06
#2 / 2015
Muurien rakentaminen ei ole ratkaisu TEKSTI TANELI HÄMÄLÄINEN KUVA GUE/NGL
E
urooppaan Välimeren kautta saapuvien pakolaisten määrä on kasvanut huikeat 83 prosenttia viime vuodesta. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna jopa 50 000 turvapaikanhakijaa, mikä on huomattavasti enemmän kuin hallitus keväällä arvioi. Euroopan parlamentissa Välimeren kriisin mittaluokka alkoi konkretisoitua jo kevään aikana. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n raportin mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli yhteensä miltei 60 miljoonaa pakolaista. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 8,3 miljoonalla, mikä on uusi maailmanennätys. Eniten pakolaisia on lähtenyt kolmesta sotaa käyvästä maasta: Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta.
Päätöksiä toimintalinjoista tehdään nyt, ja samalla punnitaan eurooppalaisten humanitaarisuus, solidaarisuus ja ymmärrys Eurooppaa kohtaavista haasteista.
Vaaralliselle matkalle ei lähdetä suomalaisen sosiaaliturvan perässä, vaan todellisessa hädässä. Maahanmuuttovirasto arvioi, että juuri matkan vaarallisuuden takia tulijat ovat usein nuoria miehiä, mutta aina edes nuoret miehet eivät selviä matkasta. Välimereen on vuoden aikana hukkunut yli 3 500 siirtolaista tai pakolaista, ja surullisia uutisia matkalla kuolleista on alkusyksystä saatu myös manner-Euroopan puolelta.
Kuvassa: Vasemmistoryhmä vastustaa Euroopan rakentamista linnakkeeksi. Mielenosoitus Strasbourgissa, kuvassa vasemmistomepit Jean-Luc Mélenchon, Malin Björk, Merja, Lola Sánchez Caldentey ja Lynn Boylan.
Missä Euroopan keskinäinen solidaarisuus? Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Yksikään hakija ei ole ”laiton”. Euroopan rajojen sisäpuolella turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan kuitenkin hyvin eri tavoin. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch muistutti alkukesästä, että EU:n turvapaikkasuunnitelma on epäonnistunut eivätkä jäsenmaat ole onnistuneet sopimaan pakollisesta tavasta jakaa vastuu turvapaikanhakijoista tasa-arvoisesti. Samaan aikaan eurooppalaiset poliitikot ovat alkaneet keskustella yhden keskeisen EU-periaatteen, vapaan liikkuvuuden, rajoittamisesta. Käytännössä kuusi maata – Saksa, Britannia, Ranska, Ruotsi, Italia ja Belgia – vastaa 80 prosentista turvapaikanhakijoista. Pakolaiskriisi konfliktialueilta on kohdistunut erityisesti Välimeren maihin. Esi-
merkiksi Kreikassa maahanmuutto on kasvanut vuoden aikana huikeat 750 prosenttia. Läntisten reittien tukkeutuessa ihmiset suuntaavat Itä-Eurooppaan. Olosuhteet Etelä- ja Itä-Euroopassa eivät pahimmillaan eroa juurikaan lähtömaasta. Turvapaikanhakijan näkökulmasta on arpapeliä, minkälaista suojelua tai kohtelua hän Euroopassa saa, sillä todennäköisyys saada kansainvälistä suojelua vaihtelee merkittävästi jäsenmaasta toiseen. Päätöksiä joutuu odottamaan olosuhteissa, jotka eivät vastaa kansainvälisiä sopimuksia. Pitkän odotuksen jälkeen turvapaikkapäätös voi olla kielteinen, mutta turvallisuustilanteen vuoksi paluuta kotimaahan ei usein ole. Ilman oleskelulupaa ihmiset jäävät oikeudettomaan tilaan, jossa he ovat osa yhteiskuntaa, mutta paperittomina käytännössä sen ulkopuolella. Miksi Suomi sulkeutuu?
Omilla toimillaan Suomi on lisäämässä pakolaisten virtaa.
Suomessa turvapaikkahakemuksia käsiteltiin viime vuonna ainoastaan 3 651 kappaletta, mikä on Euroopan alhaisimpia lukuja. Tämä tarkoittaa noin 0,06 prosenttia lisäystä väestöön. Vertailun vuoksi: samana vuonna kuoli 52 186 suomalaista. Kuluneen syksyn aikana tilanne on muuttunut: uusia vastaanottokeskuksia on