Varnitsa 5/2020

Käsityö-

Itä-Suomen yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestöleh� 5/2020

Sisällys

3. Pääkirjoitus 4. Puheenjohtajan palsta 5. Kirjeitä Koposopolta 6. Eerik XIV - Hullun kuninkaan käsinukke 8. Ajatus on tärkein 10. Näin ompelet haalarimerkin 14. Hallitus 2021 esi�äytyy 18. Noljakka 19. Saako sukkia neulomalla töitä?

24. Vähän erilainen projek� 26. Toisenlainen näkökulma armeijasta 32. Varnitsan setämiehen palsta 35. Valmistuminen pandemian keskellä 38. Humanis�t työleirille 39. Viikon fiesta!

Joensuun historianopiskelijoiden ainejärjestölehti, Varnitsa 5/2020 (painettu) ISSN 1236-3995, (verkkojulkaisu) ISSN 2343-26167 Julkaisija ja kustantaja: Varnitsa ry.

Taitto ja ulkoasu: Eemeli Piirainen

Päätoimittaja: Tomas Dahlström

(Sivut 10-13 ja 20-23 Pipsa Borman)

Toimitussihteeri: Mona Teräs

Kansikuvat: Eemeli Piirainen

Toimittajat ja kirjoittajat: Antti Aavaharju, Pipsa

(Wood background by Martín Berrios on Unsplash)

Borman, Susanna Halonen, Johannes Haavisto,

Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Historian ja

Mikko Hietala, Merja Holappa, Sonja Kantola,

maantieteen laitos, PL 111 80100 JOENSUU

Otto Korhonen, Pauliina Koskimäki, Ville

Sähköpostiosoite: varnitsa.ry@gmail.com

Kuismin, Roope Kujala, Leena Malinen, Milka

Painos: Lehden digitaalinen (värillinen) versio

Mustonen, Salla Peltonen, Marko Piipponen, Ville

on nähtävissä osoitteessa: https://issuu.com/varnitsa/docs

Pellinen, Otso Pitkänen, Pauli Puistosalo, Mona Teräs, Janette Varis

Pääkirjoitus Alkuun onnittelut seuraavalle päätoimittajalle Otso

Lehden teemaksi valikoituikin sitten käsityöt: aihe,

Pitkäselle (sekä tietysti muille hallitukseen valituille)!

johon tiedettiin varnitsalaisilta löytyvän sanottavaa.

Otso on vuosien saatossa tuottanut Varnitsa -lehteen

Piristävää oli myös tämän lehden osalta huomata,

hyvin monipuolista ja laadukasta sisältöä erilaisista

kuinka mukaan lähti uusi kirjoittaja aiheen tiimoilta ja

kirjoitelmista kansitaiteeseen ja sarjakuviin, joten päätoi-

vielä kahdella artikkelilla! Toivottavasti tulevaisuu-

mittajan pesti on varsin luonnollinen kehityskulku.

dessa entistä useampi uskaltaa tuottaa sisältöä lehteen: tarkoituksena on tosiaan ollut, että kaikki

Tähän

vuoteen

lähdettäessä

allekirjoittaneella

oli

olisivat tervetulleita kirjoittamaan, mutta palauteky-

kaikenlaisia tavoitteita lehden osalta, mutta pandemia

selyn mukaan tämä ei ole kaikkia tavoittanut, mikä on

sotki kuvioita ja henkilökohtainen jaksaminen oli paikoi-

harmittavaa: toimituskunnan ei ole ollut tarkoitus

tellen hyvinkin alhaalla, niin valitettavan harva näistä

olla mikään salakerho, vaan kaikille innostuneille

toteutui. Samalla myös erityisesti loppuvuoden lehtien

avoin.

aikatauluja piti mukauttaa. Tänä vuonna osa lehdistä jouduttiin julkaisemaan myös vain sähköisessä muodossa,

Vuosi on hyvä päättää kiitoksiin ja haluankin lehden

mutta ainakin allekirjoittaneeseen voi olla yhteydessä, jos

osalta kiittää toimitussihteeriämme Mona Terästä,

haluaa paperisen version näistä vain verkkoon päätyneis-

joka avusti aina tarvittaessa, sekä taitosta vastannutta

tä lehdistä: pyritään järkkäämään se paperiversio tavalla

Eemeli Piiraista, jota voimme kiittää lehden selkeästä

tai

tapahtumien

ja laadukkaasta ilmeestä ja tietysti vielä koko toimi-

peruuntuminen tarkoitti myös lehtemme erään liitteen

tuskuntaamme, joka jaksoi poikkeusolojenkin aikana

rappiota, materiaalia ei vain yksinkertaisesti kertynyt:

tuottaa sisältöä jäsenistömme luettavaksi: lehteä ei

toivottavasti kyseinen liite kuitenkin tekee paluun vielä!

olisi ilman teidän panostanne!

Tämän lehden piti olla Varnitsan 50v -lehti julkaistavaksi

Hyvää ja turvallista loppuvuotta kaikille!

vujujen yhteydessä, mutta päädyimme seuraajani kanssa

Kiittäen

toisella. Valitettavasti

sosiaalisten

siihen, että lienee parempi sijoittaa juhlalehti sihen ajankohtaan mihin ne juhlatkin saataisiin järjestettyä.

Varnitsa -lehden päätoimittaja

Tomas Dahlström

Viimeisiä viedään niin hallitusvuoden kuin omien opin-

suurta turhautumista Jodel-kanavaamme lukiessa.

tojen suhteen. Vuosi sitten, kun minut tähän pestiin

Emme hallituksena olleet täydellisiä, emmekä

valittiin en olisi ikinä voinut kuvitella, minkälainen

täydellisyyttä hakeneet, mutta jokainen teki oman

vuosi lopulta saatiinkaan aikaan. Hyppy kohti tuntema-

pestinsä kohdalla parhaansa, ja sen pitäisi riittää niin

tonta keväällä oli kaikille osapuolille täynnä ahdistusta

hallitushommissa kuin ylipäätään elämässä. Rakenta-

ja tuntemattoman jännittämistä. Onneksi saimme

va kritiikki kohdistuen ainejärjestÜtoimintaan on

sentään alkusyksystä maistaa hetkittäin normaalia

aina tervetullutta, mutta jos keskustelu menee tasolle

opiskeluvuotta. Olisi ollut mitä mainioin tapa päättää

�hallitus on paska�, tämä ei paranna kenenkään oloa

vuosi tuttuun ja turvallisiin Varnitsan pikkujouluihin,

ainejärjestÜssämme. Se ei motivoi ketään tekemään

mutta kuten odottaa sopi tämän vuoden aikana,

yhtään mitään ylimääräistä tai parantamaan toimin-

odotukset eivät lopulta osuneet kohdilleen. Toivon

taansa. Se ei motivoi uusia tekijÜitä kehittämään

teidän kaikkien opintoja jatkavien puolesta, että

ainejärjestÜtoimintaa. Palautekyselyssä ilmeni, että

normaali opiskeluelämä olisi taas ensi vuonna mahdol-

hallitushommat eivät kiinnosta, koska kukaan ei

lista!

halua tulla julkisesti teilatuksi anonyymillä somealustalla! Toivonkin, että jatkossa palaute kohdistuisi

Viime aikoina niin sosiaalisessa mediassa kuin lehtien

Varnitsan anonyymille palautekanavalle, joka

palstoilla on saanut lukea opiskelijaelämän varjopuolis-

aktivoituu ensi vuoden puolella Varnitsan nettisivuil-

ta. On todella surullista nähdä omalla aikajanallaan

la.

juttuja opiskelijayhteisÜistä, joissa suorastaan on harrastettu naisvihaa ja muuta häirintää toisia opiskelijoita

Lopuksi haluan kiittää tämän vuoden hallitusta

kohtaan. En itse henkilĂśkohtaisesti ole opiskelujeni

vaikeassa paikassa toimimisesta! Ilman teitä omakin

aikana tÜrmännyt tähän opiskelijaelämän pimeään

jaksaminen olisi ollut tämän vuoden aikana koetuk-

puoleen, mutta en usko Joensuun olevan poikkeusta-

sella moneen otteeseen.

paus. Esimerkiksi meidän kaikkien rakastamat sitsit Kiitos kaikille ja tÜrmäillään!

ovat tarjonneet usein hyvän mahdollisuuden epämääräiselle käytÜkselle, teeman taakse, kun on helppo piiloutua. Ominakin opiskeluaikoina on laulettu, jos

Pauli Puistosalo

jonkinlaista laulua sitseillä, joka ei välttämättä kestäisi päivänvaloa. On helppo kuvitella, että meidän sitsikult-

Puheenjohtaja

tuurimme tulee muuttumaan tulevaisuudessa omalta osaltaan.

Vaikka varsinaista häirintää Varnitsassa en ole nähnyt enkä kokenut, olen kokenut silti tämän vuoden aikana

4

Vuosi on tullut päätÜkseen ja niin myÜs allekirjoitta-

Kaikilla pitäisi olla turvallinen tunne ainejärjestÜn

neen palsta. Alkuperäinen tarkoitukseni oli kiittää koko

tapahtumissa. Pahimmassa tapauksessa tekijä jatkaa

palstan ajan näitä kahta hallitusta, joissa olen saanut olla

tapahtumissa käymistä ja tekee samanlaisia asioita

mukana kahden vuoden ajan. Kuitenkin viimeaikainen

jollekin toiselle, ja uhri tai uhrit eivät koe enää oloaan

somekeskustelu sekä Varnitsan palautekyselyn jälkeen,

turvalliseksi Varnitsan tapahtumissa.

on pakko ottaa kantaa tähän asiaan. Ennen kuin otan kantaa sen enempää, haluan sanoa kiitokseni niin

Jokaisen pitäisi omalla toiminnallaan estää tällaiset

vuoden 2019 kuin vuoden 2020 hallituksille. Kiitos, että

tapaukset. Jos huomaat tapahtumissa jotain, joka

sain tyÜskennellä kaikkien teidän upeiden ihmisten

millään tavalla liittyy seksuaaliseen häirintään, älä

kanssa. Teitte kahdesta vuodesta unohtumattomia.

käännä katsettasi pois vaan puutu asiaan. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus kokea olonsa turvalliseksi ja

Nyt sitten itse asiaan. Viime aikoina somessa on käyty

saada pitää oma koskemattomuutensa. Kenenkään ei

keskustelua korkeakouluissa tapahtuneesta seksuaali-

pitäisi joutua miettimään, uskaltaako mennä Varnit-

sesta häirinnästä ja vanhoista erittäin kyseenalaisista

san tapahtumaan.

perinteistä, erityisesti teekkaripiireissä. Keskusteluissa monet sanoivat, että kannattaa lähteä opiskelemaan

Olen kuullut puhetta, kuinka tämä asia on somessa

humanistisia aloja, jottei joudu tällaista kokemaan.

vain viikon esillä ja sitten unohtuu. Onneksi Suomen media on ottanut asian esille ja toivon myÜs, että

Valitettavasti asia ei ole niinkään mustavalkoinen, vaan

keskustelu ei tule loppumaan, vaan se pysyy vahvana,

myĂśs humanistisilla aloilla monet naisopiskelijat joutu-

jotta kaikki tällainen päättyisi. Toivon, että vuoden

vat kokemaan seksuaalista häirintää. MyÜs meidän

2021 hallitus tarttuu näihin epäkohtiin. ne, miten he

ainejärjestÜssämme. Olin todella huolestunut, kun

jaksavat. Vaikket osaisi auttaa, niin kuunteleminenkin

palautekyselyssä ilmeni, että muutama henkilÜ on

on jo paljon. Apua saa ja pitää pyytää, jos on tarve!

kokenut meidän ainejärjestÜmme tapahtumissa seksuaalista häirintää. Ja valitettavasti uskon, että useampikin

Susanna Halonen

on kokenut, mutteivat ole uskaltaneet tuoda asioita

Vpj. & koposopo

esille. Enkä syytä heitä yhtään, etteivät ole.

Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan hyväksyttävää, eikä asiaa todellakaan pidä vähätellä. Tekijä tai muutkaan kuin uhrit, eivät voi ikinä tietää, miltä tuntuu, kun omaa koskemattomuuttaan rikotaan. Seksuaalinen häirintä on paljon muutakin kuin koskettelua, se voi olla myÜs muun muassa sanallista.

5

Hullun kuninkaan käsinukke Vaikka opintoni koostuvat nykyään lähinnä

pään olen saanut aikaan, vaikka en ole eläessäni

luokanopettajaopinnoista, hissanörtteilyni ei

aikaisemmin huovuttanut! Muutenkin kun

ole kadonnut mihinkään. Kun piti keksiä

omat kädentaidot ovat aina olleet kohtalaiset.

käsinukkehahmo, niin minä päätin sitten tehdä

Korona pääsi yllättämään, kun se alkoi jyllää-

Eerik XIV:n kuolleena. Tein siis hullulle

mään

kuninkaalle

luontaisesti.

yliopistolla ja kaikki opinnot siirtyivät etäope-

Naama tehtiin huovuttamalla ja silmät märkä-

tukseen. Olin ollut niin innoissani upeasta satii-

huovutuksella.

terapeuttista

nitakista pitsikauluksilla, jonka olin Eerikille

pistellä 5cm:n huovutusneulalla nukenpään

suunnitellut. Nyt kuitenkin piti alkaa käyttä-

muottiin villaa kiinni. Sitä tehdessä tuli

mään luovuutta nuken vartalon tekemiseen.

naurettua

suhteellisen

Vartalon pohjaksi tuli siis vanhojen villalapaste-

epämääräisesti tulikin jotain aika hienoa (ks.

ni fleece-sisus ja nuken kädet tulivat fleecepeu-

kuvat). Oli myös hirveän hauska huomata, että

kaloista. Takki tuli lopulta vanhoista sinisistä

luokanopettajaopiskelija-ryhmässäni oli mui-

sukkahousuistani ja no pitsit sain takkiin… Se

takin historiallisista sarjoista intoilijoita. Tunti

jääköön mielikuvituksenne varaan. Lopputulos

meni puhuessa loistavista tv-sarjoista, kuten

ei ollut niin siisti kuin se olisi tullut koneompe-

Das Boot, Babylon Berlin, Belgravia, Down-

lemalla. Käsin ommellen vartalosta tuli välttävä,

ton Abbey ja niin edelleen. Päästä olen kuiten-

mutta saipahan nauraa nukkea tehdessä. Mate-

kin hirmuylpeä, sillä siitä tuli oikean Eerik

riaalien uusiokäyttö on aina hyvä asia, sillä

Vaasan näköinenkin! Esittelin sitä innolla

ekologisuus on niin tätä päivää!

sinisen Oli

räkäisesti.

naaman jotenkin

Jostain

kaikille ystävilleni, että katsokaa, miten hienon

opettajaopiskelijoiden

keskuudessa

Knoppitietoa Eerikistä: Eerik XIV Vasa kohtasi karun kohtalonsa

Eerik päätyikin lopulta vain kirjoittamaan

26.2.1577 Örbyhusin linnassa veljensä Juha-

kaunopuheisia

na-herttuan myrkyttämänä. Eerikin mieli oli

seus-tyyppisestä laivaseikkailustaan. Eerik oli

tummentunut ja hän halusi hulluuden päivinään

myös kova poika kosiskelemaan muita naisia,

surmauttaa harhaisesti valtiopäämiehiä maanpe-

sillä kosintakirjeitä lähti myös Hessenin Kris-

toksesta epäiltynä. Kovaonnisten Sturejen suku

tiinalle, Lothringenin Renatalle sekä Skotlan-

oli jälleen syntipukkina. Kuningas katoili päivik-

nin Maria Stuartille. (Lähteenä Herman

si ja puhui sekavia. Hänellä ei ollut hajua, oliko

Lindqvistin kirja: Villit Vaasat)

hän vai hänen veljensä Juhana kuningas. Ainut, joka toi valoa Eerikin synkkään mieleen, oli hänen vaimonsa aateliton maalaistyllerö Katariina Maununtytär. Ennen avioitumistaan ja sekoamistaan, Eerik tunnettiin hovissa kovana naistenmiehenä, jolla oli jopa viisi rakastajatarta ja useita aviottomia lapsia. Eerikin sisaret Cecilia ja Elisabet toimivat aviottomien lasten kaitsijoina. Eerik hurjana miehenä yritti kosiskella jopa Elisabet I:stä, mutta hänen 80 laivan laivueensa seurueineen päätyivät kovaan myrskyyn ja laivat hajautuivat pitkin rannikkoa.

-Pauliina

kirjeitä

Elisabetille

Odys-

Ajatus on tärkein Kohta se on täällä. Joulu nimittäin. Ihania koris-

Kassan lähettyvillä on muutama lastenkirja

teita ja kivoja lahjoja… ja kortteja. Itsetehty joulu-

tyrkyllä. Siinä vasta hyvä lahjaidea kummilapselle.

kortti kruunaa huolella valitun lahjan. Se viestii

Sitten kassalle järkyttymään loppusummasta.

siitä että lahjan antaja on halunnut nähdä vaivaa.

Miten ne voivat maksaa noin paljon??

Vaivan näköä todellakin. Aloitetaan korttien teko

Olisi tietysti noloa enää tässä kohtaa perua ja

hankkimalla inspiraatiota. Pinterest on täynnä

jättää ostamatta, joten ainoa vaihtoehto on

kuvia toinen toistaan kauniimmista ja komeam-

maksaa kiltisti. Lähimaksulla tietysti. Se voi tosin

mista joulukorteista. On lumihiutaletta, lumiuk-

olla vaikeaa kun ostoksien kokonaissumma ylittää

koja, tonttulakkeja… kaikkea ihanan jouluista. Ei

50 €. Nolo mutina siitä kuinka lähimaksusta on

ole helppoa ollenkaan valita, minkälaisia kortteja

tullut tapa ja pikainen tunnusluvun näppäily.

itse tekisi. Ja sitten, loputtomalta tuntuneen

Korttilaitteella kestää hiukan liian kauan, niin että

pähkäilyn ja arpomisen jälkeen valinta on vihdoin

kylmä hiki uhkaa nousta pintaan. Kyllä tilillä

tehty.

pitäisi olla katetta… Ja lopultakin, maksu hyväksytty. Nyt äkkiä tavarat kassiin ja menoksi.

Seuraavaksi pitää astella kauppaan ostamaan tarvikkeet. Kaupassa puolestaan joutuu huomaa-

Ulkona sataa vettä. Kotiovella kengät ja sukat

maan, että valikoimat eivät vastaa täysin odotuk-

märkänä herää ajatus: ensi kerralla en kävele.

sia. Niillä ei tule saamaan juuri sellaisia kortteja,

Illalla kynttilät ja joululaulut luovat juuri sopivaa

jotka olivat olleet aikomuksena. Minkälaisia

tunnelmaa luovuudelle. Ei muuta kuin korttien

kortteja näillä voisi tehdä? Mielikuvitus ei ole

tekoon. Pienen pähkäilyn ja suunnittelun jälkeen

vahvimmillaan kun sisätiloissa on aivan liian

voi alkaa leikkaamaan ja liimaamaan. Tavallinen

kuuma olla talvitakissa.

puikkoliima ei tosin ole tarpeeksi vahvaa pitääkseen huopaista kangaspalaa kiinni korttipohjassa.

Olo alkaa olemaan tukala. Pitää valita nopeasti tarvikkeet ja katsoa kotona paremmin minkälaisia

Onneksi kaapista löytyy Erikeeperiä. Sillä sen

joulukortteja niistä saisi aikaan. Nenää alkaa kutit-

varmasti saa pysymään. Ainakin mikäli tuon

taa, mutta kasvomaski tekee sen raapimisesta

kuivuneen liiman saisi irti niin ettei se tukkisi

vaikeaa. Pitää yrittää kihnuttaa kämmenselällä

pulloa. Tarpeeksi pientä veistä ei ole, mutta

kenenkään huomaamatta. Hyllystä valitut kortti-

lyijytäytekynä toimii mainiosti. Hieman liiankin

tarvikkeet tippuvat kädestä ja tilanteen ei voi

mainiosti. Liimaa pursuaa kolme kertaa tarvittava

sanoa olevan millään muotoa mieltä ylentävä.

määrä.

Pitää kerätä nopeasti lattialle pudonneet tavarat.

Sormella pyyhkäisy vain levittää sitä ja nyt kädet ovat tahmaiset. Vihdoin kun kangaspala on kiinni kortissa voi tarkastella lopputulosta. Kyllä se ihan tonttulakilta näyttää. Vielä muutama yksityiskohta ja kortti on siltä osin valmis.

Enää tarvitsee vain kirjoittaa hyvän joulun toivotus. Paras kuitenkin ensin luonnostella teksti lyijykynällä. Lyijytäytekynä on sopivasti käden ulottuvilla. Siitä ei kuitenkaan jää korttiin viivan viivaa. Painaumia kovasta yrittämisestä kylläkin.

Hiton Erikeeper. Pitää katkaista lyijyn liimainen pää pois ja kokeilla uudestaan. No nyt on jo parempi. Tekstiluonnostelma pitää päällystää huopakynällä. Noin, nyt se on valmis.

Lopputuloksena on liimaa ympäri korttia, liiasta Erikeeperistä aaltoilevaksi käpristynyt korttipohja ja teksti Hyvää joulua ja onellista uutta vuotta.

Nojaa… ajatus on tärkein.

Mona Teräs

Kuva: Annie Spratt

NÄIN OMPELET HAALARIMERKIN Nouseeko hiki otsalle, kun ajattelet uuden merkin ompelemista?

Päätyvätkö haalarimerkkisi aina mummon ommeltaviksi? Unohda huolesi ja tukeudu tähän helppoon ohjeeseen!

Tarvikkeet:  Ohut, teräväpäinen silmäneula  Ompelulankaa  Nuppineuloja, hakaneuloja tai kaksipuoleista liimatukikangasta  Sakset  Mittanauha tai viivoitin  Haalarit ja haalarimerkki

Tarvikkeiden valitseminen

Kuva 1: Valitse ohut ja terävä silmäneula

Osa haalarimerkkien ompeluohjeista suosittelee käyttämään paksua karhunlankaa sekä tukevaa ompeluneulaa, jotta merkin kiinnityksestä tulisi varmasi kestävä. VÄÄRIN! Kestävän ompeleen salaisuus piilee tosiasiassa huolellisessa ja tasaisessa kiinnityksessä.

Vaikka haalarisi tulisivat näkemään useamman vapun raisun menon se tulee kyllä kestämään paikoillaan tavallisellakin langalla. Karhunlanka on epävarmojen ompelijoiden kiinnityksellinen ylilyönti. Sen kanssa on lisäksi vaikeaa saada siistiä lopputulosta. Voit kokeilla ompelulangan kestävyyttä yrittämällä katkaista sen käsin.

Mikäli lanka ei aivan helposti katkea, on lanka riittävän kestävää. Valitse langan väri haalarimerkin reunan värin mukaan, mikäli haluat ompeleesi olevan mahdollisimman näkymätön. Voit toki myös irrotella täysin erivärisellä langalla! Tämä toki edellyttää siistiä ompelujälkeä.

Ohut neula läpäisee merkin ja haalarikankaan vaivattomammin, mikä tekee myös ompelemisesta helpompaa.

Ompelemista varten tarvitset siis ohuen, teräväpäisen silmäneulan. (Ks. kuva 1)

ajan haluamassasi asennossa, etkä tällöin myöskään pistä itseäsi vahingossa nuppineuloilla. HUOM! Kangasta ei ole tarkoitettu joutuvaksi kulutukselle alttiiksi. Se reagoi helposti kastumiseen ja hankaukseen.

Niinpä kangas ei ole pysyvä ratkaisu merkin kiinnitystä ajatellen.

Neulan ja langan lisäksi tarvitset ompelemisen ajaksi jotain, jolla kiinnittää merkin väliaikaisesti haalariin. Voit käyttää tähän tarkoitukseen nuppineuloja tai hakaneuloja.

Kolmas vaihtoehto on hyödyntää kaksipuoleista liimatukikangasta. Se on kangasta, joka silitetään kiinni merkkiin ja haalariin. Kangas varmistaa hyvin merkin pysymisen ompelun

Merkin sijoittamisesta Paras tapa valita paikkaa uudelle merkille on pukea haalari päällesi ja mallata, miltä tuleva merkki näyttäisi eri kohdissa. Tahdotko uuden merkin olevan näkyvällä paikalla? Valitse tällöin kohta haalarin vyötäröstä alaspäin, sillä haalareita useimmiten käytetään yläosastaan sidottuna vyötärölle, eikä kokonaan puettuna. Lahkeet puolestaan näkyvät aina. Pohdi myös onko sinulle tärkeää, että kokonaisuus on symmetrinen ja esteettinen silmälle.

Ajattele siis merkin kokoa, muotoa ja väriä suhteessa aikaisempiin merkkeihisi ja niiden sijoitteluun. Muista myös, että merkin sijoittaminen takapuoleen vetää katsetta puoleensa. Mikäli et toivo ylimääräisiä vilkaisuja, sijoita merkki jonnekin muualle.

Mikäli kuitenkin olet jo hyväksynyt sen, että takapuoltasi katsellaan kuitenkin, valitse edustavia tai hauskoja merkkejä. Valitessasi haalarimerkille paikkaa haalarissasi ota huomioon, että merkin ompeleminen on hankalampaa esimerkiksi taskuun, sillä tilaa työskentelyyn on vähemmän. Sellaiset kohdat, joissa on saumanvaroja tai muita kohtia, joissa on useampi kerros kangasta, ovat paksumpia, jolloin niiden läpi ompeleminen on myös työläämpää.

Kuva 2: Käytä apuna esimerkiksi nuppineuloja saumoihin tai aikaisempiin merkkeihin nähden.

Käytä asettelun apuna nuppineuloja, tai kaksipuoleista hakaneuloja liimatukikangasta, jotta merkki pysyy haluamassasi asennossa ja kohdassa ompelun ajan, eikä mene vinoon tai ryppyyn. Mikäli päädyt liimatukikankaaseen, leikkaa sitä pala, joka on hieman pienempi kuin itse merkki. Näin ompelukohta säilyy ohuempana, eikä neula kerää ylimääräistä liimaa lävistäessäsi kangasta. Kankaan kiinnittäminen on helppoa: 1. Lämmitä silitysrauta kahden pisteen asetuksen mukaiseen lämpötilaan. 2. Asettele silityslaudalle päällekkäin haalari, liimakankaan pala sekä merkki. Suojaa työ ja rautasi vielä asettamalla viimeiseksi kaiken päälle ompelussa hyödynnettävää kaavapaperia. Tavallinen leivinpaperi käy myös! 3. Paina työtä kevyesti raudalla noin 10 sekunnin ajan. HUOM! Älä käytä höyryä!

Voit hyödyntää merkin sijoittelussa vaikkapa viivoitinta tai mittaa, mikäli haluat merkkisi sijoittuvan symmetrisesti esimerkiksi haalarin

11

Ompeleminen alkakoon!

1. Leikkaa n. 50 cm ompelulankaa.

Lanka ei saa olla liian pitkä, sillä muutoin se sotkeutuu helposti.

Tätä kutsutaan laiskanlangaksi, sillä langan keskenpäättymisen ja päättelyn vaivan aiheuttamassa pelossasi otit vaikeasti hallittavissa olevan aivan liian pitkän langan. Mikäli lanka loppuu kesken, päättele työ (ks. kohta 6) välillä ja ota käyttöön uusi pätkä lankaa. Trust me, siinä on paljon vähemmän vaivaa, kuin solmukasan selvittämisessä.

2. Pujota lanka neulaan.

Moni

Kuva 3: Solmu jää siististi piiloon, kun aloitat pistot haalarin ja merkin välistä.

langan pujottamisen tuskastuu vaikeuteen. Mikäli olet yksi heistä, kokeile seuraavaa kikkaa: taita lanka kaksin kerroin ja pyörittele taitettua päätä hetki sormiesi välissä. Kaksinkertainen lanka on tukevampi ja se on helpompi työntää läpi neulansilmästä.

3. Solmi langan päätyyn solmu tai kaksi. Solmun ei tarvitse olla aivan langan päässä, vaan voit hyvin jättää solmun jälkeen langan päähän muutaman sentin mittaisen hännän. Solmun tulee olla sen verran paksu, ettei se kulje merkin ja haalarin läpi langan mukana. Pari umpisolmua päällekkäin pitäisi riittää.

4. Aloita ompelu merkin ja haalarin välistä. Kun teet ensimmäisen pistosi, tee se merkin nurjalta puolelta merkin oikealle puolelle. (ks. kuva 3.) Näin solmu ja langan häntä jäävät siististi näkymättömiin haalarin ja merkin väliin, eivätkä ylimääräiset langanpäät myöskään jää häiritsemään haalarin pukemista ja käyttöä.

5. Ompele merkki tasaisin pistoin merkin reunan ympäri Itse suosin pistoja, jotka kulkevat haalarimerkin vahvistetun reunan yli. (ks. kuvassa 4. musta rantu valkoisen merkin ympärillä.) Tähän on oikeastaan kaksi syytä. 1. Ompelu on vaivattomampaa, sillä haalarimerkki on ohuimmillaan reunuksen sisäsyrjällä Kuva 4: Tasaiset pistot varmistavat merkin ja sen ulkoreunalla puolestaan neulan pysymisen läpi rankimpienkin sitsien.

12

tarvitsee lävistää pelkästään haalari.

2. Reuna on tukevasti kiinni haalarissa.

Tämä vähentää merkin ompeleisiin mahdollisesti koituvaa rasitusta, sillä irtonainen reuna jää helposti kaikkeen kiinni.

Tuo siis neula ylös merkin reunan sisäsyrjältä ja pistä se läpi merkin ulkosyrjältä ja haalarin läpi niin, että muodostat suoran ompeleen merkin reunan ylitse. Tuo neula uudestaan ylös merkin sisäsyrjältä noin 0,5 cm:n päästä edellisestä pistosta. Sinun ei tarvitse mitata väliä jatkuvasti uudestaan mittanauhalla tai viivoittimella.

Piirrä esimerkiksi peukaloon tai etusormeen viivat 0,5 cm:n päähän toisistaan, joita voit käyttää mittana samalla kun ompelet. (Ks. Kuva 4.)

Näin saat ompeleesta varmasti tasaisen.

Kuva 5: Saat päätellessäsi langan pään siististi piiloon viemällä neulan haalarimerkin lankojen lävitse Muista välillä tarkistaa, ettet ole vahingossa ommellut hihojen/lahkeiden/taskujen ym. läpi! Poista nuppineulat työn edetessä.

6. Langan päättely.

Tehtyäsi viimeisen

piston voit päätellä työn tekemällä pari solmua langan tyveen. Tämä onnistuu helposti niin, että työnnät neulan haalarin ja merkin väliin ja kierrät neulalla edellisen pistosi takaa niin, että lankaan muodostuu lenkki. Vie neula läpi tästä lenkistä. Nyt kun kiristät lankasi, saat solmun aivan langan tyveen. Tee samaan kohtaan vielä uusi solmu.

Viimeisenä pistonasi voit viedä neulan haalarimerkin reunan muodostamien lankojen lävitse. Nyt kun kiristät lankaa hieman ja katkaiset sen, langanpää jää siististi merkin sisään. Onneksi olkoon! Haalarimerkin ompelu-urakka on valmis ja voit ylpeillä opiskelutovereillesi siistillä ompelujäljelläsi!

Pipsa Borman

13

Varnitsan vuoden 2021

HALLITUS ESITTÄYTYY

Marko Piipponen (5.vsk) Puheenjohtaja Kovien aikojen koittaessa esiin astuu Mestari. Uudeksi Varnitsan valtakunnanjoht… Puheenjohtajaksi valittiin aito pohjoiskarjalainen, monessa liemessä keitetty, joskin hallituksessa ensi kertaa hääräävä Marko Piipponen. Marko tarttuu setämiehen varmoin ottein Varnitsa-laivan ruoriin, vailla pelkoa purtemme karauttamisesta karille koronatilanteesta huolimatta.

Marko tunnetaan värikkäistä mielipiteistään ja kyvystään haastaa vallitsevia puolitotuuksia, joten voimme odottaa hänen seisovan jämäkästi päätöstensä ja ainejärjestön takana hallituksessakin. Markon monipuoliseen harrastusrepertuaariin kuuluu larppaaminen, kiljunkeittäminen, roolipelit, lukeminen ja miniatyyrit. Markolta löytyykin siis kattavaa yleissivistystä ja kykyä strategisiin siirtoihin. Tulevaisuudessa Marko suuntaa akateemiselle uralle ja tätä tietä viitoittaa hänen mainio menestyksensä opinnoissa, sillä hänen mukaansa kiitettävää heikompi suoritus kääntää leukapielet alas loppupäiväksi.

Markolle on epäilemättä luvassa kovat paineet lunastaa Varnitsan puheenjohtajan kannukset, mutta hän ei ole tähänkään saakka epäröinyt tarttua härkää sarvista ja yhdessä tuumin saamme tulevastakin vuodesta ikimuistoisen meille kaikille. Omaperäisestä habituksestaan huolimatta Marko on helposti lähestyttävä, yhteistyökykyinen ja lempeä nallekarhu, jonka sydän sykkii Varnitsalle. Ja muistetaanhan että kaikesta huolimatta Marko Piipponen on kivenkovaan setämies, varnitsalainen ja vastuunkantaja. Siitä hän nauttii.

Merja Holappa (5.vsk) Rahastonhoitaja Merja Holappa vastaa uudessa hallituksessa rahastonhoitajan pestistä. Hän on viidennen vuosikurssin opiskelija ja kuuluukin jo Varnitsan vakiokalustoon.

Merja on toiminut tuutorina kahtena vuonna ja eksyi viimein myös hallitushommiin mukaan. Merja opiskelee opettajaksi, mutta on avoin myös muille uravaihtoehdoille, vaikkei vielä tiedäkään, mitä muuta haluaisi tehdä. Mieluisimpiin vapaa-ajanviettotapoihin kuuluu musiikki, leffat, sarjat ja huonekasvit.

Janette Varis (fuksi) SOOL -vastaava Hallituksemme uuden SOOL-vastaavan pestin pääsee korkkaamaan Lappeenrannasta kotoisin oleva fuksi, Janette Varis. Aiempaa hallituskokemusta Janetella ei siis ole, mutta hän odottaa innolla tutustumista hallitusmaailmaan. SOOL-vastaavaksi Janette lähti siksi, koska hän itse aikoo opettajaksi ja tykkää sen lisäksi organisoida asioita. Siksipä pesti vaikuttikin Janetesta mukavalta hommalta. Organisointi-into näkyy myös vapaa-ajalla: Janette on aikamoinen siivousfriikki. Siivoamisen lisäksi hän tykkää juosta portaita ja uida. Janetesta parasta on myös Netflix ja päikkärit.

Sonja Kantola (2.vsk) & Johannes Haavisto (2.vsk) Tapahtumavastaavat Sonja: Seuraavaksi esittelyvuorossa ois ½ uuden hallituksen tapahtumavastaavista. Tosijjaan Sonja suorittaa toista vuottaan täällä Itä-Suomen lipastolla asiantuntijapuolella, elikkä hänestäkin on tuleva Jaakko Parantainen.

Sonja on lähtöisin tuolta Loviisasta Uudeltamaalta, elikkä ihan rannikko-elffi klassisen metsä-elffin sijaan. Se miten tällainen elämästä nauttiva Iluvatarin lapsi eksyi tänne pimeään ja masentavaan itään on suuri kysymys varmasti sekä hänelle itselleen että lähipiirilleen.

Tämän uuden tapahtuma-tsaarittaren ja noituroivan Gandalfin harrastuksiin kuuluu esim. kiinnostus kaikkea fantasiaa ja muita muinaisia ynnä realistisia ja ei niin realistisia käpyjä kohtaan. Sonja on pesunkestävä vegetaristi, joten toisen tapahtumavastaavan toiveiden harmiksi eläinuhreja ei tulla käyttämään tapahtumajumalten kunnioittamiseksi. Muita harrastuksia on spesifisti villasukkien neulominen ja ihmisoikeusaktivismi (eli nyrkin heiluttaminen ilmaan ja tuuleen huutaminen). Sonjan ihka uusi harrastus on napatanssi. Herääkin kysymys, aikooko hän juuri tämän harrastuksen antamilla uusilla voimillaan rappeuttaa vanhurskaan ainejärjestömme itäisillä mystiikalla.

Luonteeltaan Sonja on todella positiivinen ja top tier ekstrovertti, eli kyseinen friidu tulee hyvin toimeen vaikka ja kenen kanssa. Sonja ompi ollunna semi-aktiivi osallistuja ainejärjestön eri härpäkkeissä Covid 17+2 aikakauden aikana. Hyvillä mielin voidaan todeta, että tapahtumien vastaaminen on osaavissa ja ainakin hänen osaltaan varmasti aktiivisissa käsissä.

Johannes: ½ tapahtumavastaaja. Haluaa tulla kutsutuksi Imperator Caesar Divi Filius Ioannekseksi, Johannes Kostajaksi tai Niksi-Piukseksi. Tätä tahtoa ei suositella uhmattavan. Johannes Kostaja on lisäksi kotoisin Pohjanmaalta, joten häntä ei kannata haastaa nyrkkitappeluun. Hän sanoo iäkseen 25 vuotta, mutta nimestään päätellen Imperator Caesar Divi Filius Ioannes on syntynyt, jos ei ennen muinaisia roomalaisia, niin ainakin niiden aikoihin.

Tämän jumalten lähettilään ajanviettoon kuuluu kiinteästi juokseminen vakavassa mielessä (lieneekö olympialaisiinkin osallistunut aikoinaan?) sekä laji, jota vain kuninkaat harrastavat, eli anime. Hänet saattaa myös nähdä ninjailemassa lenkkipoluilla sekä paimentamassa humalaista kansaa kuin Mooses konsanaan. Johannes Kostaja omaa myös erittäin hyvän musiikkimaun sekä laajan valikoiman salkkari-sitaatteja.

Niin kuin ei toinen tapahtumavastaaja Sonja, ei Niksi-Piuskaan tiedä, mihin on mennyt sitoutuneeksi ottaessaan tapahtumavastaajan kunnianarvoisan pestin vastaan. Arvon Varnitsan väki voi kuitenkin luottaa olevansa hyvissä käsissä. Tapahtumiakin aletaan suunnittelemaan koronan sallimissa rajoissa heti uuden hallituksen astuessa kuvioihin.

Otso Pitkänen (5.vsk) Päätoimittaja Yksi Varnitsan lukuisista setämiehistä, joka toimii Varnitsa-lehden päätoimittajana ja propaganda- ja kansanvalistusministerinä. Viidettä vuosikurssia opiskeleva ja ensikertalainen hallituksessa. Hänestä piti tulla lapsuuden haaveammattien mukaan oopperalaulaja ja liikemies, mutta hänestä tuleekin nyt kuin kohtalon oikusta arkistosetä, eli arkistoalan ammattilainen.

Harrastuksiin kuuluu piirtäminen, kuntosali ja kirjoittaminen. Otso tunnetaan Varnitsassa varmana henkilönä, joka pystyy hoitamaan hommansa kunnialla loppuun asti, oli kyseessä pieni tai iso homma. Otso jatkaa Varnitsa-lehden perinteistä linjaa tehden lehteä varnitsalaisten toimesta kaikille varnitsalaisille.

Jos haluat kirjoittaa jotain Varnitsa-lehteen, ota yhteyttä Otsoon. Otso mielellään ottaa uusia kirjoittajia suojiinsa auttaen heitä kirjoitusprosessin aikana. Kaiken lisäksi Otso pitää luonnosta. Sellainen henkilö ei voi olla huono ihminen.

Salla Peltonen (5.vsk) Järjestövastaava Tässä on Salla, 23 v 5. vuosikurssin opiskelija Mäntyharjulta. Salla toimii tuoreen hallituksen järjestövastaavana. Järjestötehtävien luulisi luistavan, sillä Salla toimi vuonna 2019 Varnitsan hallituksessa kulttuurivastaavana.

Salla on perusluonteeltaan mukava ja helposti lähestyttävä. Suorapuheisen, mutta lämpimän Sallan seurassa keskustelut sujuvat mutkattomasti eikä tylsää tule. Salla on toimelias ja aikaansaava, joten hallitustyöskentelystä hänen kanssaan tulee varmasti ongelmatonta.

Jos opiskelu joskus tökkii, osaa Salla vaihtaa sujuvasti myös vapaalle! Salla onkin yleinen näky Varnitsan tapahtumissa; eihän tätä pirskahtelevaa persoonaa voi olla huomaamatta. Bilettämisen ja ahkeran opiskelun lisäksi Salla on intohimoinen jääkiekkofani. Asiallisena mimminä Salla kannattaa sitä ainoaa oikeaa jengiä, nimittäin Lahen Pelicansia. Salla lähteekin ilman suurempaa suostuttelua lätkäpeliin Lahteen, Kuopioon tai vaikkapa Tallinnaan!

Jos sinulla on tylsää, nykäise Sallaa hihasta. Lupaan, että tylsyys katoaa siihen!

Leena Malinen (fuksi) Sihteeri Kuhmolaisuutta kunnialla kantava Leena Malinen on aktiivinen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka sai kunnian toimittaa Varnitsan hallituksen sihteerin virkaa.

Aiempaa kokemusta hallitustoiminnasta Leenalta ei löydy, mutta intoa senkin edestä. Leenan harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat jääkiekko, JVG, lonkero sekä takatukalla varustetut pojat. Omistautuneena fanityttönä hän on myös lähettänyt JVG:lle terveisiä Mikael Gabrielin Instagramin kautta. Leena on puhelias ja helposti lähestyttävä sekä maanläheinen fuksityttö, joka hoitaa velvollisuutensa varmuudella. Leena kantaa ylpeydellä punaista sydäntä, eli HIFK, En Gång, Alltid.

Roope Kujala (Fuksi) Liikuntavastaava Roope Kujala on liikuntavastaavan seuraava soihdunkantaja. Roope on ensimmäisen vuoden opiskelija, ja hänestä on tullut tuttu kasvo myös Varnitsan liikuntavuoroilla ja muissakin tapahtumissa. Roope pelaa itsekin salibandya, joten hän on nappivalinta myös tähän pestiin. Muihin harrastuksiin kuuluu myös muut mailapelit. Roope on kotoisin Hämeenlinnasta, joten kiinnostuksen kohteisiin kuuluu ainakin HPK. Hän on päässyt myös Ilta-Sanomien etusivulle juhlittuaan joukkueen Suomen mestaruutta suihkulähteessä. Musiikin saralla hän on kaikkiruokainen, mutta seitkytluvun rokki valtaa suurimman osan sydämestä. Sami Kuroseenkin verrattava tukkajumala on erittäin iloinen sekä reipas poika, jolla on hyvä huumorintaju. Hommatkin hoidetaan ennen deadlineja.

Mikko Hietala (4.vsk) Koposopo/vara-PJ Mikko on ehkä Varnitsan hallituksessa uusi kasvo koposopon/vara-PJ:n rooliin astuessaan, mutta vierasta järjestötoiminta ei Mikolle suinkaan ole.

Mikko onkin mukana mm. Savo-Karjalan vasemmistoliiton, sekä Joensuun seudun invalidien hallituksessa ja aikookin Varnitsassa aktiivisesti pyrkiä esteettömyyden takaamiseen muun toiminnan ohella. Jos Mikkoa tuntee yhtään paremmin, huomaa hänen nopeasti olevan poliittisesti aktiivisen nuoren miehen lisäksi todellinen #turkoosisydän, eli suuri lätkäfani Lahest! Mikäli suomalainen liigakiekko siis kiinnostaa, saa Mikosta varmasti kaverin aiheesta puhumaan. Huumorintajua myös löytyy, onhan harrastuksiin kuulunut myös stand up-kooMikkona toimiminen.

Noljakka Alkup. Joulumaa Säv. Katri-Helena Kalaoja

San. Ville Kuismin

ni tietä kysyy Noljakkaan jo vuokralainen mo siellä vittu pysyy s Sinne kerran päätyy niin myö ä listaa Lähiöistä paremmista löytyis kyll a Mutta Ellin jonot opiskelijoita fista vää lunta Noljakka on muutakin kuin kellertä valtakunta Noljakka on Odineiden kolmas viisi kilsaa n lkei me Opistolta Noljakkaan on saa asil Siksi Ellin johdolle mä toivon jalk kaikki meistä Noljakassa pärjäävänsä luulee aankin veistä get Kunnes ostarilla kylkeen tun mä saisin Oi jos jostain ilmaiskun taktisen nukettaisin Noljakan vain kartalta mä silloin pahaa unta Noljakka ei koskaan ole pelkkää exit-punta i-Br jälk Noljakka on vahva niin kuin ka mistä Noljakasta haukuttavaa löytyy vaik ää Dresdenistä Infernon voit suuremman vain löyt myös Koivun Noljakasta ravintolan löytää voi puoli vuotta toivun Siellä käynnin jälkeen varmaan keilapallon Darra on kuin ulos oksentaisin amaan mun kallon Putkihakkaaja sais tulla murska tai Bagdad Noljakka on paikkana kuin Aleppo hto-faktat toe vaih Uskottava niin kuin Trumpin isestä Ansiosta sen mä tajuun jotain ihm ämestä Kuinka paljon vihaa löytyä voi syd

SAAKO SUKKIA NEULOMALLA TÖITÄ?

– Eli mitä hyötyä käsitöistä on historian opiskelijalle tai ammattilaiselle Käsityöt ovat hauska sekä erinomaisen hyödyllinen harrastus. Myös sinulle, historian opiskelija!

Käsityöt ylläpitävät ja siirtävät kulttuuriperintöä

historian kadota.

ammattilainen,

älä

anna

sen

Useisiin käsitöihin liittyy perinteisten tekniikoiden ja mallien hyödyntämistä.

Esimerkiksi neulomisen taito tunnettiin Egyptissä jo 500-luvulla eaa. Neulomalla sukkaa säilytät siis omalta osaltasi elävää kulttuuriperintöä.

Tehdastuotteiden voittokulun aikakautena monet käsityöammatit, ja samalla myös ammattiryhmän omaavat taidot, ovat kadonneet tai vähintäänkin harvinaistuneet.

Kuka kaipaa kärrynpyöräntekijää, valjasseppää tai kynttilänvalajaa? Kuka on valmis maksamaan kymmenistä työtunneista, joita vaatturi on käyttänyt ommellessaan hevosenhäntäjouhilla vahvistettua puvuntakin sisusta tai tehdessään siihen käsin napinläpiä mehiläisvahalangalla?

Taidot ja tiedot on opittu aiemmilta sukupolvilta ja vain niitä edelleen hyödyntämällä ne siirtyvät eteenpäin.

Kulttuuriperintö voi olla osa sinun työtäsi,

Kuva 1: Perinteisin menetelmin toteutettu, keskeneräinen puvuntakki allekirjoittaneen työskentelytiloissa vuonna 2013.

Käsityöt antavat silmää yksityiskohdille Käsitöiden harrastaminen auttaa huomioimaan yksityiskohtia, joihin ei olisi aikaisemmin kiinnittänyt huomiota.

Konkreettinen esimerkki: Elokuvassa Taistelulähetit – 1917 (2019) toisen päähenkilön takin sauma on huolimattomasti ommeltu. Yleensä päällystakkia ommellessa pyritään silmää miellyttävään lopputulokseen, jossa takin takaleikkaussauma ja hihan takasauma asettuvat yhtenevään linjaan.

Kyseisessä takissa kuitenkin toisen hihan leikkaussaumat eivät kohdennu; ne ovat pari senttiä ohi toisistaan. Menemättä sen tarkempiin, ompeluteknisiin yksityiskohtiin, hiha on usein hankalaa saada täysin oikeaan asentoon. Saumojen kohdentumattomuus kielii useimmiten kiireestä tai osaamattomuudesta. Nämä eivät kuitenkaan ole sellaisia selittäviä tekijöitä, joita voisi odottaa suuren budjetin produktiolta.

Väitänkin, että yksityiskohta oli tarkoituksellinen. Sillä tiedättekö, kenellä oli kiire saada päähenkilön sotilastakki valmiiksi?

Britannian sotaväkeä varustamassa olevilla tehtailla, joiden täytyi saada miehet ensimmäiseen maailmansotaan!

Ilman aiempia kokemuksiani, en olisi varmastikaan huomannut mokomaa saumaa.

Miksei käsitöiden kautta kehittynyt observointikyky helpottaisi siis tutkijankin työtä? Pienetkin yksityiskohdat voivat kieliä suuremmista kokonaisuuksista.

Käsityön aineenopettajan koulutus Entinen amanuenssimme Riikka Myllys mainitsi aikoinaan, että yllättävät yhdistelmät opetettavissa aineissa voivat olla tulevan työllistymisen tae. Varsinkin pienissä syrjäkylien kouluissa. Mikäli siis haluat sen, ei kaikkien havitteleman opettajanpestin, vaikka Kesälahdelta, opiskele yhteiskuntatieteen aineenopettajan pätevyyksien lisäksi käsityönopettajaksi!

Voit kirjoittaa aiheesta kirjan Käsityöharrastuksesta voi ammentaa inspiraatiota vaikka väitöskirjaan saakka.

Samasta aiheesta voi myöhemmin julkaista myös populaarimman teoksen suurelle yleisölle.

Arkeologi Mikko Moilanen kertoo teoksensa Viikinkimiekat Suomessa (2018) perustuvan väitöskirjaansa, joka puolestaan sai innoituksensa Moilasen toisesta ammatista, sepäntyöstä. Teoksessa käydään kattavasti läpi Suomen viikinkimiekkalöytöjä ja mukana on myös runsaasti kuvitusta liittyen sepän työhön.

Kuva 2: Saumojen sota elokuvassa Taistelulähetit - 1917

Voit toimia oman elämäsi Mythbustersina Kun teet tutkimustyötä alkuperäislähteiden perusteella esimerkiksi jostain historiallisesta taistelusta (= katsot Netflixistä historiaa representoivia elokuvia), käykö mielessäsi koskaan ajatuksia, kuten: ”Hei hetkinen, olisiko pitkäjousella tosiaan pystynyt lävistämään tuollaisen haarniskan?” tai ”Ampuiko vastapainokatapultti todellakin noin kauas?” tai ”Olisiko Arkhimedeen sotakone tosiaan kyennet upottamaan roomalaisen laivaston?”. Mikäli kädentaitosi riittävät, voit ottaa asiasta itse selvää väsäämällä värkin itse.

Kuva 3: DIY Trebuchet

Omilla asuilla mukaan historian elävöittämään

miekoilla omatekoisissa neuletunikoissa.

säärystimissä

ja

Historian elävöittäminen ei ole pelkästään harrastelijoiden puuhaa.

Esimerkiksi venäläinen sotahistorioitsija, dosentti Oleg Sokolov, vei tutkimustyönsä tälle polulle pukeutumalla Napoleoniksi muun muassa sotilashistoriallisen seuran näytösmarssille ja erinäisten taisteluiden rekonstruktioihin.

Kyseinen dosentti päätyi kuitenkin viime vuonna otsikoihin (toivottavasti) harrastukseensa liittymättömistä syistä paloiteltuaan naisystävänsä. Yikes.

Voit toimia konsulttina Mikset veisi harrastustasi askeleen pidemmälle ja perehtyisi toden teolla käsityöhistoriaan? Esimerkiksi filmiteollisuus tarvitsee toisinaan asiantuntija-apua määritellessään sopivaa puvustusta tai lavastusta erinäisiin historiallisen settingin projekteihin. Käsityöharrastus voikin toimia yllättävänä porttina tällaiseenkin (tuskin kovin säännöllisesti) työllistymisen mahdollisuuteen. Huhujen mukaan professori Katajala ei suosittele konsultointityöhön lähtöä omiin karvaisiin kokemuksiinsa pohjaten. Historiallinen paikkansapitävyys saa usein väistyä kaupallisuuden ja näyttävyyden tieltä. Lopputuloksena on

Rekonstruktioista puheen ollen: mikäli sinua kiinnostaa historian elävöittäminen tai historiallisten tapahtumien uudelleen näytteleminen, mikään ei auta pääsemään sinuiksi roolihahmosi (tutkimuskohteesi) kanssa kuin asianmukainen asu ja varusteet.

Kätevin tapa saada käsiinsä toivomansa puku on tehdä se itse. Ja mikäs sen hauskempi tapa viettää kesälomaa kuin mätkiä kavereita

Kuva 4: Naisystävänsä/opiskelijansa murhasta syytetty Oleg Sokolov

cringe tekele, jonka lopputeksteissä komeilee sinun, uskottavuutesi menettäneen ammattilaisen nimi.

Käsitöitä tekemällä kerrytät materiaalioppia Käsitöiden parissa karttunut tietovarantosi eri materiaaleista ja niiden työstöstä voi päätyä hyötykäyttöön monenlaisissa tilanteissa. Käsityöharrastuksesta ei ole haittaa, mikäli työllistyt vaikkapa museoon.

Pääasiassa konservoinnista, eli esineiden säilytyksestä ja käsittelystä, vastaa konservaattori, mutta toisinaan muutkin työntekijät päätyvät läheisiin kontakteihin esineiden kanssa. Saatat ajautua vaikka ompelemaan esineitä varastossa suojaavia huppuja tai suunnittelemaan näyttelyä, johon sitten pähkäilet parhaita tapoja ripustaa näytteille mattoja tai muita tekstiileitä ottaen huomioon niiden materiaaliin liittyvät kysymykset parhaista säilytysolosuhteista ja -asennoista. Myös tutkijana esineisiin sisältyvä tieto esimerkiksi niihin liittyvistä työtavoista ja materiaaleista voi auttaa tutkimuksesi kanssa.

niin, että keskittyminen kuunteluun tehostuu.

Samalla vihkosi säilyvät epämääräisiltä töherryksiltä etkä häiritse muita naputtamalla pöytää tai heiluttamalla levottomasti jalkojasi.

Levottomuutesi tuottaa samalla jotain hyödyllistä, kuten vaikka lämmintä talven varalle. Muista kuitenkin valita luennoille hiljaisia käsityön muotoja; puikotkin saattavat kilkattaa toisia häiritsevästi. Hanki siis vaikkapa hiljaiset bambupuikot.

Hämmästytä opiskelijatovereitasi tuunatuilla sitsiasuilla Varnitsan sitsit ovat tulossa eikä sinulla ole taaskaan mitään päälle pantavaa? Mikäli omaat edes hieman ompelutaitoja, tai vähintään kuumaliimapistoolin, voit tuunata esimerkiksi kirpparilta löytämistäsi vaatteista täydellisen gulag-vangin, Marie Curien tai vaikkapa kauhusitseille soveltuvan Kelan opintotukiasioita hoitavan virkailijan asun.

Ompelutaitoisella haalarimerkkien kiinnitys sujuu Haalarimerkkisi pysyvät haalarissasi vielä vuosienkin kuluttua. (ks. Näin ompelet haalarimerkin.)

Näpertely auttaa keskittymään Toisinaan luennoilla on hankalaa keskittyä kuuntelemaan luennoitsijaa maksimaalisella tehokkuudella. Tähänkin voivat käsityöt tuoda avun. Käsillä tekeminen aktivoi aivoja

Kuva 5: Alunperin cosplay-asuksi toteutettu Witcher 3:n Shanin asu päätyi uusiokäyttöön keskiaika/fantasiasitseillä 2020.

Käsityöt pitävät aivosi vetreinä Yle julkaisi viime vuonna artikkelin siitä, miten käsitöiden tekeminen vaikuttaa aivojen toimintaan. Juttua varten oli haastateltu neuropsykologi Nina Uusitaloa ja kasvatustieteen professoria Minna Huotilaista. Heidän mukaansa käsityöt sekä kehittävät että virkistävät aivoja. Aivojen kunnossa pysymistä voi edesauttaa monipuolisella käytöllä, ja käsitöitä tehdessä aivot saavatkin monenlaista virikettä. Ne ideoivat, ratkovat ongelmia ja tulkitsevat sormien ja silmien lähettämiä viestejä.

Artikkelin mukaan käsitöissä vaaditaan aivoalueita, jotka kattavat suuren osan aivokuoren pinta-alasta. Niin tunto-, liike ja näköalueet työskentelevät ahkerasti.

Otsalohkossa käy sutina, kun aivosi pyrkivät ennakoimaan käsityön seuraavaa työvaihetta.

Lähteet:

Hyvä terveys, 9.10.2015. Aivotutkijan muistiresepti – rasvaa, rokkia ja rauhaa. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terve ys/aivotutkijan_muistiresepti_rasvaa_rokkia _ja_rauhaa Ilta-Sanomat, 10.11.2019. Venäläinen Napoleon-historioitsija tunnusti exoppilaansa surman – puolustus vetoaa humalaan ja tunnekuohuun. https://www.is.fi/ulkomaat/art2000006302943.html Moilanen, Mikko 2018. Viikinkimiekat Suomessa, SKS, Helsinki.

Suomen käsityön museo, Aikamatka käsityöhön -verkkonäyttely. https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/ve rkkonlyt/Skm/nayttelyt_fin/aikamatka/ind ex.html Yle, 27.12.2019. Hyvä sinä, joka neulot, nikkaroit tai askartelet. Käsityöt ovat herkkua aivoille. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/27/h yva-sina-joka-neulot-nikkaroit-taiaskartelet-kasityot-ovat-herkkua-aivoille

Uutta taitoa opeteltaessa ja vaikean työvaiheen kanssa sinniteltäessä hermoratoihin syntyy uusia kytköksiä.

Hienomotoriikka, avaruudellinen hahmotuskyky, matematiikka, silmän ja käden yhteistyö, luova ajattelu, abstrakti ajattelu, ongelmanratkaisu, virheen sietokyky, tunteiden säätely… Kaikki nämä kuuluvat muun muassa käsitöiden avulla karttuviin taitoihin.

Samalla kuitenkin leppoisat käsityöt auttavat rentoutumaan ja palautumaan: Pulssi hidastuu ja autonominen hermosto rauhoittuu käsillä tekemisen lomassa. Työn valmistuessa aivot saavat palkinnoksi annoksen endorfiinia ja serotoniinia, eli mielihyvähormoneita.

Ylpeys omasta tuotoksesta viimeistelee hormonicocktailin oksitosiinilla. Nam! Tämä jos mikä tukee historian ammattilaista, sillä onhan historia aivojättiläisten ala!

Jutun toimittanut: Pipsa Borman - vaatetusartesaani, ompelijakisälli, cosplayharrastaja, sukankutoja ja ristipistotöiden väsymätön ritari

Vähän erilainen

Kuten monelle rakkaan lehtemme lukijoista onkin varmaan tullut tutuksi, käsitöistä on muodostunut tärkeä osa elämääni ja puukkoja niin kuin miekkakin on lehden lukijoille tullut esiteltyä. En kuitenkaan ole malttanut keskittyä vain yhteen käsitöiden osa-alueeseen ja tämän seurauksesta myös tekstiilityöt ja nahkatyöt ovat tulleet mukaan repertuaariini. Joten, kun käsityöt vievät aikaa opinnoilta, on jokaisella järkevällä opiskelijalla edessään vain yksi mahdollinen vaihtoehto: aloita käsityön sivuaineo-

Projektihan olisi ollut jo lähes valmis tässä vaiheessa, jos tarkoituksenani olisi ollut tehdä tavallinen vyö. Siinä ei tietenkään olisi oppimisen kannalta

pinnot.

ollut mitään järkeä ja olin jo pitkään toivonut pääse-

Tällä kertaa en kuitenkaan ajatellut niitä sen enem-

suunnittelemaan kuviointia vyöhön. Kuviointi

pää tässä avata, enkä myöskään turista teräaseiden valmistamisesta. Päädyin nimittäin loka-marraskuun taitteessa osallistumaan Kuopion nahkasuutarin järjestämälle nahkatyökurssille, jossa pääsin tutustumaan ammattilaisen ohjauksessa nahkatöiden saloihin. Kaikki vyöni alkoivat olemaan jo kulahtaneita, joten päädyin tekemään itselleni jotain hieman erilaista.

Projekti alkoi vyönsoljen ja vyötärön ympäryksen mittaamisella, jotta nahasta voitaisiin leikata sopivan kokoinen kaistale vyötä varten. Tämä kaistale piirrettiin nahan reunaan ja leikattiin terävällä veitsellä, tässä tapauksessa mattoveitsellä, irti.

Tähän olisi kuitenkin voinut käyttää monia muunkin tyyppisiä veitsiä tai leikkuulaitteita.

väni harjoittelemaan nahan koristelua. Joten aloin osoittautuikin pitkäksi prosessiksi, sillä jatkoin kuvion piirtämistä mallipaperille vielä pitkälle yöhön. Kuvioksi päädyin tekemään eräänlaisen punoskuvion muutamilla yksityiskohdilla.

Ajatuksen ammensin kansallismuseossa esitteillä

Kurssin lopuksi saimme vielä opastusta valmiiden

olevasta rautakautisesta suksesta, jonka pintaan on

töiden tuotekuvaukseen. Tähän löytyi verstaalta

kaiverrettu erilaisia muotoja, mukaan lukien käpä-

oiva paikka niin valaistuksen kuin taustankin

likkö.

suhteen ja lopullisiin tuotekuviin ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Vyö on tästä asti ollut aktiivikäy-

Seuraavana aamuna vyön teko jatkui niin, että

tössä ja se on ollut kuin itselle tehty (yllätys) eikä

kostutettuun nahkaan kopioitiin muovin ja malli-

vastaavaa ole tullut vastaan.

piirroksen läpi haluttu kuvio. Tämän jälkeen kuviota alettiin työstämään nahkaan erilaisilla työkaluilla niin leikaten, painaen kuin lyömällä pakottaen. Tämä työvaihe vaatii tarkkuutta, sillä nahkaan tehtävä jälki on tässä vaiheessa lopullista eikä virheisiin oikeastaan ole varaa. Työskentely sujui kuitenkin yllättävän joutuisasti, kun siihen oppi. Sain työvaiheen loppuun iltapäivällä.

Seuraavaksi tehtiin vyön lopullinen muotoilu, sekä reunojen siistiminen ja kiillottaminen. Kun tämä valmistui, alkoi vyön värjääminen. Väriksi valikoitui antiikkiruskea ja reunat siistin mustalla reunavärillä. Viimeistelyn ja värjäyksen merkitystä ei voine liikaa korostaa lopputuloksen kannalta. Viimeisenä vyön soljelle tehtiin reikä ja soljen kiinnityskohta liimattiin ja ommeltiin.

Antti Aavaharju

Kuopion nahkasuutarin löydät somesta: Kuopion nahkasuutari @kuopion_nahkasuutari

Erilainen näkökulma Varusmiespalvelus, siinäpä väkevä sana. Yhdessä käsitteessä tiivistyy eräs nykyaikaisen suomalaisuuden keskeinen piirre, oletus siitä, että lukuisat nuoret (pääasiassa miehet) käyvät puolesta vuodesta vuoteen kestävän koulutuksen maanpuolustuksen saralla – tai kuten voitaisiin todeta armeijahenkisesti, ”käyvät ansaitsemassa kikkelinsä.” Siviilipalvelus, totaalikieltäytyminen tai palveluksesta vapauttaminen – syistä riippumatta – ovat valintoja, joita voi myös tehdä. Varusmiespalvelus on kuitenkin merkittävä osa monen nuoren kasvukokemusta. Tässä jutussa tuon omien kokemuksieni pohjalta eriävän näkökulman mediassa esitettyyn ja usein mystifioituun varusmiespalvelukseen, raottaen sen arkea korulauseiden takana.

Intin käynti on jokaisen miehen velvollisuus

Intin käymättömyys osoittaa, että mies on vässykkä

Velvollisuus on voimakas sana, puhuisin itse mieluummin

Omassa tuvassani kuulin erään palvelustoverini toteavan, että

oletuksesta. Suomen palveleminen puolesta vuodesta vuoteen

sivarius on osoitus miehen vähäisyydestä, ja Internetin

olosuhteiden näin salliessa – ihmisen ollessa perusterve, ilman

verkkoaalloilla törmää silloin tällöin julistuksiin, että intin

opiskeluvelvoitetta, perhettä tai muuta ilmeistä estettä – on

käymätön mies on jonkinlainen huonompi ihminen. Mielestäni

kohtuullista, koskapa se hyödyttää valtiotamme. Palveluksen

väite on perustavanlaatuisesti väärä. Vässykkyys sanana olettaa,

voi kuitenkin suorittaa myös siviilipalveluksessa vaikkapa

että mies olisi jonkinlainen sopeutumaton ressukka, kun ei käy

hoivakodeissa äärimmäisen tärkeää työtä tehden – ja luoja

inttiä. Tosiasiassa intin kankea ja monessa mielessä joustamaton

tietää, että hoivakotikohujen jälkeen tarvitsisimme lisää henki-

ympäristö ei sovi kaikille, ei erityisen hyvin edes siellä palvele-

löstöä näitä aliarvostettuja töitä tekemään. Voidaan yleistää,

ville ihmisille. Moni heistä pikemminkin sietää kuin pitää

että jokaisella miehellä on velvollisuuksia Suomen kansalaise-

arjestaan porttien sisäpuolella.

na, kuten verojen maksu, lakien noudattaminen, läheisien auttaminen tarvittaessa ja omilla jaloillaan seisominen. Ei voida kuitenkaan sanoa, että intti olisi jokamiehen velvollisuus.

Intin käyminen on kasvattavaa Intti tosiaan kasvattaa ihmistä – sietämään paskaa. Suurin osa

sotilaskotiin eli sotkuun päivän päälle rentoutumaan pullakah-

opetetuista taidoista on täysin hyödyttömiä. Punkan petaami-

vien pariin ja ostamaan karkkia tai kuivalihaa. Näitä sitten

sen oppii kotona, käskyjen vastaanottamisen pitäisi osata

mätettiin niin sotkussa kuin tuvassa ahdistuksen, vitutuksen ja

jokainen peruskoulun käynyt ihminen ja muiden kanssa toimi-

pienien ilonhetkien vuoksi. En muista monenkaan sanoneen

misen oppii viimeistään korkeakoulussa ja työelämässä.

kuntonsa parantuneen intissä, mutta kaipa näitäkin ihmisiä

Vastaan tulevat tilanteet ovat kyllä kasvattavia. Eräs tupalaiseni

palveli samaan aikaan.

sluibasi (eli vältteli) jokapäiväisesti siivousvastuutaan, saimme kuulla kerta toisensa jälkeen, kuinka tehottomia olemme – aiheestakin, koska välttelimme tehtäviä, eikä vahvuus ulkoharjoituksissa ollut koskaan täysi sluibaamisen ja sairastelun vuoksi. Näiden lisäksi toimimme jatkuvasti toistavia, tympeitä ja mitään palkintoa tuottamattomia tehtäviä tehden. Tuolloin heräsi kysymys, mikä idea olisi ollut yrittää parhaansa. Tupamme kollektiivinen vastaus oli, että ei mikään. Ilmapiiri olikin tuvassa jatkuvasti odottava, passiivinen, tympääntynyt, lomille haikaileva ja ajoittaisen stressaantunut.

”Mitä nopeammin, sitä nopeammin”

Intti on fyysiselle terveydelle hyväksi Haluan nostaa tämän esiin erikseen, vaikka väitettä ei palvelusaikana esitettykään tässä muodossa. Intti voi olla fyysiselle terveydelle hyväksi, mutta kokemukseni mukaan se oli monelle haitaksi. Eräs tupalaisemme onnistui tetsaamaan (eli taisteluharjoituksissa ollessaan syöksymään) kantoon tai kiveen. Jäi hämäräksi, leikattiinko polvi lopulta kuntoon. Peruskoulutuskaudella – varusmiespalvelus jakautuu peruskoulutus- eli P-kauteen, E- eli erikoiskoulutuskauteen ja J- eli joukkoharjoituskauteen – yhdeltä taistelijalta meni selkä, toinen taistelija (tai kaksi erillistä) sai lämpöhalvauksen ja epilepsiakohtauksen

Tällä simppelillä lauseella kannustus toimi omana aikanamme.

kesken iltavahvuuslaskennan. Meillä puhuttiin iltavahvuuslas-

Vaikka on totta, että joka käskykerralle olisi vaikea keksiä

kennasta P-kautena ”runturivinä”, jossa meille täsmennettiin,

kannustinta, kiire ei ole koskaan hyvä motivaattori. Jos joukku-

miten meidän oli skarpattava jatkuvasti. Yksi ensimmäisen

eemme teki työn nopeasti, saimme luppoaikaa istua ja tylsistyä

tupamme taistelija lopetti, koska pää ei kestänyt. Toisessa tuvas-

teltassa. Jos emme tehneet työtä nopeasti, jouduimme

sa ollessani – tänne siirrytään P-kauden päätyttyä – silmätuleh-

sykkimään (tässä yhteydessä kiirehtimään) seuraavan tehtävän

dus kiersi yksikössämme. Lisäksi koin itsekin noroviruksen – tai

pariin. Työn lopputulos oli vaihtelevaa, koska motivointikei-

näin lääkärit arvelivat keskussairaalassa – josta voin vain todeta,

nona oli pakko, eikä oikea halu tehdä tehtäviä. Kun tähän lisätään se, että ulkoharjoituksista sluibaava palvelustoverini

että kenenkään ei pitäisi joutua sitä kokemaan. Tuvissa esiintyi

lähinnä vittuilee porukallemme palatessamme uupuneina

myös nuhaa, jatkuvaa nuuskan käyttöä (todistin, miten tupam-

tupaan, voi lukija arvata, mitä se kertoo yleisestä suoriutumis-

me suoritti toimivaa vaihtokauppaa keskenään ja tuvan

kyvykkyydestämme.

ulkopuolisten kanssa tällä mustalla kullalla) sekä oikein toimivaa särkylääkkeiden vaihtokauppaamista. Muistan erään

Intti on Suomen suurin kuntokoulu

mieleenpainuvan kerran, kun kysyin tupalaiseltani lääkettä –

Tämäkin sanonta tuli tutuksi palvelusaikanamme. On totta,

mahdollisesti kipulääkettä – ja tupalaiseni naurahti todeten,

että kuntoisuuslomia eli kuntsareita oli mahdollista hankkia

että mitäs saisi olla apteekista; hylly oli niin täynnä mömmöjä,

vapaa-ajan liikunnalla, ja sotilaasta oli kiinni, halusiko hän

että keskiverto ongelmanuori yläasteelta vinguttaisi äitinsä

pyrkiä näihin himoittuihin lisävapaisiin. Arjen todellisuus oli

kortin luottorajaan asti niitä hamutessaan. Omalla kohdallani

kuitenkin usein toisenlaista. Yleensä tupalaisista useampi lähti

magnesiumtabletit olivat pyydettyjä, joskaan en näin jälkikäteen ymmärrä, miksi – mokomat ovat tavattoman jauhoisia, eikä marsseilla yleensä menetetä suoloja kramppeihin asti.

Intti on turvallinen paikka

eikä armeijassa vaivauduttu ryhmäyttämään tupalaisia missään

Turvallisuudenhan voi ymmärtää monella tavalla, mutta

vaiheessa, nuorten odotettiin tekevän sen keskenään. Sinänsä

aloitetaan fyysisestä. Armeijassa loukkaannutaan ja sairastel-

on perusteltua, että kädestä ei pidetä kiinni sotilasinstituutiossa.

laan jatkuvasti, toiset enemmän kuin toiset. Näitä vaivoja

Kuitenkin jokainen keskiverto yläasteen käynyt tietää, että on

sitten paikataan varuskuntasairaalassa, jossa todetuin lääke on

venäläisen ruletin peluuta laittaa joukko toisilleen tuntematto-

Burana ja himotuin palkinto VP eli vapautus palveluksesta.

mia nuoria ahtaaseen tilaan pitkäaikaisesti ja olettaa, että ongel-

Varusveijarien

yleensä

mia ei syntyisi jossain vaiheessa etenkin, jos ryhmähenkeä ei

lääkkeeksi VMTL:ää eli vapautusta marssi-, taistelu- ja liikun-

luoda mitenkään. Mistä pääsemmekin armeijan suurimpaan

takoulutuksesta, joka on yksi monista vapautuksista, ja

ongelmaan…

motivaatio-ongelmiin

tarjotaan

kaikkein kevyin. Vaihtoehtoisesti veksistä voidaan tarjota ei-oota, eli armoitettu isänmaan sankari voidaan käännyttää takaisin, koska on ilmeistä, että tämä tuli paikalle välttääkseen aamulenkin, pitkän leirin tai koska ihan vain vitutti keskimääräistä enemmän. Jatkuvia vapautuksien kalastelijoita eli vemppaajia kyllä katsottiin kieroon, mutta valehtelu porttien sisällä on lähinnä asennoitumiskysymys: jos palvelee tympeissä toimissa huonosti motivoituneena ilman, että piittaa lainkaan siitä, mitä muut ajattelevat, ei kaikenlainen työn välttely ole välttämättä lainkaan huono idea. Se toki heijastuu koko tupaan, mutta koska intin arki ei varsinaisesti palkitse millään lailla ylimääräisestä suorittamisesta, meno on kuin talonpojalla tsaarin Venäjällä – teet vain minimin, etkä vähääkään ylimääräistä. Hyvä yksilölle, huono yhteisölle.

Luonnollisesti tästä kannustimien puutteesta seuraa, että yhteisö – yleensä tupa – suorittaa työt puolitehoilla. Palveluksessa kyllä pyritään luomaan tehokkuutta esimerkiksi erilaisten kilpailujen kautta, joissa kilpailevien ryhmien voittajille on luvassa kunniaa – mutta ei muuta. Mielenkiintoinen sivuseikka, joka tuvassa saattaa ilmetä, on kilpailuasenne toiseen tupaan nähden. Muistan, miten tuvassamme pidettiin ajoittain suurta meteliä siitä, miten huonoja vastapäisen tuvan sotilaat olivat, he kun toimivat näennäisesti helpommissa oloissa lähempänä kasarmia. Vastakkaisen tuvan väkeä pidettiin myös tylsänä, koska he olivat yleensä hiljaa ja passiivisia. Ironia oli huomattavaa, koska omassa tuvassani ei ollut juuri koskaan täyttä miehitystä ulkopalveluksessa, yleinen asenne töitä

Armeija muistuttaa ja monessakin mielessä onkin yläaste, mutta sotilasteemalla.

Palvelusympäristön valikoituminen on satunnaista ja erikoisjoukoissa on kuulemma hyväkin tekemisen meininki, koska sinne hakeva porukka on motivoitunutta. Puolen vuoden tupa on kuitenkin kuin maailma tai yläasteen luokkahuone pienoiskoossa. Tuvassa ovat suositut ihmiset, joita kukaan ei kyseenalaista. Tuvassa on harmaa massa, joka myötäilee tai on hiljaa, sanoen välillä sanansa johonkin väliin. Tämä on se porukka, joka haluaa lähinnä välttää ikävyydet. Ja monessa tuvassa ovat ne joukosta erottuvat, joita sitten pilkataan ja kiusataan. Kyllä, armeijassa kiusataan. Tästä ei pidetä julkisuudessa kovaa meteliä, mutta toiminta on jokavuotista ja usein tupalaisten siunaamaa, samaan tapaan kuin yläasteilla. Mainitakseni pari esimerkkiä, joita itse todistin, vastapäisessä tuvassa oli epävarmahkon oloinen korkeakouluopiskelija, joka silloin tällöin käväisi tuvassamme aikaa tappamassa. Erään vapaahetken aikana, jolloin itse istuin tuvassamme olleella puisella pöydällä – jokaisessa tuvassa oli omansa – totesin mietteissäni, että tämä taistelija

nönnönnöö

pääsisi

vielä

pitkälle. Lyhyehkön

hiljaisuuden jälkeen tupalaisemme havainnollistivat älynlahjojaan ja asenteitaan kahdella toteamuksella: ”Ei akateeminen sivistys kaikkea tarkoita”, sekä ”ja silti se kuolee neitsyeenä.”

Jokainen tehköön päätelmänsä siitä, minkä kouluasteen enemmistö tuvassani oli.

Toinen tapaus koski erästä taistelijaa, josta kiersi monenmoista

kohtaan oli pikemminkin huono ja erottuminen massasta oli

tornihuhua. Tornihuhuksi nimitetään armeijaympäristössä

synti. Armeijaympäristö on yksi harvoista kollektiivin nimeen

liikkuvaa juorua, joka saattaa olla totta tai olla olematta. Näitä

vannovista ympäristöistä nykyajan yliyksilöllisessä maailmassa,

syntyy paitsi ympäristön aiheuttaman yleisen tympääntymisen,

henkisen alaiän että miesvoittoisuuden vuoksi. Ne saattavat olla

uoritetaan siis joka ilta taistelijoiden määrän varmistamiseksi –

huvittaviakin, mutta tornihuhuihin pätee sama kuin juoruihin –

olin tuvassani odottamassa laskentaa. Pari tupalaistani saapuu

oikein hilpeitä siihen asti, kunnes itse päätyy tikkatauluksi.

tupaan selvässä humalatilassa ja kovasti remuten. He alkavat

Kyseisen esimerkin taistelija ei tornihuhujen mukaan oikein

mielestään hyvinkin hauskan pilailun, jossa tyynyni löytää

sopinut armeijaympäristöön, vaan väitti naineensa julkimoa

uuden omistajan – mikä oli monen illan huvi heille ja toimintaa,

sekä kadottaneensa taisteluvarustukseensa kuuluneen kaasu-

jossa he yllyttivät toinen toistaan, enkä itse kyennyt lopetta-

naamion. Tämä on isoin taisteluliivissä kuljetettava päälle

maan toimintaa sanallisesti. Kukaan ei tähän myöskään puuttu-

puettava esine, jonka kadottamisen pitäisi olla periaatteessa

nut. Tänä iltana toiminta kuitenkin laajeni, sillä toinen heistä

mahdotonta. Näiden lisäksi hänen juoruttiin viskoneen eräällä

kapuaa tupakaapin ylitse ja tyhjentää puolentoista litran muovi-

varuskuntasairaalakäynnillään kiviä ikkunoihin ja uhanneen

pullollisen vettä niskaani. Tästä seuraa tuvassa hiljaisuus, jota

tappaa päivystäjän – eräänlaisen yksikön valvojan – tiskin luona

eräs tupalainen kommentoi todeten, että olisi parempi lopettaa,

varusmiesjohtajan. Mietin jo tuolloin, olisiko ollut mahdollista,

jotta ongelmilta vältyttäisiin – häntä ei kiinnostanut tapahtu-

että miehen naamio olisi varastettu ja piilotettu yksikössä –

man varsinainen vääryys. Muut olivat hiiren hiljaa, joskin

mikä ei tuossa ympäristössä ollut täysin mahdotonta, joukosta

hetkeä myöhemmin saapunut tupalainen hämmästeli tapahtu-

erottuvia saatettiin rangaista julmasti. Joka tapauksessa

nutta.

miekkonen sai kuulemma hullun paperit, joka viittaisi ns.

T-luokitukseen, eli siihen, että hänet olisi vapautettu oman

Minun on vaikea sanallistaa tapahtunutta sellaiselle, joka ei ole

vaarallisuutensa vuoksi. Näin tosiaan, miten joku mies kapusi

kiusaamista kokenut, mutta yritän parhaani kirjallisten kykyjeni

sotilaspoliisien autoon eräänä päivänä, mutten voi vannoa, että

rajoissa. Monesti kiusaaminen ymmärretään fyysisenä väkival-

kyseessä olisi ollut kyseinen varusmies.

tana, joka olisi siis fyysisten vaurioiden, kuten mustien silmien, verta vuotavien nenien tai vaikkapa luun murtumien aiheutta-

Jouduin myös ikävä kyllä itse kiusaamisen kohteeksi. Tupakaa-

mista toiselle. Näin ajattelin itsekin ennen tapahtumaa. Tuossa

pistani löysin eräänä päivänä siihen ilmaantuneen valkoisen

hetkessä, kun olin saanut vedet niskaani, menin yksinkertaisesti

lapun, johon oli kirjoitettu ”töhö”. Armeijan käymättömän

lukkoon. En osannut sanoa mitään, en tehdä mitään. Istuuduin

lukijan tiedoksi; töhöllä viitataan taistelijaan, joka on hidas,

omalle jäkilleni – vuoteiden vieressä on jakkaroita, joita kutsu-

tyhmä tai pärjää kehnosti sotilaallisissa taidoissa, tai on

taan jäkeiksi – ja olin hiljaa. Lähestulkoon itkin, mutta jollakin

mahdollisesti yhdistelmä näitä kaikkia. Kukaan tupalaisistani ei

ihmeen ilveellä sain pidäteltyä itseäni. Tupaan saapui pian

tunnistanut tai halunnut tunnistaa lappua omakseen, ja lähettä-

varusmiesjohtaja, joka kiinnostui tapahtumasta ja vaati selvitys-

jä jäi salaisuudeksi. Sain myös kuulla pari pistävää huomautusta

tä asiasta. Menin sitten litimärkänä varusjohtajien tupaan, jossa

palveluksen aikana suoriutumisestani, ja molemmissa tapauk-

selitin tapahtuman ja kaksi tupalaistani päätyi puhutteluun –

sissa ilmoitus annettiin muiden läsnä ollessa. Loppusodan

toinen heistä kyllä yritti estellä minua liikkumasta. Tapahtuma

aikana ollessani vartiovuorossa tupalaiseni – jonka kanssa en

vaiettiin kuoliaaksi tuon jälkeen, mikä onkin armeijalle melko

ollut puhunut aiemmin muutamaa sanaa enempää – hämmäste-

ominaista toimintaa.

li sitä, kuinka jaksan palveluksessa. Kyseinen taistelija väitti, että minusta liikkuisi useita ilkeitä juoruja yksikössä. Itse en

On jollakin tavalla ristiriitaista, että ympäristössä, jossa kulkee

ollut moisia kuullut tai huomioinut, mutta arvelen hänen puhu-

lukuisia juoruja, on varusmiesten keskuudessa haluttomuutta

neen totta, koskapa hän vaikutti poikkeuksellisen avoimelta

tukea tupalaista ongelmatilanteessa. Toisaalta tässä voitaneen

tilanteessa.

nähdä sekä ryhmäyttämisen puute, että yleinen välinpitämättömyys tupatoveria kohtaan ja toisaalta sosiaalinen hierarkia

Valitettavasti tapaukset eivät rajoittuneet vain tuvan ulkopuo-

tuvassa. Nokkimisjärjestyksen alapäässä olevalle harva sosiaali-

lelle. Erään illan aikana juuri ennen iltavahvuuslaskentaa – joka

nen ympäristö on mukava, puhumattakaan sitten sellaisesta,

s

joka rakentuu kielteisten luonteenpiirteiden ympärille. Mielen-

tekemällä uutta, ei vatvomalla mennyttä. Olen yrittänyt tapah-

kiintoista kyllä episodi ei tuolloin jäänyt erityisen voimakkaasti

tuneen jälkeen paitsi ymmärtää ihmisten sosiaalisia suhteita

mieleeni. Kuitenkin armeijan päätyttyä kesti kolme pitkää

paremmin, myös valvoa omaa käyttäytymistäni ja kohdella

vuotta mustasta vihasta ja katkeruudesta vapautumiseen –

muita hyvin. Kenenkään ei pitäisi kiusata toista eikä joutua

tunteita, joita koin aina palatessani noihin inhottaviin

kokemaan kiusaamista. Suurin osa kiusaajista ei ole ulospäin

kokemuksiin. Tätä vihaa ei voida kuvailla millään muulla

demoneita, eikä enemmistö kiusatuista tee veritekoja. Mutta

tavalla kuin loputtomana pahojen tapahtumien – etenkin edellä

jokainen kiusattu kärsii, monet hiljaa ja yksin. Häpeä on kova ja

mainitun – läpikäymisenä. Mitä enemmän asiaa ajattelin – ja

siitä vapautuminen vie aikaa, voimaa ja vaatii tukea muilta. En

ajattelin asiaa viikoittain ja päivittäinkin – sitä vihaisemmaksi

onneksi itse enää halua kostaa ja olen vapautunut vihasta, mutta

tulin. Perusluottamukseni ihmisiin koki loukkauksen, sulkeu-

tapahtunutta en tule unohtamaan koskaan.

duin itseeni, en luottanut kehenkään, koin, että avautuminen johtaisi vain uuteen loukatuksi tulemiseen. Tulin vainoharhai-

Näistä esimerkeistä valkenee jo osittain armeijakulttuuri.

seksi ja aloin nähdä mahdollisia vihollisia joka puolella. Halusin

Armeija on korosteisen miehinen paikka, jossa kunniaa kerää-

myös kostaa tapahtuman. Pääsin näistä tunteista eroon vasta,

vät ne, jotka sopivat machoon toimintaympäristöön. Omassa

kun uskalsin ottaa tapahtuneet puheeksi yliopistossa luotettu-

tuvassani vakiopuheenaiheita olivat pyhä kolminaisuus eli

jen ihmisten parissa ja kiitos heille, kun he kuuntelivat.

”viina, pillu ja autot”. Erään illan aikana hiljaisuuden jo tultua tuvassamme käytiin filosofinen keskustelu teemalla ”ketä

Tämä poisti valtavan määrän pahaa oloa ja jopa kulissien ylläpi-

naisalikersanttia panisit?” Kaikki eivät tietenkään innostuneet

tämistä, kun en joutunut miettimään, kuinka paljon voin

näistä aiheista tai olleet edes äänessä jatkuvasti, mutta toteamus

avautua ihmisille omasta elämästäni, joka ei enää ollutkaan enää

siitä, että intti on aika punaniskajunttiympäristö on melko

pelkkä potentiaalinen lyömäase, jota saatettiin käyttää minua

tarkka. Ihmiset myös tiedostavat ympäristön laitosmaisuuden.

vastaan. Vasta tuolloin aloin nähdä itseni uudessa asiayhteydes-

Aikanani armeijaa nimitettiin esimerkiksi ”valtion viralliseksi

sä, en enää yksinomaan menneisyyteni haamujen ja kipeiden

laitokseksi” ja eräs tupalaiseni aloitti yhden puhelunsa

muistojen riivaamana olentona, joka oli töhö armeijassa ja olisi

toteamuksella, että ”soittaa täältä mielisairaalasta”. Huomio oli

surkea sen ulkopuolellakin. En ollut enää pelkästään mennei-

huvittava, koska toiminta tuvassa oli monesti älyvapaata.

syyteni määrittelemä, vaan arvokas omana itsenäni, eivätkä inhimilliset vajavaisuuteni olleet enää huono ja epätoivottava osa persoonaani.

Armeija on naisille sopiva ympäristö Tarkkaavainen lukija huomaa toteamuksen sanojen asettelun.

Samalla kylmät ajatteluketjut ja suoraan sanottuna väkivalta-

Armeija mainostaa itseään ympäristönä, jonne naiset ovat

fantasiat – eli tapahtuman läpikäynnit kerta toisensa jälkeen

vapaaehtoisina oikein tervetulleita, ja jopa kaivattuja. Todelli-

yhä julmemmilla, verisemmillä ja todellisuudesta vieraantu-

suudessa yleistä asevelvollisuutta ei ole vieläkään ulotettu

neemmilla tavoilla – hälvenivät. Oli hyvin vapauttavaa, kun ei

naisiin, jolle esitetään yleensä muutamia syitä. Ensinnäkin on

enää tarvinnut käyttää aikaa ja energiaa itse itseään yllä

biologia-argumentti, jonka mukaan yksi mies voi siittää monta

pitävään ja kehoa fyysisesti kuumentavaan itsensä lietsomiseen

naista – ja täten yksittäinen mies on lähinnä yksittäinen pala

raivoon. Sillä sellaista on puhdas viha: ihminen vihaa tapahtu-

lihamuurissa, joka kuolee seuraavassa sodassa – mutta nainen

nutta, tekijöitä, itseään, sitä, mitä teki ja ei tehnyt. Tätä ajatusvi-

voi synnyttää elämässään vain rajatun määrän lapsia. Toinen on

noumaa ei voi selittää muulla tavoin ja sitä on vaikea sisäistää,

taloudellinen peruste: naisten kouluttaminen lisäisi kustannuk-

ellei ole koskaan moista kokenut. Siitä ei kokemukseni mukaan

sia kohtuuttomasti, eikä asevelvollisuusinstituutio sitä kestäisi.

voi vapautua kuin ajan kanssa ja käsittelemällä asia, ennen

Kolmas on perinnenäkemys; miesten kuuluu kuolla rintamalla

kaikkea puhumalla muiden kanssa ja katsomalla tulevaisuuteen;

ja naisten olla vastuussa kotirintamasta. Neljäs on synteesi

biologiasta ja mutuilusta: naisten arvellaan suoriutuvan miehiä

verrata yliopistoa armeijaan, mutta yliopistossa ihmiset ovat

huonommin palveluksesta sukupuolensa ja sen asettamien

pääsääntöisesti ystävällisiä, fiksuja, motivoituneita, toisiaan

seikkojen, kuten lihasmassan määrän tai hormonien vuoksi.

sietäviä, argumentoivia, avuliaita sekä tehokkaita. Tupani oli

Julkisuudessa tästä ei puhuta, mutta näkemyksiä kyllä kuuli

vastakohta näille kaikille. Olikin kuvaavaa, että eräs tupalaiseni

palvellessaan varusmiehiltä. Mitä asenteisiin tulee, kuulin

ennusti, ettei olisi tekemisissä kuin ehkä yhden meistä kanssa

eräällä kerralla sotilaskodissa istuessani kahdelta tupalaiseltani

palveluksen päätyttyä. Tuolloin pidin hänen sanojansa ankara-

valaisevaa analyysiä naisista armeijassa. Tupalaisteni mukaan

na, mutta nyttemmin olen ymmärtänyt, että hän oli oikeassa.

nainen armeijassa on vain todistelemassa jotain ja mahdollisesti

En ole pitänyt yhteyttä palvelustovereihini, en aio enkä toivo

huora, ehkä mielenterveys- tai isäongelmainen. Tosin tupalais-

näkeväni heitä enää koskaan. Ja miksipä ei, koska kukapa

teni mukaan eräs varusnaisjohtaja oli myös ”söpö pikku tipu” ja

haluaisi ensinnäkään palata likakaivoon, olla tekemisissä

toinen äkäinen tapaus, jonka silmä sinersi erään havaintokerran

entisten kaivolaisten kanssa ja varsinkaan puolustaa isänmaa-

aikana – mahdollisesti parisuhdeväkivallan seurauksena – olisi

taan tuollaisen kokemuksen jälkeen heidän kanssaan? Minä en.

kuulemma ansainnut kohtelunsa. Voi siis olla, että tupani ei ollut paras mahdollinen kuvaaja yleisistä asenteista.

Kunnioittaen Armeijasta saa elinikäisiä ystäviä

Reservin gona

Joillekin tämä väite on epäilemättä totta, joskin en ole kuullut kenenkään menneen ystävien vuoksi palvelemaan. Syyt ovat olleet joko vuoden siviilipalveluksen välttäminen, sotilasura, kokemus tai ”koska niin kuuluu tehdä”. Monille intti on lähinnä paikka, jossa tuntemattomia ihmisiä tungetaan ahtaaseen tilaan sietämään toisiaan määrätyksi ajaksi. En ole koskaan ollut missään ympäristössä yhtä pitkiä aikoja, jossa ihmiset olisivat niin surkean motivoituneita, laiskoja, töitä vältteleviä, ilkeitä, kaikkinaista sivistystä halveksivia, piittaamattomia ja kerta kaikkisen tehottomia. Heikoinkin yliopiston ryhmä on toiminut paremmin kuin oma tupani toimi ja olen melko varma, että en ole mielipiteessäni ainoa. On totta kai ristiriitaista

Photo by Stijn Swinnen On Unsplash

OT LIS

AN SETÄMIE

HE

UMNI : 50 VU

TA

N

L KO

SE

R

AN

TS NI

ÄÄ VARNITS

TÄ

MIEHEYTTÄ!

VA

he en joh ta ja, Ny t ku n ol en Va rn its an pu Va lta ku njul ist an tä te n tit te lin i ol ev an my ös tä te n na nj oh ta ja/ Fü he r! An na n ni on lai tpä ivä kä sk yn , et tä mi nu n ku via vä än , ka het ta va jok ais ee n Me tri an kä ytä iin ja lai vih uo ne es ee n, lu ok ka hu on eis hu on eis iin ! to ks en he nk ilö ku nn an työ tä vä mi nu a Jo ka ise n te ist ä on te rv eh dit st aa n yli oso til aa lli se st i, ku n tu le n va lta va na Va lpis to lla ja mi nu a on pu hu te rin a! Va rta ku nn an joh ta jan a ta i Fü he rje st öl au lu , nit sa lle va lit aa n uu si ain ejä on Ma rk o! jok a on Kl am yd ian Mi ss ä uu de lle en Vu od en op isk el ija pa lki nt o lki nn ok si ja nim et ää n Vu od en Ma rk o pa rn its an Va lse an ne ta an jok a vu os i Va Lis äk si ta ku nn an joh ta jal le /F üh er ill e! ja/ Fü he r on Va rn its an Va lta ku nn an joh ta kä ine n tit tä st ä pä ivä st ä et ee np äin el ini yk se t pe ru te li ja pu he en joh ta jan ää ne st se nä , jok a ta an hu ma nis tis en a mä dä tyk ja se n yh tuh ka a Va rn its an Va lta ku nt aa rn its a tu le e en äis yy ttä ! Lis äk si Po rn o- Va oik eu s! Si eg te ke mä än pa lu un ! Ma rk o on ?! Älk ää vie kö Ma rk o! He i mi tä te oik ein tee tte tuo min ua Me tria n kel lar iin!

kave rit oike asti Ei sukk asai ppua a! Älkä ä nyt

satt uu!!

APUAA AAAA !!!!

Krhm. Pahoittelen äskeistä tapahtumaa. Varnit-

Monet väittävät, että Varnitsa on muuttunut

san politbyroo eli hallitus tuli vain antamaan

vuosikymmenien saatossa toisenlaiseksi. Olen

minulle kehittävää kehityskeskustelua hyvän

erimieltä asiasta. Jos nykyään tekee roomalaista

johtajuuden saavuttamiseksi. Kauppiksen johta-

tervehdystä provosoiden ihmisiä, niin kuin sanoi-

juuskurssin käyneenä olen reflektoinut äskeistä ja

si viisivuotiaana pissakakkaperkele päiväkodin

tullut siihen tullut tulokseen, että modernina

hoitajalle, sitä kauhisteltaisiin todella suuresti

monipuoleisena johtajuuden tietoisuustaitoisuu-

Varnitsan

den omaavana Varnitsan tulevana puheenjohtaja-

piireissä suurena syntinä. Jos ennen vanhaan

na perun äskeisen sanomani. Kuten huomaatte,

1970-luvulla teki roomalaisen tervehdyksen

äskeinen oli vain huonoa huumoria piristääkseni

samasta

teitä muka-hauskan kolumnin kautta. Pyydän,

suuresti Varnitsan tiedostavissa vasemmistolaisis-

älkää antako enää sukkasaippuaa. Siitä tulee

sa piireissä suurena syntinä. Mutta jos on lukenut

ikäviä

todella

Varnitsa-historiikkia, kyllä sitä ennen vanhaan on

huonoa aasinsiltaa pitkin siihen, että aasi putosi

osattu myös provosoida. Never forget erästä

sillalta rotkoa pitkin Varnitsan 50-vuotis vuosi-

tapausta vuodelta 2002, jossa eräs varnitsalainen

juhliin. jotka ovat nyt peruttu. Eli tällä hetkellä

papinlipereissä ruoski nahkavyöllä toisen miehen

kyseinen aasi bilettää vujuissa yksin, ja minä olen

paljasta takamusta ja tästä otettu kuva päätyi mui-

Leevi and the Leavings tyylisesti kotona

naisille Varnitsan kotisivuille aiheuttaen suuren

jouluaattona kännissä. Sattumaako? Enpä usko…

kohun.

Tämän lehden teemanumero olisi pitänyt olla

Hyvin todennäköisesti tuota pidettäisiin nykyään

Varnitsa 50-v, mutta kuten tiedämme, tämä lehti

öyhöttäjävasemmistopiireissä voimaannuttavana

ei ole teemaltaan Varnitsa 50-v, vaan se on

tapahtumana, jossa Touko Aallon pyllylle läpsäi-

käsityö. Olen todella suuri setämies, en kuiten-

lyt bileissä jää kakkoseksi, kun miesrakkautta

kaan lähde tekemään tässä handjob-vitsiä, koska

tuodaan esille Jesuksen nimeen. Vastavuoroisesti

se olisi jopa minulta aivan kädetöntä työtä. Mutta

öyhöttäjäoikeistopiireissä

me emme voi syyttää mainittua aasia vuosijuhlien

merkkinä homosaation leviämisestä Suomeen ja

peruuntumisesta, vaan voimme syyttää asiasta

Lännen rappiosta, kun miesopiskelijat eivät

silmälle näkymätöntä koronavirusta. Kannustan-

keskity fuksien iskemiseen, vaan homoilevat

kin siis lyömään koronavirusta turpaan, kun

keskenään kuin mitkäkin helleenit. Tolkun ihmi-

törmäätte siihen. Se on ansainnut kunnon

senä miusta kyseessä oli veljellinen synninpäästö,

turpaan vedon koko maailman puolesta. Itsehän

jossa CMX:n Veljeskunta-biisin tavoin autetaan

ajattelin juhlia joulukuussa Varnitsaa lukemalla

toista lihan irstaudella. (Tästä tapauksesta lisää

Varnitsa historiikkikirjaa. Muistan yhä fuksivuo-

Varnitsan historiikista.) Huolimatta siitä, että

tena, kuinka kyseistä kirjaa tuputettiin meille

olen provosoinnin oman elämän mestari, en ole

fukseille, koska sitä oli ainejärjestössä ylimääräisi-

itse immuuni provosoinnille. Itsehän provosoi-

nä lähes roskaksi asti. Mutta nyt kyseistä kirjaa ei

dun Ultra Bran musiikista ja temppareista todella

saa mistään ja se onkin nykyisten fuksien mielessä

suuresti, joita vihaan sydämeni pohjasta. Onneksi

pelkkä legenda monien joukossa. Ajat muuttuvat

niitä ei ole tullut Varnitsassa vastaan. Hetkinen,

lukija hyvä.

annoinkin minä nyt juuri aseita teille itseäni

mustelmia. Tästä

pääsemme

tiedostavissa

syystä, sitä

vasemmistolaisissa

kauhisteltaisiin

tuota

todella

pidettäisiin

vasten? Tomas editoi tämä tekstipätkä äkkiä pois!

Mutta silti provosointia tapahtuu ja se on hyvä

Ei pidä kuitenkaan unohtaa niitä hyviä asioita,

niin, koska mikään asia ei saa olla tabu. Juuri siten

joita Varnitsa on historian saatossa tuonut sen

vaikeista asioista voidaan puhua ja purkaa niitä

jäsenilleen, vaikka puhunkin tässä negatiivista

haavoja, miksi kyseiset asiat ovat vaikeita. Tietysti

asioista. Monet ovat Varnitsassa löytäneet pari-

konteksti on aikuisten oikeasti kaikista oleellisin

suhteita ja ystäviä saaden omaan elämään suurta

asia. Se on eri asia kännissä ja läpällä tehdä

rikkautta. Mikä tärkeintä, Varnitsa on tarjonnut

roomalaista

Siitoimen

sosiaalista läsnäoloa ja suurta humalatilaa läpi

kunniaksi opiskelijabileissä, kuin tehdä rooma-

aikojen sen tapahtumien ansiosta opiskelijoilleen.

laista tervehdystä perussuomalaisten nuorten

Ja juuri tapahtumat ovat opiskelijaelämän tärkein

tapahtumassa. Jossa samalla huutaa suuresti

leipä ja suola, koska ilman niitä on hyvin hankala

rotusotaa, johon on fyysisesti ja henkisesti huo-

verkostoitua muiden varnitsalaisten kanssa. Kyllä

nossa kunnossa, kun taskussa on puolustusvoimi-

Varnitsa on tapahtumillaan mielenterveydelleni

en antamat T-paperit. Kuitenkin monet eivät

antanut paljon hyvää, josta olen rehellisesti

valitettavasti

tärkeyttä

kiitollinen. Toivonkin, että koronatilanne mah-

provosoinnissa. Siksi aika monet tahot ovat aiko-

dollistaa vuonna 2021 tapahtumien järjestämisen

jen saatossa kutsuneet Varnitsaa natsijärjestöksi,

edes jotenkin. Rokotteet ovat tulossa lähitulevai-

vaikka ironisesti Varnitsan historia on ollut niin

suudessa, joten on aika laittaa loppupuristus

tulipunainen, että vain taistolaiset voivat koukata

päälle ja kestää vielä vähän aikaa tätä meidän

vasemmalta ohi. No toisaalta et voi kirjoittaa

sukupolvemme sotatilannetta. Kyllä me kestäm-

kansallissosialismia ilman sosialismia.

me tämän loppupuristuksen niin kuin me jokai-

tervehdystä

ymmärrä

Pekka

kontekstin

nen vanha pieru olemme kestäneet virkamiesJokaisella ajalla on ollut omat ongelmansa. Mutta

ruotsin läpi.

olen tyytyväinen nykyiseen aikaan, koska minua vituttaa suuresti menneisyydelle runkkaaminen.

Viime aikoina on paljon puhuttu kiusaamisesta

Kuinka onkin ironista kuulla tämä historioitsijan

Varnitsassa, tämä osoittaa, ettei Varnitsa ei ole

suusta. Kun sitä miettii vähän tarkemmin, sitä oli

täydellinen paikka. Valitettavasti Varnitsa ei ole

aika perseestä elää ennen vanhaan tautien, sotien,

Teletappien maailma, jossa ainoat ongelmat

lyhyen elinikäodotteen ja monien muiden ikävien

liittyvät tappivanukkaan saantiin. Kyllä tähän

asioiden kanssa. Niiden rinnalla nykyajan vinku-

ainejärjestöön kuuluu säröjä ja onkin tärkeä, että

vankuvonku-twitteristit tuntuvat hyvin pieneltä

niistä myös puhutaan suoraan. Juuri siten nämä

pahalta. Varnitsassa on myös ollut ennen vanhaan

säröt voidaan korjata. Me olemme kuitenkin

omat ongelmansa, koska Varnitsa on omien

aikuisia ihmisiä ja meidän pitäisi käsitellä nämä

jäsentensä näköinen ainejärjestö. Menneisyys

vaikeat asiat aikuisten ihmisten tavoin. Pahim-

tuntee vuosikymmenien saatossa esimerkiksi

massa tapauksessa kiusaaminen on Fobba-tapaus,

kunnon neliödraamoja, jossa kaikki ovat panneet

jos asialle ei tehdä mitään. Kukaan ei halua olla

toisiaan ja käyttäytyneet ihmissuhteissaan kuin

rikosprosessissa epäillyn asemassa. En halua tässä

mitkäkin päiväkodin lapset. On tapahtunut

moralisoida, että kiusaaminen on pahasta. Se on

Varnitsan kassan kavallusta suuren pakomatkan

sama kuin menisin paskana maskottina yläasteel-

myötä Turkuun. Onpa sitä myös ihan professori-

le sanomaan, että kiusaaminen ei ole coolia. Kyllä

tasolla ollut alkoholismia, jota varnitsalaiset ovat

vittu kaikki tietää, että kiusaaminen on pahasta ja

joutuneet seuraamaan turhankin pitkään.

sitä ongelmaa ei korjata sanomalla kiusaaminen

ei ole coolia. Kyllä teidän pitäisi tietää se raja,

Rehellisesti sanottuna olen sitä mieltä, että jos

jossa toista ihmistä pahoinpidellään henkisesti.

arvon lukija ajattelet Varnitsan olevan pilalla ja

Silloin teidän pitää puuttua asiaan, jos näette tai

pelkkää paskaa tilalla, aivan varmasti sinun

koette tämän tapahtuvan.

mielestäsi kaikki toiminta Varnitsassa näyttäytyy paskana, huolimatta siitä mitä todellisuu-

Tosin nyt puhuu henkilö, joka 14-vuotiaana (13

dessa tapahtuu. Jos suhtaudut Varnitsaan yhtei-

vuotta sitten) osasi yläasteen tunnilla kyseenalais-

sönä, jossa on omat vahvuutensa ja heikkouten-

taa Afganistanissa olleen suomalaisen sotilaan

sa, tällöin Varnitsaa voi kehittää eteenpäin.

diskurssin siitä, että suomalaiset ovat turvaamassa

Varnitsa on jäsentensä näköinen niin hyvässä

vain rauhaa, vaikka suomalaiset ovat Afganistanis-

kuin pahassa. Siksi hyvien asioiden tuominen

sa NATO-johtoisessa sotilasoperaatiossa. Tämän

tuleville fukseille ja huonojen asioiden jättämi-

oppitunnin jälkeen allekirjoittanut 14-vuotias

nen historian nurkkaan on hyvä tapa pitää

oppilas välitunnilla koulun koneella yritti etsiä

Varnitsa hengissä. Tämän asian pitäminen

pornoa Youtubesta ihmetellen samalla miksi sitä

mielessä takaa sen, että Varnitsa näkee vielä

pornoa ei löydy Youtubesta. Nyt tämä henkilö on

100-vuotisjuhlat, jolloin toivottavasti me kaikki

Varnitsan puheenjohtaja, joten onko syytä paniik-

olemme elossa, jotta voimme nähdä ne omin

kiin ja sanoa Varnitsan olevan menetetty?

silmin.

Marko Piipponen, Varnitsan oma Varnitsa 100-vuosijuhlavieras

Valmistuminen pandemian keskellä Kukaan ei varmasti haluaisi enää kuulla yhtään mitään koronasta, mutta valitettavasti se on nyt mukana kuin peräpukama ja työnsi limaiset kyntensä myös allekirjoittaneen valmistumiseen. Toisin kuin Suomen kansalla, valmistuneella ei ole takanaan THL:ää eikä hallitusta kertomassa, että mitäs nyt sitten tehtäisiin. Siinä sitä ollaan, ihan yksin suuren maailman edessä. Fiilis on samanlainen kuin lukion jälkeen. Pelottaa, vituttaa ja samaan aikaan tekisi mieli lähteä festareille ryyppäämään kolmeksi päiväksi. No, ei lähdetty tänä vuonna. Totaalinollaus olisi saattanut olla paikoillaan näille ahdistuneille aivoille, jotka tätä kirjoitusta alkoivat kehitellä kello kahdelta tiistaiyönä.

Miksi valvoin kello kahdelta tiistaiyönä? Työssäkäy-

vaiheessa

vät, veroja maksavat ihmiset nukkuvat siihen aikaan,

Taka-alalla häilyi syyllisyys siitä, että tässä minä

jotta voivat aamukuudelta herätä pendelöimään ja

vingun ja ahdistun, kun meneillään on pandemia ja

harrastamaan

kuulostavia

maailmanloppu. Minulle sentään tulee rahaa taikasei-

veronmaksajajuttuja. No, minäpä olen työtön ja

nästä. Arvostukseni sossupummeja kohtaan kasvoi,

vuorokausirytmini ja kalvakka ulkomuotoni alkavat

vaatii tietynlaista mielenlujuutta kestää tätä sekoilua.

viitata vampirismiin. En hallituksen toiveista huoli-

Mietin, että mitä hittoa minä nyt kerron ihmisille,

matta hypännyt suoraan uraputkeen, vaan Kelan ja

kun minulta kysytään, mitä teen elämälläni. Päätin,

työttömyyskassan loputtomaan paperibyrokratiaan.

että vastaan olevani taiteilija. Se kuulostaa hienolta,

Yliopisto syöttää meille lähinnä valmistuneiden

mutta ihmiset olettavat automaattisesti minun olevan

menestystarinoita, eikä oikein kukaan puhu siitä

työtön, eivätkä kysele lisää.

muita

epäilyttävältä

ollut

työtön

vasta

alle

kuukauden.

toisesta vaihtoehdosta eli työttömyydestä. No minäpä puhun nyt vähän.

Valmistuin siis työttömäksi työnhakuyrityksistäni huolimatta. Lähettelin liitteitä ja selvityksiä, itkin, luin sähköpostista ”valintamme ei kohdistunut sinuun”-automaattiviestejä ja itkin lisää. TE-palveluista soitti niin mukava mies, että puhelun jälkeen itketti, ja sitten lähetin taas liitteitä. Samalla virittelin jonkinlaista yritystä myydä taidettani, ja kun joku osti minulta postikortin, itkin vielä lisää, tällä kertaa onnesta. Tuottoa kyseisestä postikortista minulle jäi 22 senttiä, mutta sentti on miljoonan alku ja minulla oli niitä nyt 22. ”Työtön” tuntuu olevan kirosana. Työttömyydestä kertovien uutisten kommenttipalstalle ilmestyy aina joku kertomaan, ettei hänen nuoruudessaan työttömiä ollut ja naapurin perunapellolta sai elannon.

Eräs nimeltä mainitsematon ex-kansanedustaja olisi laittanut mokomat lorvailijat pakkotöihin risuja keräämään. En ole ensimmäinen enkä viimeinen työtön tässä maailmantilanteessa, mutta tunnen silti epämääräistä häpeää. Minä olen nyt osa harmaata joukkoa. Minä olen tilastontäyte, loinen, lapamato veronmaksajan peräsuolessa, syypää valtion velkaan, nuorten syrjäytymiseen ja siihen, että Väykkä lähti

Mielessäni kuumottelin sitä vaihtoehtoa, että alan töiden sijaan minun pitää lopulta hakeutua Mäkkäriin ilmieläväksi humanistimaisterin stereotypiaksi.

Viidestä siivoojakesästä käteen jäi palkaksi pelkkä maailman kiittämättömyys ja muistikuva pökäleestä vessanpöntön kannella, joten (välillä kirjaimellisesti) paskaduuneihin

hakeutuminen

ei

houkuttele

lainkaan. Harkitsin Only Fansin perustamista, sugardaddyn hankintaa ja pikkuhousujen myyntiä.

Kolmas kauhuskenaario oli se, että TE-toimisto pakottaa minut töihin jonnekin mörön perseeseen, missä pimeällä takapihalla vaanivat sudet, karhut ja kylän peräkammarinpojat.

Tätä kirjoittaessani sain juuri tiedon, että työttömyyskassa elättää minut jonkin aikaa. Kannatti istua fuksina Specia-infoissa. Työttömyysetuuden lisäksi saan tienata jokusen satasen, eli optimistisesti ajateltuna voin myydä kuukaudessa satoja postikortteja.

Lisäksi löysin maksuttoman digitoinnin ja arkistoinnin koulutuksen, johon aion hakea. Tällä viikolla olemme saaneet lukea, että kansaa aletaan rokottaa koronaa vastaan pian. Valoa alkaa pilkistellä tunnelin päässä, mutta kajastaako siellä joulun ihme vai veronmaksajan peräaukko, ken tietää. Joka tapauk-

vielä politiikkaan.

sessa jatkan työnhakua, kunnes voin todeta olevani

Ahdistuneen huijarisyndroomaisen kympin tytön

minua siihen mennessä toisenlaiseksi nistiksi.

ajatuksia ei helpottanut sekään fakta, että olin tässä

työllistynyt humanisti, ellei byrokratiahelvetti aja

-Eräs alumni

Jos et jaksanut lukea koko sekavaa höpinääni, tässä lyhennettynä miten toimit, jos olet työtön valmistuessasi:

1. Jos korona on voitettu, juhl i valm

istumista niin maan perkeleesti

.

2. Darrasta selvittyäsi ilmoittaud

u TE-toi

mistoon.

(Huom! Voit myös ilmoittautua jo siinä vaiheessa, kun olet hake nut tutkintoa.)

Siellä on ihan mukavia ihmisiä auttamassa kauhutarinoista huol imatta.

3. Jos kuulut liittoon (Liity jo opiskeluaikana ja maksa jäsenm aksut!) ja työssäoloehtosi täytyy, laita päivärahahakemus vetämään.

4. Kela on kaveri, jos päivärah ojen saannissa kestää.

5. Hae töitä. (Tämäkin kannatt

aa aloittaa jo ennen valmistumis

ta.)

6. Itke välillä, se helpottaa.

7. Kouluttaudu lisää, jos mahdoll ista. Sovi näistä te-toimiston kan ssa, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

8. Pelaa Witcher kolmosta 200 tuntia, monstereiden kanssa on helpompi diilata kuin maailman.

9. Harkitse noiturin ammattia

vakavasti.

10. Älä luovuta. Hae apua, jos ahd

istaa liikaa.

(Ei pullosta tahi huumehista.)

11. Ole aktiivinen ja pidä TE-toi

misto tyytyväisenä.

12. Jonakin päivänä täytät koh talosi ja sinusta tulee kunniallinen veronmaksaja.

Linkki Uefin urapalveluihin

: https://kamu.uef.fi/student

-book/uraohjaus-ja-neuvonta/

Humanistit työleireille Tämä ei ole uutinen. Tämä on propagandaa.

Jo 1600-luvulla elänyt poliittinen filosofi Gerard Winstanley varoitti oppineiden toimettomuuden vaaroista. Winstanleyn opit ovat harmillisesti valuneet historian jätesäiliöön useimpien kansandemokratioiden kadottua kartoilta. Onneksi yliopisto on kaikessa viisaudessaan päättänyt tarjota humanisteille ja muillekin nisteille mahdollisuuden suorittaa työvelvollisuutensa kunniallisesti. Tässäpä siis esittelyssä muutamia humanistien ”taidoille” sopivia työharjoittelupaikkoja.

Leiriopas

Konttorirotta

Kun suosittu ex-artisti Cheek kysyi ”kuka muu

Porvarillistumisesta haaveileva humanisti hakeutuu

muka?”, räppäsi hän varmasti humanistien soveltu-

siistiin sisätyöhön. Valtiolla on kaiken maailman

vuudesta oppaiksi kaikenmoisille (keskitys)leireille.

virastoja. Humanisti on valmis tekemään mitä

Työharjoittelun parasta antia on ehdottomasti se,

tahansa. Tätä kutsutaan tilanteeksi, jossa kaikki

että paikat löytyvät ulkomailta, lähinnä houkuttele-

osapuolet voittavat. Kyseessä on niitä harvoja

vasta Itä-Euroopasta. Jos kaipaat unohtumattomia

urapolkuja, joissa ei nykyään tarvitse pelätä töiden

Erasmus-kokemuksia, on tämä sinun mahdollisuu-

loppumista. Väestönlaskenta, sosiaalisen pisteytyk-

tesi! Toistaiseksi mm. Kiinan ja Korean leireille ei

sen ylläpito, onnekkaille kutsujen lähettäminen

järjestetä kovinkaan monia turistivierailuja, mikä on

uudelleenkoulutusleirille...jonkunhan se työ on

ehdottomasti alan suuri miinus. Työntekijöiltä ei

tehtävä. Befehl ist Befehl. Humanistin on aika tehdä

vaadita paljoa: mustalla huumorilla pääsee pitkälle,

valinta: paleletko leipäjonossa vai palveletko viisasta

ainakin pidemmälle kuin entiset (ja nykyiset) vangit

ja kaikkivoipaa valtiota? Päätös on HOL-risteilyn

asiakkaat.

vastakohta, eli erittäin selvä.

Kansanvalistaja

Propagandisti

Liberaali yhteiskunta on mädättänyt kansan aivot.

Mikäli kirjoitat Varnitsa-lehteen, olet valmis kirjoit-

Keskivertokulkija tietää enemmän Kim Kardashia-

tamaan vaikkapa Wallstreet Journaliin, Pravdaan tai

nin takapuolesta, Temptation Islandiin osallistuvien

muuhun vastaavaan propagandalättyyn. Humanis-

kuukautiskierroista ja Sofia Belórfin miesystävistä

tin ei onneksi tarvitse laskea standardejaan ja hakeu-

kuin työnarvoteoriasta, tavarafetisismistä ja luokka-

tua New York Timesiin. Työharjoittelu onnistuu

taistelusta. Kansanvalistus on uhattuna. Nykyisin

nimittäin helpoiten paikallislehdissä. Niihin, kuten

lapsille opetetaan omatoimista ”tiedonhankintaa” ja

tähän lehteen, voi kirjoittaa ihan mitä vaan. Eihän

kriittistä ajattelua. Vihollisen on helppo hyväksi-

kukaan niitä lue kuitenkaan! Humanisti pääsee

käyttää tällaista heikkoutta. Nyt jos koskaan tulee

purkamaan voimafantasioitaan ihan rauhassa vailla

humanistin

saarnata

huolta käräjistä. Paikallislehteen kirjoittaminen on

muksuille totuuksia. On opettajiksi kouluttautuvi-

tarttua

karttakeppiin

ja

ilmaista terapiaa, mutta samalla tavallaan nälkäpal-

en velvollisuus palauttaa Suomen peruskoulu sen

kalla puurtamista. Humanistille sopivaa siis.

alkuperäiseen DDR-malliin.

PS. Muistakaa ilmoittautua harjoitteluseminaariin taas ensi vuonna.

-Otto Korhonen

(Ei se pizzeria)

LASKUSSA

A S S U S OU

N

- CD Projekt - Kiekkoliigan ka tsojaluvut - Vuosi 2020

+ + +

Tietoa lehdestä Kiinn osta ako aine järje stöle htito imin ta?

Halu atko juttu si/ku vasi lehte en?

Liity lehd en toim itusk unta an!

Ota yhte yttä lehd en päät oimi ttaja an

Otso Pitkä seen joko sähk öises ti tai naam atus ten.

Tämä n ja aika isem mat num erot näet väril lisin ä osoit tees ta http: //iss uu.co m/va rnits a/do cs Tutu stu myös Varn itsan netti sivui hin http: //var nitsa .wor dpre ss.co m

31

TIETOA JA TAITOA JO VUODESTA 1970