Rauma-lehti 2/2023

4 Raumlaissi ketjui – Esittelyssä Ketjurauma Oy

6 Kohti kestävämpää tulevaisuutta

8 Karhulinna – Rauman parhaiten säilynyt linnoitus

10 Pitsikaupungin joulu

12 Osallistava ohjelmatyö tekee strategiasta totta

14 Uusi paloasema on hyvien yhteyksien päässä

16 Kaupunki varautuu sähköttömään viestintään

18 Oikeus turvalliseen ja aktiiviseen lapsuuteen

20 Väyläopinnot avaavat tien ammattikorkeakouluun

21 Raumalla panostetaan koulussa viihtymiseen

24 Ruovesi-maalauksen yllättävä yhteys Raumaan

26 Osallistuva budjetointi tuottaa iloa raumalaisille

28

Liikunta & vapaa-aika -vinkit

29 Tapahtumia lapsille ja nuorille

30 Vielä ehdit kansalaisopistoon!

32 Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 2 | 2023

Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, Meri Lehto, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Elmeri Elo Seuraava lehti ilmestyy: 29.11.2023

TIESITKÖ

Wännin päiväkoti

täyttää tänä vuonna 100 vuotta

Rauman keskustassa Nortamonkadulla sijaitseva Wännin päiväkoti on toiminut päiväkotina 100 vuotta.

1880-luvulla rakennettu talo toimi ensimmäiset vuodet kansakouluna, jonka jälkeen vuodesta 1886 lähtien rakennuksesta tuli merikoulu. Merikoulun jälkeen Wännin talossa toimi Walmistava koulu sekä ammattikoulu. Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennus oli venäläisen leipomon käytössä.

Vuonna 1918 Rauman Rouvasväenyhdistys perusti lasten seimen ja kansanlastentarhan. Rakennus siirtyi kaupungin hallintaan vuonna 1923, jonka jälkeen siinä alkoi varsinainen päiväkotitoiminta. Ennen Rantakadun lastentarhana tunnettu talo sai nimen Wännin päiväkoti vuonna 1982.

Juhlavuoden kunniaksi päiväkodissa järjestetään avoimet ovet -päivä perjantaina 20.10. klo 8.30-11.30.

OSALLISTUMINEN

VAHVISTAA DEMOKRATIAA JA

VÄHENTÄÄ ERIARVOISUUTTA

Kuntalaisten osallistumisesta on Raumalla tullut itsestään selvä toimintatapa. Siihen panostetaan ja sille varataan valmisteluprosesseissa aikaa. Tämä näkyy vahvasti myös käynnissä olevassa ohjelmatyössä, jolla kaupunkistrategian tavoitteet muuttuvat käytännön toimenpiteiksi.

Taustalla on näkemys siitä, että koko yhteiskunta hyötyy vahvasta osallisuuden kokemuksesta ja aktiivisesta osallistumisesta. Vielä pari vuosikymmentä sitten kuntien osallistaminen liittyi lähinnä kaupunkistrategian tekemiseen ja maankäyttölain edellyttämään vuoropuheluun kaavoituksessa tai kuntalaisten mahdollisuuteen tehdä aloitteita. Nyt kaikki merkittävät hankkeet ja kehittämisprojektit sisältävät kyselyjä, vuoropuheluja, työpajoja ja äänestyksiä.

Raumalle näkyvyyttä

Ocean Globe Race 2023 -kilpailussa

Rauman kaupunki on solminut markkinointiyhteistyösopimuksen purjehtija Tapio Lehtisen kanssa. Lehtinen on tunnettu purjehtija, joka on osallistunut kaksi kertaa Golden Globe Raceen, jossa purjehditaan yksin maapallon ympäri.

Parhaillaan Lehtinen purjehtii täydellä miehistöllä Ocean Globe Race 2023 –kilpailussa ja kouluttaa samalla Suomeen seuraavaa valtameripurjehtijoiden sukupolvea.

Tapio Lehtisen 12-henkinen Swan 55 -vene

Galiana WithSecure starttasi purjehduskilpailuun

Rauman kaupungin tunnus spinaakkeripurjeessaan.

Reitti kulkee Iso-Britannian Southamptonista Kap Hornin, Uuden-Seelannin ja Kapkaupungin kautta maailman ympäri. Kilpailu alkoi 10.9.2023 ja päättyy huhtikuussa 2024.

Yhteistyö Tapio Lehtisen kanssa tuo Rauman kaupungille kansainvälistä ja valtakunnallista näkyvyyttä, joka liittyy läheisesti kaupungin merelliseen kulttuuriin ja historiaan. Sopimus kestää vuoteen 2025 saakka.

Esimerkki pitkälle viedystä osallisuudesta on osallistuva budjetointi, joka Raumalla tunnetaan nimellä Mnuu Huki. Siinä raumalaiset ja Rauman kehittämisestä kiinnostuneet pääsevät suoraan päättämään kaupungin rahojen käytöstä. Kolmen vuoden aikana on yhdessä toteutettu lähes kaksikymmentä kuntalaisten toivetta ulkoilmaelokuvista soutuveneisiin. Näistä voit lukea lisää tämän lehden loppupuolella olevasta jutusta.

Osallisuutta edistetään myös vaikuttajaryhmissä eli ikäihmisten neuvostossa, vammaisneuvostossa, nuorisovaltuustossa, lasten parlamentissa, kylien neuvottelukunnassa ja seuraparlamentissa. Myös järjestötoiminta tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tammikuussa toteutetun järjestökyselyn mukaan lähes 6 800 raumalaista tekee vapaaehtoista järjestötyötä ja kohtaa toiminnassaan vuosittain yli 27 000 ihmistä.

Vaikka kuntalaisten osallistaminen vaatii resursseja, ovat sen edut kiistattomat. Asukkaiden ja asiakkaiden osallistuminen auttaa päättäjiä ja valmistelijoita ymmärtämään paremmin erilaisten kuntalaisten palvelutarpeita.

Luanikasta ja lumoavaa syksyä!

Kristiina Lehtonen päätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS 20|9|2023

RAUMLAISSI KETJUI

– kotimaista laatua ja kestävää kehitystä

Teksti ja kuvat: Marko Östman

Maailmanluokan laatu syntyy Kuivassuolla. Raumalaisen Ketjurauma Oy:n valmistamia korkealuokkaisia kuljetinketjuja on käytössä ympäri maailman eri teollisuuden aloilla. Kotimaisuus ja kestävä kehitys ovat arjessa tärkeitä arvoja, jotka ohjaavat omalta osaltaan toimintaa.

Pohjoismaiden suurimman järeiden hitsattujen kuljetinketjujen valmistaja Ketjurauma Oy tunnetaan laadustaan, jonka takana ovat oman alansa johtavat ammattilaiset. Raumalla Kuivassuon teollisuusalueella valmistuu päivittäin ketjuja teollisuuden vaativiin tarpeisiin.

Vuonna 1998 raumalaisesta kuljetinvalmistaja Raumaster Oy:stä omaksi yhtiökseen eriytetyn Ketjurauman tuotanto keskittyy korkealuokkaisiin hitsattuihin ja niitattuihin kuljetinketjuihin, paperirullien ja hiilensyöttimien lamelliketjuihin, sekä Y-ketjuihin ja ketjupyöriin. Asiakaskunta koostuu pääasiassa puu-, paperi-, sellu- ja energiateollisuudesta sekä näiden laitevalmistajista.

– Ketjuraumalla on takana hyvä vuosi. Noin 11,3 miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus on hieman vajaa puolet. Katsoessani tässä kohtaa kuluvaa vuotta, olemme hyvässä vauhdissa kohti uusia ennätyksiä, toimitusjohtaja Mikko Tapani kertoo.

Kesät ovat kiireistä aikaa, sillä suurin osa toimituksista suuntautuu tehtaiden huoltoseisakkeihin. Asiakkaita on kaikissa maanosissa. Vientimaista merkittävin on Ruotsi, mutta tuotteita toimitetaan myös esimerkiksi Baltian maihin, EteläEurooppaan, Aasiaan sekä Pohjois- ja EteläAmerikkaan.

Ketjut valmistetaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti määrämittaan. Laatuvaatimuksiin vastataan tuotteiden ja tuotantomenetelmien jatkuvalla kehitystyöllä.

– Laadusta ei tingitä, sen tulee olla ensiluokkaista. Laatu syntyy useasta tekijästä; pidämme kiinni sovituista asioista ja toimimme joustavasti, asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Teemme jatku -

vaa kehitystyötä esimerkiksi materiaalien käsittelyn ja valmistustapojen osalta.

Kotimaisuusaste korkealla

Ketjurauma työllistää noin 40 henkilöä. Toimitusjohtaja Tapani on työskennellyt yhtiön palveluksessa vuodesta 2005 ja nykyisessä tehtävässään vuodesta 2011 lähtien.

– Liikevaihtoon suhteutettuna teemme töitä verrattain pienellä porukalla, mutta teemme kaiken suurella ammattiylpeydellä. Henkilöstössämme on vuosikymmenien kokemusta ja nuorta intoa. Vaihtuvuus on pientä eli ihmiset viihtyvät työssään, Tapani sanoo.

Suomalainen osaaminen on maailmalla arvossaan. Ketjurauma Oy:ltä löytyy Suomalaisen Työn Liiton myöntämä, tuotteiden tinkimättömästä suomalaisesta laadusta kertova Avainlippu-merkki.

– Tuotteidemme kotimaisuusaste on korkealla, sillä teemme pääsääntöisesti kaiken omalla tehtaallamme Raumalla.

Toimitusjohtaja Mikko Tapanin mukaan Ketjurauma Oy on hyvässä vauhdissa kohti uusia ennätyksiä.

Suomessa on osaamista kylmiin olosuhteisiin soveltuvissa tuotteissa sekä hitsatuissa ketjuissa, joita ei muualla maailmassa juurikaan tehdä.

Kuivassuolla yhtiö on toiminut 2000luvun alusta lähtien. Toiminnan kasvun myötä myös toimitiloja on laajennettu. Noin 1400 neliön tuotantohalli valmistui vuonna 2018. Yhteensä tuotanto-, varastoja toimistotiloja on noin 5000 neliön edestä.

– Tilat alkavat olla taas täynnä, joten suunnitelmissa on rakentaa lisätilaa. Rauman kaupunki panostaa hienolla tavalla paikalliseen yritystoimintaan ja sen kehittämiseen. Logistisesti Rauman sataman merkitys on meille tärkeä.

Kohti hiilineutraalia huomista

Rauman kaupunki kuuluu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäkuntien ja -maakuntien Hinku-verkostoon, jonka päätavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaupunki myöntää Hinku – Kohti hiilineutraalia Raumaa -tunnuksen yrityksille, jotka ovat osallistuneet hankkeeseen resurssilaskelmien teossa, cleantech-kartoituksessa tai ilmasto-

sitoumuksella. Ketjurauma sai oman tunnuksensa ensimmäisten joukossa joulukuussa 2017.

– Tämä on tärkeä asia, sillä kyse on meidän kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta. Laskemme joka vuosi tuotannon hiilidioksipäästöt. Erilaisten toimenpiteiden avulla olemme pystyneet parantamaan näitä lukuja, ja pohdimme aktiivisesti uusia tapoja.

– Olemme uusineet varaston rakenteita, ja tuotannon hukkalämmöt ohjataan tilojen lämmittämiseen. Uusissa tiloissa on LED-valaistukset. Asennamme katoille 75 kilowatin aurinkopaneelit, joista saamme neljänneksen tuotannon käyttämästä sähköstä.

Myös asiakkaiden vaatimukset kestävän kehityksen osalta ovat kasvaneet. Toimittajilta vaaditaan toimenpiteitä, kuten esimerkiksi hiilineutraaliuslukuja.

– Lähdimme Hinku-tavoitteisiin omasta aloitteestamme, mutta asia tuli tärkeäksi myös asiakkaiden suunnalta. Näitä asioita käydään yhdessä asiakkaiden kanssa läpi osana neuvotteluja.

KETJURAUMA OY

• Perustettu vuonna 1998

• Valmistaa korkealuokkaisia hitsattuja ja niitattuja kuljetinketjuja sekä paperirullien ja hiilensyöttimien lamettiketjuja, Y-ketjuja ja ketjupyöriä pääasiassa puu-, paperi-, selluja energiateollisuuteen

• Työllistää noin 40 henkilöä

• Liikevaihto noin 11,3 miljoonaa euroa

>> ketjurauma.fi

Uudella ohjelmalla kohti

KESTÄVÄMPÄÄ TULEVAISUUTTA

Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta Rauman kaupungille rakennetaan parhaillaan kestävän kehityksen ohjelmaa, jonka on tarkoitus valmistua alkuvuonna 2024. Kestävän kehityksen edistäminen on yksi kaupunkistrategian keskeinen tavoite matkalla kohti pitovoimaista Raumaa. Kun tavoitteena on luoda Raumasta kutsuvampi paluumuutto- ja etätyökaupunki sekä hyvinvoiva ja viihtyisä merikaupunki, ovat luonto- ja kulttuuriarvojen huomioiminen sekä asukkaiden yhdenvertaisuus isossa roolissa.

Ohjelman tavoitteena on, että kestävä kehitys huomioidaan kaikessa kaupungin suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa. Muutoksia ja vaikutuksia tarkastellaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä sekä paikallisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Kokonaisuus rakentuu taloudellisesta, luonnon huomioivasta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Ohjelman kokoamisesta vastaa kestävän kehityksen koordinaattori Anna Meriruoho.

– Tarkastelemme kaikessa toiminnassamme esimerkiksi kaupunkilaisten yhdenvertaista kohtelua, pitkäaikaisia ja laaja-alaisia ilmastovaikutuksia, paikallisen työllisyyden tukemista, ympäristön ja luonnon tilaa, avointa päätöksentekoa sekä kulttuuriympäristöjen säilyttämistä, Anna Meriruoho kertoo.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, joka tunnetaan myös nimellä Agenda 2030. Suurin osa sen tavoitteista toteutetaan kunnissa. Lisäksi Pariisin ilmastosopimus ohjaa toimintaa.

– Luontokato, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä ovat vahvasti esillä tiedotusvälineissä, ja myös Rauman on vastattava näihin haasteisiin. Haemme ratkaisuja, kehittämismahdollisuuksia sekä parhaita käytänteitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, Meriruoho sanoo.

Ratkaisuja haetaan yhdessä

Kestävän kehityksen ohjelman tarkoitus on koota yhteen teemat, jotka ohjaavat

Rauman kasvua ja kehitystä kohti kestävää tulevaisuutta. Ohjelman avulla tuetaan Rauman hiilineutraalius- ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista sekä kulttuuri-, maailmanperintö- ja luontoarvojen säilymistä. Samalla panostetaan asukkaiden osallisuuteen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on myös lisätä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden tietoisuutta kestävästä kehityksestä.

– Jokainen meistä pystyy tekemään arjessaan kestäviä ratkaisuja, joilla on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta. Liikkumiseen, asumiseen ja ruokailutottumuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Raumalaiset saivat touko-kesäkuussa vastata sähköiseen kyselyyn, jonka avulla kartoitettiin tottumuksia sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen vähentämisestä sekä kokemuksia asumisen, liikkumisen, jätteiden käsittelyn ja kulutustottumuksien kestävyydestä.

– Tarjoamme osallistumismahdollisuuksia kestävän kehityksen ohjelman tekemiseen elinkeinoelämän toimijoille ja sidosryhmille muun muassa yrityshaastatteluiden ja työpajojen avulla. Suunnittelun aikana käytävä vuorovaikutus on arvokasta, Meriruoho lisää.

Rauman kestävyyskärjet muotoutumassa

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta, joihin kunnat voivat tarttua. Raumalla näistä tavoitteista priorisoidaan tietyt kärjet, joihin lähdetään etsimään konkreettisia toimenpiteitä ja vastuutahoja.

– Kestävän kehityksen ohjelmaa ohjaava työryhmä ehdotti Rauman teemoiksi kestävää teollisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, ilmastotekoja, oikeudenmukaista hallintoa ja kestävää kaupunkiympäristöä sekä elinvoiman edellytysten turvaamista. Näistä muotoillaan Raumalle omat kärjet, joita toteutetaan yhdessä, Meriruoho kertoo.

Anna Meriruohon mukaan Rauman toimintaympäristö tarjoaa ainutlaatuiset lähtökohdat kestävän kehityksen työlle.

– Raumalla on kaksi upeaa ja vetovoimaista maailmanperintökohdetta, merellinen kansallispuisto, vahva paikallinen identiteetti ja kulttuuriperintö, monipuolista teollisuutta ja työllistäviä toimialoja. Kokonaisuus on kerroksellinen ja jännittävä. On ilo koostaa Raumalle kestävän kehityksen ohjelma, joka tarjoaa askelmerkkejä kohti seuraavaa kestävän kehityksen vaihetta, Meriruoho iloitsee.

Asukaskysely keväällä 2023

RAUMALAISTEN TOP 5

Alkukesällä toteutetulla kestävän kehityksen asukaskyselyllä kartoitettiin raumalaisten arjessaan toteuttamia kestävän kehityksen toimenpiteitä sekä näkemyksiä siitä, millaisia toimia he ovat kiinnostuneet tekemään tulevaisuudessa. Vastauksia saatiin yhteensä 120.

Suosituimmat toimenpiteet arjessa

1. Jätteiden lajittelu ja kierrätys

2. Vedenkulutuksen vähentäminen

3. Sähkönkulutuksen vähentäminen

4. Lähiluontokohteiden suosiminen virkistysalueina

5. Lämmityksen tehostaminen

Vähiten toteutetut toimenpiteet

1. Kestävät energiamuodot autoilussa

2. Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan

3. Paikallisen kulttuurin, tapahtumien ja yhdistysten toiminnan tukeminen

4. Uusiutuvat energialähteet sähkösopimuksissa

5. Etätyö

Tulevaisuuden kiinnostuksen kohteet

1. Jätteiden lajittelu ja kierrätys

2. Vähäpäästöinen liikkuminen

3. Sähkönkulutuksen vähentäminen

4. Veden kulutuksen vähentäminen

5. Kestävän lämmitysjärjestelmän hyödyntäminen

Kestävän kehityksen koordinaattori Anna Meriruoho kannustaa kaupunkilaisia tekemään arjessaan kestäviä tekoja ja ratkaisuja.

KARHULINNA muistuttaa ensimmäisestä maailmansodasta Raumalla

Teksti: Kari Riikilä

Kuvat: Kari Riikilä, Jari Sjölund ja Rauman museon arkisto

Meriraumassa, Järvikadun päässä kohoavalla kalliolla sijaitsee Venäjän keisarikunnan rakennuttama Karhulinna-linnoitus. Se on rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikana osaksi pidempää puolustusketjua, jonka oli tarkoitus suojata rannikkoa sekä erityisesti Suomenlahtea, ja sen itärannalla sijaitsevaa Pietaria. Pietari oli silloisen Venäjän keisarikunnan pääkaupunki.

Pääosan suojauksesta muodosti Pietari Suuren merilinnoitus, joka puolusti Suomenlahden kapeimpia kohtia Suomen ja Viron rannikoilta. Saksalaisten maihinnousun varalle pohjoisemmas pitkin Suomen rannikkoa rakennettiin tärkeiden kohteiden läheisyyteen kevyempiä puolusteita, jotka koostuivat suurimmaksi osaksi juoksuhaudoista ja tykkiasemista. Rannikkoa linnoitettiin kattavasti, koska niin haluttiin

korvata keisarikunnan puutteellista laivastovoimaa. Venäjä oli menettänyt Itämeren laivastonsa lähes kokonaan 1904–1905 käydyn Venäjän-Japanin sodan aikana.

Raumalle linnoitteita rakennettiin, koska ensimmäisen maailmansodan alussa Rauma julistettiin Pohjanlahden ainoaksi satamaksi. Ainut satama toi Raumalle myös runsain joukoin sotaa pakenevia ihmisiä. Vilkkaimpina aikoina Raumalla saatettiin vastaanottaa jopa 2000 pakolaista päivässä. Kaupungissa oli tällöin asukkaita noin 7000. Sodan myötä Raumalle tuli myös venäläisiä sotilasjoukkoja.

– Sotasensuurin vuoksi venäläisten saapumisesta ja tekemisistä ei viestitty julkisesti, minkä vuoksi kirjallista tietoa venäläisten Raumalla oloajasta ja linnoitusten rakentamisesta on vain vähän. Linnoitustyöt olivat salaisia, museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari kertoo.

Linnoitustyöt olivat aikanaan Pohjoismaiden suurin työmaa. Eri puolilla Suomea niihin osallistui arviolta 100 000 miestä. Työmiehiä houkuttelivat tavallista palkkaa korkeammat päiväansiot. Muuta työtä ei ollut juuri tarjolla, sillä sota oli tyrehdyttänyt sahateollisuuden ja siihen liittyvän ulkomaankaupan ja -liikennöinnin. Suomalaiset eivät myöskään joutuneet asepalvelukseen Venäjälle, joten työvoimaa oli saatavissa. Töitä johtivat ja valvoivat venäläiset upseerit sekä sotilasosastot. Vuonna 1916 linnoitustöissä olevien miesten määrä todettiin kuitenkin riittämättömäksi, ja Venäjä aloitti työvoiman, hevosten sekä työkalujen pakko-oton.

Karhulinna on Rauman parhaiten säilynyt linnoitus

Karhulinnassa on kalliojuoksuhautoja noin 160 metrin pituudelta sekä kaksi

louhittua tykkiasemaa. Syvimmillään haudat ovat noin kaksi metriä syvät. Seinämät on vahvistettu kiilakivillä ja sementtilaastilla. Tykkiasemat oli lisäksi hirsivuorattu. Vastaavanlaisia kallioon louhittuja juoksuhautoja löytyy Raumalta muun muassa Järviluodosta, Petäjäksestä ja Nurmeksesta. Karhulinna valmistui vuonna 1916, mutta tykkejä ei ehditty tuomaan asemiin ennen Venäjän vallankumousta vuonna 1917 ja saman vuoden joulukuussa solmittua aselepoa.

Karhulinna on Rauman alueen varustuksista mantereen pohjoisin ja parhaiten säilynyt. Raumalla oli yhteensä 18 puolustusvarustusta, joista kaksi sijaitsi maalaiskunnan puolella.

Alue on määritelty muinaismuistolain nojalla muinaisjäännökseksi, jota ei saa hävittää tai turmella. Rakennelma muodostaa kuitenkin mielenkiintoisen retkeilykohteen, johon voi tutustua vapaasti. Linnoitteelle johtaa polku suoraan Järvikadulta. Asemakaavaan alue on merkitty puistoksi.

Rauman ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset

1. Karhulinna (Merirauma)

2. Syväraumanlahdenranta (Otanlahti)

3. Ensimmäinen Petäjäs (I)

4. Ensimmäinen Petäjäs (II)

5. Toinen Petäjäs

6. Kolmas Petäjäs

7. Puomkallio (Tarvonsaari)

8. Ruokluodonnokka (telakan alue)

9. Patterimäki (telakan alue)

10. Järviluoto (I)

11. Järviluoto (II)

12. Neulustennokka (paperitehtaan alue)

13. Nurmeksennokka

14. Korkeakari (sataman alue)

15. Martinlahti (Lonsi)

16. Sonnihaka (Otanlahti)

Linnoitukset Rauman maalaiskunnan puolella

1. Tenhonkallio (Kortela)

2. Kyttävuori (Unaja)

PITSIKAUPUNGIN JOULU – elämyksiä moneen makuun

Teksti: Saija Laaksovirta

Pitsikaupungin joulua vietetään Raumalla jälleen 25.11.2023–7.1.2024. Toteutusten suunnittelu on vauhdissa, ja tänä vuonna kokonaisuuden valmistelussa on mukana

Pitsikaupungin joulun tuottaja Sanja Pallassalmi. Hän vastaa muun muassa Rauman Joulutorin järjestelyistä ja toiminnan koordinoinnista.

Joulun kokonaisuus rakentuu osittain tutuista elementeistä, mutta kaupunki panostaa tällä kertaa erityisesti Joulutorin näyttävyyteen, kokonaisuuden kehittämiseen ja tunnelmalliseen toteutukseen. Lisäksi joulunaikaan pääsee viihtymään

Tammelan tonttumaassa ja nauttimaan Joulevangeeljum-musiikkinäytelmästä.

Joulutori-tapahtuma toteutetaan tänä

vuonna uudella tavalla. Pallassalmen mukaan työtä ovat vaatineet erityisesti kontaktien luominen, asiakirjojen valmistelu ja myyjien houkuttelu.

– Lisäksi panostamme valaistuksiin aiempaa enemmän. Viime vuodelta tuttu jouluinen kuusikuja valaisee Vähäraastuvankadun tänäkin vuonna. Myös Savilanpuistossa ja Joulutorilla nähdään tänä jouluna uudenlaisia valaistuksia, Pallassalmi kertoo.

Koko kaupungin yhteinen juttu

Pitsikaupungin joulun suunnitelmat ja toteutus syntyvät ison joukon yhteistyöllä. Sanja Pallassalmella riittää työsarkaa, sillä kokonaisuuden koordinointi edellyttää tarkkaa taustatyötä ja saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

– Haluamme osallistaa kaupunkilaisia joulun tekemiseen, sillä Pitsikaupungin joulu tehdään yhdessä. Mukana voi olla vaikka esiintymällä Joulutorilla, toimimalla vapaaehtoisena musiikkinäytelmän järjestelyissä tai ideoimalla omia jouluisia toteutuksia. Vapaaehtoisia tekijöitä tarvitaan tänäkin vuonna runsaasti ja osallistumismahdollisuuksia on monia, tuottaja Pallassalmi sanoo.

Pitsikaupungin joulun nettisivuilla osoitteessa pitsikaupunginjoulu.fi on Infoa

”Tavoitteena on, että Pitsikaupungin joulusta rakentuu vuosi vuodelta vahvemmin koko kaupungin yhteinen juttu”

Sanja Pallassalmi

toimijalle -osio, josta löytyvät musiikkinäytelmän vapaaehtoishaun, jouluisen ideapankin ja Joulutorin ohjelmahaun lomakkeet.

Työryhmä tuottajan

tukena

Pitsikaupungin joulun tuottajan tärkein tehtävänä on hahmottaa ja hallita haluttujen tapahtumien kokonaisuutta. Tavoitteena on koota annettujen resurssien puitteissa mahdollisimman upea kattaus, joka tuottaa joulun iloa laajasti ja mahdollisimman monelle.

Tuottajalla on tukenaan joulun työryhmä, joka kokoontuu viikoittain koko vuoden ajan. Ryhmään kuuluu matkailun, viestinnän ja kulttuuripalvelujen edustajia. Poikkihallinnollinen ohjausryhmä ohjaa työryhmän suunnittelua ja toimintaa.

Kaikki pääsevät

nauttimaan

Tuottaja Sanja Pallassalmi on tyytyväinen siihen, että Pitsikaupungin joulu avaa mahdollisuuksia myös visuaaliseen näyttävyyteen. Hänestä parasta on kuitenkin päästä toteuttamaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumakokonaisuuksia.

– Jouluntaika ja tonttutarinat ovat tärkeitä elementtejä myös Rauman joulussa. On hienoa, että Raumalla on oma joulun ydintarina, josta voi ammentaa ideoita loputtomasti, Pallassalmi sanoo.

Pallassalmi toivoo, että raumalaiset ja Raumasta kiinnostuneet ilmoittautuvat rohkeasti esiintyjiksi Rauman Joulutorin lavalle, nauttivat jouluisista tapahtumista ja heittäytyvät mukaan Pitsikaupungin joulun tunnelmaan.

TULE MUKAAN JOULUN TEKEMISEEN!

• Ilmoita ohjelmanumerosi Rauman Joulutorin lavalle – kaikki huomioidaan!

• Joulevangeeljum-musiikkinäytelmään tarvitaan vapaaehtoisia – ilmoittaudu ajoissa!

• Jouluiseen ideapankkiin kootaan ehdotuksia, joita kuka tahansa voi toteuttaa.

>> pitsikaupunginjoulu.fi

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA

Katri Pirinen, rakennusvalvonnan lupasihteeri

Katrin työnkuva sisältää muun muassa rakennusvalvonnan asiakaspalvelua ja asianhallintatehtäviä, arkiston ylläpitoa sekä arkistopyyntöjen käsittelyä, lupahakemusten vastaanottamista ja kirjaamista, päätösten leimaamista ja postittamista. Lisäksi hän hoitaa ympäristö- ja lupalautakunnan kokousjärjestelyt, esityslistat sekä pöytäkirjat.

Leila Stenfors, saariston projektikoordinaattori

Leila vastaa Rauman saariston matkailu- ja virkistyskäytön edellytysten kehittämisestä. Lisäksi hänen vastuulleen kuuluu saariston kehittämistoimenpiteitä edistävän verkoston koordinointi. Leila on siirtynyt projektikoordinaattorin tehtävään vastaavan kulttuurituottajan tehtävästä.

Petteri Kuusisto, katutarkastaja

Petteri myöntää kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tapahtuviin töihin sijoitus- ja kaivuuluvat. Lisäksi hän vastaa lupaehtojen ja –ohjeiden noudattamisen valvonnasta sekä kaupungin omien ja urakoitavien katu- ja vesihuoltotöiden laadun ja työturvallisuuden valvonnasta ja raportoinnista.

Susanna Suoramaa, kiinteistöpäällikkö

Susannan tehtävään kuuluu kaupungin omistamien kiinteistöjen hallinnointi, vuokraus ja myynti painopisteenä hyvinvointialueelle vuokratut kiinteistöt. Myös korjaus- ja muutoshankkeisiin osallistuminen sekä väistötilajärjestelyt kuuluvat Susannalle.

Joakim Sjöroos, vs. tarkastusmestari

Joakimin vastuulla ovat muun muassa vesialueiden tilan seuranta, haja-astutusalueiden jätevesiasiat sekä leirintäalueet ja eläinsuojien valvonta. Lisäksi Joakim toimii kaupungin kalastuslupa-alueen kalastuksenvalvojana.

Outi Krook, tekninen asiantuntija

Outi vastaa kaupungin tilapalveluiden erilaisten hankintojen kilpailuttamisesta, puitesopimusten laadinnasta, sekä arkistoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi hän sijaistaa tarvittaessa pienvenesatamiin liittyvien asioiden hoidossa.

OSALLISTAVA OHJELMATYÖ

Tekee strategiasta totta

Vaikka Rauman uuden kaupunkistrategian hyväksymisestä on aikaa vasta kuukausia, on kanaalikaupungissa tapahtunut monia konkreettisia muutoksia kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Kaupunkia ovat esimerkiksi elävöittäneet monenlaiset uudet tapahtumat.

Strategia jalkautuu parhaillaan käytännön toimenpiteiksi kahdeksan ohjelman avulla. Kokosimme tähän ohjelmien keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä valmistelijat.

Kaupunkistrategian toteuttamisessa ollaan hyvässä vauhdissa. Olemme edistyneet toimenpidesuunnitelman mukaisesti ja ohjelmatyötä tehdään kaikilla toimialoilla.

Esko Poikela

KYSELYILLÄ

mielipiteet selville:

• Robottikysely strategiatyön yhteydessä

• Kävelyn ja pyöräilyn ohjelmatyön seminaarikyselyt

• Hyvinvointikysely

• Kestävän kehityksen kysely

• Järjestökyselyt

• Asumisen kyselytutkimus

Raumalaisten osallistaminen alkoi robottikyselyllä strategian laadintavaiheessa. Nyt asukkaiden toiveita kuullaan konkreettisten ohjelmien laatimisessa.

Sari Salo

Asumisen ohjelma

Anna Meriruoho p. 044 403 7771

• ohjaa Rauman kaikkea kehittämistä huomioimaan talouden, luonnon sekä sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kestävyys.

• sisältää tavoitteet ja toimenpiteet, joilla varmistamme kestävän kehityksen huomioimisen suunnittelussa, budjetoinnissa, valmistelussa ja päätöksenteossa.

• valmistuu alkuvuonna 2024

• osallistaa eri-ikäisiä raumalaisia, elinkeinoelämän sidosryhmiä ja kyläyhdistyksiä.

• on kerännyt mielipiteitä asukaskyselyllä, yritysten ja elinkeinoelämän haastatteluilla ja kuulee näkemyksiä kylien neuvottelukunnan ja keskeisten sidosryhmien tapaamisissa ja työpajoissa.

Tomi Suvanto p. 044 534 3001

suuntaa asumisen suunnittelua siten, että Raumalta löytyy tulevaisuudessa kuntalaisten ja muuttajien toiveita ja tarpeita vastaavia monipuolisia asumismuotoja.

• esittelee asukkaiden tarpeet ja toiveet, Rauman asumisen nykyisen tilanteen ja ne tavoitteet ja toimenpidesuositukset, joilla edistetään raumalaisten hyvää ja tarkoituksenmukaista asumista.

• valmistuu syksyllä 2023.

• on osallistanut virkamiehiä, asumisen paikallisia toimijoita ja kuntalaisia.

• on kerännyt mielipiteitä kyselytutkimuksella, haastatteluilla ja työpajalla.

>> Ohjelmien valmistelijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@rauma.fi

Hyvinvointiohjelma

Kristiina Kuusio p. 044 403 6383

• rakentaa aktiivista ja hyvinvoivaa Raumaa vahvistamalla raumalaisten toimintakykyä, liikkumista, mielen hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, arkiympäristön turvallisuutta sekä esteettömyyttä.

• antaa kokonaiskuvan asukkaiden hyvinvoinnista ja sisältää hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä järjestöyhteistyösuunnitelman.

• valmistui huhtikuussa 2023.

• on osallistanut eri väestöryhmien hyvinvointia edistävät poikkihallinnolliset työryhmät sekä järjestöt ja lakisääteiset neuvostot ja parlamentit.

• on kerännyt kuntalaisten mielipiteitä hyvinvointikyselyllä ja työpajoilla.

Maapoliittinen ohjelma

Ari-Pekka Asikainen p. 044 403 6001

linjaa Rauman kaupungin maanhankintaa, tonttitarjontaa, kaavoituksen toteutumista, maaomaisuuden hallintaa sekä hajarakentamisen ohjausta.

• määrittelee maapolitiikan lähtökohdat, tavoitteet ja pääperiaatteet sekä periaatteet maanluovutuksesta sekä maaomaisuuden ja hajarakentamisen ohjauksesta.

• valmistuu vuoden 2023 aikana.

• on tehty yhteistyössä virkamiesten ja poliittisen päättäjien kanssa.

• sisältää suunnitelman osallistamisen tavoista.

Elinvoimaohjelma

Satu Saarinen p. 044 403 7931

ohjaa kaupungin kehittämistä entistä vetovoimaisemmaksi paikaksi yrittää, tehdä työtä, opiskella, asua ja vierailla.

• kokoaa yhteen elinvoimaa vahvistavat tavoitteet ja esittelee keinot ja toimenpiteet sekä seurannan mittarit. Sisältää myös keskustan kehittämisen ja kansainvälisyyden suunnitelmat.

• valmistuu syksyllä 2023.

• on osallistanut elinkeinoelämää, yhdistyksiä, kansainvälisiä toimijoita, oppilaitoksia, kuntalaisia, luottamushenkilöitä ja kaupungin virkamiehiä.

• on kerännyt mielipiteitä workshoptapaamisilla.

Talousohjelma

Henri Seppänen p. 044 793 3060

rakentaa Raumalle tasapainoista ja investoinnit mahdollistavaa kuntataloutta.

• sisältää taloutta ohjaavat suuntaviivat ja käytännön toimenpiteet sekä tunnistaa talouteen merkittävästi vaikuttavat tekijät ja esittää niihin varautumistoimenpiteet.

• valmistuu vuonna 2024.

• on aloitettu taloustyöryhmässä ja tulee osallistamaan kaupungin henkilöstöä, päättäjiä ja kuntalaisia.

• sisältää suunnitelman osallistamisen tavoista.

Markkinoinnin kehittämisohjelma

Raija Lehtorinne p. 044 793 3313

tehostaa ja yhtenäistää Rauman markkinointia sekä kaupunkiorganisaation sisällä että eri toimijoiden välillä, kirkastaa yhteiset kohderyhmäkohtaiset pääviestit ja linjaa käytännön brändityötä.

• sisältää markkinointistrategian ja –konseptin, visuaalisen ilmeen uudistuksen sekä suunnitelman markkinoinnin toteuttamisesta.

• käynnistyy markkinointiyhteistyökumppanin valinnan jälkeen

• valmistellaan kaupungin markkinointitiimissä, käyttää hyväksi kuntalaiskyselyn tuloksia ja osallistaa Rauman markkinointia tekeviä yrityksiä ja yhteisöjä.

• sisältää suunnitelman osallistamisen tavoista.

Henkilöstöohjelma

Marika Alho

p. 044 403 6162

rakentaa Rauman kaupunkia yhä paremmaksi ja houkuttelevammaksi työnantajaksi, jonka henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa.

• edistää henkilöstön työhyvinvointia, ammattitaitoa ja osaamista sekä yhdenvertaista ja kunnioittavaa kohtelua. Korostaa Me-henkeä sekä osallistavaa ja tasapuolista johtamista.

• valmistui syksyllä 2022

• tehtiin yhteistyössä henkilöstön edustajien, työterveyshuollon, Tyhy-ryhmän, YT-toimikunnan, poikkihallinnollisten tiimien, kaupungin johtoryhmän ja valtuutettujen kanssa.

• on osallistanut jatkuvan vuoropuhelun periaatteella yhteistyökumppaneitaan mm. työterveyshuoltoa, työterveyslaitosta, työturvallisuuskeskusta, Kevaa sekä AVIa.

UUSI PALOASEMA on hyvien yhteyksien päässä

Teksti ja kuvat Kari Riikilä

Rauman uusi paloasema on nyt valmis. Elokuun alussa juttua tehtäessä asemalla oli käynnissä vielä pieniä viilaustöitä sekä varauduttiin elokuun lopussa olevaan blackout-testiin. Blackout-testillä tarkoitetaan testiä, jossa aseman päävirta katkaistaan ja varmistetaan varavoiman ja laitteiston toimivuus laajan sähkökatkotilanteen aikana. Testin jälkeen pelastuslaitoksen on tarkoitus muuttaa uusiin tiloihin. Rauman kaupunki luovutti asemarakennuksen Satakunnan hyvinvointialueelle kesäkuussa.

– Kyllä lähes joka päivä saa vastata henkilöstön kyselyihin, että koska päästään, asemamestari Marko Toivio naurahtaa.

Muuttoa ja testauksia ovat viivästyttäneet jonkin verran myöhästyneet sähkötyöt ja kesän lomakausi. Elokuussa asemalle oli tuotu jo vähän kalustoa, mutta suurin osa oli vielä vanhalla paloasemalla, joka oli edelleen sataprosenttisesti toiminnassa. Vanhat tilat siirtyvät pelastuslaitoksen muuton jälkeen Karin kampuksen työmaatoimiston käyttöön.

Asemalle muuttaa myös aiemmin sairaalanmäeltä toiminut ensihoidon yksikkö.

Sijainti on yhteyksiltään ihanteellinen

Paloaseman sijoittuminen Kodisjoentien varteen on aiheuttanut jonkin verran keskustelua, ja sosiaalisessa mediassa on oltu huolestuneita syrjään mielletyn aseman välimatkasta kaupunkiin. Asemalta on kuitenkin hyvät yhteydet joka puolelle Raumaa.

Pelastuslaitoksilla on käytössä riskiruutu-järjestelmä, jonka perusteella koko maa on jaettu neliökilometrin kokoisiin ruutuihin, joille jokaiselle on annettu arvo yhdestä neljään. Niin sanotut ykköstason ruudut ovat riskiltään korkeimpia, ja neljännen tason ruudut alhaisimpia. Raumalla ykköstason ruudut kattavat alueen ydinkeskustasta Syväraumaan. Koko alueelle päästään uudelta asemalta vaatimusten mukaisesti kuudessa minuutissa Hankkarintien ja Syväraumankadun kautta.

Ruutujen arvot määräytyvät alueiden rakennus- ja asukastiheyden mukaan. Asema on lisäksi 8-tien liittymien välittömässä läheisyydessä. Valtatien kautta päästään lähtemään nopeasti niin pohjois- kuin eteläsuuntaankin. Lähempänä keskustaa ongelmaksi olisivat lisäksi muodostuneet kapeammat kadut ja vilkkaampi muu liikenne. Asema vaatii myös noin kahden hehtaarin alueen.

– Hyvät liikenneyhteydet oli tärkein kriteerit paikkaa valitessa, ja niiden kannalta nykyinen sijainti on ihanteellinen. Täältä päästään nopeasti myös suurteollisuuden alueille, jotka tulevat varmasti kasvamaan myös tulevaisuudessa sataman ja metsäteollisuuden uusien hankkeiden myötä. Ja harva välttämättä haluaisi paloasemaa ihan omaan naapuriin, vastuuyksikön päällikkö Juha Suonpää sanoo.

Henkilöstön viihtyvyys kasvaa merkittävästi

Vanhaan asemarakennukseen verratessa uudet tilat ovat täysin omaa luokkaansa. Parannuksia entiseen on pitkä lista. Enää ei esimerkiksi paloletkuja tarvitse ripustaa torniin, vaan ne pestään ja kuivataan omassa laitteessaan, joka jopa kiertää letkun lopuksi takaisin siistille rullalle säilytystä varten.

– Nykyaikaiset laitteet, parempi sisäilma, tasainen lämpötila kesällä ja talvella, viihtyisyys, valoisuus ja kaikin puolin toimivammat tilat. Likainen ja puhdas puoli saadaan erotettua toisistaan ja kalustolle ja välineille on mietitty omat paikkansa eikä tarvitse soveltaa mihin mitäkin saadaan mahtumaan, Toivio listaa.

Puhtaan ja likaisen puolen erottaminen perustuu niin kutsuttuun puhdas paloasema -malliin. Tehtävillä likaantuneet ja erilaisille yhdisteille altistuneet kalustot ja henkilöstön varusteet voidaan pestä ensin likaisella puolella, ja vasta sen jälkeen ne varastoidaan puhtaalle puolelle. Näin vähennetään henkilöstön pitkäaikaista altistumista mahdollisesti myrkyllisille yhdisteille.

Myös henkilöstön toimintakyky paranee viihtyisien, rauhallisten ja hyvin suunniteltujen tilojen avulla. Tiloista todennäköisesti päästään lähtemään tehtäville aiempaa sujuvammin. Henkilökunnan lepohuoneet

ovat nykyään äänieristettyjä yhden hengen huoneita.

– 24 tunnin vuoroissa kun tehdään, niin levon laadulla on väliä. Huoneissa saa myös hoidettua vaikka puhelut kotiin omassa rauhassa. Asema tulee olemaan yhteensä noin 100 ihmisen työpaikka, kun mukaan lasketaan kaikki pelastuksen ja ensihoidon henkilöstö ja toimistoväki.

Turvallisuuteen on panostettu

Nykyaikaa on myös parantunut valvonta. Aseman tontti on kokonaan aidattu, eikä rakennukseen ole pääsyä vierailijoille kuin

pääoven kautta. Ulkopuolisille on oma pysäköintialueensa porttien ulkopuolella.

– Kulunvalvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota, ja tilojen turvallisuus on korkealla tasolla. Näin hallitaan, ketä ja mitä asemalla liikkuu, eikä kukaan asiaankuulumaton pääse tiloihin omin päin. Kuntalaiset pääsevät tutustumaan tiloihin erikseen järjestetyissä tilaisuuksissa, mutta niiden aika koittaa vasta, kun asemalla on päästy aloittamaan työskentely ja arki on asettunut paikoilleen, Toivio kertaa.

Asemamestari Marko Toivion mukaan pelastuslaitoksen henkilökunta odottaa innolla uusiin tiloihin pääsyä.

Marko Toivio esittelee paloletkujen huoltojärjestelmää

Henkilöstön toimintakyky paranee viihtyisien, rauhallisten ja hyvin suunniteltujen tilojen avulla.

Kaupunki varautuu

Raumalla on 8 infopistettä ja 40 infotaulua

SÄHKÖTTÖMÄÄN VIESTINTÄÄN

Teksti: Kristiina Lehtonen

Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla ja Euroopassa ovat saaneet ihmiset yhä enemmän ajattelemaan varautumista kriiseihin. Muiden kuntien tavoin Rauma on terävöittänyt kriisivalmiuksia päivittämällä valmiussuunnitelmiaan. Häiriötilanteiden johtamista tukeva ja kuntalaiset nopeasti tavoittava selkeä viestintä on avainasemassa silloin, kun häiriötilanne yllättää. Erityisiä haasteita tiedonkululle tulee, jos sähkönjakelussa on katkoksia.

Sähkökatkokset

haastavat viestinnän

Ukrainan sota on vaikuttanut energiamarkkinoihin ja lisännyt sähkön saata -

vuuteen liittyviä epävarmuuksia. Laajoja sähkökatkoksia voidaan joutua kokemaan myös esimerkiksi myrskytuhojen takia. Rauman kaupunki on varautunut sähkönjakelun häiriöihin ja sähkön säännöstelyyn omissa valmiussuunnitelmissaan. Lähtökohtana on palvelutuotannon turvaaminen, esimerkiksi koulujen, päiväkotien sekä terveys- ja hoivapalvelujen jatkuminen ja puhtaan veden turvaaminen.

Kaupunki päivittää parhaillaan omaa kriisiviestintäsuunnitelmaansa ja suunnittelee, miten tieto kulkee asukkaille ja palvelujen käyttäjille, jos sähköisiä viestintävälineitä ei ole käytettävissä. On oltava varasuunnitelma tilanteisiin, joissa tietoa

ei pysty hakemaan netistä eivätkä päivän lehdet ilmesty.

Infopisteistä ja infotauluista ajantasaista tietoa

Rauman kylissä pidetään yllä laajaa infopisteiden ja infotaulujen verkostoa, jota voidaan hyödyntää laajoissa sähkönjakeluhäiriöissä. Niiden tarkoituksena on palvella asukkaita silloin, kun tiedonsaanti normaalilla tavalla vaikeutuu. Kantakaupungin infopisteistä ja –tauluista huolehtii kaupunki.

Kylätoimikunnat ja kylien aktiivit ovat ihailtavan sitoutuneita huolehtimaan infopisteistä ja omien kyliensä asukkaiden

tiedonsaannista. Ilman aktiivisia kylätoimijoita, ei tällaista valmiutta olisi olemassa. Pitkän ja laajan sähkökatkon aikana on tarvetta tiedottaa esimerkiksi koulujen ja päiväkotien toiminnasta, vedenjakelusta ja kuljetuksista. Joissakin infopisteissä voi käydä lataamassa puhelinta ja jopa lämmittämässä kotoa tuotua ruokaa. Tällaisia palveluja voi saada, jos infopisteenä on kylätalo tai koulu, jolla on oma aggregaatti sähkön tuottamiseen tai esimerkiksi puilla lämpiävä hella.

Vielä ei infopisteverkostoa ole onneksi tarvinnut tositilanteessa testata, mutta Seija-myrskyn jäljiltä vuonna 2013 kaupunki perusti väliaikaiset infopisteet Linnavuoden palvelukeskukseen ja Kaunisjärven vanhainkotiin sekä vei paperitiedotteita Lapissa ja Kodisjoella asuvien kotioville. Silloin elettiin joulukuisia pakkaspäiviä ja sähköjen ennustettiin olevan poissa koko viikonlopun. Asukkaille piti saada tietoa siitä, mihin pääsee tarvittaessa majoittumaan, jos lämpöä ei kotona riitä tai tulee muita ongelmia.

VAHVA KYLÄHENKI PITÄÄ VALMIUTTA YLLÄ

Teksti ja kuvat: Marko Östman Haja-asutusalueiden tiedonsaantiin varaudutaan pitämällä yllä infopisteitä ja -tauluja. Yksi hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistys ja sen ylläpitämä Noitajärven rantasaunan mökki.

Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistys ry ylläpitää Noitajärven rantasaunan rakennuksia ja ympäristöä, sekä kahta alueella sijaitsevaa laavua, yhtä lintutornia ja Vekkuli-leikkipuistoa. Näistä ensin mainittu toimii myös infopisteenä, jonka yhteydessä sijaitsee yksi alueen kuudesta infotaulusta.

Pitkissä häiriötilanteissa infopisteellä ja -tauluilla voidaan tiedottaa erilaisista toiminnoista, kuten vedenjakelusta, yhteisruokailuista ja kuljetuksista sekä mahdollisista evakuoinneista. Infopisteellä voidaan myös ladata akkukäyttöisiä laitteita kuten puhelimia.

– Pidämme toimikunnan ja talkooväen kanssa infrastruktuurin kunnossa ja huolehdimme sitä kautta, että mahdollisissa häiriö- ja kriisitilanteissa kaikki on valmiina käyttöön nopeallakin aikataululla, Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Mika Vesamäki sanoo. – Rantasaunalle on vedetty sähköt syyskuussa 2016. Sähkökatkojen hetkillä sähkönsaannin varmistaa katolle asennetut aurinkopaneelit ja varavoimana toimiva aggregaatti. Lämpöä saadaan varaavan takan ja ilmalämpöpumpun avulla.

Noitajärven rantasauna toimii tarvittaessa kokoontumispaikkana. Pihapiirissä sijaitsee kaksi saunaa ja grillikatosta, sekä pukusuojat, puuvaja ja kompostikäymälä.

– On tärkeää, että kaupungilla on ajantasaiset tiedot ja suunnitelmat häiriötilanteiden varalle myös haja-asutusalueiden osalta. Toimitin heille tiedot, mitä kaikkea täältä löytyy. Saunalla on peseytymismahdollisuus ja tilaa yöpyä. Mökkiin asennettiin uusi ilmalämpöpumppu elokuussa ja aggregaatin testaamme lähiaikoina.

Yhteistyö tärkeässä roolissa

Vermuntilantien varrella infopisteitä on kolme eli Laurikkalantien, Pekomäentien ja Holpintien risteyksissä. Lisäksi taulut löytyvät 8-tien ja Kulamaantien risteyksestä sekä Taantumuksentien ja Helkkiläntien risteyksestä.

– Sain kaupungilta pyynnön käydä infotaulut läpi, jonka pohjalta toimitin heille

panostukseen valmiusasioissa.

Rauman kaupunki pitää yllä tietopankkia, johon on merkitty kaikki infopisteet ja -taulut. Käy tarkistamassa oman alueesi lähimmät infopisteet osoitteessa >> rauma.fi/turvallisuus

niiden sijainnit. Näiden infotaulujen lisäksi meillä on käytössä myös pienempiä ilmoitustauluja, Vesamäki kertoo.

– Tauluilla on tietoa saunan aukioloajoista, kylätapahtumista ja kyläyhdistyksen toiminnasta. Saunan ilmoitustaululta löytyy myös muun muassa ensiapuohjeistukset.

Yhteistyössä on voimaa, sillä ilman kyläyhdistysten toimintaa infopisteiden ja -taulujen ylläpito olisi kaupungille huomattavasti työläämpää. Nyt niistä huolehtivat tahot, jotka tuntevat tarkoin sekä alueen että sen asukkaat.

– Ilman talkoohenkeä tällaiset asiat eivät pyörisi. Kokemuksesta tiedän, että vanhan ajan kylähenkeä löytyy aina tilanteen niin vaatiessa, Vesamäki sanoo.

Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Vesamäki on tyytyväinen talkooväen

OIKEUS TURVALLISEEN JA AKTIIVISEEN LAPSUUTEEN

T eksti : Marko Östman

Kuvat: Elmeri Elo

Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään. Perheet ovat joutuneet erilleen ja pienet lapset suunnanneet vieraisiin maihin. Raumalla tehdään kaikki sen eteen, että sotaa paenneet perheet saisivat elää turvallista ja mahdollisimman tavallista arkea.

Usein sanotaan, että talot ovat vain seiniä, mutta kun kotinsa joutuu jättämään kiireessä, tietää tuttujen huoneiden olevan paljon muutakin. Kotitalon seinien sisällä eletyt hetket muodostuvat muistoiksi,

joita jokainen kantaa sisällään. Uuteen ja tuntemattomaan suuntaaminen pakon edessä vaatii paljon niin aikuisilta kuin lapsiltakin.

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022, saapui Suomeen ensimmäisen vuoden aikana yli 50 000 turvapaikanhakijaa, ja määrän odotetaan kasvavan kuluvan vuoden aikana. Sotaa paenneista noin 340 on asettunut Raumalle. Monet heistä ovat lapsia.

– Alussa Suomeen tuleminen pelotti, sillä en osannut kieltä enkä tiennyt maasta paljoakaan. Meidät otettiin kuitenkin lämpimästi vastaan. Isäni löysi asunnon ja saimme apua asiapaperien kanssa. Kaikki tämä helpotti asettumistamme Raumalle, Eurajoen kristillisessä opistossa opiskelunsa elokuussa aloittanut 16-vuotias Volodimir Mosiienko kertoo.

Luokkahuoneessa istuu hymyileviä lapsia. Vieraan maan kielellisten ja kulttuuristen erojen oppiminen vie aikaa, mutta lapset tuntuvat sopeutuneen tilanteeseen nopeasti.

– Suomalaiset ovat hyväntahtoisia ja auttavaisia. Tuntematon auttoi minua, kun minulta putosi polkupyörästä ketjut. Olen nähnyt, että Raumalla kerätään apua ja tarvikkeita Ukrainaan, alkuvuodesta 2022 Suomeen äitinsä kanssa saapunut 11-vuotias Varvara Barabanova sanoo. – Ihmiset ovat ystävällisiä, ja he haluavat meille hyvää. Täällä on paljon hienoja mahdollisuuksia. Tykkään metsistä ja niiden tuoksusta. Olen saanut myös paljon uusia ystäviä, 12-vuotias Artem Krykunenko kertoo.

Vapaus ilmaista itseään

Raumalla maahanmuuttajille suunnattuja perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä on tällä hetkellä Nanun ja Kourujärven kouluissa. Osa suomen kieltä oppineista lapsista on siirtynyt jo suomenkielisiin luokkiin.

– Olen oppinut kolmessa kuukaudessa paljon suomen kieltä. Suomalaisessa koulussa tarjotaan lämmintä ruokaa ja

välitunneilla pääsee ulkoilemaan, toisin kuin Ukrainassa, 9-vuotias Yevheenia Mosiienko kertoo.

– Suomessa on paremmat mahdollisuudet ilmaista itseään ja kertoa omat mielipiteet. Täällä saa puhutella opettajaa etunimellä, Varvara Barabanov lisää.

Lapset kokevat, että heidät on otettu Raumalla lämpimästi vastaan. Iästä riippumatta kaikkien puheissa nousee esiin suomalaisten halu auttaa, sekä vapaus toteuttaa itseään.

– Tykkään siitä, että Suomessa saan liikkua vapaasti. Raumalla on kivaa. Toivon, että talvella sataa lunta, 8-vuotias Anastaasia Dereniuha sanoo.

Tulevaisuuden toiveet

Virikkeellinen vapaa-aika ja monipuoliset harrastukset ovat jokaisen lapsen oikeus. Raumalla luonto ja erilaiset aktiviteetit ovat lähellä.

– Parasta on se, että saan harrastaa jalkapalloa. Pelaan Pallo-Iirojen nappulaliigassa. Käyn myös isän kanssa kalastamassa ja äidin kanssa keräämässä sieniä. Isona haluan tulla astronautiksi, jalkapalloilijaksi ja muurariksi, 9-vuotias Mykola Smiiukha hymyilee.

– Aloitan syksyllä voimisteluharrastuksen. Raumalla on kesäisin kivoja tapahtumia, talvella saa tehdä lumipalloja ja lumiukkoja, elokuussa koulun aloittanut 6-vuotias Ella Sheremet kertoo.

Vaikka lapset ovat kotiutuneet Raumalle hyvin, on heillä luonnollisesti myös kova kaipuu Ukrainaan. Yksi toive nousee ylitse muiden.

– Toivoisin, että sota loppuisi mahdollisimman pian. Kaipaan Ukrainasta isää, mummua ja vaaria. Pidämme heihin yhteyttä joka päivä, Varvara Barabanova kertoo.

INFO

Rauman kaupunki ohjaa ja tukee Ukrainan sotaa pakenevia tiiviissä yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Porin vastaanottokeskuksen, Rauman seurakunnan ja sekä muiden alueen toimijoiden kanssa.

Rauman International House, joka sijaitsee palvelupiste Pyyrmanin yhteydessä osoitteessa Valtakatu

2 A, palvelee maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Neuvontapisteeltä saa apua palvelujen pariin löytämisessä sekä ohjausta kaikissa asettumiseen liittyvissä asioissa. Palvelua tarjotaan myös yrityksille, jotka työllistävät maahanmuuttajia.

Lisätietoja: internationalhouserauma.fi

Mykola, 9 vuotta

”Parasta Raumalla on mahdollisuus pelata jalkapalloa, sekä käydä äidin, isän ja veljen kanssa ulkoilemassa. Täällä on turvallista ja kaunista.”

Varvara, 11 vuotta

”Rauma muistuttaa minua Ukrainan Livin kaupungista. Vanha Rauma on kaunis paikka. Ihmiset ovat auttavaisia ja heihin voi luottaa.”

Yevheenia, 9 vuotta

”Raumalla on paljon hienoja vanhoja autoja ja ihmisten ystävällisyys näkyy kaikissa kohtaamisissa. Esimerkiksi kaupoissa kassamyyjät hymyilevät ja puhuvat ystävällisesti.”

Volodimir, 16 vuotta

”Rauma on viihtyisä kaupunki. Olen käynyt valokuvaamassa esimerkiksi Vanhassa Raumassa. Täällä ihmiset ovat aktiivisia – jopa ikäihmiset hiihtävät ja käyttävät polkupyöriä. ”

Artem, 12 vuotta

”Raumalla on hauskaa, kaunista ja siistiä. Parasta täällä on koulu, ystävät ja kauniit rakennukset. Täällä on myös suorat ja hienot tiet.”

Ella, 6 vuotta

”Suomessa kivointa on koulu. Tykkään matematiikasta ja käsitöistä. Olen myös löytänyt uusia ystäviä.”

Anastaasia, 8 vuotta

”Rauma on kaunis. Tykkään Nanun koulusta ja uusien asioiden oppimisesta. Täällä minulla on kaikki hyvin.”

VÄYLÄOPINNOT avaavat tien ammattikorkeakouluun

Teksti ja kuvat: Meri Lehto

Rauman Lyseon lukio ja Satakunnan ammattikorkeakoulu tiivistävät yhteistyötään ja käynnistävät syksyllä Satakunta international pathway -väyläopintojen pilotin. Väyläopinnot tarjoavat lukiolaisille mahdollisuuden aloittaa ammattikorkeakouluopintojen opiskelun jo lukioaikana.

– Osa ammattikorkeakoulussa opiskeltavista kursseista vastaa sisällöltään lukion opetussuunnitelman opintojaksoja.

Nämä kurssit voidaan lukea hyväksi lukion päättötodistukseen, Rauman Lyseon lukion rehtori Jani-Petteri Renko sanoo.

Suoritettuaan hyväksytysti 15 opintopistettä opiskelija saa opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa ilman erillistä valintakoetta. Opintopistemäärä vastaa lukio-opinnoissa 10 opintojaksoa.

– Opiskelijat saavat määrittää itse, mitä kursseja haluavat suorittaa. Opiskella voi halutessaan enemmänkin kuin vaadittavan 15 opintopisteen verran. Apua kurssisuunnitelman tekemiseen lukiolaiset saavat Satakunnan ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajilta, Renko kertoo.

Lukio-opiskelijat

otetaan ilolla vastaan

Yhteistyö Rauman Lyseon lukion kanssa on otettu Satakunnan ammattikorkeakoulussa vastaan iloisella mielellä.

– Haluamme lisätä Rauman pitovoimaa houkuttelemalla opiskelijoita jäämään Satakuntaan lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteenamme on säilyttää osaava työvoima maakunnassa, mikä hyödyttää myös alueen yrityksiä. Henkilökuntamme tekee töitä sen eteen, että opiskelijat pitävät ammattikorkeakouluamme hyvänä vaihtoehtona, Satakunnan ammattikorkeakoulun tekniikan ja merenkulun opetuspäällikkö

Daniela Tanhua kertoo.

Opiskelu avoimessa ammattikorkeakoulussa

Lukiolaiset osallistuvat väyläopintokursseille avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan statuksella mutta eivät kuiten-

kaan maksa avoimen ammattikorkeakoulun kurssimaksuja.

– Opiskelijat ovat mukana muiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa samoilla kursseilla. Heillä on pääsy ammattikorkeakoulun Moodle-oppimisalustalle ja heitä arvioidaan Satakunnan ammattikorkeakoulun arviointikriteerien mukaisesti, Tanhua kertoo.

Väyläopintoja suunnittelevat lukiolaiset haastatellaan ennen opintojen aloittamista.

– Haluamme selvittää, miksi opiskelija haluaa suorittaa väyläopintoja. Motivaatio on tärkeä osa opintoja. Emme karsi opiskelijoita arvosanojen perusteella, Tanhua sanoo.

Opetuskielenä englanti

Väyläopinnoissa painottuvat kaupalliset ja matemaattiset aineet. Opetus on kansainvälistä, ja kielenä on englanti.

Englanti valikoitui opetuskieleksi, koska englanninkielisten opintojen lisääminen

koetaan kannattavaksi. Lisäksi WinNovan ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välillä on jo suomenkielinen väyläopintoyhteistyö. – Englanninkielisillä väyläopinnoilla voimme lisätä myös kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja edesauttaa heidän pysymistään Satakunnassa, Tanhua sanoo.

KURSSITARJONTA

• Neuvottelutaidot

• Liiketoimintaetiikka

• Ammattimainen viestintä

• IT-taidot

• Työkalut datan analysointiin

• Kestävä kehitys ja kiertotalous

• Kansainvälinen viestintä

• Geometria

• Differentiaali- ja integraalilaskenta

• Lämpötekniikka ja mekaniikka

• Yrittäjyyden perusteet

• Talous

Kolmannen vuoden lukio-opiskelija Gwenn Mari Morales sekä toisen vuoden opiskelijat Ramisha Ghimire ja Elejah Mark Morales osallistuvat Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestettäviin väyläopintoihin.

Raumalla panostetaan KOULUSSA VIIHTYMISEEN

Teksti: Saija Laaksovirta ja Assi Piilikangas

Kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman yläkouluissa on käytössä läsnäolon vahvistamisen malli. Sen myötä kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota lasten ja nuorten läsnäoloon sekä ennakoivaan työhön. Tavoitteena on, että kouluun olisi mukavampi tulla ja siellä viihdyttäisiin paremmin.

– Malli otetaan käyttöön myös kaikissa Rauman alakouluissa tänä syksynä, ja samalla poissaoloja aletaan tilastoida tarkemmin ja yhteneväisemmin, projektityöntekijä Assi Piilikangas sanoo.

Poissaoloja ei ole aiemmin tilastoitu valtakunnallisesti, ja tehdyissä tilastoinneissa on paljon eroavaisuuksia kuntien kesken. Uusi toimintamalli auttaa keräämään tärkeää tietoa poissaoloista.

Toiminnan tarkoitus on kiinnittää huomiota entistä aikaisemmassa vaiheessa kaikkiin koulupoissaoloihin syistä riippumatta. Varhaiset merkit voivat johtaa pitkiin poissaoloihin, jos niihin ei puututa riittävän ajoissa.

– Ennakointiin on olemassa enemmän resursseja, ja ajoissa huomatut ongelmat ovat yleensä helpommin ratkaistavissa. Poissaolotilanteiden taustalla on harvoin

vain yksi syy. Pitkittyneet poissaolot ovat usein monen asian yhtälö, Piilikangas toteaa.

Asennemuutosta tarvitaan

Toimintamallin taustalla on perusopetuksen sitouttava kouluyhteisötyö (SKY). Sen tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja rakentaa myönteistä toimintakulttuuria kouluissa.

– Jokainen koulupäivä on tärkeä, joten asennemuutosta vaaditaan. SKY-toiminnan avulla sitouttava kouluyhteisötyö ja sen tavoitteet poissaolojen vähentämiseksi on kirjattu lakiin. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on tehty päivityksiä. Nämä toimenpiteet vakiinnuttavat ja vaativat toiminnan jatkamista, vaikka hanketyö päättyy ensi kesään mennessä, Piilikangas kertoo.

Piilikankaan mukaan asennemuutosta kaivataan varsinkin koronapandemian jälkeiseen arkeen – oppilaiden ei enää tarvitse jäädä pienestä syystä kotiin koulun sijaan. Mahdolliset paikalliset tartuntaryppäät on kuitenkin edelleen huomioitava.

– Oppilaiden yleisimmät poissaolon syyt liittyvät sairastamiseen sekä muihin arkisiin tilanteisiin. Poissaolot ja kouluun lähtemisen ongelmat ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet, Piilikangas lisää.

Valtakunnallista toimintamallia kehitetään yhdessä kuntien ja koulujen kanssa, ja se on tarkoitus vakiinnuttaa alueellisesti ja paikallisesti osaksi koulujen toimintaa vuosien 2023–2024 aikana. Rauman kaupunki osallistuu Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeeseen osana Satakunnan alueen SATAsky-pilottia.

Kouluihin kiinnittymistä ja viihtymistä edesauttavat kouluissa toimivat yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät, jotka pyrkivät rakentamaan kouluista hyvinvoivia oppimis- ja työyhteisöjä.

Terveydenhoitaja Sari Bohm-Haapanen, projektityöntekijä Assi Piilikangas ja Uotilan koulun rehtori Johanna Leino ovat innoissaan yhteisöllisistä opiskeluhuoltoryhmistä, joiden avulla pyritään rakentamaan kouluista hyvinvoivia oppimis- ja työyhteisöjä.

Aku Lehtosola, Oskari Kuuluvainen ja Alex Lampi viettävät mielellään aikaa koulun kirjastotilassa.

TARKASTUSKERTOMUS

Tarkastuslautakunta

pääosin tyytyväinen kaupungin toimintaan

Rauman kaupungin toimintaa ja taloutta tiiviisti seuraava tarkastuslautakunta antoi kesäkuussa arvionsa siitä, miten kaupunkikonserni onnistui vuonna 2022 toteuttamaan valtuuston asettamat tavoitteet. Lautakunnan mielestä tavoitteisiin on olennaisilta osin päästy, vaikka korona ja Ukrainan sota toivatkin erityisiä haasteita toimintaan.

Pyysimme lautakunnan puheenjohtaja Helena Ollilaa kertomaan tärkeimmät onnistumiset ja kehittämisen kohteet.

Näissä onnistuttiin

1. Rauma pärjää hyvin vertailussa muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Tästä puolueettoman arvion antavat sijoittumiset valtakunnan kärkisijoille imagoa, yritysmyönteisyyttä ja vetovoimaa mittaavissa tutkimuksissa.

2. Kaupungin isot rakennusinvestoinnit sivistystoimialan tarpeisiin etenevät. Väistötilarumba on pian historiaa ja nykyaikaiset, terveet ja turvalliset toimitilat ovat vihdoin totta.

3. Uuden kaupunkistrategian mukainen toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Strategian peräänkuuluttamasta valovoimasta yksi myönteinen esimerkki on Pitsikaupungin Joulu -tapahtuma, joka piristää talvikauttamme.

Tulevaisuuden haasteita

1. Rauman asukasmäärä on ikävästi lasku-uralla. Olemassa olevalla palvelurakenteella vastaisi isommankin väkimäärän tarpeisiin.

2. Alkuaskeleitaan ottava sote-uudistus muuttaa peruskunnan roolia, ja myös rahoitusasemaa. Kaupunkiorganisaatiolla on jälleen edessään isoihin muutoksiin sopeutumista.

3. Kilpailu hyvistä työntekijöistä koskee myös kunta-alaa ja Rauman kaupunkia. Ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä kuntapalvelut eivät synny. Hyvä henkilöstöpolitiikka on aina tuottava investointi, erityisesti se on sitä näinä aikoina.

INFO

Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston asettama virallinen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida, ovatko toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet sekä onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakuntaan kuuluu yhdeksän luottamushenkilöä, ja se antaa vuosittain arviointikertomuksen, joka tukee ja ohjaa valtuuston päätöksentekoa ja antaa kuntalaisille tietoa kaupunkikonsernin toiminnasta.

Helena Ollila toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ja esittelijänä.

Harrastamisen

Rauman malli tarjoaa tekemistä koulupäivien yhteyteen

Teksti: Meri Lehto

Rauma on mukana Harrastamisen Suomen malli -hankkeessa, jonka tavoitteena on tarjota mieluisia ja maksuttomia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Rauma on saanut toiminnalle valtionavustusta Lounais-Suomen aluehallintovirastolta 80 000 euroa.

Harrastamisen Rauman mallissa mahdollisuus harrastamiseen tarjotaan koulupäivän yhteydessä, joko ennen tai sen jälkeen.

Tarjontaa kehitetään toiveiden mukaan

Harrastustarjontaa on suunniteltu lasten ja nuorten toiveiden mukaan. Suunnittelussa on hyödynnetty valtakunnallisen koululaiskyselyn sekä liikuntapalveluiden teettämän liikuntakyselyn tuloksia.

Lasten ja nuorten toiveina ovat olleet muun muassa yleiset liikuntakerhot, parkour, uinti, keilaus, käsityöt, kokkikerho, media- ja videotyöpaja, kuvataide sekä digikerho.

– Raumalla on hyvät harrastusmahdollisuudet. Maksuttomia kerhoja on järjestetty aikaisemminkin, mutta nyt uuden hankkeen myötä toimintaa halutaan laajentaa ja monipuolistaa, liikuntakoordinaattori Iida Elonen kertoo.

Harrastamisesta helppoa

Kerhot järjestetään pääosin koulujen tiloissa tai helppojen kulkuyhteyksien äärellä.

– Tarkoituksena on, että lapsen tai nuoren ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja, vaan harrastaa voi myös omassa koulussa tai sen läheisyydessä, Elonen sanoo.

Ensimmäiset harrastuskerhot alkavat syyskuun aikana, jos ilmoittautuneita on riittävästi. Kerhoihin voi ilmoittautua myöhemminkin lukuvuoden aikana, jos tilaa riittää. Kerhoa voi myös vaihtaa kesken kauden.

Katso tarkempi harrastuslukujärjestys ja ilmoittautumisohjeet osoitteesta rauma.fi/harrastamisen-rauman-malli.

PALVELUTORI

Ikääntyneiden ja heidän läheistensä palvelu- ja neuvontapiste Palvelutori ohjaa ja auttaa kaikissa ikääntyneiden arkeen ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Palvelutori sijaitsee Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa, Steniuksenkatu 4. Ilmoittelua voi seurata Länsi-Suomen Menolistalla ja Rauman Palvelutorin Facebook-sivulla. Palveluvastaavana toimii Tanja Hakulinen, p. 044 403 6332, tanja.hakulinen@sata.fi.

Maksuton, kaikille avoin toiminta

• Hyvinvointikurssit uusille eläkeläisille torstaisin 5.10.–23.11. klo 13–14.30. Eri teemoja.

• Eläkeläisyhdistykset esittäytyvät Kaunisjärvellä pe 3.11. klo 10–14.

• Hemoglobiinin, verensokerin ja verenpaineen mittaus sekä hyvinvoinnin ja terveyden palveluohjaus klo 9–11

- ke 8.11. Kodistupa, Kodisjoki

- to 9.11. Palvelutori, Kaunisjärvi

- ti 14.11. Linnavuoren palvelukeskus, Lappi

• Yhdistykset myyvät tuotteitaan Välittämisen päivän myyjäisissä pe 24.11. klo 10–14.

• Koko syksyn ajan monenlaista toimintaa kerhoissa, jumpparyhmissä ja asukasryhmissä eri puolilla Raumaa. Tarkemmat tiedot Palvelutorilta.

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauspuhelin

Hyvinvointialueen keskitetystä asiakasja palveluohjausnumerosta

044 701 0328 saa tietoa ikääntyneiden kotona asumista tukevista palveluista ma-pe 8.30–16.30.

Rauman Gyyt saa kiitosta ikäihmisiltä

Vuodenvaihteessa uudistunut Rauman joukkoliikenne saa kiitosta ikäihmisiltä. Ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja Leea Hiltusen mukaan uudistuneet reitit ja lisääntyneet vuorovälit ovat tulleet tarpeeseen.

– Julkisen liikenteen merkitys korostuu ikääntyessä, vaikka monilla onkin yhä mahdollisuus liikkua omalla autolla tai lähipiirin avustuksella. Iän karttuessa toimiva linja-autoliikenne tulee aina tärkeämmäksi, jotta omat asiat saa hoidettua, Hiltunen sanoo.

Kiitosta ja kehitettävää

Koteihin jaettava aikataulujulkaisu on monille ikääntyneille ensisijainen tietokanava Rauman Gyytin aikatauluista, reiteistä ja niiden muutoksista. Sen lisäksi esimerkiksi pysäkeille toivottaisiin mahdollisuuksien mukaan kattavampia tietoja, milloin auto millekin pysäkille saapuu.

Erityisen kiitoksen saavat autojen kuljettajat.

– Palvelu on mieluisaa, ikäihmiset osataan ottaa vastaan oikein ja matkustajia kohdellaan hyvin. Gyytiä käytetään mielellään uudelleen, kun tuntuu, että asiakasta arvostetaan. Kohtaamisilla ja palvelutasolla on suuri merkitys, Hiltunen toteaa.

Asuinalueiden tasavertaisuudessa nähdään kehittämiskohteita. Harvemmin asutuilla alueilla asuu paljon iäkkäämpiä ihmisiä, joiden liikkuminen voi olla suurelta osin julkisen liikenteen varassa.

– Ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista, että vuoroja ajetaan samalla tiheydellä kuin keskustassa. Pääasia olisi, että autot kulkisivat kaikilla alueilla säännöllisesti, ja tieto niistä saavuttaisi alueen asukkaat. Eläkeläisten ja muiden iäkkäämpien on mahdollista suunnitella omia aikataulujaan myös harvemmin kulkevien yhteyksien mukaan. Ikäihmisten neuvosto osallistuu mielellään keskusteluun, kun tulevia reittimuutoksia suunnitellaan, Hiltunen sanoo.

SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 2.–15.10.2023

Ohjelmassa on jälleen runsaasti kulttuuria, liikuntaa ja taidetta. Koko ohjelma nettisivulla rauma.fi/senioreiden-kulttuuriviikot

Haluatko sähköpostia eläkeikäisten ajankohtaisista asioista?

Liity postituslistalle lähettämällä viesti osoitteeseen tanja.hakulinen@sata.fi

Kaarlo Vuoren Ruovesi-maalauksen

YLLÄTTÄVÄ YHTEYS RAUMAAN

Teksti: Taina Myllyharju, museoamanuenssi

Kuvat: Jari Sorjonen/Rauman taidemuseo, Finna Rauman kaupungin taidekokoelmasta löytyy isokokoinen öljyvärimaalaus, joka esittää kirkkoveneitä Ruoveden satamassa. Teos on sijainnut aikoinaan arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman ja 1914 valmistuneen Rauman Lyseon rukousaulan seinällä siihen asti kunnes rakennus purettiin vuonna 1972. Sen jälkeen maalaus on ollut esillä Rauman lyseon myöhemmissä toimipisteissä Aittakarinkadulla ja Aronahteen koululla. Nyt teoksen toivotaan saavan paikkansa Otan koulukiinteistössä sijaitsevasta Rauman Lyseon lukiosta.

Palauttamista ovat toivoneet myös monet koulun entisistä oppilaista. Rauman taidemuseon säilytystiloissa oleva teos tarvitsee kuitenkin puhdistus- ja konservointitoimenpiteitä, ennen kuin se voidaan ripustaa koulun lukutilana toimivaan niin sanottuun hiljaiseen tilaan.

Ruoveden sataman kirkkoveneet ei aiheena tuntuisi mitenkään liittyvän Rauman lyseon historiaan saatikka toimintaan. Rauman Lyseon historia kuitenkin valottaa asiaa mielenkiintoisella tavalla.

Maalaus matkasi Lyseon mukana

Raumalla toimi jo 1880-luvulla kaksiluokkainen reaalikoulu pojille. Sen lopetettua toimintansa tilalle tuli kaksiluokkainen alkeiskoulu. Lisäksi kaupungissa oli sekä ruotsin- että suomenkielinen kolmiluokkainen tyttökoulu. Vuonna 1893 kaupunki perusti yhteisen viisiluokkaisen “lyseen” sekä poikia että tyttöjä varten.

Kolmena ensimmäisenä toimintavuotenaan koulu sijaitsi Raumanjoen varrella, entisen alkeiskoulun eli Triviaalikoulun talossa kirkkoa vastapäätä. Niin sanottu kirkkokoulu oli pieni lyseon tarpeisiin, joten lyseolle päätettiin rakentaa uusi koulurakennus Tarvonsaareen. Piirustukset

laati August Helenius, ja uusrenessanssityylinen koulutalo otettiin käyttöön syksyllä 1897. Samalla kaupunginvaltuusto päätti laajentaa koulun kahdeksanluokkaiseksi ja koulun viralliseksi nimeksi tuli Rauman yhteislyseo.

Oppilasmäärän kasvaessa lyseorakennus kävi kuitenkin pian ahtaaksi ja Rauman kaupunginvaltuusto teki päätöksen uuden koulutalon rakentamisesta arkkitehti Wivi Lönnin piirustusten mukaan. Uusi jugendtyylinen rakennus valmistui Valtakadun varrelle vuonna 1914.

Suomen ensimmäisiin naisarkkitehteihin lukeutunut Wivi Lönn (1872-1966) kunnostautui erityisesti koulurakennusten suunnittelijana ja Rauman lyseo -rakennus oli niistä ensimmäisiä.

Rauman yhteislyseo toimi kunnallisena kouluna vuoteen 1928 saakka ja muuttui sitten valtion kouluksi. Koulu muutti vuonna 1969 uusiin tiloihin Aittakarinkadulle ja vanha jugendlyseo valitettavasti purettiin

Kaarlo Vuoren käsialaa on myös Rauman kaupungintalon valtuustosalissa sijaitseva raumalaisen kauppiaan ja laivanvarustajan J. V. Söderlundin muotokuva vuodelta 1902.

Arkkitehti Wivi Lönnin tiedetään opiskelleen Tampereella kuvataidetta

Kaarlo Vuoren johdolla, joten Vuoren maalauksen päätyminen vastavalmistuneen Lyseon seinälle lienee ollut arkkitehdille mieluinen asia.

vuonna 1972. Peruskoulu-uudistuksen myötä Rauman yhteislyseo jakaantui Sinisaaren yläasteeksi ja Sinisaaren lukioksi. Nimet eivät kuitenkaan tuntuneet sopivilta koululle, jolla oli pitkä historia, joten melko pian nimet muutettiin Lyseon yläasteeksi ja Lyseon lukioksi.

Vuonna 2000 oppilasmäärän vähennyttyä Rauman Lyseon lukio ja Aronahteen lukio yhdistettiin Rauman Yhteislyseon lukioksi, ja vain yläaste jäi toimimaan Aittakarinkadun kiinteistöön. Rauman lyseon peruskoulu lakkautettiin vuonna 2013, ja Nummenvahella toimineen Rauman lukion nimi muutettiin Rauman Lyseon lukioksi jatkamaan 120-vuotiaan koulun perintöä. Lukio on toiminut Otan koulukiinteistössä vuodesta 2016 lähtien.

Kaarlo Vuoren (1863–1914) Ruovesimaalaus seurasi uskollisesti koulumuuttojen perässä aina Aronahteen kiinteistöön asti, kunnes viimeisimmän muuton yhteydessä se jäi museon säilytystiloihin

odottamaan uutta sijoituspaikkaansa Otan koulukiinteistöön.

Kaarlo Vuoren yhteys Raumaan

Tutkija Leena Sammallahden saamien tietojen mukaan Kaarlo Vuoren teos olisi hankittu konkurssihuutokaupasta 405 markan hintaan. Samoin kertoo myös Jari Lybeck Rauman Lyseon 100-vuotishistoriikissä. Tuon ajan suurimpia konkurssihuutokauppoja paikkakunnalla oli K.F. Sjöblomin omistaman Rauman Nahkatehtaan konkurssihuutokauppa vuonna 1912. Rauman nahkatehdas oli aikoinaan Suomen toiseksi suurin ja Rauman suurin teollisuuslaitos työllistäen parhaimmillaan lähes 500 henkilöä.

Arkkitehti Wivi Lönnin tiedetään opiskelleen Tampereella kuvataidetta Kaarlo Vuoren johdolla, joten Vuoren maalauksen päätyminen vastavalmistuneen Lyseon seinälle lienee ollut arkkitehdille mieluinen

asia. Vaikka sitten esittikin Ruoveden, eikä Rauman satamaa.

Kaarlo Vuoren käsialaa on myös raumalaisen kauppiaan ja laivanvarustajan J. V. Söderlundin muotokuva vuodelta 1902. Söderlund toimi Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1894–1904. Muotokuva sijaitsee Rauman kaupungintalon valtuustosalissa.

Lähteet:

Kaarlo Vuori 1863–1963 Muistonäyttely, Tampereen taidemuseo 28.9.–13.10.1963. Pienpainate, Tampereen kaupungin pääkirjasto, Pirkanmaa-kokoelma.

Kaarlo Vuori 1863-1914. Taiteilijaelämää. Valokuvia, piirroksia ja kirjeenvaihtoa. Tampereen kaupunginkirjaston yläaula 27.9.-10.10.1993. Pienpainate, Tampereen kaupungin pääkirjasto, Pirkanmaa-kokoelma.

Ruovesi-teos on sijainnut aikoinaan arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman ja 1914 valmistuneen Rauman Lyseon rukousaulan seinällä siihen asti kunnes rakennus purettiin vuonna 1972.

Osallistuvan budjetoinnin toteutuksista

ILOA RAUMALAISILLE

Teksti: Saija Laaksovirta

Kuvat: Saija Laaksovirta ja Meri Lehto Rauman kaupunki on toteuttanut osallistuvaa budjetointia vuodesta 2021 lähtien. Muutaman vuoden aikana toimintamalli on tullut tutuksi, ja kaupunkilaiset ovat innostuneet ahkerasti ideoimaan Mnuu

huki -potille käyttökohteita. Vuoden 2023 keväällä järjestetty ideointivaihe keräsi 65 ehdotusta, joista 16 eteni äänestykseen. Lopulta 100 000 euron potilla päästiin toteuttamaan kaikkiaan 10 ideaa.

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhtei -

siä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ideat ja ehdotukset voivat liittyä esimerkiksi vapaa-aikaan, kaupungin palveluihin tai yhteiseen tekemiseen.

– Toteutettava idea voi olla osa laajempaa kokonaisuutta tai se voidaan toteuttaa yhdessä muiden tahojen kanssa. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten yhteistyötä, talousjohtaja Henri Seppänen kertoo.

Mnuu huki on yhteinen juttu

Tänä vuonna kaupunki järjesti ensimmäistä kertaa Mnuu huki -kehittämistyöpajan, jossa ideoiden esittäjät ja kaupunkilaiset pääsivät keskustelemaan ja kehittämään saatuja ehdotuksia ennen äänestysvaiheen alkamista. Samalla etsittiin mahdollisia toteutuksista kiinnostuneita tahoja ja yhteistyökumppaneita.

Soutuveneet Puks ja Prööt ovat kaupunkilaisten käytettävissä vielä syyskuun loppuun asti. Veneet palaavat Kanaliin jälleen ensi keväänä. Kuvassa idean esittäjä Anna Isoheiko (oik.) ja hänen äitinsä Pirjo Rakkolainen.

Eurajokelainen kultaseppä, käsinkaivertaja ja taiteentekijä Anna-Kaisa Juhola toteutti ideoimansa Pitsisiivet-seinämuraalin Rauman vesitornin sisäänkäynnin läheisyyteen. Teoksen hauskuus piilee osallistuvuudessa. Ehdotus sai äänestyksessä yli 100 ääntä.

– Saatujen ideoiden joukossa oli tänäkin vuonna runsaasti ehdotuksia ja toimenpiteitä, jotka huomioidaan ja toteutetaan osana kaupungin normaalia toimintaa. Näistä aiheista kerrotaan vuoden mittaan ajankohtaisuutisten ja sosiaalisen median välityksellä, viestintäasiantuntija Saija Laaksovirta sanoo.

Rauman osallistuva budjetointi on yhteinen juttu, jonka toteuttamiseen ja edistämiseen osallistuvat niin kaupungin edustajat, asukkaat kuin paikalliset toimijatkin. Taustalla toimii työryhmä, joka suunnittelee Mnuu huki -aikataulun ja -vaiheet vuosittain. Ryhmään kuuluu edustajia kaikilta kaupungin toimialoilta. Lisäksi ideoiden arviointiin osallistetaan nuorisovaltuustoa sekä vammaisja vanhusneuvostoja.

Uutta vielä tulossa

Osa vuoden 2023 toteutuksista on jo valmistunut ja otettu käyttöön, kuten Pitsisiivet-seinämuraali vesitornin seinustalla ja vapaasti hyödynnettävät soutuveneet Kanalissa. Lapin kuntosali on täydentynyt uusilla aerobisilla laitteilla, ja Pyynpään koulun lähiympäristöön on lisätty koripallo- ja frisbeegolfkorit.

Pyytjärven maastopyöräilyreitin kunnostaminen on jo työn alla. Syksyn aikana uudistetaan vielä Maanpäännokan nuotiopaikkaa ja Kaunisjärven puisto saa katetun piknik-alueen. Kodisjoentien leikkikentälle sijoitetaan ulkokuntoilulaite. Lisäksi koululaisille järjestetään golf-harrastuksen kokeiluja, ja keskusta-alueelle suunnitellaan viitoitettu pyöräilyreitti.

Kaikki 10 toteutusta valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä. Rauman kaupunki tiedottaa jokaisesta Mnuu huki -toteutuksesta erikseen. Uutisia voi seurata paikallisesta mediasta ja osoitteesta rauma.fi.

Hyvien kokemuksien rohkaisemana osallistuvaa budjetointia jatketaan myös vuonna 2024. Tarkemmasta toimintamallista ja aikatauluista tiedotetaan erikseen kaupungin talousarvion tultua käsitellyksi.

Toteutetut

Mnuu huki -ehdotukset 2021

• Sotainvalidien merkit Rauman kaupungin 50 lipputankoon

• Hj. Nortamon koulun pihan elävöittäminen penkeillä, frisbeekoreilla ja leuanvetotangoilla

• Kadunvarsiroskisten uusiminen kannellisiksi kokeilumuodossa

• Vanhan Raatihuoneen pienoismalli sekä liikennevalot lasten liikennepuistoon

2022

• Ulkoilmaelokuva nuorille

• Aikuisten kehitysvammaisten Rauma 580 -teemajuhlat Ooperissa

• Maltti & Valtti -show Lapin liikuntahallilla

• Ulkokuntoilulaite Kaakkuripuiston leikkikentän yhteyteen

2023

• Pyynpään ulkoliikunta-alueen laajentaminen: kiinteiden frisbeegolf-korien ja koripallokorin lisääminen Pyynpään koulun läheisyyteen

• Lapin kuntosalin aerobisten laitteiden uusiminen

• Vapaaseen käyttöön tarkoitettujen soutuveneiden hankkiminen Kanaliin

• Pitsisiivet-seinämuraalin toteuttaminen Rauman vesitornin seinustalle

Kuluvan vuoden aikana toteutetaan vielä

• Maanpäännokan nuotiopaikan kohentaminen ja täydentäminen penkeillä ja pöydällä sekä järjestetään oheistoimintaa ympäröivässä luonnossa

• Pöydillä ja penkeillä varustettu katos tai katettu piknik-alue Kaunisjärven puistoon

• Pyytjärven alueen maastopyöräilyreitin kunnostus ja sen sorahuollosta huolehtiminen

• Ulkokuntoilulaitteen lisääminen Kodisjoen Yhdystien leikkikentän yhteyteen

• Golfia koululaisille eli maksuttomia lajikokeiluja, kerhotoimintaa, tapahtumia, koulutuksia, kursseja ja harrasteryhmiä

• Viitoitettu pyöräilyreitti keskusta-alueelle

Lisätietoa Rauman osallistuvasta budjetoinnista osoitteesta rauma.fi/osallistuva-budjetointi

Pyynpään koulun 4B-luokan oppilas Emma Ranne pelailee mielellään koripalloa luokkatovereidensa kanssa.

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

UIMAKOULUT

5–9-VUOTIAILLE

Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi ryhmat/kaupungin-uimakoulut/

UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT

Maanantai klo 6.00–20.30

Tiistai klo 6.00–20.30

Keskiviikko klo 12.00–20.30

Torstai klo 6.00–20.30

Perjantai klo 6.00–19.30

Lauantai klo 11.00–17.00

Sunnuntai klo 11.00–17.00

VESIVOIMISTELUT

wesiwoikka.fi

Ohjausmaksu 3 € (aamujumppa 4 €) + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

SYKSYN LIIKUNTARYHMÄT

Syksyn ohjatut liikuntaryhmät: rauma.fi/ohjattu-liikunta

ONKO SINULLA HAASTEITA UNEN KANSSA?

Unikurssin uimahallissa keskiviikkoisin

27.9, 4.10. ja 11.10. klo 17.30–19.00. Kurssilla saa käytännön ohjeita hyvään nukkumiseen. Kokoontumisiin kuuluu myös liikuntaa. Kurssin hinta 33 €/hlö. Ilmoittautuminen: verkkokauppa.rauma.fi/tuote/unikurssi

KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA

Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 29.9.2023 klo 15 asti. Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, 26100 Rauma. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5000 ja rauma.fi/avustukset. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kuoreen tulee laittaa merkintä ”avustushakemus”. Lisätietoja antavat liikunta-sihteeri Auli Kouru, p. 044 793 3265, ja nuorisopäällikkö Rea Poikonen, p. 044 430 9251.

JÄRJESTÖVARTEISSA

KÄSITELLÄÄN

AJANKOHTAISIA TEEMOJA

Rauman kaupunki järjestää kuukausittain Järjestövartti-katsauksia. Teams-sovelluksen välityksellä pidettävät infotilaisuudet ovat noin 15 minuutin mittaisia, ja ne on tarkoitettu kaikille raumalaisille sekä paikallisissa järjestöissä ja yhdistyksissä toimiville. Niissä esitellään järjestöjä koskevia ajankohtaisia teemoja.

Loppuvuoden järjestövartit pidetään 15.11. ja 15.12. klo 15.15. Ajankohdat ja Teams-linkki löytyy osoitteesta rauma.fi/ jarjestoyhteistyo. Teemat liittyvät vahvasti järjestöyhteistyön kehittämiseen. Kaupunki valmistelee uusia linjauksia yhteistyön ja vaikuttavuuden syventämiseksi järjestöjen kanssa.

Tulossa on myös järjestöiltoja, joissa osallistujilla on enemmän aikaa keskustelulle. Järjestöillat pidetään kaupungintalolla, ja niistä kerrotaan tarkemmin myös kaupungin Järjestöyhteistyö-sivulla.

JÄÄLLE MAKSUTTA

Maksuton yleisövuoro harjoitusjähallissa sunnuntaisin 3.9.–24.3. klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Seuraa nettisivuja: rauma.fi/yleisovuorot

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

AUKIOLOAJAT 1.9.2023–31.5.2024

Pääkirjasto ja lehtilukusali

ma-to klo 9–19, pe klo 9–17, la klo 11–15

lehtilukusali su klo 12–15

Kourujärven ja Pyynpään kirjastot

ma–to klo 13–19 pe klo 10–17

Lapin kirjasto ma-ti klo 13–19 ke-pe klo 10–17

Kodisjoen kirjasto ti ja to klo 13–18

Kirjastoauton reittiaikataulun ja poikkeukselliset aukiolopäivät näet kirjaston nettisivuilta.

Senioreiden kulttuuriviikoilla

PENKKILENKKIULKOILUTAPAHTUMA

PE 6.10. klo 13–16

Tapahtumassa yhdistyvät liikkumisen ilo sekä erilaiset kulttuurielämykset. Vanhan Rauman kiertävän kävelyreitin varrella on penkkejä, joissa voi levähtää ja nauttia ohjelmasta tai ohjatusta toiminnasta. Ohjelmasta vastaavat eri alojen taiteilijat sekä raumalaiset yhdistykset. Lenkin päätteeksi voi nauttia pullakahvit seurakunnan virastotalolla.

Kuva: Sanni Tuuppa

NUORISOTILAT

Kuovin nuorisotalo , Kuovinkuja 4 nuortenrauma.fi/kuovinnuorisotalo nuortenrauma.fi/ryhmat

ma klo 16–20.30 7 lk.–17-v.

ti klo 16–19 K17-ilta (17–28-v.)

pe, la klo 17–20 5–6 lk.

klo 17–22 7 lk.−17-v.

KV-klubi, Kuovinkuja 4

ke klo 16.00–17.30

parilliset viikot

Sateenkaarevat illat, Kuovinkuja 4

ke 16.00–17.30

parittomat viikot

Lapin Työvis, Hinnerjoentie 15 nuortenrauma.fi/lapintyovis

ke klo 14–17 5–6 lk.

klo 16.30–20 7 lk.–17-v.

SKEITTIHALLI

Kaivopuistontie 33

Tarkista aukioloajat nuortenrauma.fi/skeittihalli

Kertamaksu 3€, kymppikortti 25€

Nuorisotalo Kuovi ja skeittihalli ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin osoitteessa: nuortenrauma.fi/nuorisotilat

LIIKKUVA NUORISOTYÖ

TAUNO

nuortenrauma.fi/liikkuvanuorisotyö @liikkuvanuorisotyo_rauma

SYYSLOMAVIIKKO

Viikon 43 ohjelma julkaistaan myöhemmin: nuortenrauma.fi/ nuortentapahtumat

NUORISOVALTUUSTO

Nuorisovaltuusto on yksi kaupungin lakisääteisistä vaikuttamistoimielimistä.

Nuorisovaltuusto ajaa nuorten etuja, edistää yleistä viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia kuulumalla kaupungin yhteistyöverkostoihin. Nuorisovaltuusto välittää näkemyksiä kaupungin päätöksentekoon mm. edustamalla nuoria kaupungin toimielimissä sekä vuosittaisessa lasten- ja nuorten kuulemispäivässä. Nuorisovaltuusto on myös mukana järjestämässä erilaisia nuortentapahtumia kaupungin toimijoiden kanssa.

NUORTEN TYÖPAJA

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

Kuovinkuja 4 nuortenrauma.fi/etsivanuorisotyo

Etsivä nuorisotyö tarjoaa alle 29-vuotiaille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen. Etsivän nuoristyön työntekijät auttavat tarvittavien palvelujen ja tukien piiriin, joilla edistetään terveyttä, itsenäistymistä, pääsyä koulutukseen tai työmarkkinoille. Voit olla yhteydessä kaikissa asioissa.

TERVETULOA MUSIIKKIOPISTON

VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN!

Syksyn 2023 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon.

Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saa toimistosta.

Lisätiedot:

Rauman

musiikkiopisto

Jani Huhtala

p. 044 793 3551

Nortamonkatu 30

p. 044 403 6250

Ti ja ke klo 13−16

@ohjaamo_rauma

Sinkokatu 1 nuortenrauma.fi/ nuortentyopaja

Nuorten työpaja tarjoaa nuorille eri alojen harjoitteluja työllistämistukipaikkoja.

musiikkiopisto@rauma.fi

rauma.fi/musiikkiopisto

raumanmusiikkiopisto

nuortenrauma

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu n uortenrauma.fi

RAUMAN KANSALAISOPISTO

Vielä ehdit kansalaisopistoon

Kansalaisopiston syyslukukausi on alkanut, mutta mukaan voi tulla niin kauan kuin kursseilla on tilaa. Kannattaa siis tutustua noin 500 kurssin tarjontaan. Kursseja alkaa pitkin lukuvuotta, ja koko lukuvuoden kestävien kurssien lisäksi on paljon lyhytkursseja.

Opinto-opas on jaettu kaikkiin raumalaisiin talouksiin

16.8. Jos et ole saanut opasta, voit noutaa sen Tarvonsaaren koulusta, Lyseokatu 2, tai kirjastosta. Opinto-opas on luettavissa myös netissä: rauma.fi/kansalaisopisto

Kurssit on tarkoitettu kaikille asuinpaikasta ja pohjakoulutuksesta riippumatta.

Ilmoittaudu mukaan:

• netissä uusi.opistopalvelut.fi/ rauma

• puhelimitse toimiston aukioloaikoina

p. 044 793 4515 tai 044 793 4517

• käymällä opiston toimistossa, Tarvonsaaren koulu, Lyseokatu 2

SYKSYN KOHOKOHTIA

Teemana erilaisuus:

Näe mut! -tapahtuma nuorille

Ti 26.9. klo 14–17

Raumanmeren koulu, Pyynpäänkatu 27

• Freeskilaskija Pekka Hyysalo kertoo, kuinka vakava onnettomuus teki hänestä taistelijan, FightBack-brändin kehittäjän. FightBack on asennetta: toivoa, positiivista ajattelua, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta kaikenlaisissa elämäntilanteissa.

• Luvassa lajikokeiluja, kuten pyörätuolikoripallo, puhallustikka ja sisäcurling

• Mukana myös Rauman kaupungin nuorisoja liikuntapalvelut

Järjestetään yhteistyössä Rauman vammaisneuvoston kanssa, vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

Miten vahvistaa toivoa yksin ja yhdessä?

To 5.10. klo 18–19 Rauma-sali, Satamakatu 26

• Kouluttaja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio

• Kuulet toivon merkityksestä perusvoimavarana. Toivon keskeisiä rakenteita ovat kohtuulliset ja inhimilliset tavoitteet, tunteiden käsittelytaito, inhimillisen ja toivorikkaan vuorovaikutuksen ja ihmissuhteiden keinot sekä elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden tietoinen kohdentaminen.

Ilmoittaudu uusi.opistopalvelut.fi/rauma tai p. 044 793 4515. Osallistumismaksu 7 €, maksetaan verkossa tai ennen tilaisuutta käteisellä.

”Kursseilla on kyse tietyn asian oppimisesta. Sinne voi vain tulla eikä tarvitse perustella, miksi osallistuu. Ajattelen niin, että minä olen kansalaisopisto. Kun menen kurssille minä ja muut osallistujat teemme kansalaisopiston.”

Rauman kansalaisopisto

Lyseokatu 2, 26100 Rauma p. 044 793 4515, 044 793 4517

Toimisto avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 rauma.fi/kansalaisopisto

© Laura Malmivaara/WSOY

PITSIKAUPUNGIN JOULU 25.11.2023–7.1.2024

25.11. Rauman joulunavaus

25.11.-24.12. Rauman Joulutori, Kauppatori

8.12. Tonttujen yö, Vanha Rauma 15.-16.12. Jouluevangeeljum-musiikkinäytelmä, Vanha Rauma

17.12. Joulumarkkinat

TAPAHTUMIA RAUMALLA