08
KYLLIKIN SAARNA
#2 / 2015
Veronkierron torjunta ei Suomea kiinnosta
M
aamme nykyhallitus näyttää nyhtävän viimeisetkin kulutuseurot vähävaraisilta eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työssäkäyviltä, mutta se näyttää myös haluavan taistella veroeurojen keräämistä vastaan. Samaan aikaan kun EU:ssa haluttaisiin hillitä veropakoa, Suomi pistää hanttiin minkä pystyy. On yllättävää, että Suomen hallitus kritisoi vahvasti monia aloitteita, joita Euroopan komissio julkaisi keväällä 2015 suunnitelmassaan yhtiöiden verojen välttelyn kitkemiseksi – hallituksessa kun istuu myös perussuomalaiset, jotka lupasivat laittaa rötösherrat kuriin. Euroopan unionin komission kesäkuinen tiedonanto käsitteli oikeudenmukaista
JOONAS RINTA-KANTO
Kotimaamme poliittisessa johdossa tehdään hanakasti töitä veronkiertäjien puolesta.
ja tehokasta yhtiöverojärjestelmää. Komission esittämät aloitteet pyrkivät estämään sekä laitonta veronkiertoa että erityisesti suuryritysten harrastamaa verojen minimoimista lain harmaalla alueella toimivilla veroparatiisijärjestelyillä. Komission esityksen tärkeimpiä kohtia on esitys siirtymisestä yhteiseen, yhdistettyyn yhtiöveropohjaan. Sen ensimmäinen askel olisi yhtiöiden veropohjan eli verotettavien tulojen määritelmien yhdenmukaistaminen. Verotulot jaettaisiin jäsenmaiden kesken kaavalla, jossa otettaisiin huomioon esimerkiksi työntekijöiden työskentelyvaltiot, tuotantolaitosten ja tutkimuskeskusten sijainnit ja niin edelleen. Kaava jättäisi huomioimatta verosuunnittelua varten perustetut pöytälaatikkoyhtiöt ja keinotekoisen voittojen siirron maasta toiseen. Näin suuri osa yhtiöiden verojen välttelystä saataisiin tilkittyä. Suomi haluaa hidastaa myös aloitetta yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista. Hallitus toteaa, että ”julkisesta veroraportoinnista päätettäessä on otettava huomioon mm. sen vaikutus yritysten hallinnolliseen taakkaan”. Nihkeillään siis sen suhteen, että suurten yritysten ja pörssiyhtiöiden pitäisi julkaista tiedot tehdystä tuloksesta ja tuloksesta maksetuista veroista sekä saaduista valtiontuista maittain. Läpi-
Komission esittämät aloitteet pyrkivät estämään erityisesti verojen välttelyä, mutta osa niistä auttaisi myös laittoman veronkierron torjunnassa. Suomi pistää hanttiin sen minkä pystyy.
näkyvyys on Suomen mielestä vaivalloista. Aivan kaikkea ei SSS-hallituskaan sentään ilkeä vastustaa. Riitojenratkaisun kehittäminen valtioiden välisissä verokiistoissa saa hallituksen esityksessä vihreää valoa. Lisäksi kannatetaan tietyin varauksin EU:n jäsenmaiden haitallisia verokäytäntöjä valvovan ryhmän vahvistamista. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.” Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan ”tiivistää yritysveropohjaa ja torjua harmaata taloutta”, vieläpä niin että nämä toimet toisivat 150 miljoonan verotulot. Hyviä tuloksia saavuttaneen harmaan talouden torjuntaohjelman 6,4 miljoonan erillisrahoitus ollaan kuitenkin lopettamassa, vaikka takaisin valtiolle saatava rikoshyöty on ollut lähes 50 miljoonaa. Hallitus on säätämässä myös lain, jolla veronkiertäjät armahdettaisiin. Väkisinkin joutuu toteamaan, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt, eli kotimaamme poliittisessa johdossa tehdään hanakasti töitä veronkiertäjien puolesta. Kun suuryritykset siirtelevät voittojaan pimeillä järjestelyillä ja jättävät verot maksamatta, ei meille jää rahaa hyvinvointivaltion palveluihin. Toivon että eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitykset vielä muuttuvat.