Rauma-lehti 3/2022

Rauma mukana Suomi koomikoiden silmin -TV-sarjassa

Suomi koomikoiden silmin -sarja on doku mentaarinen reality-sarja, jonka päähen kilöinä seikkailevat suositut koomikot Etelä-Afrikasta, Yhdysvalloista ja Intiasta. Tuotantokauden teemana on Suomi – maa ilman onnellisin maa.

Raumalla ohjelmaa kuvattiin toukokuus sa, jolloin koomikot tutustuivat julkisiin palveluihin, kuten kirjastoautoon, äitiys neuvolaan ja nuorisotalo Kuovin arkeen.

Sarjan jaksot julkaistaan kerralla Yle Areenassa 2.12. ja esitetään jaksoittain Yle TV2:lla.

QR-koodit kertovat julkisista veistoksista

Rauman kaupungin kokoelmiin kuuluvat 45 julkista veistosta ovat saaneet QR-koodit, joita voi lukea muun muassa kameralla varustetulla älypuhelimella. QR-koodit ohjaavat Rauman taidemuseon verkkosivujen alla olevalle sivustolle, josta löytyy lisätietoja veistoksista ja niiden tekijöistä.

Aloitteen veistosten merkitsemisestä koodeilla on tehnyt Rauman Taideyhdistys ja toteuttanut kaupungin kulttuuripalvelut.

Eduskuntavaalit 2023

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat vaalikaudelle 2023−2027.

• Ennakkoäänestys kotimaassa 22.−28.3.

• Ennakkoäänestys ulkomailla 22.−25.3.

• Varsinainen vaalipäivä 2.4.

• Tulosten vahvistus 5.4.

RAUMAN JOULU

Pitsikaupunkimme on jälleen virittäytynyt joulun viettoon koko vuoden uutteran valmistelun jälkeen. Tarjolla on monenmoista mukavaa koet tavaa kaikenikäisille raumalaisille ja muualta Raumalla vieraileville. Suurimpana ja näyttävimpänä viikkoa ennen jouluaattoa esitettävä ainutlaatuinen Jouluevangeeljum-musiikkinäytelmä, joka pääsee täyteen loistoonsa Vanhan Rauman maailmanperintökohteessa. Onhan lauantai 17.12. jo kirjattu kalentereihin?

Joulua juhlitaan koko kuukauden ajan. Lisätietoa runsaasta ohjelma tarjonnasta löytyy tämän lehden viimeiseltä aukeamalta. Eikä ohjelma ihan jouluun lopu, sillä uudenvuodenaattona avataan Lumen-valotaidetapahtuma, joka tuo jo kolmatta kertaa iloa ja valoa alkuvuoden pimeisiin iltoihin.

Odotamme uutta vuotta mielenkiinnolla, sillä onhan vuodenvaih teeseen ajoittuva hyvinvointialueen käynnistyminen suuri muutos sekä kotikaupungillemme että sen asukkaille. Kaupungin ja hyvinvointialueen edustajat tekevät kaikkensa, jotta raumalaisilla olisi ensi vuonnakin käytössään laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Nautitaan ainutlaatuisen pitsikaupunkimme joulutarjonnasta ja teh dään joulusta jälleen kaikkien raumalaisten yhteinen hyvän mielen aika.

Tunnelmallista joulua!

Raija Lehtorinne, viestintäpäällikkö

Vanhan Rauman sydämessä UNIIKKIA ILON KIERRETTÄ

Heidi A Design tekee suunnitteli jansa arvojen mukaisia vaatteita, jotka kestävät aikaa ja käyttöä. Italiassa muotisuunnittelijaksi opiskellut, Rauma-oppaanakin toimiva Heidi Ahlbom on tarttu nut hienosti myös kotikaupunkinsa 580-juhlavuoden teemaan.

Teksti: Marko Östman

Kuvat: Elmeri Elo Aamuauringon valonsäteet heijastuvat Heidi A Designin näyteikkunoihin, joihin on juuri asennettu suomalaisesta suun nittelusta viestivät Design from Finland -logot. Muotisuunnittelija Heidi Ahlbom työskentelee keskittyneenä ompelukoneel la. Osaavissa käsissä syntyy persoonallisia vaatteita.

– Vanha Rauma tarjoaa työskentelyyn ainutlaatuiset puitteet. Tämä on inspiroiva ympäristö luoda uutta ja uniikkia, Ahlbom hymyilee.

Haave muotisuunnittelijan ammatista syntyi jo lapsena, kun hän auttoi äitiään mekkojen ompelemisessa. Ahlbom valmis tui muotisuunnittelijaksi Italian Milanossa Istituto Marangonista vuonna 2009. Tämän jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Milanon muotiviikoilla sekä suunnitellut naisten ja miesten vaatteita hollantilaiselle urheilumerkille.

Vaikka Italia valloitti Ahlbomin sydä men, hehkui sitäkin syvemmällä rakkaus Raumaan. Hän palasi kotikaupunkiinsa vuonna 2016 odottaessaan esikoistaan. Nyt perheessä on 6- ja 4-vuotiaat pojat.

– Minulla oli jo parin vuoden ajan ollut ikävä Raumaa, jossa luonto ja meri ovat arjessa lähellä. Milanossa elämä oli upeaa,

mutta hyvinkin hektistä. Iän myötä omat arvot nousivat entistä vahvemmin esiin, ja halusin kasvattaa lapseni rauhallisessa ympäristössä.

Ripaus punkkia ja romantiikkaa

Vuonna 2017 perustetun Heidi A Desig nin alkuaskeleet otettiin jo opintojen loppuvaiheessa. Ahlbom oli pitkään haaveillut tekevänsä lapsille ja heidän vanhemmil leen vaatteita. Tätä nykyä valikoimista löytyykin esimerkiksi pojille ja miehille samanlaisia rusetteja.

– Minulle on tärkeää, että vaatteet kes tävät yhtä sesonkia pidemmälle. Lapset kasvavat nopeasti, joten vaatteissa on oltava pituusvaraa. On hienoa, jos vaat teet kestävät esimerkiksi nuoremmalle sisarukselle, Ahlbom sanoo.

Kuninkaankadulla sijaitseva myymälä on täynnä kauniita värejä. Suunnittelija haluaa, että tuotteissa näkyy iloinen kierre, maustettuna hieman punkilla ja roman tiikalla. Ahlbom tekee tilauksesta myös ilta- ja hääpukuja.

– Uusia ideoita tulee jatkuvasti, enkä ehdi edes toteuttaa kaikkia. Ostan paljon kankaita reissuilta, enkä tiedä vielä siinä kohtaa, mitä niistä teen. Joskus lopullinen vaate syntyy heti, joskus siihen saattaa mennä vuosikin.

Myös eläinkuosit ovat vahvasti edus tettuina – Heidi A Designin kirahvi-logon mukaisesti.

– Pyysin tuolloin 5-vuotiasta kummi tyttöäni Aava Kalliota piirtämään minulle kirahvin tai seepran. Hän piirsi kirahvin, jolla on vieterimäinen kaula. Se osui ja upposi kummitätiin heti.

Rauma-tuotteet osaksi valikoimaa

Rauman kaupungin 580-juhlavuosi näkyy monin eri tavoin. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus hyödyntää juhlailmettä

myös omassa toiminnassaan. Ahlbom innostui asiasta viime keväänä.

Nyt Heidi A Designin valikoimista löytyy Rauma-aiheisia heijastimia, magneetteja ja avaimenperiä sekä korvakoruja, kangas kasseja ja posti- ja joulukortteja. Värilli sissä ja mustavalkoisissa tuotteissa ovat esillä muun muassa Raatihuone, Pyhän Ristin kirkko sekä Vanhan Rauman taloja.

– Rauma-tuotteille on ollut kysyntää niin turistien kuin paikallistenkin kes kuudessa. Ideat eivät lopu tämän teeman kanssa kesken, Ahlbom kertoo.

– Raumalla on ymmärretty hienosti, että yhteinen tekeminen vie yhteistä viestiä eteenpäin. Iso kiitos Rauman kaupungille, että ovat antaneet meille mahdollisuuden olla tässä mukana.

Heidi A Design on pitänyt aiemmin PopUpStop-kauppaa Kauppakadulla yhdes sä Raum Rome Paris -brändin Iiro Kosken kanssa. Vanha Rauma on tullut siis hyvin tutuksi. Ahlbom on myös ainoa italian kielisiä opastuksia vetävä Rauma-opas.

– Palatessani Suomeen halusin pitää yhteyden ulkomaalaisiin. Suoritin syksystä

2018 kevääseen 2019 kansalaisopistossa Rauma-oppaan pätevyyden. Se on mukavaa vastapainoa suunnittelutyölle, Ahlbom sanoo.

– Turistien ehdoton ykköskohde on Pyhän Ristin kirkko. Se ihastuttaa jopa katolilaisia italialaisia. Myös Kirstin talo ja Marela sekä koko eläväinen Vanha Rau ma ovat asioita, joista meidän on helppo olla ylpeitä.

Teksti: Kristiina Lehtonen

Kuva: Kari Riikilä

Rauman uusi kaupunkistrategia hyväk syttiin valtuustossa huhtikuussa, ja sen toteuttaminen on aloitettu koko kau punkiorganisaation voimin. Strategian tavoitteet suunnitellaan käytännön toi menpiteiksi kevääseen mennessä valmis tuvissa ohjelmissa. Tehtävänä on saavuttaa kolme isoa päämäärää: Tehdä Raumasta elinvoimaisempi, pitovoimaisempi ja valo voimaisempi.

Kaupunginjohtaja Esko Poikela ker toi toukokuun numerossa strategiasta kokonaisuutena ja toimialajohtaja Sari Salo pitovoiman lisäämisestä syyskuun lehdessämme. Tähän numeroon Raumalehden toimitus pyysi toimialajohtaja Tomi Suvantoa kertomaan, mitä elinvoimalla tarkoitetaan, miksi sitä pitää olla ja miten sitä voitaisiin lisätä.

Rauman kaupunkistrategiassa tavoitellaan Raumalle lisää elinvoimaa. Mitä se tarkoittaa käytännössä ja kansankielellä sanottuna?

Elinvoimaisuudessa on kyse monista asioista, jotka tekevät Raumasta kiin nostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen Rauman ulkopuolella asuvien ja toimivien silmissä. Kannattaakin kysyä, mikä on se houkutin, jonka takia yritys sijoittuisi Raumalle, miksi joku muuttaisi tänne asumaan tai aloittaisi täällä opiskelun. Tai mikä houkuttelee kävijöitä valitsemaan vapaa-ajan kohteeksi Rauman.

Elinvoimatyö mielletään usein sup peasti elinkeinopoliittisiksi toimenpiteiksi ja yritysten toiminnan helpottamiseksi, mutta yhtä lailla kyse on koulutustarjon nasta, liikenneyhteyksistä, tapahtumista ja elämyksistä. Eikä pidä unohtaa myös kään mainetekijöitä, mutta hyvä maine on ansaittava oikeilla teoilla.

Millä tavalla Rauman elinvoimaa voidaan lisätä?

Uudessa strategiassa on asetettu kolme isoa tavoitetta, joita lähdetään toteutta maan. Tähtäimessä on olla monipuolinen työ- ja opiskelukaupunki, aktiivinen tapah tuma- ja kulttuurikaupunki ja kansainväli sesti vetovoimainen yrityskaupunki. Nämä ovat isoja tavoitteita ja vaativat paljonkin toimenpiteitä toteutuakseen.

Aktiiviseksi tapahtuma- ja kulttuurikaupungiksi ei tulla hetkessä, mutta paljon on jo tehty sen eteen. Uuden strategian myötä on kiihtynyt keskustelu ja visiointi

RAUMAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2030

Valovoimainen Pitovoimainen Elinvoimainen

Monipuolinen työ ja opiskelukaupunki

Aktiivinen tapahtuma- ja kulttuurikaupunki

esimerkiksi siitä, miten kehittäisimme kaupunkikeskustasta toiminnallisemman kokonaisuuden. Vuosien saatossa Rauman keskustasta on rakennettu viihtyisä ja moderni, ja nyt katseet kohdistuvat ennen kaikkea Kanalin ja Kauppatorin ympäristön ja puistojen parempaan hyödyntämiseen.

Onko jo päätetty jostain toimenpiteistä? Mitä ensimmäiseksi aiotaan tehdä?

Lähivuosien toimenpiteet on tarkoitus koota yksien kansien väliin elinvoimaohjelmaksi. Siinä missä strategia on enem mänkin yhteinen tahtotila tavoitteista, ohjelmassa puhutaan jo konkretiasta ja toteuttamisesta. Elinvoimaohjelmaa on tekemässä myös elinkeinoelämän, oppilai tosten ja yhdistysten edustajia sekä kan sainvälisiä toimijoita, ja sen työstämiseen on annettu aikaa maaliskuuhun saakka.

Strategia ohjaa jo selvästi kaupunkiorganisaation tekemistä, vaikka sen jal kauttaminen henkilöstön keskuuteen on vielä kesken. Esimerkiksi Kanalin ruop pauksen suunnittelu etenee ja tapahtumiin haetaan ainutlaatuisuutta ja ympärivuoti suutta. Pääkohderyhmät eli lapset, nuo ret ja perheet nousevat kehittämisessä selkeästi esille.

Rauma on jo monesti palkittu yritysystävällisyydestään. Miksi strategiassa painotetaan edelleen yritysten tukemista?

On totta, että Rauma on tutkimusten mukaan jo nyt ihan kuntakentän aatelia yritysystävällisyydessä. Mutta me täh täämme vielä korkeammalle. Kaupungin johtaja on kuvannut tavoitetta mielestäni

osuvasti todetessaan, että Rauma haluaa olla ykkönen ja ylittää elinkeinoelämän odotukset. Aina, kun päästään ylittämään odotuksia, syntyy positiivisia tarinoita ja maine paranee.

Se, että yritysten toiminta ja kehittä minen ovat Raumalla helppoa, vaikuttaa loppupeleissä kaikkien raumalaisten elämään ja arkeen. Rauma tarvitsee yri tysten synnyttämiä työpaikkoja ja niiden perässä muuttavia asukkaita pysyäkseen elinvoimaisena. Raumalaisten maksamilla ansiotuloveroilla ja yritysten maksamilla yhteisöveroilla kaupunki pitää yllä esi merkiksi kouluja, päiväkoteja, kirjastoja ja kulkuväyliä.

Strategiatyön aluksi kysyttiin rauma laisten mielipiteitä kotikaupungista ja sen kehittämisestä. Miten kuntalaisten mielipiteet näkyvät strategiassa?

Aika monen raumalaisen näkemykset on huomioitu strategisia tavoitteita laa dittaessa, sillä robottikyselyyn vastasi melkein kolmetuhatta ihmistä. Raumalais ten mielestä täällä viihtymiseen tarvitaan ennen kaikkea työ- ja koulutuspaikkoja, monipuolista kulttuuritarjontaa ja viihtyisiä asuinympäristöjä.

Kyselyyn vastanneet näkivät Rauman tulevaisuuden ennen kaikkea kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Strategiaan tämä kirjautui tavoitteena entistä rohkeampaan, ainutlaatuisempaan ja uudistuvampaan tapahtumatarjontaan ympärivuotisesti.

>> Ensi kevään numerossa toimialajohtaja Soile Strander kertoo, miten Rau masta saadaan entistä valovoimaisempi.

TALOUSARVIO 2023

TALOUSARVIO 2023

(Kaupunginjohtaja Esko Poikelan esitys)

TP 2021 TA 2022 TA 2023

Asukasluku 38 959 39 016 38 756

Veroprosentti 21 % 20,5 % 7,86 % Verotulot 201,1 M€ 191,3 M€ 100,8 M€

Toimintakate -226,3 M€ -233,1 M€ -95,3 M€

Vuosikate 37,8 M€ 24,7 M€ 27,1 M€

Vuosikate % poistoista 209,2 127,1 133,3 Lainat vuoden lopussa 64,8 M€ 77,2 M€ 117,6 M€ Lainat euroa/asukas* 1 662 € 1 979 € 3 035 €

Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa verorahoituksella (verot + valtionosuudet) katettavan osuuden.

Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen.

* Lainat ilman konserniyhtiöille välitettyjä lainoja.

Karin kampus 29,2 M€

Uusi paloasema 3,4 M€

Uotilan puukoulu ja -päiväkoti 2,1 M€

Vanhojen rakennusten muutostyöt 1,1 M€

Kunnallistekniikan peruskunnostus 1,1 M€

Raatihuoneen peruskorjaus 0,8 M€

Planin toteuttaminen

Toimintatuotot 41 % (86,5 M€) Rahoitustuotot 1 % (2,7 M€)

Uusia palveluja Uotilaan Puukoulu- ja päiväkoti sekä omatoimikirjasto ilahduttavat alueen asukkaita

Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta Rauman kaupunki rakennuttaa Uotilaan puukoulun ja -päiväkodin sekä omatoimikirjaston. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa entisen yläkoulun tontilla syksyllä 2023. Toiminta uusissa tiloissa Uotilan vanhantien varrella käynnistyy aikaisintaan syksyllä 2025.

– Hankesuunnitelmaa käsitellään par haillaan poliittisessa päätöksenteossa. Suunnitelman työstäminen jatkuu vuo denvaihteen jälkeen, arkkitehti Leena Joki-Korpela sanoo.

Päiväkodin ja 2-sarjaisen alakoulun lisäksi rakennuksessa tulevat toimimaan myös esikoulu ja iltapäiväkerho. Kokonai suus täydentyy omatoimikirjastolla.

– Kaikkiaan uudessa koulurakennuk sessa opiskelee laskennallisesti noin 375 lasta, joista 50–60 osallistuu iltapäiväker hon toimintaan. Henkilökuntaan kuuluu noin 55 työntekijää, Joki-Korpela kertoo.

Hanke on ainutlaatuinen, sillä kokonai suus rakennetaan massiivipuusta. Myös kään vastaavaa päiväkodin, esikoulun ja alakoulun yhdistävää rakennusta ei löydy Raumalta ennestään. Lisäksi omatoimi kirjasto on raumalaisille uusi tuttavuus.

– Puukoululla ja -päiväkodilla on myös kaupunkikuvallinen merkitys. Tämä kouluhanke nostaa kaupunginosan profiilia ja parantaa alueen palveluja, Joki-Korpela sanoo.

Koulun ja päiväkodin piha-alueiden suunnittelussa pohditaan uudenlaisia ratkaisuja tasaisen tontin elävöittämiseksi.

– Tavoitteena on kokeilla myös pihasuun nittelussa jotain uutta, kuten tekokumpuja. Myös leikkivälineiden kohdalla mietitään tavanomaisesta poikkeavia toteutuksia ja aktiviteetteja, Joki-Korpela vinkkaa.

Omatoimikirjastosta yhteinen olohuone

Uotilassa kirjastopalvelut ovat olleet viime vuosina kirjastoauton varassa, ja kysyntä palveluille on ollut suurta. Uuden koulukokonaisuuden rakentaminen mah dollistaa kirjastopalvelujen palauttamisen Uotilaan.

– Omatoimikirjaston perustaminen koulun ja päiväkodin yhteyteen on järke vää ja kustannustehokasta. Hanke tukee hienosti myös uutta kaupunkistrategiaa, jonka yhtenä kohderyhmänä ovat lapset ja lapsiperheet, kirjastopalveluiden johtaja Karri Hara kertoo.

Omatoimikirjasto mahdollistaa nykyai kaisen, joustavan ja kevyemmän tavan tuot taa täydentäviä kirjastopalveluja. Virkailija on paikalla 1–2 kertaa viikossa, ja muina aikoina sisään pääsee kirjastokortilla.

– Aineisto keskittyy lastenaineistoon ja aikuisten kertomakirjallisuuteen. Sata kirjastoista voi kuitenkin jatkossa tilata minkä tahansa teoksen kyseiseen kirjastopisteeseen, Hara sanoo.

Toiveena on, että omatoimikirjastosta muodostuisi alueen asukkaiden yhteinen olohuone. Kyseessä on kaikille avoin ja maksuton tila.

– Olemme suunnitelleet, että tilaan tuodaan myös asiakastietokoneita sekä lukupöytiä, Hara lisää.

Kirjastopalveluiden johtaja Karri Hara, Uotilan koulun rehtori Johanna Leino ja arkkitehti Leena Joki-Korpela odottavat innolla puukoulun ja -päiväkodin sekä omatoimikirjaston rakennushankkeen käynnistymistä.

Hyvinvointialue tulee MITEN KÄY RAUMALAISTEN?

Teksti: Virpi Adamsson

Kuva: Saija Laaksovirta

Palveluiden järjestämisvastuun siirto kun nilta Satakunnan hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa on valtava tapahtuma. Tällä hetkellä töitä tehdään vain ja ainoastaan sen eteen, ettei silloin syntyisi kaaosta.

– Tärkeintä on asukkaiden palvelujen jatkuminen häiriöttä. Siellä on hoitoketjuja ja -prosesseja meneillään, ja niiden täytyy ihan oikeasti jatkua. Uudistusten aika ei ole heti, Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila vakuuttaa.

Satakunnan valmius lähteä hyvinvointialueeksi on hänen mukaansa heikompi kuin monella muulla alueella.

Taustalla on muun muassa Satakunnan sirpaleinen sote-rakenne. Kun valmiina ei ole yhtä maakunnallista kuntayhty mää, nykyisten organisaatioiden toimin taa viedään ensimmäistä kertaa yhteen. Pelastustoimi on hieman helpommassa tilanteessa, koska sillä on jo ollut maa kunnallinen organisaatio.

Henkilöstö turvaa palvelut

Kirsi Varhila luottaa siirtymisen hyvinvointialueeksi onnistuvan sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen ammattilaisten turvin.

– He osaavat työnsä ja ovat erittäin luotettavia. Henkilöstön työn edellytyksistä huolehtiminen on oleellista, jotta he pys tyvät antamaan asukkaiden tarvitsemaa palvelua ilman katkoja.

Yksityiskohtia on lukuisia: Heti vuoden vaihteen jälkeen tulee tietojärjestelmien, kulkulupien ja salasanojen toimia sekä ovien aueta. Tammikuun 13. päivä perjan taina on ensimmäinen palkanmaksupäivä ja senkin tulee sujua.

– Työntekijöiltä vaaditaan vuodenvaih teessa ja jo nyt äärettömän paljon epämää räisyyden sietoa. Tarvitaan malttia, sillä kaikki ei tule olemaan valmiina. Esimiesten on oltava vahvasti läsnä, jotta työntekijät saavat apua ongelmiin.

Varhila kertoo Rauman olleen aktiivinen sote-uudistuksen alla, ja hän on syksyn mittaan ollut erittäin paljon tekemisissä raumalaisten päättäjien kanssa.

– Hyvinvoinnin edistäminen vaatii myös kunnan tahtotilaa. Rauma on esimerkillisesti lähtenyt tekemään asioita ajoissa ja nostanut hyvinvoinnin kuntastrategiansa keskiöön. Se tukee hyvinvointialueen toi mintaa.

Palvelut säilyvät alussa

Hyvinvointialue on jalkautunut kerto maan asioiden etenemisestä kuntakier roksilla. Raumalla keskusteluissa nousi esille nimenomaan se, säilyvätkö palvelut entisellään. Varhilan vastaus kuuluu, että ne pysyvät alussa ennallaan. Tilanne on toinen, kun kaikkien 16 kunnan käytäntöjä aletaan viedä yhteen.

– Meillä pitää olla yhdenvertaiset pal velut kaikkialla. Pyrimme siihen, että jokaisella on nopea hoitoon ja hoivaan pääsy. Se tuo haastetta, kun budjettikehys on aleneva.

Varhilan mukaan vallitsee kaunis yksi mielisyys siitä, että perustason palveluihin pitää panostaa.

– Miten me ihan aidosti saamme perus tason niin toimivaksi, ettei raumalais tenkaan tarvitsisi lähteä päivystykseen Poriin, hän pohtii.

Keinoja on näkyvissä. Se edellyttää ilta- ja viikonloppuvastaanottoja ja alueelta löytyvien hyvien käytäntöjen lanseeramista joka puolelle. Sellainen voi olla esimer kiksi Huittisten malli, jossa asiakas tulee palvelluksi heti ensikontaktissa. Myös digipalveluja tarjotaan entistä enemmän.

Satakunnan hyvinvointialue starttaa vuodenvaihteessa. Raumalaisilla on sotepeuudistukseen hyvät lähtökohdat.

Kaupungin omassa strategiassa ja hyvinvointiohjelmassa on jo tehty hyvinvointialueen toimintaa tukevaa työtä.

Muutoksista aletaan keskustella ensi vuoden aikana. Ensin pitää tehdä strategia ja palveluverkkoselvitys, minkä jälkeen pystytään vasta tekemään järjestämis suunnitelma.

Elinvoima yhteisenä intressinä

Kirsi Varhila kuvailee työnsä olevan suk kuloimista eri tahojen, kuten Satakunnan maakuntaliiton, yritysten, järjestöjen ja kuntien välillä. Kaikkien yhteinen intressi on Satakunnan elinvoima ja hyvinvointi.

– Teen eräänlaista yhdysupseerin työtä. Varmistelen, että tavoitteet olisivat yhte näiset ja puhaltaisimme samaan hiileen, vaikka toimivallat eroavatkin toisistaan.

Satakunnassa yritys- ja järjestökenttä on huomioitu hyvinvointialueen organi saatiossa muodostamalla elinvoima- ja järjestöneuvottelukunta.

– Se on luova ratkaisu. Tämän tyyppistä neuvottelukuntaa ei ole muualla. Sinne on tulossa kuusi jäsentä yrityspuolelta, kuusi järjestöistä ja myös edustus seurakunnista. Hyvinvointialueet ovat isoja palvelunhankkijoita. Varhila on vieraillut Satakunnan Yrittäjien tilaisuuksissa kertomassa, millä tavalla yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tehdään.

– Varsinkin isoissa hankinnoissa sen tulee olla sellaista, että myös pk-yritykset pystyvät olemaan mukana. Tämä on sel keästi meidän poliittisten päätöksentekijöiden tahto.

Kansalaisille korona-aikana tutuksi tullut Varhila uskoo hyvinvointialueen järjestämisvastuun johtamisen olevan periaatteessa samanlaista kuin korona johtamisen. Tilannekuvan riskit ja puutteet pitää olla koko ajan selvillä, ja niihin pitää aktiivisesti puuttua.

– Koronassa ei tiedetty tulevasta. Nyt tietoa ei puutu, mutta asioiden määrä ja volyymi on niin iso, että suurimmaksi haasteeksi nousee kokonaisuuden hallinta.

SATAKUNNAN HYVINVOINTIALUE

• Järjestää 1.1.2023 alkaen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon

• Yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta

• Palvelee noin 215 500 asukasta 16 kunnassa

• Pääosin valtiolta tuleva vuosiliikevaihto on noin 1 miljardia euroa

• Alueen palvelukseen siirtyy n. 10 000 työntekijää

• Kunnat järjestävät edelleen esim. päivähoito-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut

Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila pitää tärkeänä yhdenvertaisten palvelujen turvaamista koko hyvinvointialueella.

Rauman kaupungille on laadittu rakennushankeohje.

Juha Tuominen

selvitti

opinnäytetyössään rakennushankkeen kulkua

Teksti: Juha Tuominen

Kuva: Saija Laaksovirta Rauman kaupungin rakennuttajainsinööri Juha Tuominen suorittaa Turun ammattikorkeakoulussa rakentamisen koulutusohjelman ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tuomisen nykyinen työ tilapalveluissa tarjosi mielenkiintoisen aiheen opinnäytetyölle, jossa hän paneutuu kunnallisen rakennushankkeen kulkuun ja Rauman kaupungin rakennushankeohjeeseen.

– Päätin tutkia opinnäytetyössäni laajemmin julkista hankintaprosessia rakennushankkeen näkökulmasta. Julkiset hankin nat ovat yksityisen puolen hankintoihin nähden huomattavan säädeltyjä ja prosesseiltaan tarkkoja, Juha Tuominen kertoo.

Tuomisen mukaan yleisenä haasteena on, että hyvät käytännöt ja prosessimallit ovat monesti henkilö- tai organisaatiosidonnaisia.

– Julkisen sektorin rakennuttamiseen liittyy paljon kokemusperäistä tietoa, jota ei ole dokumentoitu yleiseen käyttöön, Tuominen sanoo.

Prosessikuvaus tukee Rauman investointiohjelmaa Kaupungin tilapalveluissa on tehty monia merkittäviä toimia rakennushankkeiden laadun kehittämiseksi sekä rakennuskannan ylläpidon ja hallinnan tehostamiseksi. Rakennushankkeisiin on luotu vakioituja malleja talotekniikan toteuttamiseen, hankkei den vastaanottamiseen sekä puhtaustasosta huolehtimiseen.

– Huoltokirjaohjelma on ollut käytössä jo pidemmän aikaa. Kiinteistöjä on salkutettu eli rakennuksen käyttötarve sekä kunto on yhdistetty tarvittavien toimenpiteiden tekemisen tueksi. Myös energiatehokkuuden huomioimiseksi on luotu toteutusmalleja, Tuominen kertoo.

Raumalla on käynnissä mittava investointiohjelma, jonka myötä rakennuttamisen ja rakennushankkeiden läpiviemispro sessin laatiminen nähtiin tarpeelliseksi. Prosessin kuvaaminen havainnollistaa esimerkiksi uusi työntekijöille ja ulkopuolisille toimijoille rakennushankkeen eri vaiheita ja toimialueiden välisiä riippuvuuksia.

– Laajaa prosessikuvausta on helppo tarkastella toimialueen sisälläkin objektiivisesti. Raumalla sen laatiminen aloitettiin jo vuonna 2020. Prosessikuvaus toimii myös laatutyökaluna, Tuominen lisää.

Hyötyä

myös uusille työntekijöille

Tuominen toteutti syksyn 2022 aikana haastattelututkimuksen julkishallinnollisten organisaatioiden rakennuttamisesta vastaa ville tahoille. Hän selvitti laajemmin, miten prosessikuvaukset palvelevat uusia työntekijöitä.

Rakennuttajainsinööri Juha Tuominen vastaa Karin kampuksen työmaavalvonnasta.

– Haastatteluissa nousi esiin esimerkiksi tilanteita, joissa kunnan rakennuttamisorganisaatioista eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana arviolta jopa 70 prosenttia henkilöstöstä, Tuominen sanoo.

Prosessikuvaukset koetaan tärkeiksi, mutta vakioitujen toimintatapojen esteiksi tunnistettiin aika ja resurssit. Rakennut tamisen alalla on myös haasteita löytää uusia päteviä henkilöitä eläköityvien työntekijöiden tilalle.

Tuomisen selvityksen mukaan Rauman kaupungin organisaatio on haastateltuihin organisaatioihin verrattuna huomattavan omavarainen. Haastatelluilla organisaatioilla on useampia omia tai ostopalveluna hankittuja resursseja kokonaisuuksissa, joita Rauman kaupunki hoitaa yhdellä henkilöresurssilla.

– Oli myös positiivista huomata, että organisaatiomme on suurempiakin kaupunkeja edellä esimerkiksi puhtaudenhallin nassa, sillä käytämme hankkeissa puhtaudenhallintakoordinaattoria, Tuominen lisää.

RAKENNUSHANKKEEN VAIHEET

1. HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN

• Rakennushankkeelle syntyy tarve, selvitetään soveltuvuus mm. kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan ja määritetään tavoiteaikataulu.

2. TARVESELVITYS

• Selvitetään tilatarpeet ja yhteiskäyttömahdollisuudet sekä laaditaan mm. alustavat investointija käyttökustannusarviot.

• Selvityksen jälkeen tehdään hankepäätös.

3. HANKESUUNNITTELU

• Suunnitellaan rakennushankkeen keskeinen sisältö ja tehdään tilaohjelma. Tarkennetaan mm. tavoitehinta ja -aikataulu sekä toteutustapa.

• Investointipäätös syntyy.

4. RAKENNUSSUUNNITTELU

• Suunnittelun valmistelu alkaa, suunnittelijat valitaan ja suunnittelu kilpailutetaan. Valintapäätöksen jälkeen suunnittelutyö käynnistyy.

• Rakennuslupaa haetaan rakennussuunnitteluvaiheen loppupuolella.

5. RAKENTAMINEN

• Rakentamisen valmistelu alkaa, urakoitsijat valitaan ja kilpailutetaan.

• Valintapäätöksen jälkeen tehdään urakkasopimus ja valmistellaan hankintoja.

• Työmaa käynnistyy. Rakentamisvaihe päättyy vastaanottopäätökseen ja käyttöönoton valmisteluun.

• Vastaanottotarkastuksen jälkeen uusi rakennus otetaan käyttöön.

6. KÄYTTÖÖNOTTO

• Rakennuksen käyttöä ja toimintaa organisoidaan ja takuutöitä valvotaan. Lisäksi tehdään huoltoja kunnossapitosopimukset.

Luettelossa on esitetty rakennushankkeen läpiviemisprosessi hyvin yksinkertaistetussa muodossa.

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA

Tuija Kailaste, ympäristönsuojelupäällikkö Ympäristönsuojelun edistäminen siten, että kunnan asukkaille turvataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnon taloudellisesti kestävä elinympäristö.

Janne Rantala, järjestökoordinaattori Kaupungin järjestöyhteistyön kehittämisestä ja koordinoinnista huolehtiminen sekä järjestöavustusten seurannan ja määrit telyn kokonaisuus. Kaupungin ehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilönä toimiminen.

Irina Harjanne, maankäyttöasiantuntija Maanvuokrasopimusprosessiin liittyvät vas tuut, mm. Rauman kaupungin maankäyttö- ja maanvuokrasopimukset, tonttivaraukset, vuokraoikeuden siirrot, omakotitonttien myyntipäätökset, laskutus. Lisäksi jatkuvan maanvuokrasopimusprosessin kehittäminen digitalisaation avulla.

Mika Palmulaakso, maanmittausinsinööri Kiinteistö- ja mittaustoimen palveluyksikön laaja-alaiset tehtävät. Kaupungin maa politiikan hoitoon liittyvien sopimusten, toimielin- ja viranhaltijapäätösten valmis telu sekä maastomittaustiimin esimiehenä toimiminen.

Emmi Lainio, kansalaisopiston apulaisrehtori Kansalaisopiston opetuksen pedagoginen kehittäminen ja toiminnan järjestämisestä vastaaminen. Kurssisuunnittelussa vas tuualueeseen kuuluvat tietotekniikka-, ruoka-, veneily- ja liikuntakurssit.

Juliia Rud, kartoittaja Kartoitus- ja merkintämittausten tekeminen. Aineiston käsitteleminen ja kantakartan ylläpito.

Elina, Kalle ja Venla herättävät Joulevangeeljumin eloon

Pitsikaupungin joulu huipentuu tänä vuonna perinteistä jouluevankeliumia ja Rauman kaupungin 580-vuotista historiaa mukailevaan dramatisoituun Joulevangeeljum-musiikkinäytel mään. Tunnelmallinen Vanha Rauma, taiteen ammattilaiset ja useat vapaaehtoiset luovat ainutlaatuisen elämyksen.

Teksti: Marko Östman Kuva: Teemu Laulajainen Vanhan Rauman kadut ja kaupunkilaisten sydämet täyttyvät lämmöstä, kun Joulevan geeljum-näytelmä kulkee lauantaina 17.12. kahdesti läpi keskustan. Arto Myllärisen kirjoittama ja ohjaama ja Lasse Heikkilän säveltämä kulkueen muodossa toteutettava kokonaisuus kerää yhteen ammattinäytte lijöitä sekä yli 200 vapaaehtoisen joukon.

Suurproduktion ensimmäiset pääroolien näyttelijäkiinnitykset julkaistiin lokakuus sa. Mukana ovat laulaja Elina Vettenranta, laulaja Kalle Virtanen ja näyttelijä-muu sikko Venla Wallenius.

– Odotan tulevaa innolla. Arto Myllärinen on taitava kirjoittamaan kokonaisuuksia. Joulevangeeljumissa on nivottu nerokkaal la tavalla yhteen Rauman historia ja kaikille tuttu jouluevankeliumi, Vettenranta kertoo.

– Näin raumalaislähtöisenä on eri tyisen hienoa päästä mukaan tällaiseen koko kaupungin tapahtumaan. Vanhan Rauman tunnelmassa aika pysähtyy ja rauha laskeutuu. Tällöin on helppo olla hetkessä läsnä, Wallenius sanoo.

Näyttelijöiden työ alkoi todenteolla lokakuun alkupuolella, kun he kokoontui vat yhteen vapaaehtoisten ja työryhmän kanssa. Kolmikon mukaan kaikesta teke misestä huokuu vahva yhteisöllisyys, joka tulee olemaan tärkeässä roolissa myös itse tapahtumassa.

– Yhteisö on erittäin lämminhenkinen. Koin heti olevani tervetullut työryhmään, jossa yhdistyvät hienolla tavalla kulttuuria ammatikseen tekevien ja vapaaehtoisten palo yhteiseen asiaan, Virtanen kertoo.

Joulun taika jo valmiina

Vettenranta ja Virtanen ovat Mylläri selle entuudestaan tuttuja ja päätyivät produktioon ohjaajan pyynnöstä. Vetten ranta näyttelee ikonisen nuoren Marian roolin, Wallenius ja Virtanen kuljettavat omissa rooleissaan tarinaa ja kulkuetta läpi UNESCOn maailmanperintökohteen.

Joulevangeeljum-musiikkinäytelmän päärooleja tähdittävät Kalle Virtanen, Venla Wallenius ja Elina Vettenranta.

– Ensimmäisen tapaamisen yhteydessä tutustuimme Vanhaan Raumaan ja siellä sijaitseviin kohtauspaikkoihin. Ihastuin ikihyviksi koko alueeseen. Lavasteet ovat siellä ikään kuin jo valmiina, Vettenranta hymyilee.

Kertomuksen kohtaukset sijoittuvat Raatihuoneelle, Kalatorille, Pyhän Kolmi naisuuden kirkon raunioille ja Pyhän Ristin kirkolle – ympäristöihin, joihin tunnelmaa ei tarvitse erikseen taikoa. Näyttelijät esiintyvät korkeuksiin nostettavilla lavoilla.

– Historiaa huokuva Vanha Rauma on inspiroiva. Miljööseen istuu täydellisesti tällainen ajaton teos, joka sisältää yhtymä kohtia eri aikakausiin. Joulu on nostalginen juhla, jossa palataan aina tietyllä tapaa muistoihin, Virtanen sanoo.

Monien muistojen jouluevankeliumi

Jouluevankeliumi on kaikille näytteli jöille hyvinkin tuttu ja eri tavoin läheinen. Virtasella ja Walleniuksella muistot kan tavat omaan lapsuuteen.

– Meillä oli yläasteella ja lukiossa hyvin vahva joulukonserttiperinne, joka huipentui aina jouluevankeliumiin. Tarinan väleihin sijoitettiin tilanteisiin sopivia lauluja, ja näissä konserteissa esiinnyin ensimmäisiä kertoja solistina, Virtanen kertoo.

– Lapsuudenkodissani on enoni savesta tekemä seimi, joka otetaan aina jouluksi esiin. Leikimme sillä lapsina ja opimme samalla joulun perinteisestä kertomuk sesta, Wallenius muistelee.

Vettenrannan molemmat vanhemmat ovat pappeja, joten hengellisyys on ollut aina tärkeä osa hänen elämäänsä.

– Joulu on pääsiäisen rinnalla kristinuskon tärkein pyhä. Yhteiskunta on menossa maallistuneempaan suuntaan, joten on tärkeää, että kaupunki toteuttaa tällaisen kristilliseen sanomaan pohjautuvan näy telmän, Vettenranta painottaa.

>> Joulevangeeljum-näytelmä esite tään kahdesti la 17.12. klo 16 ja klo 19. Näytökset ovat yleisölle maksuttomia. Myös kenraaliharjoituksia voi seurata pe 16.12. klo 16 alkaen.

ELINA VETTENRANTA on monipuolinen laulaja sekä vuoden 2006 Tangokuningatar, joka tulkitsee syvällisesti esimerkiksi jazzia sekä klassista ja kevyttä musiikkia.

”Arto Myllärisen teokset tuntien uskallan luvata, että Joulevangeeljum tulee olemaan vaikuttava elämys. Raumalaiset saavat olla ylpeitä, että heidän kotikaupungissaan järjestetään tällainen tapahtuma. Kannattaa siis lähteä mukaan, ettei tarvitse jälkeenpäin harmitella.”

KALLE VIRTANEN on upeaääninen tenori, joka on tullut tutuksi suurelle yleisölle The Voice of Finland 2021 -kauden voittajana. Virtanen on monipuolinen muusikko ja taiteilija. Hän on esiintynyt solistina monissa oopperoissa, opereteissa sekä erilaisissa konserteissa.

”Tunnelma tulee olemaan hieno ja lämmin. Molemmat Joulevangeeljumin näytökset ovat varmasti täynnä taikaa ja kauneutta eli juuri niitä asioita, mitä jokainen joululta kaipaa.”

VENLA WALLENIUS on satakuntalainen free lance-näyttelijä (FIA) ja laulaja. Wallenius on ollut mukana useissa teatterituotannoissa ja musikaalikonserteissa.

”Joulevangeeljumissa yleisö saa kulkea osana kulkuetta ja olla sitä kautta osa isoa tarinaa. Tällöin näytelmä tuntuu entistä enemmän todelta ja sellaiselta, josta jää meihin kaikkiin ikuisia muistoja.”

Kuva: Miikka Kauppinen

Kuva: Rita Duque

Osallistu

Pitsikaupungin joulun tonttuhaasteeseen

Pitsikaupungin joulutontut osallistavat kaikki kaupunkilaiset, paikalliset toi mijat sekä kylät mukaan hyvän mielen tonttuhaasteeseen. Ideana on koristella ikkunat ja pihat erilaisilla tontuilla.

Haasteeseen voi osallistua esimer kiksi askartelemalla tonttumaisia koris teita, kaivamalla koristetontut esiin kaappien kätköistä tai pukemalla vaikka ikkunasta kurkistavalle pehmolelulle tonttulakin. Toteutuksissa on rajana vain mielikuvitus.

– Toivomme, että tänä jouluna tuhan net tontut koristavat kaupunkia, koteja, ikkunoita ja pihoja sekä ihastuttavat samalla ohikulkijoita, matkailupäällikkö Irene Villanen sanoo.

Tonttuhaasteeseen liittyviä kuvia kannustetaan jakamaan Instagramissa aihetunnisteilla #tonttuhaaste ja #pitsi kaupunginjoulu. Tonttutyöryhmä arpoo osallistujien kesken Rauma-aiheisia palkintoja. Kuvia jaetaan myös Visit Rauman Instagram-tilillä.

Joulukoristeet vaihtavat omistajaa Vanhalla opistolla

Vähäkoulukadulla sijaitseva Vanha opisto täyttyy lauantaisin 3.–17.12. klo 10–14 uutta kotia kaipaavista joulukoristeista sekä jouluisista kirpputoreista. Tapahtumiin voi osallistua kahdella tavalla – Tuo tullessas, vie mennessäs -periaatteella tai etukäteen varattavilla myyntipöydillä.

Kierrätyspisteeseen voi tuoda kaikkea joulukoristeeksi luokiteltavaa, kuten kuusenkoristeita, joulukankaita ja eri laisia tonttuja. Joulukoristeita saa ottaa mukaansa maksutta.

Lisätietoa Pitsikaupungin joulunajan ohjelmasta löytyy osoitteesta rauma.fi/joulu.

Jouluista sisältöä voi jakaa ja seurata sosiaalisessa mediassa #pitsikaupunginjoulu.

Joulurauhan julistus Vanhalla Raatihuoneella

Joulurauha julistetaan perinteiseen tapaan jouluaattona 24.12. Vanhan Raatihuoneen edustalla. Tilaisuus alkaa noin klo 11.50 Rauman Soittokunnan esittämällä En etsi valtaa loistoa -kappaleella ja Rauman mieskuorojen esittämällä Pretoriuksen joululaululla.

Joulurauhan julistaa klo 12 kaupun ginjohtaja Esko Poikela ja päätteeksi lauletaan yhdessä Maamme-laulu.

Joulurauhaa on raumalaisittain julistettu yli kolmensadan vuoden ajan. Rau man jo 1600-luvun lopulta peräisin oleva joulurauhanjulistus on vanhin Suomessa tunnettu suomenkielinen julistusteksti. Nykyisin jouluaattona luettava julistus teksti on vuodelta 1919.

Valo- ja ääniteos esillä Kitukrännissä

Valo- ja ääniteos Suomen pienin jouluka tu elävöittää tänäkin jouluna Kitukränniä 26.12. asti päivittäin klo 15–22.

-valotaidetapahtuma tuo hyvää mieltä pimeyden keskelle Kolmatta kertaa Raumalla järjestettävä Lumen-valotaidetapahtuma tuo valoa joulun jälkeiseen aikaan. Avajaisia vietetään uudenvuodenaattona 31.12., ja tapahtuma kestää loppiaisviikonloppuun 7.1. asti. Tapahtumapaikkoina ovat kaupungintalon sisäpiha sekä Kalatori.

Tapahtumaa suunniteltaessa on kiinnitetty huomiota erityisesti energia-asioihin. Valaistukset toteutetaan energiatehokkaasti led-valoin, teosten määrää on aikaisemmista vuosista vähennetty ja tapahtuma-aikaa on hieman tiivistetty.

Myös kodeissa säästyy sähköä, kun kaupunkilaiset lähtevät raikkaaseen talvi-ilmaan nauttimaan valotaiteesta ja sammuttavat ulkoilun ajaksi valot ja sähkölähteet.

Lumen-valotaidetapahtuman toteuttavat yhteistyössä Rauman kaupunki, Rauman Energia ja Osuuskauppa Keula.

>>

Lisätiedot: lumenrauma.fi

Suomen pienin joulukatu rakentuu viidestä talojen seiniin kiinnitettävästä valeikkunasta. Niihin heijastetaan valolla taiteilija Jaakko Niemelän piirtämiä kuvia. Teoksen äänimaisemaan kuuluvat kodin äänet sekä lasten kertomukset ikkunoista ja niiden takana tapahtuvista asioista.

– Alun perin ideana oli, että teosta voidaan kehittää vuosittain. Tänä vuonna kadun pintaan projisoidaan punaista valoa, ja lasten puheesta koostuvaa äänimaisemaa selkeytetään. Halusin pitää teoksen vähäeleisenä ja musta valkoisena, jotta se vertautuu Vanhan Rauman rakennusten valeikkunohin ja toimii kontrastina värikkäille rakennuk sille ja muulle joulunajan valaistukselle, Raumalla työskentelevä ja asuva kuva taiteilija Jaakko Niemelä kertoo.

Avaa ovi JOULUN TAIKAAN

Tammelan tonttumaassa

Tammelan tonttumaa on avoinna yleisölle joka päivä klo 9–21 tapaninpäivään 26.12. asti. Tekemistä, näkemistä ja kokemista löytyy kaikenikäisille. Eri puolilta pihapiirin rakennuksia löy tyy jouluisia koristuksia, ja pihaa elävöittävät tunnelmalliset jouluvalaistukset klo 15–21. Somistuksiin ja valaistuun pihaan pääsee tutustumaan omatoimisesti. Lisäksi viikonloppuisin toteutetaan maksuttomia Tonttupolkuopastuksia.

Tammelan verstas on muuttunut tonttujen lahjapajaksi. Saunassa tontut nauttivat löylyistä ja joulusaunan tuoksusta. Ruokakellari on täynnä tonttujen syksyllä keräämiä, säilöttyjä ja hillottuja herkkuja. Pitsikaupungin tontut ovat työn touhussa Tonttupolun varrella.

– Jouluisessa ja kauniissa pihapiirissä riittää katseltavaa. Somistukset on toteutettu yhteistyössä Rauman nuorten työpajan ja opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kanssa, vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors kertoo.

Tapahtumatoimisto Luanista vastaa tonttumaan ohjelmasta. Ohjatulle ja maksuttomalle tonttupolkukierrokselle voi osallistua kahdesti päivässä 3.–4.12., 6.12., 10.–11.12. ja 17.–18.12. klo 10 ja klo 14. Yhdelle kierrokselle mahtuu noin 15 osallistujaa.

Maksulliset jouluaskartelupajat pidetään 3.12., 6.12., 10.12. ja 17.12. klo 13. Askartelupajoihin tulee ilmoittautua osoitteessa doerz.com/visitrauma.

Myös Rauman seurakunta järjestää Tammelan tonttumaassa 12.–14.12. klo 9–11 ja klo 13–15 jouluista ohjelmaa lapsiperheille ja varhaiskasvatuksen ryhmille. Luvassa on muun muassa tonttujumppaa ja muskarihetkiä. Ryhmien tulee tiedustella vierailumahdollisuudesta etukäteen seurakunnan varhaiskasva tuksesta. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa tonttumaasta löytyy osoitteesta rauma.fi/joulu/tammelan-tonttumaa.

Muista ystävää Rauma-aiheisilla lahjoilla

Pitsikaupungin joulutontut kannustavat kaupunkilaisia ilahduttamaan lähei siään ja ystäviään Raumaaiheisilla joululahjoilla.

Värikäs sateenvarjo tuo iloa sateisiin päiviin ja tyylikäs leikkuulauta sopii joka keittiöön.

Hittituotteeksi osoit tautuneen sateenvar jon hinta on 25 euroa ja leikkuulaudan 20 euroa.

Myyntipaikat:

• Verkkokauppa.rauma.fi

• Palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2 A

• Museokauppa Kistupuad, Kauppa katu 13

Myös paikallisista yrityksistä löytyy runsaasti raumalaisia lahjatuotteita.

Raumalla RIITTÄÄ TONTTEJA MONENLAISIIN TARPEISIIN

Teksti: Meri Lehto

Kuvat: Kari Riikilä

Raumalla on tällä hetkellä vapaana noin 140 asuintonttia, joista 120 on omakoti talotontteja. Erisuuruisia yritystontteja on haettavissa 15, mutta yritysalueet ovat laajenemassa merkittävästi vuosien 2023–2024 aikana.

Omakotitontteja voi hakea kalenteri kuukausittain. Hakemukset tulee jättää viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Saapuneet hakemukset käsitellään ja tontit arvotaan hakukuukautta seuraavan kuukauden alussa. Hakijoille arvotaan järjestysnumerot, joiden perusteella ratkaistaan samaa tonttia hakeneiden keskinäinen järjestys.

– Sekä asuin- että yritystontit vuokra taan pääsääntöisesti 60 vuodeksi. Tontti on mahdollista ostaa omaksi, kun rakentamis velvoite on täytetty, maankäyttöinsinööri Ari-Pekka Asikainen kertoo.

Kortelan ja Vanha-Lahden tonteilla kova kysyntä

Asikaisen mukaan edellytykset rakenta miselle ovat Raumalla hyvät, sillä maaperä on pääosin kalliopohjaista.

Suurin osa tällä hetkellä vapaista ton teista sijaitsee Uotilassa, jossa on haetta vana noin 40 tonttia. Tontit ovat kooltaan 900–1300 neliömetriä, ja ne sijaitsevat pääasiassa Kallionikulan asuinalueella.

Vanha-Lahdessa on vapaana noin 15 tonttia, jotka ovat kooltaan 900–1500 neliömetriä.

– Vanha-Lahti on erittäin suosittu. Alueen tonttitarjontaa laajennetaan vuoden 2024 aikana Tuulensuun sekä Piilopaikan katujen varrelle. Tarjolle tulee 12 uutta omakotitalotonttia, jotka ovat pinta-alaltaan 1000–2000 neliömetriä. Asikainen sanoo.

Vanha-Lahden lisäksi suosituksi osoit tautuneella Kortelan asuinalueella on tällä hetkellä tarjolla seitsemän tonttia. Tontit ovat kooltaan lähempänä keskustaa sijaitsevia tontteja selvästi suurempia, 3000–4000 neliömetriä.

Maankäyttöinsinööri Ari-Pekka Asikainen esittelemässä suosittua Vanha-Lahden asuinaluetta. Tontteja on kuitenkin vielä vapaana, ja lisääkin on tulossa.

Asuintontteja on vapaana myös Lapissa, Kodisjoella sekä Meriraumassa – Lapissa 20, Kodisjoella kolme ja Meriraumassa yhdeksän. Merirauman tontit ovat kooltaan kompaktimpia, ja rakennusoikeutta on noin 100 neliömetrin asuinrakennuksille.

Yritystontteja haettavissa Lakarin ja Susivuoren alueilla

Vapaana olevat yritystontit ovat keskitty neet Rauman koillis- ja pohjoisosiin Lakarin ja Susivuoren alueille sekä Koillisväylän molemmin puolin. Lakarin teollisuus- ja logistiikkarakentamiseen tarkoitetut tontit ovat suurimpia, kooltaan jopa 10 hehtaaria. Tonttien koko on räätälöitävissä yrityksen tarpeiden mukaan.

Susivuoren alueella Pohjoiskehän molemmin puolin ja valtatie 8:n välittö mässä läheisyydessä yritystonttimaata on kaikkiaan 40 hehtaaria, josta seitsemän hehtaarin suuruisen alueen tontit ovat parhaillaan haettavissa. Alueelta saadaan lisää tontteja luovutuskelpoisiksi vuosien 2023–2024 aikana, kun katu- ja vesihuolto verkostot valmistuvat. Alue on tarkoitettu teollisuus-, varasto- ja toimitilakäyttöön.

– Susivuorella on myös yksi noin 2,5 hehtaarin liike- ja huoltoasemaraken nustontti, Asikainen lisää.

NAPPAA TALTEEN HELPOT ENERGIANSÄÄSTÖVINKIT!

Seudun tontit ovat kooltaan muutamasta tuhannesta neliömetristä jopa useampaan hehtaariin. Kuten Lakarissakin, Susivuoren yritystontteja on mahdollista myös yhdistää tai jakaa osiin.

Tonttivarauksessa siirrytään sähköiseen järjestelmään Kaupungin tonttivarausjärjestelmää uudistetaan vuoden 2023 aikana.

– Siirrymme tulevana vuonna säh köiseen tonttien julkaisu- ja varausjärjestelmään. Uusi varausjärjestelmä on

ulkoasultaan selkeä, helppokäyttöinen sekä parantaa merkittävästi tonttien sijainnin hahmottamista. Järjestelmä säästää myös kaupungin henkilöresursseja prosessien automatisoinnin myötä ja parantaa tietojen ajantasaisuutta, Asikainen sanoo.

Lisätietoa vapaista tonteista ja tonttivarauksen tekemisestä löytyy Rauman kaupungin kotisivuilta rauma.fi/tontit.

Teksti: Meri Lehto Energian säästäminen on ajankohtaista, ja useimmat meistä miettivät, miten voisivat pienentää kodin sähkölaskuja. Energiaa voi säästää pienillä arjen valinnoilla ja teoilla.

• Selvitä sähkönkulutuksesi – energiankulutusmittareita voi lainata Rauman kirjastoista.

• Sammuta turhat valot, kun poistut kotoasi tai siirryt toiseen huoneeseen.

• Vaihda kotisi valaisimet energiatehokkaisiin led-lamppuihin.

• Ajasta ulko- ja kausivalot.

• Laske kotisi huonelämpötilaa – makuuhuonetta voi pitää muita huoneita viileämpänä.

• Sammuta sähkölaitteista virta, kun et enää käytä niitä.

• Irrota laturit verkkovirrasta latauksen päätyttyä.

• Hyödynnä luonnonvaloa.

• Vähennä vedenkulutusta – valitse lyhyt viileä suihku ammekylvyn sijaan ja vältä veden turhaa juoksutusta.

• Tuuleta nopeasti ja vältä turhaa ikkunoiden ja ovien avoinna pitoa.

• Pese vain täysiä tiski- ja pyykkikoneellisia.

• Säädä jääkaapin ja pakastimen lämpötila sopivaksi ja sulata pakastin talvella. Jääkaapin sopiva lämpötila on noin +6 astetta ja pakastimen -18 astetta.

Energian säästäminen onnistuu pienillä teoilla

Museoamanuenssi Noora Jokinen esittelee torvipiippuista väkipyssyä.

Pistoolin perään on kaiverrettu Katariina Suuren monogrammi.

Rauman museon kokoelmasta löytyy niin PYSTYKORVA KUIN UKKO-PEKKAKIN

Teksti ja kuvat: Kari Riikilä Kun Rauman vanha raatihuone peruskorjat tiin 1970-luvulla, sen lattian alta löytyi kaksi sotilaskivääriä. Vuonna 1938 valmistettu kivääri m/28-30 eli ”pystykorva” ja 1942 valmistettu kivääri m/39 eli ”Ukko-Pekka.” Siitä, miten, milloin tai kenen piilottamana aseet raatihuoneen lattian alle päätyivät, ei ole tietoa. Aseet päätyivät osaksi Rauman museon esinekokoelmaa, johon kuuluu lukuisia erilaisia ampuma- ja teräaseita.

Kokoelmassa on erilaisia, Rauman seu dun historiaan liittyviä aseita. Siihen kuuluu myös Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaarella sijaitseva rannikkotykki. Tykki on samalla ainut, ainakin paperilla, käyttökuntoinen ase, sillä muut on deaktivoitu eli tehty pysyvästi toimintakelvottomiksi. Tykki on jätetty ampumakuntoon, jotta sillä voidaan ampua saluutti- eli kunnia laukauksia.

Kokoelma on karttunut ostoina ja lahjoituksina

Museomanuenssi Noora Jokisen ja konservaattori Elzbieta Djupsjöbackan mukaan Rauman museon kirjoilla on sekä sotilas- että metsästyskäyttöön tarkoitet tuja ampuma-aseita ja miekkoja. Suurin osa esineistä on päätynyt museolle lah

joituksina tai museon alkuaikoina myös ostoina.

– Taiteilijana tunnetuksi tullut Jalmari Karhula toimi Rauman museon museon hoitajana 1930-luvulla. Hänen aikanaan myös asekokoelma karttui. 1900-luvun alussa kaupungin merkkihenkilöt luovut tivat hallussaan olleita aseita museolle – sillä sai myös aikanaan nimen lehteen. Sanomalehti Länsi-Suomi julkaisi vuosisadan alussa palstaa, jossa julkaistiin museolahjoituksia tehneiden henkilöiden nimet, Noora Jokinen kertoo.

Joskus myös leskiksi jääneet rouvat luovuttivat miehiltään kotiin jääneet aseet museolle. Aseita on toki päätynyt kokoel miin myös muuta kautta.

Väkipyssyjä ja keisarillisia pistooleita

Kokoelmasta löytyy muun muassa arviolta Turkin sodan ajalta 1870-luvulta peräisin oleva suustaladattava kivääri mallinen ase, joka takavarikoitiin Suomen sisällissodan aikana punakaartilta. Aseen on lahjoittanut kaupungin museolle suo jelusvartion jäsen, opettaja Pohjanoksa.

Yksi museon vanhimmista ampumaaseista muistuttaa ulkonäöltään lähinnä

Muumipapan tai Roope-Ankan vanhaa tus saria. Kyseessä on kuitenkin piilukkoinen, torvipiippuinen väkipyssy, joka on valmis tettu vuosien 1660−1799 välisenä aikana.

– Väkipyssyllä tarkoitetaan suurikalii perista, suustaladattavaa asetta, jolla on voitu ampua hauli- tai rautaromupanoksia. Aseen esinenumero on 150 eli se on ollut järjestyksessään 150:s Rauman museon kokoelmiin kirjattu esine. Nykyään museolla on luetteloituna lähes 37 000 esinettä, Jokinen sanoo.

Kokoelman yksi hienoimmista aseista on Venäjän keisarillisen Tula-asetehtaan vuonna 1788 valmistama piilukkoinen pistooli, jonka lahjoitti museolle kauppa kirjuri A. B. Renfors vuonna 1892. Museon tietojen mukaan pistooli on ostettu aika naan Rauman torilta. Aseen kädensijan perään on kaiverrettu valmistusaikana Venäjän keisarinnana olleen Katariina Suuren monogrammi.

Miekkoja satojen vuosien takaa

Museon miekkakokoelma pitää sisällään monia erikuntoisia ja -ikäisiä teräaseita. Joukossa on sekä sotilas- että metsästyskäyttöön tarkoitettuja esineitä. Osan pinta

Ruotsalaisen jalkaväkiupseerin miekassa erottuvat yhä kullatut kaiverrukset.

Konservaattori Elzbieta Djupsjöbacka pitelee käsissään Kokemäenjoen pohjasta löytynyttä miekkaa.

Rauman museon esinekokoelmaan kuuluu lukuisia erilaisia ampuma- ja teräaseita.

kiiltää puhtauttaan, kun joissain on selvästi nähtävillä ruostetta. Elzbieta Djupsjöbackan mukaan esineiden konservoinnissa on tärkeintä, että esineet pysyvät säilytys kelpoisina myös jälkipolville.

– Konservoinnin tarkoitus ei ole täy sin puhdistaa esineitä, vaan varmistaa, ettei niiden kunto heikkene entisestään. Miekkojen pinnassa näkyvä ruoste ei ole aktiivista, vaan toimii eräänlaisena suojana materiaalille. Liian innokas puhdistaminen todennäköisesti vahingoittaisi esinettä tai siitä katoaisi esimerkiksi koristeluja, Djupsjöbacka kertoo.

Yksi esimerkki esineestä, johon pintaruoste on jätetty näkyviin, on arviolta 1700-luvulta peräisin oleva pistomiekka, joka on löytynyt aikanaan Kokemäenjoen pohjasta sukeltamalla. Silmämääräisesti miekan pinta, väisti ja kädensija ovat ruos tuneet, mutta ruosteen poistaminen voisi vahingoittaa pintaa, ja se pitäisi puhdistuk sen jälkeen suojata erillisellä käsittelyllä. Miekka on myyty museolle vuonna 1911.

Toista ääripäätä edustaa samanikäinen ruotsalaisen jalkaväkiupseerin miekka, jossa jopa terän kauniiden kaiverrusten kultaukset ovat säilyneet, ja ase kiiltelee kuin juuri käytöstä poistuneena.

– Vaikka museon asekokoelma vai kuttaakin vähintäänkin kiinnostavalta, kyse ei kuitenkaan ole erityislaatuisesta tai arvokkaasta kokoelmasta. Vastaavia museoaseita löytyy paljon myös muista

museoista. Rauman museolle arvokkaiksi aseet tekevät niihin liittyvät ja Rauman seudulle kytkeytyvät tarinat, Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari sanoo.

Piilukkoinen pistooli on peräisin 1700-luvun lopulta.

Kuntalaiset ovat mukana HYVINVOINTITYÖN KEHITTÄMISESSÄ

Teksti: Kristiina Kuusio & Kari Riikilä Kuva: Kari Riikilä

Rauman kaupunki tähtää tulevaisuuteen uudella kaupunkistrategialla, jonka tavoit teena on edistää paikallista yhteisöllisyyt tä, elinvoimaa ja hyvinvointia. Kaupunki valmistautuu samalla uuteen rooliinsa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Toiminnan painopiste on jatkossa elinvoiman vahvistamisessa sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvalli suuden edistämisessä.

Kuntaorganisaation rakennemuutos edellyttää hyvinvointiyhteistyön tiivistä mistä kunnassa, hyvinvointipalvelujen kehittämistä sekä monimuotoista työtä erilaisissa verkostoissa.

Rauma 2030 -strategia sisältää kahdek san sitä konkretisoivaa ohjelmaa, joista yksi on hyvinvointiohjelma. Sen avulla ohjataan, koordinoidaan ja kehitetään raumalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi tehtävää työtä.

Ohjelma sisältää hyvinvointikertomuk sen ja -suunnitelman. Hyvinvointikerto mus antaa laaja-alaisen kokonaiskuvan väestön hyvinvoinnista, ja suunnitelman

tarkoituksena on löytää toimenpiteitä hyvinvointivajeiden taklaamiseksi.

Hyvinvointityötä tarkastellaan väestö ryhmittäin lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten sekä ikäihmisten näkökulmista. Painopiste on asetettu lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin yhdessä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa. Työn päämääränä on hyvinvoiva, aktiivinen ja osallistuva kuntalainen.

– Strategiaan on nyt kirjattu selkeä tavoite hyvinvointityölle. Sen tuella voimme ohjel man suunnittelussa määritellä toimintamalleja ja tekoja, joiden avulla Raumasta saadaan entistä yhteisöllisempi ja aktiivi sempi kaupunki, strateginen asiantuntija Kristiina Kuusio iloitsee.

Hyvinvointikyselyllä selvitettiin lähtötilanne

Hyvinvointiohjelman valmistelussa on osallistettu laajasti eri ikäisiä kuntalaisia sekä erilaisia verkostoja. Osallistaminen mahdollistaa löytämään hyvinvointia edis täviä ratkaisuja sekä sitouttaa raumalaiset

paremmin yhteiseen hyvinvointityöhön terveellisen ja viihtyisän kaupungin kehit tämiseksi.

– Osana valmistelua toteutimme ensim mäisen kerran Raumalla hyvinvointiky selyn, jossa kartoitimme raumalaisten hyvinvoinnin tilannetta ja toiveita hyvinvoin tia edistävien toimenpiteiden määrittele miseksi. Hyvinvointikyselyn tarkoituksena oli selvittää kuntalaisten omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja elintavoistaan sekä kuulla, mikä lisäisi heidän hyvinvointiaan Raumalla, Kuusio kertoo.

Raumalaiset voivat pääsääntöisesti hyvin

Hyvinvointikysely järjestettiin loka kuussa, ja siihen saatiin 1336 vastausta. Kyselyn pääkohderyhmänä olivat työikäiset eli 25–64-vuotiaat. Heitä kyselyyn vastan neista oli 85 prosenttia.

Kyselyvastausten perusteella lähtö kohdat kaupungin hyvinvointityöhön ovat varsin hyvät.

Kristiina Kuusio huolehtii hyvinvoinnistaan liikkumalla Pyytjärven ulkoilualueella.

Raumalaiset kokevat itsensä terveiksi, vaikka suositusten mukaisessa liikkumi sessa ja ruokavaliossa olisikin paranta misen varaa. 87 prosenttia vastaajista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Hengästyttävää tai hikoiluttavaa liikuntaa vähintään kaksi tuntia viikossa harrastaa 55 prosenttia ja noin kolmannes vastaajista syö kasviksia vähintään 500 grammaa päivässä. Alkoholia kohtuullisesti tai ei ollenkaan käyttävien osuus oli 82 prosenttia, ja sama määrä raumalaisista ei tupakoi koskaan.

Elämäänsä tyytyväisiä on peräti 92 pro senttia vastaajista, ja erittäin tyytyväisiä 63 prosenttia. Taloudellisen tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi kokee 79 pro senttia vastaajista.

Kyselyn avoimessa kohdassa kuntalaiset saivat kertoa, mikä parhaiten edistäisi heidän hyvinvointiaan. Esille nousivat erityi sesti erilaiset liikunta- ja ulkoilumahdolli suudet. Ehdotuksissa korostettiin edullisia mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti joka puolella kaupunkia. Pyöräily- ja ulkoilureittejä, ulkoliikuntapaikkoja välineineen, matalan kynnyksen liikuntatapahtumia ja puistojumppia toivottiin useasti. Laajasti kaivattiin myös terveyspalvelujen parempaa saavutettavuutta.

– Kysely osoittaa, että raumalaiset ovat sitoutuneet oman hyvinvointinsa edistä miseen. Saimme paljon hyviä ja toteutta miskelpoisia ideoita, joita voidaan ottaa mukaan hyvinvointiohjelmaan, Kuusio kertoo.

Kyselyvastausten perusteella lähtökohdat kaupungin hyvinvointityöhön ovat varsin hyvät.

Teksti: Tiina Laitala Etelä-Satakunnan ympäristöterveydenhuol to (ESYTE) hoitaa 1.1.2023 alkaen eläinlää käripalvelut, elintarvikevalvonnan, talous- ja uimavesien valvonnan, asumisterveyteen liittyvän valvonnan, tupakkavalvonnan, eläinsuojelun ja muut ympäristötervey denhuollon palvelut Raumalla.

Kyseiset palvelut järjestetään Euran, Huittisten, Kokemäen, Rauman ja Säky län yhteistoimintana. Toiminnasta vastaa Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto, joka sijaitsee Säkylässä.

Tuottamisvastuun siirtyminen EteläSatakunnan ympäristötoimistolle ei tule juurikaan näkymään käytännön palveluissa.

Raumalla työskentelevä henkilöstö ja toimipisteet pysyvät edelleen Raumalla.

– Terveystarkastaja saattaa kuitenkin jatkossa tulla raumalaiseen yritykseen Rauman toimipisteen sijasta jostain muusta alueen toimipisteestä, kun koko alueen asiantuntemus tulee myös raumalaisten käyttöön. Suurempi yksikkö tuo toimintavarmuutta, helpottaa rekrytointeja ja vähen tää esimerkiksi poissaolojen aiheuttamia

häiriöitä palveluissa, Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon johtaja Tiina Laitala kertoo.

Rauman ympäristöterveydenhuollon sähköpostiosoitteet muuttuvat. Yleinen asiointisähköpostiosoite on 1.1.2023 alkaen terveystarkastajat@sakyla.fi. Henkilöstön osoitteet ovat etunimi.sukunimi@sakyla.fi. Puhelinnumeroihin ei tule muutoksia. Paperiposti ohjataan vuodenvaihteen jäl keen Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston osoitteeseen.

Kirurgiaan perehtynyt hammaslääkäri Mazen Hilal ja suuhygienisti Milla Suotunen ovat päässeet testaamaan uusia hoitohuoneita käytännössä.

Hammashoitaja Malla Virta ottaa ensi vuoden alusta alkaen vastaan pelkopotilaita, joita hammashoitolassa vierailu jännittää tai pelottaa. Mallan kanssa pääsee totuttele maan rauhassa hammaslääkärikäynteihin.

Uudet tilat mahdollistavat luonnikkaan palvelun NANUN HAMMASHOITOLAN TOIMINTA SIIRTYY KESKUSHAMMASHOITOLAAN

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta Nanun hammashoitola on 1.1.2023 alkaen osa Rauman keskushammashoitolan toi mintaa. Steniuksenkadun tiloja täydenne tään seitsemällä uudella hoitohuoneella, tilavalla taukotilalla ja viihtyisällä aulalla. Osa huoneista on jo käytössä, ja remontin on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan alkuvuodesta.

Uudet tilat sijaitsevat Halssi-huoneiden läheisyydessä. Asiakkaat ohjataan kysei seen kakkosaulaan ilmoittautumisen yhtey dessä. Perille löytää myös seuraamalla lattiaan kiinnitettyä vihreää opastetarraa.

Osastonhoitaja Minna Nordberg on tyyty väinen uusittuihin tiloihin sekä toimintojen keskittämiseen. Muutos tuo mukanaan pelkkää hyvää.

– Turvallisuus lisääntyy, kun saamme toimia nykyaikaisissa ja terveellisissä tiloissa. Myös toiminta tehostuu, sillä väline- ja vaatehuolto toimivat samassa kiinteistössä. Aiemmin esimerkiksi instru mentteja kuljetettiin toimipisteiden välillä, Nordberg kertoo.

Suu kuntoon sujuvasti

Keskushammashoitolassa on yleensä paikalla sekä kirurgiaan perehtynyt että oikomishoitoon erikoistunut hammaslää

käri, joten monipuolista apua on saatavilla nopeasti. Lisäksi lääkärin kiirevastaanotto ja Satadiagin laboratorio toimivat samassa kiinteistössä.

– Asiakkaita voidaan palvella kokonais valtaisemmin jo yhden käynnin aikana. Haluamme vastata tarpeisiin sujuvasti ja kehittää palvelujamme, Nordberg toteaa.

Työpaikkakoulutettu hammashoitaja Malla Virta aloittaa ensi vuonna itse näisen työskentelyn uusissa tiloissa, ja

pelkopotilaat pääsevät jatkossa hänen vastaanotolleen totuttelemaan. Malla hoitaa samassa huoneessa myös lasten tavanomaisia kontrollikäyntejä ja ham paiden fluorauksia.

Nanun hammashoitolasta siirtyy noin 12 työntekijää keskushammashoitolaan.

– Tilamuutos vähentää henkilökunnan kiertämistä, kun yksi toimipiste jää pois. Lisäksi työntekijöille on tarjolla aiempaa enemmän kollegiaalista tukea saman katon alla, vastaava ylihammaslääkäri Kati Isotupa sanoo.

Tilat kuin tehty hammashoitolan käyttöön

Hammashoitolan käyttöön remontoi duissa tiloissa ovat toimineet aiemmin kotihoito sekä terveyspalvelujen T1-osasto. Tekninen ammattihenkilö Mika Nummela on tyytyväinen lopputulokseen.

– Tilat taipuivat helposti uuteen käyttö tarkoitukseen. Kaksi hoitohuonetta uusittiin kokonaan laitteita myöden. Loput huoneet on varusteltu Nanun hammashoitolasta tutuilla laitteilla ja kalusteilla, Nummela kertoo.

Kaikissa uusissa hoitohuoneissa on ilmastointi, led-valaistus ja sähköpöydät.

PALVELUTORI

Ikääntyneiden ja heidän läheistensä palveluohjaus- ja neuvontapiste sijaitsee Kaunisjärven hyvinvointikeskuksen aulassa, Steniuksenkatu 4, Rauma.

Palvelutori ohjaa ja auttaa kaikissa ikääntyneiden arkeen ja elämäntilantee seen liittyvissä asioissa.

Ikääntyneiden palveluohjauksesta ja neuvontapuhelimesta saa maksutonta, luottamuksellista ja yksilöllistä neuvontaa ikääntyneille ja heidän omaisilleen maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–15 numerosta 040 833 0802.

• Siskot ja Simot auttavat ikääntyneiden tapahtumissa ja toiminnassa.

• Palvelutori organisoi käsitöiden hyvän tekeväisyystoimintaa. Palvelutorille voi lahjoittaa lankoja ja käsitöitä tai hakea lankoja käsitöihin. Palvelutori lahjoit taa valmiit käsityöt niitä tarvitseville ikääntyneille.

MUUTA TOIMINTAA

• Yhteisöllistä toimintaa on kerhoissa ja jumpparyhmissä useissa kaupunginosissa sekä Kaunisjärven hyvinvointi keskuksessa.

Keskustelukerho pääkirjastossa

Keskustelukerho ”Puhellast muinassi” kokoontuu keskiviikkoina 7.12. ja 21.12. klo 13–15 pääkirjastossa osoitteessa Alf redinkatu 1, Rauma. Vuonna 2023 kerho jatkuu 11.1., 25.1., 8.2. ja 22.2. klo 13–15. Kahvitarjoilu. Tiedustelut ikäihmisten neuvoston sihteeri Marja-Liisa Lakaniemi, p. 044 403 6247.

JOULUPOSTI -HYVÄNTEKEVÄISYYSKAMPANJA

PALVELUTORIN TERVEYSTAPAAMISET

Palvelutorilla terveystapaamisia on kerran kuussa vuonna 2023. Terveystapaamisia on tulossa myös Lapin Linnavuoreen ja Kodistuvalle kaksi kertaa keväällä ja syk syllä 2023.

• Terveystapaamisissa terveydenhoitaja tekee mittauksia: verenpaine, hemo globiini ja verensokeri.

• Terveystapaamisissa saa ohjausta ja neuvontaa hyvinvointia edistävistä ja kotona asumista tukevista palveluista, taloudellisista etuisuuksista, virkistysja harrastustoiminnasta.

• Terveystapaamisissa on mahdollisuus keskustella työntekijöiden kanssa luottamuksellisesti asioista, jotka mahdol lisesti askarruttavat.

Lisätietoa ja tarkemmat ajankohdat: Tanja Savila, p. 044 403 7908

PALVELUTORIN VAPAAEHTOISTOIMINTAA

• Kultturkambraatit lähtevät ikääntyneen seuraksi kulttuuriharrastuksiin.

• Ulkoiluystävät ja koiraulkoilukaverit lähtevät ulkoilemaan ikääntyneiden seuraksi.

• Asukastoimintaa on taloyhtiöissä, kylä taloilla ja kaupungin tiloissa eri alueilla.

• Digiohjausta omaan laitteen kanssa Palvelutorilla, kirjastoissa ja Syöpä yhdistyksessä.

Jouluposti on hyväntekeväisyyskampanja, jonka tarkoituksena on ilahduttaa paketeilla raumalaisten palvelukotien asukkaita ja kotihoidon asiakkaita, jotka muuten saat taisivat jäädä ilman muistamista.

Joulupostilähetys koostuu joulukukasta tai villasukasta sekä joulukortista.

Keräykseen voi osallistua ostamalla joulukukan kukkakaupassa, lahjoittamalla villasukat tai muun lämpimän asusteen Palvelutorille, Steniuksenkatu 4, Rauma.

Siskojen ja Simojen joulukorttikeräyk seen voi osallistua kirjastoissa.

Joulun Jouluposti-hyväntekeväisyys kampanja on voimassa 20.12. asti.

RAUMAN IKÄIHMISTEN NEUVOSTON TOIMINTAA

Lapin keskustelukerho

Keskustelukerho kokoontuu tiistaina 13.12. klo 13–15 Kauklaisten kylätalolla osoitteessa Kauklaistentie 239 B, Lappi. Tilaisuudessa kahvitarjoilu sekä mukana SPR:n terveyspiste. Vuonna 2023 kerho jatkuu 10.1., 24.1., 7.2. ja 21.2. klo 13–15.

KYSY PALVELUTORIN TAPAHTUMISTA JA TOIMINNOISTA

• Palveluvastaava Tanja Hakulinen p. 044 403 6332

• Palveluvastaava Tanja Savila p. 044 403 7908

SEURAA ILMOITTELUA

• rauma.fi

• Facebook: Rauman Palvelutori

• Länsi-Suomen Menolista ja ilmoituspalsta

RAUMAN UIMAHALLI

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

5.12. itsenäisyyspäivän aatto suljettu 6.12. itsenäisyyspäivä suljettu 23.12. jouluaaton aatto klo 6–14 24.12. jouluaatto suljettu 25.12. joulupäivä suljettu 26.12. tapaninpäivä suljettu 31.12. uudenvuodenaatto suljettu 1.1. uudenvuodenpäivä suljettu 6.1. loppiainen klo 11–17

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/ ryhmat/kaupungin-uimakoulut

KYNTTILÄUINNIT

UIMAHALLISSA

ke 21.12. klo 12–20 to 22.12. klo 6−20

VESIVOIMISTELUT

wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € (aamujumppa 4 €) + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT

Lisätiedot: rauma.fi/liikuntaryhmat

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA

Lisätietoa lapsille suunnatuista maksutto mista liikuntakerhoista ja nuorisopassista: rauma.fi/lasten-ja-nuorten-liikunta

RAUMANMEREN TEKOJÄÄ

Tekojää on avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jää koneesta on rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jää alueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi. Viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu. Mailan käyttö on sallittu ainoastaan kaukalossa.

LÄHDEPELLON TEKOJÄÄ

Tekojää on avoinna on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Päivittäinen hoitoaika on klo 13.30–14.30, jolloin ken tät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jääkoneesta on rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jää alueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi. Viikoittainen huoltoaika on maanantai sin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu. Mailan käyttö on sallittu kaukalossa ja kaukalon kuntoportaiden puoleisella jääalueella. Kaukalon ja pukukatosten välinen jääalue on varattu mailattomille luistelijoille.

KESTÄVYYTTÄ KEHOON

Hyvä kestävyyskunto on terveyden kul makivi, joka auttaa jaksamaan arjessa ja vaikeissakin tilanteissa ja on lisäksi kiva aikatauluista vapaa harrastus.

Tule lisäämään kestävyyttä monipuoli sesti kivaan porukkaan asiantuntijoiden avulla.

Käymme yhdessä läpi seuraavat lajit. Jokaisessa lajissa on kolme harjoitus kertaa.

• hiihto, tammikuu

• uinti, helmikuu

• juoksu, maalis-huhtikuu

• pyöräily, toukokuu

• suunnistus, kesäkuu

Kurssin hinta on 50 €. Mukaan mahtuu rajoitettu määrä. Tarkemmat tiedot osoitteesta rauma.fi/ohjattu-liikunta ja Facebookista nimellä Rauman Liikuntapalvelut.

Molempien tekojäiden tilanne kannat taa tarkistaa Rauman Liikuntapalvelut -Facebook-sivulta, joille pyritään päivittä mään myös poikkeukselliset käyttökiellot. Rauma.fi/luistelualueet-nettisivuja ei päivitetä viikonloppuisin eikä arkipyhinä.

Muut luistelualueet jäädytetään sään sal liessa tietyssä järjestyksessä työpäivän puitteissa. Jäädytys menee luistelijoiden edelle ja luistelijat väistävät.

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO

Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia.

Mahdolliset ylimääräiset yleisöluisteluvuorot osoitteessa rauma.fi/yleisovuorot.

HARRASTUSVIHKO LAPSILLE JA NUORILLE

3–18-vuotiaille lapsille ja nuorille on julkaistu harrastusvihko, johon on kerätty raumalaisten seurojen ja yhdistysten liikunnan ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

Harrastusvihko on luettavissa säh köisesti rauma.fi/ohjattu-liikunta. Paperisia versioita saa Palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2 A.

HARRASTUSVIHKO

Tervetuloa Rauman MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN!

Kevään 2023 musiikin varhais kasvatuksen ryhmiin − musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus − sekä kanteleryhmiin voi ilmoit tautua osoitteessa rmo.eepos.fi joulukuun aikana. Tammikuussa voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon. Ryh miin otetaan lapsia, mikäli tilaa on. Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuo risokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia. Tarkempia tietoja saa toimistosta.

Lisätiedot Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 044 793 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

raumanmusiikkiopisto

NUORISOTILAT

Kuovin nuorisotalo , Kuovinkuja 4 ma klo 16–20.30 7 lk.–17-v. ti klo 16–19 K17-ilta (17–28-v.) pe, la klo 17–20 5–6 lk. klo 17–22 7 lk.−17-v.

KV-klubi Kuovilla ke klo 15.30–17.00

Joulupaja Kuovilla pe 9.12. Tule tekemään joululahjoja, -koristeita, -kortteja ja -herkkuja. Nuokkari auki normaalisti.

Lapin Työvis, Hinnerjoentie 15 ke klo 14.30–17 5–6 lk. klo 16.30–20 7 lk.–17-v.

SKEITTIHALLI

Kaivopuistontie 33 Ma–to klo 15–20

Nuorisotilojen ja skeittihallin poikkeukselliset aukioloajat: nuortenrauma.fi/ nuortentapahtumat

Lisätiedot: nuortenrauma.fi

Nortamonkatu 30

Ti ja ke klo 13−16. Glögitarjoilu 14.12.

URHEILULOMAVIIKKO

Viikon 8 ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa: nuortenrauma.fi/ nuortentapahtumat

NUORTEN TYÖPAJA

Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja.

Lisätiedot: nuortenrauma.fi/ nuortentyopaja

nuortenrauma

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu n uortenrauma.fi

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET tiistaina 6.12.2022

Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12)

Rauman Pyhän Ristin kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelmaa ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla.

Kodisjoen kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).

Lapin kirkossa klo 10 jumalanpalvelus , jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).

Itsenäisyyspäivän juhla Rauma-salissa (Satamakatu 26) klo 13. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Juhlan tervehdyspuheen pitää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Noora Niemi ja juhlapuheen maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

TERVETULOA!

LASTEN KULTTUURIVIIKOT 6.–19.3.

Työpajat, konsertit ja muut kulttuurielämykset kutsuvat jälleen koko perheen hauskanpitoon. Lasten kulttuuriviikot tarjoavat runsaasti tekemistä ja koke mista perheen pienimmille.

Lasten kulttuuriviikkojen ohjelma julkaistaan tammikuun aikana tapahtuman nettisivulla rauma.fi/lastenkulttuuriviikot. Erityisesti varhaiskasvatusikäisille suunnattujen tilausesitysten ja työpajojen varauksia sekä ilmoittautumisia esityksiin otetaan vastaan palvelupiste Pyyrmanissa 13.2. klo 9 alkaen. Lisätiedot : vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors, p. 044 793 3041, leila.stenfors@rauma.fi

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

Poikkeavat aukioloajat 5.12. itsenäisyyspäivän aatto, pääkirjasto klo 9–17, lähikirjastot klo 10–17 6.12. itsenäisyyspäivä, suljettu 24.–26.12. joulu, suljettu 1.1. uudenvuodenpäivä, lukusali suljettu 5.1. loppiaisaatto, pääkirjasto klo 9–17, lähikirjastot klo 10–17 6.1. loppiainen, suljettu Kodisjoen kirjasto on suljettu 22.12.–9.1.

Kirjastoauton reittiaikataulu kirjaston nettisivuilla.

KULTTUURI & KOULUTUS

RAUMAN KANSALAISOPISTO

INNOSTU, OSALLISTU JA OPI

UUTTA

Rauman kansalaisopisto on yli sata vuotias oppilaitos, jonka kurssitarjonta on tarkoitettu kaikille asuinpaikasta ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Lukuvuoden aikana valittavana on noin 500 erilaista kurssia.

Kevään 2023 opinto-opas jaetaan raumalaisiin talouksiin keskiviikkona 14.12.

Opinto-opas julkaistaan myös kansalaisopiston kotisivuilla rauma.fi/kansalaisopisto/ opinto-ohjelma.

Ilmoittautuminen alkaa:

• Netissä ma 2.1. klo 18.

• Puhelimitse ja toimistossa ti 3.1. klo 8.

• Opetus alkaa ma 9.1.

Myös syksyllä alkaneille kursseille voi tulla mukaan. Kysy vapaita paikkoja p. 044 793 4515.

POIMINTOJA KEVÄÄN KURSSEISTA

Drone-tietopaketti harrastelijoille ja ammattilaisille

Ma 13.3. ja 20.3. klo 18.00–19.30, Rauman Lyseon lukio Mahdollisuus suorittaa valvottu A2-lisäteoriakoe 27.3. klo 18–19. Kurssilla käydään läpi dronen lennättämisen teoriaa ja lainsäädäntöä. Kurssin jälkeen osaat turvallisen lentotoiminnan perus teet ja miehittämättömän ilmailua koskevan lainsäädännön perusperiaatteet.

Shuffle Dance alkeet

Ti 10.–31.1. ja 28.2.–2.5. klo 18–19, uimahallin jumppasali Tule mukaan opettelemaan somen kautta ilmiöksi nousseen Shuffle Dance -tanssityylin perusaskeleita. Jatkokurssi ti 10.–31.1. ja 28.2.–2.5. klo 19–20.

Nuorten bändikurssi

Rauman kansalaisopisto

Lyseokatu 2, 26100 Rauma p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 rauma.fi/kansalaisopisto

Ti 17.1.–11.4. klo 16.00–17.30, Raumanmeren koulu Opitaan bändissä soittamisen perusasioita ja tutustutaan bändisoittimiin sekä äänentoistolaittei siin tarpeen mukaan. Ryhmään voi ilmoittautua, vaikka ei olisi koke musta bändisoitosta. Yli 12-vuoti aille.

Värien maailmassa

Ti 17.1.–28.3. klo 13.00–15.30, Vanha opisto Tule havainnoimaan ja pohtimaan värejä. Opit yksinkertaisilla harjoituksilla värisävyjen eroja sekä löytämään lähivärien harmoniaa ja vastavärien raikkautta.

Mitä patsaat kertovat 1 – Sankareita

Mitä patsaat kertovat 2 – Hyväntekijöitä

Ti 4.4. ja 11.4. klo 17.30–19.00 Kävelykierros Rauman keskustan patsaalta toiselle. Mitä veistokset kertovat meille? Mitä on julkinen taide, ja miksi sitä on ympäristös sämme?

Keväistä keramiikkaa 25.–26.3. ja 1.4. klo 11–15 Pyynpään opisto Inspiroidu keväästä. Tee savesta pääsiäiskoristeita tai mitä kevät päähän ja käsiin tuo! Kokoontuu 25.–26.3. ja lasituskerta on 1.4. Kurssille voivat osallistua myös yli 6-vuotiaat lapset yhdessä aikuisen kanssa.

”Innostuneessa  ja innostavassa ryhmässä on mukava opiskella”

PITSIKAUPUNGIN JOULUISET TAPAHTUMAT

26.11.−24.12. Rauman Joultori, Kauppatori 26.11.−26.12. Tammelan tonttumaa, Vanhan Rauman Tammela 26.11.−26.12. Valo- ja ääniteos Suomen pienin joulukatu, Kitukränn 1.12.–6.1. Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat 3.12. klo 10–14, Joulukoristeiden kierrätys- ja kirppistapahtuma, Vanha opisto klo 19, Lauluyhtye Impromptumin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 5.12. klo 18, Rauman Mieslaulajien isänmaallinen ilta, Rauma-sali 7.–22.12. klo 8−14 ark, Satupuutarha-joulukukkanäyttely, Seminaarin puutarha 7.12. klo 19, Rauma Flikkatten Göörin joulukonsertti Oi joulun iloa ja ihmettä!, Pyhän Ristin kirkko 8.12. klo 19, Suomalaisen musiikin päivän joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 9.12. klo 18–21 Tonttujen yö, Vanha Rauma 9.–11.12. Rauman taiteilijaseuran jouluinen pop-up-myyntitapahtuma, Rauman taidemuseon leivintupa 10.–17.12. Jouluaitan myyjäiset, Sorkan Aittakahvila 10.12. klo 10–14, Joulukoristeiden kierrätysja kirppistapahtuma, Vanha opisto klo 11–15, Taidekodin joulu, Taidekoti Ylen, Kodisjoki klo 12.30, 15.30, 18.30, Turun Seudun Tanssioppilaitoksen joulunäytökset, Rauma-sali klo 12–15, Merimakasiini joulun alla klo 15–17, Ikäihmisten adventtijuhla, Nuortentalo 11.12. klo 12–16, Kollan Kalliopirtin joulumyyjäiset klo 16, Enkelikirkko, Kodisjoen kirkko klo 16 ja 17, Lauluyhtye Myytti: Kun pääsky pitkän on matkan päässä, Vanha opisto klo 18, Nyt kristikunta riemuitse! -joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko

12.12. klo 18, Joel Hallikaisen ja Vox Humanan joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 12.–16.12. Nuorten työpajan joulumyyjäiset, Pääkirjasto 14.12. klo 16–19, Merimuseon joululahjavalvojaiset 15.12. klo 19, Helsingin Barokkiorkesterin konsertti, Pyhän Ristin kirkko 16.12. klo 18, Musiikkiopiston laulajien konsertti, Nuortentalo klo 9.30, Lapin lastenkirkko, Lapin kirkko 17.–18.12. klo 11–17, Vanhan Rauman jouluinen piha, Isopoikkikatu 24 17.12. klo 10–14, Joulukoristeiden kierrätys- ja kirppistapahtuma, Vanha opisto klo 12 ja 14 Marttojen piparipajat, Marttapirtti klo 16 ja 19, Joulevangeeljummusiikkinäytelmä, Vanha Rauma 18.12. klo 10–17, Joulumarkkinat, Kauppatori, Kalatori klo 14–18, Rauman taitoluistelijoiden Satumainen joulu, Kivikylän Areena klo 14–19, Käsillätekijöiden joulumyyjäiset, Kirkonkellari 19.12. klo 18, Rauman Mieslaulajien joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 23.12. klo 16 ja 19, Aarne Pelkosen Taivas sylissäni -joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 24.12. klo 11.50, Joulurauhan julistus, Kauppatori 31.12.–7.1. Lumen-valotaidetapahtuma, Kalatori, kaupungintalon sisäpiha

Tapahtumien tarkemmat tiedot osoitteista rauma.fi/tapahtumat rauma.fi/joulu Muutokset ja peruutukset mahdollisia.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

4.12. klo 13, Kulamaan laavu klo 18, Lapin kirkko

8.12. klo 18, Vermuntilan rukoushuone 9.12. klo 18, Lasten Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko 10.12. klo 18, Christmas Carols Service, Pyhän Ristin kirkko 11.12. klo 10, Kauneimmat Joululaulut -jumalanpalvelus, Pyhän Ristin kirkko klo 16, De Vackraste Julsångerna, Seurakuntatalo 12.12. klo 18, Kaukolan kylätalo 13.12. klo 18, Kaaron seurakuntakoti 14.12. klo 18, Voiluodon kylätalo 15.12. klo 19, Franciscus-kuoro, Kodisjoen kirkko 18.12. klo 14−20, Pyhän Ristin kirkko 21.12. klo 9.30, Monnan kappeli klo 17, Kauppatori 22.12. klo 19, Franciscus-kuoro, Pyhän Ristin kirkko 26.12. klo 15, Lapin seurakuntakoti 6.1. klo 16, Unajan seurakuntakoti

Lisätietoja raumanseurakunta.fi

VANHAN RAUMAN JOULUISET KÄVELYKIERROKSET

Liput: doerz.com/visitrauma

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.