TEEMA
Maaseudun Tulevaisuus Teksti: Markus Patomo
Kansalaiset Olemme suuren kansallisen kriisin edessä. Kotimaisen politiikkamme kulmakivi, rakas keskustapuolueemme, on kannatuskuopassa. Puolue, joka on ajanut pienen ihmisen asiaa historiamme suurissa myllerryksissä, on nyt taipaleensa vaikeimmassa tienristeyksessä. Kansanliikkeen elinvoiman säilyttämiseksi on kuitenkin olemassa ratkaisu. Uskon vakaasti, että vain pysymällä arvoilleen uskollisena on keskustan mahdollista nousta uuteen kukoistukseen. Puolueen on palattava takaisin juurilleen. Tämän sanoman ymmärtämiseksi on tärkeää luoda katsaus suomalaisen maatalouden historiaan. Nähdäkseni keskustan ahdinko on peräisin sen aatteen vesittymisestä. Eduskuntamme on yleispuolueita täynnä, vaan maaseudusta on keskusta peräisin, ja juuri maaseudussa on myös keskustan tulevaisuus. Suomi on aina ollut ankara koti kansallemme, ja katovuosien liuta on kirjoitetussa historias-
samme pitkä. Etenkin 1500- ja 1600- luvuilla kärsittiin varsin tiheään tahtiin armottomista katovuosista, jotka pakottivat suomalaiset järsimään puunkuoria satojen jäädessä mitättömäksi. Suuren olkivuoden ja suurien kuolonvuosien lisäksi historiamme tuntee toki myös nälänhätää myöhemmältäkin ajalta, kuuluisimpana esimerkkinä suuret nälkävuodet 1866-1868. Vaikka ruoka-avun järjestämisen kehittymättömyys sekä muut poliittiset ja sotilaalliset kriisit ovat osaltaan vaikuttaneet monien katovuosien ankaruuteen, piilee maamme kylmässä ilmanlaadussa kiistatta juurisyy. Suomi on vaikea maa viljeltäväksi. Sittemmin ilmaston lämpenemisen ja maanviljelysteknologian kehittymisen myötä on nälänhätä jäänyt menneisyyteen. Suomalainen maaseutu on kuitenkin uuden uhan edessä. Globalisaatio on vääjäämätön kehityskulku, jonka myötä myös maataloustuotteiden kauppa on tätänykyä kansainvälistä. Kuljetusteknologian ja vapaakauppasopimusten myötä lähimarkettien hyllyihin tulvii monen moista etelänhedelmää huokeilla hinnoilla, eikä mo-
32
