Secretarius1 2015 nettilehtiissuu by taitto.secretarius

1/2015

Sihteeriyhdistyksen ammattilehti

Ylös, ulos ja kokoukseen

Uusi puheenjohtaja Anne Brandt:

Yhdistykselle lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta Elämänkokemusta ja kulttuurikylpyjä www.sihteeriyhdistys.fi

pääkirjoitus

Kolkkamatikkaa ja luomuhiutaleita

5 2 . V U O S I K E RTA

1/2015 Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taittaja

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

Toimittajat

Anna Ääri Pirjo Koponen Päivi Kuokkanen Sari Alismaa

sa juostessa voikirnu kuatu. Voit suatiin talteen, mutta muu mänj elukoil-

le, 90-vuotias tätini innostui muistelemaan lapsuuttaan serkkunsa hautajaisissa.

9.3.2015

Päätoimittaja

yllä minäkin serkkupoikien kanssa kolkkamatikalla kävin. Ja kerran tuvas-

044 369 7810

Kovin monta madetta (lat. Lota lota) eivät tainneet lapset saada jään läpi kolkattua, ja kirnun kaatuminenkin on vuosien saatossa muokkautunut mukavaksi lapsuusmuistoksi. Nykylapset elävät kulttuuriltaan, elinympäristöltään ja leikeiltään tyystin erilaisessa maailmassa kuin tätini. Nyt maailma pyörii tietotekniikan voimin, rakentamiskulttuuri on kovin erilaista kuin vuosikymmeniä sitten ja perhearvot ja -muodot ovat kokeneet vuosien vieriessä rajun muutoksen, vain joitakin mainitakseni. Kaksi naista vertailee ruokamarketin jauhohyllyn edessä puurohiutalepaketteja.

050 466 1108

– Ota se. Se on luomua ja vielä kotimaista, kannustaa nainen toista. Sinänsä ihan normaali tilanne, mutta keskustelu kiinnitti huomioni, koska kyseisten naisten ulkonäkö viittasi ihan muualle päin maailmaa kuin Savon sydän-

040 094 9878

maille. Toisen juuret lienevät Afrikan tasangoilla, toisen Lähi-idässä. Oli riemastuttavaa huomata, kuinka naiset kokivat Suomen jo kotimaakseen,

050 583 3365 040 571 4391 040 844 0890 044 349 9497

vaikka heidän kulttuuritaustansa eroavat huimasti tästä kylmästä ja syrjässä olevasta maasta. Veikkaanpa, että he ovat Suomeen tullessaan kokeneet hienoisen kulttuurisokin. Tämän lehden teemaan – kulttuuriin – törmää päivittäin joka puolella. Usein

Secretarius-yhdyshenkilöt Anna Ääri Anita Rummukainen Anne Juvonen Ida Bruins Slot Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Minna Kronberg Päivi Anttila Sari Kiiskinen

Mediamyynti

Marjo Keskikastari marjo@keskikastari.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

050 583 3365 050 312 7450 050 555 2320 050 348 6016 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 594 5188 040 703 0835 040 487 6067

040 772 8828

kulttuuri mielletään pelkästään, ehkä hieman elitistisesti, teatteriesitykseksi, oopperaksi, baletiksi tai sinfoniakonsertiksi. Mielestäni kulttuuri on osa meitä ja me olemme osa kulttuuria. Se ponkaisee esille milloin missäkin. Esimerkiksi jokaisessa työpaikassa on erityinen työkulttuurinsa, perheissä yhdistyy vanhempien mukanaan tuoma perhekulttuuri ja kussakin maassa on oma kansankulttuurinsa ja uskontonsa. Myös Sihteeriyhdistyksellä on oma kulttuurinsa ja tapansa toimia. Suuri muutos on tulossa uusittujen sääntöjen myötä, kun yhdistykseen voi liittyä opiskelijajäseneksi ja yhdistys voi ottaa kannattajajäseniä. Toivottavasti näiden uudistuksien myötä saamme uusia tuulia toimintaamme ja tunnettavuutemme lisääntyy. Rouva Eeva Ahtisaari, joka harrastaa itse monipuolisesti kulttuuria, on eri

040 094 9878

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

Painopaikka

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2015: www.sihteeriyhdistys.fi

yhteyksissä kannustanut suomalaisia avaamaan ovia vieraisiin kulttuureihin. Hän lähetti lehden toimitukseen kannustavat terveisensä, jotka voitte lukea sivulta 39. Kulttuurinkukkia kevääseen

Leena Koistinen päätoimittaja

Seuraava lehti ilmestyy 8.6.2015

varaa kokouspaketit NYT NeTiSTä

ilmainen käyttää

löydä kokouspaketteja

Syötä henkilömäärä ja näe kokonaiskustannus. Hinnat ovat samat kuin palveluntarjoajilla. Rekisteröidy nyt, saat alennuskoodin ja muita etuja!

Kokouspaikkojen etsiminen, vertailu ja varaaminen on nyt helppoa kuin heinän teko. Säästyt myös aikaavievältä tarjouspyyntörumbalta.

Tallinn City Tourist Office & Convention Bureau

Free professional assistance

• promotes Tallinn as an international meeting place and incentive destination • provides free objective information on top conference facilities, hotels and services

• gives free neutral advice on Tallinn´s incentive programs • assists in site-inspections, FAM-tours

• helps to get in touch with relevant local contacts

convention@tallinnlv.ee www.visittallinn.ee/convention 4

Tässä numerossa teemana kulttuuri viettelee

Suklaan hurmaa kaikille aisteille

8 Ooppera viettelee 10 Elämänkokemusta ja kulttuurikylpyjä

12 Viestintä on yhteinen asia

18 Tapahtumia toiveiden mukaan

22 34

14 Koti epäjärjestyksessä, mistä apua?

20 Ylös, ulos ja kokoukseen 22 Sihteeriyhdistyksen uusi puheenjohtaja Anne Brandt: Yhdistykselle lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta 24 Aunella piisaa puhtia 25 Yhdistyksen tapahtumat siirtyvät Lyytiin 26 Uusia ideoita vaatevalintoihin 29 Tervetuloa yhdistykseen niina alhanen

Kansi: Sihteeriyhdistyksen puheenjohtaja Anne Brandt Kuva: Leena Koistinen

30 Sirkka Santapukki: Olet vastuussa elämästäsi 32 Torni on tribuutti Tampereelle 34 Varo tietojen kalastelijoita 36 Kulttuuri ehkäisee henkistä keripukkia 39 Sihteeriyhdistyksen sääntömääräisen kevät kokouksen kutsu 39 Mitä mieltä olet lehdestä?

Teksti: Pirjo Koponen Kuvat: Chjoko

Suklaan hurmaa kaikille aisteille Suklaapalanen rapsahtaa jo lupaavasti, koristellun praliinin sileä pinta kiiltää ja kermaisen maitoinen tai tumman suklainen vahva tuoksu valloittaa hajuaistin. Suklaa alkaa sulaa kielen päällä. Suklaa on todellista nautiskelua - etenkin hyvässä seurassa. Mutta mitä kaikkea tapahtuukaan, ennen kuin suklaasta pääsee nautiskelemaan? ilmaan. Kymmenen vuotta sitten perustin Chjokon Helsingin Kruunuhakaan ja täällä voin todella paneutua suklaan työstämiseen ja tuotteiden kehittelyyn, Mika kertoo.

Kädet suklaassa

Suklaataiteilija Mika Gröndahlin oma suklaasuosikki on laadukas 70 prosenttinen tumma suklaa, joko sellaisenaan tai hyvänä praliinina.

uklaataiteilija Mika Gröndahl on uppoutunut jo pidemmän aikaa suklaan valmistuksen saloihin. Kiinnostus suklaaseen alkoi kehittyä toden teolla 90-luvun lopussa, kun Mika työskenteli ravintola Georgessa Markus Aremon tiimissä. Vuonna 2007 Mika oli mukana esiintymässä Pauligin Juhla Mokka -kädentaitajasarjassa, mikä toi mukanaan sopivasti tunnettuutta alan arvostettuna osaajana. ––Graafinen suunnittelu ja maalausharrastus antoivat hyvän inspiraation haasteelliseen suklaan maa-

Konvehtien, leivosten ja suklaan valmistus vaatii silmän ja käden yhteistyötä, aitoa käsityöläisyyttä. Uudet ideat ja makuyhdistelmät toteutuvat taiteilijan käsissä ja itse tekemisessä. ––Peruspäiväni koostuu tuotekehittelystä, praliinimuottien koristelusta, täytteiden valmistuksesta ja viimeistelystä. Päivittäin valmistuu myös paljon suklaalevyjä, macaronleivoksia ja erilaisia sesonkituotteita, Mika kuvailee työtään. ––Olen myös päivittäin juttelemassa asiakkaiden kanssa myymälässämme, mistä saan suoraan palautetta tuotteistamme ja uusia ideoita yritykseni kehittämiseen.

Suklaa sopii ruuanvalmistukseen, leivontaan ja juomiin niin raaka-aineena, mausteena kuin koristeenakin - periaatteessa ihan mihin vain.

Millaista sitten on hyvä suklaa? ––Hyvä suklaa on Criolloa ja se sisältää kaakaomassaa, kaakaovoita ja sokeria, Mika kiteyttää. ––Criollo on kaakaon päälajike, joka on paras, aromaattisin ja samalla arvokkain, sillä sen osuus maailman kaakaotuotannosta on noin viisi prosenttia. Muita päälajikkeita ovat Forastero ja Trinitario. Chjokossa käytetään usein Criollon ja Forasteron sekoituksia. Maku yleensä ratkaisee mitä suklaata käytetään. Chjokossa on useita suklaita tuotannossa ja jokaiselle on oma käyttötarkoituksensa.

Raakasuklaa kiinnostaa Kiinnostus terveellisiin vaihtoehtoihin, raakaruokaan ja myös raakasuklaaseen on virinnyt viime aikoina. Kun valmistetaan raakasuklaata, kaakaopapuja ja kaakaomassaa ei kuumenneta missään vaiheessa yli 45 asteen. Ensin kaakaopavut paahdetaan ja jauhetaan kivimyllyssä hienoksi. Tämän jälkeen valmistetaan kaakaomassaa, johon tarvitaan kaakaovoita. Lisäksi tarvitaan sokeria, joka voi olla palmusokeria, intiaanisokeria tai esimerkiksi kotimaista hunajaa. ––Sokerin määrä ja laatu ratkaisee raakasuklaan terveellisyyden. Suklaan lopullisessa valmistuksessa valmista suklaamassaa ensin lämmitetään ja sitten viilennetään. Kun prosessi on tehty oikein, niin massa kovettuu nopeasti ja suklaaseen muodostuu oikeaoppinen rakenne, joka taas antaa täydellisen suutuntuman, Mika luonnehtii. Jos haluaa itse kokeilla raakasuklaan valmistusta, kaupoissa on myynnissä valmiita ainespakkauksia. ––Sen neuvon voisin antaa, että kannattaa käyttää kotimaista hunajaa ja kotimaisia mausteita.

palalla 70-80 prosenttista suklaata. Kesän grillijuhliin voi kanan grillauskastikkeen maustaa kaakaojauheella tai uuttaa vodkapulloon kaakaonibsejä maustamaan snapseja, Mika suosittaa. Mikä on kiehtovinta ja palkitsevinta suklaataiteilijan työssä? Miten on mahdollista, että innostus ja luovuus säilyvät päivästä toiseen? ––Suklaan hienous ja kiehtovuus on sen haasteellisuudessa ja monipuolisuudessa. Siitä oppii ja keksii päivittäin uusia asioita ja erilaisten makuyhdistelmien määrä on loputon. Se, että pääsee työskentelemään suklaan parissa päivittäin ja valmistamaan jotain uniikkia, joka on maistajan mielestä parasta, mitä on koskaan syönyt! Mika kuvailee innostuneesti. ––Suunta on oikea, määrän sijasta arvostetaan laatua ja kotimaisuutta koko ajan enemmän. Huolta tosin aiheuttaa kaakaoraaka-aineen saatavuus tulevaisuudessa, mistä on saatu jo hiljattain huonoja uutisia. Ehkä vähemmän-on-enemmän -asennoituminen tulee ratkaisemaan tämän ongelman. www.chjoko.com

Suklaalla uusia makuja Suklaa sopii ruuanvalmistukseen, leivontaan ja juomiin niin raaka-aineena, mausteena kuin koristeenakin - periaatteessa ihan mihin vain. ––Paahdettua kaakaorouhetta voi käyttää vaikka salaatissa tai lihan kastikkeeseen saa hienon maun pienellä

Eri kaakaopapuja sokerilajien keskinäinen suhde ja eri makuaineiden yhdistelmät tuottavat loputtomasti uusia suklaaelämyksiä.

Teksti ja kuva: Irmeli Vuorenmaa

Ooppera viettelee Sama kierto vuodesta toiseen: toukokuussa alkavat tapaamiset ja harjoittelu, syyskuussa sitä on jo viikoittain, joulukuussa kaikki arki-illat kiinni ja tammikuussa räjähtää – oopperan ensi-ilta.

nne ”Penny” Pennström näyttää tavalliselta meikäläiseltä istuessaan työhuoneessaan tilintarkastustoimisto KPMG Oy Ab:n Vaasan aluetoimistossa. Tuikkivat silmät ja viuhuvat kädet vihjaavat kuitenkin, että sisällä liekehtii. Sieltä pursuaa jotain, joka on pakko jakaa muille. Aina vuoden alussa Penny laulaa oopperaesitysten kuorossa. ––Työpaikan ainoana assistenttina toimenkuvani on mitä moninaisin ja mukaansa tempaava, kehaisee Anne. Sen yli jyrää kuitenkin laulamisen ihanuus!

Uusi oopperateos vuosittain Vaasan Ooppera, maamme toiseksi vanhin alueooppera, on toiminut vuodesta 1956. Armoitettu laulaja Irma Rewell, yksi perustajajäsenistä, johti toimintaa viime vuosiin asti. Hän oli tunnettu kautta Suomen uusien laulajakykyjen löytäjänä. Joka tammikuu Vaasassa kuoriutuu esiin uusi teos. Moni on uskaltautunut oopperaan, kun se on lähellä ja edullisempaa kuin Helsingissä tai Savonlinnassa. ––Pääsolistit tietysti palkataan, mutta me kuorolaiset ja ”pikkusolistit” olemme mukana harrastuksen ilosta. Kulttuuri on vietellyt eikä paluuta ole, hymyilee Penny iloisen alistuneesti.

Jorma Uotisen johdolla Candide Penny on ollut mukana jo vuodesta 2009, ja nyt on yhden välivuoden jälkeen kuudes ooppera menossa. Tällä kertaa se onkin Suomen kantaesitys. Kyseessä on Candide, Leonard Bernsteinin säveltämä ooppera-operettisekoitus (sama mies sävelsi West Side Storyn). Teksti pohjautuu Voltairen samannimiseen romaaniin. Ohjaajana on koko joulukuun ajan häärinyt yllätysnimi Jorma Uotinen. Ensi-illasta asti esityksiä on kiitelty värikkyydestä, vauhdista, liikunnallisuudesta, leikkisyydestä ja yllätyksistä. Teos onkin Vaasan oopperan

Laulaminen oopperaesitysten kuorossa on vienyt Anne Pennströmin mennessään. Hänen mukaansa harjoituksissa arjen murheet unohtuvat, kotiin palataan vihellellen.

Oopperaesiintymisissä olen oppinut jännityksen hallintaa; minua ei enää kauhistuta joutua katseiden keskipisteeksi työtilanteissa. 59-vuotisen historian menestynein tuotanto: kaikki näytökset ovat loppuunmyytyjä.

Iloa ja valoa elämään ––Paras löytämäni harrastus, vaikka viekin koko käden - tai oikeammin koko pään. Kapasiteettia ei oikein riitä muuhun, joten elämän tummat hetket ja työstressit pysyvät kurissa. ––Tämä harrastus on tuonut elämääni paljon kauneutta. Olen oppinut jännityksen hallintaa; minua ei enää kauhistuta joutua katseiden keskipisteeksi työtilanteissa. Bonuksena tulee vielä laulutunnit ja valmennus. Onnekseni olen saanut kokea sen erityisen ryhmähengen, josta Vaasan oopperakuoro tunnetaan jo laajemminkin. Penny muistuttaa, että äänentuotossa on kyseessä lihas, ja lihastahan voidaan harjoittaa. Jokainen meistä voi harjoituksilla koulia ääntään, jopa laajentaa äänialaansa. Ilman lauluharrastustakin tästä on hyötyä kaikenlaisiin puhetilanteisiin.

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com www.onnela.com

Gallup Minkälaisia kulttuuririentoja harrastat?

Onnistunut kokouspäivä Majatalo Onnelassa! Tuusulanjärven rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä, Majatalo Onnela kutsuu kokousvieraansa viihtymään rauhaisaan ympäristöön ja laadukkaiden palveluiden äärelle. Irtiotto yrityksen omista tiloista kannattaa varmasti, kun suuntaatte luonnonkauniiseen Onnelaan. Täältä kotiutuu tyytyväisiä osallistujia tuloksellisen kokouksen jälkeen.

Vapaa-aikana harrastan mielelläni ulkoilua, liikuntaa ja lepoa. Kulttuurin saralla mieluisampia rientoja ovat konsertit ja elokuvat. Konsertit ovat lähinnä pop & rock -konsertteja. Keväällä on luvassa muun muassa Bryan Adamsin ja Juha Tapion konsertit. Elokuvia katselen joko kotisohvalla tai leffateatterissa. Satunnaisesti käyn myös teatterissa. Myös matkustaminen kotimaassa ja ulkomailla on mieluista hommaa aina kun siihen on mahdollisuus.

Mitä teille saisi olla

kokoustilan ja -tarjoiluiden lisäksi? Ohjelmapalveluita? Rantatien hurmaavaa kulttuuria? Rantasaunan löylyjä? Illallinen viinisuosituksineen? Majoitus laadukkaissa huoneissa? Yhteinen bussikuljetus?

Maarit Mantila Oulu

Koko varaus yhdellä yhteydenotolla!

Lämpimästi tervetuloa!

Harrastan teatterissakäyntiä. Viimeisin näkemäni näytelmä oli Addams Family, jossa päärooleissa olivat Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara. Kuva on otettu Oulun Kaupunginteatterin lämpiössä. Teija Järvinen Oulu 9

Teksti ja kuva: Katja Högman

Elämänkokemusta ja kulttuurikylpyjä Tamperelainen Piia Rasilahti innostui lähtemään kahdeksi vuodeksi töihin Australiaan. Monikulttuurisen kengurumaan työkulttuuri oli yhteisöllisempää ja työpukeutuminen muodollisempaa kuin Suomessa.

uonna 2005 Nokian Capacitors Oy:lle perustettiin tytäryhtiö Australian Brisbaneen. Syntyi Nokian Capacitors Pty Ltd. Piia näki mahdollisuuden ja tarttui siihen. Suomessa ei tosin alkuun ollut itsestään selvää, että asiantunteva vientiassistentti päästetään lähtemään. Toisaalta asiantuntevuus oli myös Brisbanen päässä plussaa. ––Lähtöön liittyvät käytännön järjestelyt, kuten työviisumin haku, hoidettiin Brisbanesta käsin, mikä olikin suuri helpotus. Australian työviisumia varten tarvittiin muun muassa suosituskirje pankista ja kattavat selvitykset ja perustelut, miksi tehtävään tarvitaan juuri kyseinen henkilö. En olisi itse siitä selvinnyt, toteaa Piia.

Viennistä tuontiin Piialla oli jo aiemmin kontakteja Brisbaneen ja tytäryhtiön perustaja oli vientiyhteistyön kautta entuudestaan tuttu, joten ihan villiin tuntemattomaan ei Tampereen likkaa lennätetty. Australian yhtiö oli kolmihenkinen. Piian tehtävänä oli yhteydenpito Suomen tehtaaseen, tuonti Australiaan, asiakas- ja huolitsijakontaktit sekä kirjanpito ja raportointi emoyhtiöön. Toiminimike oli Contracts Manager. Kaksi muuta henkilöä hoitivat myyntiä.

Piia Rasilahti oli Australiassa töissä pari vuotta. Työreissulta karttui kokemusta ja varmuutta kielen käyttöön, joten kansainväliseen yhteistyöhön on entistä helpompi tarttua.

Australiassa väestön ja työelämän etninen kirjo on niin laaja, ettei skandinaaviseen työntekijään kiinnitetty erityisempää huomiota. Piian sopimukseen kuului yksi vapaa-ajan reissu Suomeen vuodessa. Työmatkalla hän kävi kotimaassa kerran. Sitäkin enemmän hän reissasi maansisäisesti Australiassa asiakasyhteyksiä hoitaen, Sydney ja Perth tulivat tutuiksi. Suomalainen kontaktihenkilö suomalaista tehdasta edustamassa nähtiin paikallisissa ympyröissä vahvuutena. Australiassa väestön ja työelämän etninen kirjo on sen verran laaja, ettei skandinaaviseen työntekijään muuten kiinnitetty erityisempää huomiota. Suomalaisen brändin vahva tunnettuus kuitenkin herätti usein

KOKOUSTA Vanhan VR:n konepajamiljöön tunnelma kohtaa uusimman tekniikan ja monipuoliset tilat. Kokouksia ja tilaisuuksia järjestävänä tiedät, että tärkeintä on asioiden sujuminen. Logomossa tekniikka, logistiikka, ruoka, juoma ja ilmapiiri toimivat. Kaikesta vastaavat alansa ammattilaiset, joilla on kokemusta pienistä yksityistilaisuuksista kansainvälisiin konferensseihin. Ota yhteyttä, niin kerromme sinulle lisää Suomen moderneimmasta tapahtumakeskuksesta.

keskustelua. Yrityksen kehityskaarta ja toimialan eroavaisuutta puhelinvalmistaja Nokiaan sai parin vuoden aikana kerrata toistuvasti.

koiluttaen. Maddee-dobermanninsa Piia otti Australiaan mukaansa. Brisbanessa on myös tiivis suomalaisyhteisö, jonka kanssa Piia kävi muun muassa pelaamassa sählyä.

Kulttuurieroja Miten suomalainen ja australialainen työkulttuuri eroaa toisistaan? ––Ensimmäisenä mieleen tulevat perjantai-iltapäivät. Työyhteisö oli suomalaiseen verrattuna yhteisöllisempi, ja viikko kruunattiin yhteisellä lopetuksella baarissa. Myös työpukeutuminen on Australiassa muodollisempaa kuin Suomessa. ––Yleisissä tavoissa eroavaisuutena on amerikkalaisuudestakin tuttu small talk -kulttuuri. Vointia kysellään: Hi! How are you?, vaikka se ei oikeasti ketään kiinnostakaan sen enempää. Puheliaampaa porukkaa siellä oli, eikä ehkä niin säntillistä, Piia muistelee. Muutoin vapaa-aika sujui kuten täälläkin, salilla käyden ja koiraa ul-

VIIHDY Yhdistä illallinen ja illanvietto päivän kokoukseen tai tule vain viihtymään. Dinner & Show -paketilla järjestät helposti unohtumattoman illan! Dinner & Show paketteja saatavilla mm. kevään 2015 The Voice of Finland LIVE-lähetyksiin! 20.3. 1. livelähetys 27.3. 2. livelähetys 1. livelähetys 20.3. 3.4. 3. livelähetys 2. livelähetys 27.3. 10.4. semifinaali 17.4. finaali

Vinkkejä ulkomaille lähtevälle Piia kiemurtelee hetken kysyttäessä, mitä hän neuvoisi ulkomaille lähtevälle? ––Mä itte en ikinä mieti mitään, vaan meen. Maassa maan tavalla, on hyvä pitää mielessä. Ulkomailla ollessa ja sinne halutessa pitää muistaa, että sitten ei olla enää Suomessa. Esimerkiksi byrokratian eroihin ei hermoilu auta. Itse hakkasin tämän kanssa jonkun verran päätä seinään, Piia nauraa. Saamapuolena, hienon kokemuksen lisäksi, on tietysti kielitaito tai etenkin rentous kielen käyttöön. Kansainväliseen yhteistyöhön on ulkomaan kokemuksen jälkeen entistä helpompi tarttua, ja näyttäähän ulkomailla työskentely CV:ssäkin hyvältä.

VARAA Suunnittelemme mielellämme teille sopivan kokonaisuuden, ota yhteyttä. Kokouspakettien ja tapahtumatilojen varaukset: myynti@logomo.fi puh. 040 590 0746 / Anu Varis Dinner & Show -paketit: varaukset@logomo.fi puh. 044 719 1000 Katso kaikki tapahtumat logomo.fi

LOGOMO Köydenpunojankatu 14, Turku puh. 010 322 4990 | info@logomo.fi sihteerilehti.indd 1

30.1.2015 13.34

Teksti: Riikka Hannila Kuva: Kirsi Pihan kotialbumi

Viestintä on yhteinen asia Viestinnän strategi, toimitusjohtaja Kirsi Piha kertoi, mitä mahdollisuusviestintä on ja miten viestinnän näkeminen mahdollisuutena auttaa tekemään sillä tulosta. Piha esiintyi Sihteeri- ja assistenttiseminaarissa, joka järjestettiin Oulussa, POHTO Oy:n, valtakunnallisen elinkeinoelämän oppilaitoksen tiloissa viime lokakuussa.

irsi Pihan mielestä assistentin rooli organisaation mielikuvan muodostajana on merkittävämpi kuin moni huomaa. Onhan assistentti usein se ensimmäinen kontakti, kun sovitaan tapaamista yritysjohdolle. ––Assistentin pitää ymmärtää roolinsa organisaatiossa niin sisäisenä kuin ulkoisenakin viestijänä. Hänen pitäisi myös kehittää viestintätaitojaan. Assistentin on varsin luontevaa kasvaa omassa roolissaan viestinnän tehtäviin, Piha tähdentää.

Mukana maailman menossa Viestintätoimisto Ellun Kanojen vuonna 2011 tekemän tutkimuksen perusteella Piha väittää, että nykypäivänä organisaatioilla on kaksi erityistä ongelmaa: viestinnästä ei oteta kaikkea irti ja maailman menossa ei pysytä mukana. ––Suomessa organisaatiot eivät ole vielä sopeutuneet viestinnän muutokseen, tähän sosiaalisen median val-

Yrityksen tulisi tiivistää olemuksensa ja identiteettinsä – eli koko sen ydin – kiinnostavaksi viestiksi ja toteuttaa se tehokkaasti kiinnostavilla viestinnällisillä teoilla, Kirsi Piha, viestinnän strategi, toimitusjohtaja kertoo.

lankumoukseen. Sosiaalinen media on muuttanut tapoja kuluttaa mediaa ja sen seurauksena mediabisnestä siten, että perinteisen markkinoinnin vaikutus on pienentynyt. Vain puolet kuluttajista pitää mainontaa luotettavana, 90 prosenttia luottaa enemmän ansaittuun näkyvyyteen.

Viestinnän vahva rooli Pihan mukaan viestinnän strateginen merkitys kasvaa. Edellä mainitussa tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kaikki toimitusjohtajista uskovat viestinnän roolin kasvuun, 91,5 prosenttia pitää viestintää strategisena ja 60,6 prosenttia on sitä mieltä, että viestinnän resurssit kasvavat suhteellisesti mainontaan nähden. Yhä on kuitenkin tehtävää siinä, että viestintäfunktio saa ansaitsemansa aseman organisaatioiden johtamisessa. Ainoastaan 30 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista viestintäjohtajista oli johtoryhmän jäsen. Useimmiten viestintäjohtaja istuu johtoryhmässä saamassa tietoa, ei vaikuttamassa. Myös viestintästrategia puuttuu useimmista organisaatioista ja viestinnän mittaaminen ontuu.

Mainio maine Pihan uskoa viestinnän roolin merkityksen kasvuun vahvistaa se, että erään tutkimuksen mukaan 81 prosenttia eurooppalaisista yritysjohtajista on sitä mieltä, että maine on yrityksen tärkein pääoma. Hänen mielestään kuitenkin näkökulma viestinnässä tulisi siirtää maineenhallinnasta mahdollisuusviestintään, sillä teot ratkaisevat enemmän kuin sanat. ––Maineen suojelemisen ja virheiden välttelyn sijaan tulisi keskittyä maineen rakentamiseen. Pitkän täh-

täimen kankeiden viestintäsuunnitelmien ja kriisikartoitusten sijaan tärkeämpää olisi kartoittaa ympäröiviä mahdollisuuksia ja nähdä ne liiketoimintaa kasvattavina tilaisuuksina. Lisäksi yritysten tulisi olla valmiudessa reagoimaan niihin nopeasti.

On tärkeää, että assistentti ymmärtää johdon toimintaympäristön ja asiat, joiden parissa johto työskentelee. Mielikuvan magiaa Esimerkkinä Piha kertoi, kuinka Ruotsissa Lidl päätti tehdä jotain tuotteiden edullisuuden aiheuttamalle mielikuvalle tuotteiden huonosta laadusta. ––Syksyllä 2013 Tukholmaan avattiin kolmen viikon ajaksi pop up -ravintola Dill, jonka pääkokkina toimi kahden Michelin-tähden brittikokki Michael Wignall. Yhdeksän ruokalajin maistelumenu maksoi vain 50 euroa. Sosiaalinen media kuhisi keskustelua uudesta ravintolasta ja koko kolme viikkoa varattiinkin loppuun puolessa tunnissa. Jonoon jäi odottamaan 500 ihmistä. Ruoka oli viimeisen päälle harkittua ja viimeisteltyä ja saikin ylistystä. Hieman ennen loppua salaisuus paljastettiin: huippuravintolan kaikki raaka-aineet tulivat Lidlistä. ––Idea oli niin hullun yksinkertainen ja nerokas, että koko Ruotsi keskusteli siitä. Lidlin myynti kasvoi paremmaksi kuin koskaan aiemmin. Lisäksi Lidliä harkitsevien kuluttajien määrä nousi 10 prosentista 33 prosenttiin.

Ruokaketju sai tempauksellaan 24 miljoonaa mainintaa eri medioissa ja ilmaista näkyvyyttä 4 miljoonan euron edestä. Ongelman näkeminen mahdollisuutena oli siis ratkaiseva oivallus Lidliltä. ––Mahdollisuusviestinnän avulla voidaan staattisen maineenhallinnan sijaan strategisesti muovata ja aktiivisesti johtaa yrityksen mainejälkeä niin, että viestinnällä on yritykselle selkeää ja mitattavaa arvoa, Piha selventää. Lopuksi Piha kertoi, millaisia muutoksia organisaatioiden viestinnän ja markkinoinnin tehtävärooleissa ja asemassa tulisi tapahtua, jotta tehokas strateginen viestintä voisi toteutua. ––Viestintäjohtajan tulee olla toimitusjohtajan paras kaveri. Mutta sekään ei riitä. Sen lisäksi viestintä on jokaisen liiketoimintayksikön asia ja viestintä on ihan jokaisen työntekijän asia.

Lähteet: POHTO:n Sihteeri- ja assistenttiseminaari 16.10.2014: Kirsi Pihan puheenvuoro ja esitysmateriaalit Tutkimus 2011, Ellun Kanojen ajatushautomon kustantama Mitä tapahtuu huomenna viestinnälle -kirja www.ellunkanat.fi www.mahdollisuusviestintä.fi www.pohto.fi #mahdollisuusviestintä

Teksti: Anna Ääri Kuva: Ville Talarmo

Koti ePäjÄrjesTyksesSä, mistä apua? Useimmilla on tavaraa yli tarpeen. Fyysisten tavaroiden lisäksi ylitarjontaa on myös tiedosta ja mahdollisuuksista. Kalenterit täyttyvät, ajanhallinta katoaa ja digitaaliset tiedostot paisuvat. Aina ei itse jaksa tai osaa siivota tai järjestellä kotiaan tai työpaikkaansa. Tuolloin voi ammattijärjestäjästä olla apua.

mmattijärjestäjä Sandy Talarmon mukaan tavarapaljous johtuu usein siitä, että tavaran ja käytettävissä olevan tilan suhdetta ei tulla ajatelleeksi ja nurkat täyttyvät pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa havahdutaan, että arjen pyörittäminen on vaivalloista ja koti tuntuu ahdistavalta: tavaraa on liikaa.

Ylitarjonta vaatii päätöksiä Kaikessa järjestämisessä on kyse päätöksistä, onko tämä tarpeellinen ylipäänsä tai juuri tässä? Montako kappaletta tarvitsen, ja mikä on tyylini? Ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoman mukaan suomalaisesta kodista löytyy keskimäärin 10 000 tavaraa, joista vain kolmasosa on käytössä. Säilytetäänkö loppuja tunnesyistä, kaiken varalta tai koska ei ennätä miettiä, mikä on ylimääräistä?

Järjestystä myös mieleen Usein tavarasta luopuminen on vaikeaa. Syynä voi olla se, miten huomio suuntautuu heti tärkeimpiin tavaroihin. Sandy muistuttaa, että niistä ei pidäkään aloittaa, päinvastoin. Tarpeettoman karsimista voi harjoitella aloittamalla mahdollisimman neutraaleista tavaroista, joista on tullut tässä elämäntilanteessa turhaa ja ylimääräistä.

Usein omaa kotia verrataan sisustuslehtien kuviin, realistisempien tavallisten kotien sijaan. Tavaroita läpikäydessä käsitellään niihin liittyviä muistoja ja tunteita, opitaan tuntemaan itseä paremmin. Pikkuhiljaa kehittyy taito erottaa tärkeät tavarat. Tekemällä tilaa kotiin tehdään tilaa myös mieleen ja koko elämään. Kun koti on järjestyksessä, se vaatii vähemmän aikaa ja säästyneen ajan voi käyttää johonkin itselle tärkeämpään ja merkityksellisempään. Joskus vaikeinta on se, että liian suurena nähtyyn urakkaan ei tule ryhdyttyä. Kun epäjärjestystä alkaa käydä läpi kohta kerrallaan sopivina annoksina, homma ei tunnukaan enää mahdottomalta.

Tule apuun – ammattijärjestäjä Siivoajia osataan hyödyntää kiireisen arjen helpottajina, mutta ammattijärjestäjä kodin selkeyttämisessä on tuoreempi ilmiö. Sandy kertoo tehneensä töitä asiakkaiden kanssa kasvokkain, sähköpostitse ja skypellä.

Hänellä on myös Unelmien koti -verkkokurssi, jossa käydään läpi järjestämistä yleensä ja huone huoneelta. Valmiita vastauksia ei ole tarjolla, mutta hyviä ja herätteleviä kysymyksiä kylläkin. Mitä toimiva järjestys tarkoittaa minulle? Mitä haluan säilyttää tässä tilassa? Jos minulla ei olisi tätä, mitä käyttäisin tai voisinko lainata sen jostakin? Tärkeää antia kurssilla on vertaisryhmä, jossa saa vaihtaa ajatuksia haasteista, onnistumisista ja hyvistä käytännöistä. ––Kokemukseni mukaan suomalaisille on jossain vaiheessa muodostunut sellainen käsitys, että kaikesta pitäisi selvitä yksin. Voimien ja taitojen pitäisi riittää omista asioista huolehtimiseen kaikissa elämäntilanteissa. Tunnemme helposti riittämättömyyttä ja häpeää, jos näin ei ole, Sandy kertoo. Järjestäjien ammattitaitoa voi hyödyntää myös erilaisissa elämänmuutostilanteissa: muuttaessa uuteen erikokoiseen kotiin, perhedynamiikan muuttuessa, sairastuessa tai lapsuudenkotia tyhjentäessä. Suurten muutosten kohdalla Sandy vinkkaa keskittymään siihen, mikä on siinä hetkessä tärkeintä. Apua kannattaa pyytää hyvissä ajoin, jolloin omat voimavarat voi keskittää olennaisimpaan. Joskus jo asioiden kirjaaminen paperille auttaa urakkaan keskittymisessä ja tehtävien järjestykseen laittamisessa.

Oma koti sotkupesä? Kyläilykulttuuri on muuttunut, kavereita tavataan enemmän kodin ulkopuolella. Usein omaa kotia verrataan sisustuslehtien kuviin, realistisempien tavallisten kotien sijaan, jolloin kynnys kutsua vieraita oman arjen keskelle nousee. ––Vertailemisen voisi unohtaa ja keskittyä siihen, miltä itse haluaa oman kotinsa tuntuvan, Sandy kannustaa. Ilokseen hän on kuitenkin huomannut, että kodin epäjärjestyksestä puhutaan jo paljon rennommin ja yleisemmin kuin pari vuotta sitten. Ammattijärjestäjän ammattitaitoon kuuluu myös tietämys kierrätysmahdollisuuksista. Roskikselle ja mahdollisesti aikaa vievälle kirpputorille on vaihtoehtoja. Erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt, päiväkodit, kierrätyskeskukset ja kirjastot ovat esimerkkejä tahoista, joihin voi olla yhte-

ydessä lahjoitusten merkeissä. Myös ystävien kesken voi järjestää oman vaihtotilaisuuden.

Apua myös toimistoon Kertyykö työpöydälle paperipinoja ja selvitettäviä asioita? Sandy maalailee selkeän ympäristön vapauttavan tilaa, aikaa ja energiaa oikealle työlle. Kun keskittyy oleellisiin asioihin, saa myös enemmän aikaan vähemmällä. Tavaroiden ja papereiden etsiminen voi kuluttaa viikossa hämmästyttävän paljon aikaa. Lopuksi Sandy vinkkaa, että ammattilaisten kanssa voi raivata ja järjestää kaikkia työtiloja. Myös kurssit ja luennot ovat hyödyllisiä koko työyhteisölle, aiheena voi olla vaikkapa ajankäytön ja työprosessien selkeyttäminen.

Suomen ammattijärjestäjät ry Yhdistykseen kuuluu noin 100 koulutettua ammattijärjestäjää ympäri Suomen. Luottamuksellista, yhdessä asiakkaan kanssa tehtävää lajittelua, järjestelyä ja kierrättämistä. Kotitalousvähennyskelpoista palvelua. Yksittäiset ammattijärjestäjät järjestävät tapahtumia ja kursseja ympäri maata. Aiheina esimerkiksi: Elämä yksinkertaisemmaksi, Oman elämäsi koti, ja sehän on pelkästään järjestelykysymys.

Lähteet: www.ammattijarjestajat.fi www.sandytalarmo.fi te Velde-Luoma, Anne, Kaaoksen kesyttäjä tavarat, paperit ja aika haltuun, BTJ Finland Oy

Jos tavarakaaos on vallannut kodin, tarpeettoman karsimista voi harjoitella aloittamalla mahdollisimman neutraaleista tavaroista, niistä joista on tullut tässä elämäntilanteessa turhia, rohkaisee ammattijärjestäjä Sandy Talarmo.

KOKOUKSIA & KULTTUURIA - suomalaisuuden tarinaTUUSULASSA

Sibelius, Halonen & Gallén

150v. Juhlavuoden

oheisohjelmaa

ja paljon koettavaa

Nähtävissä Halosenniemessä Akseli Gallen-Kallela: Väinämöisen lähtö 1896 – 1906. Viipuri säätiö, Hameenlinnan Taidemuseo

Tuusulanjärven rannalla.

www.krapi.fi 09 274841 myynti@krapi.fi

www.gustavelund.fi 09 273751 sales@gustavelund.fi

www.onnela.com 09 258821 myynti@onnela.com

Keväinen pääkaupunkiseutu kutsuu sinua!

Lumet sulavat jo vauhdilla Lauttasaaresta ja luonto herää kevääseen pääkaupunkiseudulla. Löydät meiltä upeita tapahtumapaikkoja, joissa aistit virittyvät tuttuihin tai upouusiin tuntemuksiin. Tule kultturimatkalle Sibeliuksen sielunmaisemiin! Helsinki on ikkuna yliopistokaupungin elämään, tapahtumiin ja palveluihin - suuren kaupungin sykkeeseen. Ja jo parinkymmenen minuutin matkan päästä rautatieasemalta löydät maaseudun rauhaa ja tunnelmaa sekä merellisiä tuulahduksia. Pääkaupunkiseudun kulttuuri- kokous- ja ravintolatarjonta on jo kukoistuksessaan - tule ja poimi pois!

Kaupungin keskeisin kohtaamispaikka

Teksti: Sari Alismaa Kuva: RTG Sales Oy

Tapahtumia toiveiden mukaan Yritystapahtuman, tilinpäätösjuhlan, virkistyspäivän, avajaisten, messujen, kokousten tai asiakastilaisuuden järjestämisen voi ulkoistaa kokous- ja kongressipalvelujen ammattilaiselle, jolloin voi säästää aikaa ja hermoja sekä euroja.

ajaanilaisella kokous- ja kongressitoimisto RTG Sales Oy:llä on asiakkaita ympäri Suomen. ––Asiakkaamme saa käyttöönsä vankan kokemuksemme tapahtumajärjestelyistä heti alkaen tapahtuman suunnittelusta.Tuolloin asiakas itse voi keskittyä ydintoimintoihinsa. Me hoidamme hänen puolestaan kaiken ilmoittautumiseen, tiloihin, majoituksiin, tarjoiluihin, kuljetuksiin, iltajuhlaan ja ohjelmaan liittyvän, kiteyttää myyntipäällikkö Terhi Karresmaa. Kokous- ja kongressitoimistoilla on laaja yhteistyö- ja alihankintaverkosto, jota hyödyntämällä saadaan asiakkaalle kilpailukykyiset hinnat majoitus-, catering- ja ohjelmapalvelukumppanien kanssa.

Herkällä korvalla Alkukartoituksen yhteydessä käydään läpi järjestelyjen ja tapahtuman aikataulu ja budjetti, jotka huomioidaan tapahtuman suunnittelussa alusta loppuun saakka, Karresmaa kertoo. ––Kuuntelemme asiakasta ensin herkällä korvalla ja vasta sitten annamme omat ehdotuksemme kokonaisuuden toteuttamiseksi. Lähtötilanne selvitetään mahdollisimman tarkasti, jotta tapahtuman suunnittelu ja valmistelut lähtevät asiakkaan haluamaan suuntaan ja tapahtumasta tulee asiakkaan toiveiden mukainen kokonaisuus.

Tavoitteet kirkkaaksi On tärkeää, että tapahtuma täyttää sille asetetut tavoitteet ja ne huomioidaan jo tapahtumaa suunniteltaessa. Vaatimukset voivat olla hyvinkin erilaiset esimerkiksi asiakkaille suunnatussa tapahtumassa tai henkilöstötapahtumassa, mikä on tärkeää ottaa huomioon. Nykyaikaiset järjestelmät helpottavat tapahtumaan ilmoittautumisprosessia, rahaliikennettä sekä mahdollistavat osallistujien yksilöidymmän asiakaskäsittelyn. ––Jo olemassa olevat järjestelmät mahdollistavat sujuvan ilmoittautu-

Kun yritystapahtuman järjestäjä ensin määrittelee selkeästi tapahtuman tavoitteet ja budjetin, on kokous- ja kongressiammattilaisten vuoro tarttua ohjaimiin.

misen netissä ilmoittautumislomakkeen kautta, mutta myös puhelimitse, vaikka kellon ympäri, jos sellainen tarve jonkun tapahtuman osalta olisi.

Henkilöstö avainasemassa RTG Sales Oy:ssä henkilöstöä varataan kokous- ja tapahtumajärjestelyihin tarpeen mukaan. Yrityksen työntekijät ovat moniosaajia, joiden työpanosta voidaan hyödyntää useissa eri palveluissa. Näin asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata isojenkin tapahtumien osalta, esimerkiksi tapahtumien ilmoittautumisvaiheessa tai rekisteröinnissä tapahtumapaikalla, jolloin käytössä on henkilöstöä juuri oikea määrä. ––Joustavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakkaan kuunteleminen ovat kokous- ja tapahtumapalveluja tarjoavan yrityksen tärkeimpiä kilpailuvaltteja, Karresmaa toteaa. www.rtgsales.fi

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma

KE 25.3.2015 klo 9.30-16.30 TO 26.3.2015 klo 9.30-16.00 Finlandia-talo, Helsinki

Tervetuloa mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.

Ilmoittaudu! www.kongressimessut.fi

Johdon assistentti -koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille sekä muille vaativissa sihteerin tehtävissä toimiville. Koulutusohjelma antaa välineitä vastata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen laajuus on 9 opintopistettä. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 10, ja ne toteutetaan kahden päivän jaksoissa Tampereen yliopiston tiloissa.

JOHDON ASSISTENTTI 2015 ”Olen saanut vahvistusta rooliini johdon assistenttina.” ”Koulutus oli hyvä ja silmiä avaava. Mikä upea verkostoitumistapahtuma myös.”

Koulutuksen ajankohta on 27.8.-10.12.2015. Ilmoittautuminen 30.5.2015 mennessä. Tervetuloa! Lisätietoja: www.uta.fi/jkk/synergos Aino-Maija Ahola aino-maija.ahola@uta.fi 050 596 7512

Teksti ja kuva: Pirjo Koponen

Ylös, ulos ja kokoukseen Työyhteisön toimintakulttuuri vaikuttaa kokoustyöskentelyn tehokkuuteen. Yksikin käytännön muutos voi parantaa toiminnan laatua monin tavoin. Organisaatiossa voisi pohtia käytetäänkö palavereihin ja kokouksiin perinteisesti kalustettuja neuvotteluhuoneita, millainen tarjoilu kokouksiin tilataan ja miten kokouskäytännöt on järjestetty. Ja miksi kokouksia ja palavereita yleensä järjestetään.

Kävelykokouksessa pysähdytään välillä tekemään yhteenvetoa. Rauhallinen ja helppokulkuinen luontoreitti vapauttaa ja inspiroi keskustelua.

Miltä tuntuisi kalustaa neuvottelutila mukavan pehmeillä nojatuoleilla, lattiatyynyillä, laadukkaalla kokolattiamatolla, matalilla sohvapöydillä, seiniä kiertävillä muistiinpanotauluilla.

usi menettelytapa, jonka tarkoituksena on vähentää yleiskustannuksia, voi tehostaa yrityksen palaveri- ja kokouskäytäntöjä monin eri tavoin. Säästötavoite voi olla esimerkiksi välttää matkustamista, kun kyseessä on talon oman väen kokous. Matkustamisen sijaan voidaan hyödyntää videoneuvottelua, Lynckokouksia, chattia, puhelinneuvottelua, Lotus Notes –istuntoa, Sharepointin Teamspace-tiimitilaa, Skypeä – tekniikkaa ja vaihtoehtoja tulee koko ajan lisää. Nykytekniikoita käytetään myös asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa kokoustamiseen. Uudet rutiinit leviävät sitä mukaa, kun niitä otetaan käyttöön työyhteisöissä. Myös kokousmateriaalien ja aineistojen jakaminen onnistuu esimerkiksi Lync-istunnossa, portaalien, pilvipalveluiden ja langattomien etäyhteyksien avulla. Tiedostoja ei tarvitse lähetellä sähköpostilla, vaan ne voidaan tallentaa yhteen paikkaan ja noutaa sieltä tarpeen mukaan.

Koko päivä istuen Toimistoneliöt voivat olla kalliita ylläpidettäviä, etenkin jos isot tilat ja erityisesti neuvottelutilat ovat tarpeeseen nähden liian isoja ja vajaakäytöllä. Saattaa olla, että yrityksen edustustason huljakkaat neuvottelutilat ovat valtaosan ajasta tyhjillään ja ahtaat sisäisten palavereiden tilat jatkuvasti varattuja.

Tyypillinen neuvotteluhuonevarustus tarkoittaa yleensä huonetta, jossa on kohtuullisen hyvä äänieristys, vapaata pöytäpintaa, istuimia, valkokangas, videoprojektori, virtaja verkkopistokkeita ja fläppitaulu. Jos käytettävissä on videoneuvottelulaitteisto, kokoustilassa on lisäksi kaiuttimet, kamera, kaukosäädin ja seinällä ruutu, josta voi nähdä kamerakuvaa osallistujista ja toinen ruutu, josta voi seurata esitysaineistoja. Pahimmillaan ahkera kokoustaja istuu työpäivän aikana omassa työpisteessään, käy välillä syömässä ja jatkaa istuskelua vuoroin neuvotteluhuoneissa ja kahvitilassa.

Lisää pulssia neukkareihin Ovatko pystypalaverit sitten tehokkaampia? Kun kokoustilasta poistetaan seinät, ja osallistujat ohjataan seisomaan kapoisten pöytien ääreen, tuntuuko siltä, että etäisyys neuvottelukumppaniin on liian pieni ja väliin tarvittaisiin enemmän pöytäpintaa ja työskentelyaluetta. Luottamuksellisten tietojen käsitteleminen pystykokouksessa, keskellä avokonttoria, on sekin haasteellista. Miltä tuntuisi kalustaa neuvottelutila mukavan pehmeillä nojatuoleilla, lattiatyynyillä, laadukkaalla kokolattiamatolla, matalilla sohvapöydillä, seiniä kiertävillä muistiinpanotauluilla, huoneilmaa puhdistavilla viherseinillä ja videokuvaruuduilla.

Yhä suurempi osa sisäisistä palavereista toteutetaan omassa työpisteessä, kuulokkeet korvilla ja oman tietokoneen näyttöä tuijottaen. Jos käytössä on oma huone, äänimaailma on hyvin hallittavissa. Avokonttorissa avun tuo äänivaimennettu neuvottelutuoli tai syvennys. Olisiko ergonomian kannalta suotavaa pompata välillä pystyyn ja lähteä ulos kävelykokoukseen?

Muki käteen ja pihalle Kävelykokouksista on saatu hyvää palautetta. Paras tulos on tietenkin se, että kokouksen tavoite onnistuu ja osallistujat tuntevat olleensa luovia ja virkistyneempiä. Kävelykokous sopii parhaiten ideointi-, ongelmanratkaisu- ja kehityskeskusteluihin. Kävelykokouksen valmisteluihin kuuluu sopivan pituisen ja riittävän rauhallisen reitin ja käypien kokousvälineiden valinta. Reitin varrella on hyvä pysähtyä pitämään muutama yhteinen keskustelu, jossa pienryhmät tai keskusteluparit pääsevät kokoamaan yhteen ideoita ja keskustelun tuloksia. Kovakantiset vihkot ja pahvialustat ovat hyvänä apuna muistiinpanojen tekemistä varten. Toki tabletti tai älypuhelin voi toimia kokouksen sihteerin muistiinpanovälineenä, mutta osallistujien keskittyminen onnistuu paremmin, kun käsillä ei ole mitään teknisiä välineitä.

• kokoukset • koulutukset • juhlat

TILAISUUTESI JÄRJESTÄÄ:

Katistentie 91, 13210 Hämeenlinna puh. 03 6568 200 katistenkartano@katistenkartano.fi www.katistenkartano.fi

Teksti: Ida Bruins Slot Kuva: Leena Koistinen

Sihteeriyhdistyksen uusi puheenjohtaja Anne Brandt:

Yhdistykselle lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta Kokkolalainen Anne Brandt luotsaa Sihteeriyhdistystä puheenjohtajan komentosillalta seuraavat kaksi vuotta. Puheenjohtajakaudellaan Anne pyrkii jatkamaan edeltäjänsä Eeva Kylä-Paavolan määrätietoista kehittämistyötä yhdistyksen mottoa noudattaen - uudistuen eteenpäin.

yö jatkuu jäsenistöä kuunnellen ja toivon, että toimintamme muotoutuisi sellaiseksi, että jäsenmäärät vähintään pysyisivät ja mielellään kasvaisivat jaostoissamme. Yhtenä pääteemana onkin yhdistyksen näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen, ehkä jopa ihan kansainväliselle tasolle asti, Anne visioi. Jo tammikuussa hallituksen ja jaostojen edustajien ensimmäisessä yhteistapaamisessa tähän tavoitteeseen tartuttiin muun muassa keskustelemalla sihteerityön eettisyydestä ja jatkamalla viestintästrategian kokoamista. Anne kannustaa jaostoja virittämään mukaansatempaavaa ohjelmaa jatkossakin, jotta mahdollisimman moni jäsen saadaan aktiiviseen toimintaan mukaan ja uusia jäseniä liittyisi tähän mainioon verkostoon. Yhdistyksen kotisivut ja jaostojen ylläpitämät facebook-sivustot ovat hyviä foorumeja tiedon jakamiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. ––Jaostot voisivat ottaa herkemmin yhteyttä mediaan, kuten esimerkiksi paikallislehtiin tunnettuuden lisäämiseksi, hän rohkaisee.

Verkostosta voimaa Annelle Sihteeriyhdistys on tarjonnut lukuisia mahdollisuuksia osallistua kiinnostaviin tilaisuuksiin, yritysesittelyihin, koulutuksiin, kulttuuririentoihin ja korkeatasoisiin seminaareihin. ––Yhdistyksen ja jaostojen järjestämät seminaarit ovat olleet erinomaisesti koottuja ja toteutettuja tilaisuuksia, joista on tullut hyvää palautetta. Myös muut seminaarijärjestäjät ovat panneet merkille tilaisuuksiemme korkean tason. Usein samoja luennoitsijoita ja aiheita on haluttu sisällyttää heidän järjestämiinsä tilaisuuksiin. Yhdistystoiminnan yksi suuri kulmakivi on sen asiantunteva kollegaverkosto, joka antaa tukensa jokaiselle sitä tarvitsevalle jäsenelle. Sen kautta voi oppia uutta, saada kullanarvoisia vinkkejä ja ideoita omaan työskentelyyn ja miksi ei myös muuhun elämään. Nykyisin työ on useasti hektistä ja välillä stressaavaakin. Silloin toiminnasta voi saada mukavaa vastapainoa ja mahdolli-

suuden tuulettaa ajatuksiaan verkoston sisällä. ––Olen yhdistysihminen ja nytkin olen sihteeriyhdistystoiminnan lisäksi mukana myös muutamassa muussa yhdistyksessä joko rivijäsenenä tai aktiivitoimijana. Tälläkin tavalla minulle kertyy näkökulmia monenlaisesta toiminnasta ja yhdessä tekemisestä, Anne luonnehtii.

Yhdessä uudistuen eteenpäin Pohtiessaan sihteeri- ja assistenttityötä tulevaisuutta Anne toteaa, että itse sihteerityö tuskin tulee katoamaan, vaikka tämän päivän tittelit poistuisivatkin. ––Tulevaisuudessa nousee entistä tärkeämmäksi erikoisasioiden tietämys, asiantuntemus ja työparityöskentelyn mallit. Asiantuntijuuspohjainen työskentely on jo monessa paikassa näkyvästi esillä. Uuden tekniikan avulla tietyt työt muuttavat suuresti muotoaan, mutta jotain vanhaakin työskentelytapoihin varmasti jää. Verkostojen avulla ja muutosmyönteisyydellä tämän päivän sihteerit ja assistentit voivat muovata itsensä raudanlujiksi ammattilaisiksi. Anne kannattaa elinikäistä oppimista ja onkin mainio esimerkki siitä itse. Hän suorittaa työn ohella näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaa ja pyrkii saamaan sen valmiiksi kuluvan kevään aikana. ––Ottakaa rohkeasti yhteyttä minuun, yhdistyksen hallitukseen tai oman jaoston hallitukseen. Antakaa risuja tai ruusuja yhdistyksen toiminnasta. Mitä yhdistyksen toiminnassa olisi kehitettävää, muokattavaa tai muutettavaa? Mitä toivotte ja odotatte yhdistykseltä, minkälaista toimintaa haluatte? Näillä eväillä luotsaan yhdistystä uudistuen eteenpäin, Anne kannustaa.

Sääntömuutoksen myötä Sihteeriyhdistykseen voi liittyä opiskelija- tai kannattajajäseneksi, ja näiden uusien jäsenryhmien rekrytoinnin kautta yhdistys näkyy entistäkin laaja-alaisemmin, Sihteeriyhdistyksen uusi puheenjohtaja Anne Brandt linjaa.

Teksti ja kuva: Anja Ojanen

Yhdistyksen kunniajäsen

Aunella piisaa puhtia Ei ole ihme, että yhdistys muutama vuosi sitten nimitti Aune Karin kunniajäseneksi. Aunen tarmokkuus ja energia on vauhdittanut Tampereen jaoston lisäksi koko yhdistyksen toimintaa, ennen kaikkea Secretarius-lehden julkaisemista.

hkä ankara lapsuus evakkokokemuksineen kasvatti sinnikkääksi ja työteliääksi. Olen myös luonteeltani realisti. En turhia haikaile enkä unelmoi, joten koettelemukset eivät ole minua lannistaneet. Nuorena kuolleet opettajavanhempani korostivat opintojen tärkeyttä, ja yksinäisenä kuopuksena etsin seuraa kirjaston kirjoista. Myöhemmin ymmärsin, että ainoa mahdollisuuteni selviytyä vaikeuksista on hyvä koulutus ja ammatti, Aune kertoo.

Ulkomaankaupan osaaja Opiskellessaan Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjeenvaihtajalinjalla hän pääsi tekemään osapäivätyötä isoon koneliikkeeseen. Siellä hän oppi sanaston, joka tuli tärkeäksi tulevissa työpaikoissa. Hän oppi myös hoitamaan suurten koneiden kuljetukset, huolinnan ja muut ulkomaankaupan toimet. ––Vieläkin innostun valtavasti nähdessäni betoninsekoittimen toiminnassa, suurten nostolava-autojen kulkevan ohi tai huimaavan korkeiden torninosturien nousevan rakennustyömaalle.

Tamperelainen Aune Kari on yksi Sihteeriyhdistyksen kunniajäsenistä. Aktiivinen Aune muun muassa hoiti menestyksekkäästi Secretariuksen ilmoitushankintaa seitsemän vuotta.

Sihteeriyhdistyksestä sain työtäni helpottavan verkoston. Toimelias yhdistyksen jäsen Aunen aviomies nimitettiin Tampereelle siirtyneen työsuojeluhallituksen ylijohtajaksi, jolloin Karin koko perhe tamperelaistui. Aune sai työpaikan Bronto Skyliftin toimitusjohtajan sihteerinä, kielenkääntäjänä, tuonti- ja vientikaupan osaajana sekä ulkomaisten vierasryhmien oppaana ja emäntänä. ––En tuntenut Tamperetta enkä sen ravintola- ja kokouspalveluja. Onnekseni kuulin Sihteeriyhdistyksen Tampereen jaostosta ja hain heti jäseneksi. Tutustuin kollegoihin ja Pirkanmaan palveluihin sekä sain työtäni helpottavan verkoston, Aune sanoo.

Ennen pitkää aktiivinen Aune valittiin jaoston johtokuntaan ja myöhemmin luentopäivätoimikunnan puheenjohtajaksi. Aunen johdolla Tampereen jaosto järjesti erittäin onnistuneet luentopäivät Ikaalisten kylpylässä ja moninkertaisti jaoston varat. Aune toimi aktiivisesti myös jaoston puheenjohtajana ja yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Myöhemmin hän keskittyi Secretarius-lehden ilmoitushankintaan, jota hän erittäin tuloksekkaasti hoiti seitsemän vuoden ajan. Hyvä kielitaito auttoi Aunea hankkimaan ilmoituksia myös Virosta, jossa palveluntarjoajat alkoivat kiinnostua suomalaisista yritys- ja kokousasiakkaista. Vankka ulkomaankaupan kokemus auttoi asiakirjojen ja lomakkeiden kääntämisessä ja sai ilmoitusasiakkaat vakuuttumaan ilmoitusmyynnin ammatillisuudesta ja koko Sihteeriyhdistyksen monipuolisesta osaamisesta.

Elinvoimaa kuntoilusta ––Koko elämäni ajan olen liikkunut, voimistellut, tanssinut ja uinut. Uskon, että ilman liikuntaa en olisi jaksanut työn lisäksi hoitaa yhdistystehtäviä ja kotiasioita. Liikunnasta on ollut myös suuri apu sairauksieni kurissa pitämisessä, Aune toteaa. Kunniajäsenyydestään Aune on onnellinen ja ylpeä. ––Ilahdun kutsuista yhdistyksen tilaisuuksiin. Entisten sihteerikollegoiden tapaaminen pitää mielen virkeänä. Erityisen ilahduttavaa on huomata, miten innokkaasti nuorempi polvi kehittää yhdistyksen toimintaa. Hienoa todeta, että sihteerit arvostavat itseään ja omaa työtään. Voimme olla ylpeitä yhdistyksestämme ja sen jäsenistä, Aune iloitsee.

Yhdistyksen tapahtumat siirtyvät Lyytiin Sihteeriyhdistys on tehnyt Lyytin kanssa yhteistyösopimuksen tammikuussa 2015. Kaikki yhdistyksen tapahtumat siirtyvät Lyytiin vaiheittain kevään aikana. Jokainen jaosto saa käyttöönsä omat Lyyti-tunnukset ja koulutusta järjestetään käyttäjille tarpeen mukaan. Lyyti on Suomen johtavin tapahtumahallintatyökalu, joka on monille yhdistyksen jäsenille jo entuudestaan tuttu. Jos et ole Lyytin käyttäjä, olet varmaankin ilmoittautunut johonkin tapahtumaan Lyytin avulla. Lyyti on helppo ja monipuolinen työkalu, jonka avulla yhdistyksemme tapahtumanhallinta uudistuu ja tehostuu. Kaikkien jaostojen tapahtumat tulevat näkymään yhdistyksemme nettisivulla tapahtumakalenterissa. Kalenterista voi tehdä hakuja esimerkiksi jaoston, päivämäärän ja nimen mukaan. Sari Ollikainen toimii Lyytin pääkäyttäjänä ja yhteyshenkilönä jaostojen hallituksiin.

Teksti ja kuvat: Sari Kiiskinen

Uusia ideoita vaatevalintoihin Kuopion jaostolaiset tutustuivat naistenvaatteiden erikoisliikkeen Muoti Pian valikoimaan ja uusiin tiloihin. Tarjolla oli muotinäytöksen lisäksi tyylipersoonallisuusesittelyjä sekä värianalyysi.

lassinen, romanttinen, luova, city vai naisellinen? Kevät, kesä, syksy vai talvi? Omena, päärynä vai tiimalasi? Siinäpä sitä on miettimistä, kun vaatepuodin oven avaa, miten osaisi valita omalle vartalotyypille parhaiten sopivia ja omaa tyyliä korostavia vaatteita? Pukeutumisneuvoja ja -kouluttaja Kaarina Peräsalmi Savon ammatti- ja aikuisopistosta avasi tyylipersoonan saloja.

Klassisen varmaa Eeva-Leena Savolainen oli lupautunut malliksi, koska halusi tietää vartalotyyppinsä ja saada vinkkejä oikeanlaisten vaatteiden valintaan. ––Pidän pukeutumisesta ja mietin asukokonaisuudet valmiiksi ennakkoon. Mustaa väriä en käytä, mutta syksyllä ja talvella harmaa ja tummansininen ovat kovassa käytössä. Kenkävalinnoillani pyrin tuomaan jotain hauskaa asukokonaisuuksiini, Eeva-Leena kertoo.

Pukeutumisneuvoja Kaarina Peräsalmi (oik.) ohjeistaa Eeva-Leena Savolaista vyön käytössä: vyötärön kapein kohta on tässä vartalotyylissä yleensä ylhäällä, joten leveää ja kireää vyötä pitää välttää. Taustalla seurailee Muoti Pian yrittäjä Sanna Laitinen.

Kaarina oli luokitellut ennakkoon tehdyn tyylipersoonakyselyn perusteella Eeva-Leenan tyylin klassiseksi, joka tarkoittaa pukeutumisessa muun muassa ajatonta, eleganttia, varmaa ja hillittyä. Klassinen tyylipersoona kantaa vaatteet hyvin, lisäksi hänessä on ripaus romantiikkaa ja luonnollisuutta. Eeva-Leenan mielestä arviointi osui aika hyvin nappiin. ––Klassisesta tyylistä allekirjoitan suoraan hiuksiin panostamisen ja meikkirutiinit.

Päärynälle kellohelmaa Kaarinan mukaan Eeva-Leena on vartaloltaan karvakaareva päärynä, joka tarkoittaa, että yläosa on hieman alaosaa kapeampi. Karvakaarevan päärynän kannattaa suosia kerrospukeutumista yläosassa. Neuleissa keskitiukkaan kudotut mallit ovat parhaimpia. Pehmeälinjaiset ja naiselliset vaatteet pukevat häntä hyvin. Tämän vartalotyypin henkilön tulee kantaa isoja laukkuja olalla, näin vältetään korostamasta leveämpää alaosaa. Hameista suositeltavimpia malleja ovat kellohelmat. Kaula-aukko malleista sopii parhaiten venepääntie, joka leventää yläosaa. Kaarevat olkatoppaukset sen sijaan antavat ryhtiä yläosaan. Kaareva päärynälle sopii myös avara pääntie, joka jättää ilmaa kaulan ja rintojen väliin. Eeva-Leenan mielestä oman tyylin löytymisestä on hyötyä. ––Nyt on helpompi tehdä uusia hankintoja ja yhdistellä vaatekaapin

vanhaa sisältöä uusilla tavoilla. Aion käyttää tyyli- ja varsinkin vartaloanalyysin tuloksia hyväkseni esimerkiksi, kun uusi hame on seuraava hankintani.

Hurvittele huiveilla Kun oma tyyli on löytynyt, kannattaa alussa satsata ajattomiin ja laadukkaisiin perusvaatteisiin: hame, housut ja jakku, joita voi huoletta käyttää pidempään. Väri voi olla itselle sopiva neutraali, johon ei heti kyllästy. Perusvaatteita on helppo jatkossa täydentää pukeutumispaidoilla ja asusteilla. ––Huiveja, laukkuja ja kenkiä saa naisilla olla runsaasti, Kaarina kannustaa.

www.muotipia.fi

Petrolimekko yllään Eeva-Leena Savolainen tunsi olonsa upeaksi. Nykytrendin mukaan kengät ja laukku voivat olla eriväriset.

IMATRAN KYLPYLÄSSÄ TYÖKIN TUNTUU LOMALTA! 30-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi tarjoamme majoittuvan kokouksen yhteyteen KOKOUSTILAMME JA BUFFETLOUNAAN VELOITUKSETTA. Tarjous koskee uusia varauksia, vähintään 11 hengen majoittuvaa kokousta.

Kylpylä • Spa

Tiedustelut ja varaukset: Myyntipalvelu, puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi Puheluhinnat lankaliittymästä 8.35 c / puhelu + 7.02 c/min ja kännykästä 8.35 c / puhelu + 17.17 c/min.

Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaosto kutsuu sinut, yhdistyksen jäsen

S2015 - Tulevaisuuden työelämä -seminaaripäiville

17.-18.4.2015, Hotelli Scandic Park Mannerheimintie 46, Helsinki

Tule mukaan verkostoitumaan, oppimaan uutta ja kehittymään muuttuvan maailman mukana Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston 40-vuotisjuhlaseminaariin! Seminaari pidetään Helsingissä, täysin uudistetussa Hotelli Scandic Parkissa.

Perjantai 17.4.

Lauantai 18.4.

Ilmoittautuminen alkaa klo 8.30, aamukahvitarjoilu Tervetulosanat Eeva Kylä-Paavola Työparit organisaation huipulla Pekka Mattila, toimitusjohtaja, professori Tunnetaidoista kilpailuetua Pia Lappalainen, lehtori, tekniikan tohtori, filosofian maisteri Lounastauko Tekoälyn assistenttina Jyrki Kasvi, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, tekniikan tohtori Iltapäiväkahvin aika sekä mahdollisuus verkostoitua! Aikaansaava ihminen on onnellinen ihminen Annamari Heikkilä, psykologi, psykoterapeutti Päivän päätöspuheenvuoro ja johdatus iltaan klo 16.00

Aamukahvia tarjolla klo 8.00-9.00 Tervetulosanat Parempaa ymmärrystä työyhteisöön Ilkka Koppelomäki, valmentaja, NLP-kouluttaja Päivän päätöspuheenvuoro klo 11.15 Sihteeriyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous klo 12.00-12.45, jonka jälkeen kokoukseen osallistuneille tarjolla lounas

Juhlaillallinen klo 19.00

Ilmoittautuminen: www.sihteeriyhdistys.fi

Illan juontaa ihana Mikael Konttinen, joka myös esiintyy meille illan aikana. Mikael tunnetaan Itsenäisyyspäivän Linnan juhlista, Suomen Euroviisufinaalista, useista TVesiintymisiä sekä juontajan rooleista. Monitaituri muistetaan myös TV1:n ohjelmasarjasta Mikaelin naiset, jossa taitavana pianistina tunnettu Mikael säesti Suomen kirkkaimpia naisartisteja.

Hinnat pe-la jäsenille 410 €/ei jäsenet 495 €

Sisältää kaksi seminaaripäivää, koulutusmateriaalin, ohjelmassa mainitut tarjoilut sekä juhlaillallisen.

pe jäsenille 295 €/ei jäsenet 390 €

Sisältää seminaaripäivän, koulutusmateriaalin, ohjelmassa mainitut tarjoilut sekä juhlaillallisen.

Ohjelmallinen juhlaillallinen 95 € Majoituskiintiö (to-la) ma 19.3.2015 asti Hotelli Scandic Park, puh. +358 9 47371

Majoitushinnat: pe-la: 2hh 105 €/vrk, 1 hh 95 €/vrk, to-pe: 2hh 135 €/vrk, 1 hh 125 €/vrk

Varaustunnus hotellille: AAL170415_002 Lisätietoja: S2015Helsinki@gmail.com

Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin.

Teksti: Niina Alhanen Kuva: Niina Alhasen kotialbumi

Tervetuloa yhdistykseen Kuka olet ja mistä? Olen Niina Alhanen Porista eli Suomen onnellisimmasta kaupungista.

Mitä teet työksesi? Nimikkeeni on hallintosihteeri ja työskentelen Document House Oy:n Porin toimipisteessä. Mielestäni olen vasta hetki sitten taloon tullut, mutta niin vain alkaa kohta kymmenes vuosi samassa firmassa. Teen pääosin laskutuksia ja sopimushallintaa ja vastaan myös firman puhelinvaihteeseen. Kaikenlaisia muutoksia on vuosien aikana koettu, mutta onneksi työkaverit ovat mahdottoman mukavia! Olen suorittanut Markkinointi-Instituutissa Sihteerin ja Kauppateknikon tutkinnot.

tus on partiotoiminta, johon innostuin nelisen vuotta sitten ja nyt aloitan partiojohtajan koulutusta. Ulkomaan leirit kesäisin ovat raskaita, mutta upeita ja mieleenpainuvia kokemuksia. Yritän muistaa lenkkeillä ja liikkua luonnossa. Viime aikoina olen innostunut leipomaan.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit yhdistykseen? Entinen työkaverini Anna Ääri houkutteli minut mukaan. Ihmettelin, etten aikaisemmin ollut kuullut yh-

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Mielestäni olen nopea omaksumaan uusia asioita ja pystyn tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Myös pitkä kokemus työmaailmasta on vahvuuteni. Ensimmäisessä vakinaisessa sihteeritoimessani aloitin jo 19-vuotiaana ja silloin laskuja naputeltiin vielä kirjoituskoneella.

Mitä harrastat? Pääosin vapaa-aikani vie erilaiset toimet ortodoksisella kirkolla muun muassa kahvia keitellen ja rahastonhoitajan toimessa. Toinen tärkeä harras-

Niina Alhanen Tanskan partioleirikeskuksessa sylissään Jussi-Markus, lippukunta Ahlaisten Ankkureiden maskotti.

distyksestä ja päätin katsoa, mitä mielenkiintoista yhdistys voisi tarjota.

Mitä toivot yhdistykseltä? Toivon tapaavani uusia ihmisiä samalta alalta, saavani vinkkejä työelämään ja pääseväni tutustumaan eri yrityksiin ja niiden toimintaan.

Teksti ja kuvat: Leena Koistinen

Sirkka Santapukki heitää haasteen:

Olet vastuussa elämästäsi Punaiseen neulepuseroon ja ruutuhameeseen pukeutuneen naisen puhe vangitsee kuulijansa, vaikka luentosalin seinät ja lattia imevät kohdevalojen kylmän valon. Terveysvalmentaja, oivalluskouluttaja ja kirjailija Sirkka Santapukin puhe soljuu katkeamattoman vuolaasti. Hän kylvää kuulijoiden mieleen taikasanojaan: oivallus, minuusvoima ja vapausvoima. Toiveenaan, että ne lähtisivät itämään kuulijoiden mielessä.

antapukin sanaisesta arkusta pursuaa kokemuksen rintaäänellä evästyksiä jokaisen janoamaan onnelliseen ja tasapainoiseen elämään. ––Pitää ymmärtää, että kehon ja mielen terveyteen ja omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa parhaiten oivaltamalla itsessään olevan voiman ja elämällä tuon oivalluksen todeksi, tämä on minuusvoima. Vapausvoima on minuusvoiman todeksi elämistä, Santapukki kertoo. Minuusvoima on kuin elämän eliksiiri. Siitä saa elinvoimaa, puhtia, aloitekykyä ja uskallusta. Uskallusta vaikka lähteä työpaikasta, jossa ei viihdy tai puhtia lopettaa epätyydyttävä ihmissuhde.

Elämän ihmelääkettä ––Minuusvoima syntyy, kun ihminen tuntee vastuunsa ja tekee niitä asioita, joista hän pitää ja on kiinnostunut. Minuusvoima on apuna myös hankalissa tai vastentahtoisissa tilanteissa, koska vastuunottaminen kannustaa tarttumaan toimeen. Esimerkiksi epä-

mukavan tehtävän tekemisen jälkeen voi tulla innostuksen ja vapauden kokemuksia: sainpas homman viimein tehtyä!, Santapukki selventää. Minuusvoiman löytämiseen ei tarvita vippaskonsteja, vaan jokaiselle löytynee sopivia keinoja. Minuusvoimaa ei herätetä muiden evästyksillä tai ohjeilla, vaan se vaatii omakohtaista tietoista havahtumista vastuuseen itsestä, oma-aloitteellisuutta ja päättäväisyyttä – halua muuttaa elämäänsä ja elää omannäköistä elämää. Ulkopuolisen antamat neuvot eivät yksin auta, jollei ole sisäistä halua muutokseen.

Koskaan ei ole myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa.

Kriisi voi vapauttaa Jokaisen elontielle kasaantuu vastoinkäymisiä, sairauksia, menetyksiä ja vaikeita elämäntilanteita, jotka voivat masentaa ja näivettää uskoa paremmasta huomisesta. Toisaalta kriisien ja hankaluuksien kautta voi saada uudenlaista rohkeutta valintojen tekemiseen ja oppia ottamaan enemmän vastuuta omasta elämästään, koska selviytyäkseen vaikeuksista on keksittävä uusia ratkaisuja. ––Elämän kolhut ovat onnellisuuden, elinvoimaisuuden ja iättömyyden rakennus- ja polttoainetta, kunhan niitä oppii käsittelemään oikein, eikä jää niiden vangiksi. Epämukavat elämäntilanteet voivat aiheuttaa uupumista ja masennusta. Santapukki näkee uupumisen ja apeuden kuitenkin normaaleina reaktioina, joista voisi päästä irti ottamalla vastuun itsestään ja muuttamalla ajatuksiaan ja elintapojaan. ––Kyvyttömyys ottaa vastuuta itsestään lamaannuttaa. Muut voivat toki tukea ja auttaa, mutta täytyy toimia itse. Kun tulee suru, pitää itkeä.

Oikein paha järkytys voi purkautua tärinänä, joka on luonnollista. Älä patoa tunteitasi vaan pura ne pois, Santapukki tähdentää.

Vältä valittamista Mikäli ihminen ei itse tajua tai osaa ottaa vastuuta omasta elämästään ja jaksamisestaan, keho tekee sen hänen puolestaan. Keho ja mieli vaatisivat rauhoittuakseen lepoa ja rentoutumista sekä oikeanlaista ravintoa, mutta jos ihminen painaa entiseen malliin täysillä, hän todennäköisesti sairastuu. Turhanpäiväinen valittaminen ja tekosyiden keksiminen voivat saada ihmisen voimaan vain huonommin. ––Asian esilletuominen vapauttaa ja antaa voimaa. Tästä vastuunotosta

seuraa vapaus syyllisyydestä ja puhdas omatunto. Esimerkiksi jos oma työ ei kiinnosta, voi olla vapauttavaa alituisen valittamisen sijaan tunnustaa, että puurtaa pelkästä rahasta ilman mitään päämäärää, Santapukki havainnollistaa. Koskaan ei ole myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa. Santapukin mukaan hyvinvointi kiteytyy näihin seikkoihin: hyväksy kaikki tunteesi ja ominaisuutesi, pura epämukavat tunteet, tee työtä unelmiesi eteen, vaali vastavuoroisia ihmissuhteita, lisäksi muista sopiva ravinto, mieleinen liikunta ja riittävä lepo. Luennon lopuksi Santapukki innostaa salin täyden kuulijakunnan toistamaan kolme kertaa kanssaan: minä olen minä ja kelpaan kyllä!

Lähteet: Sirkka Santapukin Oivalla yhteys terveyden, kauneuden ja iättömyyden välillä -luento Tampereella 15.11.2014 Sihteeriyhdistyksen syyskokouksen yhteydessä Santapukki Sirkka, Vapausvoima – oivalla vastuun ilo. Kirjapaja, Helsinki 2014 www.sirkkasantapukki.fi

Minuusvoima on voimaa, joka saadaan kun ihminen rohkenee ottamaan vastuun itsestään. Minuusvoimasta saa elinvoimaa, puhtia ja uskallusta, kertoo terveysvalmentaja, oivalluskouluttaja ja kirjailija Sirkka Santapukki.

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: Aki Rask

Suomen korkein asuinrakennus on suosittu nähtävyys

Torni on tribuutti Tampereelle Uniikki Solo Sokos Hotel Torni tavoittelee taivasta vanhan veturitallin kupeelta. Tornihotelli on 88-metrisellä varrellaan Suomen korkein asuinrakennus. Viime vuoden lokakuussa avatussa hotellissa on 25 kerrosta. Paikkakunnan teollinen perintö ja kulttuurielämän rikkaus on hyödynnetty onnistuneella tavalla modernissa torniosassa ja museoviraston suojelemissa veturitalleissa. Torni Tampereella on mittaa 88 metriä, sama minkä Antti Ruuskanen tempaisi keihäällään Zürichissä.

ornihotellin sisääntuloaulaa koristaa seppämestari Jorma Dahlströmin takoma Veturi -taideteos, jonka savu- ja valotehosteet sekä puksuttava äänimaailma hurmaavat. Moderni torniosa ja vanhat veturitallit sulautuvat taitavalla arkkitehtityöllä saumattomaksi kokonaisuudeksi. Nykypäivä vaihtuu yhdellä askeleella 140 vuoden takaiseksi teolliseksi historiaksi - ja päinvastoin. ––Hotellimme on tribuutti Tampereelle, toteaa hotellipäällikkö Eveliina Jokinen ylpeänä.

Uudistumisen symboli Ylpeänä kurkottaa kaulaansa vastaanoton takana nelimetrinen, teräksinen Feeniks-lintu, joka symboloi uudistumista, muutosta sekä uuden ja vanhan yhdistymistä. Hotellin työnimenä kulkenut Feeniks levittää siipensä lattiamaton printissä, pörhistää höyheniään seinäpinnoilla ja nostaa päätään veturiteoksen savukiehkuroissa. ––Feeniks kuvaa Tamperetta, joka monien muutosten jälkeen on noussut aina uuteen kiitoon, selventää Jokinen. Teollinen perintö on hyödynnetty onnistuneella tavalla sisustuksessa. Uniikit aiheet ja värit ammentavat paikallisista maamerkeistä. Mattojen mustat raidat kuvaavat raiteita. Betoniset, tiilenpunaiset ja ruskeanmustat pinnat huokuvat teollista tarmoa ja yrittäjyyttä.

Veturitallista kongressisali Veturitalli on saanut uuden elämän Paja Kongressina. Hotellissa on 13 erilaista kokoustilaa, jotka on nimetty hauskasti Raide 1-5 ja vanhojen höyryvetureiden mukaan Ukko-Pekka ja Risto. Puistossa on ihastuttava nur-

mikkolattia. Siirtoseinät joustavat pienistä kokouksista yli 800 hengen tilaisuuksiin. ––Tanssilava, bänditila tai showrakenteet järjestyvät ongelmitta, vakuuttaa Jokinen. Kokousjärjestäjät arvostavat keskeistä sijaintia, pysäköintipaikkoja, käteviä liikenneyhteyksiä, toimivaa tekniikkaa ja osaavaa palvelua.

Galleriasta taidetta kotiin Kantava teema on tamperelaisuus, kirjallisuus-, musiikki- ja taidepiirien värikäs historia ja vireä nykypäivä. Torni Galleria on Pohjoismaiden suurin, yli 300 taideteoksen myyntinäyttely. Hotellin 22 kerroksessa on kussakin esillä yksi pirkanmaalainen kuvataiteilija. Huoneissa teosten opastetelineet on istutettu oivallisella tavalla 140 vuotta vanhoihin tiilimurikoihin. Hotellivieras voi esittää toiveen huoneesta, jossa on esillä juuri hänelle mieluista taidetta. Kuka tahansa voi vierailla Tampereen Taiteilijaseuran sivuilla, valita taulun ja ostaa sen omakseen. Kaupan jälkeen taiteilija tuo vuorokauden sisällä uuden työn tilalle.

Työtilaa vuokrattavana Visio Klubin vuokrattavat työpisteet sijaitsevat 17. kerroksen loungessa. Tilan käyttöön oikeuttavan passin vuorokausimaksu on 50 euroa, jolla voi ostaa ravintolapalveluita. Työtila erikoiskahveineen tulee tällöin tavallaan kylkiäisenä, samoin tasokas kuntosali ja asiakassauna. Lounge on suosittu työskentelyn lisäksi lyhyissä tapaamisissa, mutta tilan sohvaryhmät soveltuvat yhtälailla pienimuotoisiin kokouksiin.

Pajassa soi Manserock Popeda, Eppu Normaali ja Yö ovat olleet mukana suunnittelemassa rentoa Paja Baria. Seinillä on kultalevyjä, esiintymisasuja ja Juicen legendaarinen kitara, jukeboksissa soi Manserock. Ikonien lempijuomia ja suosikkiruokia löytyy listoilta, joiden visuaalinen ilme on peräisin vinyylilevyistä. Servieteistä voi laulaa rokkareiden kirjoittamia suosikkikappaleita.

Feeniks levittää siipensä lattiamaton printissä, pörhistää höyheniään seinäpinnoilla ja nostaa päätään veturiteoksen savukiehkuroissa. ––Huhutaan, että mestareita olisi jo nähty viihtyisässä baarissa lehtiöt käsissään, nauraa Eveliina Jokinen. Ruokaravintola Grill it! keskittyy aidolla puuhiiligrillillä valmistettaviin ruokiin. Sisustuksessa on säilytetty vuonna 1874 rakennetun veturitallin tiiliä, jotka on kunnostettu ja kiinnitetty pilareihin. Pikantti yksityiskohta ovat alkuperäiset ratakiskot, jotka on valaistu ja jätetty lasisiin lattiarakenteisiin muistuttamaan historiasta. Moro Sky Barissa ja terassilla, 25. kerroksessa, aukeaa maalauksellinen kaupunkimaisema. Baarissa on Sankareiden seinä, jolla on olympialaisissa menestyneiden urheilijoiden kuvia.

Kunniaa kulttuuriperinnölle Rakennusta itseään voidaan pitää kunnianosoituksena kaupungin kulttuuriperinnölle. Kaupunki onkin myöntänyt hotellille vuoden 2014 Hyvän rakentamisen palkinnon. Betonisessa portaikossa voi miltei kuulla Veikko Sinisalon lausumassa Lauri Viidan Betonimyllärin säkeitä: …ainein kolmiyhteisin / loihdin lujan betonin / soran, veden, sementin / sekoitin - / niihin kuului hikikin. Torni Tampere on persoonallinen hotelli, joka kertoo monenlaisia tarinoita, kun vain malttaa kuunnella. www.sokoshotels.fi www.tampereen-taiteilijaseura.fi

Pirkkalaiskirjailijat ovat koonneet kirjastoon kirjoja. Mikä olisikaan tauolla rentouttavampaa kuin tarttua vaikka Väinö Linnan teokseen, tähyillä Puuvillatehtaankadun suuntaan, jossa Linna asui Tuntemattoman sotilaan julkaisun aikoihin - ja antaa pään tuulettua, hotellipäällikkö Eveliina Jokinen maalailee.

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: puolustusvoimat ja Pixabay.com

Kyberturvallisuutta Assistentti 2015 –tapahtumassa 27.-28.1.2015

VARO tietojen kalastelijoita Suomeen kohdistuu huomattava määrä kyberhyökkäysyrityksiä, joiden tavoitteena on haavoittaa sähköistä toimintaympäristöä. Myös yksittäisen kansalaisen tulee ymmärtää kyberturvallisuuden merkitys ja roolinsa työpaikkansa organisaatiossa.

ettirikolliset tarkkailevat turvallisuusyrityksen työntekijöitä ja saavat selville, missä nämä lounastavat. He perustavat houkuttelevan ständin lähistölle, järjestävät kilpailuja ja antavat palkinnoksi – muistitikun. Sitten he vain odottavat. He ujuttavat Iranissa ydinlaitoksen ohjausjärjestelmään madon, joka sabotoi uraanin rikastamisen ja lamauttaa koko laitoksen. Turvallisuussyistä tietokoneet eivät olleet kytkettyinä internetiin. Iskun välineenä on tavallinen muistitikku.

Todistamisen vaikeus Puolustusvoimien pääesikunnan kyberpuolustussektorin johtajan Catharina Candolinin edellä esittämät esimerkit valaisevat hyvin, miten ovelasti rikolliset varastavat salausavaimia ja miten nopeasti kyberaseella voi kyykyttää toisen valtion. Stuxnet-mato hidasti merkittävästi Iranin ydinohjelmaa. Valtiollisella kyberhyökkäyksellä minimoitiin kustannukset, fyysiset tuhot ja ihmishenkien menetykset. Tekijäksi todistaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin perinteisessä ilmaiskussa.

Toiminta on globaalia Stuxnet-isku vuonna 2010 oli ensimmäinen laaja kyberhyökkäys. Aiemmin haittaohjelmat on ujutettu tietokoneiden kovalevylle ”vain” vakoilemaan ja varastamaan tietoa. Verkostoissa eivät hääri pelkästään kiusaa tekevät harrastelijat, yrityssalaisuuksia ja pankkitilejä urkkivat rikolliset, terroristit tai jonkin aat-

Mitä minä teen työkseni ja millaisia tietoja käsittelen? Kuka tiedoista haluaisi hyötyä? Voisiko joku kiristää minua jollain tiedolla? 34

teen puolesta hakkeroivat. Toiminta on globaalia ja mukana ovat myös valtiolliset tahot. ––Lentokonetta ei enää itse ohjata kohteeseen, vaan keinona on murtautua ohjausjärjestelmiin, kiteyttää Candolin.

Kaikki tieto on verkossa Valtiot valvovat maansa rajoja ja ilmatilaa, mutta kyberulottuvuus on nykyisin mukana kaikissa konflikteissa. Uutiset vuosikausia tietoverkoissa pyörineistä vakoiluohjelmista ovat arkipäivää. Kybervakoilussa toiminta on sama, kuin jos täysin ulkopuolisella henkilöllä olisi vapaat kulkuoikeudet organisaation tiloihin ja tilojen seurantaan ympäri vuorokauden. Tietoyhteiskunta on riippuvainen sähköisestä tiedonsiirrosta. Sen varassa ovat tietoliikenne, energia- ja vesihuolto, liikenne ja hätäpalvelut, kauppa ja talouselämä.

Suomi ei ole syrjässä Maahamme kohdistuu huomattava määrä kyberhyökkäysyrityksiä. Ilmatilan loukkausten lisäksi tätä päivää ovat tietomurrot ulkoasianministeriöön. Suomi ei siis ole syrjässä näiltä uhkilta. Vuonna 2013 julkaistu kansallinen kyberturvallisuusstrategia on laadittu yhteiskunnan elintärkeiden toimin-

tojen turvaamiseksi. Sen tarkoituksena on hallita kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä varautua vastaamaan ja toipumaan niistä. Kyberpuolustus tarkoittaa tiedustelua, suojautumista ja vaikuttamista. Se on kustannustehokas mahdollisuus pienille, teknologisesti kehittyneille valtioille vahvistaa maanpuolustuskykyään. ––Silti pääkaupunkiseudun citykanien torjuntaan satsataan enemmän rahaa kuin viime vuonna perustetun Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaan, Candolin huomauttaa.

Huomioi asemasi Yksittäisen kansalaisen tulee ymmärtää kyberturvallisuuden merkitys ja oma rooli työpaikan organisaatiossa. Sähköpostin ja älypuhelimen omistamisen myötä riski koskee kaikkia käyttäjiä. Candolin kehottaa kysymään itseltä: Mitä minä teen työksen ja millaisia tietoja käsittelen? Kuka tiedois-

ta haluaisi hyötyä? Mikä on asemani suhteessa organisaation avainhenkilöihin, entä merkitykseni verkostossani? Mitkä tekijät voisivat heikentää toimintakykyäni? Voisiko joku kiristää minua jollain tiedolla? ––Huomioi asemasi työpaikallasi, kun avaat yksityiselämääsi sosiaalisessa mediassa. Facebook voi muuttua vaaralliseksi, jos kerrot siellä liikaa tekemisistäsi ja esimerkiksi lapsistasi, Candolin teroittaa.

Varmistu aina asiasta Teknologian haavoittuvuus on merkittävä uhka. Tietoturvaohjeet tulee lukea ja niitä tulee noudattaa, Candolin painottaa ja kertaa muutaman muistisäännön: Tarkista internetin suojaus, myös sähköpostikirjeenvaihdon voi salata. Pilvipalvelu on palveleva, jos ei ole mitään salattavaa. Kriittinen tieto voi helposti pilveillä missä tahansa. Jos yrityksessäsi on muistitikkujen pesukone, käytä sitä.

Harkitse tarkkaan kenelle paljastat mitäkin asioita yrityksestäsi. Varmistu aina asiasta ja henkilöstä, kun ulkopuolinen taho pyytää sinua avaamaan liitetiedoston. Mieti mitä vastaat, kun tuntematon kysyy esimiehesi tekemisistä ja paikallaolosta. Kalastelun takana saattaa olla muutakin kuin tapaamisesta sopiminen. ––Jos kohtaat epäilyttävää toimintaa, keskustele esimiehesi tai tietoturvavastaavan kanssa. Älä koskaan jää yksin epäilyksinesi – se on varovaisuutta, ei vainoharhaisuutta, Candolin muistuttaa.

www.kyberturvallisuus.blogspot.com www.kyberturvallisuuskeskus.fi www.viestintävirasto.fi

Jokaisen kansalaisen tulee ymmärtää kyberturvallisuuden perusperiaatteet samalla tavalla kuin liikennesäännötkin. Tiedostamalla yleiset riskit ja käyttämällä tervettä maalaisjärkeä pärjää pitkälle.

Teksti: Kirsikka Sarkeala Kuva: Kouvolan Teatteri

Kulttuuri ehkäisee henkistä keripukkia Taide- ja kulttuuriharrastukset rikastuttavat elämysmaailmaa, avaavat uusia näkökulmia ja lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta. Taidenautinnot vahvistavat henkistä hyvinvointia, mutta niillä on todettu yhteys myös hyvään fyysiseen terveyteen.

äyn teatterissa neljästä kuuteen kertaa vuodessa. Kulttuuri merkitsee minulle arjen piristystä. Esitys tai konsertti herättää uusia ajatuksia ja antaa polttoainetta arjen puurtamiseen, kertoo Kymenlaakson keskussairaalassa erikoissairaanhoidon sihteerinä toimiva Merja Halme. Hän harrastaa kulttuuria monipuolisesti: käy elokuvissa, valokuvaja taidenäyttelyissä, kirkko- ja livekonserteissa ja teatterissa.

Elämyksiä ja innostusta Kulttuuripalvelut tuovat vaihtelua arkeen Kymenlaakson jaoston hallituksen puheenjohtajalle Marja Konstille. HR- ja viestintäsuunnittelijana Rejlers Oy:ssä työskentelevä Marja kertoo käyvänsä teatterissa pari kolme kertaa vuodessa, lisäksi elävä musiikki ja konsertit kiinnostavat. Marja valitsee kohteet satunnaisesti innostuen eteen tulevista kiinnostavista asioista ja tapahtumista. Viimeisimmäksi häntä innostivat Ateneumin Tove Jansson -näyttely ja Lux Helsinki -valotapahtuma. ––Kulttuuririennoissa ajatukset tuulettuvat ja joskus mieli herkistyykin. Oman ymmärrys- ja osaamisalueen ulkopuolelle on aina mielenkiintoista mennä, vaikka ei kaikesta kohtaamastaan pitäisikään. Haluan tietoisesti säilyttää uteliaan mielen ja yllättymisen taidon. Pääasia, että tuntuu

Kouvolan Teatterissa esitetään Remonttijengi –farssia, jossa on tuttuja tilanteita, tunteita ja hahmoja, ainakin jokaiselle rakentajalle, remontoijalle tai rakennusalalla työskennelleelle.

joltakin. Silloin kulttuuri on mielestäni tehnyt tehtävänsä, Marja selventää.

Pitkä tie harjoituksista ensiiltaan Viisikymmenvuotias Kouvolan Teatteri on keskisuuri alueteatteri ja alueensa ainoa ammattiteatteri. Katsojia on noin 40 000 vuodessa ja ensi-iltoja viisi: draamaa, komediaa, farssia, musiikkiteatteria sekä lapsille suunnattua ohjelmistoa. Näytelmät valitsee teatterin eri ammattiryhmien edustajista koostuva taiteellinen jaosto. ––Näytelmä valitaan noin vuosi ennen ensi-iltaa ja markkinointi alkaa lähes yhdeksän kuukautta aiemmin. Näyttelijät aloittavat harjoitukset puolitoista kuukautta ennen ensi-iltaa. Puhenäytelmällä on noin 40 harjoituskertaa, musiikkinäytelmillä vähintään 50. Ensin harjoittelu on tekstinvaraista ja näytelmää harjoitellaan lähinnä osissa. Läpimenoihin päästään pari viikkoa ennen ensi-iltaa, taustoittaa Kouvolan Teatterin markkinoinnin suunnittelija Riikka Harmaala.

Edistää terveyttä Taloudellisen tilanteen epävakaus on näkynyt myös teattereiden katsojaluvuissa. ––Matkailurahat ehkä jäävät kotimaahan, ja teatterilipun ostaminen saattaa korvata jonkun hieman suu-

remman elämyksen. Toisaalta, kun kukkaron nyörit ovat tiukalla, voi silti joutua tinkimään pienistäkin elämyksistä. ––Teatterin pitää tarjota monipuolista ohjelmistoa. Ei ole vain yhtä yleisöä. Teatteri ja kulttuuri pystyvät parhaimmillaan rikastuttamaan elämää, tarjoamaan voimia arkeen, näkökulmia ja ajattelemisen aiheita. Teatterimme johtaja Henrik Timosen sanoin ”kulttuuri ehkäisee henkistä keripukkia!” Kulttuurin terveyttä edistävistä vaikutuksista on tehty asian vahvistavia tutkimuksiakin, mutta eipä sen niin virallista tarvitse olla. Usein vaikutuksen tuntee itsessään hyvänä mielenä, Harmaala toteaa.

Tammikuussa kokoontui joukko viehättäviä leidejä Kouvolan Huviretkeen viettämään Restelin järjestämää iltaa. Emäntinä toimivat ravintolapäällikkö Marita Lahti, Rantasipi- ja Cumulushotelliketjun myyntineuvottelija Armi Sallinen, sekä Kouvolan Teatterin markkinoinnin suunnittelija Riikka Harmaala. Kulttuuriannoksena tarjoiltiin Kouvolan Teatterin vauhdikas farssi. Remonttijengi –näytelmä kertoo unelmakodista haaveilevasta pariskunnasta, joka palkkaa remonttiryhmän kotiinsa, mutta asiat eivät etenekään toivotulla tavalla ja aikataululla.

Tunnemme tuhansia, joiden mielestä tapahtumien järjestäminen on helppoa. Mitä mieltä sinä olet? Vuosittain tuhannet Lyytin käyttäjät ottavat vastaan miljoonia ilmoittautumisia ympäri maailmaa. Ne ovat tarinoita onnellisista osallistujista, menestyksekkäistä neuvotteluista ja iloisista kohtaamisista. Lyytin automaattinen tapahtumanhallinta antaa sinulle aikaa keskittyä osallistujiisi. Ilman kiirettä. Olisiko aika unohtaa vanhat menetelmät?

Tutustu ilmaiseen 30-päivän kokeiluun osoitteessa www.lyyti.fi 37

MUKAVAA OHJELMAA TAPAHTUMAAN KUIN TAPAHTUMAAN! Komiikkaa, huumoria, taikuutta, virtuaalibandia..

Kun alat miettiä tapahtuman järjestämistä, on aika ottaa meihin yhteyttä. Saat monipuolisen ehdotuksen esiintyjistä Suomen laajimmasta valikoimasta.

Vastaamme myös tapahtuman tekniikasta - tai koko tilaisuuden toteutuksesta avaimet käteen -pakettina. Teemme työtä huvin vuoksi!

PUTOUSHAHMOT

SVETLANA RÖNKKÖ JUKKA PUOTILA

kiinnostuitko? Ota yhteytta!

NOORA KARMA TAIKOVAT TARJOILIJAT

SALME PASI

MagnumLive Oy 010 3965 000 / viihde@magnumlive.fi magnumlive.fi

VI EL Ä EH DI T!

Kokouskutsu Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika:

lauantai 18.4.2015 kello 12.00

Paikka: Hotelli Scandic Park, Mannerheimintie 46, Helsinki Käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat Ilmoitusasiat Ilmoittautuminen kevätkokoukseen Kokoukseen ilmoittaudutaan verkkosivujen kautta http://www.sihteeriyhdistys.fi/fi/tapahtumat/ tai puhelimitse 040 094 9878 viimeistään 3.4.

Esityslista

1. Kokouksen avaus 2. Läsnäolijoiden toteaminen 3. Kokouksen järjestäytyminen 3.1. Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 3.2. Pöytäkirjantarkastajat 3.3. Ääntenlaskijat 4. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Kevätkokousasiat Esitetään 6.1. tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen 6.2. tilintarkastuskertomus Vahvistetaan 6.3. tilinpäätös Päätetään 6.4.vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille Käsitellään 6.5. muut mahdolliset asiat, jotka on sääntöjen 12 §:n edellyttämällä tavalla jätetty hallitukselle 6.6. muut mahdolliset hallituksen kevätkokoukselle esittämät asiat 7. Ilmoitusasiat 8. Kokouksen päättäminen

Mitä mieltä olet lehdestä?

Päätoimittaja Leena Koistinen,

Kerro, mikä tämän lehden jutuista veti erityisesti puoleensa, kiinnosti tai sai sinut iloiselle mielelle. Voit myös ehdottaa juttuaiheita tai vinkata kiinnostavista henkilöistä, joita kannattaisi haastatella. Vastaa viimeistään 20.4.2015 paatoimittaja.secretarius@gmail.com. Palkintona arvomme Innoflame–tuotelahjakortin. Innoflame on oikea kätesi brändituotteiden hallintaan. Innoflame on brändituotteiden luova ja kokonaisvaltainen osaaja. Se tarjoaa monipuolisen palvelupaletin aina konsepti- ja tuotesuunnittelusta tuotantoon ja varastoinnin hallinnasta jakeluun. www.innoflame.fi

On ollut kiinnostavaa seurata, miten monipuolista ja virkeää ammattilehteä Sihteeriyhdistys toimittaa. Mielelläni olen lehteen perehtynyt ja mielihyvällä pannut merkille, miten eettiset valinnat ja ekologiset asiat ovat olleet lehdessä esillä. Olen myös vaikutettu siitä, että lehdessä on käsitelty kehitysyhteistyöasioita ja rauhantarkkailijatoimintaa. Kiitos, että olen voinut lehden välityksellä seurata vireää toimintaanne. Lopuksi toivotan japanilaiseen tapaan ”Hymyllä Onnellinen Vuosi 2015”. Parhain terveisin, Eeva Ahtisaari

Elämyksiä elämään Mukkulan Kartanossa järjestät kaikki elämäsi tilaisuudet: suuret tai pienet juhlat, monipuoliset tapahtumat, onnistuneet kokoukset ja saunaillat.

Niemenkatu 30, 15240 Lahti mukkulankartano@mukkulankartano.fi, p. 0600 550 149 (0,8 €/min+pvm/mpm)