Kyllikki 2 2018 by Sarianne Hartonen

MERJAKYLLONEN.FI VASEMMISTON MEP

Kellon siirtely vihdoin päättymässä – Suomi päättää itse mihin aikaan jäädään

Katse maaperään: tiukka kurvi päästövähennyksissä ei riitä, lisää nieluja tarvitaan

2018

Minkälaisen EU:n Suomi haluaa? Puheenjohtaja linjaa, mistä puhutaan ja miten.

Kyllikki

Lapset ensin

n arvioitu, että 167 miljoonaa lasta elää äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2030. Unicef raportoi, että koulujen ulkopuolelle jää koko ajan suurempi ja suurempi joukko lapsia ja nuoria. Kaksi viidestä lapsesta maailmassa ei alakoulun päätyttyä osaa lukea, kirjoittaa tai laskea edes peruslaskuja. Monet YK:n kehitystavoitteet jäävät saavuttamatta, jos nykyinen kehitys jatkuu: Vuosina 2016–2030 noin 69 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee syihin, jotka olisivat helposti estettävissä.

Jäsenmaiden hallituksilla on nyt näytön paikka: onko arvoilla oikeasti väliä? Unkarin ihmis oikeus tilanne

Tarvitsemme nopeita toimia koulutuksen tasa-arvon korjaamiseksi Kuitenkin juuri heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin investoiminen kannattaa sekä yksilön että valtioiden tasolla. Jokainen lisävuosi koulussa kasvattaa henkilön aikuisuudessa ansaitsemia tuloja noin kymmenellä prosentilla. Tutkimus on myös osoittanut, että juuri lapsuudenaikainen köyhyys haavoittaa: varhaislapsuudessa kehitetään tiedollisia ja vuorovaikutuksellisia kykyjä, jotka luovat edellytykset yhteiskunnassa pärjäämiseen tulevaisuudessa. Me tarvitsemme kriittisesti nopeita toimia niin koulutuksellisen kuin taloudellisenkin tasa-arvon korjaamiseksi koko Euroopassa. Tätä perintöä meillä ei ole varaa hukata.

Eurovaalien kärki ehdokkaat

Auto matisoitu liikenne

Avustajat

Sarianne Hartonen +358 40 663 1866 viestintä, tapaamiset ja tapahtumat Suomessa sarianne.hartonen@ gmail.com

EU:n jäsenmaan poliittiseen tilanteeseen ja vaati selvin numeroin jäsenmaita puuttumaan EU:n perusarvojen vastaiseen tilanteeseen Unkarissa. Taustalla on Unkarin Fidesz -oikeistopuolueen toimet valtakautensa aikana vuodesta 2010 alkaen. Tänä aikana niin lukuisat kansalaisjärjestöt Unkarissa kuin kansainväliset ihmisoikeusjärjestötkin ovat raportoineet systemaattisista toimista heikentää oikeusvaltiota, sana- ja mielipiteen vapautta, vähemmistöjen oikeuksia, kansanvaltaa ja tasa-arvoa. Euroopan parlamentti on jo vuodesta 2011 pyrkinyt puuttumaan tilanteeseen eri toimin erityisesti vasemmistoryhmän aloitteesta. Unkarin johtoa vastaan kohdistettavista toimista ei kuitenkaan ennen syyskuun täysistuntoa oltu päästy sopimukseen parlamentin enemmistöllä, joka vaatii taakseen 2/3 mepeistä. Jäsenmaiden hallituksilla on nyt näytön paikka: onko arvoilla oikeasti väliä?

Ensi vuoden europarlamenttivaaleihin liittyvä kärkiehdokas

menettely puhuttaa Brysselissä. Ensimmäiset ehdokkaat ovat jo ilmoittautuneet mukaan kisaan ja EU -eliitti käy kulisseissa keskusteluja siitä, kuka sopisi EU:n lainsäädäntöaloitetta hallussaan pitävän komission ylimmäksi johtajaksi. Samalla jaossa on tiskin alta muitakin EU:n huippuvirkoja: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, parlamentin puheenjohtaja sekä EU:n korkea ulkosuhde-edustaja, todennäköisesti muitakin pestejä. Kärkiehdokasmenettelyä käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2014 eurovaaleissa. Kyseessä oli kokeilu, sillä menettely ei perustu EU:n toimintaa säänteleviin sopimuksiin. Parlamentti kannatti kuitenkin helmikuun täysistunnossa kärkiehdokasmenettelyn vakinaistamista. Miettiä sopii, kuinka paljon tällaiset järjestelyt nostavat kansalaisten luottamusta EU:ta kohtaan, kun yhtäkään ääntä ei ole vielä annettu.

Pitkälle automatisoidut ajoneuvot ovat tätä päivää, mutta Brysse-

lissä pohditaan jo pelisääntöjä täysin autonomiselle liikenteelle. Mikä on älykkäiden, kuskittomien ajoneuvojen vaikutus liikenneturvallisuuteen, kuinka vuorovaikutteisuutta voidaan hyödyntää liikenteen ohjauksessa tai teiden kunnossapidossa? Miten tietoturvallisuuteen liittyvät huolet voidaan parhaiten ratkaista? Mitä kehitys vaatii vaikkapa kuljettajien ammattitutkinnolta ja kuinka raskasta lastia kuljettavaa autonomista ajoneuvoa valvotaan? Näitä ja monia muita kysymyksiä ratkotaan jo nyt.

Facebook www.facebook.com/kyllonen.merja

MEP Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu Puh. +32 2 28 45543

Parlamentti reagoi historiallisella päätöksellään 12.9. yksittäisen

European Parliament 60 Rue Wiertz Willy Brandt 02M093 1047 Brussels Belgium

Helena Taimisto +32 2 28 475 43 kalenteriasiat, tapaamiset Brysselissä helena.taimisto@ europarl.europa.eu

Hannu Laurikainen +32 2 28 475 43 +32 493 932132 liikennevaliokunnan asiat hannu.laurikainen@ europarl.europa.eu

Kyllikki 2 / 2018

Twitter @KyllonenMerja

Instagram @mertsikyllikki

»riittävä, kylliksi, kyllin»

MEP Merja Kyllösen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti Painos n. 27 000 Graafinen suunnittelu Anna Kalso Päätoimittaja Sarianne Hartonen Etusivun kuva Nick Tulinen

2 / 18

Keskustelu kesäajasta siirtyi kotimaahan

Antibiootit vain todelliseen tarpeeseen

Komission ehdotus kesäaikadirektiivistä luopumisesta on saanut innokkaan vastaanoton ympäri Eurooppaa. Jäsenmaat päättävät nyt itse, jäävätkö kesäaikaan vai palataanko pysyvään talviaikaan. Teksti & kuva Sarianne Hartonen

esäaikadirektiivistä luopumisesta näyttää tulevan yksi tämän parlamenttikauden konkreettisimpia ja kansalaisille mieluisimpia EU-päätöksiä. – Iloitsen tästä ehdotuksesta, joka on sinnikkään yhteisen edunvalvonnan ja kampanjoinnin tulos. Kyllä itsellänikin tuntuu nyt helpottavalta sydänalassa, Merja kuvailee tunnelmiaan syyskuisen ehdotuksen jälkeen. Vielä alkukaudesta ja viime vuonnakin näytti siltä, että suomalaismeppien puheenvuoroja kesäaikajärjestelyjen muuttamisesta kuunneltiin kyllä kohteliaasti, mutta asia tulisi hautautumaan selvityksiin ja kuulemisiin. Toisin kävi. Tämän syksyn ensimmäisessä täysistunnossa Euroopan komission puheenjohtaja esitti, että kesäaikaa säätelevästä direktiivistä luovutaan jo ensi keväänä.

Superbakteerit alkavat maailmalla ol-

Kansalaiset aktiivisina Ehdotuksen mukaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovutaan kaikkialla Euroopan unionissa. Jäsenmaat päättävät itse, haluavatko ne noudattaa pysyvästi kesä- vai talviaikaa. Aikavyöhykkeensä EU-maat voivat edelleenkin valita itse. Liukasliikkeisyyttä selittää komission julkinen kuuleminen, jossa kantansa kesäaikaan kertoi ennätykselliset 4,6 miljoonaa eurooppalaista. Alustavien tulosten mukaan 84 prosenttia vastanneista luopuisi kellojen kääntelystä kahdesti vuodessa. Suomalaiset osallistuivat erityisen innokkaasti – onhan asia ollut meille niin tärkeä, että eduskunnassakin on käsitelty sitä koskevaa kansalaisaloitetta. Euroopan parlamentti hyväksyi kesäajasta luopumista suosittelevan kannanoton jo aiemmin tänä vuonna, joten direktiivistä luopuminen sujunee tulevan vuoden aikana sutjakkaasti. Suomen kannan muodostaa eduskunta, joka on jo puoltanut kellojen siirtelystä luopumista. Lokakuussa kansalaisten mielipiteitä kyseltiin otakantaa.fi -foorumilla ja tietoa suomalaisten toiveista kerätään myös galluptutkimuksella. Vaikutusarvio tehdään ja eduskunta kuulee myös asiantuntijoita. – Itse olen ehdottanut, että talviaika säädettäisiin pysyväksi, ja samalla Suomi voisi siirtyä Keski-Euroopan aikavyö-

25 000 ihmistä vuodessa kuolee EU:ssa superbakteerien aiheuttamiin tauteihin. Taistelu lisääntyvää mikrobilääkeresistenssiä vastaan on aloitettu.

hykkeeseen. Kaamosoireet helpottaisivat, kun talviaamut valkenisivat tuntia aiemmin. Mutta minulle käy kesäaikakin, kunhan kellojen rassaaminen loppuu, kertoo Merja. Lopullinen päätös asiassa tehdään Euroopan neuvoston ja parlamentin yhteispäätöksin. Viimeinen pakollinen siirtyminen kesäaikaan tapahtuu ehdotuksen mukaan sunnuntaina 31. maaliskuuta 2019. Sen jälkeen EU-maat, jotka haluavat siirtyä pysyvästi talviaikaan, voisivat vielä kerran siirtää kellonaikaa sunnuntaina 27. lokakuuta 2019.

Jos talviaika säädetään pysyväksi, ovat talviaamut hieman valoisampia ja kaamosoireet saattavat helpottaa. Kesäaika taas pidentäisi valoisaa ulkoiluaikaa iltaisin.

”Minulle käy kesäaikakin, kunhan kellojen rassaaminen loppuu”

la yhä suurempi ongelma. Jopa 700 000 ihmistä maailmassa kuolee vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi, kun lääkkeet eivät enää tehoakaan bakteereiden ja mikrobien aiheuttamiin tauteihin. Yhtenä syynä on antibioottien väärin- ja liikakäyttö niin ihmisten lääkitsemisessä kuin eläintenhoidossakin. – Osassa EU-maista käytetään eläinten hyvän hoidon ja asiallisen kohtelun sijasta enemmän ja enemmän antibiootteja. Tämä johtaa siihen, että ihmiset saavat syömästään lihasta entistä enemmän antibiootteja ja se antaa mahdollisuuden myös antibioottiresistenssien bakteerikantojen kasvulle. Sitten kun meidät on kyllästetty antibiooteilla, ei kriisitilanteessa mikään antibioottihoito tehoa, Merja kuvaa. Liikakäytön lisäksi ongelmallista on vastustuskykyisten bakteerien siirtyminen eläimistä ihmisiin joko suoran kontaktin tai ravintoketjun kautta, mikrobilääkeaineiden päätyminen ympäristöön, käyttämättä jääneiden lääkkeiden epäasianmukainen hävittäminen pohjaveteen ja uusien antibioottien puutteellinen kehittäminen. Vuodesta 1999 lähtien EU on investoinut yli 1,3 miljardia euroa antibioottiresistenssin tutkimukseen, mutta lisätoimia tarvitaan. – Parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi kesäkuussa neuvoston kanssa neuvotellun sopimuksen uusista säännöistä, joiden tarkoitus on vähentää antibioottien käyttöä eläinten hoidossa, Merja kertoo. – Ennaltaehkäisevää ja säännönmukaista käyttöä tulisi rajoittaa, ja unioniin tuotavien ruoka-aineiden tulisi niin ikään noudattaa EU-säädöksiä. Tämä kokonaisuus menee täysistuntoäänestykseen ennen joulua. – Tiedotus on myös tärkeää. Tutkitusti jopa jopa 44 % eurooppalaisista ei tiedä antibioottien olevan tehottomia flunssaa ja influenssaa vastaan, joten parantamisen varaa on, Merja muistuttaa.

Kyllikki

Metsät ja maaperä saattavat ratkaista ilmastonmuutoksen Ilmaston lämpeneminen voidaan vielä rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti. Päästötavoitteiden kiristämisen lisäksi oleellista on lisätä hiilinieluja, eli metsiin, soihin ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää – nopeasti.

lmastopaneeli IPCC vahvisti lokakuun alussa sen minkä osa mepeistä oli sisäistänyt jo viime vuoden LULUCF-keskustelun yhteydessä: Suomen metsät ovat tärkeä hiilinielu, eikä niiden hakkuita voi lähivuosikymmeninä kasvattaa niin rajusti kuin hallitus on suunnitellut. Lisääntyvät metsähakkuut tarkoittavat että Suomen nettoilmastopäästöt vähenevät vasta 2030-luvulla. IPCC:n mukaan tiukin kurvi päästövähennyksissä on otettava jo sitä ennen. Jyrkkä päästöjen vähentäminen ei Suomessa yksin riitä, vaan päästönieluja – metsiin, soihin ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää – pitäisi kasvattaa. Koko maankäyttösektorin merkitys ilmastopolitiikalle on valtava, mutta keskustelu sektorin toimista ja taakanjaosta on vasta alkamassa. – IPCC:n raportti on hyvin selkeäsanainen: lähivuodet ratkaisevat. Kotimaassa ilmastokeskustelun on laajennuttava päästövähennyksistä nielukysymyksiin ja siihen on otettava mukaan myös maatalous, niin vaikeaa kuin se onkin. Maa-aines varastoi tuplasti hiiltä planeetan kasveihin ja ilmakehään verrattuna, joten sen kunto on iso ilmastokysymys, Merja sanoo. Terve maaperä pidättää ravinteita tehokkaasti ja sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Hiilen varastoiminen pysyvästi maaperään on ainoa tällä hetkellä tunnettu keino kääntää ilmastonmuutosta, mut-

ta maaperän laadulla on väliä. – Huonoon kuntoon päässyt maaperä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, kun sadot vaarantuvat ja ruokaturva on vaarassa. Hyväkuntoinen maa taas kestää paremmin äärimmäisiä sääoloja. Maaperän kunnolla on merkitystä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta, Merja summaa. EASAC eli EU:n jäsenvaltioiden, Norjan ja Sveitsin tiedeakatemioiden yhteistyöelin on hiljattain vakavasti muistuttanut, ettei päättäjillä ole varaa sivuuttaa maaperän kestävää käyttöä. Euroopalta puuttuu edelleen barometri maaperän kestävyydelle ja kansallisten seurantamenetelmien yhdenmukaistamiselle, ja maaperän parantamiseksi tarvitaan täsmällisiä tarvoitteita myös seuraavaan yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmaan.

Terve maaperä sisältää runsaasti orgaanista, eloperäistä ainesta, mikrobeja, sienijuurisieniä ja paikoin myös matoja. Se pidättää paremmin sekä vettä että ravinteita. Tehoviljellystä, tiivistyneestä maasta taas vesi ja ravinteet karkaavat, mikä vaatii taas lisää kemiallisia aineita. Viljelymaan hiilivaraston kasvattamista tutkitaan parhaillaan mm. Luonnonvarakeskuksessa.

Fossiilisten polttoaineiden tuet edelleen tabu Euroopan parlamentissa tehdään ilmasto-

työtä useassa eri valiokunnassa ja monen tahon voimin. Tällä hetkellä parlamentin käsittelyssä ovat mm. henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaiden ajoneuvojen päästövähennykset. llmastoaiheesta järjestetään erilaisia tilaisuuksia parlamentissa harva se päivä, ja ilmaston lämpenemisen estäminen nähdään laajasti myös yhtenä tärkeimmistä Euroopan unionin kehityksen tekijöistä. – Fossiilisten polttoaineiden energiatuet on kuitenkin puheenaihe, joka aiheuttaa keskustelukumppaneissa tuskaa, Merja kertoo.

Maailman kauppajärjestö WTO määrittelee, että mikä tahansa maan hallituksen tekemä toimenpide tai julkinen väliintulo, joka alentaa fossiilisen energian tuotanto- tai käyttökustannuksia, voidaan määritellä tueksi. – Kyse on siis sekä suorasta tuesta että esimerkiksi verohelpotuksista tai vaikkapa lainatakuista. Tueksi voidaan määritellä myös se, että fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja polttamisesta aiheutuvat ilman- ja ympäristön saastuminen sekä kasvavat terveysmenot jäävät nekin yhteiskunnan kuitattavaksi, Merja kuvaa.

Ympäristöjärjestö Climate Action Network on laskenut, että Euroopassa käytetään 49 miljardia vuodessa fossiilisten polttoaineiden tukiin liikenteessä – 21 miljardia pelkästään dieselin tukemiseen. Summa koostuu niin jäsenmaiden kuin EU:n itsensä rahoituksesta. – Niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita tuetaan eri tavoin, EU ei voi väittää tekevänsä todellista ilmastotyötä, Merja sanoo. – Seuraavalla kaudella tätä kokonaisuutta on uskallettava penkoa läpikotaisin. Tällä kaudella siihen ei ole ollut valmiutta, vaikka syytä olisi ollut.

Tiesitkö? 49 miljardia = melkein yhtä paljon kuin Suomen valtion vuosibudjetti!

2 / 18

Kansalaisaloite toi juomavesikysymykset EU:n agendalle Juomavesidirektiiviä ollaan parhaillaan päivittämässä ja siitä saamme kiittää ammattijärjestöjen alulle laittamaa kansalaisaloitetta. Veden ja vesihuollon tärkeys on kyllä tunnustettu, mutta perusoikeutena sitä ei vieläkään nähdä. Teksti Tiina Hartman

JENNI JÄÄSKELÄINEN/BALTIC SEA ACTION GROUP

etsien ja maankäytön lisäksi myös vesikysymykset ovat nousseet vahvasti esille Euroopan parlamentissa. Komissio antoi viime helmikuussa juomavesidirektiivin tarkistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka tarkoituksena on parantaa juomaveden laatua ja saatavuutta. Myös kansalaisille suunnattua tiedotusta sekä ihmisten luottamusta hanaveteen on tarkoitus parantaa. Komission ehdotuksen takana on ensimmäinen menestyksekäs eurooppalainen kansalaisaloite ”Vesi on perusoikeus”. Eurooppalaisten julkisten alan ammattijärjestöjen ”Vesi on perusoikeus” -aloitteen allekirjoitti lähes 1,7 miljoonaa eurooppalaista ja se luovutettiin komissiolle vuonna 2014. Aloitteessa vaadittiin komissiota tunnustamaan lainsäädännössään vesi kansalaisten perusoikeudeksi ja turvaamaan kansalaisilleen oikeus puhtaaseen veteen ja laadukkaaseen jätevesihuoltoon. Kansalaisaloite painottaa myös, että vesihuoltopalvelut tulisi tuottaa pääasiassa julkisena palveluna. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti juomavesimietinnöstä nyt syyskuussa. — Valitettavasti äänestyksen tulos ei ollut niin paljon Vesi on perusoikeus -lähtökohdan mukainen kuin sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston ryhmien esittämä kompromissi olisi ollut, Merja harmittelee.

— Vaikka komissio ei sitä vielä tunnusta, on vesi ihmisoikeus eikä kauppatavara. Vesihuollon yksityistämisestä on huonoja kokemuksia jo esimerkiksi Britanniassa, jossa hinnat ovat nousseet.

PÄÄTETTY

Kaikki muovit uudelleen käyttöön Euroopan komissio julkaisi vihdoin

tammikuussa kauan odotetun muovistrategiansa, jossa esiteltiin tavoitteet sille, kuinka Euroopassa tuotetaan muovia ja käsitellään siitä syntyvää jätettä. Muovijäteongelma näkyy tällä hetkellä mm. keskusteluna merten muovi- ja mikromuovijätteistä, samoin kuin kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten mehupillien, mahdollisesta kieltämisestä kokonaan. Muovistrategian tärkeimpiä tavoitteita on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n sisällä käytettävät muovipakkaukset olisivat joko uudelleen käytettäviä tai helposti kierrätettävissä. Lisäksi yli puolet kaikesta muovijätteestä täytyisi saada kierrätettyä tehokkaasti.

Mikromuovit mukana mietinnössä Parlamentin kanta juomavesidirektiiviin tarkentuu vielä lokakuun toisessa täysistunnossa. Ympäristövaliokunnan mietinnössä ei tehty suuria muutoksia veden mikrobiologisiin tai kemiallisiin laatuvaatimuksiin. — Hormonihäiritsijä bisfenoli-A:n sallittua pitoisuutta nostettiin kymmenkertaiseksi komission ehdotukseen verrattuna. Tiukennoksia tuli vain perfluorattujen alkyyliyhdisteiden kokonaismäärän (PFAS-kok.) osalta, kun niiden pitoisuutta laskettiin 0,5:stä 0,3:en mikrogrammaan litrassa vettä, Merja harmittelee. Nykyään paljon puhutut mikromuovit saatiin sentään valiokunnassa mietintöön mukaan, kun komissiota velvoitettiin laatimaan menetelmä mikromuovien pitoisuuksien mittaamiseksi. Parannuksia voi siis vielä olla luvassa. — Toivottavasti mukaan saadaan ainakin voimakkaammin Vesi on perusoikeus -kampanjan mukaista ajattelua sekä tiukennusta perfluorattujen alkyyliyhdisteiden kokonaismäärän suhteen. Eurooppalaiset ansaitsevat parempaa juomavettä.

TYÖN ALLA

Maantieliikenteen pelisäännöt (edelleen) Viimeisen puolentoistavuoden aikana

komission on antanut kaikkiaan reilusti toistakymmentä säädösehdotusta, joilla on tarkoitus uudistaa maantieliikenteen sääntelyä. Ehdotukset on koottu kolmeen erilliseen säädöspakettiin, joista erityisesti ensimmäisessä Merja on ollut merkittävässä roolissa. Noin vuoden kestäneiden neuvotteluiden jälkeen esitys Euroopan parlamentin kannaksi vietiin parlamentin täysistuntoon äänestettäväksi ensin kesäkuussa ja toistamiseen heinäkuussa. Molemmilla kerroilla, hyvin tiukkojen äänestysten jälkeen, parlamentti ei onnistunut saavuttamaan yhteistä näkemystä neuvotteluiden aloittamiseksi EU:n jäsenmaiden kanssa lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopua hierotaan siis edelleen.

IMANI / UNSPLASH

TULOSSA

Parlamentin kanta juomavesi direktiiviin tarkentuu tämän syksyn aikana.

Eurooppa laiset ansaitsevat parempaa juomavettä.

Vaalikauden loppu ja vaalikentille karkailu Kaikki EU-konkarit arvelevat, että ensi

kevään europarlamenttivaalit tulevat näkymään päätöksenteon hidastumisena ja vaikeutumisena jo ennen joulua. Ennakoitavissa on myös, että ensi kevään aikana meppejä ei juuri Brysselissä näy. Europarlamenttivaalit pidetään kuitenkin vasta toukokuun lopussa ensi vuonna.

Kyllikki

Suomen supervuodesta uusi suunta EU:lle? Ensi kesänä Suomi on todellisessa valokeilassa: Suomi saa pyöritettäväkseen EU:n jäsenmaista koostuvan neuvoston. Puheenjohtajuus ei ole vain hallintoa vaan arvojohtajuutta: mihin suuntaan Suomi vie Eurooppaa omalla vuorollaan? Teksti Hannu Laurikainen

RIM MEZIAN / MINISTRY FOR FOREIGN AFFAIRS OF FINLAND

nsi kevät on kiireistä aikaa: huhtikuun lopussa käydään eduskuntavaalit ja heti perään Euroopan parlamenttivaalit. Vaalit ratkaisevat paitsi kotimaan politiikan suunnan, myös sen, ketkä johtavat Euroopan unionia vuoden 2019 jälkimmäisen puoliskon. EU:n jäsenmaista koostuva neuvosto toimii nimittäin sillä periaatteella, että jokainen jäsenmaa saa neuvoston johdettavakseen vuorollaan, aina puoli vuotta kerrallaan. Brexitin johdosta Suomen vuoro aikaistui kuudella kuukaudella vuoden 2020 alusta vuoden 2019 toiselle puoliskolle, heinäkuusta 2019 vuoden loppuun. Puheenjohtajan nuija on siis tarjolla välittömästi vaalien ja hallitusneuvotteluiden jälkeen. Edellisen kerran Suomi toimi puheenjohtajana 15 vuotta sitten. – Erityisesti eduskuntavaalit on tulevan puheenjohtajuuden kannalta tärkeät: äänestämällä vaikutat siihen, kuka Suomen puolesta EU:ta johtaa, Merja muistuttaa.

Tuhansia neuvotteluja, satoja kokouksia Ensi keväänä tehtäviinsä valitut uudet ministerit pääsevät heti emännöimään tai isännöimään oman sektorinsa EU-kokouksia. Käytännössä puheenjohtajuus tarkoittaa sitä, että suomalaiset johtavat ja vetävät EU-jäsenmaiden välisiä neuvotteluita. Tämä tarkoittaa reilusti toista sataa suomalaista virkamiestä, jotka pyörittävät valmistelevia kokouksia Brysselissä. Näitä päätöksiä valmistelevia virkamiesvetoisia neuvotteluita tulee olemaan useampi tuhat. Korkeamman tason neuvotteluja johdetaan ensin suurlähettilästasolla ja sen jälkeen korkeimmalla tasolla jäsenmaiden ministereiden kesken. – Edellisellä kerralla, vuonna 2006, kokouksia järjestettiin reilusti yli 3000 Brysselissä ja kotimaassa muutaman sadan luokkaa. Kokousten määrää ei etukäteen täysin tarkkaan tiedetä. Kaikki riippuu kuinka nopeasti jäsenmaat pääsevät asioissa yhteisymmärrykseen. Hyvällä puheenjohtajalla on tässä toki merkitystä, Merja kuvaa.

Teemat vielä auki Kansalaiselle puheenjohtajakauden valmistelut eivät vielä näy, mutta eri hallin-

HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Puheenjohtajan nuija on tarjolla välittömästi vaalien ja hallitusneuvotteluiden jälkeen nonalojen avainhenkilöiden nimittämiset ovat jo käynnissä ja rekrytointi määräaikaisiin lisävirkoihin on jo pääosin tehtykin. – Varautuminen lukuisiin kokouksiin ja tapahtumiin näkyy myös muilla sektoreilla. Kokousten yhteydessä tuodaan muun maailman nähtäväksi mm. suomalaista ruokaa, kulttuuria, musiikkia, kädentaitoja,

2 / 18

JUSSI TOIVANEN/PRIME MINISTER'S OFFICE, FINLAND

Viime kesän #Helsinki2018-kokous (Trumpin ja Putinin tapaaminen) polkaistiin pystyyn kahden viikon varoitusajalla. Kokousta seurasi 1436 akkreditoitua toimittajaa 61 maasta ja medianäkyvyyden arvo mitattiin miljardeissa. Helsingin kaupungin arvio näkyvyydestä kokouksen yhteydessä oli 3,2 miljardia. Tuleva EU– puheenjohtajakausi sekä myös Arktisen Neuvoston puheenjohtajakauden viimeiset metrit nostanevat Suomen profiilia entisestään.

tuotteita, uutta teknologiaa, Merja kuvaa. Maakuvaa rakennettiin kesällä presidentti Trumpin ja Putinin tapaamisen yhteydessä mm. saunalla ja mansikoilla. Mitähän nyt on luvassa? – Puheenjohtajuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden viestiä suomalaisesta eri alojen osaamisesta, mutta oleellisinta on mahdollisuus päättää kokousten asialistasta. Suomi päättää mistä asioista kokouksissa keskustellaan ja mitä asioita se haluaa puolen vuoden ajan EU:ssa edistää, Merja arvioi. Suomen kausi osuu ajallisesti haastavaan aikaan, juuri eurovaalien jälkeen ja juuri uuden komission poliittisen johdon nimittämisen aikaan. EU:n keskeisissä instituutioissa on siis meneillään mylläys juuri Suomen kauden alussa. – Toisaalta tämä on loistava paikka Suomelle käynnistää uusi viisivuotiskausi EU:ssa määrittelemällä asialistalla ne arvot, joita suomalaiset pitävät tärkeänä ja johon suuntaan suomalaiset toivovat EU:ta vietävän tulevaisuudessa. Nyt on siis merkittävä arvojohtamisen paikka!

Teemoja työstetään eduskunnassa Suomen pj-kauden teemoja työstetään lähestyvien

vaalien tähden parlamentaarisena yhteistyönä eduskunnassa (painopisteitä valittaneen noin 4-5). Kaikki eduskuntapuolueet ovat työssä mukana. Samaan aikaan eri hallinnonalojen ministeriöt keräävät listaa aiheista, joita eri aloilla pidetään tärkeinä edistää. Puheenjohtajuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää sellaisia asioita, joita Suomen on muutoin vaikea pienenä maana saada eteenpäin Euroopan tasolla. Valtioneuvosto toimittaa puheenjohtajakauden painopisteet eduskunnalle joulukuussa, mutta Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma tullaan julkaisemaan vain noin kuukausi ennen kapulan siirtymistä Suomelle. Eduskuntavaalien tuloksella on siis väliä, sillä ohjelma viimeistellään vaalien tuloksen jälkeen.

TÄLLÄ KAUDELLA VIELÄ LUVASSA

TÄYSISTUNTOJA: Strasbourgissa vielä kaksi täysistuntoa loppuvuonna 2018, viisi vuonna 2019 ja Brysselin minitäysistunnot päälle, käsiteltävänä mm. pitkän tähtäimen budjetti sekä Britannian erosopimus.

VIIME HETKEN PURISTUSTA BREXIT-NEUVOTTELUISSA: sopimuksen pitäisi olla

valmis viimeistään tammikuussa, jotta Britannian ja EU-maiden parlamenteille jäisi riittävästi aikaa hyväksyä se ennen Britannian asettamaa eropäivää. Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron on määrä astua voimaan 29.3., jolloin tulee kuluneeksi kaksi vuotta UK:n EU-kansanäänestystuloksen johdosta annetusta eroilmoituksesta.

KAMPPAILUA PUOLUEIDEN KÄRKIEHDOKKUUKSISTA: ensimmäinen kisa käydään

jo 8.11. parlamentissa oikeistoa edustavan Euroopan konservatiivipuolueen EPP:n kokouksessa Helsingissä, jossa oikeiston sisäistä kärkipaikkaa tavoittelee myös suomalainen Alex Stubb. Vasemmisto käy vielä keskusteluja oman kärkiehdokkaan asettamisesta.

Arvot edellä! ”Suomen pitää puheenjohtajuuskaudellaan nostaa

ilmastopolitiikka ja kiertotalous eurooppalaisen keskustelun ytimeen. Ilmastonmuutos ja ylikulutus uhkaavat maailman ruoantuotantoa, vesivarantoja ja ihmisten terveyttä, ja muutoksiin on varauduttava useilla toimialoilla kuten maataloudessa, teollisuudessa, rakentamisessa ja terveydenhoidossa. Aktiivisen sopeutumispolitiikan lisäksi haluan

nähdä perusteellista pohdintaa: mitä kohtuutalouden (post-growth) ajatukset tarkoittavat EU:n kontekstissa? Laajempi näkökulma varautumiseen – kestävän ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseen – puuttuu edelleen. Päästövähennysten vienti käytäntöön vaatii lähivuosina todella kunnianhimoisia päätöksiä! Jos Suomi ajaa omalla kaudellaan vain kasvua ja puolustusta, ajamme silmät ummessa jyrkänteeltä alas.”

Suomi päättää mistä asioista kokouksissa keskustellaan ja mitä asioita se haluaa puolen vuoden ajan EU:ssa edistää

TÄMÄN KAUDEN PARLAMENTIN TOIMINTA LOPPUU 18.4.

EUROPARLAMENTTIVAALIT SUOMESSA 26.5.

Kyllikki

Puhetta politiikasta ja politiikan vierestä Teksti Merja Kyllönen

JOONAS RINTA-KANTO

ykypolitiikan sävyä ja käytäntöjä on viime aikoina arvosteltu ja lista vaalit väliin jättävistä konkareista on pitkä. Kriittisten sanojensa vuoksi luopujia on nimitetty menneen maailman miehiksi – ikäänkuin kyse olisi pelkästään kaipuusta aikaan, jolloin asiat sovittiin poikain kesken ja sillä sipuli. Osa edustajista muistelee kuitenkin, ettei politiikka niin suuresti ole muuttunut: on sitä ennenkin sanan säilää käytetty ja leimakirveitä heiluteltu. Olen seurannut keskustelua mietteliäänä, sillä tunnistan kyllä kritiikin. Hieman huolissani olen myös siitä, että nuoretkin politiikot jättävät eduskunnan kesken kauden. Mikä nykymenossa on vialla? Arvostamani kollega Susanna Huovinen ei ole eläkeiän kynnyksellä, eikä edusta miehistä kabinettipolitiikkaa. Kuitenkin myös hän kirjoitti muihin tehtäviin siirtyessään politiikan muutoksesta. Kollegoiden kanssa ei enää keskustella varsinaisten kokousten ulkopuolella; työstä on tullut enemmän yksilösuorittamista; mediassa on asia-argumenteilla vaikea päästä esiin ja toista ihmistä vähättelevä puhe on yleistynyt.

Tämän pitäisi herätellä jokaista politiikan saralla toimivaa – oltiinpa valtakunnan politiikassa, valtuustoissa tai Euroopan parlamentissa. Tämän hallituskauden erityispiirre on ollut kuuntelemattomuus. Ei perustella, ei kuunnella vasta-argumentteja, jääräpäisesti vain ajetaan lakiesityksiä seinään. Ministereiden joukossa on toki poikkeuksiakin, joilla varmasti on ollut tuskainen taival. Aivan erityisen kovakorvainen hallitus on ollut ay-liikkeen suuntaan. Työelämäkysymyksissä ay-liikkeen asiantuntemus ja kokemus on yksinkertaisesti haluttu ohittaa, eikä vanhasta yhteisen sopimisen kulttuurista ole jäljellä kuin luottamuksen rippeet. Sanelupolitiikan uskotaan näyttävän päättäväiseltä, ikäänkuin työntekijät ja heidän edustajansa olisivat kurittomia lapsia jotka eivät ymmärrä omaa hyväänsä. Poliitikko, joka ei kuuntele, on vaarallinen poliitikko. Harvoin kaikki viisaus asuu yhdessä ihmisessä, puolueessa tai näkökulmassa. Erimielisten kanssa pitää pystyä keskustelemaan ja tekemään

Tämän hallitus kauden erityispiirre on ollut kuuntelemattomuus. Ei perustella, ei kuunnella vasta-argumentteja, jääräpäisesti vain ajetaan lakiesityksiä seinään.

kompromisseja, niin korjaantuvat päätöksetkin. Poliittinen ja julkinen keskustelu paranisivat paljon jo sillä, että malttaisimme odottaa faktoja. Isot ja monimutkaiset asiat eivät helposti avaudu yhdessä tai kahdessakaan twiitissä ja joskus keskeneräisistä asioista ei oikeasti kannata huudella. Tätä näppärän otsikon tai räväkän somepäivityksen perässä kiirehtijät eivät vain halua ymmärtää. Maltillinen viestintä on ehkä tylsempää kuin räväkät kannanotot, mutta myös arvokysymys. Onko poliitikon ammatissa kyse huolellisesta harkinnasta vai pikatuomioista? Saako sanoa, että ei ole vielä muodostanut mielipidettään vaan odottaa lisätietoa? Onko sallittua olla myös itsensä kanssa eri mieltä, jos ajan kanssa viisastuu? Politiikkaan tarvitaan monenlaisia, ihan tavallisia ihmisiä, ja on demokratian kannalta todella ongelmallista, jos poliitikasta tulee saareke, jonne kukaan ei halua. Uusia, fiksuja, aatteellisia ja ratkaisuhakuisia ihmisiä kuitenkin tarvitaan – erityisesti ensi keväänä.