Kyllikki 1 2017 by Sarianne Hartonen

Kyllikki #1 / 2017

VASEMMISTON MEP

Epävarmassa maailman tilanteessa turvallisuus rakentuu tasa-arvosta ja toivosta

Robotiikka haastaa parlamentin: voiko lainsäätäjä olla utelias ja avoin?

WWW.MERJAKYLLONEN.FI

Kaikki munat yhteen koriin? Suomen biotalous herättää EU:ssa kysymyksiä

#1 / 2017

Pinnalla Brysselissä tällä hetkellä BREXIT Ensin koko EU odotti Britannian eroilmoitusta, nyt yritetään aloittaa avioeron jälkeistä pesänjakoa.

Rohkeasti tulevaisuutta tekemään

uroopan parlamentti on työtään rakastavalle poliitikolle mielenkiintoinen työmaa. Ketään ei kiinnosta sinun ai kaisempi elämäsi, vaan se, mihin kykenet nyt ja mitä saatat huomenna saada aikaiseksi. Olen iloinnut myös siitä, että vuoropuhelu europarla mentaarikon kanssa näyttää kiinnostavan monia kansain välisiä ajattelijoita, huippututkijoita ja kriisitilanteita läheltä seuranneita järjestötoimijoita. Teemat, jotka Suomen eduskunnassa jäävät tulevaisuu valiokunnan pohdittavaksi, läpileikkaavat Euroopan parla mentissa lähes kaikkea keskustelua ja päätöksiä. Ruokatur va, ilmastonmuutos, energia, pakolaisuus – tämän hetken päätöksissä olisi pystyttävä katsomaan kauas. Aikomuksenani on tehdä töitä Euroopan parlamentissa täysipainoisesti myös tämä vuosi ja käydä aktiivista arvokes kustelua kotimaassa erityisesti loppuvuodesta. Siihen kes kusteluun tarvitaan mukaan myös sinua. Halataan kun näh dään!

Brittien ero EU:sta hämmentää edelleen. Vasemmistoryhmän viesti Brexit-neuvottelijoille on, että kansalaisten oikeudet on turvattava – niin EU-maissa asuvien brittien kuin Britanniassa asuvien EUkansalaisten. Ihmiset eivät ole pelimerkkejä. Vasemmistossa ollaan myös huolissaan Brexitin vaikutuksesta Pohjois-Irlannin tilanteeseen. Pitkäperjantain rauhansopimuksesta ei saa peruuttaa. Skotlannin kansalaisillakin on vielä sanansa sanottavana eli kuningaskunnan tulevaisuudesta kuullaan vielä monta tarinaa. Näyttää siltä, että pääministeri May ja Britannian konservatiivipuolue haluaa sekä syödä että säästää kakkunsa. Muut EU-maat joutuvat jatkuvasti muistuttamaan, että se ei tule onnistumaan. EU-maan edut (ja haitat) saa vain olemalla EU-maa, ja Brexitin hinta Britannialle tulee varmasti olemaan suurempi kuin kansanäänestyksen aikaan ihmisille uskoteltiin.

TURKKI JA PUOLA Turkin luisu yhä syvempään diktatuuriin huolestuttaa Euroopan parlamentissa. Presidentin valtaoikeuksia lisännyt kansanäänestys oli epäreilu ja ihmisoikeus- ja lehdistönvapaustilanne huononee entisestään. Huhtikuun lopun täysistunnossa mepit kehottivat EU-Turkki -suhteiden uudelleenarviointiin. Turkin käyttäytyminen on räikeässä ristiriidassa Euroopan unionin perusarvojen kuten vapauden ja demokratian kanssa – mutta silti EU on käynyt lehmänkauppaa Turkin kanssa mm. pakolaiskriisin hoitamisesta. Huolestuttavaa ihmisoikeuskehitystä on nähtävissä myös EU:n sisällä. Puolan ja Unkarin ihmisoikeustilanne on jatkuvasti parlamentin asialistalla. – EU toimii sen olettaman perusteella, että jäsenvaltiot noudattavat demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia. Jos tätä keskinäistä luottamusta murennetaan, tai myötäillään diktaattoreja oman edun takia, murenee myös Euroopan unionin demokratiaan ja rauhaan valettu arvopohja. Ilman sitä EU:sta ei jää paljoakaan jäljelle, Merja sanoo.

MEP Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu European Parliament 60 Rue Wiertz Willy Brandt 02M093 1047 Brussels Belgium Puh. +32 2 28 45543

Facebook: www.facebook.com/ kyllonen.merja

ODOTTELU JA EU:N TULEVAISUUDEN POHDINTA Ensin odotettiin brittien kansanäänestystä, sitten USA:n vaalien tulosta. Kevään aikana on odotettu Brexitilmoitusta ja Ranskan presidentinvaalien tulosta, seuraavaksi jännätään parlamenttivaaleja mm. Britanniassa ja Saksassa.

Twitter: @KyllonenMerja Instagram @mertsikyllikki

Jokaisten vaalien yhteydessä käydään keskustelua myös EU:n tulevaisuudesta. EU-yhteistyön suunta, nopeus ja sisältö ovat jälleen kerran myllerryksen keskellä.

Avustajat Helena Taimisto +32 2 28 475 43 kalenteriasiat, tapaamiset Brysselissä, valiokunnat helena.taimisto@europarl.europa.eu

Sarianne Hartonen +358 40 663 1866 viestintä, tapaamiset ja tapahtumat Suomessa, sarianne.hartonen@gmail.com

MEP Merja Kyllösen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti Painos n. 27 000 Graafinen suunnittelu: Anna Kalso Päätoimittaja: Sarianne Hartonen Etusivun kuva: Jarno Mela

Kyllikki 1 / 2017 »riittävä, kylliksi, kyllin»

Kyllikki

Turvallisuus rakentuu tasa-arvosta Vaikka EU on heikko, sitä tarvitaan. – Ongelmat ylittävät kansallisvaltioiden ra jat, joten yhteistyötä tarvitaan. Yksin emme saa purettua veroparatiisitaloutta tai torjut tua ilmastonmuutosta, Merja pohtii. Lääkkeiden on vain oltava oikeita, muu ten tauti ei parane. – Tämän päivän turvallisuus, turvallinen maailma, EU ja Suomi, rakentuu tasa-ar vosta. Terroritekoja vastaan taistellaan Eu roopassa ja muualla läntisessä maailmas sa parhaiten poistamalla syrjintää, pienen tämällä tuloeroja, mahdollistamalla ihmis ten koulutus ja varmistamalla yleisen oi keudenmukaisuuden toteutuminen, Merja linjaa. Tämän päivän uhkien torjumiseen pe rinteinen turvallisuuspolitiikka ei riitä. – Epätasa-arvoisuus ja osattomuus luo vat kasvualustan hajaannukselle, jota jär jestäytynyt rikollisuus ja terroristijärjestöt käyttävät häikäilemättä hyväkseen. Tämä on jo hyvin nähtävissä monissa Euroopan maissa. Me itse toimillamme ajamme entis tä useamman ihmisen heidän syliinsä.

uroopan kansalaiset toivovat tutkitusti EU:n osallistuvan enemmän kamppai luun terrorismia vastaan, työttömyyden tor juntaan, ympäristönsuojeluun ja veropetos ten torjuntaan. – Ihmiset näkevät, mistä turvallisuus ra kentuu, Merja kommentoi Eurobarometrin tutkimusta. – Julkisessa keskustelussa korostuvat täl lä hetkellä uhkakuvat, mutta EU:lta tuntuu puuttuvan selkeä näky paremmasta maa ilmasta ja vastuullinen johtajuus. Kasvava epätasa-arvoisuus luo otollisen maaperän pelkojen ohjaamalle politiikalle, Merja sa noo.

Afgaanipakolaisten leiri brysseliläisessä kirkossa. Kuva: GUE/ NGL

aikka Välimereen hukkuvat pakolaiset ovat pudonneet uutisotsikoista, on ti lanne EU:n etelärajoilla edelleen kaootti nen. Vuonna 2016 Italiaan saapui 181 436 tur vapaikanhakijaa, mikä on ennätysmäärä, ja UNHCR:n mukaan noin 50 000 turvapai kanhakijaa on yhä jumissa Kreikassa. Syyskuussa 2015 päätettiin hätätoimen piteenä siirtää yhteensä 160 000 pakolais statuksen hyvin todennäköisesti saavaa turvapaikanhakijaa syyskuuhun 2017 men nessä Italiasta ja Kreikasta muihin EU-mai hin, joissa heidän hakemuksensa käsiteltäi siin. Suurin osa maista on yhä jäljessä tavoit teistaan ja vain 11 % sovitusta määrästä on siirretty. Neljä maata on toteuttanut sisäi

Häpeällisen pieni joukkue on pitänyt lupauksensa

EU rakentamaan rauhaa Merjan näky on EU:n palauttaminen juuril leen: rauhan takaamiseen. EU:n puolustuspoliittisen yhteistyön painottamisen sijaan Merja peräänkuulut taa panostusta humanitaariseen työhön. – Elinoloja pitää pystyä parantamaan maissa, joissa on epävakaa tilanne, ja toi saalta sisäisen turvallisuuden riskeihin on järkevästi varauduttava vahvistamalla po liisien voimavaroja ja viranomaisten yhteis

Ilmastonmuutos on suurin uhka

Lääkkeiden on oltava oikeita, muuten tauti ei parane

Kaikkein eniten turvattomuutta tuo ilmas tokatastrofi. – Viime vuosina Euroopassakin nähty sotatoimien aikaansaama pakolaiskriisi on vasta pientä alkusoittoa sille hädälle, joka eteläisen pallonpuoliskon maita uhkaa il mastokatastrofin edetessä. Kestävän ilmastopolitiikan pitäisi olla kaikkien EU-päätöksien pohjalla – toisin kuin nyt. – Ihmisen synnyttämä katastrofi on ehkä vielä ihmisen korjattavissa, mutta ensin se pitää tiedostaa. Me puhumme sotilaalli sista uhkakuvista, mutta kuinka vastaam me vaikkapa energia- ja vesivarojen rajalli suuteen tai tartuntatauteihin? Tietoturva hyökkäyksiä tai muuttoliikettä ei niitäkään

työtä. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttä minen on tärkein keinomme taata yhteis kuntarauha Euroopassa, Merja sanoo. Rauha ei ole vain sitä, että diplomatialla ja taitavasti neuvotelluilla kompromisseilla estetään sotia. – Rauha on jotakin, mitä tehdään tässä ja nyt, osoittamalla ystävyyttä, hyväksymäl lä joukkoon ja jakamalla omasta. Euroopan puolustusunioni tai sotilasliitto Nato eivät ratkaise eriarvoisuudesta kumpuavia on gelmia. – Sodan, vihan ja epäluottamuksen liet sojia tässä ajassa ja maailmassa riittää, mut ta rauhan rakentajista on pulaa. Tähän työ hön tarvitaan meitä kaikkia.

Pakolaispolitiikka kaipaa ihmisyyttä ja johtajuutta

hallita perinteisin sotilaallisin keinoin. Konfliktit jäävät tänä päivänä harvoin paikallisiksi. – Ruoka, vesi, lämpö ja energia ovat meil le itsestäänselvyyksiä, joten ei niille oikein osata antaa arvoa. Näiden asioiden paino arvo on kuitenkin tunnustettava.

siä siirtoja hyvin rajallisesti ja kaksi jäsen maata ei vielä ole osallistunut siirtoihin lainkaan. – Häpeällisen pieni joukkue on pitänyt huolta yhteisten lupausten noudattamises ta pakolaisten sisäisissä siirroissa Kreikasta ja Italiasta, Merja toteaa. Parlamentti muistutti toukokuussa jä senmaita yhteisestä sitoomuksesta. Parla mentti kehottaa EU-maita nopeuttamaan pakolaisten sisäisiä siirtoja ja komission tu lee harkita rikkomusmenettelyjä. Sisäisissä siirroissa etusijalle pitäisi aset taa ilman huoltajaa olevat alaikäiset. – EU:n pakolaispolitiikka kaipaa tyhjien lupausten sijaan solidaarisuutta ja ja yhteis ten päätösten toimeenpanoa. Tällä hetkel lä järjestelmä on sekava, hidas ja tehoton.

Kyllikki kiittää:

Kyllikki kritisoi:

Vaikka Maahanmuuttoviraston toiminnassa on puutteita, on Suomi kuitenkin Maltan lisäksi ainoa maa joka on ottanut vastaan omaan osuutensa pakolaisten sisäisistä siirroista. Äkkitilanteessa turvapaikanhakijoiden vastaanotto saatiin myös kohtuullisen nopeasti koordinoitua.

Minimi ei riitä. Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi nostaa, maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen etsiä toimivia keinoja ja maalinjausten perustua luotettavaan maatietoon. Turvapaikkamenettelyn on oltava oikeudenmukainen ja humanitaarinen suojelu mahdollista.

#1 / 2017

Jakamistalous: palveluiden nyhtökaura? Matkailu- ja liikennesektorit ovat uusien jakamistalouteen perustuvien palvelujen kärjessä – ja samalla joutuvat myös poliitikot uudistamaan ajatteluaan ja alan säätelyä. Liikenne- ja matkailuvaliokunnassa valmisteltiin aiheesta mietintö Merjan johdolla.

noille herättävät paljon kysymyksiä ja yh teiskunnan ja poliittisten päättäjien onkin oltava nyt valppaina, Merja sanoo. – Jakamistalouden esiinmarssi ajoittuu nyt hetkeen jolloin työelämä ja -markkinat ovat ylipäänsä muuttumassa. Työelämän yleistynyt epävarmuus ja silppuuntuminen aiheuttavat oikeutettua huolta. – Itse lähden siitä että pelisääntöjen on oltava kaikille samat: mahdollistavat mut ta reilut. – Markkinamurroksen keskellä sekä alan vanhat että uudet toimijat ovat vaatineet sääntelykehyksen ajanmukaistamista. Pe rinteiset toimijat tarkoittavat usein mark kinoille tulon entistä tarkempaa säänte lyä ja uudemmat laajempaa liberalisointia, Merja kertoo. – Omasta mielestäni kaikille alan toimi joille on luotava tasapuoliset toimintaedel lytykset, edistettävä innovaatioita ja edes autettava yleisten tavoitteiden toteutumis ta. Liikennepolitiikassa on koko ajan pidet tävä mielessä mm. liikenteen vähähiilistä minen, saavutettavuus ja kohtuuhintaisten palveluiden turvaaminen. Merja ei usko, että jakamis- ja yhteistoi mintataloutta voi säädellä erillisenä ilmiö nä, vaan koko alalle – oli se sitten liikenne tai matkailu – tarvitaan yleisesti ajanmu kaista sääntelyä. Harmaa talous on ikuinen riesa

Helsingin uusi, huippusuosittu kaupunkipyöräjärjestelmä on yksi esimerkki uudenlaisesta jakamisen kulttuurista. Pyörääkään ei välttämättä tarvitse omistaa, jos tarve on nopeille siirtymille kulkuvälineestä toiseen.

itkiä käytäviä, vielä pidempiä ko kouksia ja arkista lainsäädäntötyötä. Euroopan parlamentin peruskauraa. Peruskauran lisäksi parlamentis sa pääsee välillä myös nyhtökauran äärel le: uusien, innovatiivisten ilmiöiden pariin. – Kevät on toden totta ollut mielenkiin toinen. Olen päässyt tekemään konkreet tisesti hommia sellaisten laajojen ja neit seellisten aiheiden parissa kuin robotiikka ja jakamistalous. Molemmat ovat ilmiöitä,

jotka muuttavat laajasti yhteiskuntajärjes tystä, työelämää ja tuotantotapoja ja ai heuttavat siten meille lainsäätäjille monen laista päänvaivaa. Globaalisti suurimmat jakamistalouden sovellukset ovat nimenomaan matkailun ja liikenteen aloilla: kännykkäsovelluksella on helppo varata lomamatkalle katto pään päälle tai kyyti lentoasemalle. Yhteistoimintataloudeksikin kutsutun jakamistalouden vaikutukset työmarkki

Käyttäjän kannalta uudet sovellut ovat näp päriä: ne helpottavat kielimuuria, tuovat turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä mak sutapahtumaan ja ylipäänsä tarjoavat uusia kohtuuhintaisia palveluvaihtoehtoja. Palvelujen tarjoajille ne tuovat uusia an sainta- ja työllisyysmahdollisuuksia. Mah dollisuuksia avautuu myös sellaisille, joi den on tähän saakka ollut hankala saada si jaa työmarkkinoilla. Samaan aikaan mahdollisuuksia avautuu myös vilppiin ja hyväksikäyttöön. – Yhteistoimintatalouden vaikutukset työmarkkinoille herättää paljon kysymyk siä. Yhteiskunnan ja poliittisten päättäjien on oltava nyt valppaina arvioimaan muun sitä huomioiko sosiaaliturvajärjestelmä uu det työllistymisen muodot riittävällä tavalla. – Itsestäänselvää on, että jakamistalous ei saa missään tapauksessa toimia alustana harmaan talouden yleistymiselle. Lainsää täjien on huolehdittava siitä että toimijat asetetaan samalle viivalle yhteiskunnallis ten velvoitteiden suhteen. Verotuksesta ha luan sanoa vielä sen verran, että yleisperi aatteena tulee olla se, että verot ja muut so siaaliset velvoitteet maksetaan sinne, missä voitot syntyvät, Merja linjaa. Alan kehityksen tukena lainsäätäjät voi vat kuitenkin olla. Alustayrityksille ja jaka mispalveluiden tarjoajille voidaan tarjota työkaluja. – Hyviä esimerkkejä tästä on olemassa, muun muassa Virossa, jolla julkinen sekto ri ja alan uudet toimijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sähköisten rajapintojen ja -pal velujen kehittämiseksi, Merja muistuttaa. Liikenteessä kyytien jakaminen on jär kevä tapa vähentää niin kustannuksia kuin ruuhkautumista ja päästöjäkin. – Jotta tämä potentiaali saadaan toteu tumaan pitää uusien liikennepalveluiden olla saumattomasti yhtä järjestelmää perin teisen liikennejärjestelmän kanssa. Ilman tiivistä vuoropuhelua ja kehittämistyötä se ei onnistu, Merja muistuttaa.

Jakamistalous = ”sharing economy” tai ”collaborative economy”, viittaa yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, kuluttamiseen, käyttöön ja tuotantoon. Kaupallisissa sovelluksissa saa usein maksamalla käyttöoikeuden yhteisiin tavaroihin tai palveluihin. Esimerkkejä: YHTEISKÄYTTÖAUTOT KYYTEJÄ YHDISTELEVÄT LIIKENNEPALVELUT AUTOJEN VERTAISVUOKRAUSPALVELUT KIMPPAKYYTI SOVELLUKSET JA -PALVELUT LAITEVUOKRAAMOT AIRBNB JA MUUT VASTAAVAT MAJOITUSPALVELUT YHTEIS TYÖSKENTELYTILAT HÄVIKKIRUOAN HYÖTYKÄYTTÖ KIRJASTO!

Kaikille alan toimijoille on luotava tasapuoliset toiminta edellytykset, edistettävä innovaatioita ja edesautettava yleisten tavoitteiden toteutumista.

Kyllikki

Tekoäly saa Merjan syttymään Voiko robotti auttaa ihmistä hoivatyössä? Kuka korvaa lennokin aiheuttamat vahingot? EU varautuu robotiikan mukanaan tuomiin mullistuksiin tutkimuksella ja avoimella mielellä.

ksi tämän kevään puheenaiheista Eu roopan parlamentissa on ollut auto maation ja robotiikan aiheuttama yh teiskunnallinen muutos. Merjaa aihe kiehtoo. – Itse olen utelias ja avoin robotiikan mahdollisuuksien edessä mutta harkintaa ja malttiakin tarvitaan. Ratkaistavaksi tulee lähivuosina ennen kaikkea seuraavat kysy mykset: Kuka on vastuussa robotin aiheut tamista vahingoista? Missä määrin robotit voivat auttaa ihmistä hoiva- ja hoitotyössä? Miten yksityisyyteen ja tietosuojaan liitty vät kysymykset ratkaistaan? Miten huoleh ditaan siitä, ettei robotteja pystytä ohjel moimaan toimimaan haitallisesti tai toisin kuin on ajateltu, Merja pohtii. – EU:ssa tarvitaan sääntelykehikkoa, joka tukee automaation, tekoälyn ja robotiikan kehitystä ja hyödyntämistä turvaten samal la korkean turvallisuuden tason. EU:n tu lee toimia tässä asiassa tienraivaajana eikä saattaa itseään liian hitaasti reagoiden ase maan, jossa muut sanelevat globaalit ehdot ja standardit, Merja linjaa. Merja toimi vasemmistoryhmän varjora portöörinä aihetta käsiteltäessä sekä liiken nevaliokunnassa että ympäristö- ja kan santerveysvaliokunnassa, ja osallistui myös asiaa käsittelevään seminaariin Brysselissä. – On ollut erittäin tärkeää, että parla mentti, jonka tehtävänä on osaltaan toimia eurooppalaisen arvopohjan vartijana, ottaa kantaa tähän hyvin ajankohtaiseen asiaan ja käsittelee sitä monen valiokunnan näkö kulmasta.

ja merenkulkua – paljon puhuttujen auto maattiautojen lisäksi. – Vakavasti otettavaa potentiaalia on myös lennokeissa eli miehittämättömis sä pienissä ilma-aluksissa. Pelastustoimes sa niitä voidaan käyttää vaikkapa metsäpa lojen havainnointiin ja torjuntaan ja pien logistiikkassa tavarantoimituksiin ja lää kejakeluihin, niin kaupungeissa kuin har vaan asutuilla alueillakin. Maataloudessa ja energiasektorilla lennokkeja voidaan hyö dyntää esimerkiksi sähkölinjojen myrsky tuhojen tarkistuksissa. Ympäristökysymyksiin robotiikasta ei kuitenkaan välttämättä löydy ratkaisua. – Innovaatiot, jotka ovat tehneet liikku misesta helpompaa ja vaivattomampaa, ei vät yleensä ole vähentäneet liikkumisen määrää, päinvastoin! Siksi EU:n ja jäsenval tioiden lainsäätäjien tulee seurata alan ke hityksen vaikutuksia liikenteen päästöihin tarkasti ja myös edesauttaa ottamalla esi merkiksi innovaatiorahoituksen kriteeriksi keksinnön myönteiset vaikutukset ilmasto tavoitteisiin.

PÄÄTETTY KANIEN OLOT PARANEVAT Maaliskuun täysistunnossa parlamentti vaati komissiota parantamaan tuotantokanien hyvinvointia ja esittämään lainsäädäntöehdotuksia vähimmäisvaatimusten asettamiseksi. Kanit ovat EU:ssa toiseksi yleisin tuotantoeläin, mutta yli 99 % pidetään huonoissa oloissa. Hyväksytyn mietinnön ehdotuksia tukivat tutkijat ja eurooppalainen eläinlääkäriliitto.

EU:n tulee toimia tässä asiassa tien raivaajana

Merja keskustelemassa tekoälyn rajoista ja mahdollisuuksista seminaarissa Brysselissä.

Merja ja Saksan eläinpuoluetta edustava Stefan Eck.

TYÖN ALLA SOSIAALISET OIKEUDET Komissio julkisti toimenpidepakettinsa sosiaalisen Euroopan vahvistamiseksi huhtikuun lopulla. Yksi paketin osista on sosiaalisten oikeuksien pilari, joka toimeenpannaan paketin muiden aloitteiden avulla. Pilari sisältää uusia oikeuksia työntekijöille, mm. lakiesityksen perhevapaista, sekä esityksen oikeudesta minimipalkkaan. Työmarkkinajärjestöjä kuullaan mm. epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien sosiaaliturvan parantamiseksi.

Automaatio ei takaa ympäristönäkökulmaa Robotiikka tekee tuloaan kaikkiin liikenne muotoihin ja tulee muuttamaan lähivuosi na muun muassa lennonjohtoa, luotsausta

TULOSSA UUSIA PELISÄÄNTÖJÄ LIIKENTEESEEN

Vähemmistöjen vaino seis

uroopan parlamentti vaati toukokuun täysistunnossa Tšetšenian viranomai sia lopettamaan homomiesten vainot ja aloittamaan asiasta kiireellisen tutkin nan. Mepit ovat syvästi huolissaan tiedoista, joiden mukaan homoiksi miellettyjä mie hiä on vangittu mielivaltaisesti ja kidutet tu Tšetšeniassa Venäjällä. Mepit tuomitse vat kaikki Tšetšenian viranomaisten lau sunnot, joissa kiistetään homoseksuaalien olemassaolo Tšetšeniassa ja yllytetään väki valtaan LGBTI-ihmisiä kohtaan. – On tärkeää, että parlamentti otti vaka vasti Tšetšeniasta kantautuneet monet ra portit, joiden mukaan homomiehiä on vai nottu ja jopa surmattu seksuaalisen suun tautumisensa vuoksi, Merja sanoo. – On huolestuttavaa, että asia ei noussut

keskusteluissa lainkaan esiin esimerkiksi Venäjän ulkoministeri Lavrovin ja Tšetše nian presidentin Ramzan Kadyrovin tapaa misessa huhtikuussa. Venäjän hallitusta on edelleen painos tettava selvittämään nämä tiedot ja takaa maan homoseksuaalien oikeuksia puolus tavien aktivistien ja toimittajien turvalli suus. Mepit vaativat viranomaisia lopetta maan vainokampanjat ja vapauttamaan vä littömästi laittomasti pidätetyt henkilöt. He myös kehottavat Tšetšenian ja Venäjän viranomaisia noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan, kunnioittamaan oikeusval tioperiaatetta ja yleismaailmallisia ihmis oikeusnormeja sekä takaamaan kaikkien mahdollisesti uhattuina olevien henkilöi den turvallisuus.

Mepit vaativat vapautta maan välittömästi laittomasti pidätetyt henkilöt.

Toukokuun lopussa komissio julkaisi hartaasti odotetun maantieliikenteen sääntelykokonaisuuden, ns. liikkuvuuspaketin (mobility package), joka lupaa paljon uutta lainsäädäntöä liikenteeseen. Komission paketti sisältää kaikkiaan kuusi lainsäädäntöaloitetta, joista osa on olemassaolevan lainsäädännön päivittämistä, osa taas kokonaan uusia aloitteita. Paketti koskee maantieliikenteen hinnoittelua sekä sisämarkkina- ja sosiaalisia kysymyksiä. Aloitteissa ehdotetaan yleiseurooppalaisia pelisääntöjä muun muassa sellaisille paljon puhuttaville aiheille kuin liikenteen hinnoittelu ja kabotaasi. Liikkuvuuspaketin käsittely parlamentissa sekä neuvottelujen läpivienti neuvoston kanssa tulee olemaan tämän parlamenttikauden loppupuoliskon keskeisin työmaa liikennevaliokunnassa – ja myös Merjan työpöydällä.

#1 / 2017

Kaikki munat yhteen koriin? Kansallista itsepetosta vai elintärkeää edunvalvontaa? Euroopan parlamentissa väännetään parhaillaan suomalaisten metsien käytöstä.

elkein vuosi sitten Euroopan ko missio julkaisi ns. kesäpakettin sa, jossa oli Suomelle kaksi tär keää lainsäädäntöehdotusta. Toinen keskittyi päästövähennysten kansalliseen jyvitykseen niiden sektoreiden kesken, jotka oli jätetty aiemmin pois ns. päästökauppadirektiivistä. Tämä taakanja ko koskee siis liikennettä ja maataloutta. Toinen ehdotus käsitteli maankäyttöä, sen muutoksia sekä metsätaloutta eli ns. LULUCF-sektoria. – Kesäpaketti julkaistiin totutun ennak kokohun ja tiukan poliittisen vaikuttami sen saattelemana, minkä jälkeen kaikki kat seet suuntautuivat Euroopan parlamentin suuntaan, Merja kertoo. – Myös suomalaiset ovat kuluttaneet kengänpohjiaan ahkerasti käydessään Brys selissä todistelemassa, kuinka paljon Suo mella on varaa lisätä metsänkäyttöään vuo sittain ilman, että suomalaisten metsien kyky hillitä ilmastonmuutosta vaarantuu. Näkemyserot ovat vahvat. Tutkimustie to varoittaa metsien hiilinielujen pienentä misestä, teollisuus ja Suomen ”virallinen”

edunvalvonta kansallisen edun vaarantu misesta. – Ulkomaisten tutkijoiden varoitukset on pyritty kuittaamaan siten, että ei suo malaista maan- ja metsänkäyttöä ymmär rä kukaan muu kuin toinen suomalainen. Vaikka tiedossa olevat muutokset ilmastos sa vaikuttavat jo nyt globaalisti luonnon eri ekosysteemeihin, talouteen ja ihmisten ter veyteen ja hyvinvointiin, katse on tiukasti omissa kansallisissa navoissa, Merja sum maa. Lähitulevaisuus ratkaisee Kiistan ytimessä on lähivuosikymmenten vaikutukset. Pitkällä tähtäimellä kokonaan parturoitukin metsä kasvaa tietysti takaisin, mutta ilmastonmuutoksen torjunnassa ai kaikkuna ratkaisee. – Jos pyrimme pitämään lämpenemisen alle kahdessa asteessa, meillä on kiire. Hii lipäästöjä ilmakehään on saatava vähennet tyä voimakkaasti ja nopeasti, muutaman lä hivuosikymmenen aikana. Tutkijat ovat yk simielisiä siitä, että lisäämällä metsien hak

Kuva: Hannu Huttu

kuita vaikutus tällä aikavälillä on päinvas tainen, Merja kuvailee. Suomalaista työläistä ajatellen on hie noa, että myös metsäteollisuudella on ha luja investoida kotimaahan. Investointiai keiden julkistaminen ei ole kuitenkaan vie lä sama asia kuin suunnitelmien toteutu minen. Merkitystä on myös sillä, mihin in vestoidaan. – Mikäli kaikki eri suunnitelmat toteu tuisivat, lisäisivät ne hakkuita ja puun käyt töä niin paljon, että ei ole mikään ihme, että tutkijat ovat älähtäneet. Hallituksen

Jos pyrimme pitämään lämpenemisen alle kahdessa asteessa, meillä on kiire. Kiistan ytimessä on lähivuosikymmenten vaikutukset.

Kyllikki

esittämät hakkuiden ja puunkäytön lisäyk set sekä käytön suuntautumisen lyhytkes toisiin tuotteisiin pitääkin kyseenalaistaa. – Pidän erittäin suuressa arvossa 68 suo malaisen tutkijan maaliskuista julkilau sumaa suomalaisten metsien ja luonnon monimuotoisuuden puolesta. On varmas ti turhauttavaa yrittää pitää yllä asiallis ta vuoropuhelua ajassa, jossa raha puhuu kaikkein kovimmalla äänellä. Merja muistuttaa myös metsien moni naisista käyttötavoista. – Metsillä on myös muita käyttötapoja, jotka jäävät keskustelussa yleensä syrjään. Jätin itse LULUCF-lakiehdotukseen muu tosesityksiä, joissa toin esille myös luonnon monimuotoisuuden. Metsien monimuo toisuus on elintärkeää lajien selviytymisel le, Merja muistuttaa. Elintärkeää se on myös matkailulle. – Minä ihmettelen sitä, miten yksipuoli sesti ”biotaloudesta” nykyään keskustellaan – alunperinhän sen piti tarkoittaa myös ruuantuotantoa, luontomatkailua ja niin edelleen. – Suomeen turisteja houkuttelee nimen

omaan meidän luontomme. Aasialaiselle turistille tuulen humina puiden latvustois sa ja paljaat varpaat syvällä sammalikossa ovat ylellisyyttä, johon ei omassa kotimaas sa ole enää mahdollisuutta. Etelä- ja Kes ki-Euroopassa myös pyöräilymatkailu on miljardien liiketoimintaa. Olemmeko me nyt laittamassa kaikkia munia yhteen bio polttoaine- ja sellukoriin? Suomalaisten keskinäinen taistelu on myös pantu EU:ssa merkille. – Olen useassa eri yhteydessä jo ennen mainittua vuoden takaista kesäpakettia yrittänyt viestiä Suomen eri teollisuudena loille hyvin suoraan, että ne tekisivät yh teistyötä keskenään kilpailun sijaan, ja eri tyisesti useiden eri alojen tutkijoiden kans sa. Uskon, että yhteistyön tuloksena olisi mahdollista esitellä meille mepeille kaikkia hyödyttäviä, kestäviä ratkaisuja. – Oma pelkoni on, että investointihuu massa meidän suomalaisten kokonaiskuva katoaa, ja lisääntyvän bioenergiantuotan non laaja-alaisten ympäristöllisten ja yh teiskunnallisten vaikutusten arviointi jää ”kansallisen edunvalvonnan” jalkoihin.

Onnea Hossa! Monimuo toisuus on elintärkeää myös matkailulle

Ilmastopaneeli muistuttaa: tutkijat yksimielisiä päälinjoista S

uomen ilmastopaneelin tuore selvitys osoittaa, että keskeiset metsäalaan pe rehtyneet suomalaiset tutkijat ovat itse asiassa varsin yksimielisiä olennaisista bio talouden kestävyyteen liittyvistä väittämis tä. Tutkijoiden viesti metsien käytön ilmas tollisista vaikutuksista ei siis ole niin ristirii tainen kun kotimaassa annetaan ymmärtää. Yksimielisiä tutkijat olivat mm. seuraa vista väittämistä: ”Lähimpien vuosikymmenien aikana runkopuun nettokasvua ei pystytä merkit tävästi lisäämään, ja hakkuiden ja puunkor juun lisääminen pienentää Suomen met sien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vä hintään vuosikymmeniksi eteenpäin.” ”Metsien eri käyttömuodoille kuten puuntuotannolle, hiilensidonnalle, suoje lulle ja virkistyskäytölle asetetut tavoitteet kilpailevat keskenään, eikä tavoitteita voi da todennäköisesti saavuttaa samanaikai sesti.” ”Merkittävä metsien hakkuiden lisäämi nen voi johtaa metsäluonnon monimuotoi suuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuk sessa.” Vääränlaiseen metsien käyttöön kannus taminen heikentää selvästi mahdollisuuk sia saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Maan ja metsien käyttöä ohjaa va direktiivi (LULUCF) on siis yksi keskei nen ilmastopolitiikan työkalu ja Euroopan parlamentti paljon vartijana aihetta käsitel lessään. Luonnossa liikkuminen lataa kiireisen mepin akkuja kotona Kainuussa. Kuva: Hannu Huttu

uomen eduskunta hyväksyi touko kuun alussa lain uuden kansallis puiston perustamisesta Suomussalmen Hossaan. Merjaa tämä ilahdutti erityisesti, on han Hossan puolesta ponnisteltu laajal la rintamalla jo kymmeniä vuosia. – Satavuotias Suomi saa uudessa kansallispuistossa upean lahjan. Hos san kansallispuistossa voi ihailla upe aa luontoa, ja sopivia kohteita – myös esteettömiä – löytyy niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin luonnonystä ville, Hossan avajaisiin kesäkuussa osal listuva Merja kertoo. Merjan toive on, että Kainuun vanhat metsät eivät tulevaisuudessa löydy vain kansallispuiston rajojen sisäpuolelta. – Pidetään yhdessä huolta, että kos kien ärjyjen ja surkeiden soiden kau neus säilyy seuraavillekin sukupolville, Merja sanoo.

KYLLIKIN SAARNA

#1 / 2017

Konfliktien ratkaisuun tarvitaan keskusteluyhteyksiä E

JOONAS RINTA-KANTO

U:ssa on viimeisen vuoden aikana tehty linjauksia unionin turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämisestä. Venäjän geopoli tiikka, toistuvat terroriteot, eurooppalaisen yhteistyön kriisi… syitä sotilaallisen yhteis työn vahvistamiselle löytyy. Puolustusmenojen kasvattaminen on kuitenkin näennäinen ratkaisu monimut kaisiin ongelmiin. Näennäinen yhtenäisyys ei myöskään edistä konfliktien ratkaisua. Olen saanut mediassa paljon arvostelua osakseni, kun otin puheeksi EU:n ja Venä jän suhteiden umpijäätymisen. Pakotteista ei saisi edes puhua, koska niiden kautta EU on ottanut yhtenäisesti kantaa ja nyt pide tään vain tiukasti kiinni yhteisesti sovitusta Pakotteiden purkamista en ole ehdotta nutkaan. On täysin selvää, ettei kansain välisen oikeuden rikkomista Ukrainassa ja Krimillä voi hyväksyä, eikä pakotteista voi da luopua ennen kuin Minskin sopimus on pantu täytäntöön. Tätä linjaa olen edustanut Euroopan parlamentissa ja tätä linjaa haluan myös Suomen presidentin edustavan. Pakotteiden toimivuudesta on kuitenkin voitava keskustella. Ovien totaalinen sulkeminen Venäjän suuntaan ei edistä asioita, kuten jokainen, joka joskus on toiminut Venäjän hallinnon

kanssa yhteistyössä ministerinä tai muuten, tietää. Ei, vaikka niin toivoisimme. Jos olem me johdonmukaisia, meillä on uskottavuut ta keskustella tilanteen korjaamisesta. Kukaan tuskin haluaa jäädyttää konflik tia lopullisesti, tai kärjistää tilannetta laa jentuvaan sotimiseen. Surullisinta Ukrainan ja Krimin tilan teessa on se, että yli 10 000 ihmistä on kuollut (suurin osa siviilejä) ja kuolleita tu lee lisää lähes joka viikko erilaisissa iskuissa ja pommituksissa, jotka säännöllisen epä säännöllisinä jatkuvat alueella. Alueen ih misten näkökulmasta on uskallettava kes kustella myös pakotteista siitä näkökulmas ta, kuinka ne ovat edesauttaneet tilanteen ratkaisussa. Vievätkö ne tosiasiallisesti lähemmäksi ratkaisua vai asetettiinko ne voimaan siksi, että haluttiin osoittaa nopeasti vahva mie lipide? Lopulta oltiin kuitenkin yllättyneitä, kun Putin ei reagoinut siten, kuten EU oli si halunnut. On myös uskallettava kysyä, onko Putin päinvastoin kyennyt käyttä mään tilannetta hyväkseen Venäjällä siten, että sen varjolla kotimaista oppositiota on kuritettu todella tehokkaasti ja esimerkik si kansalaisjärjestöjen toimintaa tehty lait tomaksi sillä perusteella, että ne saavat ul komaista rahoitusta? Tällä tavoin on saatu

Pakotteet eivät näytä lopettavan ihmisten tappamista, eikä kenelläkään tunnu olevan avaimia tilanteen avaamiseksi.

hiljennettyä tai kokonaan lopetettua monia eri järjestöjä ja yhdistyksiä. Kuinka paljon pakotepolitiikasta lopul ta on ollut hyötyä Ukrainan kriisin ratkai sussa? Pakotteet eivät näytä lopettavan ih misten tappamista, eikä kenelläkään tun nu olevan avaimia tilanteen avaamiseksi. Onko enää puolueetonta tahoa, joka ky kenisi tilannetta sovittelemaan, vai katsel laanko pakotteiden raosta, kun ihmisten tappaminen jatkuu? Vai olisiko sittenkin fiksua käyttää pako tekeskustelua tienä päästä eteenpäin Min skin sopimuksen voimaansaattamiseksi ja tilanteen konkreettiseksi rauhoittamiseksi? Niin Ukrainassa kuin vaikkapa Syyrias sakin osapuolet perustelevat tekojaan jon kun toisen väärillä teoilla. Varustelun kierre tuntuu tänä päivänä vain kiihtyvän. Itse uskon, että Suomen ei pidä esittää tuomaria tai valita puolia suurvaltakonflik teissa, vaan vaatia jokaiselta valtiolta joh donmukaisesti kansainvälisen oikeuden kunnioittamista. Myös EU:n tulisi muistaa, että työttö myydestä, eriarvoisuudesta, ilmastonmuu toksesta, globaalista nälänhädästä ja köy hyydestä nousevat konfliktit eivät ratkea vastakkainasettelulla tai asevarustelulla. Jokainen maa tarvitaan siis mukaan rau haa edistävään ongelmien ratkaisuun.