Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita

Raumalaisten Hyvinvoinnin Edist Misess

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta Rauman alueelle on rekisteröity lähes 650 yhdistystä. Näiden lisäksi kaupungissa toimii myös erilaisia valtakunnallisia järjestöjä. Järjestökoordinaattori Janne Rantalan mukaan seuroilla ja yhdistyksillä on tärkeä rooli yhteisöllisyyden lisäämisessä ja arjen hyvinvoinnin tukemisessa.

– Suurin osa raumalaisista kuuluu yhteen tai useampaan järjestöön. Toiminnan kautta kohdataan kuntalaisia monella eri osa-alueella, joten yhteistyöhön on tärkeää panostaa. Voittoa tavoittelemattomat tahot ovat turvallisia sekä tärkeitä kumppaneita esimerkiksi hyvinvointiin liittyvissä hankkeissa, Janne Rantala kertoo.

Ritva Parjanen kuuluu Rauman vammaisneuvostoon Satakunnan Aivovammayhdistys ry:n edustajana. Hän toimii myös vertaisveturina ja ohjaa ikääntyneiden kuntosaliryhmää.

Rauman tavoitteena on toteuttaa Suomen vaikuttavinta järjestötoimintaa. Kaupunki kehittää toimintaympäristöä paremmaksi yhdessä järjestöjen ja niiden sidosryhmien kanssa. Ihmisten kohtaaminen halutaan mahdollistaa ja turvata myös jatkossa.

– Järjestötyöhön panostaminen kytkeytyy tiiviisti Rauman kaupunkistrategiaan. Positiivinen mielikuva järjestöistä, seuroista ja yhdistyksistä lisää alueen vetovoimaa ja pitovoimaa. Esimerkiksi harrastusseuroilla on valtava merkitys paluumuuttajien houkuttelemisessa, Rantala toteaa.

Muutos tärkeää järjestötyössä

Rantala laatii parhaillaan Rauman järjestötyön pelisääntöjä. Niiden tavoitteena on selkeyttää toimintamalleja ja auttaa

– Järjestökoordinaattori Janne Rantala – yhdistämään voimavarat mahdollisimman tehokkaasti.

– Kenttä on todella laaja ja monipuolinen. Kaikki järjestötyön toimijat on huomioitava mallin rakentamisessa. Järjestöjä toimii muun muassa sosiaali- ja terveysalalla, työllisyyden parissa sekä liikunnan ja kulttuurin piirissä. Näiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat myös esimerkiksi kylä- ja vanhempainyhdistykset, Rantala luettelee.

Kaupunki tukee järjestöjen toimintaa erilaisilla yhteistyömahdollisuuksilla, mutta itsemääräämisoikeus säilyy yhteisöillä. Joissain tapauksissa myös taloudelliset avustukset ovat mahdollisia.

– Sujuvalla yhteistyöllä päästään kohti toivottuja tavoitteita ja saadaan lisäarvoa hyvinvoinnin edistämiseen. Tärkeintä on pohtia, mitä muutosta toiminnalla haetaan. Järjestöt ovat lähellä ihmistä ja näin ollen avainasemassa myös ennaltaehkäisevässä työssä, Rantala sanoo.

Uusia ovia avattava rohkeasti

Järjestötyö ei rajoitu vain Rauman rajojen sisälle – myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä kumppaneita tarvitaan mukaan yhteistyöhön.

Neuvostot mukana päätöksenteossa

Järjestötoiminnan organisointi ei ole kaupungin lakisääteistä toimintaa, mutta ikäihmisten neuvoston ja vammaisneuvoston luotsaaminen kuuluu kaupungin vastuulle. Eri järjestöjen edustajista koostuvat neuvostot tekevät edunvalvontatyötä ja huolehtivat muun muassa erityisryhmien palvelujen riittävän tason turvaamisesta.

Ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto ovat olleet mukana esimerkiksi Karin kampuksen esteettömyyden suunnittelussa sekä Rauman paikallisliikenteen uudistuksessa.

– Vaikuttamistyön lisäksi neuvostot järjestävät aktiivisesti tapahtumia ja tuovat työtään lähemmäs kaupunkilaisia. Vammaisjärjestöt toteuttavat ohjelmaa kattavasti eri-ikäisille, Janne Rantala sanoo.

– Olemme parhaillaan mukana valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa, joka edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hankkeen työntekijöistä yksi sijoittuu Satakuntaan ja hänen työpaikkansa tulee olemaan Raumalla. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia parantamalla järjestöjen, yhteiskunnallisten yritysten, yhdistysten ja säätiöiden toimintaedellytyksiä, Rantala kertoo.

Rauman kaupunki järjestää kuukausittain paikallisille yhdistyksille, seuroille ja muille järjestötahoille tarkoitettuja järjestövartteja Teamsin välityksellä sekä muutaman kerran vuodessa myös laajempaa keskustelua mahdollistavia järjestöiltoja.

Neuvostojen lisäksi Raumalla toimivat lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto, jotka tekevät vaikuttamistyötä lasten ja nuorten palveluihin sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toiminta vahvistaa lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Nämä tahot toimivat nuorisopalveluiden alaisuudessa.

Ehkäisevää päihdetyötä

Tehd N Paikallisesti

Raumalla toimii myös ehkäisevän päihdetyön toimielin, jonka keskiössä ovat sidosryhmät. Toimielimen työ on paikallista, ja se perustuu päihteiden käytöstä saatuun tietoon. Yhteistyössä ovat mukana järjestöjen, seurakunnan, yritysten ja poliisin edustajat.

– Monet järjestöt linkittyvät tiivisti kriittiseen päihdetyöhön. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään saamaan aikaan muutosta. Tavoitteena on tiedottaa esiin nostettavista asioista oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, Rantala kertoo.