05 Omin voimin liikkeelle Matkustaja valitsee joukkoliikenteen, jos se on vaivatonta, ajankäytön kannalta järkevää sekä hinnaltaan kilpailukykyistä.
nen, eli joukkoliikennematkan maksaminen kännykkäsovelluksella. Palvelu on yhdistetty toimivaan reitti- ja aikatauluinfoon. ”Kokeilut menestyvät koska ne vastaavat joukkoliikennematkustajien jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin. Matkustaja valitsee joukkoliikenteen, jos se on hänelle vaivatonta, ajankäytön kannalta järkevää sekä hinnaltaan kilpailukykyistä. Ymmärrettävällä ja päivittyvällä reitti- ja aikatauluinformaatiolla on suuri rooli”, Merja sanoo.
PÄÄTETTY KIERTOTALOUSRAPORTTI: Kesällä parlamentti hyväksyi MEP Sirpa Pietikäisen valmisteleman kiertotalousraportin, joka tähtää luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön. Kiertotalous pyrkii luoviin ratkaisuihin mm. nykyisten ruoan tuotanto- ja kulutustapojen parantamiseksi. Länsimaissa jopa 30–50 % ruoasta ei koskaan päädy lautaselle ja ruokaa heitetään pois kolminkertaisesti se määrä, joka riittäisi poistamaan nälänhädän maailmasta. Eurooppa tarvitsee toimeenpanosuunnitelman, joka laittaa tuhlailulle lopun. TYÖN ALLA LIIKENNEVALIOKUNNAN LAUSUNTO DIGITAALISISTA SISÄMARKKINOISTA: Merjan valmistelema lausunto korostaa digitaalisuuden merkitystä ja mahdollisuuksia liikennepolitiikassa. Uudet palvelut voivat helpottaa ihmisten ja rahdin liikkumista, tehostaa resurssien käyttöä sekä tehdä liikenteestä ympäristöystävällisempää. Helppokäyttöisten sovellusten ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien tulee olla kaikkien ulottuvilla. Reiluista työehdoista, verotuksesta ja ympäristön- ja kuluttajansuojasta ei voi digiaikakaudellakaan tinkiä. TULOSSA EU:N LUONNONSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTUS: komissiossa vasta arvioitavana, mutta herättää jo suurta kiinnostusta. Lintu- ja luontodirektiiveistä tehdään parhaillaan toimivuustarkastusta, jonka kuulemismenettelyyn tuli kesän aikana ennätykselliset yli puoli miljoonaa vastausta (99% suoraan kansalaisilta). Sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta on tarkoitus saada arvio vuoden 2016 alkupuolella. Luontodirektiivi koskee noin 230 luontotyyppiä ja tuhatta luonnonvaraista eläin- ja kasvilajia.
Kuvassa: Merja heiluttaa puheenjohtajan nuijaa neuvottelussa Strasbourgissa.
Joukkoliikenteen rinnalla kestävään kaupunkiliikenteeseen kuuluu kävely ja pyöräily. Suomessa on kymmeniä maaseutumaisia kaupunkeja ja kehittyviä yliopistokaupunkeja, joissa on mitä parhaimmat olosuhteet kevyelle liikenteelle kaupungin sisäisten etäisyyksien ollessa muutamien kilometrin luokkaa. ”On arvioitu, että liian vähäinen liikunta johtaa EU:n alueella vuosittain miljoonaan ennen aikaiseen kuolemaan. Muutaman vuoden kestänyt pyöräilytrendi vaatisi nyt tuekseen kannustavia toimija työnantajilta ja valtiolta”, Merja Kyllönen sanoo. ”Aktiivinen elämäntapa vähentää sairaspoissaoloja sekä terveydenhuollon kustannuksia, joten jokainen sijoitettu ropo maksaa varmasti itsensä takaisin”. Euroopan parlamentti valmistelee parhaillaan mietintöä kestävästä kaupunkiliikenteestä. Lisäksi valmisteilla on mietintö Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta, joka sivuaa myös liikenteen uusia palveluja ja liikennetiedon käsittelyä. Merja on mukana aktiivisesti molempien raporttien valmistelussa.
Varsinainen vedätys Ilmanlaatu kaupungeissa ei ole viime vuosina parantunut odotetusti. Yksi selitys on huijaus autoteollisuuden päästöjen mittauksissa.
S
aksalainen autonvalmistaja Volkswagen jäi syyskuussa kiinni autojensa typpipäästöjen tahallisesta vääristelystä. Päästömittauskohu herätti tyrmistystä niin Euroopan parlamentissa kuin markkinoillakin. Volkswagenin markkina-arvosta suli ”mustan maanantain” aikana 16 miljardia euroa ja kohun hintaa Saksalle on jo verrattu Kreikan kriisiin. ”Ajoitus ei olisi voinut olla surkeampi. Päästömittauskohu syö Euroopan mainetta juuri Pariisin joulukuisen ilmastokokouksen alla. Yhtiön toimintatapa ja se, että huijaus paljastui nimenomaan USA:ssa, ei rakenna kovin luotettavaa kuvaa Euroopasta ja EU:n kyvystä valvoa kotimarkkinoitaan”, Merja sanoo tuohtuneena. Miljoonia auton ostajia on tarkoituksellisesti harhaanjohdettu, ja harhaan on johdettu myös niitä kansalaisia, jotka kärsivät kaupunkien huonosta ilmanlaadusta ja liikenteen pienhiukkaspäästöistä. Analyytikkojen arvioiden mukaan näiden autojen typpipäästöt ovat todellisuudessa jopa 40-kertaiset sallittuun maksimiin nähden. Näiden 11 miljoonan auton typpipäästöt ovat siis samaa luokkaa kuin Britannian kaikkien voimalaitosten, teollisuuden ja maatalouden yhteenlasketut vuosipäästöt. Typpipäästöt ovat hengitettynä vakava haitta ihmisten terveydelle ja siksipä Volkswagenin tapaus on pakko tulkita törkeäksi ja tietoiseksi rikkomukseksi ympäristösääntelyä kohtaan. Lähes puolet Euroopassa myydyistä uusista autoista on diesel-autoja. Jotkin EU-maat kuten Saksa, Italia ja Ranska ovat jo käynnistäneet oman tutkintansa markkinoillaan olevien autojen
osalta. Lisäksi esimerkiksi Ruotsin valtio suunnittelee kannetta Volkswagenia kohtaan, koska ilmoitettua suuremmat päästöt olisivat oikeuttaneet valtion suurempaan verokertymään. Suomessa typenoksidipäästöt eivät vaikuta autojen verotukseen, vaan verotus määräytyy autojen hiilidioksidipäästöjen mukaan. Lokakuun täysistunnossa Merja keskusteli Volkswagenin tapauksesta Euroopan sisämarkkinakomissaari Bienkowskan kanssa. ”Toivon komission ryhtyvän toimiin tämän tapauksen ja koko alan tutkimiseksi sekä odotan heiltä ehdotusta siitä, kuinka alan markkinavalvontaa tulisi kehittää, jotta kuluttajien luottamus testituloksiin saadaan palautettua”, Merja vaatii.
Näiden autojen typpipäästöt ovat jopa 40-kertaiset sallittuun maksimiin nähden.
Kuvassa: Pariisissa autoilua on jo rajoitettu huonon ilmanlaadun takia.