Secretarius 1 2018 by taitto.secretarius

Toimistoammattilaisten oma lehti

1/2018

Pietariin, kyllä!

Pia Saikkonen tsempparina työpaikalla Lahti yllättää

Työt eivät katoa, toimenkuva muuttuu

Pääkirjoitus 55. VUOSIKERTA 1/2018 5.3.2018

Pia Saikkonen, kannen kuva Riku Saikkonen

kuva Sirkka Laakso

Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki p. 040 094 9878 info@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Päätoimittaja Toimitussihteeri Heljä Majamaa, p. 040 176 6338 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Taitto Tuula Mäkiä tuula.makia@gmail.com Toimitus Kristiina Dammert Päivi Kuokkanen Eva-Lisa Nurminen Riitta Soinola Jaostojen Secretarius-yhdyshenkilöt Etelä-Pohjanmaa Irmeli Vuorenmaa Helsingin seutu Tiina Pitkäaho Jyväskylä Pia Saikkonen Keski-Pohjanmaa Jenni Ahola Kuopio Hanna Kinnunen Kymenlaakso Marja Konsti Pohjois-Suomi Saara Mård Pori Anna Sillanpää Tampere Minna Kronberg Turku Päivi Anttila Ilmoitusmyynti ja hinnat Mediatiedot 2018 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi paatoimittaja.secretarius@gmail.com www.sihteeriyhdistys.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sari Ollikainen, p. 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi MultiArt Silk, 130 g Seuraava lehti ilmestyy 4.6.2018

4041 0209 Painotuote

Dynamona jokaiseen työpäivään

sallistuin helmikuulla Tampereen jaoston keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin aiheita yrityskulttuuri, palvelumuotoilu ja asiakaskokemus. Oli jälleen antoisa yhdistysiltapäivä, josta sain ammennettua ideoita omaan työhöni sekä yhdistyshommiin. Erityisesti mieleeni jäi muistutus siitä, että teen päivittäin yksilötasolla päätöksen, olenko työntekijäkokemuksen ja asiakaskokemuksen dynamo vai jarru. Yritän pääsääntöisesti toimia dynamona, mutta toki välillä on niitäkin päiviä, jolloin painan jarrun päälle jo heti aamusta. Tällöin kaipaan kollegan avartavaa katsontakantaa tai uudenlaista näkemystä jumittaviin asioihin. Tsempparia, jonka kannustuksella saan taas dynamon toimimaan. Työpaikan ja arjen tsempparit ovatkin kullanarvoisia. Viime vuonna toteutimme yhdessä kampanjan Sihteeriyhdistys tekee hyvää, ajatuksena antaa jakamaton huomio lähimmäiselle, jakaa ilon pirskahduksia sekä tuoda piristystä arkeen. Jaostot toteuttivatkin upeita tapahtumia, jotka olivat elämyksiä niin toteuttajille kuin myös osallistujille. Toivon, että tämänlaiset tempaukset pysyvät jatkossakin jaostojen ohjelmissa. Entä jos tehtäisiin Sihteeriyhdistys tekee hyvää -tapahtumista vuosittainen perinne? On mukavaa seurata jaostojen tapahtumia sosiaalisessa mediassa. Päästä kuvien ja kertomusten kautta jyvälle hienoista hetkistä, joita jaostoissamme on koettu. Näkyvyys on yhdistykselle tärkeää ja toivonkin, että saamme yhdessä lisättyä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin ja lähdetään rohkeasti avaamaan keskusteluja myös somessa. Kevätauringon pilkahduksia ja virkistäviä lukuhetkiä lehden parissa. Anu Laakso Sihteeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Järjestä räätälöidyt kokoukset Ravintola Kerhossa Tuusulassa Hyvä ruoka ja palvelu! Tiloja vuokrattavissa joustavasti 10-100 hengelle tai koko talo 200 hengelle. Viinibaari • A-oikeudet • Ei tilavuokraa

OTA YHTEYTTÄ! Puhelin 010 2312750 • info@kerho.fi • www.kerho.fi

1/2018

Kuva riitta soinola

Capri tarjoaa huikaisevia maisemia

Urapolulla

Ilo toimia yhdessä!

Pidän itsestäni huolta

6 Tsempparitoiminnasta itsetuntemusta

10 Yhdistys somessa

15 Liikaa tuoksuja?

17 Juhlatunnelmissa

20 Päiväpatikointia

19 Lahti täynnä yllätyksiä

21 Retkeily sopii kaikille

12 Matkustusturvallisuudesta

22 Syysmatkalla Pietarissa

25 Avantouinti elämäntapana

16 Viimeinen työpäivä

28 Lukijapalautteet ja arvonta

24 Kirja-arviossa Sopeutumattomat

30 Luottamustoimijat 2018

8 Työt eivät katoa, toimenkuva päivittyy

29 Heli Wennäkoski uudistusten aitiopaikalla

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com www.onnela.com

Tuusulanjärven rannalla

teksti Pia Saikkonen, Jyväskylän jaosto kuvat Pia Saikkonen ja OP Keski-Suomi

Itsensä johtaminen on osaaminen

nro 1

Ihmisyyden kokonaisvaltainen pohtiminen kohti parempaa itsetuntemusta on ääretön ja mielenkiintoinen matka. Siihen kannattaa työyhteisöissäkin panostaa. Työpaikassani se on tehty tsempparitoiminnan kautta.

yönantajani OP Keski-Suomi on panostanut itsensä johtamisen taitojen kehittämiseen jo kymmenen vuoden ajan. Valmentaminen aloitettiin esimiesten kanssa vuonna 2007. Varsinainen tsempparitoiminta käynnistettiin neljä vuotta myöhemmin valmentamalla toimihenkilöistä 15 hengen tsempparitiimi koko organisaation tueksi. Tällä hetkellä tsempparitiimiin kuuluu kymmenen tsempparia, ja minä olen yksi heistä. Aloitin tsempparina johdon assistentti -toimeni ohessa vuoden 2013 alusta, ja saman vuoden syksyllä sain vastuulleni koko toiminnan koordinoinnin. Koordinointi jäi nyt pois uuden viestintäpäällikön tehtäväni myötä. Tsempparitoiminnan tavoitteena on vahvistaa koko työyhteisön kyvykkyyttä itsensä johtamisessa ja saada jokainen esimies ja toimihenkilö mahdollisimman hyväksi itsensä johtajaksi. Viitekehyksenä toiminnassa on käytetty Pentti Sydänmaanlakan Oy Minä Ab -toimitusjohtajuutta, jossa ihmisen kokonaisuuskuntoisuus pitää sisällään fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, henkisen ja ammatillisen kunnon. Olemme edenneet kuntoisuusalueissa järjestelmällisesti ja keskittyneet etupäässä yhteen kuntoisuusalueeseen yhden tsempparikauden ajan. Yksi kausi on kaksi vuotta. Tsemppareiksi ovat valikoituneet toimihenkilöt, jotka ovat olleet kiinnostuneita itsensä kehittämisestä ja halunneet olla tukena työkavereiden arjessa. Tsempparin tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä siitä, mitä itsensä johtaminen ja kokonaiskuntoisuuden eri osa-alueista huolehtiminen merkitsee, käynnistää ja rohkaista keskusteluun ja

Suurille saavutuksille

Tsempparitoiminnalla kohti parempaa itsetuntemusta :ĂŬƐĂŵŝŶĞŶ – ŵŝƚĞŶ ƉŝĚćŶ Ǉůůć ŚĞŶŬŝƐƚć ŚǇǀŝŶǀŽŝŶƚŝĂ

<ŽŬŽŶĂŝƐŬƵŶƚŽŝƐƵƵƐƚĞĞŵĂŶĂ ŚĞŶŬŝŶĞŶ ŬƵŶƚŽ Q1

dǇƂƉĂũĂ ϭϭͬϭϳ

,ĞŶŬŝůƂƐƚƂƉćŝǀćͬŝůƚĂ

Joulu

ƌǀŽƚ ǇƌŝƚǇƐŬƵůƚƚƵƵƌŝŶ ƉŽŚũĂŶĂ – ŽŵĂŶ ĂƌǀŽŵĂĂŝůŵĂŶ ƉŽŚĚŝŶƚĂ͕ ŵŽƚŝǀĂĂƚŝŽ͕ ŝŶŶŽƐƚƵƐ

Tammi

Marras Tsempparitoiminnan Helmi vuosikello ,ĞŶŬŝůƂƐƚƂƉćŝǀćͬŝůƚĂ Maalis Loka 2017 ”Muutoksesta kaveri – Q4 Rohkeasti kohti uutta tapaa tehdä työtä” Q2 dǇƂƉĂũĂ ϯͬϭϳ Huhti

Syys ůćŵćŶŚĂůůŝŶƚĂ Ͳ ƚĂƐĂƉĂŝŶŽ

KŵĂ ůǇŶĐͲƉĂůĂǀĞƌŝ ŬĞƌƌĂŶ ŬƵƵƐƐĂ͘ ŝŐŝƵƵƚŝƐĞƚ ǀćŚ͘ ũŽŬĂ ƚŽŝŶĞŶ ŬƵƵŬĂƵƐŝ

Touko

Elo

Kesä

Heinä

sƵŽƌŽǀĂŝŬƵƚƵƐͲ ũĂ ǀŝĞƐƚŝŶƚćƚĂŝĚŽƚ – ŵŝƚĞŶ ŵŝŶć ǀŝĞƐƚŝŶ ŵŽŶŝŬĂŶĂǀĂŝƐĞƐƚŝ͍

Ξ KW

dǇƂƉĂũĂ ϵͬϭϳ dǇƂŚǇǀŝŶǀŽŝŶŶŝŶ ũĂ ŽƐĂĂŵŝƐĞŶ ŬĞŚŝƚƚćŵŝƐĞŶ ůŝŶũĂƵŬƐĞƚ ŚƵŽŵŝŽŝĚĂĂŶ ƚŽŝŵŝŶŶĂƐƐĂ͘

Lomatunnelmia

ƌǀŽƉŽŚũĂŝŶĞŶ ǇƌŝƚǇƐŬƵůƚƚƵƵƌŝ͕ ǀƵŽƌŽǀĂŝŬƵƚƵƐŽƐĂĂŵŝŶĞŶ͕ ƚŽŝŵŝŶƚĂŬǇŬǇ

Tsempparitoimintaa toteutetaan vuosikellon mukaan.

osallistumiseen sekä kannustaa etsimään yhteisiä ratkaisuja haasteellisissa tilanteissa. Tsempparit toimivat myös digilähettiläinä, ja he pyrkivät lisäämään muutoskyvykkyyttä ja ymmärrystä digitalisaatiosta ja työn muutoksesta. Olen luonteeltani analyyttinen ja utelias, ja tsempparina olen saanut sukeltaa ihmisyyden koko kenttään. Kuluneet vuodet ovat lisänneet erityisesti itsetuntemustani, mutta opettaneet minut ymmärtämään enemmän myös muita ihmisiä. Olen tullut vetämieni tsempparihetkien, työpajojen ja esiintymisten ja oppimieni asioiden kautta rohkeammaksi ja oppinut reflektoimaan itseäni ja muita. Olen nauttinut siitä,

että olen saanut olla työkavereitteni tukena teettämällä testejä, kertomalla hyvistä kirjoista, artikkeleista ja tutkimuksista ja saanut käydä mielenkiintoisia ja avoimia keskusteluja työkavereideni kanssa. Olen kiitollinen siitä, että työnantajani on ollut tässäkin suhteessa edelläkävijä. Se näkyy tänä päivänä henkilöstön paremmassa muutoskyvykkyydessä, vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa, asiantuntijuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa, vastuunotossa sekä kokonaiskuntoisuuden merkityksen ymmärtämisessä. Vaikutukset liiketoimintaan näkyvät muiden muassa kilpailukyvyssä ja kustannustehokkuudessa. Tein ylemmän AMK-tutkintoni opinnäytetyön tsempparitoiminnasta otsikolla ”Itsensä johtaminen voimaantumisen mahdollistajana OP Keski-Suomessa.” Laadullinen tutkimukseni osoitti, että työyhteisömme on hyötynyt toiminnasta monella tasolla. Tsempparihetkissä käydyt keskustelut ovat edesauttaneet arjen vuorovaikutustilanteiden ja ihmisten erilaisuuden ymmärrystä, kärkenä työkavereiden kunnioitus ja arvostus. Se on tarjonnut pysähtymisen hetkiä ja vaikuttanut positiivisesti myös johtamiskäytäntöihin, työyhteisön toimivuuteen ja henkilökunnan hyvinvointiin. Artikkelin kirjoittajan Pia Saikkosen uusin projekti on tehdä maanantai-, keskiviikko- ja perjantaiaamuisin Jari Sarasvuon aamulenkki.

Teksti ja kuva Päivi Kuokkanen

Yhdistyksen puheenjohtaja ei pidä digitalisaatiota uhkana

– Pidä suu auki oikeassa paikassa, siitä voi olla paljon hyötyä niin sinulle itsellesi kuin sihteeriyhdistyksen jäsenhankinnalle, kehottaa energinen puheenjohtaja Anu Laakso.

Työt eivät katoa, toimenkuva vain päivittyy Anu Laakso liittyi Tampereen jaostoon kymmenisen vuotta sitten. Vuosi sitten hän otti käteensä Sihteeriyhdistyksen puheenjohtajan nuijan. Yhdistysaktiivi pitää haasteena jäsenhankintaa ja näkyvyyttä sekä toivoo jättävänsä muistijäljen aikaansaavana puheenjohtajana.

un kollega Katja Huiko houkutteli Anun Sihteeriyhdistykseen, niin toimeliaan työmyyrän ura lähti tasaiseen nousukiitoon, eikä energistä naista tarvinnut ylipuhua puheenjohtajan pestiin. – Tehtävä on haastava, mutta mieleinen. Roolini on luotsata toimintaa oikeaan suuntaan ja toimia yhdistyksen äänitorvena. Näin pystyn vaikuttamaan itsellenikin tärkeisiin

asioihin. Pestistä on hyötyä myös oman työuran kannalta. Lisäksi hallitus osaa jakaa työkuorman tasaisesti, Anu kiittää. Muutoksen etulinjassa

Digitaalinen toimintaympäristö tuo arkeemme nopealla tahdilla uusia laitteita ja toimintatapoja, eikä ihmisen ole yleensä helppo kohdata muutosta. – Esimiehen tulee selittää, miksi muutokset ovat välttämättömiä, mutta me assistentit ja sihteerit olemme etulinjassa ja juuri siksi avainasemassa viemässä omalta osaltamme asioita muutosta kohti, Anu painottaa. Etäyhteyksiä hyödyntäviä virtuaalisihteereitä on ollut jo kauan työmarkkinoilla. Anu ei pelkää myöskään tekoälypohjaisten virtuaaliassistenttien korvaavan suorittavan tason työpaikkoja. – Digitalisaatio on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Uskon pikemminkin siihen, että työt eivät katoa, mutta toimenkuva päivittyy.

Verkostot hyötynä työssä

Sihteeriyhdistys säilyttää elinvoimaisuutensa vain jäsenten kokeman hyödyn kautta. Anu on erityisen huolissaan siitä, millä nuoret koukutetaan. – Jäsenistö on kultakimpale, sitä varten yhdistys on olemassa. Yhdistyspohja on terve, kun se koostuu monen ikäisistä ihmisistä. Kun vapaa-aikaa on vähän, tapahtumien tulee olla houkuttelevia. Usein uusi jäsen on ollut varsin yllättynyt. ”Vow – miten monipuolista toimintaa!” Anu uskoo, että jäsenyys kannattaa jo verkostoitumisen ja vertaistuen vuoksi. – Koulutuksissa kuullaan uusista trendeistä, tilaisuuksissa tutustutaan kollegoihin, kokoustiloihin ja ravintoloihin, tapahtumissa koetaan elämyksiä, joista viestitään eteenpäin. Jäsenen työpaikka hyötyy näistä verkostoista yhtä lailla.

printtilehdellä on etunsa kättä pidempänä viemisenä. – Digilehti on tulevaisuutta, mutta esimerkiksi vierailulla printti on kiva ojentaa lahjaksi ja usein vastaanottaja on varsin yllättynyt. ”Teettekö lehden tosiaan itse?” On oltava kärkijunassa

Myynnin ja markkinoinnin assistenttina Anu organisoi kokouksia ja asiakasvierailuja. Työpaikka, UPM Raflatac, on maailman johtavia tarralaminaatin valmistajia ja liikevaihto miljardin luokkaa. Kansainvälisessä yhteisössä tietotaitoa on päivitettävä aktiivisesti. – Työnkuvan kannalta katson suurimmaksi haasteeksi käytössä olevat useat sähköiset ohjelmistot. Usein juuri assistenttia pyydetään opastamaan niiden käytössä. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on työssämme ehdottoman tärkeää. Tältäkin osin meidän tulee pysyä kehityksen kärkijunassa, Anu painottaa.

Yhdistyspohja on terve, kun se koostuu monen ikäisistä ihmisistä.

Näkyvyys on säilytettävä

Anu muistuttaa, että vaikuttavuudella on suuri merkitys myös yritysyhteistyössä. – Me olemme kiinnostava kohderyhmä, saamme kutsuja monesta suunnasta. Näkyvyyden säilyttämisen eteen on silti tehtävä töitä. Ilolla noteeraan, kun jaostot onnistuvat saamaan juttuja lehtien palstoille. Puheenjohtajan mielestä sosiaalisen median hyödyntämisessä on tehostamisen varaa. Samoin kuin toisiltamme oppimisessa. Anun esimerkki hyvän työkalun tutuksi tekemisestä on Lyyti-järjestelmä. Sihteeriyhdistys ei ole esiintynyt yhteiskunnallisena keskustelun avaajana vaikkapa perhevapaista. Anu ei ota kantaa siihen, pitäisikö yhdistyksen ottaa rohkeampi vaikuttajan rooli, vaan toteaa näiden kysymysten olevan hallituksen käsissä. Printti on oiva tuliainen

Jäsenlehdet muuttuvat vähitellen älypuhelimessa, tietokoneella ja tabletilla luettaviksi. Anu näkee silti, että

Hallitustyö on antoisaa

Energiavarastojaan Anu tankkaa matkustaen, mökkeillen ja teatterissa käyden yhdessä avopuolisonsa kanssa. – Viimeksi vaikutuin Työväen Teatterin näytelmästä Tytöt 1918. Se käsittelee onnistuneella tavalla raskaitakin asioita niin, etteivät tunteet tule liikaa iholle. Anun teatteriarvio sopii oivallisesti myös yhdistystyöskentelyn punaiseksi langaksi. Ensimmäisen puheenjohtajavuotensa välitilinpäätöksessä Anu kiittääkin hallitussopua. – Mennyt vuosi on opettanut paljon uutta. Kaikissa kohtaamisissa näkyy ilo toimia yhdessä. Hallitustyö on antoisaa ja hyvällä porukalla päätöksiä myös saadaan aikaan. Haluankin, että minut muistetaan asioita eteenpäin vieneenä puheenjohtajana. Pirteä Anu on mitä parhain mannekiini omalle motolleen. ”Happiness is not a destination, it is a way of life!”

Gourmeekokous tai karonkka Sasor avaa uuden täyden palvelun juhla- ja kokoustilan ravintolan yhteyteen. 30-paikkainen private-tila takaa onnistuneen tilaisuuden. Se rakentuu sopivasta menukokonaisuudesta. Cocktail-, salaatti-, tai soppabufee. Tai kolmen ruokalajin ryhmämenu. Suosittujen viinitasting-iltojen lisäksi luvassa akustisia iltaohjelmanumeroita tunnelmallisen livemusiikin parissa. Tila on muunneltavissa toiveiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Lue lisää www.sasor.fi

UUTTA SASORISSA!

Uu s

i me n u .

Uusia makuja.

Yliopistonkatu 50 (Sorsapuiston laidalla) | 010 324 6740 | www.sasor.fi

teksti Saara Mård, Pohjois-Suomen jaosto kuvat Saara Mård ja www.pexels.com

Kongressi 11.–12.4.2018

Messukeskus, Helsinki Tervetuloa uudistuneille Kongressimessuille päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. Ilmoittautuminen on avattu osoitteessa kongressimessut.fi Vielä ehdit mukaan myös näytteilleasettajaksi, viimeiset paikat ovat nyt myynnissä!

Sihteeriyhdistys näkyy ja toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa

Somessa

on jokaisella Sihteeriyhdistyksessä käytössä olevia somekanavia ovat Facebook, Instagram ja LinkedIn.

Facebook

Yhdistyksen julkinen Facebook-sivu näkyy kaikille Facebookin käyttäjille. Sivulla julkaistaan päivityksiä yhdistyksen toimintaan liittyvistä valtakunnallisista tapahtumista, kokouksista ja messuista. Jos olet käynyt tykkäämässä sivusta, sen päivitykset näkyvät uutisvirrassasi. Sivua päivittävät yhdistyskoordinaattori ja tehtävään erikseen nimetty henkilö yhdistyksen hallituksesta. Kullakin yhdistyksen kymmenestä jaostosta voi olla Facebookissa omat sivunsa. Niillä tiedotetaan yhdistyksen alueellisesta toiminnasta, yhteistyökumppaneiden toiminnasta ja jaetaan mielenkiintoisia työelämän artikkeleita. Näiden sivujen kautta välitetään tietoa myös yhdistyksestä sekä valtakunnallisista yhteisistä tapahtumista. Jaoston Facebook-sivujen ylläpitovastuu on jaoston hallituksella. Päivitykset tekee yleensä jaoston tiedottaja, mutta päivittäjäksi voidaan nimetä myös joku toinen jaoston hallituksen jäsen. Sivut löytyvät jaoston nimellä, ja nimen edessä lukee aina Sihteeriyhdistys. Instagram

Instagram on tehokas ja näppärä tiedonvälityskanava. Sinne lataa nopeasti puhelimella otetun kuvan, tai usean kuvan, ja kirjoittaa lyhyesti mistä kuva kertoo. Erityisesti tapahtumien aikana tästä ketterästä tavasta on hyötyä. Jaostojen julkisiin Instagram-tileihin lisäävät julkaisuja tiedottajat tai muut sovitut henkilöt, mutta myös yksittäiset 10

GDPR

EU:n tietosuoja-asetus

peukulla merkitystä

Asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta astui voimaan 24.5.2016. Asetuksen kahden vuoden siirtymäaika päättyy 25.5.2018. Asetus tunnetaan lyhenteellä GDPR (General Data Protection Regulation), suomeksi EU:n tietosuoja-asetuksena. Siinä säädetään, millä edellytyksillä henkilötietoja saa käsitellä ja mitä velvollisuuksia tästä rekisterinpitäjille syntyy. Jokaiseen yhdistyksen ja jaostojen järjestämään Lyyti-tapahtumaan lisätään pakollisena klikattava kohta: Hyväksyn, että henkilötietojani käytetään tämän tapahtuman järjestelyissä. Mahdolliseen sähköpostikutsuun liitetään linkki yhdistyksen sivulla olevaan rekisteriselosteeseen ja tietosuojalausekkeeseen. Ks. http://www.sihteeriyhdistys.fi/fi/yhdistys/saannot-rekisteriseloste/

Kätevä tapa tiedottaa tärkeistä, hyödyllisistä ja hauskoista julkaisuista on jakaa niitä itse Facebookissa tai LinkedInissä. jäsenet voivat laittaa, ja suositellaankin, että jäsenet laittavat käymistään vierailuista postauksia hashtageilla #sihteeriyhdistys #ilotoimiayhdessä, näin ne löytyvät helposti noilla hakusanoilla muille käyttäjille. Varsinkin, jos tili ei ole salainen, postaukset näkyvät kaikille käyttäjille, eivät vain tilien seuraajille. LinkedIn

LinkedInin käyttöä yhdistyksen somenäkymisessä voisimme vielä tehostaa. LinkedIn tarvitsee, samalla tavoin kuin Facebook ja Instagram, lisää seuraajia. LinkedIn on ns. ammatillinen Facebook. Sieltä löytyy parhaiten työelämään liittyvää tietoutta ja artikkeleita. Yhdistys löytyy sieltä omalla nimellään, ja yhdistyksen LinkedIniä päivittää nimetty yhdistyksen hallituksen jäsen. Hashtagit #sihteeriyhdistys #ilotoimiayhdessä toimivat täälläkin. Rohkeasti vaan tykkäilemään ja kommentoimaan julkaisuja! Tapahtumista julkaistaessa eli postatessa, hashtagien #sihteeriyhdistys #ilotoimiayhdessä, lisäksi kannattaa lisätä esimerkiksi vierailuun liittyviä hashtageja. Kuten sen kenen luona ollaan vierailemassa, missä ollaan ja mitä ollaan tekemässä. Kaikki viestintäkanavamme tarvitsevat jäsenien ja muiden kanavia seuraavien aktiivisuutta. Avainasemassa ovat luonnollisesti jäsenemme. Julkaisut pysyvät esillä ja näkyvillä korkealla uutisvirrassa, kun ne saavat tykkäyksiä ja kommentteja. Jokaisella peukulla ja kommentilla on suuri merkitys!

Somekanavamme ovat myös meidän käyntikorttimme muulle maailmalle, joten mitä aktiivisempia olemme, sitä näkyvämpiä olemme. Reippaalla ja aktiivisella otteella someen viemme yhdistyksen näkymistä eteenpäin tehokkaasti jäsenille, mahdollisille uusille jäsenille sekä yhteistyökumppaneillemme. Jos kaipaat apua someen liittyen, voit ottaa minuun yhteyttä. Autan mielelläni. Minut löytää Instagramista @saaramard_, Facebookissa ja LinkedInissä olen omalla nimelläni. Nähdään somessa!

Seuraamme yhdistyksessä mitä alalla tapahtuu ja otamme uusia sovelluksia käyttöön sitä mukaa kuin ne ovat käteviä yhdistyksemme toiminnassa. Wikipedian mukaan ”Sosiaalinen media (lyhennetään usein some) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöä, jossa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin jonkin keskitetyn palveluntarjoajan ja verkkoviestintäympäristöjen kautta.”

teksti Heljä Majamaa kuvat www.pexels.com

Voiko ulkomaan työmatkalla reittimuutos olla katastrofin alku, kun siitä ei tule kertoneeksi kenellekään kotimaahan?

ravel manager -nimikkeellä toimivan assistentin työyhteisössä työmatkustamisen problematiikka on usein arkipäivää. Yhteisölle on laadittu ja dokumentoitu matkustuspolitiikka ja matkustusohje, jotka löytyvät intrasta ja joiden noudattamista seurataan. Intrasta löytyy myös portaali, jonka kautta matkat ja palvelut matkakohteessa sovitusti hankitaan. Paljon matkustavassa yhteisössä työmatkalle lähtevää saattavatkin matkaan henkilöstöhallinto, tietohallinto ja hankintatoimi. Yhdessä sovitut käytännöt tekevät matkustamisesta turvallista. Kiinteä yhteistyö matkatoimiston kanssa antaa tukea matkahallinnon hoitamiseen. Yhteistyöstä on varaajalle usein apua myös käytännön matkatilausten tekemisessä. Näin etenkin ryhmien ulkomaanmatkoja varatessa. Matkahankinnat oto-työnä

Monen assistentin toimenkuvassa matkahankinnat ovat tehtäviä, jotka hoituvat kaiken muun mahdollisen ohella. Tällöin joutuu joskus miettimään, missä on vastuu, jos varaa juuri sen halvimman hotellitarjouksen, lennot ja lentokentän? Onko hankinta kustannustehokasta? Onko ajankäyttö optimaalisin? Ryhmän extreme-ohjelma houkuttaa, mutta mitkä ovat paikallisen palveluntuottajan vastuut? Ovatko vakuutukset kunnossa? Kannattaa keskustella matkustajan kanssa, mikä matkajärjestelyissä oli erityisen onnistunutta, toimivatko tietoliikenneyhteydet ja miten toimii paikallinen liikenne. Myös paikallinen ajankäsitys voi olla mielenkiintoinen. Voit pyytää matkaajaa valokuvaamaan paikallisia ilmoituksia ja ohjeistuksia ja kertomaan käteviä nettilinkkejä uutisten seuraamiseen. Liian huoletonta?

Suomessa asuva on tottunut hyvään turvallisuuden tunteeseen. Harvalle Suomesta matkaavalle ulkomaan matkoillakaan mitään tapahtuu. Kaikkeen ei voi varautua eikä kaikkea kuitenkaan tapahdu.

Matkustaminen on arkipäivää Turvallisuus on aina etusijalla

Omatoiminen matkahankinta netistä on reissucocktail, josta kukaan muu ei tiedä mitään.

• Matkakohteessa selvitä vielä kerran hotellin sijainti ja tärkeimmät maamerkit kaupungissa. • Suosi hotellissa huoneita 2–6. krs:ssa ja lue hississä olevat ilmoitukset. • Majoittautuessasi tarkasta huoneen ja hätäuloskäytävien sijainti. • Pidä huoneen avain mukanasi, älä avaa ovea tuntemattomille.

Mutta voi tapahtua, jopa äkillisesti, kuten maanjäristykset, tulivuorten aktivoitumiset ja tsunamit ovat osoittaneet. Joskus vaaleja ja valtiovierailuja arkisemmatkin tapahtumat, kuten urheilutapahtumat ja konsertti-illat keräävät kaduille väkeä. Suoranaiset henkilökaappaukset ovat harvinaisia, mutta uhkaavan käytöksen tilanteet yhä arkisempia. Taskuvarkaat ovat tavallisia jo Suomessakin. Matkustusturvallisuus on myös tietoturvaa ja yritysturvallisuutta. Miten hoituu tietoturvallisuus matkan aikana? Missä voi käyttää langatonta verkkoa? Mitä tietoa on puhelimessa povitaskussa? Avainhenkilöt matkustavat kohteeseen eri liikennevälineellä, mutta entä kohteessa illanviettoon? Kriisitilanteet

Terrorismi puhuttaa mutta matkustettava on. Oikea turvallisuuden tunne syntyy siitä, että työpaikalla on yhdessä sovittu, miten toimitaan poikkeustilanteissa ja pidetään yhteyttä kotimaahan työpaikalle ja kotiin. Jo matkaa suunnitellessa voi miettiä erilaisten poikkeustilanteiden vaikutuksia aikatauluun ja reitteihin. Ja viimeistään lähtöasemalla viritellä omat somekanavat matkataajuudelle. Matkatoimisto saa antaa tietoa matkasta vain matkustajalle ja matkan varanneelle yhteisön matkanvaraajalle, ja viranomaisille. Käytätkö matkallasi koti- vai työpuhelinta? Ovatko yhteystietosi kotiin ajan tasalla? www.formin.fi, ks. matkustustiedotteet

- Käytä matkato imiston yhteistyökumppaneita. - Valokuvaaminen - Vältä väkijoukkovoi olla vaarallista. vastavirtaan pyrkja ja väkijoukoissa - Pidä tärkeät yh imistä. te myös paperilla. ystiedot mukana, - Kerro matkasu un älä muuta sitä. niJtelmasi, kerro miten muute a jos muutat, - Herätätkö huom ttu. io Oletko remakka? ta käytökselläsi? Liian arka? - Hanki paikallinen tunne ilmansuunna kartta, - Kannattaako aj t. - Seuraa paikallisaa autoa itse? - Tarkkaile ympä ia ilmoituksia ja uutisia. - Valitse seuras ristöäsi turvallisesti. i.

Tampereen jaoston jäsenilleen järjestämä matkustusturvallisuuden koulutus 12.9.2017, kouluttaja Päivi Salo, CWT. 13

Tilaa elämyslahja PowerParkiin! Ilahduta työntekijöitä, asiakkaita tai yhteistyökumppaneita antamalla lahjaksi riemua, elämyksiä ja aktiviteetteja. Pyydä tarjous huvipuistoranneke-lahjakorteista! Tilauksen minimimäärä on 20 kpl.

KOKOUKSIIN JA SEMINAAREIHIN PowerParkissa järjestät onnistuneen kokouksen ja yritystapahtuman oheisohjelmineen. Järjestämme tapahtumat muutaman hengen kokouksista megaluokan tapahtumiin. Huvipuisto | Ulko- ja sisäkartingradat 5D-elokuvateatteri | Road House ostos- ja ruokamaailma | Ravirata ja hevoskeskus Hotelleja | Mökkejä | Camping-alueita Ravintoloita | Kokouksia ja yleisötapahtumia POWERPARK | Puistotie 3 | 62300 Härmä +358 10 3477 600 | info@powerpark.fi | powerpark.fi Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Zen -henkinen ajatus

LAATUAIKAA LAHJAKSI

teksti Kristiina Dammert kuva www.pexels.com

Liikaa tuoksuja?

Tiesitkö, että jopa joka kolmas suomalainen saa oireita tuoksuista ja hajuista? Heistä suurin osa pärjää jotenkin, vajaa kolmannes on vahvasti tuoksuherkkä.

iksi niin moni on allerginen tai muuten yliherkkä jollekin tuoksulle? Syitä osaavat ammattilaiset kertoa, mutta mieleeni tulevat puhdistustuotteisiin lisätyt tuoksuvat ainesosat. Markkinoilla on jo saatavana toimistosiivouksiin tarkoitettuja parfymoituja siivousaineita. Myös ihonhoidon ja kosmetiikan tuotteissa on paljon tuoksuja. Liika määrä kemiallisia tuoksuja on lisännyt herkkyyksiä ja allergioita, joista osa voi saada aikaan hengenvaarallisen voimakkaita reaktioita. Kun kaikkea on liikaa, aletaan jostain karsia. Tuotteissa yritetään palata vähempään määrään sellaisia ainesosia, joita ei välttämättä tarvita lainkaan. Vielä jokin aika sitten olivat tuoksuttomat tuotteet muita vastaavanlaisia kalliimpia. Onneksi niitä saa nykyisin samaan hintaan kuin tavallisia tuotteita. Tuoksuherkät saavat tyypillisimmillään oireita julkisissa tiloissa, kuten liikennevälineet, ravintolat ja baarit. Erityisen ongelmallisia voivat olla ovat teatterit ja juhlatilat. Mitä juhlavampi on tilaisuus, sitä juhlavampi on pukeutuminen ja suurempi eri hajusteiden määrä.

Tuoksuherkkyyden tavallisimpia oireita ovat nuha ja nenän kutina, päänsärky sekä silmäoireet. Muita oireita ovat pahoinvointi, yskä, hengenahdistus, kurkun karheus, iho-oireet ja huimaus. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Oireita ilmenee ympäri vuoden. (Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n -sivut.)

Tuoksuton viikko herättelee

Voimme monin tavoin itse vaikuttaa tuoksujen määrään ja sekamelskaan. Jo joitain vuosia on vietetty valtakunnallista Tuoksutonta viikkoa, jolloin aihe on esillä tiedotusvälineissä ja esimerkiksi viime syksynä Helsingissä metrovaunujen ilmoitustauluilla. Myös työpaikoilla voidaan viettää porukalla tuoksutonta viikkoa. Allergia- ja astmaliiton yhdessä Etelä-Karjalan Allergiaja ympäristöinstituutin kanssa tekemän tutkimuksen tulokset osoittivat, että tuoksuherkkyyteen liittyvät oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun. Nettisivuilta löytyy nopeasti täytettävä testi, jolla voit halutessasi kokeilla, minkälaisen tuoksujalanjäljen jätät käyttämistäsi tuotteista. Tehdään päätös vähentää tuoksukuormaa ja nautitaan eri vuodenaikojen tuoksuista. Lähteet: allergia.fi/tuoksuton-viikko tuoksutonviikko.fi/tuoksujalanjalki

Tuoksumuistot Varmasti moni muistaa lapsuudesta, miltä tuoksuu kaupungissa kuumana kesäpäivänä, kun lähikadulla levitettiin uutta asfalttipintaa. Äidin tekemän ruoan tuoksumuisto tuo vieläkin hyvän mielen. Purjehtijat tietävät, miltä meri tuoksuu. Entä muistaako joku, miltä tuoksui kuuman kesäpäivän illansuussa, kun mummolan navetan ylisiltä pudotettiin lehmille heinää? – Onko hajuaisti aisteistamme se, joka on eniten saanut uutta koettavaa ja kestettävää viimeisten vuosikymmenten aikana?

Voisinko viettää päivän tuoksutta?

teksti Eva-Lisa Nurminen kuvat Heljä Majamaa ja tuija rissasen kotialbumi

Viimeinen työpäivä – vihdoin aikaa itselle ja ystäville

Tuija Rissanen jäi eläkkeelle 66-vuotiaana vuonna 2006. – Mitä suotta aikaisemmin jäämään, kun oli kiva työpaikka ja kivat työkaverit, toteaa tuolloin EK:n Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtajan sihteerinä työskennellyt Tuija. – Viimeinen työpäivä oli melkoinen kaaos. Esimieskin lähti samaan aikaan ja uusi oli vasta tulossa. Mieli oli tietysti haikea, mutta samalla huojentunut. Oli normaalit lähtökahvit. Työkavereitten halaukset. Seuraajalle piti tehdä kaikki valmiiksi. Tässä vaiheessa seuraajasta ei tosin ollut tietoakaan. Työt Tuija oli saanut hyvälle mallille. Yksi seminaari Tampereella oli vielä hieman ”vaiheessa”, mutta seuraajalle raportoituna paperille. Tähän seminaariin Tuija sai kutsun vieraaksi. – Ja uskokaa tai älkää, seminaarissa olleet liiton hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pitivät illallisen aikana minulle läksiäispuheen. Ex tempore – aivan mahtavaa! Aikaa itselle

– Mieheni oli jäänyt eläkkeelle jo kesäkuussa. Ensimmäinen yhteinen eläkeaamumme oli ihana. Saimme juoda aamukahvit rauhassa lehtiä lukien. Ei ollut kiire minnekään, muistelee Tuija. – Tunne siitä, että sain hallita omaa ajankäyttöäni, oli mahtava. Oli ihanaa, kun sain uhrata aikaa lastenlapsilleni, kuljettaa heitä harrastuksiin ja olla mukana koulun tapahtumissa. Sain tutustua ihan uuteen elämän miljööseen. – Saatoin myös lähteä vesijumppaan jo aamupäivällä, tai uimaan milloin huvittaa eikä kiireellä työpäivän jälkeen. Pääsimme mieheni kanssa melomaan aina kun ilma houkutteli. Löysin tanssiharrastuksen lastenlasteni kautta, ja harrastus jatkuu edelleen Marco Bjurströmin vetämässä 60+ -ryhmässä. Meitä on nyt kolme sukupolvea StepUpin tanssiryhmissä. Aikaa ystäville

Tuijalla on useita erilaisia ystäväryhmiä. – Työkavereitten kanssa tavattiin ensin vain naisporukassa. Mutta kun miespuoliset työkaverit kuulivat, miten hauskaa meillä on, pyysivät hekin mukaan. Porukkaa on 16

– Bernerin vuosinani pidettiin muutaman kerran markkinointitapahtumana ST-ajot. ST tarkoittaa Suunnistusta ja Taitoa autoilla. Naistensarjan voitin minä. Oheinen kotialbumistani löytynyt kuva on vuoden 1969 joulujuhlasta, jossa pokkasin pokaalin.

tällä hetkellä yli 30 ja tapaamisia pari kertaa vuodessa. Ja kun Sihteeriyhdistyksen 1980-luvun luentopäivätoimikunta kokoontuu, on koolla upeita naisia vuosien takaa. Tapaamme vuosittain eri puolilla Suomea, myös Virossa. – Ylioppilasluokkani vuodelta 1960 tapaa edelleen vuosittain lounaan merkeissä. Mukava on yhdessä turinoida, ja kiva kun meitä on kymmenkunta edelleen mukana.

Joskus 1980-luvulla tuolloinen Eduplan Oy kutsui minut järjestämään koulutustilaisuuden sihteereille. Koulutuksen aihe oli ”Sihteerin uudet työvälineet 80-luvulla.” ja minun osuuteni oli ”Ajatuksiani sihteerin roolista tänään”. Kolmisen luentoa pidin ja sain niistä korvauksenkin.

Tilaisuuksien järjestämiset olivat aina oikeita työelämän piristeitä. Se luottamus, millä olen niitä saanut hoitaa, on sanoin kuvaamatonta. Toki kustannukset piti aina hyväksyttää, ja muistaa, että tee aina sellainen lopputulos, jonka esimiehesi toivoisi tehtävän. Hanki ihan mitä vaan, mistä vaan keinolla millä hyvänsä, kunhan pysyt budjetissa.

Esimieheni oli kutsunut muutaman pariskunnan kotiinsa päivälliselle. Siihen aikaan kirjoitettiin kutsukortit yksitellen kirjoituskoneella. Yhden henkilön kutsukorttiin olin kirjoittanut väärän päivämäärän! Vastauspyyntö pyydettiin minulle, mutta kutsuttava soitti esimiehelleni ja kertoi, että toisilla kutsuttavilla oli kutsussa eri päivä. Esimies tuli luokseni ja totesi, että nyt on ilmeisesti sattunut pieni virhe. Olin aivan kauhuissani! Ei voi olla totta! Mutta hieno esimieheni sanoi vain, että ei haittaa, maailma ei tähän kaadu. Olen jo korjannut asian. – Itse en meinannut päästä asiasta millään yli, vieläkin harmittaa... Jäin kaipaamaan vaelluksia sihteereiden kanssa Palvelutyöantajat ry:n mökillä Kuusamossa. Teimme päivämatkoja reppu selässä ja eväät mukana, joskus myös sienestimme. Kerran eräs sihteeri muisti hyvän lohipaikan, jonne lähdimme kalaa virvelöimään. Ihan lähellä piti olla. No, aikaa meni lähes kolme tuntia – kaloja ei sihteereiden houkuttimiin tarttunut.

Eräänä aamuna 1970-luvulla olin kävelemässä työpaikkani rappuja ylös. Takana käveli esimieheni ja sanoi ”Hyvää huomenta, neiti Holopainen. Miten on aamu alkanut?” Vastasin, että kiitos hyvin, mutta olin täysin tietoinen, että sukastani juoksee silmukka, hävetti! Lounaan jälkeen menin selittämään esimiehelleni, että minun piti mennä ostamaan sukat, kun tuo silmukkapaholainen lähti työmatkalla juoksemaan. Esimieheni hymyili ja sanoi: ”Kas, en huomannutkaan.” Mikä lie totuus?

senjoriitat 40-vuotisJUHLATUNNELMISSA

Tuija Rissanen ja Pirjo Julin, jolle vuodenvaihteessa siirtyi Tuijalta Senjoriittatyöryhmän vetovastuu. – Jään suuresti kaipaamaan sitä hersyvää naurua upeiden työryhmäläisten tapaamisissa. Kiitos, Senjoriitat!

Helsingin Senjoriitat viettivät tunnelmallista 40-vuotisjuhlaa Suomen Kansallisteatterin parviravintolassa 12.12.2017. Kuvassa tilaisuudessa entisajan sihteerin työstä tarinoineet Senjoriitat Helmi Kalervo, Anneli Dahlberg-Lahtinen ja Irma Ruuskanen-Sere. Anneli ja Irma ovat yhdistyksen perustajajäseniä vuodelta 1960 ja Helmikin jäsen jo vuodesta 1970. 17

teksti ja kuva Hanna Kinnunen, Kuopion jaosto

Jaostot toimivat

aoston tapahtumavuosi käynnistyi Finnkinon tilaisuudella, jossa Noora Kuronen ja Maria Mikkonen esittelivät Scala-elokuvateatterin mahdollisuuksia kokous- ja koulutus-, jopa juhlatilana. He muistuttivat myös, miten moneen tarkoitukseen yritysleffaliput sopivat. Tilaisuuden maistuvat makupalat olivat Ravintolamestarien taidonnäytettä. Ravintoloiden ohella yrityksellä on Kuopiossa myös pitopalvelu, joka toimittaa tarjottavat ja palvelun paikan päälle asiakkaan toiveiden mukaisesti. Katsomamme trailerit lupaavat mielenkiintoisia elokuvavaihtoehtoja, joista jokaiselle löytyy varmasti oma suosikkinsa. Mysteerinäytöksen elokuvaksi paljastui Viulisti.

Kuopio vieraana mysteerinäytöksessä

Teksti ja kuva Tiina Pitkäaho, Helsingin seudun jaosto

Helsingissä työpäivän päätteeksi Hirvihaaran kartanoon

äntsälässä sijaitsevan hotelli Hirvihaaran kartanon omistaja Arto Hakala on kunnostanut kartanon sen nykyiseen loistoon alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Värikkään historian omaava kartano on oivallinen kohde järjestää monenmoisia tilaisuuksia. Pihapiiristä löytyvät savusauna, laavu ja keittiöpuutarha sekä upea lasipaviljonki. Päärakennuksessa nauttimamme illallisen ohjelmanumeroksi emäntämme olivat keksineet tietovisan, jonka kysymykset liittyivät Hirvihaaran kartanoon ja 100 vuottaan juhlivaan Suomeen. Tiedätkö sinä kuka oli itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitsija? Kuka ensimmäinen presidentti? Tietokilpailun jälkeen pöydässämme virisi keskustelu Suomen historian osaamisesta ja tietojen kertaustarpeista.

Jyväskylässä Päijänteen rannalla Savutuvan Apajassa

teksti ja kuvat Marita Ruuska, jyväskylän jaosto

ikä saa lähes 50 naista lähtemään päivän päätteeksi yritysvierailulle tammikuun pimeässä illassa sen sijaan, että palautuisi päivän arjesta käpertymällä sohvan nurkkaan? Vastaus kysymykseen kirkastuu heti, kun astuu Savutuvan Apajan talonpoikaishenkiseen pihapiiriin. Apajan kiireettömyys ja rauhallisuus huokuu kaikkialla. ”Viiden aistin Apaja” hellii vieraittensa aisteja kuten lupaakin. Nautimme takkatulen loimussa keittiömestarin luomuksista; aitoja makuja, itse tehtyä, huolella haudutettua.

teksti ja kuva Saara Tannermäki, Jyväskylän jaosto

Lahti on täynnä yllätyksiä

Lahti Region/Visitlahti kutsui Jyväskylän jaoston tutustumaan Lahden seutuun 27.–28.10.2017. Asiakkuuspäällikkö Harri Olenius tiimeineen oli koonnut meille ohjelman täynnä nähtävää ja koettavaa kokousvieraiden tarpeita ajatellen. Matkaan lähtiessämme emme osanneet aavistaa, kuinka mielenkiintoinen ja yllätyksiä täynnä oleva Lahti meitä odotti.

ahteen saavuttuamme riensimme illalliselle majapaikkamme Hotelli Seurahuoneen Trattoria-ravintolaan. Maittavan illallisen jälkeen ohjelmassa oli Lahden Kaupunginteatterin Love Me Tender -musikaali. Musikaalin jälkeen sydän jo sykki Lahdelle – mutta tarjosipa Lahden yö vielä muutaman yllätyksen yöshoppailun merkeissä!

Seuraavan päivän aloitimme Sibeliustalossa, jossa kiersimme kulisseissa ja tutustuimme talon monipuolisiin tapahtumatiloihin. Osa meistä oli jo käynyt Sibeliustalon tasokkaissa konserteissa, mutta tutustumiskierroksella talo vielä yllätti monimuotoisuudellaan. Talon kokoustiloissa oli hyvä hengittää. Eniten ennakkoihmetystä ohjelmas-

sa oli aiheuttanut seuraava kohteemme moottoripyörämuseo Ace Corner Finland (kuvassa). Miksi viedä meidät ”tylsistymään”? Mutta paikka hurmasi täysin! Riku Routo valloitti ja vei meidät moottoripyöräilyn aikamatkalle. Ace Corner Finland on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka myös niille, jotka eivät ole moottoripyöristä kiinnostuneita. Moottoripyörien maailmasta siirryimme aistimaan menneiden aikojen loistokkuutta välipalalla upean Mukkulan kartanon pääsalissa. Mukkulan kartano on ihanteellinen paikka juhlaviin illallistilaisuuksiin ja johtoryhmän kehitys- ja koulutuspäiviin. Vierailumme kruunasi upea, tasokas ja monipuolinen Lehmonkärki. Lehmonkärjen toteutuksessa on hyödynnetty monia teknisiä yksityiskohtia ja mahdollistettu erilaiset tilamuunnelmat helposti. Vaikkapa tuote-esittelyt hoituvat uudella tavalla, kun tunnelmallisen huvilan illallistilaan voi avautuvien ovien kautta ajaa rekalla suoraan sisään! Lehmonkärkeä oli kehitetty myös ulkomaalaisten vieraiden toiveet huomioiden ja esimerkiksi saunoissa sekä ruoassa suomalaisuus ja etenkin luonnonläheisyys olivat aistittavissa. Kohde tarjoaa monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja eri vuodenaikoina. Vierailun aikana näimme ja koimme paljon, mutta paljon nähtävää vielä jäi. Lahteen on siis päästävä vielä uudelleen omien yritysvieraiden kanssa. Lämmin kiitos kaikille tutustumisvierailun toteuttamisesta, vieraanvaraisuudesta sekä matkakumppanuudesta!

Savutuvan Apaja, perheyritys jo toisessa sukupolvessa, tarjoaa elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Tunnelmallisia tilaisuuksia yritys- ja yksityisryhmille tilauksesta, virkistymistä uniikeissa saunoissa Päijänteen rannalla sekä nautintoja herkullisen ruoan parissa ainutlaatuisissa tiloissa. Saamme illan aikana myös vinkkejä, kuinka järjestää onnistunut asiakastapahtuma. Merkittävintä on se, millainen tunnelma ihmiselle jää kohtaamisesta. Kaikki aistit on huomioitava, ja pienet jutut jäävät mieleen. Siispä hymyssä suin, kiitollisina ja kylläisinä kättelemme isännät, jotka olivat pakanneet meille mukaan vielä pienet kotiin viemiset.

Jaostot toimivat

Lahteen on päästävä

teksti ja kuva Eva-Lisa Nurminen

Vantaan Ladun päiväpatikkaretki Hyvinkäällä

Mukana 30 reipasta patikoijaa, kolme vetäjää ja kolme hyvin käyttäytyvää koiraa

Viiden lammen ja järven retki Usmin Natura-alueelle O

nneksi olin ilmoittautunut retkelle etukäteen, sillä sähköpostitse saapuivat vielä viime hetken ohjeet: vaelluskengät tai traktoripohjaiset kumisaappaat ovat ehdottomat ja kävelysauvoista tulee olemaan apua. Muutenkin oli hyvä ilmoittautua, sillä ryhmä oli täysi ja halukkaita olisi ollut enemmänkin. Yleensä varusteilla ei ole niin väliä, mutta tällä kertaa oli kyse osallistujien turvallisuudesta. Järjestäjä oli käynyt edellisellä viikolla tarkistamassa reitin ja joutunut tekemään viimehetken muutoksia, sillä kallio-osuudet olivat todella liukkaat ja haastavat. Kokoonnuimme Hyvinkään ABC-asemalla, josta siirryimme 15 minuutin ajomatkan päähän Usmijärven koilliselle parkkipaikalle. Ennen starttia vielä tarkistettiin kaikkien jalkineet ja annettiin pieni ohjeistus matkaan. Erinomaista huolehtivaisuutta järjestäjiltä! Kymmenen kilometrin matkaan oli varattu peräti viisi tuntia. Taukoja pidettiin sopivin välein. Luonnosta nautitaan rauhallisesti edeten, koko porukan kunto ja mukavuus huomioiden. Aikanaan patikkaretkeilyharrastusta aloittaessani tuskailin sitä, pitääkö kympin matkalla ruokataukoa pitää. Mutta ei aikaakaan, kun hankin teleskooppimakkaratikun ja olin onnellinen makkaranpaistaja. Kyllä maistuu hyvältä tauolla nuotion ääressä. Kävelimme vaihtelevassa maastossa pääosin polkuja, välillä hiekkatieosuuksia. Sauvat olivat todella tarpeen. Kivikkoiset nousut ja laskut olivat mukavan haastavia. Märät kalliot olivat liukkaat ja niillä kasvoi valtavasti jäkälää, joka oli jalan alla vaarallisen liukasta. Muutaman virtauksen yli vaadittiin jokunen isompi loikka, ja samalla tuli testattua kouluvuosista ruostunut pituusloikan ulottuvuus siinä missä vaelluskenkien vedenpitävyyskin. Hankalia tilanteita ei tarvitse retkellä kuitenkaan pelätä. Kaikkia odotetaan. Kaikkia autetaan. Ja jos tulee oikein hankala paikka, oppaat löytävät aina vaihtoehtoisen reitin. Kukaan ei jää pulaan. Tärkeää on noudattaa oppaiden ohjeita ja seurata heidän jälkiään eikä lähteä sooloilemaan. Päivä oli aivan mahtava. Ei edes satanut.

Suomen Ladun päiväpatikkaretket on tarkoitettu kaikille. Hyvinkään retken ikähaitari oli 10…75 vuotta, mukana perheitä, pariskuntia ja yksinliikkujia. Voit olla täysin oma itsesi. Jos haluat jutella jonkun kanssa, juttuseuraa on. Mutta jos haluat olla omassa rauhassasi, sinua ei pidetä kummajaisena. Tärkeintä on laittaa retkiajankohta kalenteriin, tulee lähdettyä. Suosittelen lämpimästi!

teksti Marianne Holmberg kuva Suomen Latu/Juhani Metsäpalo

Retkeily

●● Etkö tiedä, minne lähteä retkelle? Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta löydät tietoa kansallispuistoista ja muista Metsähallituksen ylläpitämistä kohteista. ●● Lähiretkeilijälle kohdevinkkejä löytyy Retkipaikka. fi-sivustolta. Vinkkejä retkeilyn aloittamiseen ja vaikkapa rinkanpakkaamiseen löydät Suomen Ladun nettisivuilta.

etkeily on virkistäytymistä luonnon keskellä ja irrottautumista arjen kiireistä. Se voi tarkoittaa sekä lyhyttä eväsretkeä laavulle että viikon hiihtovaellusta. Retkeily sopii kaikille: sopivissa olosuhteissa se on riittävän helppoa jopa perheen pienimmille ja huonokuntoisimmille, mutta retkeilijän niin halutessa laji tarjoaa haastetta koko loppuelämäksi. Merkittyjä retkeilyreittejä on maassamme tuhansia kilometrejä. On kilometrin-parin rengaslenkkejä, on satojen kilometrien mittaisia nauhamaisia reittejä, ja kaikkea siltä väliltä. Monet reiteistä kulkevat osin erilaisilla luonnonsuojelualueilla, kuten vanhojen metsien-, soiden- tai harjujensuojelukohteissa, ja osin tavallisissa talousmetsissä ja hiekkateilläkin. Retkeilyreittien ja luontopolkujen varsilla, vesireittien rannoilla ja aivan erillisinäkin on tuhansittain taukopaikkoja – tulentekopaikkoja, laavuja, kotia ja autiotupia.

MeiltäMeiltä saat saat enemmän enemmänkuin kuinbussimatkan! bussimatkan! Me teemme matkan järjestämisestä mutkatonta jo suunnittelun alkumetreillä. Tarjoamme räätälöityjä matkoja yrityksesi tai yhdistyksesi tarpeisiin, rennommista reissuista aina kokousmatkoihin. Kauttamme järjestyvät matkat myös Eurooppaan tai pidemmälle, sillä kuulumme Global Passenger Network -verkostoon. • Kielitaitoiset kuljettajat • Laadukas varustetaso • Tilavat matkustustilat

• Catering • Oheispalvelut (mm. majoituspalvelut)

Voisimmeko auttaa matkasi suunnittelussa? p. 029 170 0120 – asiakaspalvelu@reissuruoti.fi www.reissuruoti.fi

Jaostot toimivat

teksti Nina Manni, Turun jaosto kuvat Nina Manni ja Arja Hannula

Helsingin seudun jaoston syysmatkalla Pietarissa

Pietari – kuin mikä tahansa suurkaupunki

Pietarissa on loistokkuutta sekä valtavasti taideja kulttuuritarjontaa. Kaunis miljoonakaupunki, ihan meidän lähellä ja helposti saavutettavissa.

ietari houkuttaa, mutta on herättänyt myös ristiriitaisia ajatuksia. Pohdintoja, uskaltaako sinne matkustaa ja pärjääkö siellä? Tämä täytyi itse kokeilla. Ilmoittauduin mukaan matkalle, vaikka ryhmä oli minulle vieras. Matkalla oli mukana muutamia osallistujia, jotka ovat venäjänkielentaitoisia ja erinomaisia Pietarin tuntijoita. Tuntui turvalliselta lähteä mukaan. Innoissani odotin matkaa. Loistavan matkakokemuksen lisäksi sain tutustua kollegoihin eri jaostoista. Matka alkaa Allegrolla

Lokakuun harmaana aamuna matkaryhmämme kokoontui Helsingin rautatieasemalle klo 6.50 laiturille numero 9. Tasan klo 7.30 Allegro-juna starttasi ja matka Pietariin alkoi. Matkan aluksi Arja Porvali toivotti meidät tervetulleiksi matkalle ja jakoi meille Sihteeriyhdistyksen pinssit. Matkan järjestelyjä hoitanut Vaula Vuorela kertoi mat22

kan yksityiskohdista ja VR:n Venäjän liikenteen asiantuntija Satu Valkiainen Allegro-junan palveluista. VR:n tarjoaman aamiaisen saimme nauttia omassa vaunussamme. Maisemista ja virvokkeista nauttien kiskot veivät ja junassa tapahtui koko ajan. Rahanvaihto/Money Exchange henkilö kulki junassa. Kätevää rahanvaihtoa. Suomen passintarkastus. Venäjän saapumiskorttien täyttöä. Venäjän passintarkastus. Virkapukuisia henkilöitä kulki edestakaisin junan käytävillä. Siihen tottui ja se tuntui jännittävältä – myös turvalliselta. Matka sujui nopeasti ja saavuimme Pietariin. Kaikki muodollisuudet oli jo hoidettu junassa, joten siirrymme suoraan bussiimme ja kierroksemme Pietarissa alkoi. Vierailu Suomen Pääkonsulaatissa

Ensimmäinen vierailukohteemme oli Suomen Pietarin-pääkonsulaatti, jossa uusi edustuston päällikkö, pääkonsuli Anne Lammila assistentteineen toi-

votti meidät tervetulleiksi tutustumiskäynnille. Oli mielenkiintoista kuulla konsulaatin assistenttien työtehtävistä Pietarissa. Lopuksi oli aikaa vapaalle keskustelulle ja kysymyksille. Kysyttävää oli paljon ja keskustelu oli vilkasta. Kotoisat Sokos-hotellit

Pääkonsulaatin vierailun jälkeen kävimme tutustumassa kahteen erilaiseen Sokos-hotelliin. Aluksi vierailimme Solo Sokos Hotel Vasilievskyssa, jossa nautimme hotellin tarjoaman lounaan viineineen. Teimme myös hotellikierroksen. Hotelli tekee yhteistyötä museoiden ja gallerioiden kanssa, ja taiteilijoilla on mahdollisuus esitellä töitään hotellin tiloissa. Hotellivierailla on mahdollisuus osallistua hotellin taidekierrokselle. Seuraava kohteemme oli Solo Sokos Palace Bridge. Palace Bridge on erityisen kaunis hotelli, jossa on upea kylpyläosasto, spa ja kellariholveihin rakennettu tilava kuntosali. Teimme

palaamaan sinne vielä uudelleen. Katsomista ja ihastelemista riittää useampaankin käyntiin. Ooppera Sevillan Parturi

Lauantai-iltana suuntasimme seuraamaan oopperaa Sevillan parturi Mihailovski-teatteriin. Pelkästään teatteri oli kokemisen arvoinen, kaunis rakennus ulkoa ja sisältä. Ennen oopperaa sekä väliajalla oli aikaa ihastella teatteria sekä nauttia virvokkeita. Pietarin lumoavat sillat

Oopperan jälkeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä seurasi matkan eriskummallisin osuus ensikertalaiselle.

Matkaohjelmaan oli merkitty klo 01.00 Neva-joen siltojen nousun ihastelua Palatsi-sillan kupeessa samppanjan kera. Aluksi epäröin osallistumista yöunien takia, mutta kuulostihan tämä niin loisteliaalta, että oli pakko osallistua ja uhrata yhdet unet. Tunnelma silloilla oli upea ja iloinen, väkeä oli paljon, musiikki soi ja valot loistivat. Sillat nostettiin ylös eli pimeässä yössä valaistut, kauniit sillat avattiin ja isot laivat saivat luvan tulla. Joessa oli myös kymmenittäin pieniä jokiveneitä, joissa matkustajat ihailivat siltoja joelta käsin. Pietariin uudelleen? Kyllä!

Matkasta jäi muistoihin paljon hienoja kokemuksia. Viikonlopun aikana tuli esille myös paljon mielenkiintoisia kohteita, joihin ei tällä kertaa ollut aikaa tutustua. Pietari on kätevän matkan takana, ystävällinen matkakohde. Kuten mikä tahansa suurkaupunki. Uskon palaavani Pietariin vielä uusille matkoille. Niin paljon jäi näkemättä ja kokematta. Suuri kiitos tästä matkasta matkan järjestäneille ja koko seurueelle!

Jaostot toimivat

mielenkiintoisen hotellikierroksen ja kuulimme viimeisimmät hotelliuutiset. Iltapäivä oli jo pitkällä, kun kirjauduimme majapaikkaamme Sokos Hotel Olympia Gardeniin. Nyt jokaisella oli hetki vapaa-aikaa ennen lähtöä illalliselle. Yhteinen illallinen nautittiin dinner & show -tunnelmissa La Russ Restaurant Cabaret -ravintolassa, joka on pieni aito venäläinen kabaree-ravintola. Illallisen jälkeen palasimme takseilla hotelliin. Lauantain aamiaisen (sisältäen tietysti kuohujuomat) jälkeen ohjelmassa oli opastettu kiertoajelu suomenkielisen oppaan johdolla. Kiertoajelun teema oli ”Mannerheimin jalanjäljillä”. Näimme samalla Pietarin tärkeimpiä nähtävyyksiä. Kiertoajelun jälkeen meillä oli mukavasti vielä omaa aikaa. Liikuimme pienemmissä ryhmissä Pietarissa tutustuen nähtävyyksiin ja lounastaen itse valitsemissamme paikoissa. Oma kolmen hengen ryhmäni suuntasi Nevski Prospektilta Iisakin kirkkoon (pieni kuva kupolista). Kirkko teki minuun suuruudellaan ja kauneudellaan niin suuren vaikutuksen, että en varmaan unohda sitä ikinä. Ja uskon, että tulen

Teksti ja kuva Riitta Soinola

Luin kirjan

Joona Luostarinen ja Timo Hyväri Sopeutumattomat

Tee omasta jutustasi na i r a t s y t s e n e m elmoit oman Kirja sinulle, joka un isesta ja itsesi intohimon toteuttam olla taiteilija, at u al h ä, st e is äm st lli työ stä, päästää ir ti hypätä oravanpyörä öpäivistä, et jaksa ty in n n tu an ks e d h ka i asti, jotta voit odottaa eläkepäiviis . toteuttaa unelmiasi

iime syksyn uutuuskirja haluaa ravistella perinteisiä ajatustapoja ja tarjota käytännön vinkkejä sinulle, joka haluat polkaista oman juttusi käyntiin. Kirjoittajat kehottavat tekemään intohimostasi tai osaamisestasi menestystarinan. Varmasti epäonnistut ja monta kertaa. Sinun pitää pystyä elämään epävarmuuden kanssa ja epäonnistuttuasi sinulla pitää olla kyky nousta uudelleen. Tekemällä paljon ja mokaamalla sopivasti omista virheistä oppii. Mutta erityisesti myös muiden virheistä kannattaa oppia, ei tarvitse toistaa samoja virheitä. Kirja rakentuu kolmesta osiosta

Ensimmäinen käsittelee ikuista kysymystä siitä, mitä sinä oikeasti haluat olla. Luulemme usein haluavamme jotain, mutta emme oikeasti halua. Kirjoittajat kysyvät ne kysymykset, jotka sinä haluaisit kysyä, mutta et ole vielä kysynyt. Jokainen kysymyksistä herättää pelkoa. Riski itsensä nolaamisesta on pieni verrattuna siihen, että elät 50 vuotta elämää, jota et halunnut elää. Toinen osio käsittelee, miten siirryt haaveilusta, vitkastelusta ja asioiden ajattelemisesta kohti tekemistä. Kaikki alkaa ajattelusta, mutta kannattaa hyödyntää muiden valmiiksi ajattelemia ajatuksia. Asiat luodaan kahdesti; ensin ajatuksissa, sitten käytännössä. Uusien asioiden aloittami24

sessa on haaste, että jokainen ympärilläsi oleva ihminen voi vastustaa muutosta. Heidän agendansa on pitää sinut sellaisena kuin sinä olet ja siinä missä olet. Kannattaa siis katsoa tarkkaan, kenen kanssa aikaansa viettää. Kolmannesssa osiossa kerrotaan, miten onnistuneesta kokeilusta voi lähteä hiomaan jotain isompaa, kestävämpää ja kannattavampaa. Yritystoiminnassa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että hanki ensin asiakkaat ja sitten kulut. Ilman asiakasta mikään toiminta ei voi olla kannattavaa. Yritä välttää myös ”kahvilafantasiaa”, jolla tarkoitetaan monen unelmoimaa kahvilayrittäjyyttä; oma pieni, kauniisti sisustettu kahvila yhdessä parhaan ystävän kanssa. Kahvilayrittäjyydessä on kaksi vaihtoehtoa: joko asiakkaita käy liian vähän ja kahvila menee konkurssiin, tai asiakkaita on tarpeeksi ja oman kahvin juominen jää haaveeksi. Tätä toistat satoja kertoja vuodessa ja pian sinulla on realistinen kuva kahvilayrittämisestä. Kirjassa on haastateltu ihmisiä, jotka ovat toteuttaneet omia juttujaan. Vaikka suurin osa heistä on yrittäjiä, se ei tarkoita, että kaikkien lukijoiden pitäisi ryhtyä yrittäjiksi. Monet pohtivat, kuinka varma pitää olla, että haluaa ja uskaltaa ryhtyä tekemään sitä omaa juttuaan. Jos haluat pärjätä nyt ja tulevaisuudessa, hanki itsellesi mahdollisimman paljon aikaa, rahaa, energiaa ja ajatuksia. Ei keinolla millä hyvänsä, vaan niillä keinoilla, jotka hyödyttävät sinua, muita ja maailmaa.

Teksti Eva-Lisa Nurminen Kuvat Lasse Lindell

Avantouinti elämäntapana – Koska mennään avantoon, kysyy ystäväni Helena Lindell aina tavatessamme. Kysymys on ollut keskinäinen vitsimme jo kahden vuoden ajan, mutta tänä vuonna projekti osaltani toteutuu. Helenalle avantouinti on elämätapa. Hän käy avannossa pari kertaa viikossa.

inti on avantouintia silloin, kun veden lämpötila on alle 10 astetta ja siedettävä uintiaika alle viisi minuuttia. Avantouinti virkistää ja koukuttaa ja lisäksi se on sosiaalinen tapahtuma. Ajan myötä löytyy porukka, joka etukäteen sopimatta on samaan aikaan paikalla. Yksin ei ole hyvä mennä avantouinnille ihan turvallisuussyistä. Aina voi sattua sairauskohtaus tai voi liukastua, kuten missä tahansa, liikunnan parissa tai ei. Jos on perussairauksia, on hyvä jutustella lääkärin kanssa ennen avantoon uskaltautumista. Helenan mielestä avantouinti on lyhytkestoista tehokasta terveysvaikutteista liikuntaa. Lääketieteellisesti hän ei ota kantaa, vaan jokaisen pitää selvittää asia itse ja luoda oma käsityksensä. Koska ystävälleni uinti on elämäntapa, avantouintiin hän ei erityisesti valmistaudu. Vesi ja ilma vaan kylmenevät. Miten talvisäässä kylmään veteen?

Uimapuku, pipo ja avantoon soveltuvat tossut ja käsineet ovat tarpeen. Jalat pitää saada pysymään lämpiminä, ja pipo estää lämmön haihtumisen taivaan tuuliin. Helenan kokemuksen mukaan on syytä varautua siihen, että ensimmäisillä kerroilla niska tulee kipeäksi. Alussa tämä saattaa pelästyttää, mutta kipu menee ajan myöten ohi. Helena käyttää vesijuoksuvyötä, koska vyö pitää kropan mukavasti vähän korkeammalla veden pinnasta. Mutta kaikki muodot ovat sallittuja. Voit uida, vesijuosta tai vain räpiköidä paikallasi. Hauskana yksityiskohtana Helena kertoi, että toisinaan hän lähtee kotoa aamutakki päällä uikkarit alla ja palaa aa-

mutakissa takaisinkin. Mitähän naapurit tuumaavat autoilijasta aamutakissa? Helenalle ei ole merkitystä sillä, minkälainen ilma on. Tuuli on kaikkein ikävin, mutta mitä kovempi pakkanen, sitä lämpimämmältä vesi tuntuu. Pariin kertaan kokeilemallani uimahallin kylmäaltaalla ei Helenan mukaan ole mitään tekemistä avannossa uinnin kanssa. Uimahallissa ilma on lämmin ja kostea, ja siksi kylmävesiallas tuntuu tosi kylmältä. – Helena, miten saat minut vihdoinkin houkuteltua avantoon? – Tule kokeilemaan. Äläkä jahkaile enää monta vuotta. Kohta en enää pyydä.

Sielunmaisemani

Teksti ja kuvat Riitta Soinola

Jokin minua kiehtoo kaukana etelässä

Esteetikon turkoosi Välimeri Monella meillä Pohjolan pimeydessä asuvalla tuntuu olevan ainakin yksi lempimaisema auringon lämmössä turkoosin Välimeren äärellä. Vaikka olen ihastunut Lapin karuuteen ja sen yksinkertaisiin, puhutteleviin maisemiin, minua kiehtovat myös Caprin kaltaiset, silmiä hivelevän kauniit maisemat.

apri oli ollut mielessäni jo pitkään. Lähdin viime lokakuussa kokemaan ja aistimaan saaren upeita maisemia. Saarelle päästäkseen täytyy nähdä vaivaa; lennoissa oli välilasku Münchenissä ja sen päälle vielä 20 minuutin lauttamatka Napolista Caprille. Mutta kun lautta lähestyi saarta, unohdin vaivalloisen matkan. Turkoosin Välimeren hyväilemät kallioiset rannat, vuorimaisemat, saarella siintävät valkoiset huvilat ja vehreys hypnotisoivat tulijan. Caprin saari muodostuu noin 7000 asukkaan pääkaupungista Caprista ja ylempänä saaren korkeimman huipun, Monte Solanon, juurella sijaitsevasta Anacaprin yläkylästä. Majoituin Anacaprissa, mikä oli kylän alkuperäisyyden ja rauhallisuuden takia hyvä valinta. Caprin kaupunki on varsinainen turistipyydys ja siellä sijaitsee satama, johon mantereelta tulevat lautat saapuvat. Saari on täynnä historiaa. Ajanlaskumme alkuaikoina Rooman keisari Tiberius rakennutti huvilansa saarelle. Tiberius vietti viimeiset elinvuotensa erakoituneena Caprilla ja hänen aikansa kerrotaan olleen ylenpalttisen irstasta ja väkivaltaista aikaa. Ranskalaiset hallitsivat saarta ja vahvistivat sen linnoituksia Napoleonin kaatumiseen asti. Viime vuosisadan alun Venäjän ja Japanin sodan jälkeen saarelle asettui venäläisiä intellektuelleja, muun muassa kirjailijat Maksim Gorki ja Leo Tolstoi. Vuonna 1887 ruotsalainen Axel Munthe rakensi huvilan haaveittensa Caprille Anacaprin kylään. Axel Munthen asettumista saarelle helpotti hänen harjoitta-

Sielunmaisemani

ja aurinkoinen Capri mansa lääkärin ammatti. Lisäksi hän auttoi maanviljelijöitä kirjeiden kirjoittamisessa sekä soitti urkuja saaren kirkossa. Axel Munthe saavuttikin caprilaisten keskuudessa pyhimyksen arvon. Munthen huvila San Michele, ”auringon temppeli” houkutteli tuohon aikaan kuuluisuuksia saarelle. Munthe lahjoitti huvilan Ruotsin valtiolle, ja se on nykyään suosittu turistikohde. Caprilla käy vuosittain miltei puoli miljoonaa matkailijaa. Kuuluisuuksien lomapaikasta kertovat Caprin kaupungissa sijaitsevat Pradan, Hermesin ja Louis Vuittonin muotiliikkeet. Hintataso on melko korkea, joten budjettimatkailun voi täällä unohtaa. Huippusesongin välttääkseen matka kannattaa ajoittaa loppukevääseen tai alkusyksyyn. Viimeistään lokakuussa saari käytännössä menee kiinni: suurin osa ravintoloista sulkeutuu eivätkä lautat kulje yhtä säännöllisesti kuin kesäisin. Suosittelen lokakuun alkua, sillä tuolloin turisteja vielä pelmahtaa mantereelta päiväretkelle, mutta alkuillasta saari miltei tyhjenee eikä jäljelle jää kuin muutama omatoiminen turisti ja paikalliset. Sääkin on riittävän lämmin. Pystyin kulkemaan shortseissa ja t-paidassa, vaikka paikalliset elivät jo talvea kulkien kevyttoppatakit päällä. Caprin ja Anacaprin luontoon pääsee tutustumaan kulkemalla vanhaa muulireittiä, Passetiellon polkua. Reitti ei ole aivan helppo, mutta sen näkymät ovat yksi unohtumattomimmista kokemuksista. Suurten korkeuserojen Capri ei sovi heikkojalkaisille, eikä kaikkiin kohteisiin pääse autolla. Onneksi olin pakannut matkaan kunnon jalkineet, sillä matkasta muodostui todellinen patikointimatka. Mutta saatoinhan hyvällä omatunnolla syödä ihania pastaruokia ja nauttia hyvistä viineistä, kun kalorit kuluivat päivän patikoinneissa. Caprin suojeluspyhimys San Costanzo on tehnyt ihmeteon luodessaan Caprin maiseman. Caprin kauneutta ei voi sanoin kuvata, ja kuvatkin antavat vain pienen aavistuksen tunnelmasta. Kaikki on koettava itse, hengitettävä sitruunalehdon tuoksua, antaa auringon lämmittää, kävellä poluilla ja kivuta korkeimmille näköalapaikoille. Tarjolla on huikaisevia maisemia, joissa sielu lepää ja joiden äärellä voi viettää tuntikausia, rentoutua ja unohtaa kaiken hälinän.

Hiljaisuus ei ole tyhjää – se on täynnä vastauksia.

Secretarius

teksti ja kuvat Secretarius

Kiitos lukijapalautteesta! Tästä on hyvä jatkaa. Secretarius-työryhmän toimittajat ja yhdyshenkilöt kokoontuivat 3.2.2018 täyden lauantain suunnittelu- ja koulutuspäivään hotelli Helkaan Helsingissä. Koolla oli upeasti väkeä Oulusta, Vaasasta, Kuopiosta, Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta, Vantaalta, Espoosta ja Helsingistä. Tapaamisessa käsiteltiin yhdessä myös joulukuisen lukijakyselyn palautetta. Ohessa lehden toimittajien mietteitä.

Riitta Soinola – Palaute on aina tervetullutta ja sen avulla kehitämme Secretarius-lehteä jäsenten haluamaan suuntaan. Suurin osa jäsenistä haluaa lukea Secretarius-lehteä ja toivoo, että lehteä tehdään jatkossakin. Tosin muutama jäsen kokee, että Secretarius-lehti on aikansa elänyt ja täysin turha. Toimitus tasapainottelee näiden kahden välillä. Haasteena on uusiutumiskyky ja mielenkiintoisten juttuaiheiden löytäminen. Kirjoittaminen on pääosin hauskaa, mutta kuten kaikessa luovassa työssä, jos tekstiä ei synny, luomisen tuska on suuri. – Trendi on, että digilehti haastaa vahvasti perinteisiä printtilehtiä ja painettu sana siirtyy nettiin. Verkkolehden tekemisessä on omat haasteensa ja kustannukset, ja täytyy muistaa, että Secretarius-lehteä tehdään vapaaehtoisin toimittaja- ja avustajavoimin sekä pienillä kustannuksilla.

– Paljon on avoimia asioita ja haasteita tulevaisuudessa ja toimituskin on avoin uusille ideoille sekä uusille vapaaehtoisille lehden tekijöille ja kirjoittajille. Eva-Lisa Nurminen – Kiitos palautteista. Mukavaa, että lehdestä löytyy kaikille sopivaa luettavaa. Mutta on myös tärkeää saada kritiikkiä, koska se on ainoa tapa, jolla voimme lehteä kehittää. Teemme parhaamme siinä, että saamme kaikkia lukijoita kiinnostavan lehden. Me kirjoittajat olemme erilaisia. Olemme kiinnostuneita erilaisista asioista, ja se varmaankin painottuu artikkeleissamme. Myös lukijoita on erilaisia. – Saaduista palautteista kiitosta saivat erityisesti harrastukset, henkilöhaastattelut, monipuolisuus, matkakertomukset, tapahtumajärjestelyt, hyvinvointi, paperiversio, alueelliset tapahtumat. Joidenkin mielestä seuraavia oli liikaa:

Lauantain iltapäivä kului toimittaja Terhi Pääskylä-Malmströmin (Svalbo Communications Oy) innostavassa ohjauksessa. Terhi kertoi, miten tehdään hyvä haastattelu ja mitä vaatimuksia printtimedia asettaa valokuville. www.svalbo.fi

matkakertomukset, liikunta ja vapaa-aika, alueelliset tapahtumat. Poimittuja kehitysideoita: nettilehti, työelämää tukevat artikkelit mm. tietosuoja, eri asioiden tietopaketteja (esimerkiksi erillinen liite), ammatillisuus artikkeleissa, fontti. Kristiina Dammert – Lukijoiden palaute on toimitukselle tärkeää tietoa jatkoa varten. Tärkeintä on kokonaisuus palautteista. Laadullisesti tutkittuna on lehden sisältö suurimmalle osalle vastanneista jäsenistä ihan mieluisaa luettavaa. Kun lukijakyselyyn on vastannut vain pieni osa lehden lukijoita, voisi päätellä, ettei lukijoilla ole sisältöön tai ulkoasuun mitään erityistä toivetta tai muutospyyntöä.

Lukijakyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotun lukijapalkinnon onnettarena toimi Eva-Lisa Nurminen ja avustajana Hanna Kinnunen. Onni suosi Soile Tervoa, onneksi olkoon! Etanapostissa matkaa sinulle kaksi elokuvalippua.

Jäsenesittely

Kuva Kari långsjö

Välillä toimeksiannot ovat nopeita ja tilanteet muuttuvat, mutta tilanteista opitaan.

Assistenttina aitiopaikalla

Heli Wennäkoski Kuka olet ja mistä Olen Heli Wennäkoski Vantaalta. Työskentelen valtiovarainministeriössä kunta- ja aluehallinto-osastolla. Ennen nykyistä työtäni olen ollut määräaikaisissa sihteerin töissä Suomen Pankissa johdon sihteeristössä ja Maahanmuuttovirastossa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa opiskellessani pääsin viiden kuukauden harjoittelujaksolle valtiovarainministeriön samalle osastolle, jossa olen nyt töissä. Tulin aluksi äitiyslomansijaisena projektiassistentiksi kuntakokeiluhankkeeseen syksyllä 2016. Tämän jälkeen sain määräaikaisen työn maakuntauudistuksen parissa. Mitä teet työksesi Nykyisiin tehtäviini kuuluu henkilöassistenttina toimiminen, kokousten ja tilaisuuksien järjestelyt, yhteydenpito maakuntiin, erityisesti muutos- ja sote-johtajiin, tiimimme matkajärjestelyt, asiakirjahallintoa, internetsivujen päivitystä ja osastosihteerin tehtäviä tilannekeskuksen osalta. Työskentelemme tiiviisti yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sote-tiimin kanssa. Lisäksi toimistollamme tilannekeskuksessa työskentelee muidenkin ministeriöiden, Muutosjohdon akatemian, Kuntaliiton ja valtakunnallisten palvelukeskusten henkilöitä, jotka ovat mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa. Tilannekeskus perustettiin kesällä 2017. Mitä olen oppinut työssäni Olen päässyt näkemään aitiopaikalta maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoa. Työhöni liittyy monia pienempiä projekteja, joissa olen mukana. Olen saanut tehdä monipuolisia projektiassistentin tehtäviä ja hyödyntää aiemmissa töissä opittuja taitoja.

Maakuntakierroksille osallistuessani olen saanut kokemusta työmatkailusta ja tilaisuuksien järjestämisestä maakunnissa. Samalla olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja kokea heidän avuliaisuutensa ja ammattitaitonsa. Työn haasteet Haastavaa on ollut ison kokonaisuuden hallinta ja projektointi, jotta muun muassa viestintä maakunnille olisi yhtenäistä myös ministeriöiden osalta. Välillä toimeksiannot ovat nopeita ja tilanteet muuttuvat, mutta tilanteista opitaan ja pystyn ryhtymään työhön kuin työhön rivakastikin. Olemme pyrkineet kehittämään muun muassa kokouskäytänteitä, jotta saisimme mahdollisimman tehokkaat kokoukset ja myös valmistelu olisi sujuvaa. On ollut mukavaa olla suunnittelussa mukana ja huomata, kuinka huolellinen valmistelu parantaa kokouksen toimivuutta. Kun jokaisen rooli on selkeä, tulee oma vastuualue hoidettua hyvin. Vapaa-aika Vapaa-ajallani harrastan ulkoilua. Pidän pitkistä kävelylenkeistä ja pyöräilystä. Hoidan mielelläni viikonlopun verran kilttejä koiria, joten omaa koiraa ei koirakuumeesta huolimatta ole tullut hankittua. Olen myös penkkiurheilija ja tykkään seurata lajia kuin lajia paikan päällä ja televisiosta. Ystävien kanssa käymme myös konserteissa – ja Sihteeriyhdistyksen tilaisuudet ovat piste i:n päälle. Olen osallistunut moniin jaoston tilaisuuksiin ja saanut uusia kollegatuttavuuksia. Koen saavani yhdistyksen toiminnasta hyötyä työhöni ja virkistystä vapaa-aikaani. Olenkin houkutellut myös opiskelu- ja työkavereitani liittymään yhdistykseen.

Kokouskutsu

Sihteeriyhdistyksen hallitus 2018

Laakso Anu, puheenjohtaja, Tampere Mård Saara, varapuheenjohtaja, Pohjois-Suomi

Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika:

lauantai 14.4.2018 kello 12 Paikka:

Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32, 20100 Turku

Anttila Päivi, varsinainen jäsen, Turku (ja Pori) Häkkinen Niina, varsinainen jäsen, Jyväskylä Korhonen Berita, varsinainen jäsen, Kuopio (ja Kymenlaakso) Porvali Arja, varsinainen jäsen, Helsingin seutu Ojaniemi Niina, varsinainen jäsen, Pohjois-Suomi Rönnqvist Seija, varsinainen jäsen, Etelä-Pohjanmaa (ja Keski-Pohjanmaa) Torvinen Taina, varsinainen jäsen, Tampere Airaksinen Helena, varajäsen, Helsingin seutu Kaari Nina, varajäsen, Jyväskylä Matikainen Tuula, varajäsen, Kymenlaakso (ja Kuopio) Pääskylä, Rita, varajäsen, Pohjois-Suomi Sillanpää Anna, varajäsen, Pori (ja Turku) Sorvisto-Harju Mari, varajäsen, Keski-Pohjanmaa (ja Etelä-Pohjanmaa) Tuokko Kristiina, varajäsen, Tampere

Jaostojen hallitukset

Käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat, ilmoitusasiat Ilmoittautuminen kevätkokoukseen: http://www.sihteeriyhdistys.fi/ fi/tapahtumat/Sihteeriyhdistys tai puhelimitse yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaiselle 040 094 9878 viimeistään 30.3.

TMG Events Oy on yrityksien ja tapahtumajärjestäjien luotettava sekä ammattitaitoinen yhteistyökumppani. Saat kauttamme viralliset Vip-paketit konsertteihin, teattereihin ja urheilutapahtumiin, sekä suositut yksityisaitiot areenoille. Räätälöimme myös yksityistilaisuuksia. Kun kyseessä on asiakas- tai henkilöstötapahtuma voit kääntyä huoletta puoleemme. Palvelemme aina henkilökohtaisesti ja haluaisimme kuulla suunnitelmistanne sekä toiveistanne lisää. 5.6.2017+VIP

Korkeatasoiset VIP-paketit parhailta paikoilta

Messukeskus, Helsinki, toukokuu 2018

TMG Events Oy • p. 09 6899 9800 • myynti@tmgevents.fi • www.tmgevents.fi

Etelä-Pohjanmaa Rönnqvist Seija, puheenjohtaja Koivula Anna Poti Anne-Mari Saikkonen Taina

Kymenlaakso Laine Tiina, puheenjohtaja Aalto Sini Vihervuori-Akkanen Mari Waldén Katja

Helsingin seutu Porvali Arja, puheenjohtaja Airaksinen Helena Asikainen Elizabeth Grönlund Hanne Jehkonen Harriet Julin Pirjo Pitkäaho Tiina

Pohjois-Suomi Mård Saara, puheenjohtaja Mustonen Sirkku Loukusa Riitta Pääskylä Rita Ojaniemi Niina Saastamoinen Marjut

Jyväskylä Häkkinen Niina, puheenjohtaja Lassila Satu Melkko Anne-Maria Ravattinen Ulla Ruuska Marita Tannermäki Saara Viinikka Taija Keski-Pohjanmaa Sorvisto-Harju Mari, puheenjohtaja Ahola Jenni Kauppinen Paula Nyblom Maria Salmi Johanna Uusipaikka Maarit Kuopio Räisänen Anne, puheenjohtaja Halonen Marjukka Kinnunen Hanna Kiiskinen Sari Korhonen Berita

Pori Sinisalo Suvi, puheenjohtaja Högbacka Sari Irjala Satu Joensuu Eija Sillanpää Anna Stenroos Paula Tampere Torvinen Taina, puheenjohtaja Alanen Leena Kronberg Minna Lehtonen Minna Paltila Johanna Tuokko Kristiina Turku Manni Nina, puheenjohtaja Anttila Päivi Huttu Raija Laukka Heli Pihlstedt Tiina Suhonen Ann-Christin Ulén Riitta

Sihteeriyhdistyksen hallituksen ja jaostojen toimijoitten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.sihteeriyhdistys.fi 30

MEDIATIEDOT 2018 Secretarius on ainutlaatuinen toimistotyön tekijöitten ammattilehti, jolla tavoitat eri toimialojen sihteerit ja assistentit valtakunnallisesti.

- Sihteeriyhdistyksen jäsenlehti Sihteerit ja assistentit ovat kiinnostuneita työnsä, työpaikkansa ja itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Heillä on intoa tutustua tapahtuma-, catering- ja majoituspalvelujen tuottajiin sekä toimiston työvälineiden ja yrityslahjojen toimittajiin. He vastaavat usein myös matkahankinnoista sekä taloushallinnon, viestinnän ja markkinoinnin osa-alueista. Sihteerit ja assistentit laajentavat aktiivisesti yhteistyöverkostoaan ja suosittelevat mielellään palvelujen tuottajia yhdistyksensä jäsenistölle.

ILMOITUSKOOT

1/1

1/2 vaaka

1/2 pysty

1/3 vaaka

1/3 pysty

185 x 260

185 x 125

90,5 x 258

185 x 80

58 x 258

210 x 297

210 x 140

100 x 297

210 x 95

68 x 297

1/4 90,5 x 125

1/8 90,5 x 60

1/16 90,5 x 30

*) painopinta-ala marginaaleineen, lisätään 3 mm leikkuuvarat

ILMOITUSHINNAT, euroa

ILMOITUSVARAUKSET JA TRAFIIKKI

Sivu 1/1 1/2 1/3 1/4 1/8 1/16

4-väri 1 140 760 680 600 390 150

Ilmoitusmyynti, tilavaraukset: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi, 040 094 9878 tai paatoimittaja.secretarius@gmail.com

1 320 1 320 1 350 800

ILMESTYMISAIKATAULU

mv 980 630 540 460 360 150

Etusisäkansi Takasisäkansi Takakansi Liitteet (koko < A4)

Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Ilmoitusten tilavaraukset viimeistään viikko ennen aineistopäivää. Painos Painosmäärä 1 400 kpl Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

TEKNISET TIEDOT Lehden koko A4, 32–36 sivua Painomenetelmä Offset Rasteritiheys 240–300 dpi Paperi MultiArt Silk 130 g

Valmis ilmoitusaineisto toimitetaan painopdf-tiedostona: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi

Nro 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018

Aineisto 22.1. 23.4. 21.8. 22.10.

Ilmestyy 5.3. 4.6. 1.10. 3.12.

TOIMITUS Julkaisija Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki 0400 949 878

Päätoimittaja Heljä Majamaa paatoimittaja.secretarius@gmail.com 040 176 6338

Paino Hämeen Kirjapaino, Tampere

Secretarius ISSN 0356-7486

www.sihteeriyhdistys.fi

Merkitse aika kalenteriisi!

S2018 – pääomaa tulevaisuuteen perjantai

28.9.2018

Tapahtumatalo Bank, Helsinki