Kyllikki 2 2016 by Sarianne Hartonen

VASEMMISTON MEP

Parlamentti 04 puolustaa postia peruspalveluna: uudistusten kärkeen kuluttajien etu

Kyllikki #2 / 2016

Onko EU aate itsessään? Pariisin sopimus: 05 06 Hyvä tavoite, huono historiallinen hetki toteutus, sanoo Vasemmisto ja Suomen tiukka kurvi kohti ja rakentaa korjaussarjaa

WWW.MERJAKYLLONEN.FI

puhdasta liikennejärjestelmää

#2 / 2016

Pinnalla Brysselissä tällä hetkellä Britannian ero EU:sta eli BREXIT puhuttaa edelleen. EU:n isoin keskustelunaihe tänä vuonna ei näytä konkretisoituvan kovin helposti: Britannian pääministeri vakuuttelee edelleen neuvottelevansa briteille edullisen sopimuksen ja on nyt lupaillut, että virallinen eroilmoitus eli artiklan 50 mukainen menettely käynnistetään ensi keväänä. Toistaiseksi jatketaan kuten ennenkin, mutta brittimepit ovat suurimmaksi osaksi jo vetäytyneet parlamentin vastuistaan. Brysselissä pidetään selvänä että jos sisämarkkinoille mielii, on hyväksyttävä myös EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus.

Rauhantyötä vai konfliktin kärjistämistä?

uroopan unionin on hyvin vaikea edistää rauhaa missään – Ukrainassa, Venäjällä, Turkissa, Syyriassa – ellei se löy dä yhtenäistä, luotettavaa ääntään. Syyrian katastrofissa on osapuolia enemmän kuin käsis sämme on sormia eikä sitä saada ratkaistua ilman, että kaik ki – erityisesti suurimmat ja vahvimmat – lopettavat keski näisen syyttelyn ja istuutuvat neuvottelupöytään. Myös Ve näjän kanssa on pystyttävä keskustelemaan, vaikka Venä jän ja Syyrian hallituksen tekemät pommitukset Aleppossa ovatkin yksiselitteisesti tuomittavia. Kaksinaamaisuus ja oman edun tavoittelu Brysselissä saavat välillä epätoivon partaalle. Samaan aikaan kun puhu taan uusista pakotteista Venäjää vastaan, jäsenmaat kiertä vät vanhojakin surutta. Maailma kaipaa rauhan puolestapuhujia. Sotaa, eripuraa ja uusien rajojen pystyttämistä pystyy lietsomaan kuka vaan, mutta rauhan rakentajiksi ei näytä olevan tungosta.

MEP Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu European Parliament 60 Rue Wiertz Willy Brandt 02M093 1047 Brussels Belgium Puh. +32 2 28 45543

Facebook: www.facebook.com/ kyllonen.merja Twitter: @KyllonenMerja Instagram @mertsikyllikki

Euroopan parlamentin jäsenet vaativat kaikkia SYYRIAN KONFLIKTIN osapuolia, erityisesti Venäjää ja Assadin hallintoa, lopettamaan kaikki hyökkäykset siviilejä vastaan. Parlamentti hyväksyi Syyriaa koskevan päätöslauselman lokakuun ensimmäisessä täysistunnossa ja myös Merja äänesti sen puolesta. Mepit tuomitsevat viimeaikaiset hyökkäykset sairaaloihin ja humanitaarisen avun kuljetuksiin ja kehottavat kaikkia kansainvälisen Syyrian tukiryhmän jäseniä käynnistämään uudelleen neuvottelut pysyvän aselevon aikaansaamiseksi ja sovintoratkaisun löytämiseksi Syyriassa.

Päästöhuijauksia tutkivan EMIS-VALIOKUNNAN TYÖ on yli puolessa välissä toimintakautta. Valiokunnan puoliväliraporttia käsiteltiin syyskuun täysistunnossa, ja samalla haettiin tutkinnalle komission tukea (täyttä avoimuutta kun on kuulemisissa ollut vaikeaa löytää). Johtopäätös toistaiseksi on, että Yhdysvalloissa kuluttajan suoja on laissa vahvempi kuin Euroopassa – EU:ssa suojellaan auton moottoria ja kuluttaja kärsii. Merjan odotukset valiokunnan työn tuloksista ei ole kovin korkealla, onhan ero testiarvojen ja todellisten ajon aikana tapahtuvien päästöjen välillä ollut tiedossa jo 90-luvun lopulta alkaen ja huijauksen on silti sallittu jatkua. Valiokunnan työ jatkuu ensi vuoden alkuun asti. Parlamentti hyväksyi historiallisen PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSEN EU-ratifioinnin lokakuun ensimmäisessä täysistunnossa. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon oli juhlistamassa tilaisuutta, jossa ylitettiin 55 prosentin maaginen raja – allekirjoittaneita jäsenmaita on nyt riittävästi jotta sopimus astuu voimaan. Sopimus hyväksyttiin äänin 610/38/31. Kyseessä on ensimmäinen universaali laillisesti sitova globaali ilmastosopimus. EU osallistuu Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian sekä muiden kanssa marraskuussa marraskuussa Marokon Marrakechissa pidettävään Pariisin sopimuksen osapuolten ilmastokokoukseen. Lisää aiheesta sivulla 6-7.

Avustajat Helena Taimisto +32 2 28 475 43 kalenteriasiat, tapaamiset Brysselissä, ympäristövaliokunta helena.taimisto @europarl.europa.eu

Kyllikki 2 / 2016 Piia Karjalainen + 32 2 28 375 43 liikennevaliokunta-asiat piia.karjalainen @europarl.europa.eu

Sarianne Hartonen +358 40 663 1866 viestintä, tapaamiset ja tapahtumat Suomessa, sarianne.hartonen @gmail.com

Jussi Saramo +358 41 503 4000 Euroopan Vasemmiston asiat jussi.saramo @vasemmistoliitto.fi

»riittävä, kylliksi, kyllin» MEP Merja Kyllösen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti Painos n. 27 000 Graafinen suunnittelu: Anna Kalso Päätoimittaja: Sarianne Hartonen Etusivun kuva: Nick Tulinen

Kyllikki

Hankintahölmöily on omaa tekoa KUVA: NICK TULINEN

ulkisia hankintoja tehdään tiettyjen pe riaatteiden mukaan. EU:n hankintadi rektiiviä ohjaavat Euroopan yhteisön pe rustamissopimuksen mukaiset syrjimät tömyyden, yhdenvertaisuuden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Tämän hankintadirektiivin päälle suo malaiset ovat ihan itse luoneet kansallisen kilpailutushelvetin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka julkisia hankintoja koske vaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ei terve järki vieläkään ole voittamassa. ”Jokainen päättäjä joutuu ennemmin tai myöhemmin tekemisiin hankintalain kans sa. Myös jokainen tulevissa kuntavaaleis sa valittava uusi paikallinen päättäjä tulee löytämään hankintakysymykset edestään”, Merja ennakoi. Tehokkuus, laatu, tasapuolisuus ja avoi muus myös hankintalain kokonaisuudis tusta koskevan hallituksen esityksen kau niit tavoitteet. Esitys on parhaillaan edus kunnan käsiteltävänä. ”Toivottavasti eduskunta pystyy syksyn aikana varmistamaan, että esityksen ongel mat saadaan korjattua ennen lain voimaan tuloa”, Merja toivoo. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi pienempien yritysten tarjonnan ja asiakkai den yksilöllisten tarpeiden paremman huo mioinnin. Hankintalaissa olisi myös mah dollista kieltää käyttämästä pelkästään hin taa tai kustannuksia sopimuksen tekope rusteena. EU:n hankintadirektiivissä on myös ns. sosiaalinen lauseke, joka edellyttää että hankintasopimuksia toteutettaessa nouda tetaan tiettyjä ympäristö-, sosiaali- ja työ oikeudellisia velvoitteita. Tämä sosiaali nen lauseke olisi mahdollista säätää kaik kia hankintayksiköitä velvoittavaksi pakol liseksi vähimmäisehdoksi, mutta hallitus on jättänyt sen vain suosituksenluontoi seksi tavoitteeksi. ”Korjaamiskohteita on enemmänkin. Miksi uudella hankintalailla hankaloitettai

Vasemmiston meppi Merja ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen vammaisten palveluja puolustavassa mielenosoituksessa kansalaistorilla Helsingissä syyskuun alussa.

Jokainen uusi päättäjä löytää hankinta kysymykset edestään.

siin palveluiden ostamista omalta kunnal liselta yhtiöltä? Miksi vammaisten elinikäi set palvelut on ylipäätään säilytetty hankin talain piirissä, kun tiedetään että kilpailutta minen ja määräaikaiset sopimukset vaikeut tavat vammaisten arkea? Miksi kotimaisessa hankintalaissa halutaan tehdä EU:n hankin tadirektiiviä roimasti tiukempi rajaus julkis ten toimijoiden toimimisesta markkinoilla – rajaus, joka todennäköisesti huonontaa esi merkiksi kuntien jätelaitosten toimintaedel lytyksiä?”, Merja ihmettelee. ”Tämä on ihan kotimaista hölmöilyä.

Toisen jäte on toisen raaka-aine

oska vai resurssi? Kaatopaikalle vai kerä ykseen? Parlamentin ympäristövaliokunta jat kaa syksyllä ns. kiertotalouspaketin käsit telyä. Viime joulukuussa komission anta ma kiertotalouspakettiehdotus tuo mu kanaan monenlaisia muutoksia jätedirek tiiveihin, jotka käsittelevät esimerkiksi pakkauksia, kaatopaikkoja tai elekroniik kajätettä. Yhteydenottoja eri sidosryhmil tä tulee tasaista tahtia. ”Kiertotalouspaketin tavoitteena on re surssitehokkuus. Kokonaisuus edellyttää tuntuvia muutoksia sekä tuotantotapoi hin että kulutustottumuksiin”, Merja sa noo. Tuotteiden koko elinkaari nousee uu della tavalla esiin. Pyrkimys on nyt saada

Jaa, vuokraa, käytä uudelleen, korjaa, kunnosta ja kierrätä: kiertotalous huomioi tuotteiden koko elinkaaren!

kierron kehä on lähes täydelliseksi ja jät teeksi joutuva määrä minimaaliseksi, sil lä melkein kaikelle löytyy uusi käyttötar koitus. Direktiiviehdotusten käsittely venyy mitä todennäköisimmin pitkällekin ensi vuoden puolelle. Merjan tavoitteena on, että kiertotalouspaketin puitteissa esim. teknologisia innovaatioita ja tuotantota pojen kehittämistä ei estettäisi hallinnol lisin ja byrokraattisin keinoin. ”Kiertotalousajattelua ei saa supistaa jä tepaketiksi, vaan kyse on esimerkiksi yhteis kunnalle kriittisistä materiaaleista – ne pi täisi määritellä tarkoin ja pyrkiä viisaaseen resurssien käyttöön. Samassa yhteydessä on muistettava myös energiatehokkuus ja uu det energiamuodot”, Merja linjaa.

Hankintalain uudistus toteuttaa tämän hallituksen todellista hallitusohjelmaa: koko Suomen, kaikkien suomalaisten alo jen ja alueiden saattohoitoa isojen kansain välisten toimijoiden syliin”, Merja arvioi. ”EU tai EU:n hankintadirektiivi ei näi hin hölmöyksiin pakota. Muissa Euroopan maissa hankinnat, palvelut ja erilaiset toi minnot koetetaan haalia mahdollisimman tiiviisti omien yritysten ja toimijoiden hoi dettavaksi. Ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi me suomalaiset toimimme toisin.”

Kyllikki kiittää:

Kyllikki kritisoi:

Ala tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia uusien yrityksien, tuotteiden ja työpaikkojen suhteen. On hyvä, että saatavuudeltaan kriittisiksi todettuja arvokkaita raaka-aineita ei enää työnnetä kaatopaikkajätteeksi.

Suomalaiset toimijat lobbaavat tällä hetkellä toisiaan vastaan. Olemme vain 5,5 miljoonan asukkaan kansa, 550 miljoonaisessa perheessä palvelemassa 7,5 miljardin ihmisen markkinaa. On se nyt perkele jos emme osaa tehdä edes keskenämme yhteistyötä!

#2 / 2016

Posti on peruspalvelu Kirje, kutsu, lehti tai paketti – postia ei kulje enää yhtä paljon kuin ennen, mutta aina sitä odotetaan. Kansalainen arvostaa luukun kolahdusta, mutta arvostaako Posti itse? KUVA: MARJO PIHLAJANIEMI

Euroopan parlamentin kanta sen sijaan on selvä: yleispalveluvelvoitteesta ei pidä luopua. Parlamentti hyväksyi syyskuun täysis tunnossa oma-aloitemietinnön postipal veludirektiivistä, ja teksti korostaa edulli sin ehdoin tarjotun laadukkaan, viisipäi väisen yleispalvelun merkitystä. Poikkeus mahdollisuudet ovat rajalliset, eikä niitä pi täisi kansallisella lainsäädännöllä laajentaa. ”Yleispalvelun määritelmä pitäisi yh denmukaistaa ja palvelun laatua olisi arvi oitava Euroopan laajuisten vähimmäisnor mien pohjalta. Markkinoita avattaessa kär kenä pitäisi olla kuluttajien etu ja tasapuoli

Euroopan parlamentin kanta sen sijaan on selvä: viisipäiväisestä palveluvelvoitteesta ei pidä luopua. Kansalaisilla on oikeus postinjakeluun, myös harvaanasutuilla alueilla.

Postinjakaja Hannu Sjöman jakaa postia Helsingin keskustassa.

ulee jos on tullakseen ja välillä ei lainkaan. Arkea rytmittänyt postin kulku on kangerrellut Suomessa jo pidempään. Johto syyttää konerikkoja, sähkökatkok sia, jäykkiä työehtoja ja EU-direktiiviä, joka vielä velvoittaa jakamaan postia viitenä päi vänä viikossa. Postin työntekijät alkavat olla loppu. Mi ten voi olla ylpeä työpaikastaan, kun väkeä vähennettää samalla kun jakajien kuorma vain kasvaa? ”Minä ihmettelen sitä, miten Postilla voi olla varaa hukata yrityksen laatu ja maine? Ei ole kenenkään etu, että ihmisten kutsut ja kirjeet matkaavat määränpäähänsä viik kokausia ja tulevat perille myöhässä, jos koskaan”, Merja ihmettelee. Ala on toki haasteiden edessä. Digitali saatio on vähentänyt postimääriä ja kilpai lijoita markkinoille on jo kärkkymässä. Pos ti onkin ilmoittanut laajentavansa palvelui taan hoiva-, turvallisuus- ja kiinteistöpalve luihin.

Minä ihmettelen sitä miten Postilla voi olla varaa hukata yrityksen laatu ja maine?

”En halua tyrmätä ruohonleikkausta tai ruuanjakelua – varsinkin haja-asutusalu eella kuljetuspalveluiden yhdistäminen ja uusi luova ajattelu voi tulevaisuudessa olla ainoa tapa taata alueen ihmisille välttämät tömät palvelut”, Merja pohtii. Ydintoiminto eli postin jakaminen pitäi si kuitenkin hoitua edelleen kunnolla. ”Ihan uusi ilmiö on se, että valtion toimi ja ei tunnu edes haluavan hoitaa hommaa hyvin. Mitä järkeä on pilata arvokkaan val tionyhtiön brändi ja maine epäluotettavalla palvelulla ja työntekijöiden huonolla koh telulla, juuri kun alalla kilpailu kovenee”, Merja miettii. Koko Suomi poikkeusaluetta? Suomen hallitus on jo esittänyt, että EU:s sa luovutaan postin viiden päivän jakeluvel voitteesta. Euroopan komissio ei toistaiseki ole lähtenyt avaamaan postipalveludirektii viä, vaikka Suomi sitä toivookin. ”Italiassa ja Tanskassa direktiivistä on jo poikettu. Olen kysynyt komissiolta, kuinka se suhtautuisi siihen, että kokonainen maa tulkitsisi olevansa ’poikkeusaluetta’ harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen vuok si, mutta vastaus oli hyvin epäselvä”, Mer ja kertoo. ”Tulkitsen komission muminan niin, että jäsenmaista tulee painetta poikkeuk sien laajentamiseen eikä komissio halua tässä vaiheessa näyttää korttejaan”.

Posti-konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli

1 650 M€ Konsernin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa

22 000 96 %

liikevaihdosta tulee yrityksiltä ja yhteisöiltä Yrityksen historia

400 v.

Osakkeista valtio omistaa

100%

Liikevaihdosta Suomesta tulee

77%

set kilpailumahdollisuudet myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Kansalaisilla on oi keus postinjakeluun, myös harvaanasutuil la alueilla”, Merja summaa mietinnön sisäl töä. ”Jälleen kerran peräänkuulutan sitä, että rakenteita ei uudistettaisi ongelma keskeisesti vaan ratkaisukeskeisesti. Pos tinjakelu ei ole vain rasite tai kuluerä, vaan keskeinen yhteiskunnan toiminto, joka myös rakentaa sosiaalista, taloudellis ta ja alueellista yhteenkuuluvuutta”, Mer ja muistuttaa. ”Myös postinjakajat ovat sellainen yh teiskunnan selkäranka, jota tulisi arvos taa, ei vain ahdistaa. Parlamentti muistutti mietinnössään kunnollisista työoloista ja työturvallisuudesta. Työ- ja lepoaikoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota alalla jossa osa-aika-, vuokra- ja silpputyö yleis tyy. Palkkoja ei saa polkea myöskään sil lä, että työmäärä ylittää sen mitä työajan puitteissa on mahdollista tehdä”, Merja sa noo. Yrityksille edullinen ja luotettava posti lähetysten ja pakettien jakelu on ratkaise van tärkeää – myös Merjan kotimaakun nassa Kainuussa ja pitkien välimatkojen La pissa. ”Muut alat ovat vahvasti riippuvaisia posti-infrastruktuurista. Ellei hallitus halua sammuttaa valoja suuresta osasta Suomea, on myös postipalveluista pidettävä huoli”, Merja tiivistää.

Kyllikki

Populismia vai perusteellista pohdintaa?

i jokaisen tarvitse EU:ta rakastaa, eihän sosiaali- ja terveysministeriötäkään tar vitse rakastaa. Näin totesi pitkään Suomen EU-edustus tossa työskennellyt suurlähettiläs. Brexitin myötä Euroopan unionin insti tuutiot, mepit ja kansalaiset joutuvat jokai nen tahollaan miettimään, millä tavalla eu rooppalaiseen yhteistyöhön itse suhtautuu. Onko Euroopan maiden yhteisö edelleen tavoiteltava? Voiko EU:ta korjata? Britit yrittävät nyt miettiä uutta yhteis työmuotoa tahollaan, ja eurooppalainen va semmisto miettii omaa vaihtoehtoaan. Etelä-Euroopan vasemmisto on perintei sesti suhtautunut Euroopan unioniin posi tiivisesti. Pohjois-Euroopassa EU on näh ty usein uhkana hyvinvointivaltiolle. Toisin kuin osalle oikeistoa, EU tai kansallisvaltiot on kuitenkin nähty yleensä välineenä pa rantaa hyvinvointia, eikä aatteena itsessään. EU:n yhteisen valuutan piti yhdistää eurooppalaisia, mutta se toimii nyt päin vastoin. Hyvä poliittinen tavoite on pilat tu huonolla toteutuksella, jossa etenkin yhteisvaluutan reuna-alueilla tulevaisuus

näyttää lohduttomalta ja eurojärjestelmä demokratian estävänä pakkopaitana. Kriisi onkin myös lähentänyt eurooppa laista vasemmistoa. Sen sijaan, että väitel lään siitä, onko EU hyvä vai paha, käydään laajaa keskustelua siitä, miten se voidaan korjata. Plan B -niminen liike on keskittynyt etenkin luomaan eurojärjestelmälle vaihto ehtoja, kun taas DiEM25 hahmottelee EU:n demokratisointia. EU tarvitsee pohdittuja vaihtoehtoja, ei helppoja populistisia heittoja. ”Britannian kansanäänestyksen alla po litiikkaa tehtiin härskisti tyhjilllä lupauksil la ja suoranaisilla valheilla. EU:sta on vaikea keskustella, sillä sen päätöksenteko on tur hauttavan monivaiheinen ja monen eri ins tituution summa. Itse opin kuitenkin jo ko tona, että valheella on lyhyet jäljet. Kriitti nen saa olla, mutta harras toiveeni on, että Suomessa emme lähtisi brittilehdistön ja brittipoliitikoiden viittoittamalle valheiden ja vääristelyn tielle”. ”Valehtelu syö koko poliittisen järjestel män uskottavuutta. Eri mieltä voi olla myös rehellisesti”, Merja muistuttaa.

Kriisi onkin myös lähentänyt eurooppalaista vasemmistoa. Sen sijaan, että väitellään siitä, onko EU hyvä vai paha, käydään laajaa keskustelua siitä, miten se voidaan korjata.

Mielenosoituksilla on voimaa

uroopan parlamentissa käytiin loka kuun ensimmäisellä täysistuntoviikol la kiihkeää keskustelua Puolan naisten oikeuksista. Puolan hallituksen pyrkimys kiristää entisestään maan aborttilakia sai Puolas sa kansalaiset liikkeelle: tuhansittain naisia osoitti mieltään esitystä vastaan Varsovan kaduilla, ja myös Euroopan parlamentissa protesti sai vahvan tuen. Muutosesitys olisi kieltänyt abortin kai kissa muissa tapauksissa paitsi silloin, kun raskaus vaarantaa äidin hengen. Aborttila ki on Puolassa jo nyt Euroopan tiukimpia: abortti sallitaan vain raiskauksen, insestin tai lapsen vakavien kehityshäiriöiden takia, tai jos äidin henki on vaarassa. ”Poliittisen ilmaston muuttuessa naisten kehoon ja itsemäärämisoikeuteen kajoami nen on välittömästi agendalla”, Merja arvioi. Aborttilain tiukennusesitys kaatui lopul ta protestien ansiosta Puolan parlamentis sa selkein äänin. Moni kuitenkin uskoo, että taistelu ei ole vielä ohi. ”Vanhoillista politiikkaa olisi uskallettava haastaa eri maissa. Oikeus ilmaiseen, turval liseen ja lailliseen aborttiin on yksi tasa-arvon kulmakivistä ja se pitäisi taata kaikkialla. Suo malainen lainsäädäntö on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen tiukka, ja olen seuran nut huolestuneena äänenpainoja myös sen kiristämisen puolesta”, Merja sanoo. Vasemmistoryhmä oli näkyvästi mukana puolustamassa naisten oikeuksia Czarny Protest -tapahtumassa.

PÄÄTETTY MUUTTAMINEN HELPOTTUU EU-maasta toiseen muuttamiseen liittyvää paperisotaa helpotettiin kesäkuun täysistunnossa: parlamentti hyväksyi uudet säännöt, joiden mukaan tiettyjen asiakirjojen, kuten siviilisäätyä, vanhemmuutta tai kansallisuutta todistavien asiakirjojen, hyväksymiseen toisessa EU-maassa ei vaadita laillistamista tai apostille-todistusta. TUKEA TYÖLLISTYMISEEN Suomi ja Ruotsi saivat EU-jäsenmaksulleen vastinetta, kun Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuun alussa esityksen myöntää Suomelle 5,3 miljoonaa euroa EU-tukea irtisanottujen työllistämiseen. Globalisaatiorahaston tuen avulla on tarkoitus auttaa kaikkiaan yli tuhatta Microsoftin ja sen toimittajan irtisanomaa työntekijää löytämään uusi työpaikka. Ruotsi sai 4 miljoonan euron tuen Ericssonin irtisanomien työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen. AVOIMUUSREKISTERI PAKOLLISEKSI Jo pitkään odotettu kiristys lobbareita ja heidän taustojaan listaavaan avoimuusrekisteriin on vihdoin toteutumassa. Yli kaksi vuotta sitten keväällä 2014 päätettiin, että ennen tämän vuoden loppua pitää avoimuusrekisteri saada pakolliseksi ja kattavaksi. Tämä siistisi lobbareiden ja päätöksentekijöiden välistä vuorovaikutusta. Vaillinainenkin esitys parantaa nykytilannetta.

TYÖN ALLA EU-TASON PELISÄÄNNÖT LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÖN Ympäristövaliokunnassa jatketaan keskustelua eläinlääkkeistä, joiden liikakäyttö on jo saanut aikaan tunnetuille antibiooteille resistenttejä bakteeri- ja viruskantoja. Ruoka- ja vesiturvallisuuden parantamiseksi eläinlääkintään tarvitaan yhteiset, selkeät säännöt. TURHISTA TILOISTA JA MATKAKULUISTA LUOPUMINEN Merja taistelee edelleen sen puolesta, että parlamentti siirtyisi yhteen istuntopaikkaan. Parlamentti työskentelee Brysselissä mutta neljän päivän mittaiset täysistunnot pidetään Ranskan Strasbourgissa 12 kertaa vuodessa. Tämä aiheuttaa turhia kustannuksia ja ympäristöpäästöjä ja heikentää työskentelyn tehokkuutta. KESÄAJASTA LUOPUMINEN Vuosi sitten parlamentin täysistunnossa käytiin Euroopan kesäaikajärjestelyjen muuttamista koskeva kuulemistilaisuus. Merja esitti, että kellojen siirtelystä luovutaan ja että talviaika säädetään pysyväksi ja Suomi siirtyisi omalla päätöksellään Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen. Pysyvä kesäaikakin sopisi, jos vain jatkuvasta ajan rassaamisesta luovutaan. Komissaari Bulc on tarttunut ehdotukseen ja pyytänyt uutta selvitystä jäsenmaiden käytännöistä ja muutoksen mahdollisista kustannuksista ja hyödyistä. Aihetta käsitellään myös lokakuun toisessa täysistunnossa.

#2 / 2016

Jättiloikka puhtaaseen liikenteeseen Ilmastonmuutoksen olemassaolosta ei Suomessa juuri tarvitse kiistellä, mutta toimeen tarttumisessa suomalaisilla on vielä tekemistä. Kovat tavoitteet tarkoittavat konkreettisia toimia hyvin nopeasti.

”E

n tiedä, onko kotimaassa vielä kään ihan ymmärretty, kuinka isoja muutoksia Pariisin ilmas tosopimus ja komission kesäl lä tullut esitys liikenteen päästövähennys tavoitteista oikein tarkoittavat”, Merja Kyl lönen sanoo. ”Päästötavoitteista tinkimisen suhteen ymmärrys on komission päässä vähäistä, suomalaisten on turha käydä Brysselissä kertomassa kuinka me ei pystytä. Suomen ’erityisolosuhteille’ voi saada vain rajatun määrän ymmärrystä”, Merja sanoo. Jo aiemmin teollisuus EU:ssa on ollut päästökaupan piirissä. Nyt on lisäksi sovit tu päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden kuten liikenteen ja maatalouden päästö vähennystavoitteista. Toimia siis tarvitaan kaikilla yhteiskunnan ja hallinnon sekto reilla. Kaikki keinot on otettava käyttöön. Liikenne ahmaisee EU:n energiankulutuk sesta neljänneksen ja tuottaa viidesosan EU:n hiilidioksipäästöistä, joten liikentees sä muutosten on näyttävä myös Suomessa. Entäs kun autolla on ajettava? Euroopassa on perinteisesti luotettu siihen, että päästövähennystavoitteet saavutetaan ennemmin tai myöhemmin kun ajoneuvoja polttoaineteknologia kehittyy. Suomessa on yksi Euroopan vanhimmis ta autokannoista ja kalusto uusiutuu täällä hitaasti. Teknologiakaan ei siis pelasta ko vin nopeasti. Eikö uuden, vähäpäästöisen auton osto ole kuitenkin ekoteko? ”Kyllä se voi olla, jos päästöt ovat tosiaan pienet. Nyt on kuitenkin osoittautunut, että autoala on systemaattisesti keskitty nyt tuotteidensa viherpesuun ja testitulos ten vääristelyyn. Testioloissa päästöt voi vat siis olla vähäisemmät kuin todellisissa ajo-olosuhteissa”, parlamentin päästöhui jauksia tutkivassa valiokunnassa työskente levä Merja pahoittelee. Testimanipulaatiotapausten ja päästöjen todentamisen puutteiden vuoksi liikenteen todellisia päästöjä ei tällä hetkellä edes luo tettavasti tiedetä. Raskaan liikenteen osalta tilanne ei ole yhtään lohdullisempi. ”Kuorma-autojen valmistajien on todet tu syyllistyneen sekä alan teknologiakehi tyksen suunnitelmalliseen viivyttämiseen että varsinaiseen hintakartelliin markkina hintojen hallitsemiseksi”, Merja kertoo. Suomi on pitkä maa eivätkä raiteet vie joka paikkaan. Mitä nyt siis olisi tehtävä? ”Suomi luottaa kansallisesti muuta Eu rooppaa enemmän biopolttoaineisiin. Ly hyellä aikavälillä tämä voi olla yksi ratkaisu,

varsinkin raskaassa liikenteessä, mutta ko mission tiedonanto korostaa siirtymää koh ti kokonaan päästötöntä liikennejärjestel mää. Tarvitaan siis panostuksia, myös T&K -puolella, sähkö- ja vetyteknologian käyt töönottoon, varastointiin ja lataus- ja jake luinfrastruktuuriin”, Merja miettii. ”Kaasuautojen suhteellisen vähäistä suo siota voi myös vähän ihmetellä. Biokaa su on nollapäästöistä ja sitä on mahdollis ta tuottaa maakunnissa myös paikallises ti. Konversio maksaa myös itsensä takaisin aika nopeasti, joten arvelen kaasuautojen yleistyvän aika nopeasti”. Suomen sisäisten kuljetusten kannalta komission esitys on tiukka. ”Kustannusvaikutuksia varmasti tulee. Meillä tieliikenteen osuus tavaraliikentees tä on suuri, ja eurooppalaisittain raskas lii kenne tuottaa paljon päästöjä omaan osuu teensa nähden. Toivon, että logistiikka-alaa ei jätetä yksin miettimään tätä yhtälöä, vaan että hallitus, LVM ja myös etujärjestöt ottavat etupainotteisesti kopin tästä haas teesta”, Merja pohtii. Kaupunkiseuduilla nopeaa muutosta Keskisuuret kaupunkiseudut ovat Suomes sakin se alue, jossa liikenteen vallankumous tulee näkymään nopeimmin. Kaupunkiliikenne tuottaa 23 % Euroo pan liikenteen hiilidioksidipäästöistä, mut ta valtaosa työ-, koulu- ja asiointimatkoista

Kyllikin konttori järjesti syyskuussa 2016 Väylät & Liikenne-päivillä työpajan ”Liikenneherätys – kohti hiilineutraalia liikennejärjestelmää”. Työpajassa kerättiin työkalupakki konkreettisista toimenpiteistä kohti hiilineutraalia liikennejärjestelmää. Materiaali saatavilla: http://lennatin.info/ hiilineutraali

olisi pyöräiltävissä, käveltävissä tai saavu tettavissa joukkoliikenteen avulla. Kaupungeissa suurin muutos pitää ta pahtua ihmisten korvien välissä. Asenne muutosta tarvitaan myös väylähankkei den arviointiin. Kun liikennehankkeita ra hoitetaan tai laitetaan prioriteettijärjestyk seen, päästövähennystarve on syytä pitää koko ajan mielessä. Ihmisiä on saatava au toista raiteille ja pyörän selkään, ja hankkei den vaikutusarvioinneissa tämä pitää tun nistaa”, Merja pohtii. ”Euro on yleensä hyvä konsultti. On mie tittävä tarkoin, miten suuri muutos toteu tetaan oikeudenmukaisesti. Pienituloiset säätelevät jo nyt liikkumistaan taloudelli sista syistä eikä maaseudulla joukkoliiken nettä juurikaan ole. Toimet on kohdistetta va sinne missä liikkumavaraa on”.

Suomi luottaa kansallisesti muuta Eurooppaa enemmän biopolttoaineisiin. Lyhyellä aikavälillä tämä voi olla yksi ratkaisu, varsinkin raskaassa liikenteessä, mutta komission tiedonanto korostaa siirtymää kohti kokonaan päästötöntä liikennejärjestelmää.

Kyllikki

3 askelta eteenpäin Muutos vaatii toimia sekä kansalaisilta että päättäjiltä

Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan

Parannetaan joukkoliikennettä

”Joukkoliikenteen matkustus on saatu keskisuurissa kaupungeissa huimaan nousuun monin erilaisin toimin: on nostettu lastenlipun ylärajaa, tuotu lipputuotteisiin edullisia kausilippuja ja arvolippuja, otettu käyttöön nuorten ikäryhmälle oma kausilippu, tehty kaupunkiseuduille vyöhykehinnoittelu. Osassa liikennetarjontaan otettiin runkolinja-ajattelu, osassa kalusto on uutta. Lisäksi tiedotus ja markkinointi on parantunut.” Minna Soininen, Suomen paikallisliikenneliiton toimitusjohtaja

Parlamentissa löytyi sopimukselle vastustustakin: äärioikeisto ei ilmeisesti vieläkään usko ilmastonmuutoksen olevan totta.

T 2

Hypätään pyörän selkään

”Kuljen fillarilla töihin, kauppaan ja keskusta-asioille, sillä lyhyillä matkoilla autolla kulkeminen olisi aivan turhaa bensantuhlausta. Pyörällä mennen säästyy parkkimaksuilta eikä tuhlaannu aikaa parkkipaikan etsimiseen tai bussin odottamiseen. Polkupyöräni on aivan tavallinen peruspyörä, ja ostoksia saan sillä kuskattua kolme kassillista: etukorissa, tarakan korissa ja repussa. Lapsetkin kulkevat kouluun kävellen tai pyörällä, ja aiempina vuosina päiväkotiin kuljettiin lastenistuimien ja peräpyörän avulla. Pienellä panostuksella nastarenkaisiin ja hieman urheiluhenkisellä asennemuutoksella voisin kulkea työmatkat talvellakin polkien – ainakin leutoina talvina. Aamuvuoroon mennessä aurausta ei yleensä ole ehditty tehdä”. Johanna Romppainen, myyjä, Turku

Vaihdetaan sähköautoon

ämän syksyn tärkein ja isoin päätös Euroopan parlamentis sa on varmasti Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnin hy väksyminen. Parlamentti hyväksyi Pariisin ilmastosopimuksen ratifioin nin 4. lokakuuta äänin 610 puolesta 38 vastaan ja 31 tyhjää. ”Päivä oli historiallinen monella tapaa, tähän kulminoituu monta kysymystä, odotusta ja epäilystä”, Merja miettii. Juhlallisessa istunnossa oli läsnä myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, joka puheessaan huomautti, että ilmastonmuutok sen torjunta ei ole pelkästään yksi aikakautemme tärkeimmistä haasteista, mutta myös mahdollisuus rakentaa kestävämpää ta loutta ja vakaampaa yhteiskuntaa. Mitä seuraavaksi: »» YK:n ilmastokokous COP22 järjestetään Marokon Marra kechissa marraskuun alussa »» kaikkia fossiilisen energian tuotantoon ja käyttöön kohdistuvia tukia ja etuuksia on tarkasteltava uudelleen »» on etsittävä konkreettisia ratkaisuja erityisesti liikenteen ja maatalouden päästövähennysten toteuttamiseksi ”Tästä konkreettinen työ vasta alkaa. Toivon, että kotimaani Suomi uskaltaa etsiä ratkaisuja yksin ja erikseen. Nyt on pys tyttävä, kyettävä, uskallettava, tehtävä. Samaa viestiä välitämme tietysti myös muille maille. Yhteiset sitoumukset vaativat myös toimivan toteutuksen, jotta yhteinen planeettamme voi säilyä tuleville sukupolville.”

”Nissan Leaf on palvellut hyvin perheemme ainoana autona, vaikkei siinä polttomoottoria ole laisinkaan. Uskoisin, että olemme suhteellisen tyypillinen pääkaupunkiseutulainen perhe siinä, että pääosa kilometreistä kertyy seudun sisäisistä ajoista. Siihen akun lataus 100–150 km riittää hyvin ja muuta tankkausta ei tarvitse kuin kotipihan parkkipaikan virtapistoke. Pikalatausasemat ovat myös jo yleistyneet niin paljon, että mökille pääsee tarvittaessa ilman välitankkaustakin. Pikalatausasemalla kaksi kolmannesta akusta saa vartissa ladattua, joten homma alkaa olla aika helppoa. Sähköautoilu on jo mahdollista monen meidän elämäntilanteessa, mutta Suomen kannattaisi silti ottaa loikka eteenpäin latausinfrastruktuurissa ja tukea muutenkin sähköautoon siirtymistä. Mitä enemmän saamme sähköautoja kaduille, sitä vähemmän tarvitsee puuttua työpaikkojen kannalta hankalampiin tavaraliikenteen kumipyöräkuljetuksiin.” Kai Mykkänen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Välillä parlamentissa tuntee todella elävänsä historiallisia aikoja.

KYLLIKIN SAARNA

#2 / 2016

Investointien osumatarkkuus ei ole kohdallaan R

JOONAS RINTA-KANTO

ahaa on, mutta meneekö se oikeaan paik kaan? Aina kun liikenne- tai energiasektorilla investoidaan, kyse on hyvin pitkäaikaises ta projektista. Tämän päivän päätöksillä on vaikutuksensa vielä 50 vuodenkin päästä. Koska investoinneilla ei rakenneta vain huomista, vaan kokonaista tulevaisuutta, pitäisi sekä rakennuttajalla että rahoitta jalla olla todella selkeä näky yhteiskunnan muutoksesta pitkällä tähtäimellä. Investointipolitiikalla tuota muutosta voi ohjailla silloinkin kun tuntuu että lain säädäntöön tai verotukseen on liian tuskal lista tarttua. Yhteisiä rahoja pitää käyttää tarkasti. In vestoinneista sopiminen ei voi tarkoittaa sitä että valtion piikki on loputtomasti auki, kun kustannukset karkaavatkin käsistä. Riskejä investointeihin toki aina liittyy. Juuri siksi jokainen liikenneinvestointi on suunniteltava huomattavasti aiempaa tar kemmin ja hallinnon raja-aitoja ylittäen. Tällaista ajattelua halusin itse liikenne ministerinä edistää, ja samaa ”tarkan mar kan” politiikkaa tarvitaan myös Euroopas sa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportit EU:n varojen käytöstä ovat nimit täin surullista luettavaa. Euroopan tasolla rahaa hukataan myös aivan tarpeettomak si osoittautuneisiin hankkeisiin.

Syyskuussa julkaistu kertomus sata mainvestoinneista toteaa, että mm. laitu reihin, satama-altaisiin ja aallonmurtajiin EU:n satamissa vuosina 2000–2003 koh distetuista EU-varoista kolmasosaa ei ol lut käytetty vaikuttavalla ja kestävällä taval la. Tarkastettuihin hankkeisiin käytetystä määrästä joka kolmas euro (194 miljoonaa euroa) käytettiin hankkeisiin, joiden yhtey dessä luodut rakenteet olivat lähistöllä jo olemassa olevien rakenteiden kanssa pääl lekkäisiä. 97 miljoonaa investoitiin infrastruktuu riin, jota ei ole joko käytetty lainkaan tai vain erittäin vähän. Kustannusylityksiä, vii västyksiä, jatkoyhteyksien puutetta, vähäis tä vastinetta rahalle…kuulostaa surullisen tutulta! Aina kun kyseessä on yhteiset rahat, pi tää tietää tasan tarkkaan mihin ne menevät ja mitä sillä saavutetaan. Myös ilmasto- ja ympäristövaikutukset on oltava tiedossa. Pariisin ilmastosopimuksen ratifioin nin jälkeen meidän on entistäkin tarkem min tutkittava, rakennetaanko energia- ja liikennehankkeilla oikeasti kestävää, sopi muksen mukaista tulevaisuutta vai pide täänkö niillä yllä vanhaa maailmaa. Julkiset resurssit jäsenmaissa ja EU-tasolla on suun nattava uudelleen. Komission ja Euroopan investointipan

kin rahoituksessa uudet kriteerit alkavat jo näkyä – nyt samaa ajattelua tarvitaan kan salliselle tasolle. Uskallusta pitäisi löytyä myös suuntaamaan uudelleen niitä tukia ja verotusjärjestelmää, joilla fossiilisten polt toaineiden käyttöä edelleen pönkitetään. Muutos tulee olemaan suuri ja korja usliike jyrkkä. Nyt tarvitaan meitä kaik kia kuntien ja valtakunnan tasolla varmis tamaan, että murroskauden muutokset to teutetaan oikeudenmukaisesti. Vähähiili seen yhteiskuntaan siirtyminen ei saa olla tulonsiirto kansalaisten kukkarosta yritys ten taskuun.

Yhteisiä rahoja pitää käyttää tarkasti. Investoinneista sopiminen ei voi tarkoittaa sitä että valtion piikki on loputtomasti auki, kun kustannukset karkaavatkin käsistä. Meidän on entistäkin tarkemmin tutkittava, rakennetaanko energia- ja liikennehankkeilla oikeasti kestävää, Pariisin sopimuksen mukaista tulevaisuutta vai pidetäänkö niillä yllä vanhaa maailmaa.