Share5 FI by Nordea Share

share Y K S I

M A A I L M A / 1 0 0 0 I D E A A

L O K A K U U 2 0 1 8 # 0 5

Nykyajan kultakuume Piilaakson nuoret teknologiayrittäjät sohvasurffaavat öisin ja tekevät ympärivuorokautisia rupeamia sohvilla, kellareissa ja katoilla. Jokainen heistä haaveilee oman startup-yrityksen iskevän kultasuoneen.

R U O K A

R A H A

TEE M A

Lihaa muistuttava nyhtökaura on suomalainen hittituote

CNN:n Richard Quest puhuu säästäväisyydestä

Jakamistalous tuli Pohjolaan

Maailma on täynnä innovaatiota ja potentiaalia. Alansa johtavana pohjoismaisena toimijana Nordea Private Banking haluaa esitellä asiakkailleen ihmisiä ja ajatuksia, jotka ovat mukana muovaamassa yhteistä maailmaamme. He ovat yrittäjähenkisiä persoonallisuuksia, jotka etsivät ratkaisuja tämän ajan suuriin haasteisiin. Share esittelee ennen kaikkea ideoita, jotka voivat muuttaa maailmaa. Katsomme asioita pohjoismaisesta perspektiivistä, mutta nostamme esiin positiivisia ja kiinnostavia ratkaisuja ihmisiltä eri puolilla maailmaa. Ratkaisuja, jotka luovat positiivista muutosta. Ratkaisuja, jotka ovat hyvää bisnestä.

share Y K S I

M A A I L M A .

1 0 0 0

I D E A A

Kansainvälinen Nordea kotiutui vetovoimaiseen Suomeen

Ku v a S ø r e n R ø n h o l t

Jukka Perttula maajohtaja, Nordea Private Banking, Suomi

Nordea Private Banking Nordea Bank Oyj, Satamaradankatu 5, 00020 NORDEA · Puh 0800 198989 nordea.fi/privatebanking

TOIMITUS

Marie Smidt (vast.), Thomas Engelsmann (toimittaja), Ann-Sofie Hammarin ja Mari Yli-Sirniö

OTW · Karen Gahrn (toimittaja), Kasper Steenbach ja Sanna Sevänen (Oivalluksia-toimittaja)

PA I N O

OTW · Etusivu: Laura Morton

TOTEUTUS

EM ÆRK

Tryksag 5041 0004

Ku v a t G e t t y I m a g e s

2018#05

N VA

Nordea Private Banking pyrkii siihen, että lehdessä julkaistu materiaali on paikkansapitävää ja oikeaa, mutta ei vastaa sen mahdollisesta puutteellisuudesta tai tarkkuudesta. Nordea Private Banking ei myöskään vastaa mahdollisista tämän lehden tietojen perusteella tehdyistä päätöksistä tai taloudellisista sitoumuksista. Materiaalia saa jäljentää, välittää tai jakaa edelleen vain Nordea Private Bankingilta etukäteen saadun luvan perusteella.

JULK AISIJA

verrokkeja parempina taloudellisina tunnuslukuina. Vastuullisesti toimiva yritys on menestyvä yritys. Kuulin jokin aika sitten erään asiakkaan kiteyttävän asian hienosti englannin kielellä: ”You can do both good and well at the same time with your money”. Ajatus siitä, että sijoituspäätöksillään todella pystyy äänestämään paremman huomisen puolesta, niin itselle kuin muille, on yhä useamman mielessä.

Lokakuun alussa historiassa kääntyi uusi lehti, kun Nordean kotipaikka siirtyi naapurimaasta Suomeen. Monen mielestä Pohjoismaiden suurimman pankin siirtyminen juuri Suomeen on hieno asia. Muutto on ainakin vahva todistus maamme vetovoimasta. Tärkeä vetovoimatekijä on se, että olemme osa yhtenäistä, eurooppalaista sääntelyjärjestelmää. Pohjoismaisen rahastoyhtiömme kotipaikka on ollut Suomi jo usean vuoden ajan, ja olemme jo käytännössä havainneet, että Suomessa regulaatioympäristö on ennustettavaa ja nykyaikaista. Rahastosijoittajalle tämä on iso etu. Olemme toimineet monissa maissa ja kehittäneet toimintatapojamme ja yrityskulttuuriamme yli maitten rajojen jo 20 vuoden ajan. Pääkonttorin toimintoja tulee edelleenkin olemaan useassa pääkaupungissa. Kansainvälisyyteen kytkeytyy myös ajatus yhteisestä maapallosta ja sen tulevaisuudesta. Vastuullisuus on myös täällä Suomessa vähitellen ja vääjäämättä muodostumassa tärkeäksi näkökulmaksi sijoituspäätöksiä tehtäessä. Saksalaisen Deutche Bankin metatutkimus, jossa tarkasteltiin yli 2000 ESG-tutkimusta, osoitti jo vuonna 2015, että vastuullisiin yrityksiin sijoittaminen ei tarkoita tuotoista tinkimistä. Syksyllä 2017 Nordea Marketsin tekemä tutkimus osoittaa, että sijoittaja voi saada jopa 42 prosenttia parempia tuottoja sijoittamalla rahansa vastuullisuusasiat parhaiten hoitaviin yrityksiin. Samainen tutkimus totesi myös, että vastuullisuus korreloi tuottojen ohella myös yrityksen talouteen, mikä näkyy

Jos jokainen idea hylättäisiin sen vuoksi, etteivät muut innostu siitä heti, maailma pysähtyisi. George J. Laurer, eläkkeelle jäänyt insinööri ja viivakoodin keksijä

sisällys NORDE A PRIVATE BANKING

LOKAKUU

2018

NRO 5

11 06

Richard Quest on kotoisin Yorkshiresta. Samasta paikasta on peräisin myös hänen erityinen, koko elämän läpi kantanut suhteensa rahaan. Rahaa pitää kunnioittaa, ei jumaloida, sanoo CNN:n talousstudion isäntä.

Isossa-Britanniassa on otettu käyttöön automaatti, joka auttaa kodittomia tarjoamalla voileipiä, vettä ja hedelmiä pahimpaan puutteeseen.

12 Kun ihminen saapuu turvapaikanhakijana vaikkapa Ruotsiin, hän tarvitsee yhteyksiä yrityksiin ja varsinkin paikallisiin ihmisiin. Emma Rosman on tuonut käyttöön Welcomemobiilisovelluksen, joka auttaa maan uusia asukkaita.

Tanskalainen Anders Thams vaihtoi lupaavan uransa valtionvarainministeriön virkamiehenä huonekalupuusepän ammattiin. Kysyimme häneltä ja neljältä muulta pohjoismaalaiselta, mitä tämän suuntauksen taustalla piilee.

Kirsi Sormusen johdolla Nokiasta tuli vastuullisuusasioiden edelläkävijä. Nyt hän kehottaa kaikkia yrityksiä näkemään kestävän kehityksen luomat liiketoimintamahdollisuudet.

johdanto

nopeat

profiilit

oivallukset

teemat

03 Tervetuloa lehtemme pariin

Tämän olen oppinut rahasta Richard Quest

Hetkinen, minä sain idean Hän keksi viivakoodin.

40 Öljystä uusiutuvaan energiaan Nordean analyytikko Thina Saltvedt perehtyy nyt tuulija aurinkovoimaan.

06 Yksi maailma. Tuhat ideaa Ideoita eri puolilta maailmaa. Muun muassa: Australiassa yritetään pelastaa koralliriutta ja Ruotsissa valmistetaan jätevedestä olutta.

23 Aina tapahtuu Suuria tapahtumia seuraavien neljän kuukauden aikana. 51

Yksi maailma. Tuhat ideaa Norjan paras idea: Maailman ensimmäinen itseohjautuva rahtilaiva.

60 Takasivu Yhteenveto, lehtemme lyhyesti

Emma Rosman Nuoren naisen mobiilisovellus yhdistää turvapaikanhakijoita uuteen ympäristöönsä.

24 Maija Itkonen Nainen possunlihaa muistuttavan nyhtökauran takana. 58 Karine Lunde Trellevik ja Ros-Mari Tobiassen Gaundal Takkeja pohjoismaisiin sateisiin.

43 Vastuullinen vaihtoehto Nordean tähtirahastojen kautta voi sijoittaa hyvien tuotto-odotusten yhtiöihin. 47 Verotus muuttui Henkivakuutuksen ottajan kannattaa nyt tarkistaa edunsaajat.

Villin lännen teknologiaa Piilaakson yrittäjäkulttuuri

26 Jakamistalous Neljä aloittelevaa jakamistalouden startup-yritystä eri puolilta Pohjoismaita ja ihmisiä palkitun GoMore-palvelun parissa. 52

Kun kirjoituspöytä vaihtui höyläpenkkiin Yhä useammat ihmiset siirtyvät turvallisesta toimistotyöstä vanhojen käsityöammattien pariin.

Digitekniikka auttaa viljelijöitä Kenia

CHRISTOFFER

RICHARD

MØLLER

KIRJOITTAJA

Ku v i t u s: T. M. D e t w i l e r

Keniasta Australiaan

Monet kenialaiset ovat riippuvaisia pienviljelystä, mutta rahaa on usein vähän eikä ihmisillä ole riittävästi tietoa maataloudesta. DigiFarm on mobiilialusta, joka tarjoaa köyhille maanviljelijöille helpon tavan saada hyödyllisiä neuvoja ja uutta tietoa. Käyttäjät voivat myös ostaa alustan kautta halpoja siemeniä ja ottaa toimintaansa mikrolainoja. Alusta perustuu vanhaan tekstiviestitekniikkaan, jonka ansiosta voidaan varmistaa palvelun käytettävyys mahdollisimman laajasti maassa, jossa vanhat puhelinmallit ovat yleisimpiä.

Tuottavaa vedentuotantoa Tanska

2018#05

Ku v a t: A q u a p o r i n

Tehokkaiden vedenpuhdistusmenetelmien maailmanmarkkinat ovat valtavat. Varsinkin Kiinassa ja Intiassa väestön on usein pakko puhdistaa käyttövetensä kotona.

Paras idea

Tanskalainen cleantech -yritys Aquaporin on kehittänyt uuden menetelmän veden puhdistamiseen. Yritys on saanut nimensä molekyylistä, joka löytyy kaikista elävistä soluista ja jonka suodatustekniikkaan uusi tehokas ja energiaa säästävä vedenpuhdistusmenetelmä perustuu.

Näillä sivuilla tutustutaan monenlaisiin ideoihin eri puolilta maailmaa. Pyysimme ruotsalaista yrittäjää Emma Rosmania valitsemaan omasta mielestään parhaan idean neljältä alueelta. Lue lisää seuraavilta sivuilta – ja sivulla 12 kerromme Emman omasta ideasta.

Kierrätysostoskeskus Ruotsi

Iso-Britannia

DigiFarmin lanseerasi kenialainen mobiiliverkko-operaattori Safaricom , ja sillä on nykyään yli 800 000 käyttäjää.

Olutta jätevedestä Ruotsi

2018#05

TUOTTAVAA VEDENTUOTANTOA Idea sisältää mielestäni sekä mielenkiintoisen liiketoimintamahdollisuuden että yhden ratkaisun todella suureen ongelmaan yhteiskunnassamme.

Pu:rest on Ruotsin ensimmäinen puhdistetusta jätevedestä valmistettu olut, mutta konsepti on käytössä myös muualla maailmassa. Muun muassa Kaliforniassa on saatavana Full Circle -nimellä myytävää jätevesiolutta.

Pienet kierrätyskaupat kuuluvat katukuvaan monissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa, mutta Ruotsissa on ehditty jo pidemmälle. Eskilstunassa on avattu kokonainen ostoskeskus, joka mainostaa itseään maailman ensimmäisenä pelkkiä kierrätystavaroita myyvänä liikekeskuksena. Myynnissä olevat tuotteet ovat peräisin keskuksen omalta kierrätysasemalta, jonne ihmiset tuovat käytettyjä tavaroitaan. Asemalle tulee kaikenlaista tavaraa huonekaluista elektroniikkaan, ja lajittelun jälkeen ne ohjataan kauppakeskuksen 14 yritykselle, jotka kunnostavat tai käyttävät ne uusien tuotteiden valmistamiseen kierrätysperiaatteiden mukaan. Ku v a t: R eTu n a

Muutos

Pureskellut purukumit ovat monien silmissä arvotonta jätettä, joka päätyy helposti litteiksi tahroiksi jalkakäytäville. Brittiyritys Gumdrop on lähtenyt ratkaisemaan tätä ongelmaa. Se kerää käytettyjä purukumeja esimerkiksi lyhtypylväisiin kiinnitettävien keräysastioiden avulla ja käyttää saadun massan muun muassa kumisaappaiden, muovimukien ja uusien keräysastioiden raaka-aineeksi.

Kierrätysostoskeskus ReTuna Återbruksgallerian yritysmalli näyttää toimivan. Vuonna 2016 liikekeskuksessa myytiin kierrätystuotteita 8,1 miljoonalla Ruotsin kruunulla.

Ku v a t: M a r i a C r u s e m a n

Ruotsalainen panimo New Carnegie Brewery on tuonut markkinoille jätevedestä valmistetun oluen. Voi kuulostaa epäilyttävältä, mutta ei huolta. Olueen käytetty vesi on puhdistettu huolellisesti ennen valmistusta. Tätä hieman tavanomaisesta poikkeavaa olutta tuotetaan yhteistyössä Carlsberg Sverigen ja Ruotsin ympäristöinstituutin IVL:n kanssa. Tavoitteena on osoittaa ihmisille, että puhdistettua jätevettä voi todella juoda juomavesivarantojen säästämiseksi.

Ku v a t: G u m d r o p

Purukumeista kumisaappaita

70 purkasta syntyy uusi Gumdrop-astia.

share 08

Ku v a t: L i a D i a g n o s t i c s

Huuhdottava raskaustesti ei sisällä lainkaan muovia. Sen toimintaperiaate on sama kuin tavallisissa raskaustesteissä. Liuskan päälle virtsataan, ja raskaus näkyy liuskalla kahtena viivana.

Huuhdottava raskaustesti YHDYSVALLAT

Saksalainen Freiburgin kaupunki tunnetaan aktiivisesta ympäristöpolitiikastaan. Nyt kaupunki on ottanut käyttöön kierrätettävän kertakäyttömukin, joka tarjoaa kestävää kehitystä tukevan vaihtoehdon niille tuhansille pahvimukeille, jotka päätyvät päivittäin roskakoriin yhden käyttökerran jälkeen. Take away -juoman muovimukista maksetaan yhden euron pantti. Summan saa takaisin, kun mukin toimittaa johonkin järjestelmään kuuluvista kahviloista, joita kaupungissa on yli sata.

Tämä ei ole lohta YHDYSVALLAT

Sharen numerossa 2 ja tämän lehden sivulla 24 kerrotaan yrityksistä, jotka tarjoavat kestävää kehitystä edistäviä lihattomia vaihtoehtoja hampurilaispihveille ja nyhtöpossulle. Nyt eräs sanfranciscolainen startup-yritys on kehittänyt samanlaisen vaihtoehdon lohelle. Terramino Foodsin kalaton lohipihvi on valmistettu levästä ja esimerkiksi soijakastikkeen ainesosana käytettävästä koji-sienestä, ja yrityksen mukaan lopputulos muistuttaa aitoa lohta sekä rakenteeltaan, tuoksultaan että maultaan.

Terramino Foods myy lohipihvejään ravintoloille. Pihvien oikea rakenne tulee sienestä, ja levät tuovat seokseen tyypillisen kalan maun. Yritys on kehittämässä myös ”väärennettyä” kalafileetä.

Liikeidea 2018#05

Saksa

Ku v a t: Te r r a m i n o Fo o d s

Amerikkalainen Lia on kehittänyt maailman ensimmäisen huuhdottavan raskaustestin. Vedessä hajoava testi on valmistettu paperista ja huuhtoutuu viemäriin yhtä helposti kuin wc-paperi. Testiä käyttämällä pystyy välttämään tavallisten, muovista valmistettujen kertakäyttötestien jätekuormitusta. Lisäksi huuhdottava testi tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman luottamuksellisuuteen, koska siitä ei jää paljastavia todisteita roskakoriin.

Pantillinen kertakäyttömuki

TÄMÄ EI OLE LOHTA Idea helpottaa vegaanien ja vegetaristien elämää ja tarjoaa lisää mahdollisuuksia. Ja bonuksena sen vaikutus ympäristöön on positiivinen.

Ku v a t: H a r r y Wa r d , A c t i o n H u n g e r

Ku v i t u s: T. M. D e t w i l e r

Koralliriuttaa elvytetään

Perustarpeita kodittomille

Australia

Lohkoketju kanojen seurantaan Kiina

”Tämä on Isolla valliriutalla ensimmäinen projekti, jossa on onnistuttu istuttamaan uusia koralliyhdyskuntia laskemalla korallintoukkia suoraan riutalle.” Peter Harrison, Southern Cross Universityn professori ja projektin johtaja.

Laboratoriossa kasvatetut korallintoukat voivat auttaa pelastamaan maailman koralliriuttoja, joita uhkaa sekä ilmastonmuutos että ylikalastaminen.

Englantilainen Action Hunger -organisaatio on ottanut käyttöön automaatin, josta kodittomat saavat joitakin perustarvikkeita koska tahansa. Järjestelmä perustuu tunnistuskorttiin, jolla kadulla asuva ihminen saa kellonajasta riippumatta ilmaiseksi perustarvikkeita, kuten vettä, tuoreita hedelmiä, voileipiä tai hammastahnaa. Järjestelmä on kehitetty täydentäväksi avuksi niinä aikoina, kun yösuojat ja asuntolat ovat kiinni. Jokainen asunnoton voi käyttää automaatista kolme tuotetta päivässä.

Skaalautuvuus

Iso-Britannia

Ku v a t: G a r y C r a n i t c h , Q u e e n s l a n d M u s e u m

Elintarvikeskandaalit eivät ole Kiinassa kovin harvinaisia, ja siellä on muun muassa myyty häkkikanoja vapaasti kasvaneina kanoina. Nyt eräs kiinalainen yritys onkin ottanut avukseen lohkoketjutekniikan läpinäkyvyyden parantamiseksi maan elintarvikemarkkinoilla. Menetelmä perustuu kanan jalkaan kiinnitettävään GPS-ketjuun, jonka avulla linnun jokainen askel kirjataan muistiin. Saadut tiedot tallennetaan manipuloinnin estävällä lohkoketjutekniikalla. Kuluttaja voi tarkastaa kaupassa älypuhelimen avulla kanan viivakoodin, joka kertoo muun muassa sen, kuinka pitkän matkan kana on kävellyt.

Kiinassa varmistetaan lohkoketjutekniikan avulla, että vapaasti kasvaneina myydyt kanat ovat todella päässeet liikkumaan vapaasti. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös esimerkiksi nautojen ja sikojen seurantaan.

Sharen numerossa 4 kerrottiin, kuinka Australiassa sijaitsevan Ison valliriutan korallit ovat vaarassa tuhoutua. Nyt paikallisessa Southern Cross Universityssä on kehitetty uudenlainen tehokas tekniikka maapallon kuolevien koralliriuttojen elvyttämiseen. Korallit kutevat kerran vuodessa laskemalla veteen oranssinpunaisia munasoluja sekä siittiösoluja, ja näitä sukusoluja keräämällä tutkijat voivat kasvattaa miljoonia korallintoukkia laboratorioissa. Kun toukat lasketaan myöhemmin veteen suurissa verkkolaatikoissa, ne kiinnittyvät tuhoutuneeseen riuttaan ja kehittyvät uusiksi koralleiksi.

HUUHDOTTAVA RASKAUSTESTI Helppo tuottaa suurille ja kaikkea muuta kuin täynnä oleville markkinoille. 2018#05

Valaiseva isovesikrassi YHDYSVALLAT

”Tavoitteena on kehittää kasvi, joka voi toimia kirjoituspöydän valaisimena.” Michael Strano, kemiallisen tekniikan professori (Massachusetts Institute of Technology) ja itsevalaisevia kasveja tutkivien kokeiden päävastuuhenkilö

Kuvittele, että lampun sytyttämisen sijaan vetäisit illalla vain ruukkukasvin lähemmäksi nojatuolia, johon olet istuutunut lukemaan kirjaa. Kohta se voi olla mahdollista. Tutkijat istuttivat isovesikrassiin tulikärpäsen entsyymejä ja saivat aikaan kasvin, joka hohtaa valoa – heikosti, mutta kuitenkin – lähes neljän tunnin ajan. Kokeilun taustaryhmä sanoo tekniikan avaavan mahdollisuudet huonekasvien käyttämiseen kestävää kehitystä edistävänä vaihtoehtona sähkövalolle tai puiden käyttämiseen katuvaloina.

Kukkajätteet muuttuvat saippuaksi Intia

Tällä hetkellä intialaisen HelpUsGreenin runsaat 1 200 naistyöntekijää keräävät päivittäin yli seitsemän tonnia kukkajätettä, joka muuten päätyisi lisäämään Gangesjoen saastekuormaa.

Ku v a t: S e o n -Ye o n g Kw a k

2018#05

Luovuus

VALAISEVA ISOVESIKRASSI Kertoo kasvien suuresta potentiaalista – ja minusta luonnon ja tekniikan yhdistäminen on aivan mahtavaa.

Ensimmäiseksi ei ehkä tule mieleen, että ruusuja ja liljoja pitäisi ajatella saasteina, mutta Intiassa kukat kuitenkin ovat hyvin suuri saastuttaja. Ihmiset jättävät maan temppeleihin joka vuosi miljoonia tonneja kukkia, joita ei voi toimittaa kaatopaikalle uskonnollisten syiden vuoksi. Torjunta-aineita sisältävät kukat päätyvät jätteenä esimerkiksi Gangesiin ja lisäävät jo ennestään pahoin likaantuneen joen kuormitusta. Mutta nyt intialainen startup-yritys HelpUsGreen on kehittänyt kannattavan toimintamallin valmistamalla kasvijätteestä myyntiin muun muassa suitsukkeita, saippuaa ja ekologisia pakkauksia.

Tämän olen oppinut rahasta ”Kun olen yksin syömässä, saatan valita juusto-tomaatti-voileivän, koska se on halvempi kuin leipä, jossa on kanaa.”

Haastattelu Birgitte Borup/Kuvat Cable News Network 2018#05

Suhteeni rahaan kumpuaa hyvin pitkälle nuoruudestani. Olen aito Yorkshiren kasvatti ja vartuin 1970-luvun Englannissa, jossa oli taloudellisesti todella tiukkaa. Meillä päin suhtauduttiin rahaan hyvin vakavasti, ja itse olen sitä mieltä, että rahaa pitää kunnioittaa, mutta ei jumaloida. Jos tätä kunnioitusta ei ole, ei ole yleensä rahaakaan, ainakaan paljon. Opin tuntemaan rahan arvon perinpohjaisesti nuoruusvuosinani, kun uurastin tienestien eteen. Jaoin lehtiä, ja myöhemmin olin töissä baareissa ja ravintoloissa. Muistan vieläkin, miltä tuntui, kun sain ensimmäisen työpaikkani BBC:n radiotoimittajana. Palkka oli noin 19 000 puntaa vuodessa, ja se tuntui tuolloin tosi isolta, mutta siinä kävi niin kuin yleensä: menot kasvoivat samassa tahdissa palkan kanssa. Myöhemmin siirryin televisioon, ja silloin ymmärsin oikeasti, miten paljon raha vaikuttaa ihmisen elämään. Aloin tienata enemmän kuin kulutin. Siihenhän taloudellinen riippumattomuus perustuu: mahdollisuuteen jättää rahaa säästöön ja hankkia sitten asioita, joita elämältä todella haluaa. Olen ollut aina aika säästäväinen ja hallinnut rahankäyttöäni. Jos kutsun ystäviä tai sukua illalliselle, käytän siihen mielelläni paljon rahaa ja vien heidät parhaisiin ravintoloihin. Mutta kun olen yksin syömässä, saatan valita juusto-tomaatti-voileivän, koska se on halvempi kuin leipä, jossa on kanaa. Teen valintani huolellisesti. Kerran kutsuin äitini mukaan matkalle Australiaan. Lento oli pitkä, joten ostin liput businessluokkaan – muistan vieläkin, kuinka iloinen ja ylpeä olin siitä, että pystyin tarjoamaan sen hänelle. Ne rahat tuli käytettyä todella hyvin. Mutta jälleen: kun

lennän yksin lyhyen matkan Washington DC:stä Bostoniin, valitsen erittäin mielelläni säästöluokan matkustamon takaosasta. Muu olisi mielestäni typerää ja pelkkää rahan tuhlausta. Teen rahojeni eteen paljon työtä, ja sisälläni asuva pieni yorkshireläinen pitää niiden käytön kurissa. Kun on ammatiltaan taloustoimittaja, tai jos työ liittyy jotenkin muuten rahaan, rahan merkitykseen on paneuduttava. Olen kyllästynyt vanhaan sanontaan, ettei rahalla voi ostaa onnea, sillä se on vain puoliksi totta. Raha luo mahdollisuuksia ja antaa vapauden tehdä valintoja. Elämän laatu määräytyy hyvin pitkälti sen mukaan, miten itse kukin rahansa tienaa ja käyttää. Rahaa ei pidä jumaloida niin paljon, ettei sitä halua käyttää. Mutta sen arvoa ja hyvän taloudellisen tilanteen tarjoamia mahdollisuuksia on kunnioitettava.

Richard Quest

on syntynyt vuonna 1962. Hän on taloustoimittaja ja studioisäntä CNN:llä, jonka Quest means Business -ohjelma tulee televisiosta joka arki-ilta.

2018#05 12 share

SUORA Y H T E YS IH M IST E N VÄ L IL L Ä

”Tässä ryhmässä on niin paljon potentiaalia” Turvapaikanhakijat tarvitsevat hyvän vastaanoton, kun he saapuvat uuteen maahan. Ruotsalainen yrittäjä Emma Rosman auttaa Welcome-sovelluksen avulla turvapaikanhakijoita luomaan yhteyksiä yrityksiin, organisaatioihin ja, mikä kenties tärkeintä, paikallisiin ihmisiin. Kirjoittaja Andreas Thorsen/Kuvat Clément Morin

Kesällä 2015 Ruotsissa elettiin vuotta, jonka päättyessä maahan oli tullut puoli miljoonaa uutta turvapaikanhakijaa, ja Emma Rosman katseli Tukholman keskusrautatieaseman lähellä sijaitsevan toimistonsa ikkunasta kadulle. Hän näki, kuinka joka päivä saapui tuhansia turvapaikanhakijoita. Hän näki hämmennyksen. Hän näki, kuinka tulijat ohjattiin busseihin, jotka kuljettivat heidät vastaanottoleireihin jonnekin tiettömien teiden taakse, ja kysyi itseltään, kuinka nämä ihmiset voisivat mitenkään integroitua siellä osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa. Miten heistä voisi tulla osa tätä maata, kun heillä ei ole edes yhteyttä siihen? Rosman lähti ulos ja puhui turvapaikanhakijoiden kanssa. Monet sanoivat saaneensa apua, esimerkiksi ruokaa ja vaatteita, ja olevansa kiitollisia siitä, mutta Rosman ymmärsi, että tällä katettiin vain välittömät tarpeet. Pitkäaikaisia tarpeita ei ollut huomioitu. ”Kun akuutti saapumisvaihe on ohi, he tarvitsevat jonkun, jolta voi pyytää apua ja neuvoa”, hän sanoo. ”Jonkun, jonka kanssa voi harjoitella ruotsin puhumista. Ihmisen, joka voi vastata kysymyksiin siitä, kuinka Ruotsissa oikein eletään.” Eräänä päivänä hän istui autossa miehensä kanssa ja ajatteli ääneen. Nyt tarvittaisiin ratkaisua, joka loisi siteen ruotsalaisten ja vastatulleiden välille, tarjoaisi heille suoran yhteyden toisiinsa. Seuraavana päivänä kymmenen

ystävystä kokoontui tekemään suunnitelmia, ja kahdeksan viikkoa myöhemmin he lanseerasivat Welcome-mobiilisovelluksen. Se toimi hyvin, mutta oli pikaiseen tarpeeseen luotu ratkaisu. ”Emme voineet odottaa vuotta ja hioa sitä alusta alkaen täydelliseksi”, Rosman tähdentää. Welcomessa on useita toimintoja, mutta olennaisin niistä antaa turvapaikanhakijoille mahdollisuuden esittää kysymyksiä omalla kielellään, esimerkiksi arabiaksi tai paštuksi. Kysymykset käännetään englanniksi, ja näin sovelluksen ruotsalaiset käyttäjät voivat vastata niihin. Yritykset voivat etsiä Welcomen avulla työvoimaa turvapaikanhakijoiden joukosta, ja nämä taas saavat sovelluksen kautta yhteyden erilaisiin organisaatioihin, jotka voivat auttaa heitä. ”Saapujia voi auttaa helposti antamalla rahaa tai vaatteita, mutta jos heille haluaa tarjota joitakin valmiuksia, siis osaamista, asia muuttuu paljon vaikeammaksi. Ja ihmiset valitsevat sen helpomman vaihtoehdon. Uskon kuitenkin, että muunlainen apu on paljon arvokkaampaa”, Rosman sanoo. Millaisia mahdollisuuksia tekniikka tarjoaa integroitumiseen? ”Taksin voi tilata kymmenellä eri tavalla ja ruoan tilaamiseen on kaksikymmentä vaihtoehtoa, mutta mielestäni tarjolla ei ole kovinkaan paljon ratkaisuja, joissa tekniikka auttaisi tekemään elämästä

oikeasti parempaa. Uskon, että sillä puolella on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Teknologia voi helpottaa ihmisten välistä yhteistyötä todella paljon, sillä silloin kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin.” Welcome-sovelluksen kehittäjät olivat aluksi hyvin optimistisia ja uskoivat, että se saavuttaa nopeasti neljä miljoonaa ihmistä ja Zlatan Ibrahimovic ryhtyy sen lähettilääksi. Kumpaakaan ei tapahtunut. Sovelluksen suosio on toki kasvanut koko ajan, ja tällä hetkellä rekisteröityneitä on noin 30 000. Puolet heistä on ruotsalaisia, toinen puoli turvapaikanhakijoita. Milloin on vaikeaa? ”Koen asian vaikeaksi melkein joka ikinen päivä. Tässä maahamme tulleessa ryhmässä on niin paljon potentiaalia. On tosi raskasta, että ihmiset näkevät heidät hyväntekeväisyyteen luottavina vapaamatkustajina, eivät mahdollisuutena.” Mitä teet, kun sinusta tuntuu tältä? ”Minä vain jatkan.”

Welcome-sovellus on käytössä myös Norjassa, ja sen laajentumista muihin Euroopan maihin valmistellaan. Täältä Tukholman keskusrautatieasemalta kaikki kuitenkin alkoi.

Mentorointi jäi haaveeksi Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Emma Rosman oli töissä eräässä Ruotsin suurista mediakonserneista. Kaikissa konsernin lehdissä kirjoitettiin haasteista, joiden edessä turvapaikanhakijat olivat, mutta Rosman ei halunnut vain lukea vaan oikeasti tehdä jotain. Ensin hän yritti päästä mentoriksi johonkin avustusjärjestöön, mutta niiden logistiikka oli ylikuormittunut satojen tuhansien uusien turvapaikanhakijoiden vuoksi. Silloin Rosman alkoi ihmetellä, eikö tekniikka voisi tarjota nopeamman ja fiksumman tavan ihmisten yhdistämiseen.

2018#05 13 share

Haastattelija Martin Leer Scharnberg

HETKINEN, MINÄ SAIN IDEAN Siinä oli pähkinä purtavaksi. Esimieheni oli pyytänyt minua kehittämään ratkaisun, mutta ammattitaitoni asettui tehtävänantoa vastaan.

2018#05

Tuohon aikaan kaikki naputeltiin kassakoneisiin käsin. Se oli hidasta ja supermarketeissa uskottiin, että nopeammalla palvelulla saataisiin enemmän sekä asiakkaita että tuottoja. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen kaikki suurimmat supermarkettiketjut kokosivat voimansa vuonna 1973 kehittääkseen järjestelmän, joka pystyi lukemaan tuotetiedot suoraan pakkauksista. Ratkaisuehdotusta pyydettiin muun muassa IBM:ltä, jonka insinöörinä tuolloin työskentelin. Tehtävän vastuuhenkilöksi määrättiin esimieheni Paul McEnroe, mutta hän oli lähdössä kahden viikon lomalle Kaliforniaan ja delegoi tehtävän minulle.

KO L M E T I E TÄ

HYVÄÄN IDEAAN Käytä itsekritiikkiä

Aivoni alkoivat ideoida tehtävää saman tien, ja näin silmissäni suorakaiteen muotoisen merkin. Mutta tehtävän kuvauksessa sanottiin, että merkin on oltava pyöreä. Siinä oli pähkinä purtavaksi. Esimieheni oli pyytänyt minua kehittämään ratkaisun, mutta ammattitaitoni asettui tehtävänantoa vastaan. Tekniikka perustui merkissä oleviin viivoihin, joiden etäisyyksistä muodostui yksilöllinen viivakoodi jokaiselle tuotteelle. Ymmärsin kuitenkin, että pyöreässä merkissä pienikin vika tai vaurio tekisi koodista lukukelvottoman. Jos merkki sen sijaan olisi suorakaiteen muotoinen ja viivat olisivat pystyssä, sen luettavuus ei heikentyisi. Oli sunnuntai ja istuin keittiössä työstämässä sivuja esitykseen, joka pidettäisiin seuraavana päivänä supermarkettien tärkeimmille edustajille ja päätöksentekijöille. Syyskuinen aurinko helli Pohjois-Carolinassa Raleigh’n kaupungissa sijaitsevaa katua, jonka varrella, numerossa 4608, asuin. Vinosti vastapäätä, numerossa 4601, asui esimieheni Paul. Keittiön ikkunasta näin, kuinka hän kaarsi perheineen autolla kotipihaansa: lomamatka oli siis päättynyt. Menin tervehtimään saapujia, kun he vielä purkivat tavaroita autosta, ja sanoin: ”Sinun on paras tulla katsomaan, mitä olen saanut aikaiseksi. En ole tehnyt niin kuin käskit.” Hän tuli keittiööni, katsoi suunnitelmiani ja kuunteli. ”Okei”, hän sanoi, ”mutta sitten saat esittää sen itse. Ja otat itse vastaan haukkumiset, mikäli niitä tulee.”

Pohjimmiltaan hyvä idea on jotakin, joka pyrkii ratkaisemaan tietyn ongelman parhaalla mahdollisella tavalla. Yksikään idea ei synny täydellisenä. Sitä on muokattava, testattava ja kehitettävä edelleen. Muista olla kriittinen omaa ideaasi kohtaan, sillä niin siitä tulee loppujen lopuksi parempi.

Ole sinnikäs ja määrätietoinen Älä lannistu, vaikka muut eivät uskoisi ideaasi yhtä paljon kuin sinä itse. Jos jokainen idea hylättäisiin sen vuoksi, etteivät muut innostu siitä heti, maailma pysähtyisi.

Ympäröi itsesi hyvillä ihmisillä

G e or ge J. L au rer, 92 , on yhdysvaltalainen, eläkkeelle jäänyt insinööri. Hän oli IBM:n palveluksessa 36 vuotta ja sai nimensä The Innovation Hall of Fame -kunniagalleriaan vuonna 1991. Ensimmäisen kerran viivakoodia käytettiin Marshsupermarketissa Troyn kaupungissa Ohiossa 26.6.1974 kello 8.01, kun kassaan luettiin 67 senttiä maksanut Wrigley’s Juicy Fruit -purukumipaketti. Nykyään maailmassa skannataan GS1:n mukaan noin viisi miljardia viivakoodia päivässä.

Hyvän idean keksiminen on vaikeaa. Sen toteuttaminen on vielä vaikeampaa ja vaatii mahdollisesti hyvin suuria ponnistuksia. Pidä huolta, että ympärilläsi on hyviä ihmisiä, jotka voivat tukea ja motivoida sinua silloin, kun kaikki tuntuu sortuvan ja haluat vain luovuttaa.

share 15

Onnistumisia ja epäonnistumisia Piilaaksossa Kirjoitus ja kuvat Laura Morton

Mutta onnistuminen on paljon harvinaisempaa kuin epäonnistuminen. Silti useimmista piilaaksolaisista huokuu ehtymätön optimismi. Valokuvaaja Laura Morton seurasi vuosina 2014–2015 nuoria yrittäjiä Piilaaksossa ja esittää sieltä nyt puolen, jota emme yleensä pääse näkemään. Yllä olevassa kuvassa konferenssin osanottaja testaa virtuaalitodellisuutta toisten kuunnellessa luennoitsijaa teknologia-alan startup-yritysten rahoittamiseen erikoistuneen Rothenberg Venturesin järjestämässä tilaisuudessa.

2018#05

Kun Jan Koum myi WhatsAppin Facebookille, sopimus allekirjoitettiin rakennuksessa, jonka ulkopuolella hänen perheensä oli aikoinaan seissyt jonottamassa ruokakuponkeja. Se allekirjoitus oli menestyneelle yrittäjälle noin 6,8 miljardin dollarin arvoinen. Tarina kuuluu juuri niihin teknologia-alan kertomuksiin valtavista rikkauksista, jotka ovat johtaneet tämän ajan kultakuumeen syntymiseen San Franciscossa ja Piilaaksossa. Suurista unelmoivilla nuorilla kehittäjillä, suunnittelijoilla, insinööreillä, on yhteinen haave pääroolista seuraavassa suuressa menestystarinassa.

2018#05 16 share

Matkalla yrittäjäksi

Couchsurfing

Happy Hour

Barron Webster tekee töitä pienessä huoneessaan kommuunitalossa Mission Districtin alueella San Franciscossa. Ennen hotellina toimineessa rakennuksessa asuu noin 40 ihmistä. Monet heistä ovat, tai haluaisivat olla, yrittäjiä, ja asukasyhteisö koostuu sekä tilapäisistä että vakituisista asukkaista.

Kamera ikuisti matkavaluutan ostamiseen ja myymiseen tarkoitetun Weeleo-sovelluksen perustajiin kuuluvan Raphael Dardekin (vasemmalla) lepäilemässä Berkeleyssä sijaitsevan yhteisön lainasängyssä. Dardek tuli toisen perustajajäsenen kanssa Ranskasta San Franciscoon osallistuakseen nuorille lahjakkuuksille tarkoitettuun kiihdytysohjelmaan. Rahan säästämiseksi miehet majoittuivat sohvasurffaamalla koko kesän 2014.

Tämä Piilaakson Mountain View’ssä sijaitseva talo on yksi monista, jotka tarjoavat ensimäisen toimipisteen aloitteleville IT-yrittäjille. Mikäli käytössä ei ole toimistoa, täältä voi vuokrata kirjoituspöydän. Perjantaisin talossa on Happy Hour, jolloin jokaisella osanottajalla on viiden minuutin mahdollisuus kertoa käynnissä olevasta projektistaan.

2018#05

Kuka ratkaisee tehtävän parhaiten? Cal Hacks 2.0:n osanottajia työstämässä projektejaan California Memorial Stadiumissa järjestetyssä 36 tunnin ”hackathonissa” Kalifornian yliopistolla Berkeleyssä syksyllä 2015. Tapahtumaan osallistui iso joukko innokkaita tekniikan harrastajia 143 koulusta ja 10 maasta. ”Hackathonit” ovat tyypillisesti muutaman päivän kestäviä tapahtumia, joissa tietokoneohjelmoinnin ja ohjelmistojen ja laitteistojen kehittäjät pyrkivät yhdessä ratkaisemaan tietyn projektin annetun ajan kuluessa. Tapahtumiin liittyy usein palkintoja ja rahaa. Hackathonit ovat tärkeä osa teknologia-alan ekosysteemiä.

2018#05 20 share

Itseloistava idea

Hei, minä olen Oliver

Töitä voi tehdä missä tahansa

Ben Greenberg on toinen San Franciscon Mission Districtissä sijaitsevan kommuunin asukas. Valokuvaaja tapasi hänet kesähelteillä heinäkuussa 2015. Entinen hotelli oli tyhjillään useita vuosia, ennen kuin se täyttyi uusista asukkaista, joiden myötä paikasta tuli kokonainen pieni yhteisö toiveikkaille yrittäjille. Greenberg on ohjelmoija, ja hänen startupyrityksensä Glowyshit.com myi itseloistavia rannekkeita ja muita somisteita teknotapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin. Hän testasi osaa artikkeleista omassa huoneessaan. Nyt Geenberg asuu kommuunissa pysyvästi. Hän on siirtänyt yritystoiminnan sivuun ja ottanut vastaan työpaikan ohjelmistokehittäjänä Airbnb:llä.

Noah Levenson, Nick Cole ja Oliver Page tapaamassa Startup and Tech Mixer -tapahtuman muita osanottajia W Hotelissa San Franciscossa. Suuri teknologiaverkkotapahtuma houkutteli paikalle satoja alan edustajia. Pilvilaskenta (cloud computing), eli internetissä tapahtuva tietotekniikan kehitys ja käyttö eri tietoympäristöissä, on yksi niistä tekniikoista, jotka mahdollistavat yritysten käynnistämisen ja hoitamisen missä päin maailmaa tahansa. Fyysiset kohtaamiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, sillä ne vahvistavat verkostoa, joka voi jonain päivänä auttaa yrityksen oman projektin toteuttamisessa.

Sandy Frank, Mackenzie Hughes ja Danielle Gaglioti tekevät töitä sanfranciscolaisen asunnon makuuhuoneessa kesällä 2014. He ovat tulleet kaupunkiin startup-yrittäjille tarkoitetun Tumml-kiihdytysohjelman vuoksi. Kiihdytysohjelmat kestävät yleensä kolme kuukautta, ja ne ovat eräänlaisia bootcampeja, joilla uudet teknologiayritykset saavat esimerkiksi mentorin ja tapaavat rahoittajia. Nyt naiset ovat palanneet New Yorkiin ja vievät eteenpäin uutta startup-yritystään, jonka nimi on Upright.nyc. Tumml-kiihdytysohjelman menestynein projekti oli vuonna 2014 sukkulabussifirma Chariot, jonka Ford osti vuonna 2016 noin 65 miljoonalla dollarilla.

2018#05

Teknologiaa ja pehmoleluja Teknologiayrittäjä Ari Kalfayan on kehittänyt teeman tulossa oleville Burning Man -festivaaleille. Tätä varten yrittäjät viettävät vapaapäivää terassilla pehmolelujen kanssa. Tarkoituksena on kerätä rahaa vielä suurempaan pehmolelualtaaseen festivaaleja varten. Juhlat järjestettiin San Franciscon vuotuisen Pride-viikonlopun aikana, joten juhlan aiheena oli myös monimuotoisuus. Erityistä juhlanaihetta päivälle antoi se, että edellisenä päivänä oli saatu Yhdysvaltain korkeimmalta oikeudelta päätös, joka mahdollistaa avioliiton samaa sukupuolta olevien kesken.

Yötöitä Valokuvaaja tapasi Weeleosovelluksen perustajat Raphael Dardekin (vasemmalla) ja Lyrod Levyn kesällä 2014, jonka nämä lapsesta asti toisensa tunteneet ranskalaismiehet viettivät vuokrasohvilla nukkuen. Kuvausyönä vuorossa olivat sohvat Hatchtoimistoyhteisössä, ja töissä meni hyvin myöhään – tai varhaiseen, miten vain. Tätä kirjoitettaessa Weeleo ei ole enää toiminnassa. Dardek työskentelee Ranskassa uuden, Gymlib.com-nimisen startup-yrityksen markkinointijohtajana. Levy on puolestaan lähtenyt toiseen suuntaan ja hoitaa ravintolaa Pariisissa.

share 22 2018#05

Aina tapahtuu

Kirjoittaja Klaus Æ. Mogensen

L o k a k u u 2 0 1 8 – Ta m m i k u u 2 0 1 9

Joulukuu

Marraskuu Hymyile koko päivä

Näkyvin komeetta moneen vuoteen Fantasia

Nopeasti eteenpäin Heathrow’sta

Väestönkasvu

Valon juhla

Consumer Electronics Show -messut (CES) järjestetään 8.–11. tammikuuta. Yli 50 vuoden ajan CES-messuilla on esitelty monenlaista käänteentekeviä kuluttajauutuuksia, kuten videonauhuri, CD- ja sittemmin DVD-soitin, HD-televisio ja 3D-televisio. Pian tiedämme, onko vastaavaa tapahtumassa myös 2019.

Ennustus Tammikuun 30. päivänä 1926 Collier’s Magazine -lehdessä oli haastattelu, jossa keksijä Nikola Tesla ennusti nykyaikaisen älypuhelimen: ”Me kykenemme kommunikoimaan toistemme kanssa välittömästi, etäisyydestä riippumatta. Ja enemmänkin; televisio- ja puhelintekniikan avulla pystymme näkemään ja kuulemaan toisemme yhtä selvästi kuin kasvokkain… Se mahtuu liivintaskuun.”

Helmikuu Share nro 6 ilmestyy.

2018#05

22. marraskuusta Thaimaassa voi kokea kaksinkertaisen valon juhlan. Loy Krathong -juhlaa vietetään aina vuoden kahdennentoista täydenkuun aikaan, ja silloin jokiin ja järviin lasketaan pieniä kynttilöin ja kukin koristettuja banaaninlehtilauttoja, ”krathongeja”. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Chiang Maissa, Loy Krathongiin on yhdistetty myös Yi Peng -juhla, jossa lähetetään tuhansittain lyhtyjä taivaalle.

18. joulukuuta Lontoossa avataan uusi Elizabeth Lineksi nimetty junarata. Heathrow’n, Essexin ja Readingin Lontooseen yhdistävä rata on pituudeltaan vajaat 120 kilometriä ja kulkee pääkaupungin keskiosien alitse 21 kilometrin matkalta. Elizabeth Linella odotetaan olevan päivittäin puoli miljoonaa käyttäjää.

Maailman suurimmat elektroniikkamessut

Yhdysvalloissa järjestetään 1.–4. marraskuuta vuotuinen World Fantasy Convention -tapahtuma. Se kokoaa Baltimoreen, Marylandiin fantasia-alan kirjailijoita, taiteilijoita, kustantajia ja muita ammattilaisia sekä tämän tyylisuunnan fanittajia. Runsaan muun tarjonnan lisäksi tänä vuonna juhlistetaan Mary Shelleyn Frankensteinia, jonka julkaisemisesta tulee kuluneeksi 200 vuotta.

16. joulukuuta maapallon ohi sujahtaa komeetta 46P/ Wirtanen vain 30 Kuun etäisyyden päästä. Komeetan odotetaan näkyvän paljaalla silmällä vähintään viikkoa ennen ohitusta ja viikon sen jälkeen. 46P/Wirtanen on yötaivaan näkyvin komeetta vuoden 2011 jälkeen.

Tammikuu

L Ä H T E E T: I N D E P E N D E N T.CO.U K, S C I E N C E . N A S A .G OV, B U C H M E S S E . D E , W O R L D FA N TA SY.O RG, G I Z M O D O / PA L EO F U T U R E , W O R L D P O P U L AT I O N C LO C K Y M . / KU V I T US K I M F O SSU M , KU VAT: G E T T Y I M AG E S, PA N T H E R M E D I A

Suurimmat kirjamessut

Egyptin väestön odotetaan saavuttavan 100 miljoonan asukkaan rajan lokakuussa. Egypti on maailman 14. suurin maa asukasluvulla mitattuna, ja sen väestön odotetaan kasvavan edelleen 50 miljoonalla hengellä vuoteen 2050 mennessä. Egyptin pääkaupunki, yli 20 miljoonan asukkaan Kairo, on maailman 15. suurin kaupunki.

Suurin arkeologinen museo Suur-Kairon alueelle Gizaan rakennettu Grand Egyptian Museum avannee ovensa loppuvuodesta. Se on omistettu Egyptin muinaisajalle ja on valmistuessaan maailman suurin arkeologinen museo. Museon rakentaminen on maksanut yli miljardi dollaria, ja näytteille tulee muun muassa yhdeksän metrin korkuinen Ramses II:n patsas ja esineitä Tutankhamonin haudasta.

Lokakuun ensimmäisenä perjantaina,joka on tänä vuonna 5. päivä, vietetään kansainvälistä hymyn päivää, jolloin kaikkia kehotetaan hymyilemään ja osoittamaan anteliaisuutta ja auttavaisuutta. Vuonna 1999 perustetun päivän takana on Harvey Ball, joka suunnitteli klassisen smiley face -hymynaaman vuonna 1963.

Lokakuun 10. päivä käynnistyy maailman suurin kirjamessutapahtuma Frankfurter Buchmesse, joka järjestetään tänä vuonna 70. kerran. Messuille odotetaan noin 300 000 kävijää. Frankfurtin kirjamessuperinteet ulottuvat vuoteen 1454, jolloin paikalliset kirjakauppiaat järjestivät messut ensimmäisen kerran pian sen jälkeen, kun Gutenberg oli esitellyt painokoneensa.

Lokakuu

2018#05 24 share

KAU R A L IH A N KORVA A JA NA

”Kaura valtaa alaa” Suomalainen Maija Itkonen sanoo nyhtökauran olevan täydellinen proteiinituote. Se maistuu lihalta – ja suomalaiset rakastavat sitä. Kirjoittaja Annukka Oksanen/Kuvat Valtteri Kantanen

Huhut alkoivat liikkua Helsingissä pari vuotta sitten. Ensin siitä puhuivat kasvissyöjät ja vegaanit, jotka olivat löytäneet kokonaan uuden tuotteen lihan korvaajaksi. Nyhtökaura on hyvin lähellä nyhtöpossua, vaikka se on kauraproteiinituote. Uusi tuote herätti lähestulkoon hysteriaa, joka levisi myös lihaa syövien suomalaisten keskuuteen, ja ihmekauraa hamstrattiin urakalla niistä harvoista supermarketeista, joissa sitä oli myynnissä. Kaikki alkoi paluulennolla New Yorkista vuonna 2014. Startup-yrittäjä ja innovaattori Maija Itkonen oli juuri myynyt yrityksensä PowerKissin, joka kehitti langatonta lataustekniikkaa. Hän luki koneessa New York Timesin artikkelin lihankorvikkeista ja sai siitä ajatuksen kokeilla kauraproteiinin soveltuvuutta tähän tarkoitukseen. Itkosen ystävätär Reetta Kivelä toimi yliopistolla tutkijana, ja hän oli erikoistunut kauraan. Maija Itkonen on itse kasvissyöjä ja tunsi korvaavien proteiinilähteiden markkinat hyvin jo tuolloin. Niillä riitti tilaa uudelle tuotteelle, joka olisi terveellinen, lisäaineeton, soijaton – ja hyvänmakuinen. Tärkeää Itkoselle oli myös se, että kasviproteiinia voidaan tuottaa paljon vähemmillä resursseilla kuin lihaproteiinia. Kehitysprosessi lähti vauhdilla käyntiin. Olennaista oli löytää laadukkaiden kasviproteiinien joukosta juuri oikea proteiiniyhdistelmä jatkokehitystä ajatellen. Siinä onnistuttiin, ja sen jälkeen kaikki lähti sujumaan todella hyvin. Nyhtökauraa voi käyttää neutraalina pohjana monille ruokalajeille, vähän sa-

malla tavalla kuin jauhelihaa tai broileria. Sen proteiinipitoisuus on suurempi kuin broilerissa, ja se sisältää kaikki merkittävät aminohapot. Nykyään 51 prosenttia Gold & Green Foodsista on elintarvikekonserni Pauligin omistuksessa. Itkonen ja Kivelä myivät osuuden siksi, että yritykseen tarvittiin resursseja. Nyt Järvenpään kauraproteiinitehtaalla työskentelee 60 henkilöä. Tehdas tuottaa vegaanista nyhtökauraa suomalaisesta ja ruotsalaisesta kaurasta mekaanisen prosessin avulla. Seos sisältää myös härkäpapua ja hernettä. Itkonen on edelleen Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja. Hänellä on valtavasti tarmoa ja suuria suunnitelmia. Miksi juuri nyhtökaurasta tuli niin suosittua? ”Tuotteessa yhdistyi useampi vahva trendi. Kasvissyönti ja veganismi olivat kovassa nosteessa Suomessa. Lisäksi todella monet ihmiset olivat kiinnostuneita lihansyönnin vähentämisestä sekä terveydellisistä että ympäristöllisistä syistä. Nyhtökauran nopea suosio tuntui kyllä uskomattomalta, mehän olimme vasta beetavaiheessa.” Miksi juuri kaura? ”Halusin kehittää ympäristöystävällisen, helpon ja hyvänmakuisen proteiinituotteen. Sen piti perustua aineksiin, joita ihmiset syövät mielellään ja jotka ovat luonnollisia. Kaura on kiinnostanut minua ja Reettaa aina, sillä se on todellista pohjoismaista superfoodia. Maailmalla kauraa ei edelleenkään

tunneta kovin hyvin, mutta sielläkin se valtaa alaa. Esimerkiksi monet suuret amerikkalaiset ketjut ovat alkaneet käyttää tuotteissaan kauraa.” Millä Gold & Green Foods erottuu markkinoilla? ”Minä määrittelen sen teknologiayritykseksi. Tämä siitä syystä, että itse tuotetta tärkeämpää on, että meillä on alusta, jota voidaan käyttää täydellisen proteiinituotteen valmistamiseen ja kehittämiseen. Olen taustaltani teollisuusmuotoilija ja tarkastelen asioita ongelmanratkaisun näkökulmasta. Kehityksen tässä vaiheessa on tärkeää, että minä olen tinkimätön ja innostava ja kestän stressiä hyvin. Vakiintuneessa yrityksessä tarvitaan kenties toisenlaisia ominaisuuksia.” Mitä seuraavaksi? ”Haluan kehittää kasvisruokaa merkittävämmäksi monella tavalla. Uskon, että se on tullut jäädäkseen, sillä maapallo ei pysty tuottamaan riittävästi lihaproteiinia kaikille ihmisille. Uskon, että proteiinintarjonta muuttuu entistä fragmentoidummaksi ja jako lihaan ja ei-lihaan häviää. Jo nyt saatavana on lihaa, joka on tuotettu laboratoriossa, ja tulossa on erilaisia yksisoluisia proteiinilähteitä, kuten merilevä ja muut levät.”

”Meillä oli suuret suunnitelmat alusta alkaen. Nyt tähtäimessä on koko PohjoisEurooppa, josta etsimme parhaillaan lisenssikumppaneita”, Maija Itkonen sanoo.

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 Nyhtökaura voitti Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun vuonna 2017. Voitto meni kauratuotteelle jo toisena vuonna peräkkäin, sillä 2016 nimityksen sai Puhtikaura-kaurapuuteri.

2018#05 25 share

JA K A M I STA L O U S

Jakamista ihmisten kesken K I R J O I T TA JAT

A N D E R S

H J O RT

Jakamistalouden globaali liikevaihto on kovassa kasvussa. Vuonna 2014 liikevaihto oli 14 miljardia, ja sen arvellaan kasvavan 290 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Share haastatteli neljää aloittelevaa jakamispalveluyrittäjää, jotka toimivat Oslossa, Kööpenhaminassa, Helsingissä ja Tukholmassa. He kaikki haluavat vaikuttaa omalla tavallaan siihen, miten ihmiset elämässään toimivat. Testasimme myös palkitun GoMorejakamispalvelun, jonka avulla autoilijat tarjoavat kimppakyytejä samaan suuntaan meneville. Kun Micheel ottaa Kimin kyytiin Kööpenhaminasta Fredericiaan, molemmat ovat osa maailmanlaajuista trendiä. Me lähdimme mukaan tälle kimppakyytimatkalle.

JA N U S

E N G E L

KU VA

JA N U S

E N G E L

2018#05

share 27

Kuljet taja

2018#05

Micheel Høyer toimii juridisena projektityöntekijänä Tanskan NMKY:ssä, ja nyt hän on ollut Kööpenhaminassa kouluttamassa kirkollisen lapsi- ja nuorisoliikkeen vapaaehtoistyöntekijöitä uuden tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Fredericiaan paluuta varten hän löysi autojenjakamispalvelu GoMoren kautta Kim Sallingin, joka on menossa samaan suuntaan, samalla aikataululla. Salling olisi kuulemma ihan lähellä. 33-vuotias Micheel Høyer käyttää työssään GoMorea kerran, pari kuukaudessa, sekä matkustajana että kuljettajana. Hän kannattaa jakamistaloutta ja pitää myös siitä, että automatkalla on seuraa. Matkoilla on puhuttu niin hauskoista kuin syvällisistäkin aiheista, sillä samassa kyydissä on ollut muun muassa kätilö vauvan kanssa, pappi, Dansk Folkeparti -puolueen kunnanvaltuutettu ja jopa undulaatti, joka oli muuttomatkalla Slagelseen.

JA K A M I STA L O U S

kööpenhamina fredericia Matkustaja

Kim Salling on myös menossa Fredericiaan. Hän palaa kotiin Kööpenhaminasta käytyään työhaastattelussa myyntijohtajan tehtävää varten. Aiemmin työsuhdeautolla ajanut Kim käytti GoMorea nyt ensimmäisen kerran matkatessaan aamulla pääkaupunkiin. Hän ei halua käyttää junaa, sillä niissä ihmiset istuvat tuppisuina, ja lisäksi se on kallista. ”Kunhan olet kotona viimeistään kello kuusi huomenaamulla”, oli Kimin vaimon ainoa kommentti, sillä heillä on kolme lasta. Näin Kimillä oli mahdollisuus tavata hetken aikaa myös muutamia ystäviään Kööpenhaminassa. ”Matka tännepäin oli tosi hieno. Mahtavia ihmisiä, joista osa oli meille jo jollakin tavalla tuttuja. Varsinkin syyrialainen Abdullah oli mahtava tyyppi. Hän on ollut täällä kolme ja puoli vuotta ja puhuu jo tanskaa sujuvasti. Hän tuntee perustuslain paremmin kuin minä, ja hänellä on hieno asenne elämään. Minäkin sain vähän uutta näkökulmaa ja kaikki matkalaiset tunsivat suurta kunnioitusta häntä kohtaan.” Kim voi hyvinkin käyttää GoMorea uudelleen, mikäli se sopii työkuvioihin. Hän haluaisi toimia kuljettajana. Ei niinkään ansaitakseen rahaa, vaan ympäristösyistä ja kattaakseen osan kustannuksista.

2018#05

Fjong yhdistää jakamistalouden erilaisia elementtejä kiertotalouden, yhteiskuluttamisen (collaborative consumption) ja vuokratalouden periaatteisiin.

34%

Fjong Liikevaihto 2016: Noin 1,1 miljoonaa Norjan kruunua (115 000 euroa)

Työntekijöitä: 10 kokoaikaista, 10 osa-aikaista

Iso-Britannian väestöstä osti majoituspalveluita yksityishenkilöiltä vuonna 2017.

Tuotteita: 3 000 vaatekappaletta esillä

Haaveena digitaalinen vaatekaappi Norjalainen Sigrun Syverud tarjoaa Fjong-palvelullaan mahdollisuuden vaatehankintoihin, jotka pölyyntyvät korkeintaan vuokralle tarjoajan hyllyllä. ”Meillä kaikilla on liikaa vaatteita, ja vaate-

kaappimme pursuavat mekkoja, laukkuja ja kenkiä, joita ei koskaan käytetä. Eihän siinä ole mitään järkeä, ettei käyttämättömänä roikkuvista vaatteista ole hyötyä kenellekään.” Näin ajattelee 31-vuotias Sigrun Syverud, yksi jakamispalvelu Fjongin perustajista. Fjong puolestaan on yksi viime vuosien menestyneimmistä startup-yrityksistä Norjassa. Suurta showroom-tilaa Oslon keskustassa hallitseva Fjong perustuu toimintamalliin, jossa käyttäjät voivat palvelun kautta vuokrata ja antaa vuokralle vaatteita. Toiminta on kehittynyt vahvasti. Vuoden 2017 alussa käynnistetyllä palvelulla on nyt 20 000 rekisteröityä käyttäjää. Pääomaa saatiin nostettua kahdeksalla miljoonalla Norjan kruunulla (840 000 euroa) omistajaryhmän toukokuussa 2018 toteuttamalla joukkorahoitushankkeella. Kaikkiaan 179:stä hankkeeseen osallistuneesta joukkosijoittajasta 149 oli naisia, mikä on ennätyksellinen määrä Norjassa. ”Edustamme muotialan jakamistaloutta. Visionamme on lisätä yksittäisten vaatekappaleiden käyttöä ja saada kertakäyttömentaliteetti loppumaan. Haluamme muuttaa ihmisten, erityisesti naisten, vaateajattelua, sillä nyt vaatteita ei heitetä pois siksi, että ne on käytetty loppuun, vaan siksi, että niihin on kyllästytty,” Syverud sanoo.

2018#05

Chanel-laukut halutuimpia

Erään raportin mukaan norjalaisten vaatekaapeissa on keskimäärin 359 vaatekappaletta. Viidennes niistä on vaatteita, joita käytetään vain harvoin tai ei koskaan. Samalla tiedetään yleisesti, että tekstiiliteollisuuden tuotantoprosessit ovat ympäristön pahimpia kuormittajia. Itse asiassa vaatteiden tuotanto saastuttaa yhtä paljon kuin öljyteollisuus. Ja juuri tästä syystä aiemmin Management Consulting- ja Corporate Finance -neuvonnan parissa työskennelleet Syverud ja Marie Ameln alkoivat vuonna 2016 kehittää palvelua, joka auttaisi vähentämään ylisuureksi kasvaneen vaatteiden kulutuksen minimin. He lähtivät liikkeelle tyhjästä: ”Keräsimme ensin itseltämme huomattavan määrän mekkoja ja muita vaatteita, joita emme käyttäneet koskaan. Sitten kutsuimme huoneistoon ystäviä ja aloimme vuokrata vaatteita heille. Aluksi pidimme kirjaa vuokratuista vaatteista kynän ja paperin avulla, eli merkitsimme kaiken pieneen muistikirjaan. Huomasimme kuitenkin nopeasti, että se oli parempi tehdä digitaalisesti!”, Syverud sanoo ja nauraa. Käytännössä Fjong toimii seuraavasti: Verkoston kotisivulla on tarjolla noin 3 000

27%

väestöstä käytti tuona vuonna kimppakyytejä.

Britit käyttävät jakamistaloutta eniten Internetin kautta toimivien kimppakyytien ja yksityisten majoitus- tai asumispalveluiden suosio on Pohjoismaissa EU:n keskiarvoa vähäisempää. Vuonna 2017 16 prosenttia ruotsalaisista osti majoituksen yksityishenkilöltä, ja kimppakyytiä käytti 8 prosenttia väestöstä. Tanskassa luvut ovat majoituksen osalta 10 prosenttia ja kimppakyydeissä 7 prosenttia. Norjassa 11 prosenttia väestöstä osti majoituksen yksityishenkilöltä, ja kimppakyytiä käytti 10 prosenttia väestöstä. Suomessa näitä majoituspalveluista oli ostanut 9 prosenttia väestöstä, ja 6 prosenttia oli käyttänyt kimppakyytiä. EU:ta koskevan listan kärjessä on Iso-Britannia. Siellä majoituksen osti yksityishenkilöiltä 34 prosenttia väestöstä, ja 27 prosenttia oli käyttänyt kimppakyytiä vuonna 2017. Lähteet: Eurostat ja Danmarks Statistik

JA K A M I STA L O U S

M I L J .

E U R O A

Jakamistalouden liikevaihto vuonna 2014.

290

M I L J .

E U R O A

Arvioitu liikevaihto vuonna 2025.

Pieni tekijä suurilla markkinoilla Jakamistalouden globaali liikevaihto oli PwC:n laatiman raportin mukaan vuonna 2014 noin 14 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,03 prosenttia maailman kokonaiskulutuksesta. Edelleen raportissa arvioidaan liikevaihdon kasvavan noin 290 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä, jolloin sen osuus maailman kokonaiskulutuksesta olisi 0,5 prosenttia. Mutta vaikka jakamistalous on voimakkaassa kasvussa, sillä ei odoteta olevan lähitulevaisuudessa merkittävää vaikutusta inflaatioon tai talouspolitiikkaan. Pienen mittakaavan vuoksi jakamistalous ei ole kiinnostava kohde makrotalouden näkökulmasta. Lähteet: Andreas Wallström, pääanalyytikko, Global Research, Nordea Markets

vaatetta, joita käyttäjät voivat selailla ja vuokrata. Lyhyin vuokra-aika on neljä päivää, mutta monet vuokraavat vaatteen jopa kuukaudeksi. Vuokraus maksaa yleensä 300– 1 000 kruunua (31–105 euroa), ja käyttäjät voivat valita, haluavatko he toimituksen Fjongin kuljetuspalvelun kautta vai käyvätkö hakemassa vaatteen itse Fjongin Oslossa sijaitsevasta showroomista. Käyttäjät päättävät myös, kuinka vaatteen pesu ja puhdistus hoidetaan: sen voi tehdä Fjong tai asiakas itse. Fjong ottaa kokonaissummasta tietyn osuuden. ”Vaatteiden vuokrahinnat vaihtelevat, mutta kaikki meiltä vuokrattavat vaatteet ovat erittäin korkealaatuisia ja hyväkuntoisia. Eniten käyttäjät vuokraavat meiltä mekkoja, joita he tarvitsevat johonkin tilaisuuteen, kuten häihin tai juhliin. Vuokratuin tuoteryhmä on Chanel-laukut. Monet käyttäjät vuokraavat kuitenkin vaatteita myös pidemmäksi ajaksi, esimerkiksi takkeja tai alaosia työkäyttöön. Tai laukkuja tuottoisalle ostoskierrokselle kaupungissa”, Syverud sanoo ja muistuttaa, että käyttäjät voivat myös tienata hyvät rahat vuokraamalla omia vaatteitaan palvelun kautta. ”Olemme saaneet pääasiassa vain hyvää palauteta tekstiili- ja vaatetusalalta. Monet näkevät tämän keinona tavoittaa enemmän asiakkaita, ja useimmat tapaamistamme yrityksistä kantavat itsekin huolta kestävästä kehityksestä ja suhtautuvat positiivisesti ratkaisuihin, jotka voivat edistää vastuullisen kuluttamisen yleistymistä”, hän toteaa. Loppumaton digitaalinen vaatekaappi

Fjongin ensisijainen kohderyhmä ovat nykyaikaiset, muotitietoiset, 25–45-vuotiaat naiset, jotka pukeutuvat mielellään hyvin, mutta kantavat myös huolta ympäristöstä. Syverud kertoo, että miehille Fjongin toiminta-ajatus on usein selitettävä kahteen kertaan, koska he ovat tottuneet käyttämään samaa vaatetta yhä uudelleen ja uudelleen. Naiset sen sijaan ymmärtävät konseptin saman tien. ”Naistenkaan ei välttämättä tarvitse ostaa koko ajan uusia vaatteita. Meidän viestimme on, että arvokasta vaatteessa on se, että sitä voi käyttää, ei välttämättä se, että sen omistaa. Meillä voit vaihtaa vaatteen, kun haluat jotakin uutta, ja showroomistamme löydät sellaisiakin tuotteita, joihin ei ehkä muuten olisi varaa”, sanoo 31-vuotias norjalainen yrittäjä Sigrun Syverud. ”Itselläni oli aikoinaan huono omatunto, kun katselin kaikkia tyhjän panttina riippuvia

alaosia vaatekaapissani. Olin maksanut niistä paljon rahaa, mutta käyttänyt niitä ehkä vain kerran. Se on aika hölmöä, kun asiaa ajattelee vähänkin tarkemmin. Uskon, että nuoremmalle sukupolvelle kestävällä kehityksellä on paljon suurempi merkitys kuin vanhemmalle väelle. Asenteemme on muuttunut. Vuokraaminen nähdään fiksuna vaihtoehtona ostamiselle, ja lisäksi haluamme elää yksinkertaisemmin.” Fjongin Showroom Oslon keskustassa on avoinna viikon jokaisena päivänä sunnuntaita lukuun ottamatta. Äskettäin järjestettiin myös tilaisuus joukkorahoituskierroksen toteuttamiseksi. Tavoitteena oli kerätä 3,5 miljoonaa Norjan kruunua, mutta lopulta Fjong sai uutta pääomaa kahdeksan miljoonaa kruunua.

”Se on aivan uskomatonta ja ylittää kaikki odotuksemme.” ”Se on aivan uskomatonta ja ylittää kaikki odotuksemme. Jo siksikin, ettemme ole käyttäneet markkinointiin ylipäätään äyriäkään. Olisimme aivan varmasti voineet toimia toisin yrityksen käynnistämisessä, mutta olen myös sitä mieltä, että olemme tehneet aina sen, mikä kulloinkin tuntuu oikealta. On vaikea sanoa, olemmeko tehneet virheitä, mutta ainakin olen oppinut matkan varrella paljon”, Syverud toteaa. Hän kaavailee käyttävänsä uudet varat palvelun digitaalisen puolen kehittämiseen, sillä muotialan jakamistaloutta voi hyvin kasvattaa edelleen. Fjong työllistää nyt kymmenen kokoaikaista ja kymmenen osa-aikaista työntekijää. Yrityksen seuraava suuri projekti on uusi käyttöliittymä, joka mahdollistaa vaatteiden striimauksen. ”Laajennamme pian Saksaan ja Ruotsiin, ja markkinat ovat valtavat. Uskon, että viidessä vuodessa moni lopettaa mekkojen ostamisen ja vaatteiden vuokraamisesta tulee ihan normaali tapa. Ajatelkaa vaikka Spotifyta ja Netﬂixiä. Me haluamme tarjota käyttäjille kuukausimaksua vastaan pääsyn tiettyyn määrään vaatteita, jotka toimitetaan suoraan kotiovelle, ja samalla he voivat palauttaa edelliset vuokravaatteet. Näin käyttäjät saavat loputtoman digitaalisen vaatekaapin”, Syverud maalailee.

2018#05

Vuosi 561 eKr

Ateenan tyranni Peisistratos perusti tiettävästi ensimmäisen julkisen kirjaston. Kirjoja on siis jaettu jo antiikin ajoista asti.

Jakamistalous

kirjastoista Uberiin

Vuosi 3 eKr

Vaihtotalous oli tuttua puuhaa ajanlaskumme alkumetreillä: tavaroita ja palveluita hankittiin yleensä vaihtamalla rahalla maksamisen sijaan.

1890 -luku Ajatus resurssien yhteis omistuksesta ei ole mitenkään uusi. 1800-luvun lopussa tanskalaiset maanviljelijät kehittävät osuuskuntaliikkeen, jossa tilalliset yhdistivät voimansa tuotteiden arvon parantamiseksi palveluiden jakamisen kautta.

2000 1960 -luku

Viime vuosisadalla saatiin ensimmäinen esimerkki varsinaisesta jakamistaloudesta, kun osituskäyttö eli time sharing tuli käyttöön tietokoneiden myötä. 1960-luvulla tietokoneet olivat kalliita eivätkä ne siten olleet kaikkien saatavilla, ja siksi syntyi ajatus laitteistojen ja laskutehojen jakamisesta. Timesharing-käsite otettiin sittemmin käyttöön myös kiinteistömaailmassa, kun esimerkiksi lomamökkeihin alettiin myydä omistusosuuksia.

1989

Tim Berners-Lee kehitti World Wide Web -järjestelmän perusperiaatteet, mutta internetin varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1990-luvun loppupuolella. Tämän teknisen kehitysaskeleen myötä jakamistalous levisi koko maailmaan. Erilaiset digitaaliset yhteisöt alkoivat ottaa lähtökohdakseen informaation ja datan jakamisen.

Vuosituhannen vaihteessa jakaminen alkoi taas kehittyä varteen otettavasti, kun sosiaaliset mediat – Facebook, YouTube, Twitter jne. – loivat alustoja, joilla yksityishenkilöt pääsivät jakamaan yhteyksiä, tietoa, musiikkia ja kuvia keskenään.

2008

Airbnb-palvelusivusto perustettiin vuonna 2008 San Franciscossa. Se tarjoaa internet-alustan, jolla yksityishenkilöt voivat tarjota ja varata majoituksia yksityisasunnoista, ja on sinällään tasoittanut tietä jakamistaloudelle, osittain finanssikriisin seurannaisena. Airbnb toimii nykyään 192 maassa 33 000 kaupungissa.

2008

Jakamistaloutta kuvaavaa Sharing Economy -termiä käytti ensimmäisenä Harvardin yliopiston professori Lawrence Lessig. Hän kuvasi kirjassaan ’Remix’, kuinka yhä useammat ihmiset alkavat jakaa resursseja ottamatta siitä välttämättä maksua, kuten esimerkiksi Wikipediassa.

2009

Eniten keskustelua on varmaankin herättänyt henkilökuljetuspalveluita tarjoava Uber, joka perustettiin niin ikään San Franciscossa. Uber sanoo johdonmukaisesti toiminnan perustuvan kimppakyytiperiaatteeseen, mutta se on haastettu useaan otteeseen oikeuteen taksiliikenteen harjoittamisesta.

2018

Airbnb ja Uber ovat molemmat esimerkkejä jakamistalouden myötä syntyvistä vakiintuvista järjestelmistä, joita joku voisi kyynisesti kutsua myös hyväosaisten pyörittämiksi rahastuskoneiksi. Jakamistalouden suurin problematiikka liittyy verotukseen ja työsuhteiden asianmukaiseen hoitamiseen. Sen vuoksi useat maat, kunnat ja alueet ovat asettaneet jakamistalouden palveluille rajoituksia. Uberiin kohdistuu suuria paineita monissa Euroopan maissa. Tanskassa on vastikään rajoitettu asunnon vuokrausmahdollisuudet Airbnb:n kautta enintään 70 vuorokauteen vuodessa.

JA K A M I STA L O U S

UrbanWineBox edustaa jakamistalouden erikoishaaraa, joka sisältää piirteitä jakamistaloudesta ja yhteiskulutuksesta/-käytöstä (collaborative consumption).

UrbanWineBox Varastotilanne: 20 000 pulloa viiniä

M I L J .

D O L L A R I A

Jakamistalouden viiden merkittävimmän segmentin arvioitu globaali tuotto vuonna 2014.

335

M I L J .

D O L L A R I A

Arvio vuonna 2025.

Nuoret suosivat jakamistaloutta Vuoden 2014 arvion mukaan jakamistalouden viiden segmentin globaali tuotto oli noin 15 miljardia dollaria ja voisi nousta 335 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä. Tutkimuksen viisi segmenttiä olivat majoitus, autojen jakaminen, rahoitus, työvoima sekä musiikin ja videon suoratoisto. Useat myöhemmin tehdyt tutkimukset osoittavat, että jakamistalouden palveluita käyttävät (EU:ssa) pääasiassa nuoremmat ikäluokat. Internetin kautta tapahtuva asuntojen vertaisvuokraus on suosituinta 25–54-vuotiaiden keskuudessa (22 prosenttia), mutta henkilökuljetuspalveluita muilta yksityishenkilöiltä ostavat tätä nuoremmat (14 prosenttia 16–24-vuotiaista). share

Lähteet: PWC ja Eurostat

Käyttäjiä: 10 000

Työntekijöitä: viisi

Kööpenhaminan suurin viinikellari Tanskalaisen Søren Riisin perustamaan UrbanWineBoxviinikellariin mahtuu 100 000 viinipulloa. Säilytystilan lisäksi palvelu antaa käyttäjille mahdollisuuden myydä ja ostaa viinejä toisiltaan. Søren Riis on yksi jakamistalouden merkit-

tävimmistä guruista Tanskassa. Hän perusti jo vuonna 2005 Matias Møl Dalsgaardin kanssa GoMore-kimppakyytipalvelun, joka pysyi pitkään miehen omien sanojen mukaan ”harrasteluna”, kunnes se yhtäkkiä löysi tiensä suuren yleisön tietoisuuteen. Nyt palvelulla on 700 000 käyttäjää. Riis kuuluu edelleen GoMoren johtoon, mutta samalla hän on käynnistänyt uuden jakamistaloudellisen projektin, UrbanWineBoxin. Yritys lähti liikkeelle GoMoren tapaan sosiaalisesta arkisten asioiden jakamisesta, mutta matkustamisen sijaan nyt kyseessä on unelma Kööpenhaminan suurimmasta viinikellarista. Carlsberg Byenin kaupunginosassa sijaitseva 500 neliön maanalainen ja maajäähdytteinen kellari tarjoaa intohimoisille viini-ihmisille paikan omien kallisarvoisten rypälekokoelmien keräilyyn. ”Haluamme mieluusti olla mukana muuttamassa tapaa, jolla viinejä säilytetään, käytetään ja kaupataan. Viinien maisteluhan on äärimmäisen sosiaalista puuhaa. Silloin avataan pullollinen viiniä yhdessä, haistellaan sitä, maistellaan sitä ja keskustellaan siitä. Meillä viinien säilyttäminen on edullista, ja

viinikellarin päälle on rakennettu digitaalinen markkinapaikka, jossa käyttäjät voivat myydä ja ostaa viinejä keskenään. Me otamme oman osuutemme kaupan myyntivoitosta”, Riis kertoo. Maanalaisessa viinikellarissa Kööpenhaminan keskustan alueella, vahvasti kehittyvässä Carlsberg Byenin kaupunginosassa, on hyllymetreittäin viinipulloja hyvässä järjestyksessä pahvilaatikoiden suojaamana. Château Latourin, Dom Pérignon’n ja Brunellon hyvät vuosikerrat jatkavat kypsymistä ihanteellisissa olosuhteissa yli kuuden metrin syvyydessä betonikellarissa, joka toimi aikanaan yhtenä Carlsbergin panimon olutvarastoista. ”Lämpötila pysyy kellarissa koko ajan 12–14 asteessa, eli samana kuin klassisen viinitilan linnankellarissa, ja ilmankosteus on korkea, 70 prosenttia. Tasaisena pysyvä ilmasto luo ihanteelliset säilytysolosuhteet niin puna-, valkokuin kuohuviineillekin.” Säilytys on haasteellista

Søren Riis sai ajatuksen UrbanWineBoxista kolme vuotta sitten. Hänellä on ranskalainen vaimo, jonka juuret ovat Luberonin alueella, ja siksi Søren käy usein Ranskassa ja ostaa sieltä

2018#05

paikan, joka sopii viinien säilyttämiseen.” 42-vuotias Riis kehittää UrbanWineBoxia nyt eteenpäin operatiivisen johtajan Kenneth Tang Lærken ja Noma-ravintolan entisen sommelierin Anders Frederik Steenin kanssa. Katse kohti Berliiniä, Pariisia ja New Yorkia

Gunnar Kristiansen, 45, on menossa Århusiin rakastaan ta-

Matkustaja

Hylya Jajovksi, 19, käy Århusissa niin ikään rakastaan tapaamassa kolme–neljä kertaa kuukaudessa ja käyttää silloin aina GoMorea, joko kuljettajana tai matkustajana. Hänen mielestään se on mukavaa, edullista ja tosi fiksua. Tänään hän maksaa matkasta 149 kruunua (28 euroa). Hän ei tiedä, onko kyyti päivän edullisin vaihtoehto, mutta nopein se joka tapauksessa on.

2018#05

paamaan. GoMore-palvelun ansiosta pitkä matka ei muodostu taloudellisesti liian raskaaksi, vaikka Gunnar ajaakin sen useamman kerran viikossa. Hän hyödyntää GoMorea aina, ellei auto ole täynnä lapsia. Tänään eräs matkustajista halusi lähettää kyydissä vain vasta hankitun passin. Gunnar käyttää aina lauttayhteyttä. Hinta vaihtelee hieman viikonpäivästä riippuen. Viikonloppukuljetus on kalliimpi, niin kuin lauttalippukin. Gunnar saa maksulla katetuksi lauttamaksun, mutta käyttökustannuksiin se ei riitä. Kaiken kaikkiaan palvelu on Gunnarin mielestä hyvä lisä taloudenpitoon, sillä hyvällä tuurilla hän voi saada koko matkan kustannukset katetuksi. Se ei kuitenkaan ole koskaan ollut edellytys.

T I

Kuljet taja

flintholm århus

UrbanWineBoxin viinikellarissa on tilaa noin 75 000 viinipullolle. Tällä hetkellä palvelulla on 1 000 käyttäjää, ja heillä on kellarissa hieman yli 20 000 pulloa. Yhden tai kahden viinilaatikon säilyttäminen on ilmaista; sen jälkeen kellarisäilytys maksaa noin yhden kruunun pulloa kohti kuukaudessa. UrbanWineBoxiin liittyy mobiilisovellus, josta käyttäjä näkee koko ajan kellarissa olevat omat ja muiden käyttäjien viinit. Käyttäjät voivat panna sovelluksen kautta viinejään myyntiin, ja muut käyttäjät voivat tehdä niistä tarjouksia. Suunnitelmissa on myös kuljetuspalvelu, joka toimittaisi viinipulloja käyttäjien kotiin tunnissa Kööpenhaminan alueella esimerkiksi niitä tilanteita varten, kun illanistujaisissa herää halu maistella pullollista hyvää Brunelloa tai muutamaa lasillista ylellistä Rothschildiä. Søren Riis ja muut UrbanWineBoxin avainhenkilöt saivat äskettäin päätökseen kahden miljoonan Tanskan kruunun pääomasijoituskierroksen, jonka avulla on tarkoitus laajentaa konseptia

muihin kaupunkeihin Tanskassa ja myös ulkomailla. ”Tavoitteenamme on edistää kiinnostusta laatuviineihin perustamalla ilmaisia sosiaalisia viinikellareita Berliinin, Pariisin ja New Yorkin kaltaisiin suurkaupunkeihin. Haluamme luoda maailman suurimman viinivalikoiman ja kehittää sen avulla yhteisen alustan, jossa viiniharrastajat voivat jakaa yhteisen intohimonsa asuinpaikastaan riippumatta”, Riis sanoo ja korostaa, että UrbanWineBoxin tärkein elementti on yhteisöllisyys. ”Konsepti muistuttaa monessa suhteessa GoMoren perusideaa. Sitä, että ihmisillä on jotakin arvokasta, jota he voivat ja jota heidän kannattaa jakaa. Kaupungistuminen ja maailman resurssien rajallisuus siivittävät jakamistalouden kehittymistä. Lisäksi uskon, että monet luovat toimivia naapuruussuhteita hyvin mielellään. Lähiaikoina tarkoituksemme on kehittää UrbanWineBoxin digitaalista markkinapaikkaa, panna vauhtia yhteismaisteluihin maanalaisissa tiloissamme ja luoda yhteisöjä Kööpenhaminan lukuisten gourmet-ravintoloiden kanssa. Lähtökohtamme on yksinkertaisuudessaan se, että haluamme demokratisoida mahdollisuudet hyvien viinien saamiseen ja luoda luonnollista kunnioitusta laadukkaita viinejä kohtaa – sekä vähentää erinomaisen viinin juomiseen liittyvää snobistista leimaa.”

viinejä kotiin. Erään tällaisen matkan jälkeen vuonna 2015 hän seisoi sadan burgundilaisviinipullon kanssa asunnossaan Kööpenhaminan Frederiksbergissä ja ihmetteli, mihin tämänkin erän oikein saisi säilöttyä. Lopulta viinit päätyivät pariskunnan vaatekaappiin. ”Silloin mieleeni tuli, että en varmaan ole ainoa ihminen, jolla on tällainen ongelma. Useimmat kööpenhaminalaiset asuvat huoneistoissa, ja kiinnostus hyviin viineihin kasvaa koko ajan. Harvoissa huoneistoissa on kuitenkaan tilaa suurelle viinikaapille. Halusin tarjota ratkaisun tähän ongelmaan, ja lisäksi yhteissäilytys viileässä maajäähdytteisessä kellarissa alentaa kaikkien käyttäjien sähkölaskua verrattuna siihen, että jokaisella olisi oma viinikaappi kotona. Ajatusmalli sopii hyvin päätoimeeni jakamistalouden parissa: tavoitteena on hyödyntää rajallisia resursseja tehokkaammin ja luoda samalla hyviä yhteisöjä.” UrbanWineBox vihittiin käyttöön syksyllä 2016 Carlsberg Byenissä. Viinikellari sijaitsee Kööpenhaminan sydämessä, uudessa ja kasvavassa kaupunginosassa, jonne tulee ajan mittaan oppilaitoksia, ravintoloita, viheralueita ja tuhansia luksushuoneistoja. ”Sijaintiamme ei ole valittu sattumalta. Mietimme alun perin muutamia muitakin vaihtoehtoja, mutta on kyllä aika ainutlaatuista, että löysimme Carlsberg Byenistä luonnostaan viileän

JA K A M I STA L O U S

CoReorient yhdistää jakamistalouden erilaisia elementtejä yhteiskuluttamisen (collaborative consumption), kiertotalouden ja vuokratalouden periaatteisiin.

CoReorient Liikevaihto 2016: 92 000 euroa

42%

amerikkalaisesta aikuisväestöstä käytti vähintään yhtä jakamistalouden palvelua vuonna 2016.

Yleistyy nopeasti USA:ssa Eräs tutkimus marraskuulta 2016 arvioi, että 8 prosenttia yhdysvaltalaisista sai ansioita vaihtamalla palveluita tai muuta internet-alustoilla vuonna 2016. 18 prosenttia sai tuloja (käytettyjen) tavaroiden myynnistä verkossa. Yli 4 prosenttia yhdysvaltalaisista sai tuloja verkkopohjaisesta vaihtotaloudesta vuosina 2012–15. Kumulatiivinen osallistuminen on kasvanut 47-kertaiseksi kolmessa vuodessa, ja siten jakamistalous on talouden nopeimmin kasvava sektori. 42 prosenttia amerikkalaisesta aikuisväestöstä käytti vähintään yhtä jakamistalouden palvelua vuonna 2016. Lähde: PwC and Pew Research Center.

Arvioitu liikevaihto vuonna 2017: 260 000 euroa

Työntekijöitä: 17, yksi tiimi Suomessa ja ohjelmistotiimi Pakistanissa

Käyttäjiä: 4 000

Painepesuri suosituin laina-artikkeli Suomalaisen Harri Paloheimon CoReorient-jakamisalustalla käyttäjät voivat lainata joskus tarvittavia työkaluja ja koneita sekä halutessaan tilata niille myös (polkupyörä)kuljetuksen. Harri Paloheimo kuuluu siihen to-

dennäköisesti harvalukuiseen suomalaisten joukkoon, joka pyöräilee aina. Ja pyöräilee nimenomaan aina. Hän tekee sen ensisijaisesti luonnon vuoksi, mutta lisäksi se toteuttaa hänen mottoaan ”Etsi oikea reitti tai raivaa se itse”. Harri Paloheimo asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Espoossa ja pyöräilee joka päivä 15 kilometrin työmatkansa jakamistalouspalvelu CoReorientin toimistoon Helsingin keskustaan. Hän pyöräilee säässä kuin säässä, myös lumisateessa, ja kun pohjoistuuli näyttää talven todellisen voiman. Ajatus CoReorientista ja Harri Paloheimon kahdesta muusta jakamistalouden palvelusta, PiggyBaggystä ja Liiteristä, heräsi seitsemän vuotta sitten, kun miehen upouusi ja huomattavan kallis mikroaaltouuni rikkoutui. Koska perheessä ei ole autoa ja mikroaaltouuni oli liian suuri ja painava rakkaalla polkupyörällä kuljettavaksi, laite oli vietävä helsinkiläiselle korjaajalle julkisessa liikenteessä. ”Korjattavaksi vieminen edellytti junan ja kahden bussin käyttämistä. Matkalla katselin kaikkia niitä, jotka taittoivat työmatkaa

autoissaan istuen. Silloin ajattelin, että tähän täytyy olla jokin helpompi tapa. Siitä oivalluksesta syntyi Liiteri, eli palvelupiste, josta ihmiset voivat lainata työkaluja ja koneita, sekä uudenlainen tavarankuljetuspalvelu PiggyBaggy. Elämme yhteiskunnassa, jossa useimmat vain heittävät rikki menneen tavaran pois ja käyvät ostamassa tilalle jotakin uutta. Tuolla kertaa korjaajan luona tungeksi koko meidän perheemme, ja mikroaaltouuni saatiin takaisin kotiin kolmen kuukauden kuluttua”, Paloheimo kertoo. Tämä tapahtui vuonna 2011, kun Harri Paloheimo toimi Nokialla kestävää kehitystä tutkivan tiimin vetäjänä. Vuoden kuluttua hän jätti suomalaisen telealan jättiläisen ja perusti CoReorientin yhdessä kollegansa kanssa. Paloheimon kiinnostus jakamistalouteen liittyy pääasiassa siihen, että hän haluaa voida katsoa lapsiaan silmiin tulevaisuudessa. Sen vuoksi hän käyttää kaiken valveillaoloaikansa uusien ratkaisujen etsimiseen luonnonvarojen säästämiseksi. ”Ilmastonmuutoksen takia emme pysty enää löytämään uusia ja kestävää kehitystä paremmin tukevia keinoja ihmiskunnan toi-

2018#05

mintaan. Mikäli lasteni ja heidän lastensa on tarkoitus elää tässä maailmassa tulevina vuosikymmeninä, meidän on löydettävä vaihtoehtoisia energialähteitä ja muutettava nykyisen yhteiskuntajärjestelmän rakenteita. Anteeksipyynnöt eivät riitä.”

noa, että muutos on poliitikkojen vastuulla. Meidän on katsottava kokonaisuutta. Tämän vuoksi minä yritän koko ajan löytää skaalattavia, vihreitä ratkaisuja ja kulutusjärjestelmiä uuden näkökulman avulla.”

Helppoa ja mukavaa

CoReorient on kasvanut aloittelevasta yrityksestä yli 4 000 käyttäjän ja 17 työntekijän alustaksi. Toiminta on kuitenkin lähtenyt hitaasti käyntiin, ja Harri Paloheimo on saanut käydä monta taistelua päästäkseen palvelun kanssa tähän vaiheeseen. ”Maailmalla saatetaan nähdä Suomi pitkälle kehittyneenä, ekologisena ja kierrätystä harjoittavana yhteiskuntana, jossa kansa elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tosiasia kuitenkin on, että yhteiskuntamme on yksi tiukimmin säädellyistä koko maailmassa ja jokai-

Helsingissä Työpajankadulla, lähellä Kalasatamaa, toimii ruokakulttuuri- ja innovaatiokeskus Teurastamo. Sen lähellä, kadun puolella, sijaitsee yksi Liiterin konteista. Kontin sisällä on hyllyjä täpötäynnä kaikenlaisia työkaluja, ja täältä käyttäjät voivat lainata hiomakoneita, porakoneita, ruuvinvääntimiä jne. Kysytyin artikkeli on kuitenkin painepesuri, jolla sohvat ja nojatuolit on helppo puhdistaa, sillä sitä harvemmat ostavat nurkkiinsa seisomaan. Käyttäjät maksavat palvelusta 15 euroa kuukaudessa, ja tällä maksulla he voivat lainata mihin aikaan vuorokaudesta tahansa painepesurin tai muita laitteita ja välineitä lähes 10 000 euron arvosta. Kontti on auki vuorokauden ympäri. ”Palvelun käytön on oltava ihmisille helppoa ja mukavaa. Muuten sitä ei käytetä.” Liiterillä on jo englanninkielinenkin nimi, TownHall24, sillä Paloheimo on tiimeineen valmistelemassa toiminnan laajentamista kansainvälisille markkinoille. Liiterin kohderyhmänä ovat suurkaupungin asukkaat, jotka tarvitsevat johonkin tiettyä konetta tai välinettä, mutta joilla ei ole tarvetta hankkia monen sadan euron hintaista konetta itselleen tai edes tiloja sellaisen säilyttämiseen. Käytännössä Liiteri toimii niin, että käyttäjät tilaavat työkalun internetportaalin kautta ja noutavat sen sitten kontista. Työkalulle voi myös tilata kuljetuksen CoReorientin sisaryhtiöstä PiggyBaggystä, jonka palvelusta kuka tahansa Suomen kansalainen voi tarjota kuljetusta – mieluiten polkupyörällä – toisen paketille tai tavaralle matkansa varrella. Kuningasajatuksena molemmissa projekteissa on muuttaa kulutuskäyttäytymistämme, aivan kuten kaikessa, mitä Harri Paloheimo tekee. ”Ihmisten on aivan liian helppo sa-

2018#05

Tekniikka on vain väline

”Ilmastonmuutoksen takia meidän on pakko löytää uusia ja kestävää kehitystä paremmin tukevia keinoja elää tätä elämäämme.” nen luottaa siihen, että muut hoitavat kaiken. Tämä ajattelumalli on muuttumassa, mutta liian hitaasti. Tarkoitan sitä, että vastuu muutoksen käynnistämisestä on jokaisella ihmisellä”, sanoo 43-vuotias yrittäjä, joka puolileikillään kutsuu itseään Suomen Elon Muskiksi – tosin toistaiseksi ilman vastaavia miljardeja. ”Elon Muskissa minua inspiroi hänen sinnikkyytensä ja kykynsä viedä asiat läpi riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat tai kuinka voimakkaasti häntä vastustetaan. En kuvittelekaan olevani yhtä älykäs kuin hän, eikä minulla ole samoja taloudellisia resursseja kuin hänellä. Mutta minäkin jatkan kamp-

pailua vaikeuksista huolimatta, ja me jaamme saman näkemyksen ilmastonmuutoksen aiheuttamista valtavista haasteista ja siitä, kuinka vähän meillä on aikaa ratkaista ne.” Miten CoReorientin kehitys jatkuu?

”Meillä menee hyvin ja vahvasti, siitäkin huolimatta, että valtiovalta suhtautuu nihkeästi ja on haluton pohtimaan tehtyjä ratkaisuja uudelta kannalta. Kun alussa hain ajatuksilleni julkista tukea, minulle sanottiin, että meidän on osoitettava, ettei yhteiskuljetuspalvelumme riko mitään lakia tai viranomaisten tai organisaatioiden määräystä Suomessa. Kukaan ei vain kertonut, mistä organisaatioista tai määräyksistä oli kyse. Emme pystyneet vastaamaan tähän vaatimukseen, koska olimme startup-yritys eikä meillä ollut varaa asianajajiin tai vastaavaan apuun. Tällaiset tukijat väittävät sitten itse kehittävänsä ratkaisuja uudesta näkökulmasta”, hämmästelee Paloheimo. ”Mutta toivoakin on. Tiedän monta rohkeaa ihmistä – kutsun heitä ’muutosagenteiksi’ – sekä julkisella sektorilla että yksityisyrityksissä. Olemme juuri avaamassa Liiterin Vantaalle ja uskomme, että kesän lopussa Suomessa on kymmenen konttia seitsemässä eri kaupungissa. Palvelulla on suuri kysyntä. Sillä jos pidät syntymäpäiväjuhlat, miksi ostaisit popcorn-koneen, joka päätyy lopuksi kuitenkin kaapin nurkkaan pölyä keräämään? On paljon fiksumpaa, jos voit käydä lainaamassa sen kontistamme. Sama koskee ompelukonetta. Ja vaikka polkupyörää. Olemme huomanneet, että ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita laadukkaista välineistä, joihin voi luottaa.” Mikä on CoReorientin suurin haaste?

”Saada ihmiset oivaltamaan, millainen kulutustapamme on. Se on pinttynyt syvälle ajatusmaailmaamme. Meidän tarjoamamme palvelut eivät voi vaikuttaa merkittävästi, elleivät ihmiset ala tiedostaa paremmin omia valintojaan, vaan toistavat vaikka 40 prosenttia ajastaan vanhoja toimintamalleja eivätkä oikeasti ajattele asioita. Tästä tiedottamiseen tarvittaisiin todellakin kunnolla rahaa, jotta ihmiset heräisivät.”

JA K A M I STA L O U S

sydhavnen odense

2018#05

Matkustaja Ane Hovmand, 23, on matkalla Odenseen tapaamaan rakastaan ja lukemaan tenttiin. Ane asuu ja opiskelee lääketiedettä Kööpenhaminassa. Hän käyttää usein GoMorea, mutta suhtautuu siihen nykyään kriittisemmin muutaman epämiellyttävän kokemuksen vuoksi. Kerran kyydissä oli humalainen ja pahalta haiseva matkustaja, ja jotkut autot ovat olleet hyvin pieniä ja vanhoja. Ane kokee olonsa autoissa hieman klaustrofobiseksi, ja hän valitsisi enemmän vapautta tarjoavan junan, mikäli matkan hinta olisi sama. Tänään matka Odenseen maksaa 115 Tanskan kruunua (15,50 euroa).

Kuljet taja Natasha Guman, 28, on menossa Odenseen vanhempiensa luokse. Autoton Natasha käyttää GoMorea useimmiten matkustajana, mutta juuri tänään hänellä on auto käytössään, ja kyydin tarjoaminen oli itsestään selvää. Se tuntuu olevan halvin, mukavin ja nopein tapa matkustaa kaupungista toiseen. Aika kuluu seurassa nopeammin, ja kustannusten jakaminen on hyvä asia. Tänään matka maksaa 115 kruunua, ja siitä Natasha saa 100 kruunua (13,40 euroa). Lopulliset kustannukset ovat jossakin 100–150 kruunun (13,40–20,10 euroa) välillä, mutta hän ei ole laskenut summaa kovin tarkasti. Myös Natashan äiti käyttää GoMorea käydessään tapaamassa tytärtään.

Yepstr edustaa niin sanottua palvelutaloutta, eli se tarjoaa yksityishenkilöille ja mikroyrittäjille mahdollisuuksia tienata hieman ylimääräistä.

Ye p st r Liikevaihto 2018: neljä miljoonaa Ruotsin kruunua (390 000 euroa)

Tulos: negatiivinen; odotetaan pysyvän samana vielä vähintään kolme vuotta

Työntekijöitä: kahdeksan kokopäiväistä

Käyttäjiä: yli 30 000

Nuoren ruotsalaismiehen ensimmäinen työ Yepstr on sovelluspohjainen verkosto, jossa yksityishenkilöt voivat tarjota 15–21-vuotiaille nuorille pieniä työtehtäviä, kuten ruohonleikkuuta tai lastenhoitoa. Palvelun takana on ruotsalainen Jacob Rudbäck, jonka mielestä Yepstr voi kasvaa Uberia suuremmaksi. Lapsuudessaan Göteborgin Örgrytessä Jacob Rudbäck huomasi, että naapu-

reilla oli usein vaikeuksia löytää apua kodin pieniin töihin, kuten lumenluontiin, koiran ulkoiluttamiseen tai ruohonleikkuuseen. Tämä tuli taas Rudbäckin mieleen eräänä päivänä vuonna 2014, kun hänen isänsä soitti varmaan 117. kerran tuolloin Australiassa asuvalle pojalleen ja pyysi tätä etsimään jonkun, joka voisi tulla ajamaan kotitalon nurmikon. Ja siitä syntyi ajatus Yepstristä. ”Kysyin itseltäni, miksi on niin vaikeaa löytää joku, joka haluaa leikata nurmikon maksua vastaan. Tuntui aika ihmeelliseltä, ettei asiaan ollut löytynyt hyviä ratkaisuja. Kuinka usein ihmiset istuvatkaan miettimässä, eikö tuttavapiirissä tosiaan ole ketään, joka voisi käydä lenkillä koiran kanssa tai leikata rehottavan pensasaidan. Usein tehtävän teettäminen on kuitenkin liian kallista ja hankalaa”, kertoo 33-vuotias ruotsalaisyrittäjä. Rudbäck irtisanoutui konsultintyöstään The Boston Consulting Groupissa, muutti takaisin Ruotsiin, tarkemmin sanoen Tukholmaan, ja perusti Yepstrin. Se on nuorille

2018#05

työtehtäviä välittävä jakamistaloudellinen palvelu, jolla on tällä hetkellä yli 30 000 käyttäjää Göteborgissa, Lundissa, Malmössä, Tukholmassa, Södertäljessä ja monissa muissa ruotsalaiskaupungeissa. Yepstr tarjoaa nuorille mahdollisuuden hankkia kouluaikanaan kokemusta työelämästä, suosituksia työtehtävien teettäjiltä ja perustietoa tehtävien suorittamiseen liittyvistä asioista. Kaikki tehtävät tallentuvat mobiilisovellukseen eräänlaiseksi CV:ksi, joka Yepstrin mukaan voi olla suureksi avuksi, kun nuori alkaa myöhemmin hakea töitä Yepstr-universumin ulkopuolelta. ”Yepstr-alustan kautta 15–21-vuotiaat nuoret voivat tehdä turvallisesti ja luotettavasti pieniä töitä vieraille ihmisille tai naapureille ja saada siitä ensimmäiset tienestinsä. Kaikki tehtävät varataan ja maksetaan sovelluksen kautta, ja toimeksiantoon kuuluu aina vakuutus. Nuoret päättävät itse, ottavatko he tarjotun tehtävän vastaan. Tämän ansiosta Yepstr on helppo yhdistää koulunkäyntiin, harrastuksiin ja vapaa-aikaan”, kertoo Tukholman keskustassa toimistoaan pitävä Rudbäck.

0,03% Jakamistalouden osuus ruotsalaisten kokonaiskulutuksesta.

0,5% Arvioitu osuus vuonna 2025.

Ruotsissa ostetaan enemmän keksejä kuin jakamispalveluita Ruotsalaisten osuus on globaalista kulutuksesta noin 0,5 prosenttia. Jos oletetaan, että ruotsalaisten ja globaalien jakamistaloudellisten palveluiden suhteutettu arvo on suurin piirtein samalla tasolla, Ruotsin noin 70 miljoonan euron liikevaihto vastaa 0,03 prosenttia jakamispalveluiden kokonaiskulutuksesta. Se on vähemmän kuin ruotsalaisten vuosittainen keksien kulutus. Jos jakamistalous kasvaa Ruotsissa samaa tahtia kuin muualla, liikevaihto voi nousta noin 1,3 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Silloin jakamistalouden osuus talouksien kokonaiskulutuksesta olisi 0,5 prosenttia – eli saman verran kuin ruotsalaiset kuluttavat tällä hetkellä pitsoihin. Lähde: Andreas Wallström, pääanalyytikko, Global Research, Nordea Markets

JA K A M I STA L O U S

17%

EU:n väestöstä käytti vähintään yhden kerran jotakin jakamistalouden verkkoalustaa palvelun hankintaan vuonna 2017.

väestöstä käytti alustoja palvelun tarjoamiseen.

Majoitus ja kimppakyydit kärjessä EU:ssa jakamistalouden laajuutta vuonna 2016 kuvaa se, että väestöstä 17 prosenttia oli käyttänyt vähintään yhden kerran jotakin jakamistalouden verkkoalustaa palvelun hankintaan ja noin 5 prosenttia palvelun tarjoamiseen. Vuonna 2017 yksi kuudesta EU-kansalaisesta varasi majoituksen toiselta yksityishenkilöltä internetin kautta ja 8 prosenttia väestöstä hankki tai jakoi henkilökuljetuksia toisten yksityishenkilöiden kanssa. Arviot jakamistalouden osuudesta Euroopan talouselämässä tulevaisuudessa liikkuvat 160 ja 572 miljardin euron välillä. L ä h t e e t: F l a s h Eu r o b a r o m e t e r, EU - ko m i s s i o

Internet mahdollisti yleistymisen Jakamistaloudella tarkoitetaan yleensä toimintaa, jossa yksityishenkilöt vuokraavat asioita toisiltaan. Lyhykäisyydessään se tarkoittaa tavaroiden, kuten autojen, veneiden tai asuntojen, jakamista. Toimintamalli ei ole uusi, mutta digitalisoitumisen ansiosta vuokralle tarjoajien ja vuokrausta haluavien on nyt helpompi löytää toisensa, mikä puolestaan luo paineita yritysvetoisten osto- ja myyntialustojen kehittämiseen. Uber ja Airbnb ovat kaksi hyvin tunnettua esimerkkiä. Jakamistalous on kiinnostava toimintamalli myös muissa suhteissa. Se auttaa hyödyntämään resursseja tehokkaammin, mistä on etua koko yhteiskunnalle. Lisäksi jakamistalouden odotetaan esimerkiksi lisäävän kilpailua toiminta-alueillaan, kuten vuokra-asunto- ja kuljetustoiminnassa, mikä puolestaan alentaa hintoja näillä sektoreilla.

Lisävauhtia kehitykselle

Uberiakin suuremmaksi?

Yepstr on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana yli 40 prosenttia kuukaudessa. Kehitys on voimakasta, ja yritys on juuri saanut päätökseen toisen sijoituskierroksen, jolla kerättiin yli kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua. Ne antavat kasvulle vauhtia. Samalla yrityksen hallitukseen tuli mukaan joukko Ruotsin yritysmaailman merkittäviä nimiä: Hotels.comin toimitusjohtaja Johan Svanström, Traderan ja eBay Sverigen johtaja Stefan Öberg sekä Schibstedin Richard Sandenskog. Kaiken kaikkiaan Yepstr on kerännyt lisäsijoituksia 17 miljoonaa kruunua (1,6 miljoonaa euroa) vuoden 2015 jälkeen, jolloin yritys perustettiin. ”Nyt painetaan kaasua ja annetaan koko Ruotsin huomata, kuinka Yepstr auttaa nuoria ansaitsemaan rahaa samalla, kun muiden arki helpottuu ja heille jää enemmän aikaa tehdä elämässä oikeasti tärkeitä asioita”, kertoo Rudbäck. ”Tulevana vuonna Yepstr laajentuu moneen uuteen kaupunkiin Ruotsissa. Nuoret tuntuvat olevan hyvin kiinnostuneita. Tutkimme parhaillaan myös useita kansainvälisiä markkinoita, joilla Yepstrillä on mielestämme hyvät kasvumahdollisuudet.” Yepstr-sovelluksessa nuoret voivat nousta asteikolla hyvin hoidettujen tehtävien myötä. 15-vuotiaan sovellukseen rekisteröityjän alkupalkka on 75 kruunua (7,30 euroa) tunnissa. Suoritettujen tehtävien määrän karttuessa nuori voi nousta seuraavalle tasolle, jolloin palkka nousee. Vahva side palvelualustaan on myös yksi järjestelmän perusajatuksia. Nuoria sovelluksen käyttäjiä kutsutaan yhteisesti nimellä ’yeps’ – joka on lyhenne sanoista ’young entrepreneurs’. ”Yepstr on rakennettu pelimäiseksi siten, että tehtävän suorittaminen vaikuttaa nuoren asemaan sovelluksessa. Mikäli tehtävä on hoidettu hyvin, nuori nousee tasolla ylöspäin ja saa samalla jotakin lisäetua. Nuorilta vaaditaan lähinnä innostusta, kohteliaisuutta ja huolellisuutta”, Rudbäck sanoo. ”Pelillistäminen on keino, jolla pääasiassa pyritään myymään nuorille lisätuotteita johonkin sovellukseen. Me käytämme sitä kuitenkin nuorten houkuttelemiseksi työelämään vastuullisella tavalla. Monet teinit istuvat vain kotona, vaikka tekisivätkin mielellään vähän töitä taskurahaa vastaan. He voivat esimerkiksi ulkoiluttaa koiraa, toimia lapsenvahtina tai auttaa toista nuorta läksyjen tekemisessä.”

Nuori yrittäjä on Tukholman toimistostaan nähnyt, kuinka jakamistalouden kasvu on kiihtynyt viime vuosien aikana. Samalla hän on huomannut ruotsalaisten pankkien ja yksityishenkilöiden alkaneen kiinnostua näistä markkinoista. ”Se näkyy muun muassa siitä, että pankit tavoittelevat meitä tosissaan asiakkaikseen. Jakamistaloushan alkaa aika nopeasti tuottaa paljon maksutapahtumia, joten uteliaisuus pankkien puolelta on hyvin ymmärrettävää. Lisäksi saamme aika paljon yhteydenottoja ihmisiltä, varsinkin omilta käyttäjiltämme, jotka haluaisivat sijoittaa meihin. Saamme palautetta usein myös poliitikoilta ja nuorten vanhemmilta. Se on lähes poikkeuksetta positiivista.” Mutta kuten Rudbäck asian ilmaisee, ”suuret kulttuurinmuutokset vievät aikansa”. ”Esimerkiksi Airbnb:llä meni kuusi vuotta todellisen läpimurron tekemiseen. Pitkälti kyse on siitä, että jonkun on ensin kokeiltava palvelua ja todettava, että se toimii. Tästä syntyy positiivinen kierre, joka laajentuu sitten suurelle yleisölle”, hän selittää. Yepstrin seuraava luonteva askel on näyttää, että konsepti toimii myös Ruotsin rajojen ulkopuolella. ”Haluaisimme testata Yepstriä eri kaupungeissa Yhdysvalloissa ja Tanskassa, mutta mitään ei ole vielä päätetty. Loppupelissä asian ratkaisee väestön optimaalinen demografia ja tottumus tämäntyyppisten palveluiden ostamiseen, sekä lainsäädäntö, joka mahdollistaa konseptin toteuttamisen helposti. Niiden kannalta Tanska on ymmärtääkseni hyvissä asemissa. Konseptimme pyrkii pohjimmiltaan lisäämään omien ansioiden merkitystä eli meritokratiaa. Se antaa nuorelle mahdollisuuksia riippumatta siitä, kuka hän on ja mistä hän tulee”, sanoo Rudbäck. Hän on sitä mieltä, että Yepstr voi kasvaa autonjakamispalvelu Uberia suuremmaksi. ”Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että vertikaalinen tarjontamme on niin suuri, eli tarjoamme monentyyppisiä palveluita: lastenhoitoa, iäkkäiden tietokonetukea, apua läksyjenlukuun, ikkunanpesua, koiranulkoilutusta ja niin edelleen. Kokonaisuutena tästä tulee suurempi ’kakku’. Pelkästään Yhdysvalloissa lastenhoitotoiminnan liikevaihto on reilusti yli viisi miljardia dollaria. Mikäli Yepstrin kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, olemme pian Ruotsin suurin nuorten kesätyöpaikkojen välittäjä. Tavoitteemme on päästä siihen vuonna 2020, ja maailman suurimmaksi meidän on tarkoitus kasvaa vuoteen 2023 mennessä. Nämä markkinat ovat valtavat”, Rudbäck sanoo.

Lähde: Andreass hWallström, pääanalyytikko, are 38 2018#05 Global Research, Nordea Markets

Nordea Oivalluksia KO K E M U S , PA LV E L U T J A U U T U U D E T

Vastuullisuuden lipunkantaja Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen kannustaa yritysten johtoa ottamaan vastuullisuuden tosissaan ja näyttämään esimerkkiä omilla toimillaan. ↳

SI V U T

4 4–4 6

4 3

Sijoittajakin voi kantaa vastuuta Nordean Tähtirahastoihin valitaan vastuullisuuden edelläkävijöitä, jotka tarjoavat hyvän tuotto-odotuksen.

Rahat & laki Henkivakuutuksen kuolinkorvauksissa ei enää ole perintöverosta vapaata osuutta, kertoo Nordean Private bankingin lakimies Antti Salmenvaara.

Hyödynnä faktoreita Viisas sijoittaja huomioi kohteita valitessaan toimiviksi osoitetut faktorit, kuten arvon ja laadun.

Vastuullinen sijoittaminen

Uusiutuvan energian markkinat haltuun

Norjalainen Thina Saltvedt on Nordean uusiutuvan energian ja ilmastoriskien asiantuntija pankin Vastuullisen rahoituksen tiimissä. Öljyanalyytikkona toiminut Saltvedt ottaa nyt haltuun uusiutuvan energian markkinat.

Nordean entinen öljyanalyytikko vaihtaa näkökulmaa. Nyt Thina Saltvedt ottaa haltuun uusiutuvan energian markkinat. TEKSTI KUVAT

HILDE

SANDER

CHARLOTTE

M E L I N G

SVE R D R U P

Thina Saltvedt, 46, toimi yli 10 vuotta Nordean öljyanalyytikkona ja on varmasti toimialueensa siteeratuimpia asiantuntijoita Norjassa. Mediayhtiö Bloomberg käytti hänen lausuntojaan säännöllisesti, ja vuonna 2013 hänen ennusteensa öljyn hintakehityksestä osui kohdalleen tarkimmin koko maailmassa. Mutta se oli silloin. Tämän vuoden alussa Saltvedt siirtyi uusiutuvan energian ja ilmastoriskien asiantuntijaksi Nordean Vastuullisen rahoituksen tiimiin. "On todella mielenkiintoista päästä työskentelemään vastuullisasioiden parissa Nordean kaltaisessa suuressa pankissa. Arkipäiväiset valinnat, kuten jätteiden lajittelu, muovipakkausten välttäminen ja sähkön kulutuksen vähentäminen, ovat tärkeitä, mutta tässä työssä voin vaikuttaa asioihin hieman suuremmassa mittakaavassa", sanoo Thina Saltvedt. Luotsina vastuullisempaan sijoittamiseen

Nordea on jo pitkään pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että asiakkaiden säästö- ja sijoitusvarat ohjautuvat kohteisiin, jotka täyttävät ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyvät odotukset. Vastuullisen sijoittamisen periaatteita sovelletaan tarkasti Nordean salkunhoidossa. Toiminnalla pyritään parantamaan sijoitusten riskien hallintaa ja pitkän

aikavälin tuottoa sekä edistämään kestävään kehitykseen pohjautuvaa tulevaisuutta. "Rahoituksella ja pääoman saatavuudella on merkittävä rooli ilmastokysymyksen ratkaisemisessa, vaikka siitä on toistaiseksi keskusteltu aika vähän. Rahoitus on olennainen tekijä aina, kun ollaan sijoittamassa johonkin hankkeeseen tai lainaamassa rahaa yrityksille", Saltvedt korostaa. Vaikka ensisijainen vastuu onkin suurista linjoista päättävillä tahoilla, kuten viranomaisilla ja suurilla yrityksillä, myös yksityisten sijoittajien valinnat ovat merkittäviä ilmaston ja ympäristön kannalta. Sijoittamalla vastuullisesti voi vaikuttaa jopa paljon enemmän kuin ostamalla luomuelintarvikkeita ja kierrättämällä. "Esimerkiksi eläkesäästäjän on voitava määrätä sijoituksistaan niin, ettei hän yhtäkkiä huomaa omistavansa osuutta pahasti saastuttavasta kiinalaisesta terästehtaasta. Muutos on jo selvästi havaittavissa, sillä asiakkaat vaativat sijoituksilta yhä enemmän vastuullisuutta." Nordea tukee muutosta parempaan

Juuri vastuullista sijoittamista Thina Saltvedtin on tarkoitus uudessa työssään helpottaa. Hän analysoi

2018#05

Vastuullinen sijoittaminen

ja arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, jotta sijoittajat voivat valita ilmaston ja ympäristön kannalta parhaita vaihtoehtoja. Nordea on tarjonnut vastuullisesti hoidettuja rahastovaihtoehtoja jo yli kymmenen vuotta, mutta nyt vastuullisuus tulee osaksi pankin ydintoimintaa sekä muita tuotteita ja palveluita. "Hauskinta mielestäni on, että pankki voi tukea muutosta auttamalla asiakkaita ohjaamaan taloudel-

lisesti ja sosiaalisesti merkittävää pääomaa ympäristöystävällisempiin kohteisiin", Saltvedt sanoo. Hän on optimistinen ja uskoo, että suuret ja merkittävät muutokset kohti kestävämpää tulevaisuutta ovat mahdollisia. "Muutos on saatava käyntiin nyt, ja sitä on vietävä eteenpäin vauhdilla. Moni asia on hyvällä mallilla, mutta aina voi parantaa. Sijoittaminen uusiutuvaan energiaan on pysynyt Euroopassa melko tasaisena vuodesta 2011 asti, vaikka muualla maailmassa se on kasvanut", hän sanoo. Vastuullisuus on ymmärretty Kiinassa

Rahoituksella ja pääoman saatavuudella on merkittävä rooli ilmastokysymyksen ratkaisemisessa, vaikka siitä on toistaiseksi keskusteltu aika vähän. Thina Saltvedt Syntynyt Tønsbergissä, Norjassa. Varttui Nøtterøyn saarella Vestfoldin läänissä, asunut seitsemän vuotta Manchesterissa, Isossa-Britanniassa.

• Vero-oikeus, Oslon yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. • Filosofian kandidaatti (BSc)/mikrotalous, Norwegian School of Management.

Koulutus: • Filosofian tohtori (Ph. D.)/kauppatieteiden tohtorin tutkinto, Manchesterin yliopiston Tieteen ja teknologian laitos (UMIST). • Filosofian maisteri (MSc)/kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelma, Manchesterin yliopiston Tieteen ja teknologian laitos.

Työtehtävät: • Senior Advisor, Vastuullinen rahoitus, Ilmasto ja energia, Nordea Pankki. • Chief Analyst Makrotalous/öljy, Nordea Markets. • Controller, Operationaaliset riskit, Nordea Markets. • Junior advisor, Norges Bank, Rahoitusvakaus, Rahoitusmarkkinoiden ana-

lyysi ja rakenteet. • Senior Administrative Officer (SAO) Chartered Institute of Bankers (CIB), Manchester, UK. Thina Saltvedt kuuluu tällä hetkellä Norjan ilmastoja ympäristöministerin ilmastoneuvostoon ja Circular Norway -projektin asiantuntijaneuvostoon. Asuinpaikka: Oslo. Harrastukset: Juoksu, hiihto, vaeltaminen vuoristossa ja metsäalueilla, matkustaminen.

Viime vuonna Thina Saltvedt kävi Kiinassa, jossa on todella ymmärretty vastuullisten ratkaisujen tärkeys. Saasteet ovat olleet pitkään Kiinassa suuri ongelma, joka on lyhentänyt ihmisten elinikää, pilannut maaperää ja saastuttanut jokia ja merta käyttökelvottomaksi. "Kun panostukset aurinko- ja tuulienergiaan ovat lähteneet käyntiin, hiilidioksidipäästöjen raju kasvu on pysähtynyt ja ne ovat alkaneet tasaantua", Saltvedt kertoo. Kiina aikoo käyttää vuoteen 2020 mennessä noin 370 miljardia dollaria uusiutuviin energialähteisiin, kuten vesi-, aurinko-ja tuulivoimaloihin, vähentääkseen ongelmallisen kivihiilen käyttöä. Maassa rakennetaan jo nyt eniten tuulija aurinkovoimaloita koko maailmassa, ja tulevilla investoinneilla se hallitsee uusiutuvien energialähteiden rakentamista vastaisuudessakin. Maailman ilmastonsuojelijaksi

Thina Saltvedt sai kutsun Kiinan kansainvälisen ympäristö- ja kehitysyhteistyön neuvoston (CCICED) avoimeen foorumiin joulukuussa 2017. CCICED on Kiinan viranomaisia ohjaava, neuvoa antava elin, ja paikalla oli muun muassa Kiinan ilmastoministeri. Saltvedt osallistui paneeliin, joka kartoittaa talouselämän ja rahoituksen roolia maan tulevassa ilmastoja ympäristöprofiilissa. Hän keskusteli muun muassa pankin toimintamahdollisuuksista ilmastoriskien arvioinnissa ja ympäristökohteiden rahoituksen järjestämisessä. Hän pitää tärkeänä hankkia tietoa ja kokemusta mahdollisuuksista, joita panostukset uusiutuvaan energiaan tarjoavat Kiinan kaltaisessa suuressa maassa. "Kiinassa on nyt ymmärretty, että talouskasvua ei voi enää toteuttaa ympäristön ja ilmaston kustannuksella", Saltvedt sanoo. "Maa on muuttumassa maailman ympäristörikollisesta maailman ilmastonsuojelijaksi."

2018#05

Sijoittaminen

SANNA

SEVÄNEN

T EKSTI

Yhdistä tuottomahdollisuudet ja vastuullisuus Nordea Tähtirahastot ovat mainio tapa tavoitella hyvää tuottoa rahoilleen ja pitää samalla huolta maapallon huomisesta. Vastuullisuutta testaa ja tarkkailee Nordeassa oma, erikoistunut tiiminsä.

perinteiset talousluvut. Sijoituskohteiksi valitaan ne, joilla on mahdollisimman hyvä tuottopotentiaali. Lue lisää Tähtirahastoista nordeafundsmagazine.fi/ nordea-funds-stars Kuva: Mari Lahti

käyttävä yritys on tulevaisuudessa vahvoilla. Esimerkki havainnollistaa, millaisia asioita vastuullisesti toimivat yritykset huomioivat. Ympäristö hyötyy, ja samalla yrityksen kilpailukyky paranee. Nordean Tähtirahastot sijoittavat vastuullisesti toimiviin yrityksiin, jotka huomioivat ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallinnointitavan. Analyysin tekee aina Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimi. Lisäksi Tähtirahastojen yrityksiltä katsotaan aina myös

Otetaan vertailuun kaksi farkkuja valmistavaa yritystä. Toinen käyttää perinteistä valmistusmenetelmää ja kuluttaa tuhansia litroja vettä yksien housujen valmistamiseen. Toisessa yrityksessä farkkujen valmistusprosessia kehitetään jatkuvasti vesitehokkaammaksi. Kumpaan yritykseen sinä sijoittaisit? YK:n vesiraportin mukaan maailman vesivarat hupenevat jatkuvasti, eikä vettä enää parinkymmenen vuoden päästä riitä tuhlailtavaksi. Siksi vähemmän vettä

Vähemmän riskejä Maineriskit ovat suuret yrityksillä, jotka eivät toimi vastuullisesti. Ympäristökatastrofi, lapsityövoiman käyttö tai lahjukset voivat laskea osakekurssin pitkäksi aikaa. Lisäksi ympäristövahingoista voi koitua maksettavaksi mittavat vahingonkorvaukset, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen tuloskuntoon.

Kestävä sijoitus Ympäristötekijät huomioivien yritysten hiilijalanjälki on usein huomattavasti pienempi kuin vastaavien muiden yritysten. Tähtirahastoon sijoittaminen on siis hyvä tapa pienentää myös sijoittajan hiilikuormaa. Yritykset pääsevät luomaan kestävämpiä toimintatapoja vuoropuhelussa Nordean kanssa, ja samalla yhteiskunta kehittyy parempaan suuntaan.

Korkeat tuotto-odotukset Tähtirahastoissa tuoton tavoittelusta ei tingitä, vaan niiden odotetaan pitkällä tähtäimellä tuottavan jopa paremmin kuin vastaavien tavallisten rahastojen. Tähtirahastoihin valituista yrityksistä tiedetään jopa paljon enemmän kuin perinteisissä rahastoissa, koska tietoja tarkastelee salkunhoitajan lisäksi aina vastuullisuuteen erikoistunut ammattilainen.

2018#05

Varaa valita Tähtirahastoja on tarjolla jo kolme. Kehittyvät Tähdet sijoittaa kehittyville markkinoille ja on aloitusvuodestaan 2011 lähtien tuottanut paremmin kuin kehittyvät markkinat keskimäärin. Maailmanlaajuiset Tähdet aloitti viime vuonna ja Eurooppalaiset Tähdet vuoden alussa.

Asiakkaan tarina

Kirsi Sormunen työskenteli Nokialla yli kymmenen vuotta ympäristöjohtajana ja kestävän kehityksen johtajana.

2018#05

” Edelläkävijät uskaltavat lähteä ajoissa liikkeelle” Kirsi Sormunen on aina halunnut vaikuttaa siihen, että maailma olisi parempi paikka. Nokian ympäristöjohtajana hän ajoi läpi muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät edelleen. Nyt hän kannustaa kaikkia yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan.

TEKSTI KUVAT

SANNA MARI

SEVÄNE N

LAHTI

Viisitoista vuotta sitten Kirsi Sormunen oli uuden edessä. Hän oli tehnyt pitkän uran matkapuhelinjätti Nokialla talous- ja rahoitusjohdossa ja kaipasi suunnanmuutosta. Yrityksen ympäristöjohtaja oli jäämässä eläkkeelle ja Sormunen valittiin hänen tilalleen. Ympäristöajattelu oli tuohon aikaan vielä yritysmaailmassa lapsenkengissään. "Sain usein tyhjiä katseita, kun aloin puhua vastuullisuudesta", Sormunen muistelee. Nokiassa tosin oli tehty hyvät pohjatyöt jo Sormusen edeltäjän aikana. Tuotteiden elinkaaresta tunnistettiin suurimmat ympäristövaikutukset. Tuotteiden piti aiheuttaa luonnolle mahdollisimman vähän harmia tuotannon, toimituksen, käytön ja kierrätyksen aikana. Sormusen päätehtäväksi tuli istuttaa kestävän kehityksen ajattelu koko organisaatioon. Siihen hänellä oli hyvät mahdollisuudet, koska hän oli työskennellyt yhtiössä 1980-luvulta lähtien ja tunsi ihmisiä eri yksiköistä sekä johdosta. "Minulla oli koko ajan ollut yrityksessä globaali rooli, mikä oli ympäristöjohtajan tehtävässä tärkeää. Olin eräänlainen sisäinen matkasaarnaaja." Vastuullisuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin lopulta niin hyvin, että Nokia oli maailmanlaajuinen tähti, jolta monet halusivat ottaa oppia. "Panostimme esimerkiksi reilusti entistä energiatehokkaampien tukiasemien valmistamiseen. Tuotepakkauksia uudistimme niin, että pakkaus on mahdollisimman pieni ja voidaan siten pakata kuljetuksissa mahdollisimman tiiviisti. Nythän

2018#05 45 share

2018#05 46 share

Asiakkaan tarina

Neste, St1, Fortum, Metsägroup. Sormunen luettelee pitkän listan kotimaisia yrityksiä, jotka ovat ottaneet vastuullisuuden tosissaan. Nykyistä vakavammin Suomessa pitäisi hänen mielestään suhtautua esimerkiksi Itämeren rehevöitymiseen.

kaikki tekevät niin, mutta tuolloin ajatus oli uusi." Lähiruokaa ja kierrätystä

Paremman maailman luominen on aina ollut Sormusen sydäntä lähellä. Opiskeluaikana hän työskenteli Helsingin kauppakorkeakoulun kehitysyhteistyöohjelmassa, joka auttoi kehitysmaissa toimivia yrityksiä tuomaan ja markkinoimaan tuotteitaan länsimaihin. "Toimme Eurooppaan esimerkiksi Africafe-pikakahvin, jota on myynnissä vieläkin. Minulla on edelleen tekemämme mainosjuliste mökin seinällä", Sormunen kertoo. Kaupassa Sormunen tutkii pakkausmerkinnät hyvin tarkkaan. Hän suosii lähellä tuotettua ruokaa ja kausituotteita, eikä osta esimerkiksi Saksasta tai Ranskasta tuotua leipää paistopisteistä. "Vastuullisuus ei varmasti näy riittävästi omassa elämässäni, mutta olen vähentänyt lihan syöntiä, kierrätän jätteitä ja vältän muovia. Lisäksi meillä on aurinkopaneelit, ostamme uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja autot ovat hybridejä", Sormunen luettelee. Vastuullisuus on kaikkien vastuulla

Paljon on tapahtunut viidessätoista vuodessa. Moni yritys on ottanut kestävän kehityksen osaksi strategiaansa ja tehnyt vastuulli-

Tärkeää on, että johto on sitoutunut ja näyttää esimerkkiä.

suudesta liiketoimintaa. Sormunen mainitsee esimerkkeinä Suomen isot metsäteollisuusyritykset, Nesteen, Fortumin ja St1:n. "Paljon on silti edelleen niitäkin yrityksiä, jotka tyytyvät saavuttamaan vain perustason", täyttämään lain vaatimukset. Ensimmäinen askel on oivaltaa, että ympäristöjalanjäljen pienentäminen ei ole ristiriidassa taloudellisten tavoitteiden kanssa. Nokiassa näin ajateltiin alusta lähtien, ja esimerkiksi pakkauskokoja pienentämällä säästettiin satoja miljoonia. Sormunen toivoisikin, että yritykset näkisivät kestävän kehityksen megatrendit mahdollisuuksina. Millaisilla innovaatioilla voisi tuoda apua viljelysmaan, ravinnon tai makean veden puutteeseen tai korvata fossiilisia polttoaineita. "Tärkeää on, että johto on sitoutunut ja näyttää esimerkkiä. Läpi

organisaation on oltava ymmärrys siitä, että vastuullisuus on kaikkien vastuulla." Uuden kehittäjä

Nykyisin Sormusen päivät täyttyvät hallitusammattilaisen töistä muun muassa VR:n, DNA:n, Sitran ja Unicefin hallituksessa. Nokian hän jätti neljä vuotta sitten, kun yhtiö oli suuren murroksen keskellä. "Olen uuden kehittäjä ja haluan tuloksia nopeasti, mikä ei ollut mahdollista yhtiön senhetkisessä tilanteessa." Myös hallituspaikkoja vastaanottaessaan Sormunen arvioi aina yrityksen vastuullisuutta, vaikka talous- ja rahoituspuolen vahva kokemus on yleensä ensisijainen syy, miksi hänet hallitukseen halutaan. "Edelläkävijöitä ovat ne, jotka uskaltavat lähteä riittävän ajoissa liikkeelle", Sormunen toteaa.

Rahat & laki

Tarkista henkivakuutuksen edunsaajat Kaikki henkivakuutuksen varat ovat kuoleman sattuessa perintöverotuksen alaisia. Muutos on suuri varsinkin silloin, jos edunsaajana on aviopuoliso. SANNA

SEVÄNEN

rovapaana puolisovähennyksenä ja alle 20 000 euroa ilman perintöveroa. Leski voi nyt siis saada verovapaasti yhteensä enintään 109 999 euroa. Jos taas kokonaissumma on 110 000 euroa tai sen yli, vakuutuskorvausta ei välttämättä kannata maksaa suoraan leskelle, vaan ohjata kuolinpesälle. Silloin vakuutuskorvaus luetaan osaksi vainajan varoja, ja avio-oikeuden myötä lesken verovapaana tasinkona saama summa voi kasvaa. Miten tasinko lasketaan?

Onko muutos siis erilainen

Onko henkivakuutukseen sijoitta-

aviopuolison osalta?

minen edelleen järkevää, vaikka ve-

Aiemmin aviopuoliso sai verovapaasti puolet henkivakuutuksen kuolinkorvauksesta. Nykyisessä tilanteessa muutokselle ei ole tarvetta, mikäli puolisolle tuleva vakuutuskorvaus ja mahdollinen perintö yhdessä jäävät alle 110 000 euron. Puoliso voi tällöin saada 90 000 euroa ve-

roetu katosi?

Pitääkö minun tehdä jotain?

Henkivakuutuksessa on ennen kaikkea kyse lähiomaisten arjen turvaamisesta kuoleman sattuessa. Tarve taloudellisen turvan varmistamiseen ei katoa, vaikka verotus muuttui. Voi kuitenkin olla paikallaan miettiä, pitäisikö vakuutusturvaa nostaa, koska

Henkivakuutuksessa on ennen kaikkea kyse lähiomaisten arjen turvaamisesta kuoleman sattuessa.

Asiantuntijana Nordea Private Bankingin lakimies, varatuomari Antti Salmenvaara

2018#05

Jokaisen on hyvä tarkistaa vakuutuksen edunsaajamääräys. Jos edunsaajina ovat lapset tai lastenlapset, ei pääsääntöisesti ole tarvetta muutokselle. On hyvä kuitenkin huomioida, että myös lasten ja lastenlasten henkivakuutuksesta saama suoritus on perintöveron alaista. Jos edunsaajana on aviopuoliso yksin tai yhdessä lasten kanssa, kannattaa tarkistaa, onko edunsaajamääräys edelleen verotuksellisesti järkevä.

Avioliitossa olevan pariskunnan kummankin puolison omaisuuden säästöt lasketaan yhteen. Leskeksi jääneellä puolisolla on avio-oikeuden perusteella oikeus puoleen tuosta yhteenlasketusta summasta. Jos leskeksi jääneen puolison omaisuuden säästö on vähemmän kuin puolet yhteenlasketusta summasta, erotus maksetaan kuolleen puolison jäämistöstä leskelle tasinkona. Tasinkoa ei veroteta, mutta puolisoiden avioehto voi kuitenkin rajoittaa avio-oikeutta.

Minulla on säästöhenkivakuutus.

edunsaajille jäävä summa on aiempaa pienempi. Usein vakuutusrahoilla on ajateltu maksettavan esimerkiksi yrityksestä, asunnosta tai kiinteistöistä tulevia perintöveroja. Kuolemantapaus yleensä nostaa menoja hetkellisesti ja perunkirjoitus sekä varojen jakaminen voivat viedä useita kuukausia. Vakuutuskorvaus sen sijaan maksetaan edunsaajalle ennen pesänselvitystä. Vakuutusyhtiön tulee maksaa summa edunsaajien tilille 30 päivän sisällä korvaushakemuksen ja muiden tarvittavien asiakirjojen jättämisestä. Vakuutuksen etuna on myös se, että sijoitusaikana säästöt ja tuotot ovat vakuutuksenottajan omassa käytössä ja niitä voidaan nostaa tarvittaessa.

Henkivakuutuksen perusteella saadut suoritukset ja niiden kohtelu perintöja lahjaverotuksessa muuttui vuoden 2018 alussa. Enää ei ole verovapaita 35 000 euron kuolinkorvauksia, jotka vakuutukseen merkityt edunsaajat aiemmin saivat ilman, että niihin kohdistui perintöveroa. Muutos oli osa suurempaa uudistusta, jossa perintö- ja lahjaverotusta kokonaisuudessaan kevennettiin. Muutos koski myös sijoitusvakuutuksia, joissa olevat varat maksetaan kuoleman perusteella edunsaajille.

Valokuvaaja: Mari Lahti

T EKSTI

Næste generation Asiantuntijan neuvoja

T EKSTI

JULIANN

LOUISE

LARSEN

Näin voit välttyä verkkohuijauksilta Tekniikan kehittyessä vietämme yhä enemmän aikaa verkossa. Seuraavat neuvot voivat auttaa huijausyritysten tunnistamisessa.

Asiantuntijana: Artikkeli perustuu Nordean Petosmonitorointiyksikön asiantuntijan haastatteluun. Turvallisuussyistä emme julkaise asiantuntijan nimeä tai valokuvaa. Yksikön tehtävä: Muun muassa tutkia mahdollisia huijauksia, kertoa asiakkaille erilaisista huijauksista ja kuinka niiden uhriksi joutumista voi välttää.

Kuinka hyvin ihmiset ovat perillä verkkohuijauksista? Huijauksista puhutaan nykyään paljon, mutta taso vaihtelee edelleen suuresti. Monilla on valitettavasti omia kokemuksia huijatuksi tulemisesta, ja jotkut jopa kertovat niistä mielellään auttaakseen toisia. Toisaalta on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, muista tai suhtaudu riittävän vakavasti siihen, kuinka tärkeää yksityisten ja arkaluontoisten tietojen, kuten salasanojen ja pankkikorttitietojen, salaaminen on. On helppo ajatella, ettei itselle kuitenkaan käy mitään.

Millaisia asioita Nordean ja Private Bankingin tietoturvatyöhön kuuluu? Tietoturva on tänä päivänä yksi tärkeimmistä osa-alueistamme ja sen parissa työskentelee paljon ihmisiä. Ylemmän tason turvallisuustoimia ovat erilaiset sisäiset, tapahtumia valvovat järjestelmät sekä hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa poikkeavista tapahtumista. Asiakkaillemme näkyvänä esimerkkinä on vaikkapa useimmille tuttu pankkitunnuksilla tunnistautuminen. Toimimme myös aktiivisesti tietoisuuden lisäämisen parissa. Koulutamme henkilökuntaamme ja opastamme asiakkaitamme toimimaan turvallisesti.

Millaisia haasteita petosten vastaisessa työssä tulee vastaan? Huijauksista ja turvallisuudesta puhuttaessa tulee usein mieleen tietokoneiden ja ohjelmien turvallisuus. Verkkorikolliset tutkivatkin uusia ratkaisuja ja järjestelmiä löytääkseen haavoittuvuuksia, joita he voisivat hyödyntää. Kuitenkin niin kutsuttu sosiaalinen manipulaatio on yksi rikollisten tehokkaimmista työvälineistä. Se hyödyntää ihmisyyttä, eli halua luottaa ja auttaa. Tällaisia huijauksia ovat esimerkiksi sijoitushuijaukset ja erilaiset sähköpostihuijaukset arvostettujen yritysten nimissä. Huijarit pyrkivät usein siihen, että uhri tekee rahasiirrot itse.

2018#05

Neljä neuvoa, joiden avulla voit välttyä verkkohuijaukselta: 1. Älä koskaan paljasta henkilökohtaisia pankkitunnuksia, luottokorttitietoja tai salasanoja. Ei edes lapsille tai puolisolle. Säilytä salasanat ja pinkoodit erillään korteista. Muista myös, ettei pankki tai poliisi koskaan pyydä tunnuksiasi. 2. Kun asioit verkkopankissa tai hyväksyt maksuja, muista lukea tarkasti mitä olet hyväksymässä tai mihin olet kirjautumassa. Ole muutenkin tarkkana siitä, mihin annat tietojasi. 3. Kun olet verkossa, mieti aina toimisitko samoin oikeassa elämässä. Älä esimerkiksi koskaan lähetä rahaa henkilöille, joita et tunne henkilökohtaisesti. 4. Mikäli jokin tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se on todennäköisesti juuri sitä. Ole valppaana, kun saat linkin tai liitteen sisältäviä Facebookmainoksia, ilmoituksia, tekstiviestejä tai sähköposteja.

Miksi tietoturvallisuudesta puhuminen on niin tärkeää? Valitettavasti verkkorikollisuuden vaarat eivät ole kaikille tuttuja. Järjestämme turvallisuusopastuksia, joissa käymme läpi erilaisia huijauksia ja niiden varoitusmerkkejä. Olisi tärkeää, että oppisimme huolehtimaan digitaalisesta turvallisuudestamme. Uhriksi voi joutua kuka tahansa, ja rahan menettäminen on vain yksi ulottuvuus. Rikoksen uhriksi joutuminen on henkisesti hyvin vaikea tilanne. Olen nähnyt monia tapauksia, joissa uusi sielunkumppani tai sijoitusneuvoja on osoittautunut huijariksi. Huijarille siirretään rahaa, kunnes pankin kautta tulee ilmi, että kyseessä onkin huijaus. Rikoksen paljastuttua on yleistä kokea huonommuutta ja häpeää.

2018#05

Mitä pitää tehdä, jos epäilee tulleensa huijatuksi? Aivan ensimmäiseksi on otettava yhteyttä pankkiin, jotta rahalliset menetykset saadaan minimoitua. Poliisille olisi hyvä tehdä rikosilmoitus onnistuneista huijauksista, mutta myös niiden yrityksistä. Kaikki sähköpostit, tekstiviestit, ohjelmistot ja muut huijaukseen liittyvät asiakirjat ja tavarat pitäisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan niin, että pankki tai poliisi voi tarvittaessa tutkia niitä. Huijauksesta kannattaa ehdottomasti kertoa toisille, jotta he eivät tarttuisi samaan syöttiin. Tämä auttaa myös hälventämään huijauksiin liittyvää häpeää.

Tekniikka kehittyy nyt valtavaa vauhtia – kuinka erilaista tietoturvatyöskentely on nyt kuin kymmenen vuotta sitten? Meillä on enemmän osaamista, olemme paremmin organisoituja ja pysymme mukana teknisessä kehityksessä – mutta niin tekevät myös rikolliset. He toimivat entistä monimutkaisemmin, eivätkä huijaukset ole enää niin helposti tunnistettavissa esimerkiksi kirjoitusvirheiden perusteella. Verkkorikollisuus lisääntyy myös siksi, että ihmiset viettävät enemmän aikaa internetissä. Rikolliset yrittävät pysyä askeleen edellä meitä, ja me heitä.

2018#05 50 share

Kolumni

Osakefaktoreilla tehot irti salkusta Benjamin Graham ja David Dodd suosittelivat jo 1930-luvulla ostamaan osakkeita, joiden hinta on matala suhteessa tasearvoon tai tulokseen. Selvempää näyttöä arvosijoittamisen toimivuudesta saatiin 1990-luvun alussa. Silloin talouden nobelisti Eugene Fama ja Kenneth French julkaisivat sarjan tutkimuksia, joissa he näyttivät arvo- ja pienyhtiöiden tuottavan kasvu- ja suuryhtiöitä paremmin. Samoihin aikoihin tutkijat osoittivat, että jos osakkeen hinta on muutaman kuukauden noussut, se yleensä myös jatkaa nousuaan. Tällöin puhutaan momentumista. Tarkempi tutkimus osoitti, että arvosijoittaminen tuottaa entistä paremmin, jos kiinnitetään huomiota myös taseen laatuun. Toisin sanoen tarkastellaan sitä, miten paljon tulosta yhtiö pystyy tekemään tietyllä taseella. Nykyään näistä sijoitustyyleistä käytetään yleisesti nimeä faktorisijoittaminen. Faktoreita on paljon, mutta arvo, pienyhtiö, momentum ja laatu ovat toimineet empiirisesti. Lisäksi pystytään teoreettisesti selittämään, miksi nämä neljä faktoria tuottaisivat jatkossakin. Vaikka faktori olisi empiirisesti toiminut eli tuottanut hyvin, mutta tuotolle ei löydy järkevää selitystä, sijoittamiseen kannattaa suhtautua varovaisesti. Esimerkiksi arvosijoittaminen täyttää molemmat kriteerit. Kun arvosijoittamista on tutkittu tarkemmin, on huomattu, että arvoyhtiöiden pitkäaikainen riski onkin suurempi kuin kasvuyhtiöillä. Tämä johtuu siitä, että arvoyhtiöt toimivat yleensä perinteisillä toimialoilla, joilla uudistumisen ja innovaation tarve on pienempi. Kun yhtiöitä tai koko toimialaa enemmin tai myöhemmin kohtaa suurempi muutos, yhtiö ei pysty reagoimaan siihen yhtä

nopeasti kuin kasvuyhtiö. Arvoyhtiöt tuottavat siis keskimääräistä paremmin yksinkertaisesti siitä syystä, että niiden riski on korkeampi. Pitkäaikaisen kansainvälisen näytön mukaan arvoyhtiöt tuottavat keskimäärin kasvuyhtiöitä enemmän. Tämä ei tarkoita sitä, että arvoyhtiösalkku aina tuottaisi kasvuyhtiöitä enemmän. Arvoyhtiöiden kurssikehitys voi pitkäänkin olla kasvuyhtiöitä heikompaa, joten tässäkin hajautus kannattaa. Perinteisesti on tutkittu yhtä faktoria kerrallaan, mutta viime vuosina sekä akateeminen tutkimus että käytännön ratkaisut ovat ottaneet askelia eteenpäin. Jos sijoittaja keskittyy esimerkiksi vain arvo-faktoriin, hän saattaa sijoittaa arvo-yhtiöön, jolla on heikko momentum. Tällainen osake kannattaisi ehkä kuitenkin jättää pois salkusta ja pitää vain osakkeet, jotka täyttävät sekä arvo- että momentumkriteerit. Lisäksi sijoittajan kannattaa muistaa riittävä hajautus toimialan ja maantieteen perusteella. Salkun tuottomahdollisuuksia voidaan siis parantaa ja riski pitää kurissa, jos osakkeiden valinnassa samaan aikaan huomioidaan useampi faktori ja annetaan painoarvoa myös toimialoittain ja maantieteellisesti tehtävälle hajauttamiselle. Vaikka osake läpäisisi kaikki ylläolevat kriteerit, sijoittaja voi asettaa sijoitukselle muitakin kriteereitä, kuten yhtiön ympäristö- ja yhteiskuntavastuu. Tämä vaatii tietoa ja taitoa, mutta varsinkin korkojen ollessa vielä matalia osakesalkusta kannattaa yrittää puristaa kaikki tehot irti.

Teksti Mats Hansson Nordean Varallisuudenhoidon Asset Allocation -tiimin johtaja

KIRJOITTAJA

CHRISTOFFER

RICHARD

MØLLER

Norja Lähes 80 metriä pitkä konttialus ajaa turvallisesti GPS-järjestelmän, tutkien, kameroiden ja antureiden avulla noin 60 kilometrin pituista reittiä Norjan etelärannikolla. Laiva pystyy myös kiinnittymään ja irtautumaan satamissa itse.

KIRJOITTAJA

CHRISTOFFER

RICHARD

MØLLER

Kyntävätkö tulevaisuuden laivat merta ilman miehistöä? Norjalaisesta konttialus Yara Birkelandista tulee maailman ensimmäinen täysin sähkökäyttöinen ja automatisoitu rahtilaiva. Miehittämätön alus korvaa 40 000 maantiekuljetusta vuodessa ja tarjoaa sekä halvemman että ilmastoystävällisemmän ratkaisun. Yara Birkelandia kutsutaan merten Teslaksi, eikä syyttä. Sitten kun tämä sähkökäyttöinen konttialus kuljettaa tonnikaupalla lannoitteita pitkin Norjan etelärannikkoa, ruorin takana ei ole kapteenia tai edes perämiestä. Itse asiassa aluksella ei ole miehistöä lainkaan. Maailman ensimmäisen itsepurjehtivan laivan vesillelaskun odotetaan tapahtuvan loppuvuodesta 2018. Alus on norjalaisen Kongsbergin telakan kehittämä robottilaiva, jonka on tilannut lannoitevalmistaja Yara. Tanskan teknillisen yliopiston elektroteknologian laitoksen professori Mogens Blanke kertoo, että uudentyyppisellä rahtilaivalla on paljon potentiaalia tulevaisuuden laivaliikenteessä: ”Yara Birkeland on hyvä esimerkki siitä, että taloudellinen käyttö,

2018#05

jäävät pois. Lisäksi tasainen ja energiatehokas 11 kilometrin tuntinopeus pitää aluksen käyttökustannukset alhaisina.

turvallinen toiminta ja kestävän kehityksen huomioiminen voidaan yhdistää. Automatisointi ja sähkövoiman käyttäminen säästävät sekä omistajien että yhteiskunnan kustannuksia.”

Tietokone ei väsy koskaan

Virta otetaan akusta

Valtavat säästöt palkkakuluissa

Vaikka noin 21,5 miljoonaa euroa maksavan Yara Birkelandin rakentaminen on ollut noin kolme kertaa kalliimpaa kuin perinteisen konttialuksen rakentaminen, raha on käytetty professori Mogens Blanken mukaan hyvin. Miehittämättömän rahtilaivan käyttäminen tulee nimittäin huomattavasti halvemmaksi. Aluksen miehistökustannusten lisäksi Yara säästää satojen kuorma-autonkuljettajien palkat, kun lannoitteiden maantiekuljetukset

Robottilaiva on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Sen valtava akku tuottaa kaiken laivassa tarvittavan energian, joten alus itsessään ei tuota CO₂-päästöjä lainkaan. Ero on merkittävä verrattuna niiden lukuisten kuorma-autojen CO₂ja typpipäästöihin, jotka tällä hetkellä hoitavat lannoitteiden kuljettamiseen tarvittavat 40 000 vuotuista ajoa. Yara Birkelandin testausjakson aikana aluksessa on miehistö, mutta suunnitelmien mukaan laiva liikennöi täysin automaattisesti vuonna 2020.

Professori Mogens Blanken mukaan Yara Birkeland parantaa liikenneturvallisuutta sekä merellä että maalla. Kun alusta ajaa aina valppaana oleva tietokone, vältytään inhimillisistä virheistä aiheutuvilta pohjakosketuksilta ja törmäyksiltä muihin aluksiin. Ja satojen kuorma-autojen jääminen pois lannoitekuljetuksista parantaa luonnollisesti liikenneturvallisuutta Norjan teillä.

trendit

Tietokoneelta sorvin ääreen Yhä useammat ihmiset siirtyvät turvallisesta toimistotyöstä vanhojen käsityöammattien pariin. Eräs heistä on Anders Thams, joka jätti menestyksekkään uransa virkamiehenä ja ryhtyi huonekalupuusepäksi. Lähdimme tutkimaan, mikä saa hyvin palkatut toimihenkilöt vaihtamaan laskentataulukot tuolien rakentamiseen, oluen tekemiseen tai korujen valmistamiseen. Kirjoittaja Anders Ryehauge/Kuvat Andreas Houmann

share 52 2018#05

2018#05

trendit

Anders Thams oli päässyt pitkälle siinä, mitä mo-

net kutsuvat lupaavaksi uraksi. 31-vuotiaana hän toimi Tanskan valtiovarainministeriön virkamiehenä vastuualueenaan kuntatalous ja byrokratian vähentäminen. Matka sinne oli käytännössä alkanut jo Thamsin lapsuusaikana. Hänen isänsä oli tutkija ja äitinsä rehtori, ja siksi pojan akateeminen uravalinta oli luonnollinen. Hyvin sujuneen lukion jälkeen hän jatkoi valtiotieteelliseen, ja kun opinnot sujuivat sielläkin mallikkaasti, hän sai työtä ensin valtiovarainministeriön alaisessa taloushallinnon virastossa ja sitten hyvin tavoitellun viran itse ministeriössä. Palkkakin oli oikein hyvä. Seuraavaksi hänen olisi odottanut jatkavan uraansa jonkin valtiollisen elimen toimistopäällikkönä. Mutta tänä aurinkoisena aamupäivänä vuonna 2018 Anders Thams istuu penkillä punaisen tiilirakennuksen takapihalla Kööpenhaminan Amagerissa. Taustalta kuuluu koneiden ääniä, ja kun astumme sisään, nenän täyttää sahanpurun tuoksu. Seiniltä löytyy käytännössä kaikentyyppistä ja -muotoista puutavaraa. Olemme Thamsin verstaassa; paikassa, jossa hän on käyttänyt pääosan ajastaan kuluneina viitenä vuotena. Hän ei siis jatkanut kiipeämistään uratikkaita ylöspäin, vaan päätti aloittaa jotakin aivan uutta. Huonekalupuuseppänä.

”Ennen työpäivät kuluivat pitkälti laskentataulukoiden parissa, ja olihan se sinällään hauskaa ja mielenkiintoista. Mutta huomasin, että jotakin silti puuttui. Pohdin yhä useammin sitä, mitä minä työltäni oikein halusin. Samalla huomasin, että minulla on tarve ilmaista itseäni jotenkin muutenkin kuin rationaalisen tieteellisellä tavalla. Työstäni yksinkertaisesti puuttui vapaa, luova ja uutta muodostava osa. En tiennyt, pystyisinkö löytämään sellaista koskaan, mutta koin, että minun oli pakko kokeilla.” Ja itse asiassa Anders Thams ei todellakaan ole ainoa, joka on vaihtanut kirjoituspöytänsä vanhanajan käsityöammattiin. Jotakin muuta

Vuoden 2018 alussa The Economist -lehti kertoi korkeasti koulutetuista amerikkalaisista, jotka olivat lähteneet hyvin palkatuista toimistotöistään ja aloittaneet uuden uran, second career , esimerkiksi rakentajina, leipojina tai keramiikka-ammattilaisina. ”Uusi käsityövaltainen talous osoittaa nykyaikaisen talousmallin epäonnistumisen ja kenties myös sen tulevaisuuden”, sanottiin artikkelissa, jonka otsikko oli ”Crafting a Life” (vapaasti käännettynä: Oman elämänsä muotoilijat). 1800-luvun puolivälissä vauhtiin päässyt teollistuminen kehittyi käsityön kustannuksella, ja seuraavien vajaan sadan vuoden aikana moni perinteinen käsityöammatti katosi kokonaan. Saamme kiittää teollistumista paljosta, ja nykyajan toimistoissa työtään tekevien henkilöiden elintaso on parempi kuin koskaan historiamme aikana. Kuitenkin, kirjoittaa The Economist, näemme ”maailman rikkaimmassa osassa elävien älykkäiden ja menestyvien ihmisten perustavan yrityksiä, joiden työt muistuttavat paljolti ammatteja ajalta ennen teollista vallankumousta. Tämä kertoo paljon ihmisten toiveista ja tarpeista ja saattaa sisältää myös vastauksia ilmeisten puutteiden poistamiseksi tai täyttämiseksi tulevaisuudessa”.

Miika Lipiäinen

Viskiä. Vaikkei sen paremmin Miika Lipiäisellä kuin neljällä muullakaan Kyrö Distilleryn perustajalla ollut kokemusta ruisviskin valmistamisesta, kun toiminta käynnistyi vuonna 2012, he ovat onnistuneet hienosti. Vuonna 2016 yritys työllisti kokoaikaisesti 16 työntekijää, ja sen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Yritys on aloittanut myös rukiista valmistetun ginin tuotannon, ja vuonna 2015 sen Napue Rye Gin voitti kansainvälisessä International Wine and Spirit Competition -kilpailussa Best Gin for Gin and Tonic -luokan. Vuotta myöhemmin se voitti myös laatuginien kultamitalin San Francisco World Spirits Competition -kilpailussa. Kuvat: PR

share 54 2018#05

Annika Gustavsson Koruja. Yhden tai kahden kokoaikaisen työntekijän sijaan Annika Gustavssonilla on kolme osa-aikaista. Se on tietoinen valinta, sillä näin he voivat käyttää puolet työajastaan omiin projekteihinsa. Hän uskoo, että työntekijät ovat iloisempia, mikäli heillä on vapaus tehdä luovia asioita työssäkäynnin rinnalla.

Kuvat: PR

tystä, entisaikoina identiteetti vain muodostettiin eri asioiden perusteella. Nykyajan työelämä tarjoaa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia omien arvojen täyttämiseen. Työstä ajatellaan nyt hyvin eri tavalla kuin 30 vuotta sitten, mutta monet yritykset toimivat edelleen silloisten mallien mukaan. Mikäli työntekijöiden on istuttava työpöytänsä ääressä kahdeksasta neljään joka päivä, johtajien on löydettävä sille jokin muukin merkitys kuin tilille maksattava palkka.” Hyvä maku

55 2018#05

”Kokoaikaiset työntekijät eivät välttämättä saa ammatistaan sitä tyydytystä, jota he alun perin odottivat. Työssä saavutetaan usein vain abstrakteja tuloksia, vaikkapa analyysejä, joista kyllä tulee tilille mukava pino rahaa, mutta joista voi olla vaikea tuntea henkilökohtaista ylpeyttä.” Kirsten Østergaard on tulevaisuudentutkija ja Firstmoveyrityksen johtaja. Hän on huomannut erityisesti kolmen, neljän viime vuoden aikana myös Pohjoismaissa vastaavan halun siirtyä hyväpalkkaisista toimistotöistä vanhanaikaisiin käsityöammatteihin. Se on selvästi suurten kaupunkien ilmiö, mutta demografisissa tekijöissä on silti paljon vaihtelua. ”Yhteistä näille siirtyjille on se, ettei muutosta tehdä niinkään johtamis- ja ansaitsemismielessä, vaan vaakakupissa painaa mahdollisuus kehittää ja luoda asioita itse. Työn merkittävyyttä voi olla vaikeampi hahmottaa toimistotöissä. Tämän vuoksi käsityö on luonnollinen suunta, sillä se antaa käsille konkreettisen tuntuman materiaaliin. Silloin ihminen valmistaa jotakin ja näkee, kuinka lopputulos muotoutuu.” Østergaardin mukaan oman työelämän kyseenalaistaminen on luonnollinen jatke kestävää kehitystä tukevalle ajattelulle, joka on vallannut alaa vuosituhannen vaihteesta lähtien. ”Se on yksinkertaisesti vastareaktio vuosikausia jatkuneelle istumiselle nenä kiinni papereissa. Vastareaktio ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sen takana on jokin arvoihin liittyvä vaje, jota nykyiset työmarkkinat eivät pysty täyttämään. Työn tekemisen tarve ei ole enää sama kuin aikoinaan, edes 10–20 vuotta sitten. Identiteettipainotteisuus on siirtänyt työn taloudellisen merkityksen taka-alalle”, Østergaard sanoo ja jatkaa: ”Ihminen on aina hakenut tekemisilleen syvempää merki-

Sitä tunnetta 37-vuotias Miika Lipiäinen ei enää tunnista. Neljä vuotta sitten hän työskenteli kehitysstrategioiden parissa kansainvälisen lääkejätin GlaxoSmithKlinen Suomen osastolla. ”Yhtiön motto oli: ’Do more, feel better, live longer’. Mikään, mitä osastollani tehtiin, ei liittynyt yhtiön varsinaiseen tehtävään, eli ihmisten parantamiseen. Minusta alkoi tuntua, että olisin voinut yhtä hyvin olla vaikka IBM:llä tai Walmartilla tai missä tahansa yrityksessä tekemässä samaa työtä. Se tuntui väärältä. Minulta selvästikin puuttui käytännön yhteys työn varsinaiseen merkitykseen”, Lipiäinen kertoo. Kun Lipiäinen alkoi leikitellä ajatuksella silloisen työnsä vaihtamisesta ruisviskin tislaamiseen, kävi ilmi, että samanlaisessa tilanteessa oli muitakin. Niinpä hän perusti neljän ystävänsä kanssa Kyrö Distillery -viskitislaamon Pohjanmaalle vuonna 2012. ”Monet asiat yhteiskunnassa ja ihan arkielämässämme ovat kovin abstrakteja ja siten aika vaikeasti ymmärrettäviä. Minulle on selvästi ollut ratkaisevan tärkeää, että työstäni syntyy jotakin, josta voi nauttia ihan konkreettisesti. Ja hyvä maku on jotakin, jonka kaikki ymmärtävät.” Hyvä maku on myös reilun tuhannen kilometrin päässä Oslon laitamilla omaa panimoaan pyörittävän Leif Klokken, 36, intohimo. Hän perusti Klokk & Co:n vuonna 2016 jätettyään työnsä suuressa öljyalan palveluita tuottavassa ame-

trendit

rikkalaisyrityksessä TechnipFMC:ssä, jossa hän neuvotteli öljykenttäsopimuksista Norjan lisäksi usean Afrikan valtion kanssa. Työpaikka oli houkutteleva, ja hän oli saanut sen kauppatieteiden opintojensa jälkeen. ”Työ koostui pitkistä ja laajoista prosesseista, joihin liittyi paljon byrokratiaa. Se oli ensimmäisinä vuosina todella mielenkiintoista ja hauskaa. Pääsin hyödyntämään opinnoista saamiani tietoja, haasteita riitti jatkuvasti ja urallani oli kehitysnäkymiä. Se oli hienoa. Myös puvulleni oli käyttöä”, Leif Klokk sanoo ja jatkaa: ”Neuvotteluissa Totalin, Enin ja Statoilin kaltaisten jättiyritysten kanssa voi kestää viisikin vuotta, ennen kuin tuloksia syntyy ja sopimus saadaan. Ja loppujen lopuksi itse rakentamisen suorittaa joku ihan toinen taho. Jonkin ajan kuluttua, tietylle tasolle päästyään, sitä alkaa tehdä jonkinlaista itsetutkiskelua. Mitä sinä oikeastaan haluat saavuttaa? Minua on kiinnostanut konkreettinen tekeminen aina. Minusta on mukavaa laittaa ruokaa, kunnostaa taloa ja muuta sellaista. Niinpä aloin miettiä, pitäisikö työnikin olla sellaista, josta syntyisi ajankäytön vastineeksi jotakin konkreettista – jotakin uutta, jonka voisi esitellä ihmisille ja josta voisi saada suoraa palautetta.”

ja hänen piti hankkia alan koulutus, ensin itse ja sittemmin pakollisen oppisopimuspaikan kautta. ”Olen aina ollut nopea oppimaan aivoillani, ja ideoiden ymmärtäminen on minulle helppoa. Käsillä oppiminen onkin sitten ihan toinen juttu. Ymmärrys esimerkiksi siihen, millaisella hionnalla jokin pinta saadaan kauniiksi, tulee vain toistamalla toimenpidettä 10 000 kertaa. Se on aluksi äärimmäisen turhauttavaa”, Thams sanoo ja jatkaa: ”Mutta se palkitsee kyllä sataprosenttisesti. Minulla oli yksinkertaisesti tarve valmistaa jotakin, jonka toimivuus on mitattavissa. Ja nyt voin sanoa, että huonekalupuusepän hommissa tulos on kyllä selvästi nähtävissä. Tuolista näkee heti, onko se hyvä vai huono. Tuntuu aivan erilaiselta saada valmiiksi tuoli kuin toimittaa 30-sivuinen raportti eteenpäin.” Annika Gustavssonilla oli samanlainen tunne toimittuaan kymmenen vuotta osastopäällikkönä PayExissä, Skandinavian suurimpiin kuuluvassa maksuratkaisuja tarjoavassa konsernissa. Niinpä hän otti vuoden sapattivapaata korusuunnitteluun perehdyttäviä opintoja varten. ”Sen vuoden aikana totesin, että olen paljon luovempi kuin tiesinkään. Se jää helposti huomaamatta, kun ensin istuu toimistossa kahdeksasta viiteen ja saapuu kotiin rättiväsyneenä”, hän sanoo. Kun oli aika palata takaisin toimistoon, Gustavssonille valkeni, että se olisi täysin väärä ratkaisu. ”Sydämen äänestä puhutaan kyllä paljon, mutta luulen, että useimmat eivät muista kuunnella sitä. Sen sijaan ihmiset kuuntelevat järjen ääntä, joka kertoo, mikä on viisainta. Minun tapauksessani sitä olisi ollut palaaminen vakituiseen ja hyvin palkattuun työhöni, mutta toista vaihtoehtoa kokeiltuani se ei enää ollut mahdollista. En olisi saanut siitä samaa tyydytystä, jonka koen, kun saan idean, yritän toteuttaa sen ja näen sitten lopputuloksen suhteellisen nopeasti.” Nyt Gustavsson pitää pientä koruliikettä Gotlannissa, Visbyssä, ja hänellä on kolme osa-aikaista työntekijää. Hänelle on tärkeää nostaa keskustelu korkeammalle eksistentiaalismin tasolle.

Mitä jäljelle jää

Nyt Anders Thamsilla on yritys, Moebe, joka työllistää yhdeksän kokoaikaista työntekijää. Yritys muutti äskettäin ensimmäisestä, vajaan sadan neliön toimitilastaan kolme kertaa suurempiin tiloihin. Aluksi, valtiovarainministeriöstä irtisanoutumisensa jälkeen, Thams oli kuitenkin täysin aloittelija,

Kirsi Pitkänen

Ku v a t: P R

Puulaatikoita. Kirsi Pitkänen työstää ainoastaan suomalaista puuta, ja yrityksellä on muun muassa Design from Finland -merkki korkealuokkaisen suomalaisen muotoiluosaamisen tunnuksena. Yksi hänen suosituimmista design-tuotteistaan on pieni, männystä valmistettu puutuoli ”Tuomaala”. Sen taustalla on vanha saunajakkara, joka kaatui aina, mikäli sitä ei laittanut maahan juuri oikealla tavalla. Pitkänen purki jakkaran osiin ja totesi, että se koostui 17 osasta. Monimutkaisen rakenteen merkitystä näin yksinkertaisessa tuolissa oli vaikea ymmärtää, ja niinpä hän suunnitteli uuden, viisiosaisen version, joka ei kaadu.

2018#05

Anders Thams

Itse aiheutettua työstressiä

2018#05

Uusi käsityötalous ei kapinoi työn määrää vastaan. Useimmat uranvaihdoksen tehneet käsityöläiset tekevät työtä vähintään yhtä paljon kuin ennen, usein enemmänkin. Tämän allekirjoittaa myös 50-vuotias Kirsi Pitkänen. Hänen yrityksensä Laatikkokauppa valmistaa puulaatikoita Tuusulassa Helsingin lähellä.

”Se, mihin aikansa käyttää ja mitä siitä jää jäljelle, nousee vielä merkityksellisemmäksi, kun muistaa, että jonain päivänä itse kunkin elämä täällä päättyy. Minusta tuntuu todella hyvältä, kun luon jotakin konkreettista, jolla on arvoa muille vielä senkin jälkeen, kun minua ei enää ole.”

”Minulla ei ole kovin paljon vapaa-aikaa, ja stressitasoni voi välillä olla aika korkea, mutta stressi on kuitenkin itse aiheutettua. Se kuuluu elämäntapaan, jonka olen valinnut. Kukaan ei sano minulle, mitä minun pitäisi tehdä, tai koska. Voin olla täällä 16 tuntia päivässä, jos tahdon, mutta jos en jonakin päivä viitsi, jätän tulematta. Se sopii minulle todella hyvin”, hän sanoo. Pitkänen toimi kymmenen vuotta osastopäällikkönä Pohjoismaiden suurimpiin tavarataloketjuihin kuuluvalla Stockmannilla, mutta alkoi vähitellen käyttää yhä enemmän aikaansa vanhojen ikkunoiden ja ovien kunnostamiseen isänsä yrityksessä. Kun hän joulun 2013 tienoilla ajatteli antaa asiakaslahjoiksi puulaatikoita, mistään ei löytynyt tarpeeksi hienoja. Niinpä hän päätti tehdä ne itse. Puulaatikot saivat erittäin hyvän vastaanoton, joten Pitkänen valmisti niitä lisää, ja jo vuonna 2014 kysyntä kasvoi niin suureksi, että hän saattoi avata oman kaupan. ”Rakastan puun tuoksua ja puun käyttämistä materiaalina, josta voi luoda jotakin. Sitähän olen oikeastaan tehnyt koko ikäni, mutta niin kai se on, että työura vie helposti mukanaan eikä kovin usein tule ajatelleeksi, mitä oikeastaan haluaisi tehdä. Eräänä päivänä asia kirkastui minulle: It’s now or never, jos aion luovalle puolelle siirtyä”, hän kertoo. Tanskalaisen Moeben suunnitelmissa on kasvaminen tulevien vuosien aikana. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että Anders Thamsin on muutettava nykyistä toimenkuvaansa: hän on tähän saakka pysytellyt kauempana entisenkaltaisesta työstä, jossa aika kului pääasiassa tietokoneen ääressä vuosiraporttien, selvitysten, palkanmaksujen ja vastaavien asiakirjojen parissa. ”Äkkiä sitä on taas laskentataulukkojen parissa”, sanoo Thams ja naurahtaa. Tällä hetkellä hän kehittää toimintoa, jonka avulla hän ja muut avainhenkilöt voisivat olla vuorotellen yhden päivän viikossa kokonaan verstaalla tekemässä työn luovaa ja vapauttavaa osuutta. Sillä juuri sen vuoksihan hän teki aikoinaan radikaalin, mutta hänelle oikeaksi osoittautuneen muutoksen. ”Olin valtiovarainministeriöaikani loppuvaiheessa todella epävarma siitä, kuka minä oikeastaan olin. Yksilön identiteetille voi merkitä todella paljon, että hän tuntee olevansa tasapainossa itsensä kanssa. Voi kuulostaa hölmöltä, mutta kaiken tämän myötä tunnen olevani enemmän minä.”

”Voi kuulostaa hölmöltä, mutta kaiken tämän myötä tunnen olevani enemmän minä.”

2018#05 58 share

V EDEN PITÄVÄ Ä T Y Y L IÄ

”Idea perustuu siihen, ettei kenenkään tarvitse miettiä, koska takki pitää pukea tai riisua” Kahden norjalaisnaisen, muotoilijan ja ekonomin, yhteistyö alkoi eräästä sateisesta vaellusretkestä Bergenin kukkuloilla. Heidän suosittu vaatekonseptinsa BRGN sisältää vedenpitäviä takkeja, joita ei sadevaatteeksi tunnistaisi. Kirjoittaja Christoffer Richard Møller/Kuvat Paw Gissel

Norjan länsirannikolla sijaitseva Bergen tunnetaan paitsi luonnonkauniista kukkuloistaan myös alueen vaihtelevasta ja sateisesta ilmastosta. Siellä ei koskaan tiedä, millä hetkellä saa seuraavan sadekuuron niskaansa. Sen vuoksi kaupunkiin muuttaminen oli jonkintyyppinen ilmastosokki muotoilija Karine Lunde Trellevikille, 39, ja ekonomi Ros-Mari Tobiassen Gaundalille, 33, kun he tulivat Oslosta Bergeniin 10 vuotta sitten. Sokin seurauksena syntyi kuitenkin myös naisten yhteinen vaatemerkki BRGN, jonka trensseiltä ja parkatakeilta näyttävät mallit ovat nousseet ennätysajassa hyvin suosituiksi. Konsepti sai alkunsa eräänä lokakuun iltana vuonna 2014, kun ystävättäret olivat jälleen kerran vaeltamassa Bergenin kukkuloilla. Sateen humistessa naisten korvissa Ros-Mari Gaundal kysyi, oliko hyvännäköisen ja edustuskelpoisen sadetakin löytäminen Karine Trellevikillekin vaikeaa. Kyllä kuulemma oli. Hänkään ei oikein löytänyt muunlaisia malleja kuin tavallisia urheilu- ja kumisadetakkeja. Naiset tulivat yhdessä siihen tulokseen, ettei pitäisi olla mahdotonta kehittää sadevaatteita, joissa käyttäjä ei näyttäisi muoviin käärityltä. Vuonna 2015 kaksikko rekisteröi vaatemerkkinsä ja nimesi sen kaupungin mukaan, jossa sataa 200 päivänä vuo-

desta. He yhdistivät sadetakkien tekniset ominaisuudet trenssien tyylikkyyteen, ja niin myyntiin saatiin vedenpitäviä, muodikkaita takkeja naisille. Puolessatoista vuodessa yrityksen liikevaihto on kolminkertaistunut, ja sadetakkeja myydään 45 liikkeessä eri puolilla Norjaa. Nyt norjalaisnaiset aikovat antaa Euroopalle mahdollisuuden selvitä sateista kuivina ja tyylikkäinä. Miten ideasta tuli todellisuutta? Karine Trellevik: ”Emme yrittäneet tehdä sadetakista muodikasta, vaan käänsimme prosessin toisin päin. Aloitin piirtämällä haluamani takin, ja teimme siitä vedenpitävän laminoimalla materiaalit. Konseptimme lähtee siitä, että sadevaate voi oikeasti olla käytännöllinen ja toimiva ilman, että tyylikkyydestä tarvitsee tinkiä. Tekniikan täytyy toimia, mutta mieluiten näkymättömissä. Ydinajatuksena on, ettei käyttäjän tarvitse miettiä, koska takki pitää pukea tai riisua, niin kuin sadevaatteiden kohdalla yleensä, koska se toimii aina kauniina päällysvaatteena.” Eikö tyylikkyys ole kuitenkin sivuseikka, pääasiahan on, että sadetakki pitää käyttäjän kuivana? Karine Trellevik: ”Ehkä, jos sateita tulee vain silloin tällöin. Mutta Bergenissä

sade on yleisempää kuin auringonpaiste, ja monista täkäläisistä tuntuu, että heillä on sadetakki päällä aina. Itsestäni oli tosi ärsyttävää pukea kömpelö sadetakki kauniiden vaatteiden päälle, kun olin menossa ystävien luokse, kahvilaan tai teatteriin. Ja kuulemamme mukaan monet kokevat asian samalla tavalla. Esimerkiksi kiinteistövälittäjät ja finanssiväki haluaa pukeutua töissään edustavasti sateesta huolimatta.” Uskotteko, että sadevaatteillanne on kysyntää Norjan ulkopuolella? Ros-Mari Gaundal: ”Suunnitelmien mukaan kevätmallisto 2019 esitellään myös Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Ilmastohan on koko Skandinavian alueella samankaltainen, pohjoismaisen epävakainen. Voimme puhua myös pohjoismaisesta tyylistä, jonka mukaan takkimallistomme on suunniteltu. Iso-Britannia taas on trenssien kotimaa ja siksi potentiaalinen markkina-alue meille.”

Karine Trellevik (vasemmalla) ja Ros-Mari Gaundal jättivät vokaalit pois kaupungista, jossa sataa 200 päivänä vuodesta, ja niin Bergen lyhentyi tavaramerkiksi BRGN.

Näkymätöntä tekniikkaa Kankaiden sisäpinnan laminointi vedenpitävällä kalvolla mahdollistaa muotoilija Karine Trellevikille lähes kaikkien materiaalityyppien käyttämisen BRGN:in takeissa – myös niissä, joita käytetään yleensä tavallisina muodikkaina takkeina. Huppu on sijoitettu kauluksen sisään, joten kukaan ei tiedä, että kyseessä on sadetakki.

2018#05 59 share

I D E A A ,

J O T K A

V O I V A T

M U U T T A A

M A A I L M A A

Etkö ehdi lukea koko lehteä? Siltä varalta olemme koonneet tähän muutamia tämän numeron parhaista ideoista. Nordea Private Bankingin Share-lehti esittelee hienoja ideoita eri puolilta maailmaa, joten edellisiltä sivuilta löydät niitä lisää.

Kirjoittaja Karen Gahrn /Kuvitus Erik Pontoppidan. Takasivun kuvitus on aina uuden pohjoismaisen kuvittajan käsialaa. Pontoppidan on 31-vuotias. Hän asuu ja työskentelee Kööpenhaminassa.

Huonekasvi valaisimena

Purukumista kumisaappaiksi

Lämmin vastaanotto

Tulevaisuudessa et ehkä tarvitse lukulamppua, vaan voit siirtää nojatuolin viereen huonekasvin, jonka lehdet tuottavat tarvitsemasi valon. Toistaiseksi tutkijat ovat onnistuneet lisäämään tulikärpäsen entsyymejä isovesikrassiin ja tulokset ovat nähtävissä valona.

Tiedät varmaan, kuinka ärsyttävää on, kun kenkä tarttuu maahan heitettyyn purukumiin? Ongelmaan on tarttunut brittiyritys, joka on alkanut kerätä purkkajätettä kumisaappaiden ja muovimukien raaka-aineeksi.

Welcome-mobiilisovellus auttaa turvapaikanhakijoita luomaan kontakteja yrityksiin, organisaatioihin ja ennen kaikkea tavallisiin paikallisiin ihmisiin. Sovellus mahdollistaa avun tarjoamisen myös muuten kuin vaatteita ja ruokaa antamalla.

Pysytään kuivana

Jätevedestä valmistuu olutta

Se on kuin possua

Asumme maapallon sateisessa osassa, mutta sen ei tarvitse estää tyylikästä pukeutumista. Norjalainen yritys valmistaa vedenpitäviä päällystakkeja, jotka eivät näytä sadeasuilta ja sopivat siksi niin shoppailukierrokselle kuin työpukeutumiseenkin.

Okei, tämä voi kuulostaa vähemmän miellyttävältä, mutta mielikuva on väärä. Ruotsalaisen panimon uudella ”kierrätysoluella” halutaan osoittaa, että puhdistettua jätevettä voi käyttää ja samalla säästää maapallon ehtyviä juomavesivarantoja.

… mutta silti kauraa. Nyhtökaura on kuin nyhtöpossua, mutta paljon terveellisempää. Kasvissyöjät ihastuivat tuotteeseen heti, kun se tuli Helsingissä myyntiin, ja pian sen löysivät myös lihaa syövät suomalaiset.

Jaetaan viinikellari

Ruohonleikkuu 2.0

Merten Tesla

Kööpenhaminassa Carlsberg Byenin kaupunginosassa sijaitsee 500 neliön maanalainen viileä kellari, joka tarjoaa viininharrastajille jakamistalouden kautta paikan omien kallisarvoisten rypälekokoelmien keräilyyn.

Nyt nuorilla on mahdollisuus ansaita ensimmäiset rahansa turvallisesti tekemällä pieniä töitä vieraille ihmisille tai naapureille. Kaikki varaukset ja maksut hoidetaan mobiilisovelluksen kautta. Ruotsissa Yepstrsovelluksen käyttäjiä on jo yli 30 000.

Maailman ensimmäinen täysin sähkökäyttöinen laiva alkaa kuljettaa lannoitteita Norjan rannikolla. Miehittämätön alus korvaa 40 000 maantiekuljetusta vuodessa ja tarjoaa sekä halvemman että ilmastoystävällisemmän ratkaisun.