MERJAKYLLONEN.FI VASEMMISTON MEP
03
Suomalainen Sanna pitää vasemmistoryhmän langat kokeneesti käsissään
04
Raskaaseen liikenteeseen reilut pelisäännöt: onko tavoite mahdoton yhtälö?
06
1
2018
Britit ja EU: ero! Kivulias irtautuminen kestää eikä lopputulosta tiedä kukaan
02
Kyllikki
Ei suljeta silmiä Lähi-idässä
Avoimuus ja pelisääntöjen noudattaminen ovat asioita, joita on syytä korostaa seuraavissa vaaleissa
Y
hdysvaltain presidentti Trumpin päätöksellä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi oli kauaskantoisia vaikutuksia, jotka hän joko tiesi päätöstä tehdessään eikä välittänyt, tai ei edes käsittänyt. Trump polki jalkoihinsa ajatuksen kahden valtion rauhanomaisesta ratkaisusta. On surullista havaita, että yksi maailman johtajista voi olla välinpitämätön kansainvälisen lain noudattamisen, YK:n peruskirjan ja YK:n turvaneuvoston päätöslauselmien suhteen. Lopputuloksena välinpitämättömyydestä on silmitön verenvuodatus ja ihmishenkien menetys.
Lopputuloksena välinpitämättömyydestä on silmitön verenvuodatus ja ihmishenkien menetys. Gazan miehitetyillä alueilla tapahtuu palestiinalaisten kansanmurha. Israel on perustellut toimiansa sillä, että tarkoitus on tukahduttaa väitetysti väkivaltainen vastarinta ja estää laajemmat levottomuudet. Ihmiset protestoivat kuitenkin syystä, puolustaen omia ihmisoikeuksiaan vaatien samalla perusoikeuksiaan toteutuvaksi. EU:n pitää asettaa pakotteita Israelin suuntaan painostaakseen Israelia lopettamaan jatkuvan ihmisten tappamisen. Vähintä mitä EU voi tehdä, on jäädyttää tai hyllyttää EU-Israel assosiaatiosopimus ja pitää omalta osaltaan huolta, että kansainvälinen yhteisö suojelee myös palestiinalaisia.
Avustajat
Sarianne Hartonen +358 40 663 1866 viestintä, tapaamiset ja tapahtumat Suomessa sarianne.hartonen@ gmail.com
Macron, Merkel ja EU:n suunta
Puolan ja Unkarin ihmis oikeus tilanne Selmayr, komissio ja ensi vuoden vaalit
Syyrian tilanne jatkuu surullisena ja suurkonfliktin uhka ei näytä
väistyvän. Laajoja pyrkimyksiä rauhanprosessiin ei näytä olevan, vaikka silmitön siviilien tappaminen Syyriassa jatkuu. Syyria testaa Euroopan selkärangan. Onko EU:sta enää rauhan rakentajaksi ja sovun välittäjäksi, vai tuleeko kaikesta sisäpolitiikan välineenä käytettävää voimapolitiikkaa, joka johtaa vain jatkuvaan sapelien kalisteluun? GUE/NGL on kritisoinut EU:n toiminnassa sitä, että Euroopasta keskitytään vain rakentamaan puolustuslinnaketta ja tehostamaan rajavalvontaa, rauhantyön juuret ja ihminen ovat unohtuneet.
Ranskan ja Saksan vaaleja seurattiin Brysselissä tiiviisti ja vaalien alla
molemmissa maissa näyttivät uudet tuulet puhaltavan ja EU:n uusi suunta väikkyi horisontissa. Kun vaalit ovat menneet, suuret puheet ovat hiljenneet. EU kaipaa uudistamista mutta jääkö uudistamistyö vaimeaksi tussahdukseksi ilotulituksen sijaan? Ensi vuoden vaaleissahan se ratkaistaan. Seuraavat EU-vaalit pidetään 23.-26.5.2019. Mepit hyväksyivät neuvoston esityksen vaalipäivistä huhtikuussa.
Puola ja Unkari ovat haastaneet oikeusvaltioperiaatteen EU:n
itäisessä kulmassa jo pitkään. Demokratian työkaluja murennetaan monella rintamalla, eikä EU tunnu saavan jäsenvaltioitaan kuriin. – Kaikkia ovia kiskotaan, koko yhteinen arvopohja kyseenalaistetaan - jää nähtäväksi riittääkö komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla rohkeus pistää myös taloudelliset sanktiot käyttöön yhteisten pelisääntöjen rikkomisesta, Merja kommentoi.
Kähmintää, kiristystä ja uhkailua. Komission sisällä käydään kovaa
poliittista peliä, josta Euroopan parlamentti on myös antanut puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille kovasanaiset nuhteet. Komission uusi pääsihteeri nimitettiin tavalla, joka suututti ihmisiä laajasti, mutta pestiin junailtu Junckerin luottomies Martin Selmayr näyttää porskuttavan entiseen malliin eteenpäin. – Avoimuus ja pelisääntöjen noudattaminen ovat asioita, joita on syytä korostaa seuraavissa vaaleissa. Nyt syntyy vaikutelma öykkäreiden veturoimasta pelikentästä, jossa ihmiset ovat pelinappuloita – ei mikään uskottava kuva hyvin johdetusta, arvovaltaisesta komissiosta, Merja sanoo.
Facebook www.facebook.com/kyllonen.merja
MEP Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu Puh. +32 2 28 45543
Syyria kaipaa aktiivista rauhan politiikkaa
European Parliament 60 Rue Wiertz Willy Brandt 02M093 1047 Brussels Belgium
Helena Taimisto +32 2 28 475 43 kalenteriasiat, tapaamiset Brysselissä helena.taimisto@ europarl.europa.eu
Hannu Laurikainen +32 2 28 475 43 +32 493 932132 liikennevaliokunnan asiat hannu.laurikainen@ europarl.europa.eu
Kyllikki 1 / 2018
Twitter @KyllonenMerja
Instagram @mertsikyllikki
»riittävä, kylliksi, kyllin»
MEP Merja Kyllösen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti Painos n. 27 000 Graafinen suunnittelu Anna Kalso Päätoimittaja Sarianne Hartonen Etusivun kuva Nick Tulinen
1 / 18
03
Pinnan alla muhii poliittisia yllätyksiä? Talouskriisi, pakolaiskriisi, Brexit – oli EU:n agendalla mitä tahansa, aitio paikalta Brysselissä sitä seuraa suomalainen Sanna Lepola. Vasemmisto ryhmän pääsihteerille työ on intohimo, joka palkitsee joka päivä. Teksti Sarianne Hartonen Kuva Olivier Hansen
K
ukaan ei ole koskaan muuttanut Brysseliin sillä ajatuksella, että tänne ollaan jäämässä, Sanna Lepola naurahtaa. Ei Sanna itsekään. Kun hän vuoden 1999 vaalien jälkeen lähti Brysseliin Esko Seppäsen avustajaksi, reissun piti olla kokeiluluontoinen. – Ajattelin, että lähden vuodeksi katsomaan, millaista parlamentissa työskentely oikein on. Esikoinen oli 5 kuukautta ja tarkoitus oli palata Suomeen. Yhdeksäntoista vuotta myöhemmin Sanna on vasemmistoryhmä GUE/NGL:n pääsihteeri – ja edelleen Brysselissä. Pääsihteeri pitää 51 mepin liittoutuman lankoja tiukasti käsissään. Alaisia hänellä on 90 ja vastuullaan niin ryhmän henkilöstö, talous, kirjanpito kuin suhteet muihin poliittisiin ryhmiin. Työpäivät ovat pitkiä ja ryhmän henkilökunta hengittää meppien hektisen kalenterin mukaisesti: työt rytmitetään punaisten täysistuntoviikkojen ja sinisten ja vaalean-
punaisten ryhmä- ja valiokuntaviikkojen tahdissa. Ja kun mepit ”vihreillä viikoilla” kiertävät maakuntia tai huokaisevat hetken, hoidetaan ryhmässä rästipaperihommia. Brysselissä on paljon vaihtuvuutta niin mepeissä, avustajissa kuin virkamiehissäkin. Mikä Sannaa Brysselissä pitää? – Tykkään ihan hirveästi mun työstä!
Parempaa Eurooppaa rakentamassa GUE/NGL on suomeksi Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto – aikamoinen sanahirviö! Mikä ryhmän europarlamentaarikkoja yhdistää? Sanna miettii hetken. – Yhdistävät asiat ovat itsestäänselvyyksiä: ympäristö, tasa-arvo, sosiaaliasiat, rauhan asiat. GUE/NGL on myös oikeastaan ainoa ryhmä parlamentissa, joka tosissaan ajaa talouskurin vastaista politiikkaa. Meidän meppimme ovat sa-
Ensi kauden teemoja on vaikea arvioida, sillä politiikka on arvaamattomampaa kuin vaikka 15 vuotta sitten, Sanna Lepola sanoo. – Paljon riippuu siitä, mihin suuntaan maailmantapahtumat meitä vievät. EU:n puolustus ja ulkopolitiikka, Turkki, Syyria, Irak, LänsiBalkan…kaikki on sidoksissa toisiinsa.
maa mieltä siitä, että EU ei tällaisenaan ole paras mahdollinen, Sanna summaa. Erottaviakin tekijöitä on, yleensä keinoista enemmän kuin päämääristä. – Toiset ovat liittovaltiomyönteisempiä, toiset vastaan. Oma tehtäväni on yrittää tasapainottaa eri näkemyksiä ja estää konflikteja eri siipien välillä. Meidän kannattaa keskittyä siihen, mikä meitä yhdistää, koska tärkeistä päämääristä olemme samaa mieltä, Sanna sanoo.
Kaikillahan se on mielessä: ensi kausi Ryhmien väliset voimasuhteet vaihtelevat parlamentissa paitsi vaalikausittain, myös vaalien väleissä kun mepit palaavat kotimaihinsa tai uusia tulee. GUE/NGL oli pitkään tällä kaudella viidenneksi suurin, mutta juuri nyt vihreät ”johtaa” yhdellä edustajalla. Ensi kautta on vaikea arvioida, mutta muutoksia on taatusti luvassa. – Suurin spekuloinnin kohde on, miltä parlamentti mahtaa näyttää Brexitin jälkeen. Konservatiiviryhmä ECR.stä lähtee niin monta brittiedustajaa, että koko ryhmää ei ehkä ensi kaudella ole. Ranskan presidentti Macronin suunnitelmista ei tiedetä – jos hän perustaisi oman ryhmänsä, se voi viedä jäseniä niin demareilta, ALDE:sta, PPE:lta ja vihreiltäkin, Sanna pohtii. Demarit tulevat Lepolan tämän hetkisen arvion mukaan pienenemään monessa maassa, ja vihreätkin ottavat takkiin Euroopan tasolla, vaikka Suomessa ovatkin olleet nosteessa. – Ryhmäjako voi näyttää ihan erilaiselta ja tästä käydään taustakeskusteluja tällä hetkellä. On vielä mahdotonta arvioida, kuka rakentaa agendaa ja mihin suuntaan. Syksyn aikana katseet kääntyvät Helsinkiin. – Suurimmat puolueet tulevat nimittämään ensi kevään eurovaaleihin omat kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajiksi. Parlamentin suurin poliittinen ryhmä EPP pitää marraskuussa kokouksensa Helsingissä, joten mahdotonta ei varmasti ole että esimerkiksi Jyrki Katainen olisi ryhmän kärkikandidaatti, Sanna ennakoi. Myös demariryhmä nimittää kärkiehdokkaansa marraskuussa, joten kampanjatkin alkavat todennäköisesti tuosta hetkestä. – Virallisesti vaalitauko alkaa vasta ensi vuoden huhtikuussa, mutta merkkejä poliittisen päätöksenteon hidastumisesta alkaa jo näkyä. Poliitikkojen pinnat kiristyvät viimeistään ennen joulua jos uudelleenvalinta ei ole varmaa.
Pakolaiskysymys ei mene pois Jos tältä kaudelta pitäisi nostaa yksi teema ylitse muiden, on se Sannan mielestä Brexit eli Britannian ero EU:sta. – Se tuli niin puskista: kukaan ei oikein uskonut siihen etukäteen ja vieläkin kuulee arveluita, että ehkä se ei tapahdukaan. Ensi vuoden maaliskuu on kuitenkin jo kalenterissa, 31.3.2019 brittimeppien mandaatti loppuu ja samalla myös avustajien sopimukset. Ei tällaista ole ollut koko EU:n historiassa! Ensi kauden agendaa on vaikea arvioida etukäteen, mutta ainakin pakolaiskysymys on ja pysyy.
Kyllikki
04
Sosiaalinen Eurooppa rakentuu pala kerrallaan Jos kuljetus lähtee Tanskasta ja kulkee Saksan ja Ranskan kautta Espanjaan, missä valtiossa kuljettajan työpaikka sijaitsee ja miten lasketaan palkka? Muun muassa tällaisten kysymysten kanssa Merja ja hänen tiiminsä ovat painineet kevään aikana Brysselissä. Teksti Hannu Laurikainen Kuvitus Anna Kalso
M
aantiekuljetukset, jos mitkä, ovat EU:n yhtenäisten sisämarkkinoiden ytimessä. Kuljettajan ammattiin liittyy olennaisesti siirtyminen pitkiäkin matkoja lyhyen ajan sisällä ja Euroopassa rekat risteilevät nopeasti EU-maasta toiseen, yli valtion rajojen. Euroopan parlamentissa on kevään aikana mietitty kuumeisesti, miten maantiekuljetusten sosiaali- ja sisämarkkinakysymyksiä olisi parasta ratkoa. Useita säädöksiä on menossa uusiksi, ja Merjalla on sormensa pelissä koko isossa kokonaisuudessa. – Ratkottavana on merkittäviä kysy-
myksiä sekä suomalaisen kuljetusalan että yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Parlamentin kantaa hierotaan todennäköisesti heinäkuun täysistuntoon asti ja neuvottelut jäsenmaiden kanssa alkavat syksyllä. Kokonaisuus olisi tarkoitus saada vielä tämän parlamenttikauden aikana valmiiksi, Merja kertoo.
Maasta toiseen lähetetty vai nomadina tien päällä? Sosiaalista Eurooppaa rakennetaan pala kerrallaan, ja yksi palanen on kuljettajia koskeva lähetettyjen työntekijöiden direktiivi.
Valvontahaasteen lisäksi on tulkinta haasteita
Direktiiviä ei alun perin ollut suunniteltu sovellettavaksi kuljettajiin, jotka toimivat kansainvälisessä liikenteessä, mutta kuljettajia ei ole erikseen suljettu tämän direktiivin ulkopuolellekaan. Jäsenmaiden välillä käytäntö vaihtelee ja vuosikausia kestänyt epäselvä EU-tason tilanne on johtanut siihen, että alalle on kehkeytynyt epäterveitä käytäntöjä, jossa halvemman palkkatason maiden kuljettajia on pidetty tien päällä kuukausikaupalla. – Kuljetusten hintoja on saatu painettua alas, kun keikkaa on tehty korkeampien palkkatason maiden välillä. Tähän päälle vielä se, että kuljettajat on käytännössä olleet pakotettuja yöpymään rekassa moottoritien varsilla, Merja kertaa. Direktiivin pyrkimys on ollut varmistaa, että esimerkiksi suomalaiset rakennusalan työntekijät eivät olisi epäedullisemmassa asemassa halvempien palkkatason maiden työntekijöiden kanssa. Liikennealalla valvonta on kuitenkin hankalaa, kun työntekijät liikkuvat jäsenmaiden välillä eivätkä vain yhdessä maassa tai yhdellä työmaalla. – Valvontahaasteen lisäksi tulee tulkintahaasteet: mihin maahan kuljettaja on lähetetty jos kuljetuksia on viikon sisällä esimerkiksi viiden EU maan alueella? EU:n isot ja myös logistisesti keskeiset maat Ranska ja Saksa ovat joutuneet vaikeaan tilanteeseen kun heidän oman kuljetusalansa työntekijät ovat joutuneet kilpailussa epäreiluun asemaan. Näissä maissa onkin alettu soveltamaan lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä myös kansainvälisiin kuljetuksiin, mutta tämä on johtanut oikeusprosesseihin EU:n tuomioistuimessa. Tilanne kaipaa siis selkeyttä, mutta komission ratkaisuesitys ei saanut aikaan hurraa-huutoja. – Esitys lähtee siitä, että jokainen rajanylitys on kuljettajan lähettämistä työhön toiseen maahan. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen asiansa kunnolla hoitava kuljetusyritys joutuisi uusien hallinnollisten vaatimusten kohteeksi, mm. laskemaan kuljettajan palkan niiden maiden minimipalkkojen mukaan, jonne kuljetus kulloinkin suuntautuu. Tämä olisi melko kohtuutonta kun kuljettaja kuitenkin palaa takaisin kotiinsa kuljetuksen jälkeen, Merja kertoo.
1 / 18
05
Tervettä järkeä ja reiluja pelisääntöjä Raportöörivastuuta asiassa kantava Merja lähtee ongelmanratkaisuun maalaisjärki edellä. – Haluan, että suomalainen kuljettaja saisi ajaa kuljetuksen muualle Eurooppaan suomalaisella palkalla. Tai rajaseudulla saadaan tehdä kuljetus Suomesta Ruotsin puolelle suomalaisella palkalla ja ilman lähetettyjä työntekijöitä koskevien dokumenttien lähettämistä etukäteen Ruotsin viranomaisille, Merja selittää. Epäterveeseen kilpailuun on puututtava tiukasti. – Olen itse ehdottanut tilaajavastuun ulottamista myös kuljetusten alihankintaketjuihin ja pyrkinyt katsomaan asiaa kokonaisuuden kautta. Myös ne yritykset, jotka juoksevat halvimman mahdollisen
kuljetuksen perässä, ovat osavastuussa siitä epäterveestä tilanteesta, joka Euroopan sisämarkkinoille on vuosien saatossa syntynyt. Kovin lämmintä vastaanottoa Merjan avaus ei kuitenkaan ole Brysselissä saanut. – Se kielii mielestäni siitä, että yritykset eivät viime kädessä ole halukkaita ratkaisemaan näitä kysymyksiä. Sosiaalisesti oikeudenmukaisemman Euroopan rakentamiseen tarvitaan siis entistä enemmän paukkuja jatkossa! – Pidän hyvänä Suomessa toimivaa tilaajavastuu.fi -järjestelmää, johon liittyvät yritykset pystyvät osoittamaan, että he ovat sosiaalisesti luotettavia kumppaneita. Tällaista toimintamallia olen esittänyt käyttöönotettavaksi myös EU:n tasolla.
Myös ne yritykset, jotka juoksevat halvimman mahdollisen kuljetuksen perässä, ovat osavastuussa epäterveestä tilanteesta
Mitkä ihmeen lähetetyt työntekijät? EU:n sisämarkkinoilla palvelut liik-
kuvat vapaasti, eli työnantajat voivat lähettää työntekijöitään toisiin EU-jäsenmaihin tilapäisesti suorittamaan palveluita. Lähetettyjen työntekijöiden työsuhde säilyy lähettävässä jäsenmaassa, ja he pysyvät myös lähettävän maan sosiaaliturvassa. Huom! EU-alueella voi myös vapaasti hakeutua töihin pitkäaikaisesti tai pysyvästi toisiin jäsenmaihin. Näihin työntekijöihin sovelletaan vastaanottavan jäsenmaan työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa.
Eniten työntekijöitä lähetetään rakennusalalla Vuonna 2016 EU-alueella lähetettiin 2,3 miljoonaa työntekijää töihin toiseen jäsenvaltioon. Vuosien 2010 ja 2016 välillä lähetettyjen työntekijöiden luku kasvoi peräti 69 %, mutta osuus kokonaistyövoimasta on matala (0,4 % työvoimasta EU:ssa).
MERJALLA TYÖN ALLA MYÖS:
Postilaatikkoyritykset kuriin Nykysäännöissä olevien porsaanreikien avulla esimerkik-
si läntisen Euroopan yritykset ovat kyenneet perustamaan Itä-Euroopan halvemman palkkatason maihin postilaatikkoyrityksiä, joiden avulla kuljettajien palkkaustasoa on kyetty myös keinottelemaan matalammaksi. Nyt markkinoillepääsyä koskevat säädökset ovat uudistettavana. Merjan tavoitteena on laittaa stoppi kuljetusalan postilaatikkoyritystoiminnalle. Tämä tarkoittaa muun muassa, että yrityksellä tulee olla toimintaa vastaava määrä kalustoa, kiinteistö, henkilöstöä sekä pääomaa suhteessa toiminnan kokoon kyseisessä valtiossa. Markkinoille pääsyn ehtona on yrityksen hyvämaineisuus.
Liikenneturvallisuutta ja hyvinvointia Kuljettajan sosiaalista asemaa kohennetaan myös ajo-
ja lepoaikoja koskevia sääntöjä uudistamalla. Tämä tapahtuu muun muassa asettamalla ehtoja ja rajoituksia lepoaikojen pitämiseen rekan hytissä. – Viikkokausia tien päällä muutaman metrin päässä moottoritiestä rekassa nukkuvat kuljettajat eivät varmastikaan lisää liikenneturvallisuutta. Yrityksillä tulee olla velvoite huolehtia asianmukaisista tauoista ja siitä, että kuljettajilla on säännöllinen mahdollisuus kunnolliseen majoitukseen. Suomen kannalta, pitkien etäisyyksien maana, on lisäksi pidettävä kiinni tarvittavista joustomahdollisuuksista, jotta kuljettaja ei joudu jäämään liian tiukkojen sääntöjen takia tienpäälle, Merja summaa.
Harmaa talous hallintaan Muutoksia on tulossa myös kabotaasisääntöihin, eli nii-
69,1 % teollisuuden alalla (josta 45 % rakennusalalla), 29,4 % palveluissa ja 1,5 % maataloudessa ja kalastuksessa.
ENITEN TULIJOITA
hin sääntöihin joilla säädellään tavaraliikenteen maansisäisiä kuljetuksia toiseen maahan rekisteröidyllä kulkuneuvolla. Nykyinen malli perustuu siihen, että 7 päivän sisällä saa tehdä 3 kuljetusta. Komissio esittää 5 päivän rajoitusta, mutta vapailla kuljetuksilla. Tällä yritetään parantaa kabotaasin valvontaa, jota on helpompi tehdä maahan saapumista ja poistumista seuraamalla. Parlamentti on tässä ollut tiukemmalla kannalla ja esittänee rajaamista kahteen päivään. Kabotaasi olisi lisäksi myös heti maahan saapumisesta alkaen lähetettyjä kuljettajia koskevan sääntelyn piirissä. – Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että kabotaasiin on tulossa selkeää tiukennusta EU:n tasolta ja hyvä niin. Suomessa rehottava laiton kabotaasi on saatava kuriin, Merja sanoo.
Sääntöjä on myös valvottava Saksa, Ranska ja Belgia
ENITEN LÄHTIJÖITÄ
Puola, Saksa ja Slovenia
Merja on ajanut parlamentissa älykkäiden ajopiirturei-
den käyttöönoton huomattavaa aikaistamista ja toisaalta markkinoiden avaamista niiden kehittämisen osalta. – Teknologia on olemassa, jolla voimassa olevia sääntöjä voitaisiin tehokkaasti valvoa ja näin ollen varmistaa kuljetusalan työntekijöiden asianmukainen kohtelu. Lisäksi olen ajanut vahvasti jäsenmaiden viranomaisten yhteistyön tehostamista ja yhden luukun periaatetta tietojenvaihdolle valvontatilanteessa, Merja kertoo. Jäsenmaiden viranomaisilla on vastuu valvonnan toteutuksesta.
Kyllikki
06
Kuin sotkuinen avioero pahimmasta päästä
Kesäajasta luopumista ajetaan edelleen Kaikki Suomen mepit ja myös Suomen hallitus ajavat
Eron päivämäärä on tiedossa, mutta ositus pahasti kesken – Britannian lähtö Euroopan unionista alkaa muistuttaa saippuaoopperaa, jonka käänteiden perässä ei pysy kukaan
B
ritannian ero Euroopan unionista eli ns. Brexit on työllistänyt myös Euroopan parlamenttia tänä vuonna. Parlamentti hyväksyi maaliskuussa päätöslauselman, jossa esitetään puitteet mahdolliselle assosiaatiosopimukselle EU:n ja Britannian tulevan suhteen perustaksi. Mepit korostavat, että sopimuksen pitäisi varmistaa johdonmukaiset puitteet tulevan suhteen hallinnolle ja järjestelmässä pitää olla mukana myös vankka riitojenratkaisumekanismi. – Parlamentille on tärkeää varmistaa EU:ssa asuvien brittien ja Britanniassa asuvien EU-kansalaisten yhtäläinen ja oikeudenmukainen kohtelu, Merja kertoo. – Toinen tärkeä asia on Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen yhteistyön säilyminen ja kovan rajan syntymisen välttäminen. Kansalaisten oikeuksia ei saa kaventaa eikä rauhanprosessia vaarantaa, Merja lisää.
Harva ymmärtää mihin Brexit vaikuttaa Brexitin ehtoja neuvotellaan edelleen ja lopullinen sopimus edellyttää myös Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntää. Hyvin monet konkreettiset yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa. – Brexit on malliesimerkki politiikasta, jossa kukaan ei tunnu tietävän konkreettisia seurauksia tai kaikki edes välittävän niistä. Britannian hallitus on erimielinen ja Britannian parlamentin ylä- ja alahuo-
neet tukkanuottasilla aiheesta. Edelleen hyvin harva ymmärtää, mihin kaikkeen Brexit vaikuttaa, Merja harmittelee. – Esimerkiksi Rotterdamin satamassa ennakoidaan pitkiä rekkajonoja ja palkataan sadoittain uusia tullivirkailijoita. Merenkulun ja satamien tulevaisuuden kehittämisen suhteen olen huolissani – Britannia on aina ollut kansainvälisen merenkulkujärjestön kautta kehityksen kärjessä, mutta mitä tapahtuu nyt kun eurooppalaisen yhteiselon eväät muuttuvat? Gibraltarin asemasta kiistellään jo, ja nähtäväksi jää miten britit aikovat jatkossa olla mukana esimerkiksi yhteisen eurooppalaisen lentoalueen kehittämisessä. – Single European skyes eli SES on tarkoittanut vähemmän turhia mutkia, suorempia reitttejä, vähemmän polttoainetta ja vähemmän päästöjä, mutta mikä lienee tulevaisuus? Ilmasto-, ympäristöja turvallisuusasioiden kehittäminen vaatii taas uuden "lisäalustan", kun ei enää ollakaan yhteisessä EU-pöydässä, eli jos britit ajattelivat byrokratian vähentyvän, niin enpä usko että niin käy, Merja arvioi. Oma lukunsa on vapaan liikkuvuuden ja sujuvien rajamuodollisuuksien arvo ja merkitys matkailubisnekselle. – Helppous, sujuvuus ja luottamus ovat tämän päivän juttuja. Paluu passien kyttäämiseen ja erillisiin karsinoihin kirpaisee kyllä brittiäkin lomalle lähtiessä, Merja sanoo.
Rotterdam on Euroopan suurin satama ja samalla myös Britannian talouden sydän: suurimmat laivat ItäAasiasta mahtuvat purkamaan lastinsa vain Rotterdamissa ja sieltä kontit siirretään pienempiin laivoihin jotka jatkavat Britanniaan. Vuosittain Rotterdamin kautta kulkee 40 miljoonaa tonnia britteihin suuntautuvaa tavaraa. Tällä hetkellä brittikaupat voivat tilata seuraavan aamun kuorman vielä edellisenä iltapäivänä, mutta byrokratia ja viiveet saattavat jatkossa kasvaa.
GUE/NGL
yhdessä kesäajasta luopumista. Kesäajasta säädetään direktiivillä, joten kesäajasta luopuminen vaatii direktiivin muuttamista. Direktiivin muuttaminen taas edellyttää komission aloitetta sekä parlamentin ja jäsenmaiden tukea. Aikavyöhykkeensä jäsenmaa voi valita itse. Parlamentissa asiaa on ajettu tällä kaudella voimallisesti. Lukuisat kansalaisaloitteet ovat tuoneet esiin kansalaisten huolet, jotka liittyvät kellonaikojen siirtelyyn, ja näitä huolia on tuotu komissiolle useasti esiin. Valitettavasti täysistunto ei vielä ole suoraan tukenut ajatusta kesäajasta luopumisesta, mutta komission edellytetään tekevän lisäselvityksiä. Asia siirtynee ensi kaudelle mutta periksi ei olla antamassa.
EU lobbaamaan globaalia eläinkoekieltoa Toukokuussa ylivoimainen enemmistö mepeistä vaati
EU:ta tekemään diplomaattisen aloitteen eläinkokeiden käytön kieltämiseksi kosmetiikkatuotteiden osalta koko maailmassa vuoteen 2023 mennessä. Esitys tullaan viemään YK:n pääsihteerille. Vaatimus heijastelee kansalaisten tuntoja, sillä 89% prosenttia eurooppalaisista näkee että EU:n tulisi edistää enemmän eläinten hyvinvointia kansainvälisesti. EU:n kosmetiikkasektori ei ole kärsinyt eläinkoekiellosta vaan kielto on kannustanut uusiin innovaatioihin vaihtoehtoisten menetelmien saralla. EU:ssa eläimillä testatun kosmetiikan myynti on ollut kiellettyä jo vuodesta 2013 alkaen, mutta 80% maailman maista sallii edelleen eläinkokeet ja eläimillä testatun kosmetiikan myynnin.
Kiertotalous Suomen kärkiteemaksi Kiertotaloudesta on tämän parlamenttikauden aikana
tullut teema, joka läpileikkaa useita strategioita EU-tasolla, ja Merja on ehdottanut että se otettaisiin myös Suomen tulevan puheenjohtajakauden kärkiteemaksi. Parlamentin kuluvaa kautta on jäljellä vuosi, ja heti ensi kevään EU-vaalien jälkeen on Suomen vuoro toimia puheenjohtajamaana. – EU-puheenjohtajuus osuu haastavaan saumaan, mutta toivon että tehtävää lähestytään kunnianhimolla ja tavoitteellisuudella. Kiertotalous ei ole pelkkää kierrätystä vaan ajattelutavan muutos. Maapallon kantokyvyn rajoihin sopeutuminen on keskeisin kysymys kaikilla politiikan sektoreilla, ja tätä kehitystä Suomella on mahdollisuus edelläkävijänä johtaa, Merja sanoo. Vastikään uudistetussa EU:n teollisuuden toimenpidestrategiassa päivitettiin listaa kriittisiksi katsotuista materiaaleista ja työtä niiden saannin varmistamiseksi kestävällä ja edullisella tavalla luvattiin jatkaa. Tammikuussa julkaistun muovistrategian mukaan kaiken pakkauksissa käytetyn muovin pitää olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä. Jätteiden käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä tehostetaan sitäkin koko ajan. Toukokuun täysistunnossa äänestettiin uusista kierrätystavoitteista: kun tänä päivänä yhdyskuntajätteestä kierrätetään EU:ssa 44 %, niin vuoteen 2025 mennessä luvun olisi oltava jo 55 %. Kaatopaikalle saa sijoittaa enää n. 10 % yhdyskuntajätteestä vuoteen 2035 mennessä.
1 / 18
07
Euroopan Parlamentti harjoittelijan silmin L
okakuun toisena päivänä seisoin hieman hermostuneena Euroopan parlamentin edessä. Olin aloittamassa puolen vuoden työharjoittelujaksoni MEP Merja Kyllöselle, ja tämä tulisi olemaan ensimmäinen oman alani työkokemus. Olin kuukautta aiemmin jättänyt taakseni opiskelijaelämäni Lontoossa, jossa olin lukenut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden maisteriksi, ja työelämä kutsui. Jännitystä oli siis ilmassa, mutta myös odotusta ja innostusta. Millaista parlamentissa on sitten ollut työskennellä? Millaisesta työpaikasta oikein on kyse? Euroopan parlamentti tarjoaa hyvin paljon. Se on kansainvälinen ja mielenkiintoinen työympäristöä, jossa on mahdollisuus seurata merkittäviä tapahtumia ja eri aihealueita. Kuukausien aikana olen käynyt lukuisissa eri tapahtumissa ja konferensseissa, oppien hyvinkin monimuotoisesti eri asioista. Merkittävänä eurooppalaisena päätöselimenä parlamentti on myös välillä hyvinkin hektinen työpaikka. Koen, että varsinkin harjoittelija saa täällä työskentelystä hyvin paljon irti, sillä kaiken ei aina tarvitse olla niin va-
Täällä ajetaan kansalaisten asioita ja kansalaisilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa. Meillä on sananvaltaa ja sitä kannattaa käyttää kavaa vaikka työt hoidetaankin aina tunnollisesti. Olen erityisen kiitollinen Merjalle, että hän on antanut minulle mahdollisuuden käydä itseäni kiinnostavissa tapahtumissa ja kehittää paljon omaa osaamistani. Tämä harjoittelu on ollut minulle merkittävä myös siltä kannalta, että olen päässyt seuraamaan miten yliopistossa opiskelemani asiat toteutuvat käytännössä. Ennen Lontoossa opiskeluani suoritin kandidaatintutkintoni Hollannissa, Maastrichtin yliopis-
tossa Eurooppa-opinnoista. Tätä kautta minulla oli vankka tuntemus EU:sta ja instituutioiden toiminnasta, joten oli hienoa päästä seuraamaan millainen Euroopan parlamentti käytännössä on päättävänä elimenä. Parlamentti on monen ihmisen tietämättä hyvinkin merkittävä EU-instituutio, jonka valta on kasvanut jokaisen uuden sopimuskierroksen jälkeen. Täällä ajetaan kansalaisten asioita ja kansalaisilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa. Toivoisinkin tästä syystä, että eurovaaleja ei nähtäisi toisarvoisina vaaleina ja ihmiset äänestäisivät ahkerammin. Meillä on sananvaltaa ja sitä kannattaa käyttää. Seuraavat vaalit ovat ensi vuoden keväällä ja itse seuraan niitä ainakin suurella mielenkiinnolla, sillä ne ovat ensimmäiset vaalit Brexitin jälkeen. Toivon, että suomalaiset, ja eurooppalaiset ylipäätänsä, tutustuisivat paremmin EU:n toimintaan. EU ei ole pelkkää negatiivisuutta niin kuin media meille usein esittää. Me suomalaiset hyödymme EU:sta aivan valtavasti. Erityisesti toivon, että kouluissa lisättäisiin opetusta EU:sta. Itse kiinnostuin Unionista nimenomaan lukiossani tarjotun EU-kurssin aikana ja päätin sitten lähteä opiskelemaan asiasta lisää Euroopan Unionin alkulähteille Maastrichtiin. Olisi myös hienoa nähdä, että Suomesta tulisi enemmän opiskelijoiden vierailijaryhmiä käymään parlamentissa ja Parlamentarium-museossa. Puoli vuotta kului käsittämättömän nopeasti. Aikani parlamentissa on ollut työntäyteistä, erittäin opettavaista ja ennen kaikkea mukavaa. Voin hyvillä mielin sanoa, että lähden täältä viisaampana ja huomattavasti kokemusrikkaampana. Suosittelen kaikkia tutustumaan Euroopan parlamentin, ja EU:n, toimintaan. Ja kaikille harjoittelusta haaveileville vinkiksi, laittakaa vain rohkeasti avointa hakemusta menemään Suomen mepeille! Koskaan ei tiedä milloin onnistaa ja pääsee kokemaan valtavan hienon työharjoittelun Euroopan ytimessä.
Peppi Heinikainen toimi harjoittelijana Merja Kyllösen Brysselin toimistossa viime talvena.
Interrailille ilmaiseksi? Oletko tänä vuonna 18-vuotias? Tunnetko jonkun joka
on? Parlamentin aloite antaa nuorille mahdollisuuden ilmaiseen junamatkailuun Euroopassa tästä kesästä alkaen. Noin 20 000–30 000 eurooppalaista 18-vuotiasta saa ilmaisen interrail-lipun Eurooppaan tänä kesänä. Myöhemmin ohjelmasta voivat hyötyä vielä useammat nuoret. Matkakorttia voi hakea 12.–26.6.2018, ja sen jälkeen valinnat tehdään. Matkustaa voi 30 päivän ajan enintään neljässä eri maassa, heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana. Myöhemmin tänä vuonna avataan toinen ilmoittautumiskierros. Ensimmäisellä kierroksella vain EU-kansalaiset, jotka ovat 18-vuotiaita 1. heinäkuuta 2018, voivat tehdä hakemuksen. Matkakorttien lukumäärä on jaettu jäsenvaltioiden kesken väkiluvun mukaan. Esimerkiksi Suomeen jaetaan 161 matkakorttia. Lisätietoa ja hakuohjeet löytyvät täältä: Euroopan nuorisoportaali https://europa.eu/youth/eU_fi P.S. Euroopan nuorisoportaalissa on muutakin nuorille suunnattua tietoa asumisesta, opiskelusta ja työskentelystä Euroopassa. Portaalissa käsitellään kahdeksaa aihealuetta, se kattaa 34 maata ja on käytettävissä 28 kielellä.
Erasmus+ myötätuulessa Euroopan parlamentti otti toukokuussa kantaa EU:n pit-
kän aikavälin budjettiin, ja nuorten näkökulma on vahvasti parlamentin päätöslauselmassa mukana. Parlamentti haluaa, että EU:n budjetissa huomioidaan unionin uudet prioriteettialat kuten turvallisuus, puolustus, muuttoliike ja ilmastonmuutos. Parlamentin tärkeimpiin ehdotuksiin kuuluvat rahoituksen lisääminen mm. tutkimusohjelmille, Erasmus+:lle sekä nuorisotyöllisyysaloitteelle. Yli 94 % EU:n talousarviosta käytetään kansalaisia, alueita, kaupunkeja, viljelijöitä ja yrityksiä palveleviin toimiin. EU:n hallinnollisten kulujen osuus on alle 6 % kokonaissummasta.
Kyllikki
08
Pilari, pylväs ja hillotolppa Teksti Merja Kyllönen
K
JOONAS RINTA-KANTO
aikilla meillä on rajoitteemme. Näinhän se kokoomuksen kansanedustaja lausahti köyhälle yksinhuoltajalle. Lisäarvoa on sinun tuottaman, oli tilanteesi mikä hyvänsä. Mitä siitä, jos leipäjonoissa on entistä enemmän ihmisiä ja lapsiköyhyys räjähtää käsiin. Mitä siitä, että aktiivimallin leikkuri napsaisee jo valmiiksi pienistä tuloista, koska töitä ei ole ja turhalle kurssillekaan ei pääse. Pääasia, että tilastot ovat kunnossa ja iltauutisissa voi naama näkkärillä kertoa, kuinka kaikki hallituksen tavoitteet ovat täyttyneet, ja köyhäthän voivat aina kirjoittaa joulupukille toivelistan. Tilaston tolppa kun on kaunis jo itsessään, ahdisti arki kuinka tahansa. Euroopassa ei ole tolppaa, mutta on pilari – sosiaalinen sellainen. Vaalien alla jokainen puolue on rakentamassa niin penteleen sosiaalista Eurooppaa että! Inhimillisempää, ihmistä lähellä olevaa pitää olla! Mutta auta armias kun arki koittaa,
niin lentävät sosiaaliset pilarit ikkunoista. Markkinaliberaaleiksi itseänsä kuvittelevat, mutta niin vain haluavat sosialisoida kustannushaitat ja maksimoida voitot, korottaa yritystuet ja pitää kynsin ja hampain kiinni fossiilisten polttoaineiden tuista. Ilmastonmuutos on kaikkien strategiassa, mutta kotimaan jättiyhtiöt määrävät puut sellukattilaan laitettavaksi. Reilun kilpailun edistäminen on oivallinen juhlapuhesitaatti, mutta herra mun vereni jos pitäisi tehdä jotain konkreettista muuttaakseen asioiden nykytilaa! ”Fair competition” in my arse, jos se tulee meidän tuttujen pörssikeisarien tontille tai kosahtaa vaalirahoittajan koipeen. Ja tässä vielä ihmetellään, miten se ihmisten usko politiikkaan on niin kovin romahtanut? Hillotolppa se on mikä uskon romahduttaa. Puhutaan yhtä ja tehdään toista, sivistyneesti hymyillen leikataan kaikesta paitsi omasta henkilökohtaisesta edusta. Entä jos tultaisiin sieltä omista hillotolpista alas, lakattaisiin hinkkaamasta
Puhutaan yhtä ja tehdään toista, sivistyneesti hymyillen leikataan kaikesta paitsi omasta henkilö kohtaisesta edusta
itseämme sosiaaliseen pilariin ja hirttäytymästä tilastoihin ja katsottaisiin mitä maailmassa oikeasti tapahtuu. Ilmastonmuutos ei katoa ilman konkreettisia, aktiivisia muutostoimia, sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ei poistu jakamalla hyvää omille kavereille, epäterve kilpailu ei katoa katsomalla toisaalle ja maailman rauha ei säily vain toistelemalla mantraa yhteisestä puolustuksesta. Politiikka kaipaa sellaisia tekijöitä, jotka uskaltavat epämukavuutta pelkäämättä tarttua konkreettisiin toimiin. Tekijöitä, jotka uskaltavat katsoa tosiasioita silmiin ja näkevät ihmiskunnan kuluttavan enemmän planeetan eväitä kuin mihin on oikeasti varaa. Oikeudenmukaisuus ei synny ilman ihmisiä, turvallinen tulevaisuus ei rakennu ilman epäitsekkäitäkin tekoja. Eikä se niin epäitsekästä ole: kyllä ne tolppiin ja pylväisiin nojailevatkin tulevat huomaamaan miten kalliiksi kestämätön politiikka tulee. Valitettavasti kärsimään joudumme me kaikki.