VÄYLÄ maailmalle ja maailmalta kotiin

Teksti: Marko Östman

Kuvat: Ari Ahlfors ja Marko Östman

Jo vuosisatojen ajan Rauma on ollut suomalaisen merenkulun merkittävimpiä paikkakuntia. Merellinen historia ja perinteet näkyvät tänäkin päivänä katukuvassa. Rauman Satama Oy:n Rantaelämää vuodesta 1442 -slogan viittaa ajankohtaan, jolloin kaupunki katsotaan perustetuksi.

– Hyvä kysymys on, oliko ensin satama vai kaupunki eli rakentuiko asutus aikanaan jonkinlaisen sataman ympärille. Meri on tärkeä osa raumalaista identiteettiä samalla tavalla kuin Rauman kieli. Tehtävämme on huolehtia siitä, että meri ja satama ovat täällä myös meidän jälkeemme – entistäkin elinvoimaisempina, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta sanoo.

Rauman Satama Oy hallinnoi, ylläpitää ja kehittää satama-alueen infrastruktuuria ja turvallisuutta. Alueella työskentelee useita toimijoita, joista suurin on satamaoperaattori Euroports Finland Oy. Rauma on Suomen kolmanneksi suurin konttisatama. Myös metsäteollisuus on merkittävä asiakas.

– Satama tuo Rauman seudulle elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Tuotamme monin tavoin hyvinvointia alueen asukkaille. Satamalla on esimerkiksi iso työllistävä vaikutus. Alueen toimijat työllistävät yhteensä noin 800 henkilöä, minkä päälle tulevat vielä välilliset työllistämisvaikutukset. Tällöin puhutaan jo useammasta tuhannesta ihmisestä.

Rauman sataman vaikutus kantaa pitkälle sisä-Suomeen. Esimerkiksi Pirkanmaan suuntaan on keskusteltu yhteistyötä vahvistavasta kasvukäytäväajatuksesta.

– Luomme valmiuksia monenlaiseen. Tulevaisuudessa kiertotalous tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia. Satama voi toimia myös sellaisen teollisen tuotannon alustana, jonka raaka-aineet vaativat meriteitse tapahtuvaa logistiikkaa.

– Jollain aikavälillä tulee ajankohtaiseksi satama-alueen laajentaminen Järviluotoon. Juuri nyt sille ei ole akuuttia tarvetta, mutta asioiden eteenpäin vieminen vie vuosia. Suunnittelu- ja kaavoitustyötä tehdään siis hyvissä ajoin ennakkoon.

Maasähköä ehkä omana tuotantona

Vallitseva maailmantilanne on korostanut merikuljetusten merkitystä. Viennin ja tuonnin näkökulmasta Virta kuvailee Suomea saareksi, sillä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti laivoilla.

Hyvinvoivat merialueet ovat korkealla sekä satamatoimijoiden että varustamoiden intresseissä. Kestävän kehityksen mukaiset toimenpiteet on kirjattu Rauman Satama Oy:n strategiaan.

– Olemme lähteneet kehittämään seurantatyökaluja. Investoimme järjestelmiin, joilla saamme automaattisesti tietoomme satama-alueen ekosysteemin hiilidioksidipäästöt. Näemme nämä arvot alueittain ja voimme reagoida niihin, Virta kertoo.

Rauman Satama Oy on yhdessä Rauman kaupungin ja alueen metsäteollisuuden toimijoiden kanssa mukana Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toteuttamassa Rauman merialueen yhteistarkkailussa.

– Osana vihreää siirtymää tarjoamme kuluvan vuoden syksystä lähtien aluksille maasähkön. Näin alusten ei tarvitse käyttää laiturissa moottoreitaan saadakseen virtaa. Samalla pohdimme mahdollisuuksia tuottaa osan sähköstä itse esimerkiksi aurinkopaneelien avulla.

– Uusimme parhaillaan jäteasemia sekä tarjoamme aluksille käymäläjätevesien vastaanoton. Teemme asiat varustamoille ja heidän aluksilleen mahdollisimman helpoksi.

Rauman satama on kaupungille äärimmäisen arvokas. Satama luo alueelle elinvoimaa ja hyvinvointia.

Viimeisen vuoden aikana meriteitse tapahtuvan viennin ja tuonnin rooli on korostunut entisestään.

Alukset edistävät

Itämeren hyvinvointia

Suomi on yksi Itämeren yhdeksästä rannikkokaupungista. Edistääkseen omalta osaltaan hyvinvoivaa Itämerta Rauman Satama Oy aloitti helmikuussa 2023 uudenlaisen yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa. Helmikuusta 2023 alkaen säätiö on saanut Rauman Satama Oy:ltä 20 euron lahjoituksen jokaista Rauman satamaan saapuvaa laivaa kohden.

– Kyseessä on koko Itämereen keskittyvä yleisluontoinen tuki. Olemme keskustelleet myös sellaisesta mahdollisuudesta, että tuki voisi kohdistua tulevaisuudessa meidän kotivesillemme Selkämerelle, Virta kertoo.

Rauman satamassa käy vuosittain noin 900 laivaa. Vuoden aikana lahjoitettava potti on siis merkittävä.

– Hyvinvoivan Itämeren merkitys ei rajoitu pelkästään liiketoimintaan, vaan sillä on oma roolinsa myös esimerkiksi virkistyskäytössä, Virta muistuttaa.

HyppääGyytiin!

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman Gyyt on kuljettanut kaupunkilaisia kuluvan vuoden alusta alkaen. Joukkoliikenteen uudistus toi useille alueille tiheämmät vuorovälit ja laajemmat toiminta-ajat. Myös sunnuntaivuoroja lisättiin.

Paikallisliikenteen linjasto muodostuu viidestä säännöllisesti ajettavasta kaupunkialueen linjasta sekä useammasta keskustan ja Rauman muiden taajamien välisestä linjasta.

Kalustoon kuuluu matalalattiaisia paikallisliikenteen busseja ja pienoislinjaautoja. Lisäksi Gyytillä on myös seutuliikenteen busseja.

– Kaikki autot ovat käytännössä uusia ja vanhempikin kalusto päivittyy loppuvuoteen mennessä. Autoille on tulossa yhteneväinen visuaalinen ulkoasu, kuljetussuunnittelija Mikael Saive kertoo.

Matkakortit ja vinkit kätevästi palvelupiste Pyyrmanista

Rauman Gyyt on tuonut myös palvelupiste Pyyrmaniin runsaasti uusia asiakkaita. Matkakortteja ostetaan ja ladataan

Info

Rauman paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat koronavuosien jälkeen jälleen nousussa. Vuoden 2023 luvuista puuttuu osa Lapin alueen seutuliikenteen matkustajamääristä, sillä osa matkoista kuuluu ELY-keskuksen hallinnoiman Seutu+-liikenteen piiriin.

reippaaseen tahtiin. Maaliskuun puoliväliin mennessä kortteja oli myyty 493 kappaletta.

– Perustimme Pyyrmaniin toisen kassapisteen, jotta asiakaspalvelu sujuisi jouhevasti. Tämä onkin vähentänyt jonojen muodostumista, asiakaspalvelukoordinaattori Mari Soilukari sanoo.

Pyyrmanin henkilökunta neuvoo asiakkaita mielellään paikallisliikenteen käyttämiseen liittyvissä asioissa.

– Opastamme aikatauluissa, matkoissa ja etsimme reittejä yhdessä asiakkaiden kanssa. Lisäksi pidämme yhteyttä liikennöitsijään. Otamme vastaan kehitysehdotuksia ja palautetta, Soilukari kertoo.

Rauman Gyytin reitit, aikataulut ja pysäkit löytyvät osoitteesta opas.matka.fi.

Paperinen kesäaikataulu jaetaan raumalaisiin kotitalouksiin 24.5.

>> Lisätietoa: rauma.fi/rauman-gyyt

Tietoa Lipuista

• Kertalippu autosta käteisellä aikuiset 3 € ja alennusryhmät 2 €

• Kertalippu lähimaksulla 2 €/1,35 €

• Kertalippu PayiQ Tickets -mobiilisovelluksella 2,50 €/1,70 €

• Lippuvalikoimaan kuuluvat myös 30 vuorokauden kausilippu, 22 matkan sarjalippu ja 44 matkan sarjalippu.

• Uusi matkakortti 7 €. Kortteja voi ostaa palvelupiste Pyyrmanista osoitteesta Valtakatu 2 A tai verkkokaupasta osteri2.pusatec.fi/ rauman-joukkoliikenne.

• Lisälatauksia voi tehdä autoissa, verkkokaupassa ja palvelupiste Pyyrmanissa.

Matkustajamäärät tammi-helmikuu 2019–2023

• 2019: 43 000

• 2020: 34 500

• 2021: 25 700

• 2022: 24 300

• 2023: 31 000

Maksutta Gyytillä liikkuvat alle 7-vuotiaat lapset, sotaveteraanit, lastenvaunujen kanssa kulkevat, rollaattorin tai pyörätuolin avulla kulkevat ja heidän avustajansa, EU:n vammaiskortin haltijat ja heidän avustajansa sekä lemmikit.

Ylijäämäinen tulos vie turvallisesti

Uuden Kunnan Aikaan

Vuosi 2022 oli hyvin tapahtumarikas. Sitä värittivät muun muassa kansainväliset kriisit, kuten koronavirusepidemia, Ukrainan sota sekä hintojen, energian ja korkojen nousu.

Keskeisiä taloudellisia muuttujia olivat myös kunta-alalle solmittu työmarkkinasopimus, valtion kunnille säätämät lisätehtävät sekä palvelutarpeen kasvu väestön ikääntyessä, maahanmuuttajien määrän kasvaessa ja hyvän työmarkkinatilanteen myötä. Kaupungin verotulot kasvoivat hyvän työllisyystilanteen ansiosta.

Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan

Rauman kaupungin vuoden 2022 tulos oli 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin omaa toimintaa kuvaava toimintakate oli -244,6 miljoonaa euroa. Lopulliseen tilinpäätökseen luvut tarkentuvat.

Liikkumavaraa tuleviin vuosiin

Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä myös Rauma siirtyi tämän vuoden alussa kuntataloudessa uuteen aikaan. Aikaisem- pina vuosina tehdyt investointivaraukset tukevat tulevien vuosien taloutta, ja taseeseen kertynyt ylijäämä luo liikkumavaraa kaupungin taloudelliseen kantokykyyn ja mahdollistaa edelleen tuleviakin investointeja.

Vuonna 2022 Rauman kaupunki käytti investointeihin 46,1 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Karin kampus, Rauman paloasema sekä Kaunisjärven hyvinvointikeskus. Rahaa käytettiin myös vanhojen rakennusten muutostöihin, infran peruskunnostuksiin sekä Nikulanmäen ja Vanha-Lahden alueisiin.

Lainaa kaupungilla oli vuoden päätteeksi 57,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohti lainaa oli 1478 euroa, mikä on selkeästi kuntien keskimääräistä lainakantaa alhaisempi.

Rauman kaupungin asukasmäärä on ollut selkeässä laskusuunnassa 2000-luvun alusta lähtien. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Rauman väkiluku vuoden 2022