Festival –

– 30 vuoden historiaa juhlistetaan historiikkikirjan muodossa. Lisäksi toteutamme näyttelyn menneistä vuosikymmenistä, Valkoja paljastaa.

Rauma Blues tarjoaa torstaina ja perjantaina klubeja. Festari huipentuu lauantain pääkonserttiin, jossa esiintyy niin kotimaisia kuin ulkomaisia bluesin tämän hetken kärkinimiä. Pääkonsertin artistit julkaistiin huhtikuussa.

Kansainvälisyyttä

kanaalin varrella

Superelokuu tuo Raumalle tunnettuja kasvoja ja kansainvälisyyttä. Festivon konserteissa käy vuosittain noin 4200, Rauma Bluesissa ja Blue Sea Film Festivalissa molemmissa noin 3000 kävijää. Tapahtumat ovat vakiinnuttaneet asemansa

niin alan ihmisten kuin vierailijoidenkin keskuudessa.

– Viime vuonna Raumalla oli 50 elokuvantekijää. Tapahtumamme kerää kiitosta, ja sitä kautta viedään kulttuurikaupungin viestiä hienolla tavalla eteenpäin, Valkoja sanoo.

– Huippuartistit ihastuvat Raumaan. He välittävät yleisölle tarinoita ja tunnelmia sekä herättävät ajatuksia. Näin syntyy ainutlaatuisia kohtaamisia, Heikinheimo toteaa.

– Meille tulee bänditarjontaa aktiivisesti, mikä kertoo siitä, että täällä viihdytään. Pidämme monin tavoin hyvää huolta artisteista, Pärssinen kertoo.

Rauma Festivo ja Blue Sea Film Festival tekevät myös työtä lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen parissa. Tärkeä osa elokuvajuhlia on Itämeren maille ja Islannille tarkoitettu Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu.

Tapahtumien keskinäistä yhteistyötä on tehty monin tavoin. Vuosien aikana on esimerkiksi yhdistetty musiikkia ja mykkäelokuvia. Rauma tarjoaa ainutlaatuiset puitteet tapahtumien toteuttamiseen.

– Poselli on minulle Festivon sydän. Tila on kuin koru, Heikinheimo hymyilee.

Rauma Festivo –

Festivon taiteellisen johtajan Siljamari Heikinheimon mukaan Rauma Festivossa kuultava klassinen musiikki on helposti lähestyttävää.

Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu on tärkeä osa Blue Sea Film Festival -elokuvajuhlia.

BLUE SEA FILM FESTIVAL 17.–20.8. blueseafilmfestival.net

RAUMA FESTIVO 1.–5.8. raumafestivo.fi

RAUMA BLUES 10.–12.8 raumablues.fi

Tontut seikkailevat Raumalla ympäri vuoden

Teksti: Saija Laaksovirta

Kuvat: Saija Laaksovirta ja Erja Koski

Rauman satamaan saapui aikoja sitten maailman meriltä erityisen valovoimaisia ja taitavia joulutonttuja. He elelivät vuosisatoja Rauman puutalojen vinteillä, kellareissa ja muissa salaisissa paikoissa. Tontut pitivät huolta koko kaupungista ja päättivät jäädä alueelle pysyvästi. Tarkoilla silmillään he näkivät satoja vuosia eteenpäin – kaupunki vain kaunistuisi vuosien

saatossa ja tarjoaisi ihmisille paljon iloa ja lämpöä ympärivuotisesti.

Tänäkin päivänä Vanhan Rauman mutkittelevilla mukulakivikaduilla saattaa nähdä suippolakin vilahtavan portinpielestä toiseen. Erityisesti sauna-, puutarha- ja kotitontut viihtyvät maailmanperintökohteessa mainiosti ympäri vuoden.

– Nykyään nämä pienet tarkkailijat seikkailevat kaupungissa kyliä myöden. Tapahtuipa mitä tahansa, aina joku on

kuulemassa ja näkemässä. Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki, joten tontutkin ovat vanhoja ja viisaita, tonttujen elämään perehtynyt työvalmentaja Erja Koski kertoo.

Hildebrand ja Timen viihtyvät museoissa

Pitsikaupungin joulun tonttukuiskaajat ovat houkutelleet Hildebrandin ja Timenin näyttäytymään tänä kesänä kaupunkilaisille ja matkailijoille museokohteissa 1.6.–31.7. Rauman tonttujen esi-isänä tunnettu Hildebrand viihtyy Vanhan Raatihuoneen tiloissa. Hildebrandin isä Timen tervehtii vierailijoita laivanvarustajan kotimuseo Marelassa. Lisäksi Mikko-tontun ja pienten tonttutyttöjen on tarkoitus ilahduttaa museokävijöitä Kirstin talon ympäristössä. – Tontut sijoitetaan kesänviettopaikkoihin niin, että niitä pääsee katsomaan ja kuvaamaan ohikulkumatkalla. Toki samalla kannattaa poiketa myös kyseisissä museokohteissa, Koski kannustaa.

Työvalmentaja Erja Koski on ideoinut ja toteuttanut Vanhan Rauman tonttuhahmoja.

Angelica Viveiros nuorten työpajalta on ollut ahkerasti mukana tonttupuuhissa.

Tontut Hildebrand ja Timen tervehtivät tänä kesänä kaupunkilaisia ja matkailijoita museokohteissa.

Pitsikaupungin joulu innoitti tonttuilemaan

Tonttumaisten toteutusten ideanikkarina toimiva Erja Koski luo hahmoja nuorten työpajan avustuksella. Kaikki sai alkunsa Vanhan Raatihuoneen maskottitonttu Hildebrandista. –Pitsikaupungin joulun myötä totesin, että tonttuhahmoja tarvitaan lisää. Maalasin taulun laivanhaltijatontusta. Sen pohjalta ideoitu Krono-tonttu muutti Merimuseoon. Tästä heräsi ajatus Rauman museoiden omista maskottitontuista, jotka linkittyisivät jotenkin kyseisen talon historiaan, Koski kertoo.

TIESITKÖ TÄTÄ

RAUMALAISISTA TONTUISTA?

• Ensimmäisen tontun arvellaan saapuneen Rauman seudulle jo pronssikaudella.

• Tonttujen laajaan sukuun kuuluvat muun muassa riihitonttu, myllytonttu ja ekotonttu.

• Tonttuja on nimetty Vanhan Rauman talojen ja asukkaiden mukaan.

• Rauman pitsi on syntynyt tonttujen käsissä.

• Tontut ja haltijat ovat opettaneet ihmisille vastavuoroisuuden periaatteen.

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA

Esa Aronen, kirjanpitopäällikkö Kaupungin pääkirjanpitoon, tilinpäätökseen, konsernitilinpäätökseen ja verotukseen liittyvät tehtävät sekä kirjanpitotiimin vetäminen. Lisäksi taloushallinnon prosessien ja ohjelmistojen kehittämiseen osallistuminen.

Taina Myllyharju, museoamanuenssi Rauman kaupungin hallinnoimien taidekokoelmien, taidehistoriallisen arkiston ja kirjaston hoitaminen ja taidehistoriallinen tutkimustoiminta. Lisäksi näyttely- ja yleisötyö Rauman taidemuseossa.

Anna Meriruoho, kestävän kehityksen koordinaattori Rauman kestävän kehityksen ohjelman kokoaminen elinkeinoelämän, sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. HINKU-yhteyshenkilönä toiminen, Rauman saariston vetovoimaisuuden kehittämistehtävät ja kestävän matkailun hankkeiden edistäminen.

Mia-Maria Mattila, kansainvälisyyskoordinaattori

International House Rauman toiminnasta vastaaminen. International House Rauma auttaa Raumalla asuvia tai kaupunkiin muuttavia ulkomaalaisia kotoutumaan kaupunkiin. IHR tarjoaa myös rekrytointiapua ja neuvontapalvelua alueen yrityksille. Responsibility for the everyday life of International House Rauma. International House Rauma helps foreigners living in or moving to Rauma to feel the city as home. We also offer international recruitment guidance and advisory services to companies.

Teemu Niemelä, työvoimapäällikkö

Rauman kaupungin työllisyyden hoitoon, kansainvälisyyspalveluihin ja osaajapalveluihin liittyvä kokonaisuus vahvassa yhteistyössä alueellisen ja valtakunnallisen toimijaverkoston kanssa. TE2024-uudistuksen valmisteluun liittyvä työ Raumalla ja alueellisesti.

Erja Koski on maalannut tontuista ja haltijoista myös tauluja.

Järjestökoordinaattori Janne Rantala kävi tutustumassa Ritva Parjasen opastuksella Kaunisjärven hyvinvointikeskuksen kuntosaliin. Esko Seppänen seuraa harjoittelua.

Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita

raumalaisten hyvinvoinnin edistämisessä

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta Rauman alueelle on rekisteröity lähes 650 yhdistystä. Näiden lisäksi kaupungissa toimii myös erilaisia valtakunnallisia järjestöjä. Järjestökoordinaattori Janne Rantalan mukaan seuroilla ja yhdistyksillä on tärkeä rooli yhteisöllisyyden lisäämisessä ja arjen hyvinvoinnin tukemisessa.

– Suurin osa raumalaisista kuuluu yhteen tai useampaan järjestöön. Toiminnan kautta kohdataan kuntalaisia monella eri osa-alueella, joten yhteistyöhön on tärkeää panostaa. Voittoa tavoittelemattomat tahot ovat turvallisia sekä tärkeitä kumppaneita esimerkiksi hyvinvointiin liittyvissä hankkeissa, Janne Rantala kertoo.

Ritva Parjanen kuuluu Rauman vammaisneuvostoon Satakunnan Aivovammayhdistys ry:n edustajana. Hän toimii myös vertaisveturina ja ohjaa ikääntyneiden kuntosaliryhmää.

Rauman tavoitteena on toteuttaa Suomen vaikuttavinta järjestötoimintaa. Kaupunki kehittää toimintaympäristöä paremmaksi yhdessä järjestöjen ja niiden sidosryhmien kanssa. Ihmisten kohtaaminen halutaan mahdollistaa ja turvata myös jatkossa.

– Järjestötyöhön panostaminen kytkeytyy tiiviisti Rauman kaupunkistrategiaan. Positiivinen mielikuva järjestöistä, seuroista ja yhdistyksistä lisää alueen vetovoimaa ja pitovoimaa. Esimerkiksi harrastusseuroilla on valtava merkitys paluumuuttajien houkuttelemisessa, Rantala toteaa.

Muutos tärkeää järjestötyössä

Rantala laatii parhaillaan Rauman järjestötyön pelisääntöjä. Niiden tavoitteena on selkeyttää toimintamalleja ja auttaa

– Järjestökoordinaattori Janne Rantala –

yhdistämään voimavarat mahdollisimman tehokkaasti.

– Kenttä on todella laaja ja monipuolinen. Kaikki järjestötyön toimijat on huomioitava mallin rakentamisessa. Järjestöjä toimii muun muassa sosiaali- ja terveysalalla, työllisyyden parissa sekä liikunnan ja kulttuurin piirissä. Näiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat myös esimerkiksi kylä- ja vanhempainyhdistykset, Rantala luettelee.

Kaupunki tukee järjestöjen toimintaa erilaisilla yhteistyömahdollisuuksilla, mutta itsemääräämisoikeus säilyy yhteisöillä. Joissain tapauksissa myös taloudelliset avustukset ovat mahdollisia.

– Sujuvalla yhteistyöllä päästään kohti toivottuja tavoitteita ja saadaan lisäarvoa hyvinvoinnin edistämiseen. Tärkeintä on pohtia, mitä muutosta toiminnalla haetaan. Järjestöt ovat lähellä ihmistä ja näin ollen avainasemassa myös ennaltaehkäisevässä työssä, Rantala sanoo.

Uusia ovia avattava rohkeasti

Järjestötyö ei rajoitu vain Rauman rajojen sisälle – myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä kumppaneita tarvitaan mukaan yhteistyöhön.

Neuvostot mukana päätöksenteossa

Järjestötoiminnan organisointi ei ole kaupungin lakisääteistä toimintaa, mutta ikäihmisten neuvoston ja vammaisneuvoston luotsaaminen kuuluu kaupungin vastuulle. Eri järjestöjen edustajista koostuvat neuvostot tekevät edunvalvontatyötä ja huolehtivat muun muassa erityisryhmien palvelujen riittävän tason turvaamisesta.

Ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto ovat olleet mukana esimerkiksi Karin kampuksen esteettömyyden suunnittelussa sekä Rauman paikallisliikenteen uudistuksessa.

– Vaikuttamistyön lisäksi neuvostot järjestävät aktiivisesti tapahtumia ja tuovat työtään lähemmäs kaupunkilaisia. Vammaisjärjestöt toteuttavat ohjelmaa kattavasti eri-ikäisille, Janne Rantala sanoo.

– Olemme parhaillaan mukana valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa, joka edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hankkeen työntekijöistä yksi sijoittuu Satakuntaan ja hänen työpaikkansa tulee olemaan Raumalla. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia parantamalla järjestöjen, yhteiskunnallisten yritysten, yhdistysten ja säätiöiden toimintaedellytyksiä, Rantala kertoo.

Rauman kaupunki järjestää kuukausittain paikallisille yhdistyksille, seuroille ja muille järjestötahoille tarkoitettuja järjestövartteja Teamsin välityksellä sekä muutaman kerran vuodessa myös laajempaa keskustelua mahdollistavia järjestöiltoja.

Neuvostojen lisäksi Raumalla toimivat lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto, jotka tekevät vaikuttamistyötä lasten ja nuorten palveluihin sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toiminta vahvistaa lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Nämä tahot toimivat nuorisopalveluiden alaisuudessa.

Ehkäisevää päihdetyötä

tehdään paikallisesti

Raumalla toimii myös ehkäisevän päihdetyön toimielin, jonka keskiössä ovat sidosryhmät. Toimielimen työ on paikallista, ja se perustuu päihteiden käytöstä saatuun tietoon. Yhteistyössä ovat mukana järjestöjen, seurakunnan, yritysten ja poliisin edustajat.

– Monet järjestöt linkittyvät tiivisti kriittiseen päihdetyöhön. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään saamaan aikaan muutosta. Tavoitteena on tiedottaa esiin nostettavista asioista oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, Rantala kertoo.

Eine Mäki vaihtoi Jannen kanssa kuulumisia kuntosaliharjoittelun lomassa.

”Toivon, että järjestötoimintaan liittyvissä asioissa otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.”

VANHAN RAATIHUONEEN RESTAUROINTI tähtää toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantamiseen

Teksti: Saija Laaksovirta ja Risto Kupari

Kuvat: Saija Laaksovirta ja Museovirasto-Finna Kauppatorin laidalla komeilevaa Vanhaa Raatihuonetta kunnostetaan lähivuosina. Tavoitteena on, että restaurointi valmistuu vuonna 2026, jolloin rakennus täyttää 250 vuotta.

Raatihuoneen tuleva remontti keskittyy talon kulumien korjaamiseen sekä toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Myös esineturvallisuuteen, sosiaalitiloihin ja esteettömyyteen panostetaan.

– Museon kokoelmien arvokkain osa on kirkkohistorian esineistöä. Esimerkiksi vuosisatoja vanhat kirkon messukasukat ovat raatihuoneella usein esillä. Ne vaativat kosteuden ja lämmönsäätelyä sekä UV-suojatut ikkunat, museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari sanoo.

Henkilökunnan sosiaalitilat sijoittuvat jatkossa raatihuoneen sisäpihalle rakennettavaan uudisrakennukseen, sillä kellarikerroksen tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia.

Museotoimintaa

1900-luvulta asti

Vanha Raatihuone on valmistunut vuonna 1776, ja se on ollut osittain museokäytössä 1900-luvun alusta alkaen. Raatihuone on rakennettu alun perin kaupungin hallintorakennukseksi. Siellä on työskennellyt vuosien saatossa monenlaisia ihmisiä, kuten pormestari, kaupunginkirjuri ja torivouti. – Merkityksellistä on myös palokunnan historia. Palokunta oli rakennuttanut nykyisen vanhan kaupungintalon Valtakadun päähän. Talon ylläpito oli kallista, joten kaupungin hallinto siirrettiin raatihuoneelta palokunnan taloon, jotta kaupunki saatiin vastaamaan sen ylläpidosta. Raatihuoneen alakertaan jäi poliisilaitos, Kupari kertoo. 1930-luvun alussa poliisilaitos ei enää mahtunut raatihuoneelle, kun kaupungin väkiluku ja sen myötä asiakkaiden määrä oli kasvanut. Poliisilaitos siirtyi Valtakadulle Soffronofin taloon ja samalla raatihuone otettiin kokonaisuudessaan museokäyttöön.

Rauman entisen raatihuoneen toinen kerros korjaustöiden aikana

Welin, P. O., kuvaaja 1975

Kokoelma: Historian kuvakokoelma

Organisaatio: Museovirasto

Kuparin mukaan museoiden syntyyn ovat vaikuttaneet voimakkaasti kansalliseen heräämiseen liittyvät suomalaisen identiteetin vahvistamispyrkimykset. Museotoiminta on perustunut aina vahvasti kokoelmien kartuttamiseen.

Odotukset ja vaatimukset

muuttuvat

Vuosikymmenten aikana niin esineistö kuin asiakkaiden museotoimintaan liittyvät odotukset ja vaatimukset ovat muuttuneet. Museo toimii kulttuurin ja kulttuuriperinnön rajapinnassa.

– Museotoiminnassa tapahtunutta muutosta kuvaa hyvin se, että aiemmin ehdottomana ajatuksena koettiin, että alkuperäinen esine ja paikka, jossa sitä säilytettiin, puhuivat ehdotonta totta. 2000-luvulla on vallalla ennemminkin ajattelu, että esine ei itsessään kerro mitään, vaan siihen liittyvä asiayhteys on se, joka kertoo historiastamme esineiden välityksellä, Kupari lisää.

ALUESIISTIJÄT HUOLEHTIVAT KAUPUNGIN YLEISILMEESTÄ

Teksti ja kuva: Meri Lehto Rauman kaupungin Wihertoimessa työskentelee kolme aluesiistijää. Heidän tehtäviinsä kuuluu kaupungin yleisestä siisteydestä huolehtiminen yhteistyössä Wihertoimen muun henkilöstön sekä katutoimen kanssa.

Aluesiistijät siivoavat roskia kaupungin alueelta, tyhjentävät puistojen ja bussipysäkkien yhteydessä olevia roska-astioita, keräävät oksia ja lehtiä katujen ja jalkakäytävien varsilta sekä tekevät erilaisia huoltotöitä.

Työalue sijoittuu keskustan läheisyyteen. Kaupungin pohjoispuolella alue rajoittuu Suvitiehen ja etelässä Kortelan alikulkutunneliin. Aluesiistijät huolehtivat lisäksi kahdesta Uotilan alikulkutunnelista.

– Parasta työssäni on päivien ja työtehtävien vaihtelevuus sekä mahtavat työkaverit. Tehtävää on paljon, mutta teemme paljon yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa. Vinkkaamme puolin ja toisin muille, jos huomaamme heidän alueellaan jotain, johon täytyy reagoida nopeasti. Saamme myös tarvittaessa tuuraajia, aluesiistijä Taru Tetri kertoo.

Vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa työtehtäviin

Aluesiistijöiden työtehtävät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kevään koittaessa harjakoneet lähtevät liikkeelle ja paikat siistitään kesäkuntoon.

– Talvella aurauskalusto hautaa tienvierusroskat kinoksiin. Lumien sulaessa ros -

kat tulevat esiin, joten keväällä siivouksen tarve lisääntyy selvästi. Kelien lämmetessä pesemme keskustassa sijaitsevat penkit ja roskikset, Tetri sanoo.

Kesällä erilaiset tapahtumat ja matkailijoiden määrän lisääntyminen näkyvät katukuvassa.

– Pitsiviikon ja etenkin Mustan pitsin yön jäljiltä kaupunki on aika epäsiistissä kunnossa. Saamme onneksi siivousurakkaan apua muista yksiköistä, Tetri kertoo.

Vuoden kääntyessä syksyyn puiden lehdet putoavat puusta. Lehtien siivous ja puhallus työllistävät aluesiistijöitä syyskaudella.

– Talviaikaan huolehdimme kymmenestä alikulkutunnelista. Tunneleihin kertyy vettä ja jäätä, joten sulatamme kaivot jäänesteen ja lapion avustuksella. Etenkin viime talvena keli vaihteli jatkuvasti lämpöasteiden ja pakkasen välillä, joten alikulkutunnelit piti käydä tarkastamassa kerran päivässä, Tetri sanoo.

Talvella roskia on vähemmän, mutta aluesiistijät tekevät viikoittaisen tarkastuskierroksen koko alueella, jotta yleisilme pysyy siistinä. Tehtäviin kuuluvat lisäksi lumivallien auraus bussipysäkeiltä sekä niiden hiekoitus.

Vaikka kesällä roskien määrä on suurimmillaan, myös talviaikaan erilaiset tapahtumat tuovat lisätyötä.

– Esimerkiksi Lukon pelien jälkeen kierrämme Äijänsuon alueen ja putsaamme alueen ottelun jäljiltä, Tetri kertoo.

Maaliskuussa Wihertoimen aluesiistijä Taru Tetri ja rakentamisen ryhmästä avuksi saatu Miika Ruoskanen sulattivat alikulkutunnelien viemäreitä.

SATAKUNNAN HYVINVOINTIALUE

Ikääntyneellä käytössä olevaa tablettia voidaan hyödyntää videopuheluiden lisäksi hoitajien lähettämien viestien vastaanottamiseen.

SATAKATI-HANKE toi etähoidon työkalut osaksi Rauman kotihoidon arkea

Teksti ja kuvat: Kari Riikilä Osa raumalaisista kotihoidon asiakkaista on ollut osana Satakunnan hyvinvointialueen hallinnoimaa Satakati-hanketta, jossa kartoitettiin keinoja ikääntyneiden kotona asumisen edellytysten parantamiseen Elisa Digihoiva-etähoitoteknologian avulla. Satakati-hanke alkoi vuonna 2021.

Hyödyntämällä etähoidon nykyteknologiaa parannetaan ikäihmisten keinoja kommunikoida ikääntyneiden palveluiden ja kotihoidon henkilökunnan sekä läheisten kanssa esimerkiksi tabletilla videopuheluiden avulla. Käytössä on ollut lisäksi sähköisiä lääkemuistuttajia, ulkona liikkumista turvaavia paikantimia ja muita arkea havainnoivia ja mittaavia laitteita.

– Etähoidon toimintamalli perustuu kartoitukseen, jossa arvioidaan asiakkaan avun tarve ja soveltuvuus toiminnan piiriin sekä teknologian hyödyntämiseen.

Kartoituksen jälkeen laitteet ja niiden käyttö esitellään asiakkaalle ja omaiselle. Sen jälkeen ne otetaan käyttöön, mikäli asiakas ja omainen näin haluavat. Käyttöä ja soveltuvuutta seurataan aloituksen jälkeen asiakaskohtaisesti, koordinoiva sairaanhoitaja Sari Vaittinen kertoo.

Osana hankkeen toteutusta noin 40 raumalaisen ikäihmisen kotiin asennettiin kotona asumista tukevaa teknologiaa. Saatujen kokemusten perusteella etähoidon työkalut ovat tulleet jäädäkseen myös Rauman kotihoidon tueksi. Etähoitoa toteuttavat hoitajat saivat koulutusta järjestelmien käyttöön Sataedussa.

– Mukana olleet kotihoidon asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Positiivista palautetta on saatu erityisesti ikäihmisiltä, jotka kokevat selviytyvänsä monista arjen askareista itsenäisesti, mutta tarvitsevat

keskustelutukea tai ohjausta esimerkiksi lääkkeen otossa tai verensokeriseurannassa, Vaittinen sanoo.

Satakati-hanke päättyi huhtikuussa 2023. Jatkossa pääpaino on videoyhteyksin toteutettavissa etäkäynneissä ja sähköisten lääkeannostelijoiden käyttöönotossa koko hyvinvointialueella. Sensorien antamaa tietoa voidaan hyödyntää asiakkaan hyvinvoinnin seuraamisessa erityisesti kuntouttavilla arviointijaksoilla.

Etähoidon myötä kotihoidon ammattilaisten aikaa vapautuu sellaisille käynneille, joita ei voida hoitaa etänä. Kiire vähenee, työn mielekkyys lisääntyy ja työtyytyväisyys paranee.

– Lisäksi esimerkiksi osalle asiakkaista asennettavat älylukot vähentävät asiakkaan ja toimiston avainsäilytyksen välillä kulkemista, joten sekin aika on käytettävissä varsinaiseen hoitotyöhön, Vaittinen lisää.

Tekniikalla voidaan piristää myös ikäihmisten sosiaalista elämää. Tabletin videoyhteydellä mahdollistetaan muun muassa etänä toteutettavaan ryhmä- tai päivätoimintaan osallistuminen niille, jotka eivät kykene tai halua liikkua oman kodin ulkopuolella.

Satakunnan hyvinvointialueella etähoidon hallinnointi ja koordinointi tapahtuvat kotiin annettavien palveluiden digi- ja tukipalveluiden vastuuyksiköstä. Palvelut myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella ja laitteiden käyttö sisältyy säännöllisen kotihoidon maksuun.

Etätiimin hoitaja Anu Nummela ja koordinoiva sairaanhoitaja Sari Vaittinen esittelevät etähoitoteknologian järjestelmiä.

UUSI KIRJASTOAUTO on otettu vastaan innostuneesti

Teksti ja kuvat: Meri Lehto

Rauman kaupunginkirjaston uusi kirjastoauto on piristänyt raumalaisia viime syyskuun alusta lähtien. Iloisella kuvituksella varustettu auto on otettu vastaan innolla, ja käyttöönotto on sujunut hyvin.

– Alussa oli pieniä teknisiä haasteita. Autoon piti tehdä pieniä sähkö- ja sisutustöitä käyttöönoton jälkeen, mutta muuten kaikki on sujunut mallikkaasti, kirjastoautonkuljettaja-virkailija Päivi Forsman kertoo.

Kirjat löysivät paikkansa nopeasti, mutta järjestys elää edelleen. Lattiatasoon on sijoitettu uudet koululaisten käyttöön suunnatut lokerot – toisesta löytyy sarjakuvakirjoja ja toisesta tämän hetken suosituimpia kirjoja.

– Suosituimmat kirjat lainataan hyvin nopeasti. Niiden ollessa lainassa nostamme esille muita samankaltaisia kirjoja, jotka saattaisivat kiinnostaa lukijoita, Forsman sanoo.

Ulkoasu ihastuttaa

Uuden kirjastoauton ulkonäkö ja kuvitus ovat saaneet erittäin paljon kehuja. Kirjastoauto erottuu muusta liikenteestä, eikä sitä sekoiteta helposti muihin linja-autoihin.

– Palaute on ollut melkein poikkeuksetta positiivista. Pieniltä lapsilta tullut palaute on ollut kaikkein ilahduttavinta. ”Wau!” on ollut yleinen reaktio. Jos auton värimaailma innostaa lapsia tulemaan sisään ja lainaamaan luettavaa, niin saamme olla tyytyväisiä, Forsman tuumaa.

Myös uusia asiakkaita on tullut jonkin verran.

– Ehkä erottuvaan autoon uskalletaan tulla helpommin, Forsman pohtii.

Auto muuntuu moneen

Sisätiloja on mahdollista muokata eri tilaisuuksia varten. Osa hyllyistä on liikuteltavia ja niiden takana on taittopöytiä.

Takaseinällä olevaa televisionäyttöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kirjavinkkien esittelyyn.

– Lasten satutunteja varten auton tarvikkeisiin kuuluu istuintyynyjä. Lattiatasossa olevat lokerot saadaan myös peitettyä ja muokattua istuimiksi, Forsman kertoo.

Korkeutta kasvattamalla lisää tilaa

Uusi auto eroaa teknisiltä ominaisuuksiltaan vanhasta. Uudessa autossa kuljettajilla on lakisääteinen hytti, joten hyllytila on lyhentynyt entisestä. Hyllykorkeutta on kasvatettu noin 20 senttimetrillä. Auto on avarampi, koska hyllyt ovat pystysuorassa.

Auton uusiin ominaisuuksiin lukeutuvat myös ilmanpuhdistuslaite sekä markiisit, jotka voi levittää sateen- tai auringonsuojaksi autoon pääsyä odotteleville. Lisäksi katolla on aurinkopaneeleita, jotka tuottavat osan auton tarvitsemasta sähköstä.

Kirjastoautonkuljettaja-virkailija Päivi Forsman on tyytyväinen uuteen kirjastoautoon.

Raumalla on toiminut morsiamenpukijoita eli morsiuskaaseita ainakin 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun asti. Kaaseet olivat useasti pappien puolisoita. Riittävän varakkaat morsiamet saivat häihinsä uuden juhlaleningin, mutta muut koristeet lainattiin. Paperi- tai vahakukista tehdyt kukkakoristeet, helykruunu ja erilaiset korut kuuluivat morsiuskoristeiden valikoimaan.

TAPOJA JA TUNTEITA

Hääperinteitä Raumalla

Teksti: Hanna-Leena Salminen

Kuvat: Elzbieta Djupsjöbacka ja Rauman museon kuvakokoelmat

Rauman museon kuluvan vuoden vaihtuva näyttely kertoo häistä. Näyttelyssä on esillä häihin liittyvää esineistöä ja valokuvia sekä raumalaisten häämuistoja. Esineitä on taltioitu museon kokoelmiin 1800-luvun alkupuolelta alkaen, mutta muistot kertovat enemmän 1900-luvun alun häistä.

Kihlauksesta kerrottiin

korteilla ja kuulutuksilla

Raumalta taltioitujen muistojen valossa kihlajaisia ei ole juhlittu suuremmin. Tapana oli kuitenkin laittaa lehteen ilmoitus tai

lähettää sukulaisille kortti, jossa kerrottiin kihlauksesta. 1930-luvulta on muistoja juhlallisemmistakin kihlajaisista, mutta sota-aika toi tähän selvän muutoksen.

Kuulutuksia on Raumallakin pitänyt käydä kuuntelemassa kirkossa ainakin yhden kerran. Vuonna 1922 syntyneen muistelijan mukaan yleinen sanonta oli, että tulee kuuroja lapsia, jos ei käy kuuntelemassa kuulutuksia.

Raumalaisissa kauppiaspiireissä oli tapana pitää kuulutuspäivinä kahvitilaisuus, johon sai tulla kuka tahansa kirkossa siitä kuullut. Juhlaan sai pistäytyä onnittelemaan, mutta mikään suuri tilaisuus se ei ollut.

“Raumalp pruukatti ain näyttä morssend. Se tapatus nii, et kaik semse ihmssek ko ei ollut ite päässy häihin kokkonusiva häätalon kartnol. Siäls seesottin tuntkaupal. Joku huus ai joukko et – morssi ulo!”

Häät pyrittiin pitämään kotona

Raumalaisten muisteluiden valossa 1900-luvun alkupuolelta alkaen häitä juhlittiin mahdollisuuksien mukaan. Varallisuus ja yhteiskunnallinen asema vaikuttivat juhlien kulkuun. Maalaishäihin verrattuna kaupunkilaisten häät olivat usein pieniä, ja ne pyrittiin pitämään kotona.

Kotona vihittäessä vihkihuone koristeltiin. Seinälle ja lattialle laitettiin ryijyjä. Koristeluissa käytettiin kukkia ja kasveja, kuten hienohelman oksia ja tyllikangasta.

1900-luvun kuluessa kirkossa vihkiminen yleistyi. Hääateria ja -tanssi ovat kiinteä osa raumalaista hääperinnettä.

Monella raumalaisella oli sukulaisia ympäröivällä maaseudulla. Maaseudun hääjuhliin osallistuminen oli monelle elämys. Varsinkin lapsena maaseudun häät kokeneet muistelevat, että juhlissa syötiin aamusta iltaan.

– Lyhennetty poiminto tarinoista Morssi ulos ja Sofranoffi hoppihää

Morsiamen toisen päivän puku 1850-luvulta. Leninki on käsin ommeltu silkkivilla kankaasta. Häitä juhlittiin vielä 1900-luvun alussa monipäiväisesti. Morsiamen piti vaihtaa toisena päivänä varsinainen morsiuspuku yksinkertaisempaan asuun.

Hauskoja muistoja 1800-luvulta

Raumalta on taltioituna hauskoja muistoja häistä ja hopeahääpäivän vietosta 1800-luvun lopulta. Häämuisto kertoo tavasta vaatia morsianta esittäytymään myös niille kaupunkilaisille, jotka eivät olleet saaneet kutsua häihin.

Hopeahääpäiväänsä viettäneet kauppias Ivan ja Karoliina Sofranoff kävivät näyttäytymässä ulkona odottaville kaupunkilaisille. Tarinat on julkaistu Poikkattem puad, Nuurperi Sally muisteluksi

Raumald -teoksessa vuodelta 1993, jossa on vuonna 1891 Raumalla syntyneen Sally

Nordbergin Rauman murteella kirjoittamia

kotikaupunkiinsa liittyviä hauskoja tarinoita. Helsingi Raumlaiste Seora julkaisi tarinat vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

Toimituksia -sarjassa.

“ Seisotti ja odotetti Sofranffi hoppimorssiuspari. Koko suur kartan ol väkki piukas. Kaik lyhdy kartnolp paloivak. Paradtrapun pariove lesiväs seljälles ja siät sisätl tul ens kaks herra viishaarasek kanlelaabrik kummallakkin kädes ja he asutusiva ala trapul ove molmmin puali.

Sit tul hoppimorrssiuspari. Morssi ol vaalevaharmas paksus atlassilklänningis, pitk slääp kiärs peräs, hoppianembuket hiuksis. Sulhane ol frakis, hoppiainem buket knapiläves rinnas ja molema valkosis hanskasis. Ja heijäm peräsäs tu viäl kaks herra samlais viisharasek kandelaabrik käsed.

Yks suhays vaa kävei kattojitte joukos ja sit ruvetti hurrama, oikke sydäme pohjast hurratti. ”

Ivan ja Karolina Sofronoff hopeahääpäivänään vuonna 1899.

– Lyhennetty poiminto tarinoista Morssi ulos ja Sofranoffi hoppihää

KIERRÄTYSKOUTSEILTA apua kierrätysongelmiin

Teksti: Meri Lehto

Rauman seudun jätehuoltolaitoksen kierrätyskoutsit eli jätehuoltoneuvojat auttavat jätehuoltoon liittyvissä ongelmissa ja vastaavat mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Kierrätyskoutsit ovat tavattavissa jätehuoltolaitoksen tapahtumissa. Neuvojan voi kutsua myös muihin tilaisuuksiin, kuten kylien kokoontumisiin, taloyhtiöiden kokouksiin tai kerhoihin. Kierrätyskoutseihin voi olla yhteydessä puhelimitse numerosta 044 403 6116.

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

Mitä biojätteen erilliskeräys velvoittaa ja milloin se tulee voimaan?

Jätelaki velvoittaa, että kaikkien Rauman 10 000 asukkaan taajama-alueella sijaitsevien asuinkiinteistöjen tulee kompostoida ruokajätteensä tai järjestää biojätteen erilliskeräys 19.7.2024 mennessä.

Biojätteen kompostoinnista tulee tehdä kompostointi-ilmoitus, joka löytyy Rauman seudun jätehuoltolaitoksen nettisivuilta osoitteesta rauma.fi/raumanseudunjatehuoltolaitos.

Biojätteen erilliskeräysastian tyhjennysrytmi on sovittava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen kanssa. Jäteastiat voivat olla yhteiset naapurin kanssa.

Pitääkö muovipakkaukset pestä?

Muovipakkausten huuhtelu tai paperilla pyyhkiminen riittää. Pesuun ei tarvitse käyttää tiskiainetta ja kuumaa vettä.

Mitä poistotekstiilijätekeräykseen saa laittaa?

Poistotekstiiliastiaan saa laittaa lahjoitukseen tai kirpputorimyyntiin kelpaamattomat vaatteet ja tekstiilit. Poistotekstiilit tulee pestä ennen hävittämistä ja pakata suljettuun muovipussiin. Nappeja ja vetoketjuja ei tarvitse irrottaa.

Alusvaatteet, sukat, haisevat tekstiilit, tyynyt sekä peitot voi laittaa sekajätteeseen.

MILJOONA ROSKAPUSSIA -KAMPANJA KANNUSTAA MUKAAN ROSKATALKOISIIN

Rauman kaupunki on mukana Ylen valtakunnallisessa Miljoona roskapussia -kampanjassa, jonka tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskia. Kampanja on käynnissä

14.6. asti.

Kerätyt roskapussit merkitään oman kaupungin kohdalle Ylen kampanjasivustolle osoitteeseen yle.fi/miljoonaroskapussia. Roskapussien määrä on reaaliaikaisesti näkyvissä.

Sosiaalisessa mediassa voi jakaa kuvia ja videoita haasteen tiimoilta aihetunnisteella #miljoonaroskapussia.

RAUMAN SEUDUN JÄTEHUOLTOLAITOKSEN TAPAHTUMAT

Vaarallisen jätteen keräystempaus

11.5 . Rauman haja-asutusalueet

12.5. Rauman keskusta

9.6. Jätteiden yö

Hevossuon jäteasemalla

17.6. Saariston romukeräys Rokin venelaiturilla

PAKKAUSJÄTTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMIS-

Pakkausjätteiden kuljetukset yhtenäistyvät koko Suomessa. 19.7.2021 voimaan tullut jätelaki määrää, että pakkausjätteen kuljetus siirtyy kuntien vastuulle 1.7.2023 alkaen.

Jatkossa kunnat kilpailuttavat alueittain jäteyhtiöt hoitamaan erillisjätteiden kuljetuksen taloyhtiöille, joissa on vähintään viisi asuntoa. Taloyhtiöissä tulee olla järjestettynä keräysastiat kartongille, muovipakkauksille, lasipakkauksille ja metallille.

Aiemmin taloyhtiöt ja asukkaat ovat tilanneet pakkausjätteiden kuljetukset itse. Lain tavoitteena on lisätä jätteiden hyödyntämistä ja nostaa kierrätysprosenttia.

IKÄIHMISET

Ikäihmisten neuvosto on raumalaisten ikääntyneiden asialla

Teksti: Saija Laaksovirta

Ikäihmisten neuvosto vaikuttaa aktiivisesti raumalaisia ikääntyneitä koskeviin asioihin. Toiminnan tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen ja muutosta vaativien asioiden esille tuominen.

– Haluamme tuoda ikäihmisten neuvoston lähemmäs kaupunkilaisia. Usein meistä puhutaan kaupunkistrategian ja lakisääteisten toimintojen yhteydessä, joten mielikuva voi olla kovin virallinen. Toivomme yhteydenottoja matalalla kynnyksellä ja aktiivista keskustelua. Viedään tärkeitä asioita yhdessä eteenpäin, ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja Leea Hiltunen sanoo.

Järjestökoordinaattori Janne Rantalan mukaan neuvoston tehtävä on edistää hyvinvointia ja tuoda esiin muutosta kaipaavia asioita. Esimerkiksi nykyiset palvelurakenteet ja hyvinvointialueen mukanaan tuomat muutokset voivat herättää kysymyksiä.

– Muutos vie aina aikaa, joten kannustan välittämään erilaisia huomioita ja uusia ideoita ikäihmisten neuvoston suuntaan, Rantala toteaa.

Suvilysti-tapahtuma täyttää

kaupungintalon sisäpihan 13.6. Ikäihmisten neuvosto järjestää myös tapahtumia. Tänä kesänä kaupungintalon sisäpihalla järjestetään maksuton Suvilysti-tapahtuma tiistaina 13.6. klo 11 alkaen. Ohjelmassa on musiikkia ja viihdettä, ruoka- ja kahvitarjoilu sekä yhteistyötahojen esittelyjä.

OTA YHTEYTTÄ

Leea Hiltunen , ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja, p. 050 402 1892 leea.hiltunen@dnainternet.net

Janne Rantala , järjestökoordinaattori, p. 044 403 7776 janne.rantala@rauma.fi

PALVELUTORI

Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen toimialueeseen kuuluva Rauman Palvelutori toimii Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa osoitteessa Steniuksenkatu 4.

TOUKOKUUSSA KAUNISJÄRVELLÄ

• Yhdistykset esittelevät toimintaansa Palvelutorilla maanantaisin klo 10–12.

• Digiohjausta Palvelutorilla tiistaisin klo 13–15.

• Entisten nuorten kerho kokoontuu monitoimitilassa tiistaisin klo 10–12.

• Senioritanssi-musiikkiliikuntaa juhlasalissa tiistaisin klo 16–17.30.

• Perjantaina 5.5. klo 13 Palvelutorilla vierailee Liikkuva Funteeraamo, joka esittelee arkea helpottavia teknologisia ratkaisuja.

IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNTATEMPAUKSET

• 10.5. Unelmien liikuntapäivä Kaunisjärven puistossa

• 19.5. Luontoretki Nasulammelle Isometsään

• 2.6. Luontoretki Hierkonpolulle Pyhärantaan

Seuraa ilmoittelua Länsi-Suomessa ja Rauman Palvelutorin Facebook-sivulla tai ota yhteyttä palveluvastaava Tanja Hakuliseen, tanja.hakulinen@sata.fi, p. 044 403 6332.

TARVITSETKO KAVERIA?

Pyydä tapahtumiin kaveriksi Kultturkambraatti, jos et halua osallistua yksin. Voit pyytää itsellesi myös ulkoiluystävää tai koiraulkoilukaveria.

LIITY SÄHKÖPOSTILISTALLE

Haluatko sähköpostia eläkeikäisten ajankohtaisista asioista? Liity postituslistalle lähettämällä viesti osoitteeseen tanja.hakulinen@sata.fi

ASIAKASPALVELU JA PALVELUOHJAUS

Keskitetyssä asiakas- ja palveluohjausnumerossa 044 701 0328 vastataan ikääntyneiden kotona asumista tukevia palveluja koskeviin kysymyksiin.

Palvelutori ottaa vastaan lankalahjoituksia, joista vapaaehtoiset valmistavat villasukkia ikääntyneille.

RAUMAN SAARISTON

retkeilymahdollisuuksia parannetaan

Teksti: Kari Riikilä

Kuva: Kai Kivistö

Rauman saariston matkailu- ja virkistyskäytön edellytysten parantaminen jatkuu tulevan kesän aikana. Ensimmäisinä ovat vuorossa Kuuskajaskarin ja Kylmäpihlajan saarten retkeilyreittien polkuviittojen asennukset. Samalla puretaan vanhat opasteet sekä muut sellaiset rakenteet, jotka voivat huonon kuntonsa vuoksi olla turvallisuusriskejä alueella kulkijoille. Tällaisia ovat esimerkiksi osa varuskunnan aikaisista lankkusilloista Kuuskajaskarin maastossa. Myös Nurmeksen ja Reksaaren viitoitusten uusiminen on tarkoitus aloittaa vielä tämän vuoden aikana.

Uudet reitit, rakenteet, taukopaikat ja muut tarpeet on suunniteltu loppukesästä 2022 tehdyn kartoituksen perusteella, jossa käytiin läpi Kuuskajaskarin, Kylmäpihlajan, Nurmeksen ja Reksaaren retkeilyreitit.

Samalla kartoitettiin Omenapuumaassa ja Maanpäässä kulkevat reitit.

Toimenpiteet tehdään osana Rauman kaupungin Master Plan 2030 -suunnitelmaa, joka ohjaa saariston kokonaisvaltaista kehittämistä. Suunnitelma määrittelee toimenpiteet, joilla parannetaan muun muassa saarten saavutettavuutta, siisteyttä, yleisilmettä sekä ylläpitoa ja huoltoa.

– Rauman saaristolla on huikea potentiaali kehittyä sekä virkistys- että matkailukohteena. Matkat kaupungin ja saariston sekä saarien välillä ovat lyhyitä, ja vaihtoehtoja virkistäytymiselle luonnon helmassa on monipuolisesti. Siksi haluamme panostaa monivuotisesti uusien ja olemassa olevien palveluiden kehittämiseen sekä saariston saavutettavuuden ja imagon parantamiseen, matkailupäällikkö Irene Villanen sanoo.

Kuuskajaskaria kehitetään kohti esteettömyyttä

Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaaresta on noin puolet Metsähallituksen hallinnoimaa Selkämeren kansallispuiston aluetta. Metsähallitus on mukana kehittämässä saarta muun muassa esteettömän retkeilyn osalta Master Planin mukaisesti. Saarta kiertävän rengasreitin parantamisen lisäksi saaren läpi kulkeva polku on tarkoitus tehdä vaiheittain mahdollisimman esteettömäksi, mikä helpottaa esimerkiksi lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa kulkijoita.

– Metsähallituksella on valtava määrä kokemusta eri kohteiden saavutettavuuden parantamisesta, reittien opastamisesta ja eri rakenteiden kuten tulipaikkojen sijoittelusta. Toivomme, että sitä asiantuntijuutta voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti yhteistyön aikana, Villanen toteaa.

Kylmäpihlajan majakkasaari on suosittu matkailukohde. Kesäaikaan Kylmäpihlajaan pääsee vesibussilla.

Kylmäpihlaja palvelee jatkossa entistä paremmin

Kylmäpihlajan opasteita parantamalla suojellaan saaren erityisen herkkää luontoa ja ohjataan retkeilijöitä välttämään länsi- ja pohjoisrannan lintujen pesimäaluetta. Saaren rikas linnusto on tehnyt saaresta suositun kohteen lintuharrastajien keskuudessa sesongin ulkopuolellakin. Saari kuuluu myös Selkämeren kansallispuistoon.

Kylmäpihlajassa on valmistumassa linjasaneeraus, jonka yhteydessä majakkarakennuksen tiloja on uudistettu. Majakan wc-tilat ja viemäröinti uusittiin saneerauksen aikaisemmassa vaiheessa. Tämänkertaisen uudistuksen myötä majakan ravintolan asiakaspaikkojen määrä kasvaa merkittävästi. Myös keittiötä laajennetaan palvelemaan henkilökunnan ja asiakkaiden tarpeita entistä paremmin. Työt alkoivat syyskuussa, ja niiden on tarkoitus valmistua toukokuussa ennen kesäsesongin alkua.

Mantereelta suoraan saaristoon

ilman omaa venettä

Omenapuumaan ja Reksaaren väliin, Omenapuumaansunttiin on tulossa lisää soutuveneitä, jotka tukevat jokamiesret -

keilyä ja tarjoavat mahdollisuuksia päästä nauttimaan saaristosta myös ilman omaa venettä tai vesibussikyytiä.

Ylityspaikassa tulee olemaan yhteensä neljä venettä sekä telakat, jotka helpottavat veneen vetämistä veteen ja rannalle. Veneet ovat lukittuja, mutta avaimen saa käyttöön maksutta kaupungin palvelupiste Pyyrmanista.

– Kaupunki tutkii myös mahdollisuutta rakentaa Omenapuumaan ja Reksaaren yhdistävä ponttoonisilta, joka olisi kuitenkin yhä mahdollista alittaa veneellä. Siltahankkeen lupamenettelyä selvitetään ja samalla esimerkiksi kartoitetaan, paljonko tarvitaan lisäpysäköintiä kasvavaa retkeilijämäärää ajatellen, Villanen kertoo. Retkeilyreittien suunnittelussa ja ylläpidossa on tavoitteena, että lähivuosina kuntalaisille saadaan käyttöön digitaalinen karttapalvelu, jonne sekä saariston että mantereen reitit tallennetaan. Palvelun avulla kaupungin retkeilyreitit saataisiin tuotua helpommin kuntalaisten ja matkailijoiden käyttöön.

KALASTONHOITOMAKSUT AJOISSA KUNTOON

Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta Kaikkien 18–64-vuotiaiden kalastajien, jotka kalastavat vieheellä tai pyydyksillä tai ravustavat tulee maksaa kalastonhoitomaksu, jonka suuruus on 45 euroa vuodessa, 15 euroa viikolta ja 6 euroa yhdeltä vuorokaudelta. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa, erikseen suojeltuja kohteita lukuun ottamatta. Kalastonhoitomaksun suorittaminen onnistuu osoitteessa eraluvat.fi sekä R-kioskeissa.

Rauman kaupungin kalastuslupa-alueella on kalastuslain lisäksi noudatettava kaupungin kalastusmääräyksiä. Määräykset sekä lupa-alueen kartta löytyvät kaupungin nettisivuilta osoitteesta rauma.fi/kalastusluvat. Kaupungin kalastusmääräykset sallivat esimerkiksi viehekalastuksen useammalla vavalla sekä sukelluskalastuksen ja tuulastuksen pelkällä kalastonhoitomaksulla.

Pyydysmerkit kätevästi kaupungin verkkokaupasta

Mikäli verkkokalastus tai esimerkiksi siianonginta mannerrannoilta useammalla kuin yhdellä vavalla kiinnostaa, tulee lunastaa Rauman kaupungin pyydysmerkkejä.

Pyydysmerkkejä voi ostaa osoitteesta verkkokauppa.rauma.fi sekä palvelupiste Pyyrmanista osoitteesta Valtakatu 2A. Yhden merkin hinta on neljä euroa, ja vapaa-ajan kalastaja voi lunastaa maksimissaan 8 merkkiä venekuntaa kohti. Viime vuonna merkkejä myytiin Raumalla noin 250 eri henkilölle yhteensä 1700 kappaletta. Määrästä kolmannes myytiin ammattikalastajille. Kokonaismäärä verkkopituudeksi muutettuna vastaa 51 kilometriä pohjaverkkoa tai 25 kilometriä pintaverkkoa.

MUISTA HOITAA

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

KESÄJUMPPAA ÄIJÄNSUOLLA

Kaikille avoin ja maksuton jumppa Äijänsuon stadionilla tai talviharjoitteluhallissa maanantaisin klo 9–10 ja torstaisin klo 10–11. Oma jumppamatto mukaan. Lisätietoja kesän ohjatuista liikuntaryhmistä osoitteessa rauma.fi/ohjattu-liikunta.

KUUDEN JÄRVEN PYÖRÄILYT

• 7.5. Saarnijärvi

• 21.5. Kauklainen

• 28.5. Narvijärvi

• 4.6. Ojajärvi (Ruona)

• 11.6. Neittamo-Mustajärvi (Kodiksami)

• 18.6. Turajärvi

Lisätietoja: p. 040 180 9785

TENNIS- JA BEACH VOLLEY -KENTÄT

Lähdepellon tenniskentät ja Otanlahden beach volley -kenttä ovat kuntalaisten käytössä maksuttomasti. Kenttiä voi varata sähköisesti osoitteessa rauma.fi/timmi-tilavarauskalenteri tai palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2A, p. 02 834 5000. Varattava aika voi olla enintään 1,5 tuntia/ kerta. Kerralla voi tehdä kolme varausta.

VUOROT JA TURNAUSAJAT

HAETTAVINA

Syys- ja talvikauden 2023–2024 vakiovuorot haetaan kaikkiin tiloihin 26.5. mennessä. Erikoistapahtumien paikat tulee hakea mahdollisimman pian, kuitenkin aikaisintaan puoli vuotta ennen tapahtumaa. Hakemukset ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella: rauma.fi/liikuntapaikkojen-varaukset. Hakulomakkeen saa myös palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2A, jonne sen voi myös palauttaa.

Postitse lomake palautetaan Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma.

Lisätietoja: p. 044 793 3265

TERVETULOA RANTASAUNOILLE

Kaupungilla on seitsemän rantasaunaa, joissa on yleisövuoroja kesä-elokuussa. Poikkeuksena on Lapin rantasauna, joka on auki läpi vuoden.

Saunat ovat vuokrattavissa 1.5.–30.9. lukuunottamatta Tenhonperän rantasaunaa. Lapin ja Kaljasjärven saunat ovat vuokrattavissa läpi vuoden. Lisätiedot: rauma.fi/uimapaikat-ja-rantasaunat

PITSIVIIKKO

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

AUKIOLOAJAT 1.6.–31.8.

Pääkirjasto ja lehtilukusali

ma-to klo 9–19 (to 22.6. klo 9–17)

pe klo 9–17

lehtilukusali avoinna su klo 12–15

Kourujärven ja Pyynpään kirjastot

ma, ti ja to klo 13–19

(to 22.6. klo 10–16)

ke ja pe klo 10–16

Lapin kirjasto

ma-ti klo 12–18

(to 22.6. klo 10–16)

ke-pe klo 10–16

Kodisjoen kirjasto

kesä- ja elokuu ti klo 13–18 heinäkuu suljettu

Kaikki kirjastot ovat kiinni 23.–25.6. Kirjastoauton reittiaikataulun löydät kaupungin nettisivuilta

22.–30.7. Avoimet pihat ja pihakirppikset Vanhassa Raumassa

22.–30.7. Taiteilijoiden työhuoneet avoinna Vanhassa Raumassa

26.–28.7. Ilmaiskonsertit Savilanpuistossa

26.–29.7. Kansainväliset Suurmarkkinat keskustan alueella

28.7. Mustan pitsin yö

Lisäksi pitsinäyttelyt Vanhalla Raatihuoneella ja Posellissa, kädentaitotyöpajoja, ohjelmaa lapsille sekä paljon muuta!

KESÄLOMALLA TAPAHTUU

La 3.6. klo 18–22 Out of School -tapahtuma Kivikylän Areenalla 7 lk –17-vuotiaille

La 1.7. Pride-kokoontuminen

Ke 26.7. klo 18–22 Youth of Savila Savilanpuistossa

La 19.8. klo 16–19.30 OtaChill-tapahtuma Otanlahdessa

Lisätietoa kesän toiminnasta: nuortenrauma.fi/nuortentapahtumat tai instagram: @nuortenrauma

TERVETULOA MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN!

Musiikin varhaiskasvatuksen syksyn ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä kanteleryhmiin voi ilmoittautua

1.5. alkaen osoitteessa rmo.eepos.fi. Lapsia otetaan mukaan myös syksyllä, mikäli ryhmissä on tilaa.

Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saa toimistosta.

Lisätiedot:

Rauman

musiikkiopisto

Jani Huhtala

p. 044 793 3551 musiikkiopisto@rauma.fi

rauma.fi/musiikkiopisto

raumanmusiikkiopisto

Nortamonkatu 30 Ti ja ke klo 13−16 Instagram: @ohjaamo_rauma

LIIKKUVA NUORISOTYÖ TAUNO

on liikkeellä 26.5. alkaen koko kesän perjantai- ja lauantai-iltaisin. Taunon tavoittaa ajojen aikana numerosta 044 403 6153.

Lisätietoja Taunon liikkeistä Instagram: @liikkuvanuorisotyo_rauma

VARHAISKASVATUKSEN KESÄPÄIVYSTYS

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus palvelee 1.6.–18.8. tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin numerossa 040 172 9455 ja sähköpostitse varhaiskasvatus@rauma.fi. Palveluohjauksen ollessa suljettuna kiireellisissä asioissa voi olla yhteydessä päivystäviin päiväkoteihin.

Päivystävät päiväkodit 26.6.–31.7.

• Nummen päiväkoti, p. 044 403 7757

• Kourujärven päiväkoti, p. 044 793 4587

• Pyynpään päiväkoti, p. 044 793 4586

• Papinpellon vuoropäiväkoti, p. 044 481 1161, vain vuorohoitoa tarvitseville lapsille

Varhaiskasvatusmaksuja koskevat kysymykset osoitteeseen varhaiskasvatusmaksut@rauma.fi.

nuortenrauma Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu n uortenrauma.fi

RAUMAN KANSALAISOPISTO

KANSALAISOPISTON

KURSSEJA PITSIVIIKOLLA

Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8

Krysanteemipitsin

nypläyskurssi

ma 24.7. ja ti 25.7. klo 10–16

Pitsinnypläyksen opettaja

Pirjo Vänni

Käpypitsin peruskurssi

ke 26.7. klo 10–17

Opettajana Risto Lindholm

Kolmiulotteisia kukkia käpypitsitekniikalla

ke 26.7. klo 10–17

Opettajana Marja Jalo

Nypläyskurssi

to 27.7.

Opettajana Narvan pitsikoulun perustaja ja johtaja Olga Kublitskaja. Opetuskielet englanti, viro ja venäjä

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: uusi.opistopalvelut.fi/rauma

Tutustu myös kansalaisopiston muihin kesäkursseihin uusi.opistopalvelut.fi/rauma.

HAE KUVATAIDEKOULUUN

TAI TEATTERIKOULUUN

Rauman kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta. Lapset ja nuoret voivat iltapäivisin ja iltaisin opiskella kuvataidetta ja teatteria.

Taiteen perusopetus on tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Lapset ja nuoret saavat valmiuksia ilmaista itseään taiteen keinoin sekä edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen.

Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Haku 17.8. klo 14 mennessä uusi.opistopalvelut.fi/rauma.

KANSALAISOPISTON TEATTERIT ESITTÄVÄT

Kellariteatteri, Pursikatu 4

NUORISOTEATTERI

Murha – kuka tappoi

Emily Westin

Ohjaus: Aleksi Kumpula

Käsikirjoitus: Työryhmä

ke 24.5. – pe 26.5. klo 18.30 su 28.5. klo 14 ja klo 17 ke 31.5. klo 18.30

Esityksen kesto 2 tuntia. Käsiohjelmat 10 € (käteismaksu tai MobilePay)

Varaukset ja tiedustelut: p. 044 403 6178, raumannuorisoteatteri@gmail.com

TEATTERIKOULU

pe 19.5. – su 21.5. Lavalla nähdään teatterikoulun 5.–7.-vuosikurssien ryhmät.

Aikataulut ja lisätiedot teatterikoulun tiedotuskanavissa.

Varaukset ja tiedustelut: p. 044 403 6178, teatterikoulu@rauma.fi

Rauman kansalaisopisto

Lyseokatu 2, 26100 Rauma

p. 044 793 4515, 044 793 4517

Toimisto avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 rauma.fi/kansalaisopisto

RAUMAN KESÄTEATTERISSA 17.6.-12.8.

LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2, Rauma

p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi

Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä

esityspäivinä 2h ennen esitystä

KESÄISIÄ TAPAHTUMIA RAUMALLA

17.6.–12.8. Elämältä kaiken sain -näytelmä

22.–24.6. RMJ – Raumanmeren juhannus

27.6.–10.8. Iltatorit tiistaisin ja torstaisin

1.–27.7. Laiturin päässä poutapilvet -näytelmä

10.7. Kuvataiteen päivä

18.7. Ismo Leikola, Kesäillan speciaali

21.–22.7. SuomiLive-musiikkifestivaali

22.–30.7. Pitsiviikko-kaupunkifestivaali

22.-30.7. Vanhan Rauman avoimet pihat ja pihakirppikset

23.7.–6.8. Barbansali-näytelmä

26.–29.7. Kansainväliset Suurmarkkinat

28.7. Mustan Pitsin yö

1.–5.8. Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaali

4.8. Pitsiturnaus

7.–8.8. Sirkus Finlandia

10.–12.8. Rauma Blues

Rauman Urheilukarnevaali

Blue Sea Film Festival

Brygän venetsialaiset

Vanha Rauma

Lapin Patolampiteatteri, Tarhakuja 5

Vanha Rauma

Vanha Rauma