Share2 fi

share Y K S I

M A A I L M A / 1 0 0 0 I D E A A

M A R R A S K U U 2 0 1 7 # 0 2

Hymyile, olet kuvassa Aurinkoenergialla toimivat telemastot ovat tuoneet internetin Itä-Afrikkaan ja muuttaneet elämän karuissa kylissä.

Nyt Zawadi Mkongua voi ottaa kuvan kuvaajasta ja lukea siitä hetken päästä kommentteja Instagramissa.

TU L E V A I S U U D EN

A T E R I A

3D-tulostettua gurmeeruokaa kotona

KOULUTUS

TEKNOLOGIA

100 ideaa, jotka muuttavat kouluja

Robotti sairaiden lasten silminä ja korvina

share 02 2017#02

I N N O S T U S TA

M A A I L M A A

U R A AU U RTAV I A

M U U T TAV I A

R AT K A I S UJ A

share Y K S I

M A A I L M A .

1 0 0 0

I D E A A

share

Nordea kantaa vastuuta seuraavista sukupolvista Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Vuosisadan aikana suomalaiset ovat vaurastuneet monin tavoin, ja tällä hetkellä yksityiset kotitaloudet omistavat finanssivarallisuutta 180 miljardin euron arvosta.

Suomen Nordean Private Bankingin noin 25 000 asiakasta hyötyvät siitä, että heidän varallisuuttaan hoitavat ja kasvattavat huippuammattilaiset. Sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä tuottava varallisuudenhoito, joka perustuu ammattimaiseen riskien hallintaan, lisää hyvinvointia. Hyvin harva meistä enää rakentaa taloaan alusta asti itse, tai kutoo omia vaatteitaan. Siksi varallisuudenhoito kannattaa antaa ammattilaisille, jotka miettivät näitä asioita aamusta iltaan

Ku va Sø re n Rønhol t

Jukka Perttula maajohtaja, Nordea Private Banking, Suomi

Nordea Private Banking Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Satamaradankatu 5, 00020 NORDEA · Puh 0800 198989 nordea.fi/privatebanking

Ulla Madsen (vast.), Thomas Engelsmann (toimittaja), Nicolas Flandrin-Jones, Ann-Sofie Hammarin ja Mari Yli-Sirniö

TOTEUTUS

Datagraf Communications · Karen Gahrn (toimittaja) ja Kasper Steenbach

PA I N O

Datagraf Communications · Etusivu: Lars Just

TOIMITUS

EM ÆRK

Tryksag 5041 0004

E

2017#02

N VA

T

Nordea Private Banking pyrkii siihen, että lehdessä julkaistu materiaali on paikkansapitävää ja oikeaa, mutta ei vastaa sen mahdollisesta puutteellisuudesta tai tarkkuudesta.

Nordea Private Banking ei myöskään vastaa mahdollisista tämän lehden tietojen perusteella tehdyistä päätöksistä tai taloudellisista sitoumuksista. Materiaalia saa jäljentää, välittää tai jakaa edelleen vain Nordea Private Bankingilta etukäteen saadun luvan perusteella.

S

JULK AISIJA

Ku va Tuu kka Koski

03

I D EO I TA

ja ovat jatkuvassa yhteydessä maailman ­finanssikeskuksiin. Olemme ylpeitä siitä, että Euromoney valitsi tänä vuonna Nordean Suomen parhaaksi private banking -palveluiden tarjoajaksi.

Pankkitoiminnalla voi ja pitääkin olla myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Nordea on luonnollisesti sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen ja mm. allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet, PRI:n.

Se on meidän yhteiskuntavastuullisen toimin­ tamme ydintä. Tähän vastuuseen kuuluu myös jakaa sitä tietoutta, jossa väitämme olevamme maailman parhaita.

Olemme sitoutuneet Suomi 100 -vuoden kunniaksi auttamaan niin startuppeja kuin kasvuyrityksiäkin, mistä kerromme tässä ­numerossa. Nordea on myös mukana maailman parhaana oppikokonaisuutena palkitussa Yrityskylässä, jossa kymmenet tuhannet 6- ja 9-luokkalaiset oppivat yrityselämän perusteita leikkimielisen toimintapäivän kautta.

Toimin itse mentorina nuorelle, vastikään Haaga-Heliasta valmistuneelle tradenomille.

Tuntuu mielekkäältä jakaa osaamista, joka minulle on johtajana kertynyt 30 vuoden aikana talouden ytimessä. On tärkeää auttaa seuraavia sukupolvia ymmärtämään oman taloudenhoidon perusteita ja oivaltamaan omia vahvuuksia. Siten voimme varmistaa, että myös seuraavat sata vuotta tuovat hyvinvointia kaikille suomalaisille.

Internet tuo kotikylän ulkopuolelta nuorille aivan uudenlaista näkemystä siitä, mitä heistä voi tulla.

Ennen tätä tavoitteita ei ollut paljon – nyt heillä on edessään mahdollisuuksien maailma.

I m a n M a to ny a , o p et ta j a , Ta n s a n i a

share 04 2017#02

sisällys

N O R D E A P R I V A T E B A N K I N G | M A R R A S K U U 2 0 1 7 | N R O 2

12 10

Norjalainen Karen Dolva on kehittänyt robotin, joka ehkäisee sosiaalista eristymistä tuomalla kuvan ja äänen koulusta sairaan lapsen luokse.

52

23

Kuinka tehdään maailman parhaita kouluja?

Sitä kannattaa kysyä Suomesta.

Japanilainen Shigetaka Kurita on mies ensimmäisten emojien ­takana. Näin idea syntyi.

Eteenpäin, taaksepäin, ylöspäin ja alaspäin kulkevat hissit voivat säästää paljon aikaa.

Tällä hetkellä niitä kokeillaan 246 metriä korkeassa tornitalossa Saksassa.

40 Professori Sami Torstila opastaa omaan sijoitussalkkuun tutustumisessa.

johdanto

profiilit

nopeat

oivalluksia

teemat

03 Tervetuloa

lehtemme pariin

12 Karen Dolva

Eristymistä torjuva robotti

11 Tämän olen oppinut rahasta

Paul Smith, suunnittelija

40 Tutustu salkkuusi

Sami Torstila ja Mats

Hansson neuvovat sijoittajia

15 Kun internet tuli Afrikkaan

Kuinka telemasto muuttaa elämää

14 Pohjola ilman rajoja

Millainen olisi yhteinen jalkapallojoukkueemme?

44 Rahoitusala ja ilmastonmuutos Vuoropuhelussa

Nordea ja Greenpeace

26 Tätä syöt vuonna 2050

Tulevaisuuden ateria

23 Hetkinen, minä sain idean

Shigetaka Kurita – mies, joka keksi emojit

48 Ovenavaus startupeille Kasvuyritysten pääomapalveluille

on kysyntää

06 Yksi maailma.

1 000 ideaa

Hissi, joka kulkee kaikkiin suuntiin ja monta muuta ideaa meiltä ja muualta

24 Jennifer Jansch

Lahjapakkaukset ­kiertoon 58 Heini Zachariassen

Maailman viinit

aina mukana

51 Sijoittaminen aikojen saatossa

Sneakerit 60 Takasivu

Lehtemme lyhyesti

52 100 huimaa ideaa

hyvään oppimiseen

2017#02 06 share

Lentävä defibrillaattori käynnistää pysähtyneen sydämen Ruotsi

Pakistanista Keniaan TEKSTI

MARTIN

LEER

SCHARNBERG

Hätätilanteessa ei ole varaa jäädä liikenneruuhkaan tai jonoihin.

Sen vuoksi ruotsalainen FlyPulse onkin kehittänyt järjestelmän, jossa apu toimitetaan paikalle ilmateitse, huomattavasti väljempien kanavien kautta. Idea perustuu defibrillaattorilla varustettuun automaattiseen lennokkiin, joka toimittaa tämän elintärkeän elvytyslaitteen nopeasti paikalle GPS-navigaattorin avulla.

Lennokki löytää nopeasti ja automaattisesti kohteeseen, jossa sydämen käynnistäjää tarvitaan.

Paras idea

Näillä sivuilla tutustutaan monenlaisiin ideoihin eri puolilta maailmaa. Pyysimme norjalaista suunnittelijaa ja yrittäjää Karen Dolvaa valitsemaan omasta mielestään parhaan idean neljältä alueelta. Lue lisää seuraavilta sivuilta. Sivulla 12 kerromme Dolvan omasta ainutlaatuisesta ideasta.

Ku va Sc a n p i x /A nta ra Foto

Kehonlämpöä pussissa

share

Vesikuulaa myydään muun muassa Lontoossa, San Franciscossa ja Bostonissa suurien tapahtumien, kuten konserttien ja maratonjuoksujen, yhteydessä, jolloin muovipulloja käytetään paljon.

YHDYSVALLAT

Ensimmäisen kuukauden aikana hashtagia #kampungpelangi käytettiin Instagramissa lähes 3 000 kertaa, ja nyt kaupungissa suunnitellaan vielä parin sadan talon maalaamista.

Syötävä vesipullo Yhdysvallat

Skaalautuvuus

Sateenkaaren kylä Indonesia

Pariisissa on Eiffel-torni, Roomassa Colosseum ja pienessä indonesialaisessa kylässä sateenkaaren värisiä taloja.

Paikalliset poliitikot päättivät aiemmin tänä vuonna käyttää 300 miljoona Indonesian rupiaa, noin 20 000 euroa, 223 talon maalaamiseen sateenkaaren väreihin matkailijoiden houkuttelemiseksi.

Värikkyyden lisäksi kylä sai myös uuden nimen, Kampung Pelangi, joka tarkoittaa sateenkaaren kylää. Uuden maalipinnan ovat saaneet myös portaat, kaiteet ja penkit, ja loistavan värikäs maisema on ollut suuri menestys.

Paikalle saapuu vierailijoita ottamaan kuvia sateenkaaren kylästä, ja ruuan ja matkamuistojen myyminen kasvaville matkailijamäärille vahvistaa paikallista talouselämää.

07

Kuvittele, että voisit syödä vesipullosi tai kompostoida sen kuin hedelmäjätteen.

Ooho-yritys on kehittänyt biohajoavan pallokalvon, joka voi korvata muovipullon.

Pallon sisällä on annos vettä, ja kalvo on kokonaan syötävää ja vatsassa sulavaa materiaalia. Pallon voi myös heittää juomisen jälkeen pois, jolloin sen maatuminen kestää neljästä kuuteen viikkoa. Kalvo on valmistettu 100-prosenttisesti kasveista ja merilevästä.

Makuupussia muistuttava keksintö voi pelastaa vastasyntyneen hengen. Yli miljoona ennenaikaisesti syntynyttä lasta kuolee joka vuosi muutaman päivän ikäisenä lämmittävän rasvakerroksen puutteeseen.

Pääasiassa tämä koskee kehitysmaita, joissa ei ole käytössä huipputeknisiä keskoskaappeja. Embrace Infant Warmer on pikkuvauvoille suunniteltu uudelleenkäytettävä ja energiatehokas kehonlämmitin. Sen phase-change-tyyppiset materiaalit pitävät lapsen kehonlämmön tarkasti oikealla tasolla jopa neljän tunnin ajan. Tämän jälkeen materiaali ’ladataan’ parissa minuutissa kuumassa vedessä ja käytetään uudelleen.

Embrace Infant Warmer maksaa murto-osan nykyaikaisten keskoskaappien hinnasta, ja tähän mennessä keksinnöstä on saanut apua yli 200 000 lasta 22 maassa.

2017#02

SYÖTÄVÄ VESIPULLO "Olen tosi innoissani syötävästä vesipullosta. Vaikka sitä voisi vielä parantaa, idea on mielestäni loistava. Vesi on vakiintunut valtavaksi teollisuudenalaksi. Suurin haaste on saada tuote festivaaleilta kioskeihin ja päivittäistavaraliikkeisiin. Se merkitsisi markkinoiden laajentumista merkittävästi."

2017#02 08 share

Telelääkintä rakentaa siltoja Pakistan

Nyt ihmiset pääsevät lääkäriin, vaikka itse lääkäri on satojen kilometrien päässä. Näin ainakin Pakistanissa, jossa uusi videoneuvottelujärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi kahteen ongelmaan. Vain 30 prosenttia maan naislääkäreistä tekee työtään, koska monien työ on kulttuurillisista syistä rajoitettu kodin seinien sisäpuolelle.

Samaan aikaan 90 prosenttia kansan köyhimmistä ihmisistä jää ilman riittävää terveydenhuoltoa varojen puutteen vuoksi. Nyt kuitenkin Docthers on kehittänyt edullisen terveydenhoitojärjestelmän ja saanut naislääkärit työmarkkinoille telelääkintäklinikoiden avulla. Näillä klinikoilla potilaat pääsevät kotoaan töitä tekevän naislääkärin vastaanotolle suoran videoyhteyden kautta.

Eläimille ­turvallinen oluttölkkien sidontarengas Yhdysvallat

Maailmassa juodaan joka vuosi miljardeja litroja olutta tölkeistä, jotka on kiinnitetty toisiinsa muovisten sidontarenkaiden avulla.

Nämä sidontarenkaat ovat merieläimille hengenvaarallisia. Entä jos ne valmistettaisiinkin materiaalista, joka tarjoaisi eläimelle ravintoa todennäköisen kuoleman sijaan? Tällaisen tuotteen tarjoaa nyt amerikkalainen Saltwater Brewery, jonka Edible Sixpack Ring sidontarenkaat valmistetaan fiksusti oluenvalmistukseen käytetyn ohran ja kauran jäännöstuotteista.

Muovirengas ­biohajoaa sataprosenttisesti, ellei eläin ennätä syömään sitä ensin.

Liikeidea

TELELÄÄKINTÄ RAKENTAA SILTOJA "Työpaikkojen mahdollistaminen vaikeilla alueilla on jo sinänsä hienoa, mutta uskon että tämä tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia liiketoimintaan. Uusia työresursseja vapautuu ja siten kustannukset voivat alentua. Se parantaa tilannetta muihin telelääkintäyhtiöihin nähden hyvän mallin lisäksi."

share

Telttatakki

Kengistä on ollut apua muun muassa Keniassa, Ghanassa, Ruandassa, Ugandassa ja Perussa.

Vuonna 2016 kenkiä jaettiin 40 000 paria yli 80 maassa.

Englanti

Vedellä vettä vastaan

Vuoden 2015 alusta virtuaalisten naislääkäreiden vastaanotolla on käynyt yli 23 000 potilasta.

Luovuus

Tulvat aiheuttavat valtavia tuhoja. Nyt vedennousua voidaan kuitenkin hillitä tehokkaasti – vedellä. Siirrettävät NoFloods-esteet koostuvat samansuuntaisista vedellä täytettävistä putkista, jotka muodostavat yhdessä erittäin vakaan esteen nousevaa vettä vastaan. Kahdelta tai kolmelta ihmiseltä menee kilometrin mittaisen tulvasuojan pystyttämiseen nelisen tuntia. Järjestelmää on käytetty tähän mennessä Ranskassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa, Englannissa, Sloveniassa, Serbiassa, Unkarissa, Romaniassa, Tanskassa ja Thaimaassa.

Kenkä, joka kasvaa Kenia

”Näin Nairobissa tytön, jonka kengänkärki oli leikattu auki, jotta varpaat mahtuivat ulos ja sain siitä idean.”

Kenton Lee, The Shoe That Grows -kenkien keksijä

2017#02

KEHONLÄMPÖÄ PUSSISSA "Tämä on yksi hienoimmistä ideoista, mistä olen kuullut. Se on hyvä esimerkki yksinkertaisesta ratkaisusta vaikeaan ongelmaan. Sen kaupallista merkitystä en osaa arvioida. Mutta toivon, että on paljon ihmisiä, jotka haluavat saattaa tämänkaltaisia ratkaisuja kaikkien niitä tarvitsevien saataville."

Kokoa kasvava kenkä kuulostaa Harry Potter -jutulta. Se ei kuitenkaan ole taikuutta, vaan oikea keksintö, joka auttaa viemäröintiongelmien tai maaperä- ja rehutartuntojen keskellä eläviä lapsia, joille ei ole kenkiä. Kehitysmaissa on miljoonia lapsia, joilla ei ole kenkiä, koska perheillä ei ole varaa hankkia niitä koko ajan kasvaviin jalkoihin. The Shoe That Grows on suunniteltu siten, että sitä voidaan suurentaa säädettävillä soljilla sekä pituus-, leveys- että korkeussuunnassa, kun jalka kasvaa. Kenkää valmistetaan kahtena versiona, jotka kasvavat koosta 27 kokoon 33 tai koosta 33 kokoon 38.

09

Kuvitus Sune Ehlers

Tanska

Englantilainen suunnittelija on kehittänyt pakolaisia ajatellen takin, joka muuntuu makuupussiksi tai teltaksi minuutissa. Päälle puettava teltta on valmistettu vahvasta, vedenpitävästä ja silti kevyestä tyvek-materiaalista.

2017#02 10 share

Hissillä joka suuntaan Saksa

Muovitie Hollanti

Maapallon pinnalla on miljoonia kilometrejä asfaltoituja teitä.

Mutta entä jos teitä voisi tehdä kierrätysmuovista? PlasticRoad koostuu valmiista muovimoduuleista, joiden avulla teiden perustustai ylläpitotöihin menee kuukausien sijaan vain päiviä. Kierrätysmuovin käyttäminen pienentää projektien hiilijalanjälkeä perinteisiin teihin nähden, ja materiaali on lisäksi kestävämpää kuin asfaltti.

Muovitie on parhaillaan prototyyppivaiheessa, ja ensimmäinen pilottiprojekti, muovisen pyöräilytien rakentaminen, käynnistyy Rotterdamissa myöhemmin tänä vuonna.

Joku on oikeasti laskenut tämänkin: New York Cityssä työskentelevät matkustavat hisseillä 5,9 vuotta ja odottavat hissejä huimat 16,6 vuotta.

Joka vuosi. Saksalainen insinööritoimisto Thyssenkrupp pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman hisseillä, jotka toimivat tutun vaijeri- ja kaapelijärjestelmän sijaan moottoreilla. Silloin samassa kuilussa voi liikkua useita hissejä, ja ne voivat lisäksi kulkea myös vaakasuoraan.

Parhaillaan uusi järjestelmä on koekäytössä 12 testikuilussa Saksan Rottweilissa sijaitsevassa 246 metriä korkeassa toimistorakennuksessa.

Muutos

Tekorannikot siivoavat merta

Nuoret ja vanhat saman katon alla

Hollanti

Hollanti

Hollannin Deventerissä sijaitsevassa hoitokoti Humanitasissa on kehitetty malli, joka sekä helpottaa nuorten asuntopulaa että tukee iäkkäiden asukkaiden sosiaalista elämää. Nuoret saavat asua ilmaiseksi hoitokodissa, mikäli he viettävät 30 tuntia kuukaudessa vanhusten kanssa. He syövät ja juttelevat vanhusten kanssa ja opettavat heitä esimerkiksi käyttämään sähköpostia, sosiaalista mediaa ja älypuhelimia. Humanitas aloitti asuntojen tarjoamisen nuorille sosiaalista työtä vastaan vuonna 2012, ja sen jälkeen malli on otettu käyttöön useassa hollantilaisessa hoitokodissa.

”Idea syntyi lomamatkalla Kreikassa, kun olin 16-vuotias.

Olimme sukeltelemassa ja huomasin, että meressä näkyi yhtä paljon muovia kuin kaloja.”

Boyan Slat, The Ocean Cleanupin perustaja ja toimitusjohtaja

Kalat uivat muovimeressä, senhän me kaikki valitettavasti tiedämme. The Ocean Cleanup pyrkii muuttamaan tilannetta järjestelmällä, joka antaa meren puhdistaa itse itsensä omien virtaustensa avulla. Se perustuu eräänlaisina tekorannikkoina toimiviin, sata metriä pitkiin sulkuihin ja verkkoon, jotka on ankkuroitu paikalleen. Meriveden liike ohjaa virtauksen mukana kulkevat muovinkappaleet verkkoon.

Verkkoon kertyneet muovit nostetaan sitten merestä ja kuljetetaan maihin. Järjestelmän prototyyppiä testattiin onnistuneesti Pohjanmerellä viime vuonna, ja ensimmäinen suuri projekti käynnistyy Tyynellämerellä loppuvuodesta.

TEKORANNIKOT SIIVOAVAT MERTA "Myös tämä on mahtava idea, jolla on paljon potentiaalia. Ongelmana on kuitenkin kaikista kansainvälisellä tasolla tehtävistä asioista tuttu: Kuka maksaa? Merien puhdistamista pohditaan monella taholla, ja tämän idean ainutlaatuisuus perustuu sen henkilökohtaiseen taustaan."

share

Tämän olen oppinut rahasta

Teksti Kasper Steenbach/Kuva Gettyimages /FilmMagic

”En ole oikeastaan koskaan päässyt eroon tupakkarasiaperiaatteesta: Jos rasiassa oli rahaa, voin käyttää ne. Jos rasia oli tyhjä, en voinut ostaa mitään.”

Sain ensimmäisen työpaikkani 15-vuotiaana, ja palkka oli kolme puntaa viisi shillinkiä. Siis viikossa! Asuin vanhempieni luona 18-vuotiaaksi asti, joten pystyin hyvin säästämään kilpapyörään tarvittaviin osiin. Saatoin hankkia Simplex-vaihteiston tilalle Campagnolon tai ostaa uutta teippiä kahvoihin. Äitini oli kotona ja isä toimi myyjänä paikallisessa vaatekaupassa. He eivät olleet ihmisiä, jotka olisivat puhuneet rahasta tai antaneet minulle hyviä neuvoja sen käyttämisestä. Säilytin rahojani vanhassa metallisessa tupakkarasiassa, jonka olin

Syntynyt Nottinghamin lounaispuolella Beestonissa vuonna 1946. Olisi halunnut ammattipyöräilijäksi, mutta joutui luopumaan haaveestaan pahan kaatumisen jälkeen. Suunnittelee ja myy omaa vaatemerkkiä nimellä PS Paul Smith. Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on 118 myymälää. Vuotuinen liikevaihto on 246 miljoonaa euroa.

11

Sir Paul Smith

2017#02

saanut isältä joululahjaksi. Sen myötä hän antoi minulle – tieten tai tietämättään – hyvän neuvon säästämiseen.

Selkein muistoni suuren rahasumman omistamisesta on se, kun isä antoi minulle 21-vuotislahjaksi 21 puntaa. Ne 21 puntaa osoittautuivat tosi hyväksi sijoitukseksi: Käytin ne viinaksiin Yates’s Wine Lodge -pubissa Nottinghamissa, kotikaupungissani. Sinä iltana tapasin Paulinen, josta tuli myöhemmin vaimoni. Nyt olemme olleet yhdessä jo 50 vuotta, joten kyllä – ne 21 puntaa tuli käytettyä hyvin.

Rakastan lahjojen antamista, mutta antamani lahjat eivät ole välttämättä kovin kalliita. Yritän sen sijaan keksiä jotakin henkilökohtaista. Saatan hyvinkin etsiä kaksi vuotta jotakin tiettyä harvinaista kirjaa, jonka ystäväni jossain vaiheessa on maininnut.

Kun työni suunnittelijana ja kauppiaana alkoi tuottaa rahaa, toimin sen kanssa hyvin konservatiivisesti. Olen aina käyttänyt rahaa vain sen verran kuin minulla on, sillä niin elivät myös vanhempani. En ole oikeastaan koskaan päässyt eroon tupakkarasia-periaatteesta: Jos rasiassa oli rahaa, voin käyttää ne. Jos rasia oli tyhjä, en voinut ostaa mitään. Yritystoiminnassa olemme aina olleet hyvin varovaisia lainaamisen suhteen.

Se voi kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta enpä ole joutunut vaikeuksiinkaan huonojen ­lainojen vuoksi. Olen pitänyt aina jalat maassa, eikä yrityksemme kehityksessä ole näkynyt näyttäviä hyppäyksiä vaan tasaista kasvua.

Kun nykyajan nuoret suunnittelijaopiskelijat kysyvät minulta hyviä neuvoja, kehotan heitä aina hankkimaan alalta mahdollisimman paljon kokemusta. Käytännön kokemus on tärkeää. Jos sitä saadakseen on myytävä vaatteita vapaa-ajalla, sitten se on niin. Itse tein töitä stylistinä, valokuvaajana, paitatehtaan konsulttina ja monena muuna, ja sain oppia eräältä ammattiräätäliltäkin, ennen kuin pääsin avaamaan Nottinghamiin Byard Lane 10:n pienen, toisen kaupan alapuolella sijaitsevan yhdeksän neliön kellarimyymälän. Ja siitä kaikki sitten lähti.

2017#02 12 share

E RI STYM ISTÄ TOR JU VA ROB OT T I

”Sehän ei ole pelkkä kamera! Sen sisällä on ihminen ja se puhuu ystäväsi äänellä.”

Karen Dolva on lähettänyt maailmalle yli 200 robottia suorittamaan tärkeää tehtävää.

Ne ehkäisevät lasten sosiaalista eristymistä ja yksinäisyyttä toimimalla heidän silminään, korvinaan ja äänenään luokissa eri puolilla maailmaa.

Teksti Sandra Meinecke /Kuvat Rene de Haan

Karen Dolva, 27, lähettää robottinsa valloittamaan maailmaa rohkeasti ja nykyaikaisia uhkakuvia pelkäämättä.

Päin vastoin, hän luo sille koko ajan uusia mahdollisuuksia tekemällä määrätietoista työtä eri yritysten, organisaatioiden ja yksityisten sijoittajien kanssa. Dolvan robotin, AV1:n, tehtävänä on nimittäin parantaa lasten ja nuorten elämää silloin, kun he eivät pääse kouluun sairauden vuoksi. Norjalainen Dolva korostaa, ettei näitä robotteja kenenkään tarvitse pelätä. ”Tiedämme, että yksinäisyys ja eristyminen ovat valtava yhteiskunnallinen ongelma. Keskustelin siitä ystävättäreni kanssa ja havahduin ajatukseen, että ongelman ytimessä on myös lapsia, jotka joutuvat olemaan sairaalassa pitkiä aikoja. Se tuntuu ajatuksenakin todella pahalta”, Dolva sanoo.

Hän alkoi saman tien selvittää, kuinka näitä lapsia voisi auttaa. Hyvin pian kävi ilmi, että hän tarvitsisi työhön teknistä apua. Interaktiosuunnitteluun perehtyneenä Dolvan ratkaisuksi muotoutui maailman ensimmäisen, erityisesti pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten käyttöön tarkoitetun videoneuvottelurobotin rakentaminen.

Potilaat voivat olla kotona tai sairaalassa ja osallistua silti opetukseen ja välitunneille. He voivat ohjata ro-

bottia mobiilisovelluksen avulla ja saada sen vilkkumaan, kääntämään päätään, vastaamaan opettajalle ja juttelemaan kavereiden kanssa.

Eikö sairaiden lasten pitäisi saada olla sairaslomalla? ”Ilman muuta. Tässä onkin kyse sosiaalisen eristymisen torjunnasta. Kyse on lapsista, joilla ei ole vaihtoehtoja.

Lapsista, jotka eivät voi olla fyysisesti paikalla, vaikka sitä todellakin haluaisivat. Miksi emme siis käyttäisi olemassa olevaa tekniikkaa, jotta heillä ei olisi yksinäinen ja ulkopuolinen olo”, kysyy Karen Dolva ja kertoo, että joidenkin lasten roboteilla on vakipaikka luokassa, toisten robotit taas lähtevät mukaan vain retkille tai koulun tapahtumiin, kun lapset haluavat.

Onko ajatus lapsen korvaamisesta robotilla herättänyt kyynisyyttä? ”On, olemme todellakin saaneet palautetta. Mutta yhtään negatiivista kommenttia ei ole tullut vanhemmilta, joiden oma lapsi on pitkäaikaissairas ja jotka tietävät, millaista se on. Monet sijoittajistamme ovat yksityishenkilöitä, jotka ovat kokeneet tämän eristymisen. Lisäksi tukijoihimme kuuluu norjalainen lastensyöpäsäätiö, jossa ongelma tunnetaan hyvin. AV1:n tavoitteena on tehdä myös lapsen pa-

laaminen kouluun helpommaksi, kun hän on jäänyt vähemmän tapahtumien ulkopuolelle.”

Mutta entä jos luokkatoverit unohtavat robotin – eikö se voi pahentaa yksinäisyyttä? ”Sitä pelkäsimme eniten. Tähän mennessä emme kuitenkaan ole saaneet yhtään ilmoitusta, että robotti olisi hylätty. Sehän ei ole pelkkä kamera; sen sisällä on ihminen ja se puhuu ystäväsi äänellä. Lapset ovat ottaneet idean vastaan yllättävän hyvin. He kuuluvat uuteen teknologiasukupolveen ja oppivat sairaan ystävänsä avatarin toiminnot neljässä sekunnissa.

He koristelevat sitä tarroilla ja vievät sen välitunneille, koska jo robotin pitäminen mukana on aikamoinen juttu koulussa. Onneksi. Joten: mitä enemmän pystymme valmistamaan robotteja, sitä harvemmin sairas lapsi on yksinäinen.”

Karen Dolvan robotissa on kaiutin ja mikrofoni, joiden välityksellä lapsi, opettaja ja luokkatoverit voivat keskustella yhdessä.

Pikkurobotille voi myös piirtää silmät tai pukea rusetin.

Lisää robotteja Viime maaliskuuhun asti AV1-robotit koottiin käsityönä, mutta norjalaiselta eläkesäätiöltä ja kahdelta perhesäätiöltä saadun noin 2,7 miljoonan euron avustuksen turvin tuotanto pystyttiin käynnistämään kunnolla. Nyt AV1-robotit rakennetaan norjalaisella tehtaalla.

Robotteja myydään verkossa, ja niitä on mennyt jo 250 sairaan lapsen avuksi Norjaan, Tanskaan, Ruotsiin, Hollantiin ja Englantiin. Useimmissa tapauksissa robotin on maksanut lapsen koulu.

Nyt No Isolation – eli yritys AV1:n takana – kehittää tekniikkaa, joka voisi lievittää vanhusten kokemaa yksinäisyyttä.

2017#02 13 share

2017#02 1 14 share

Teksti Kasper Steenbach

Pohjola ilman rajoja Jos Pohjoismaista muodostettaisiin yksi valtio, maailma näyttäisi varsin erilaiselta kuin nyt.

Hyötyisimme jokaisen maan vahvuuksista, kuten suomalaisesta koulutusosaamisesta – mutta lisäksi yhteistyö parantaisi mahdollisuuksiamme jalkapallon MM-kisoissa!

Pyysimme Pohjoismaiden johtavan jalkapallolehden Offsiden perustajaa Mattias Göranssonia kokoamaan joukkueen Pohjolan parhaista pelaajista.

MAALIVAHTI

PUOLUSTUS

Pohjoismaisessa jalkapallossa tähden paikkaa on melkein aina pitänyt maalivahti. Schmeichel ei ole kurin ja järjestyksen lapsi pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaan: hän on kasvanut isänsä EM- ja Champions League -finaalien maailmassa, ja sinne hän haluaa itsekin.

Hänen sinnikäs voitto tai ei mitään -mentaliteettinsa saa mielihyvin tarttua joukkueen ruotsalaiseen panokseen (Zlatania lukuun ottamatta, tietenkin), jossa kaikki tuppaa olemaan hieman liian valmisteltua ja järjestelmällistä.

Jotta voittaisimme oman väkemme ja muun maailman puolellemme, pelimme on oltava kiinnostavaa. Pohjoismaisen maajoukkueen on pelattava hyökkäävää ja maalitietoista peliä, ja se lähtee parista nopeasta ja eteenpäin pyrkivästä pakista.

Lisäksi tarvitaan taitavia keskikenttämiehiä. Lindelöf on rauhallinen ja viisas pelaaja, joka mukautuu kaikkiin tilanteisiin, ja kun mukaan otetaan Kjærin kansainvälinen tiukkuus lähitaisteluissa, joukkueemme pelityyli on hyökkäävä mutta vähemmän naiivi, ainakin Brasiliaan verrattuna.

Kasper Schmeichel Tanska, Leicester, s. 1986

Daniel Wass

Tanska, Celta de Vigo, s. 1989

KESKIKENTTÄ

Jalkapallo ei merkitse taitureistamme kenellekään ulospääsyä köyhyydestä.

Mistä sitten saisimme ammennettua sen 90. minuutilla yleensä tarvittavan ja kaiken ratkaisevan eloonjäämisvietin? Meillä on korkea koulutustaso, joten pelaajamme osaavat ajatella. Heidät on myös kasvatettu yltäkylläisyyden leimaaman yhteiskunnan vaatimaan luovuuteen ja positiivisuuteen. Samalla tavalla meidän on myös pelattava jalkapalloa, ja ketkäpä siihen paremmin sopisivat kuin Eriksen ja Forsberg. Tettey (syntynyt ja kasvanut Ghanassa) ja Delaney (amerikkalainen isä) tuovat ketjuun kansainvälistä temperamenttia.

Victor Lindelöf

Ruotsi, Manchester United, s. 1994

Simon Kjær

Tanska, Sevilla FC, s. 1989

Ludwig Augustinsson Ruotsi, Werder Bremen, s. 1994

HYÖKKÄÄJÄT

Alexander Tettey Norja, Norwich, s. 1986

Thomas Delaney Tanska, Werder Bremen, s. 1991

Christian Eriksen

Emil Forsberg

Tanska, Tottenham, s. 1992

Ruotsi, RB Leipzig, s. 1991

Zlatan Ibrahimovic Ruotsi, Manchester United, s. 1981

Kasper Dolberg Tanska, Ajax, s. 1997

Pohjolan suurimman jalkapallotähden sanotaan lyöneen itsensä läpi ruotsalaisesta sosiaalidemokraattisesta hyvinvointimallista huolimatta, ei sen ansiosta. Hän uhmasi pelikavereita, pelikavereiden vanhempia ja valmentajia, jotka olisivat halunneet yhteispeliä uhkarohkeiden soolotemppujen sijaan. Zlatan rakastaa parrasvaloja, joten kun Pohjola kutsuu, maajoukkueboikotti unohtuu saman tien.

Se on täydellinen uran huipennus hänen egolleen. Ja mikäpä olisikaan hienompaa kuin lähettää Pohjolan suurin hyökkääjälahjakkuus Pohjolan suurimman hyökkääjätähden oppiin.

VAIHTOPENKKI

Robin Olsen

Lukáš Hrádecký

Håvard Nordtveit

Omar Elabdellaoui

Markus Henriksen

Jimmy Durmaz

John Guidetti

maalivahti, Ruotsi

maalivahti, Suomi

puolustaja, Norja

puolustaja/keskikenttä, Norja

keskikenttä/hyökkääjä, Norja

keskikenttä/hyökkääjä, Ruotsi

hyökkääjä, Ruotsi

Joukkue on nimetty elokuun puolivälissä, sen jälkeen tapahtuneita seuranvaihtoja tai loukkaantumisia ei ole huomioitu.

Kylä, joka pääsi nettiin Teksti ja kuvat Lars Just

Yksinkertainen ele, joka tunnetaan jo ­kaikkialla maailmassa. Käsi, joka nostaa puhelimen kohti parempaa verkkokuuluvuutta. Hieman alempana nousee telemasto puiden latvusten läpi muuten niin karun afrikkalaisen sisämaan keskellä.

Netti tuli Sagara B:hen kaksi vuotta ­sitten. Silloin tanskalainen Bluetown ­pystytti kylän keskelle telemaston, joka toimii aurinkoenergialla ja pitää yllä

­ ifi-yhteyttä reilun 500 metrin säteellä. w Monet uskovat, että internet tarjoaa Afrikalle maanosan tarvitseman tuuppauksen eteenpäin. Tällä hetkellä mantereella on yli 300 miljoonaa älypuhelinta, mutta vain kolmasosa afrikkalaisista on netissä.

Share kävi Itä-Afrikassa katsomassa, mitä tapahtuu, kun yhteys tuodaan ennen omissa oloissaan olleelle alueelle.

2017#02 15 share

2017#02 16 share

Yhteys. Kylän syrjäisestä sijainnista huolimatta Sagara B on päässyt nyt yhteyteen muun maailman kanssa. Kyläläiset voivat kommunikoida sukulaistensa kanssa, lukea uutisia ja tehdä ostoksia.

Tansania

Älypuhelimet. Maston pystyttänyt yritys on antanut kyläläisille ilmaisia älypuhelimia sekä palkannut paikallisen edustajan opastamaan niiden käytössä. Internet maksaa euroiksi muunnettuna noin 7 senttiä päivässä tai 35 senttiä viikossa.

Telemasto ja aurinkopaneelit on pestävä. Tansanian mastojen lisäksi Bluetown on käynnistänyt projektit myös Intiassa, Ruandassa, Ghanassa ja Irakissa. Mastot toimivat olemassa olevan infrastruktuurin, kuten valokuidun tai satelliittien, ilmapallojen tai lennokkien avulla.

2017#02 17 share

2017#02 18 share

Maria Willam katsoo aamu-uutisia lastensa Kylerin ja Jamilan kanssa. Maria käyttää nettiä pääasiassa ystävien kanssa chattailuun ja viettää netissä aikaa kahdesta kolmeen tuntia päivässä.

2017#02 19 share

2017#02 20 share

Tavoitteita. ”Uskon, että internet tuo kotikylän ulkopuolelta nuorille aivan uudenlaista näkemystä siitä, mitä heistä voi tulla. Ennen tavoitteita ei ollut paljon – nyt edessä on mahdollisuuksien maailma. Se on mielestäni tärkein syy, miksi internetiä tarvitaan.” Iman Matonya on opettaja ja käyttää iPadiaan opetukseen päivittäin.

Beatrice Sudai ei ole internetistä kovin iloinen.

Hänen mielestään lapset käyttävät liian paljon aikaa verkossa eivätkä auta välttämättömissä kotitöissä tarpeeksi. Häntä ärsyttää, kun perheen isä seurailee Facebookia ilta-aterian aikana.

Bisnestä. Eräs nuori kyläläinen on pistänyt pystyyn oman pienen yrityksen: hän lataa puhelimia noin seitsemällä sentillä per lataus.

Joseph Sudai on räätäli, ja internet on muuttanut tapaa, jolla yritys toimii.

Nykyään vaatetilaukset tulevat WhatsAppin kautta. Hän tilaa kankaat netistä ja saa ne suoraan toimipaikkaansa: enää ei tarvita pitkää matkaa lähimpään kaupunkiin.

Kaikki maksut hoituvat puhelimella M-Pesa-mobiilimaksupalvelun kautta.

2017#02 21 share

2017#01 22 share

�Little by little, a little becomes a lot.� tansanialainen sanonta

Teksti Martin Leer Scharnberg/Kuvitus Gettyimages

share

Hetkinen, minä sain idean ”Olin sanaton. Sehän oli vain sydän…”

Esimerkkejä Shigetaka Kuritan alkuperäisistä emojeista. Joidenkin käyttö muokkautui erilaiseksi kuin alun perin oli ajateltu. Kameran merkitys muuttui kalaksi, ja keltainen , jonka Shigetaka Kurita oli ajatellut merkitsevän metroa, muodostui McDonald’sin symboliksi.

KOLME TIETÄ HYVÄÄN IDEAAN Useita ratkaisuja Todella hyvä idea ratkaisee kerralla monta haastetta.

Esimerkiksi emojit ratkaisivat sekä puhelimennäytön tilanpuutteen että ihmisten tarpeen kertoa tunteistaan ja mielialastaan digitaalisesti.

Unohda kaikki muut Hyvä idea lähtee sinusta itsestäsi. Älä yritä miettiä, mitä muut haluaisivat.

Jos ideasta on hyötyä itsellesi, siitä on varmasti hyötyä myös muille.

Varasta ja lainaa Olemassa ei ole täydellisen uusia ideoita, joita kukaan muu ei ole koskaan nähnyt.

Uudet ideat syntyvät muuntamalla, yhdistämällä ja kehittämällä toisten ihmisten ideoita. Jos minä en olisi keksinyt emojia, sen olisi tehnyt joku muu.

2017#02

Ensimmäiset emojit piirsin käsin 144 pikselillä. 12 kenttää korkeussuunnassa, 12 kenttää leveyssuunnassa, ja sitten täytin ne.

Ajattelin emojit lyhyiksi ja tarkoiksi ilmoituksiksi siitä, mitä lähettäjä tekee, missä hän on tai miltä hänestä tuntuu. Sen jälkeen rajasin kentän kuvamerkkeihin, jotka voisivat olla hyödyllisiä arkielämässä. Ensisijainen idealähteeni oli säätiedotusten tapa kertoa tulevasta säästä. Ideasta ensimmäisen emojisarjan valmistumiseen kesti kuukauden verran, ja sarja julkaistiin 22. helmikuuta 1999. Pienen sydämen aiheuttama asiakaspako oli tehnyt minuun valtavan vaikutuksen, ja sen vuoksi ensimmäinen 176 alkuperäisen emojin sarja sisältää peräti viisi erilaista sydäntä.

23

Olin sanaton. Sehän oli vain sydän. Asiakkaat kaikkosivat pelkän pienen sydämen kuvan vuoksi. Samalla kuitenkin ymmärsin, että kuvamerkkien on ehdottomasti kuuluttava jokaiseen tekstipalveluun. Se hetki avasi silmäni. Se, että ymmärsin kuvamerkkien arvon, oli vain yksi osa kokonaisuutta: olin lisäksi löytänyt ratkaisun tilanpuutteeseen, jonka uudet pienet matkapuhelinnäytöt aiheuttivat tietokoneen sähköposti-ikkunoihin verrattuna. Jos viesteissä voisi käyttää kuvamerkkejä sanojen sijaan, tilaa ei tarvittaisi niin paljon. Ajattelin, että se voisi tuoda eloa matkapuhelinmarkkinoille, joihin meillä satsattiin paljon.

Shigetaka Kurita on nyt 45-vuotias ja työskentelee suuressa japanilaisessa it-yrityksessä. NTT DoCoMo palkitsi hänet alkuperäisistä emojeista, mutta muuten hän ei ole tienannut keksinnöllään.

Viime vuonna New Yorkin Museum of Modern Art lisäsi Shigetaka Kuritan 176 emojia museon pysyvään näyttelyyn.

Kuva B e h rous M e h r i /AF P

Vuonna 1998 matkapuhelimet olivat Japanissa vasta tulossa, mutta hakulaitteet olivat sen sijaan suosittuja. Toimin kehityspäällikkönä eräässä it-alan yrityksessä, jonka henkilöhakupalvelussa saattoi lähettää vastaanottajalle numeroviestien lisäksi myös sydämen. Sama toiminto oli suurimmalla kilpailijallamme, ja kun me julkistimme uuden hakulaitemallin, jossa ei ollut sydäntoimintoa, suurin osa asiakkaistamme siirtyi varoittamatta tälle kilpailijalle. Huhu puuttuvasta sydämestä levisi koulujen oppilaiden ja opiskelijoiden keskuudessa, ja he siirtyivät toiselle operaattorille.

2017#02 24 share

U U DE L L E E N KÄY T E T TÄVÄT L A H JA PA K K AUK S ET

”Haaveenani oli ympäristö­ ystävällinen yritys, jota voisi hoitaa mistä päin maailmaa tahansa.”

Suunnittelija Jennifer Janschin idea on yksinkertainen: Pistetään lahjat uudelleen käytettävään pussiin. Se säästää ympäristöä, ja pakkaus on lahja jo sinällään.

Teksti Kristina Olsson /Kuvat Henric Lindsten

Paperin tuottamista varten kaadetaan joka vuosi neljä miljardia puuta.

Osasta puista tehdään hyvin saastuttavien prosessien kautta lahjapaperia, josta tulee äärettömän lyhyen käyttöiän jälkeen pelkkää jätettä, yksistään Yhdysvalloissa miljoonia tonneja.

Ruotsalainen suunnittelija ja sisustaja Jennifer Jansch haluaa asian muuttuvan.

Sen sijaan, että kamppailisit paperirullan, teippitelineen ja vinojen taitosten kanssa, voit sujauttaa lahjan kankaiseen pussiin, kiristää nauhat ja kas: näyttävä paketti valmis! Pussin voi käyttää uudestaan tai siirtää vaikka vaatekaappiin säilytyspussiksi.

Kuusi vuotta sitten Jansch ja hänen miehensä myivät Tukholman-kotinsa ja käytännössä kaiken omaisuutensa ja lensivät New Yorkiin yhdessä kolmen lapsensa kanssa.

Nyt heidän ympäristöystävällisiä Bag-all-kangaspussejaan myydään muun muassa arvostetussa Bloomingdalen ostoskeskuksessa New Yorkissa sekä 27 maassa eri puolilla maailmaa.

Mikä ajatuksenne oli silloin, kun lähditte New Yorkiin? ”Haaveena oli perustaa ympäristöystävällinen yritys, jota voisi hoitaa mistä päin maailmaa tahansa. Toiminnan ja tuotteen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää. Ympäristö on kiinnostanut minua aina, mutta kun kolme tytärtäni tulivat maailmaan, tunsin

velvollisuudekseni tehdä jotakin, jotta heillä, heidän lapsillaan ja lapsenlapsillaan olisi hyvä planeetta, jolla kasvaa.”

Kun idea uudelleen käytettävistä lahjapusseista oli kypsynyt, Bag-all Inc. pääsi nopeasti vauhtiin. ”Olen luonteeltani sellainen, että kun saan idean, se on toteutettava heti. Niinpä kaivoin ompelukoneen esiin saman tien ja aloin kokeilla, millaisia pussien pitäisi olla.”

Millaista idean lanseeraaminen oli? ”Muistan ilon, jonka ensimmäisen lahjapussin myyminen tuotti. Verkkokauppani oli ollut toiminnassa parin viikon verran, yhtään kauppaa ei ollut tullut ja kävijöitäkin oli aika vähän. Olin rehellisesti sanottuna vähän pettynyt ja hermostunut. Yhtäkkiä kuulin puhelimen kilahtavan: olin saanut tilauksen. Koko perhe pomppi ympärillä ja minä kiirehdin pakkaamaan tilauksen niin hienosti kuin ikinä pystyin. Sitten syöksyin pyörällä lähimpään postiin, joka oli kolmen kilometrin päässä mökiltä – olimme nimittäin lomalla Ruotsissa silloin.

Matkalla alkoi sataa, mutta se ei haitannut: olin saanut ensimmäisen tilauksen.”

Millainen yrityksesi on nyt? ”Bag-all-lahjapusseja myydään nyt 27 maassa, ja meillä on kivijalkakaupat New Yorkissa ja Tukholmassa. En ole

halunnut sijoittajia, joten sijoitan järjestelmällisesti kaiken voiton takaisin yritykseen niin, että voimme laajentaa. En halua perustella sijoittajalle, miksi ostan tupsuja seitsemällä dollarilla kappale, kun jostain saa niitä 67 sentillä.”

Mikä sinua vie eteenpäin? ”Teen tätä rakkaudesta – haluan jakaa ajatusta uudelleen käyttämisestä ja antaa ihmisille työtä. Minulla on aivan upeaa henkilökuntaa. Eräs työntekijöistä on juuri nyt lomalla Floridassa, ja hänellä on siihen varaa sen vuoksi, että hänellä on työpaikka täällä. Olen siitä erittäin iloinen. Meillä on myös paljon työntekijöitä Kiinassa ja Intiassa. Joissakin pussimalleissamme käytettävät tupsut valmistetaan Thaimaan vuorilla, ja saamillaan rahoilla työntekijät voivat lähettää lapsensa kylän kouluun. Se on ikään kuin ketjureaktio, ja minusta on hienoa, että lapset pääsevät kouluun ja oppivat tulevaisuutta varten.”

Jonkin ajan kuluttua Jennifer Jansch, hänen miehensä ja kolme tytärtään vaihtavat taas asemapaikkaa – tällä kertaa he muuttavat Balille. Liiketoiminta muuttaa mukana.

Lahjapaperi saastuttaa • Lahjapaperi on usein värjättyä, laminoitua ja mahdollisesti kullan- tai hopeanvärisin langoin paranneltua. Tämän vuoksi lahjapapereita ei voi kierrättää. Lahjapaperin laittaminen kierrätyspaperisäiliöön saastuttaa koko säiliöllisen, sillä sisältö ei enää kelpaa kierrätykseen.

• Pelkästään Tanskassa jätteen sekaan joutuu joka vuosi noin 825 tonnia lahjapaperia.

• Wall Street Journalin mukaan Yhdysvalloissa myytiin lahjapaperia vuonna 2010 yli yhdeksän miljardin dollarin arvosta. Luku on tänä päivänä aivan varmasti suurempi.

2017#02 25 share

share 26 2017#02

Tämä ei ole lihaa Lihalta se näyttää, mutta raavasta se ei ole nähnytkään. Amerikkalaisissa yrityksissä on paneuduttu lihan, kalan ja maitotuotteiden keksimiseen uudelleen. Share otti maistiaiset tulevaisuudesta, jossa liha valmistetaan kasveista, ateriat ladataan netistä ja tulostetaan keittiössä, ja tuotantoeläimetkin ovat jauhopukkeja.

TEKSTI

SOLE

B .

M Ø L L E R

J A

A N D E R S

R Y E H A U G E

TÄTÄ SYÖT VUONNA 2050

Ku va Imp o ssi bl e Fo od s

2017#02 27 share

2017#02 28 share

A

merikkalaisen Bob Eisenbachin kädessä on pala tulevaisuutta. Se ei ole ateriaksi hankitun hampurilaisen seesamisämpylä, karamellisoitu sipuli eikä cajun-kastikekaan, vaan niiden välistä löytyvä klassiselta hampurilaispihviltä näyttävä pihvituote. Ja nyt hän haukkaa ateriastaan reilun palan. ”Tosi hyvää”, toteaa Eisenbach. ”Hieman punertava keskeltä ja rapea pinnalta, juuri kuten haluan.”

Bob Eisenbach on maistanut juuri tulevaisuuden lihaa – kasviproteiinista valmistettua pihviä, joka on niin mehukas ja vähän ”verinen”, että sitä on vaikea erottaa aidosta lihasta. Sen nimi on Impossible Burger, ja se on noussut muutamassa kuukaudessa todelliseksi yllätyshitiksi tässä sanfranciscolaisessa Public House -sporttibaarissa, jonka ruokalistalta löytyy myös nyhtöpossua, hodareita ja chickenwingsejä. ”Alussa niitä myytiin noin sadan kappaleen päivävauhtia – aloin nähdä niistä untakin”, virnistää keittiömestari Jorge Lumbreras ja kääntää pihvejä liedellä.

Itse asiassa Public Housessa on joskus myyty enemmän Impossible Burgereita kuin naudanlihahampurilaisia, ja ravintolassa käy tämän erikoispihvin vuoksi asiakkaita Saksasta, Japanista ja eri puolilta Yhdysvaltoja. ”Jotkut asiakkaat ovat sanoneet, että he lopettaisivat naudanlihan syönnin, jos tätä pihviä myytäisiin kaupoissa”, Lumbreras kertoo.

Bob Eisenbach on samaa mieltä näiden asiakkaiden kanssa. Hän tilaa Impossible Burgerin 10. kerran, ja on aivan myyty. ”Se on kuin aistillinen mahdottomuus: kaikki soluni väittävät, että se on lihaa. Jos tämä olisi sokkotestissä, kukaan ei arvaisi, ettei tämän valmistukseen ole käytetty lihaa”, Eisenbach sanoo.

Kestävän kehityksen pihvi

Lihaton liha on yksi ratkaisu yhteen maapallon suurista ympäristöongelmista. Tuotantoeläinten kasvattaminen vaatii valtavasti rehua, vettä ja maa-alaa, ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan lihantuotannon

TÄTÄ SYÖT VUONNA 2050 Teksti Sole Bugge Møller/Kuvat Noel Spirandelli

Liha ja ympäristö Länsimaissa syödään valtavasti lihaa, ja mikäli suuntaus jatkuu samana, CO₂-päästöt kasvavat 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vaikka noudattaisimme WHO:n lihansyöntiä koskevia suosituksia, päästöt nousisivat seitsemän prosenttia. ”Jos vähennämme lihan syömistä edes vähän, sen vaikutus voi olla CO₂-laskelmissa valtava”, sanoo Charles Godfray Oxfordin yliopistosta.

Lisäksi se vaikuttaa terveyteemme positiivisesti, koska riski elämäntapasairauksiin vähentyy. ”Monet tutkimukset osoittavat, että prosessoidun ja varsinkin punaisen lihan liiallisella syömisellä on haitallinen vaikutus terveyteen.”

Kasvijauhelihapihvin kehittäjän, geenitutkija Pat Brownin (oikealla) kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää hampurilaispihvi, joka kelpaa myös Teksasissa. Työtä tehdään San Franciscon lähellä Redwood Cityssä, jossa kaksi kolmasosaa Impossible Foodsin työntekijöistä tekee kokeita ”lihan” maun, tuoksun, rakenteen ja ulkoasun jalostamiseksi.

Eläimet ovat vanhanaikainen tapa tehdä kasveista lihaa. Pystymme taatusti voittamaan ne maussa, terveellisyydessä ja hinnassa.

Liha lukuina

Pat Brown , Im p ossible Burge r -pihvin keksi jä

Lihatuotanto vapauttaa ilmakehään

7,1

gigatonnia hiilidioksidia

osuus on 15 prosenttia koko hiilidioksidituotannostamme. Samaan aikaan arvioidaan, että maapallon väestön lisääntyminen lähelle 10 miljardia vuoteen 2050 mennessä nostaa lihankulutusta 60 prosentilla. ”Nykyinen lihan massatuotantojärjestelmä on romahtamassa, eikä se ole kestävän kehityksen mukainen malli tulevaisuudessa, jossa ruokaa on tuotettava 10 miljardille ihmiselle”, toteaa Good Food Instituten viestintäpäällikkö Emily Byrd. GFI on voittoa tavoittelematon yhteisö, joka yrittää tukea innovatiivisten elintarvikkeiden kehittämistä.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että olisi löydettävä elintarvikkeiden tuotantotapoja, jotka palvelevat kestävää kehitystä paremmin – ja juuri tässä Impossible Foods tulee mukaan kuvaan. Yrityksessä on laskettu, että pelkästään yhden tavallisen jauhelihapihvin vaihtaminen heidän tarjoamaansa versioon säästäisi hiilidioksidia 29 kilometrin automatkan verran ja juomavettä 25 päivän tarpeen verran. Impossible Foods ei ole lähellekään ainoa yritys, joka pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman, ja Piilaaksossa innovatiiviset elintarvikeyritykset kuuluvat tämän päivän kuumimpiin sijoituskohteisiin. Hampton Creek on yritys, jonka tuotteisiin kuuluu jo munaton majoneesi ja pikkuleipätaikina. Se ilmoitti äskettäin aloittaneensa keinotekoisen lihan valmistamisen kantasoluista, ja tuotteen odotetaan olevan myynnissä loppuvuodesta 2018. Yritys on kolme vuotta edellä kilpailevaa Memphis Foodsia, joka suunnittelee tuovansa silloin kuluttajien saataville laboratoriossa kehitettyä naudanlihaa ja siipikarjanlihaa. Myös startup-yrityksiä on paljon: New Wave Foods ja Finless Foods kehittävät kalan ja äyriäisten valmistusta

vuodessa, eli noin 15 prosenttia kasvihuonekaasujen koko määrästä.

Se on suurin piirtein yhtä paljon kuin koko kuljetussektorin

– henkilö-, kuorma- ja linja-autojen, laivojen, lentokoneiden – yhteenlaskettu CO₂-kuormitus maailmassa.

Naudanlihan osuus on suurin:

65

prosenttia kaikkien tuotantoeläinten CO₂-päästöistä.

Liha ei ole erityisen tehokas tapa syödä kaloreita. Nauta tuottaa lihana vain

1

kalorin

jokaista syömäänsä 99 kaloria kohden, boilerilla suhde on 89/1.

2017#02 29 share

2017#02 30 share

ylikalastuksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi (New Wave Foodsin levästä ja kasviproteiinista valmistettuja katkarapuja on jo saatavana tietyissä ravintoloissa San Franciscossa sekä Googlen pääkonttorin ruokalasta), ja Perfect Day Foods tekee maitoa ja meijerituotteita heraproteiinin käymisprosessin avulla. Beyond Meat puolestaan valmistaa broilerinsuikaleita, naudanjauhelihaa ja -jauhelihapihvejä soija- ja herneproteiinista. Tuotteita myydään supermarketeissa kaikkialla Yhdysvalloissa ja niiden maku on jo niin lähellä perinteistä lihaa, että yrityksen Beyond Burger myytiin loppuun tunnissa, kun se ensimmäisen kerran tuli myyntiin terveellisiin elintarvikkeisiin keskittyneen Whole Foodsin Boulderin myymälässä Coloradossa.

Molekyyli molekyyliltä uudelleen koottua lihaa

Impossible – mahdotonta – lukee suurin valkoisin kirjaimin Pat Brownin rinnassa. Vaikeaa tehtävää tutkija lähtikin ratkaisemaan vuonna 2011, kun hän irtisanoutui Stanfordin yliopistosta ja perusti Impossible Foodsin, jonka tavoitteena on ”keksiä liha uudestaan” pelkkien kasviraaka-aineiden pohjalta.

Hän johti Stanfordissa genetiikkalaboratoriota, mutta työ ei tuntunut edistyvän. Hän mietti tapoja maapallon suurimpien ympäristöllisten ongelmien ratkaisemiseen ja tuli siihen tulokseen, että liha on yksi ilmastonmuutoksen suurimpia syitä. Tämän jälkeen Brown järjesti konferenssin joukolle alan tieteellisiä huippuasiantuntijoita, mutta sai huomata, että akateeminen tie on ”loputon suo”, kuten hän nykyään asian ilmaisee. ”Se oli mielestäni täydellistä ajanhukkaa, sillä sanallinen vakuutteluni ei johtanut mihinkään. Olisi paljon tehokkaampaa, jos saisin kehitettyä tuotteen, joka pystyisi syrjäyttämään lihan”, Pat Brown kertoo.

Tutkimustaustansa pohjalta hän aloitti yhteistyön tutkijoiden kanssa, jotka pystyivät pilkkomaan lihan yksittäisiksi ainesosiksi ja kokoamaan sen uudelleen molekyyli molekyyliltä. Sen tuloksena San Franciscon eteläpuolelle Redwood Cityyn rakennettiin Impossible Foodsin laboratorio. Siellä työskentelee 100 tutkijaa, jotka jalostavat lihan makua, tuoksua, rakennetta ja ulkonäköä. Laboratorio on täynnä koepulloja, petrimaljoja ja nestetyppisäiliöitä, ja keittiökoneita on vähän siellä sun täällä. Joku litistää lihapullaa tärisevällä koneella nähdäkseen, miten liha käyttäytyy paineen alla, toinen tutkii lihas-

kuitujen katkeamista venyttämällä lihasuikaletta kahden ruuvipuristimen välissä. Pienessä läpinäkyvin muoviseinin rajatussa kopissa istuu mies nenä kiinni suppilossa ja tekee muistiinpanoja lihasta nousevista aromeista.

Verinen läpimurto

Tässä laboratoriossa työskentelee myös Celeste Holz-Schietinger. Hän on Impossible Foodsin johtava makututkija, ja hänen pääasiallinen tehtävänsä on selvittää, millainen lihaton pihvi saa veden herahtamaan syöjien kielelle. ”Yritän ymmärtää, millainen aistillinen kokemus lihan syömisestä tulee ja mistä tämä kokemus muodostuu. Sen jälkeen selvitämme, millä kasveilla on tämä sama ominaisuus”, hän kertoo.

Impossible Foodsin tämänhetkinen resepti on naudanlihan 15. inkarnaatio, ja HolzSchietinger myöntää, etteivät ensimmäiset versiot olleet erityisen houkuttelevia. ”Ne olivat hyvin monimutkaisia, koska emme vielä silloin ymmärtäneet, miten naudanlihan eri ainesosat reagoivat keskenään”, hän sanoo.

Ratkaisun avaimeksi osoittautui leghemoglobiini. Tätä metalliselta maistuvaa proteiinia on muun muassa soijapavun juurinystyröissä, ja se on melkein identtinen hemoglobiinin kanssa, jota taas on veressä ja jonka vuoksi liha on punaista. ”Totesimme nopeasti, että hemi on myös lihamaisen maun lähde”, Holz-Schietinger selittää.

Sen uuttamiseksi Impossible Foodsin tutkijat ovat istuttaneet erääseen hiivasoluun kasvigeenin, joka saa solun tuottamaan hemiä.

Sen jälkeen hemi voidaan tiivistää ja lisätä pih-

Tätä Impossible Foodsin jauhelihapihvi sisältää

Vehnäproteiini ja perunaproteiini (ilman hiilihydraatteja ja tärkkelystä)

Leghemoglobiini, johon lisätty vitamiineja, aminohappoja ja sokeria

Ksantaani ja konjak

Kookosöljy, hieman lisättyä soijaproteiinia

2017#02 31 share

Sanfranciscolaisen sporttibaarin Public Housen keittiömestari Jorge Lumbreras asettaa kasviburgerin lähtövalmiiksi. Asiakas Bob Eisenbachin (oikealla) mielestä lopputulos on yhtä hyvä kuin aidosta lihasta valmistettu.

veihin. Tämä merkitsee valtavaa kehitystä makukysymyksessä. Alussa 94 prosenttia koehenkilöistä piti sokkotestissä perinteistä naudanlihapihviä uutta pihvityyppiä parempana, mutta uusimmassa testissä luku oli laskenut 53 prosenttiin. Toisin sanoen melkein puolet koemaistajista pitää lihatonta pihviä aitoa parempana. Tämä ei kuitenkaan saa Celeste Holz-Schietingeria lepäämään vielä laakereillaan, sillä hän on vakuuttunut siitä, että makua voi jalostaa edelleen. ”Emme ole nähneet lopullista tulosta vielä”, hän vakuuttaa.

Teksas tai takaisin laboratorioon

Toistaiseksi Impossible Foodsin jauhelihapihviä myydään vain tietyissä ravintoloissa Yhdysvalloissa. Ensimmäinen niistä oli tähtikokki David Changin Momofuku New Yorkissa, ja se toi Impossible Burgerille riittävän määrän hypeä ja ylellisyyttä, mikä teki pihvistä pienoisen ilmiön. Mutta kyse oli muustakin kuin fiksusta markkinoinnista. ”Puolet Yhdysvalloissa tuotetusta jauhelihasta menee ravintoloille, joten nekin markkinat ovat valtavat. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenamme on kuitenkin myynti sekä kauppojen että ravintoloiden kautta kaikkialla maailmassa”, sanoo Pat Brown.

Hän on vakuuttunut siitä, että Impossible Foodsin ja muiden lihankorvikkeiden mahdollisuudet saada amerikkalaiset ja muu burgereita syövä maailma luopumaan lihasta ovat pääasiassa kiinni ihmisten makunystyröistä. Yksi yrityksen suuria haasteita on jo käynnissä, sillä uusi raaka-aine on äskettäin lanseerattu pihveistään ja

barbecue-herkuistaan tunnetussa Teksasissa. ”Tuotteemme on oltava niin maukas, että teksasilaiset haluavat syödä sitä. Muuten voimme palata saman tien takaisin suunnittelupöydän ääreen”, sanoo Pat Brown.

Lihankorvikkeita, pääasiassa erilaisia tofu-tuotteita, on ollut saatavana jo vuosikymmeniä, mutta ne eivät ole tavoittaneet suurta yleisöä. Uuden sukupolven kasvilihoissa on kuitenkin päästy jo paljon lähemmäksi kaivattua lihaisaa makua, ja siksi tällä "lihalla” on aivan uudenlaiset mahdollisuudet menestyä. ”Jos olisit kysynyt minulta viisi vuotta sitten, olisin sanonut, etteivät korvausvaihtoehdot näytä kovin lupaavilta. Tilanne on kuitenkin muuttunut dramaattisesti. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että niiden syöminen tuottaa samanlaista iloa kuin lihan syöminen”, sanoo Charles Godfray, joka toimii Oxfordin yliopistossa elintarvikejärjestelmän kehittämistä tutkivan Programme for the Future of Food -ohjelman vetäjänä.

Markkinatutkimusyritys Lux Research arvioi, että lihankorvikkeiden kysyntä kaksinkertaistuu vuoteen 2024 mennessä ja että vuonna 2054 kolmannes syömästämme proteiinista tulee kasvipohjaisista elintarvikkeista. ”Tämä saattaa olla erittäin tärkeä osa ympäristöongelmien ratkaisemista, ja uskon, että se mullistaa lihantuotannon kokonaan”, Godfray sanoo.

Alennusmyyntilihaa

Kalifornialaisen Impossible Foodsin tarkoituksena on mullistaa muutakin kuin naudanjauheliha. Yrityksellä on laaja tietopankki lihasta, ja tutkimuksen kohteena ovat muutkin tuotteet, kuten kokoliha, kala, broileri ja meijerituotteet. Pat Brown kuitenkin korostaa, että juuri nyt he keskittyvät tekemään jauhelihapihvistä täydellisen. ”Eläimet ovat vanhanaikainen tapa tehdä kasveista lihaa. Pystymme taatusti voittamaan ne maussa, terveellisyydessä ja hinnassa”, Brown sanoo.

Kilpailua ei kuitenkaan ole vielä voitettu.

Sporttibaari Public Housessa toinen asiakas, Graham Heimberg, on syönyt juuri Impossible Burgerin, eikä ensikohtaaminen saanut hänen makunystyröitään vakuuttumaan. ”Se maistuu jotenkin alennusmyyntilihalta”, hän sanoo.

Maku on liian mieto, eikä rasvaa ole tarpeeksi, miettii Heimberg. ”Se maistuu toki hämmästyttävän paljon lihalta, mutta jos pitäisi valita, ottaisin kyllä laadukkaan lihatuotteen.”

Mitä maksaa naudanjauhelihapihvi ilman nautaa Toistaiseksi lihankorvikkeet maksavat hieman enemmän kuin tavallinen liha.

Kahden Beyond Burgers -pihvin pakkaus maksaa kuusi dollaria – suurin piirtein saman verran kuin pakkaus luomujauhelihaa.

Impossible Burger puolestaan maksaa ravintolassa saman verran kuin naudanlihavaihtoehto samassa ravintolassa (yritys ei kuitenkaan kerro, onko hinta subventoitu).

Impossible Foods avaa pian Oaklandiin tehtaan, jonka tuotantokapasiteetti on neljä miljoonaa pihviä kuukaudessa, mikä auttaa alentamaan tuotteen kilohintaa.

Teoriassa lihankorvikkeita voidaan tuottaa perinteistä lihaa halvemmalla, koska hukkaa tulee vähemmän ja valmistamiseen kuluu vähemmän energiaa.

Kantasolulihaa Maailman ensimmäinen ”yrityshautomopihvi’ luotiin Maastrichtin yliopistossa Hollannissa vuonna 2013, jossa tutkijat valmistivat jauhelihapihvin kahden vasikan kantasoluista. Projekti maksoi melkein 270 000 euroa, joten kestää vielä jonkin aikaa, ennen kuin tätä lihaa saadaan grilleihin. Useilta amerikkalaisyrityksiltä on kuitenkin tulossa vastaavanlaisia lihatuotteita kuluttajille, yksi jo ilmeisesti ensi vuonna. Good Food Instituten Emily Byrdin mukaan niin kutsutulla puhtaalla lihalla on valtava potentiaali: ”Ei ole kovin tehokasta kasvattaa koko eläintä päineen, häntineen ja sorkkineen, kun tarvitsemme vain pihvilihaa.

Puhdasta lihaa kasvatetaan vain sen verran kuin ruokaan tarvitaan.”

Tu l o st a a t e r i a s i 3D-tulostetun ruoan voi säätää tarkasti yksittäisten ruokailijoiden mukaan. Asiantuntijat ennustavat, että personoitu ruoka tulee mullistamaan ruokailun muutaman vuoden kuluessa.

Teksti Anders Ryehauge

”Uskon, että olemme käännekohdassa”, sanoo Daniel van der Linden.

Hän toimii yrityskehittäjänä ­Hollannin Haagissa sijaitsevassa TNO:ssa, joka on ­soveltavien tieteiden parissa monilla eri ­alueilla toimiva sitoutumaton yritys. Siellä on tutkittu 25 vuoden ajan 3D-tulostusta, ja vii­meisten seitsemän vuoden aikana ­tutkimuksen kohteena on ollut elintar­ vikkeiden tulostus. TNO:ta pidetään yhtenä alan ehdottomista kärkiyrityksistä.

Daniel van der Linden sanoo 3D-tulostimien merkitsevän paradigmaattista muutosta elintarvikealalla. Tulostin toimii hyvin samalla tavalla kuin tavallinen tulostin, mutta sen suuttimista tulee musteen sijasta ruokaa. Tähän mennessä tulostin on lyönyt itsensä läpi kaupallisesti suklaa- ja makeisteollisuudessa, mutta kokeilumielessä on päästy jo pitkälle myös esimerkiksi lihan ja kasvisten tulostamisessa. Tällä hetkellä ruokaprintteri edellyttää kuitenkin ainesten sekoittamista ennen tulostimeen lataamista.

Sen jälkeen elintarvikkeen muodon, rakenteen ja sisällön voi koota millimetrin tarkasti tietokoneohjelman avulla. ”Niin kutsutut personoidut ateriat ovat yksi tämän hetken kuumista trendeistä, ja siihen 3D-tulostus tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, koska sen avulla voi suunnitella ihan kaiken”, sanoo Daniel van der Linden.

Näin elintar­ vikkeiden 3D-tulostus toimii 3D-tulostimet edellyttävät vielä, että elintarvikkeet – liha, perunat tai porkkanat – sekoitetaan etukäteen. Ruokalaji suunnitellaan ja sen muoto, koostumus ja rakenne määritetään tietokoneohjelmalla.

Samalla tarkastetaan esimerkiksi maut ja kaloripitoisuudet sekä lisätään tarvittavat vitamiinit, kunkin oman kehon edellytysten mukaan. Tällä hetkellä suurin haaste on saada tulostettuihin ruokalajeihin riittävästi rapeutta ja mehukkuutta.

Kuva : Foo d Ink

2017#02 32 share

TÄTÄ SYÖT VUONNA 2050

Täysin henkilökohtainen ateria

Hollannin Eindhovenissa toimii yritys nimeltä byFlow. Sen tuotteisiin kuuluu Focus, yksi markkinoiden ensimmäisistä 3D-elintarviketulostimista. Se maksaa reilut 3 000 euroa. ”Olemme päässeet jo tasolle, jolla elintarvikkeiden laatu on korkea ja tulostimen käyttäminen helppoa. Valitettavasti se on edelleen hyvin kallis tavallisille käyttäjille”, kertoo byFlown johtaja Frits Hoff.

Viime vuonna popup-ravintola Food Ink tarjosi valitulle kutsuvierasjoukolle tilaisuu-

den päästä maistamaan Focuksella tulostettuja ruokalajeja Lontoossa. Tarjolla oli yhdeksän hyvin erilaista ruokalajia, kuten mustekalanmusteella värjättyä perunamuhennosta, ruiskutettuja avokadokukkia, pieniä vuohenjuustopiiraita ja tartarpihvejä.

Ruokalajit oli suunnitellut ja koostanut joukko espanjalaisia huippukokkeja, jotka kaikki ovat aikanaan työskennelleet maailman parhaimmaksi ravintolaksi viisi kertaa nimetyssä El Bullissa.

ByFlow’n tämänhetkiset asiakkaat ovat pääasiassa tutkimuslaitoksia, jotka hankkivat tulostimen testikäyttöön, mutta yritys on alkanut myydä sitä myös ravintoloille, leipomoille, suklaatehtaille ja yksityishenkilöille. Frits Hoff vertaa elintarviketulostimen tämänhetkistä kehitysvaihetta espressokoneen tilanteeseen viisi–kuusi vuotta sitten, jolloin vain muutamilla luksuskäyttäjillä oli siihen varaa. Nykyään espressokeittimiä näkee melkein toimistossa kuin toimistossa, ja niitä on paljon myös yksityiskodeissa. Århusin Teknologian instituutissa Tanskassa tehdään kokeita yksinkertaisella 3D-tulostimella, joka tulostaa porkkanan vähän reilussa kahdeksassa minuutissa.

Toistaiseksi on tutkittu, voiko tekniikalla vaikuttaa lasten suhtautumiseen terveelliseen ruokaan. Laitteella tulostettiin tähdenmuotoisia porkkanoita, joita tarjottiin tavallisten porkkanoiden rinnalla 21 lapselle. Lapsista 17 valitsi tähdenmuotoisen porkkanan. Tekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia, sanoo Teknologian instituutin asiantuntija Mia Fiilsøe Falkeborg. ”Personoidut ateriat kiinnostavat tällä hetkellä todella paljon. Kuinka valmistetaan maistuvaa, terveellistä ja luonnollista ruokaa, joka on täydellisesti mukautettu syöjän mukaan? Vastaus – ja kerrassaan loistava sellainen – on 3D-elintarviketulostin. Painat nappia, ja laite tulostaa lempiruokasi. Kaiken

share

Ku va Tek no lo gian institu u t ti

Tulevaisuudessa voimme valmistaa kotona ennakkoon suunniteltuja, korkeatasoisia ja esteettisesti kauniita aterioita ostamalla ruuan säiliössä ja pistämällä tulostimen töihin.

Hollantilainen byFlow tekee yhteistyötä usean Michelin-kokin kanssa, joista nimekkäin lienee Jan Smink. Hän toimii kokkina Librijessä, joka on valittu moneen kertaan Hollannin parhaaksi ravintolaksi.

Kokit suunnittelevat reseptejä, joita tavalliset käyttäjät voivat ladata esimerkiksi mobiilisovelluksen kautta.

33

Michelin-kokki keittiössäsi

Elintarvikkeiden 3D-tulostus voi saada lapset valitsemaan terveellisempiä ruokia. Eräässä tutkimuksessa 21 tanskalaisesta lapsesta 17 valitsi 3D-tulostetun tähtimäisen porkkanan tavallisen porkkanan sijaan.

lisäksi voit lisätä siihen vitamiineja, muokata kalorimäärää ja tehdä muita muutoksia, täysin oman tarpeesi mukaan”, hän sanoo.

Terveellisyyttä kerros kerrokselta

2017#02

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka eri tavoin kehomme reagoi täsmälleen samaan ruokaan. Koska tulostin kokoaa ruoan kerros kerrokselta, annokset voi rakentaa huolellisesti. Ateriasta voi saada terveellisemmän esimerkiksi annostelemalla sokerin tai suolan alussa, jolloin se maistuu pienempinäkin määrinä. Annoksissa voi huomioida sairaudet, allergiat ja muut terveydelliset seikat.

Hollantilainen byFlow on käynnistänyt yhteistyön geenejä analysoivan yrityksen kanssa yksittäisen ihmisen tarpeiden ennakoimiseksi. Johtaja Frits Hoff on sitä mieltä, että menetelmän avulla voitaisiin esimerkiksi vähentää lääkkeiden käyttöä. ”Uusi tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, mitä tietty henkilö tarkalleen ottaen tarvitsee geeniensä ja DNA:nsa perusteella.

Saamme yhtä enemmän tietoa siitä, kuinka tärkeää personoitu ruoka on terveenä pysymisen kannalta”, hän sanoo.

Hollantilaisen TNO:n kolmivuotinen EU-tukihanke päättyi vuonna 2015. Siinä 3D-tulostimia käytettiin aterioiden personointiin saksalaisessa hoitokodissa, jonka iäkkäillä asukkailla oli paljon pureskelu- ja nielemisvaikeuksia. Asukkaita varten tulostettiin tunnissa jopa 25 personoitua ateriaa, jotka koostuivat lihasta, perunasta, porkkanasta ja herneistä perinteiseen ja tuttuun ateriamuotoon valmistettuna. Ainoa ero oli, että ateriat oli koostettu rakenteellisesti kunkin vanhuksen tarpeiden mukaan.

Daniel van der Linden uskoo, että elintarvikkeiden 3D-tulostus tulee tekemään läpimurron vuoden tai puolentoista kuluessa. Ensin se tapahtuu sairaaloissa ja hoitokodeissa, mutta toiminnallisuuden lisääntymisen, hintojen alentumisen ja tulostamiseen tottumisen myötä printterit tulevat myös koteihin. ”Syömme tulevaisuudessa toki muutakin kuin tulostettuja elintarvikkeita, mutta se tulee tarjoamaan mahtavan lisän perinteiselle ruualle. Jos kotonasi olisi elintarviketulostin, joka voisi ottaa huomioon ikäsi, painosi ja terveydentilasi ja valmistaa sinulle juuri sen välipalan tai aterian, jota kehosi tarvitsee – eikö se todellakin voisi vaikuttaa elämääsi?”

2017#02 34 share

Miljardi tonnia ruokaa suoraan roskiin Maailmassa heitetään joka vuosi pois 1,3 miljardia tonnia ruokaa. Se on – pidä jostakin kiinni – noin kolmannes kaikesta maailmassa tuotettavasta ruoasta. Esittelemme neljä yksinkertaista sovellusta, joiden avulla sinä voit vaikuttaa ruokahävikkiin.

Teksti Anders Ryehauge

Jos oppisimme kierrättämään ruokaa paremmin – esimerkiksi naapureiden kesken tai lähiravintolan kanssa – jokainen meistä voisi vaikuttaa nykyiseen valtavaan ruokahävikkiin.

Lähes puolet kaikista hedelmistä päätyy roskiin, ja jopa lihasta, joka on tämän listan hännillä, 20 prosenttia heitetään käyttämättömänä pois.

Englantilainen The Guardian -lehti on laskenut, että hävikistä saisi rakennettua kolme kilometriä leveän ja Mount Everestin korkuisen jätevuoren. Jätteiden valtava fyysinen määrä ei ole ainoa ongelma, vaan ruoan heittäminen pois tulee myös kalliiksi kuluttajille. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että keskimääräinen englantilainen perhe heittää ruokaa roskiin noin 800 euron arvosta vuodessa.

Viime vuosina on toteutettu lukuisia EU-tuettuja projekteja ruokahävikin vähentämiseksi. Älypuhelinten avulla hävikkiä voi vähentää vielä helpommin. Olemme koonneet tähän neljä yksinkertaista esimerkkiä sovelluksista, jotka ovat ladattavissa puhelimeen Euroopassa.

1.

Helsinkiläislähtöinen Froodly on mobiilisovellus, jossa käyttäjät jakavat tietoa paikallisten kauppojen alennetuista tuotteista. Sovellukseen voi ladata kuvia alennetuista tuotteista sekä lisätä hinnat ja sijainnit, jotta muut löytävät tarjoukset.

Tietojen jakamisesta saa erilaisia palkintoja, esimerkiksi kahvilippuja paikallisiin kahviloihin. Froodly perustettiin alkuvuodesta 2016, ja sen on tarkoitus laajentua kansainvälisille markkinoille vuonna 2017.

2.

Suomalainen mobiilisovellus ResQ lanseerattiin vuonna 2016. Sen avulla kuluttajat löytävät ravintoloita, jotka myyvät ylitse jäävää ruokaa. Yrityksen tavoitteena on laajentaa ulkomaille vuonna 2017, ja vuoden alussa sovellus tuli jo Ruotsin markkinoille.

3.

Too Good To Go perustettiin loppuvuodesta 2015 Tanskassa, mutta se on laajentunut kattamaan suuren osan Eurooppaa ja useita amerikkalaisia suurkaupunkeja. Sovelluksen avulla etsitään ravintoloita, kahviloita, hotelleja, ruokakauppoja ja leipomoita, jotka myyvät ylijäämätuotteita alennettuun hintaan. Too Good To Go voitti Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon vuonna 2016.

4.

Olion tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä yhdistämällä naapureita kaikkialla maailmassa.

Sovellukseen voi lähettää tiedon ruoasta, jota on tullut laittaneeksi liikaa, jolloin muut lähellä asuvat voivat tulla noutamaan sitä. Olio lanseerattiin Pohjois-Lontoossa vuonna 2015, mutta se on sittemmin laajentunut maailmanlaajuiseksi hankkeeksi.

Mads Friche sai idean, ja nyt länsijyllantilaisen maatilan karjasuojissa majailee sikojen ja lehmien sijaan jauhopukin­ toukkia.

2017#02 35 share

TÄTÄ SYÖT VUONNA 2050

J a u h o p u k i nt o u k ka on nykyajan possu Hyönteiset soveltuvat yllättävän hyvin uusiksi tuotantoeläimiksi.

Jo nyt ne ovat tavallista ravintoa kahdelle miljardille ihmiselle, mutta massatuotanto on vielä uusi ja tuntematon asia. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan.

Teksti Anders Ryehauge/Kuvat Michelle Berg

Mads Friche viettää suurimman osan valveillaoloajastaan lakkautetulla maatilalla Tarmissa, Länsi-Jyllannissa, seuranaan noin 200 kiloa eläviä jauhopukintoukkia.

Hän vastaa kahden liikekumppaninsa kanssa Tanskan ensimmäisen hyönteistilan, Heimdal Entofarmin, toiminnasta. He pyrkivät saamaan luvan hyönteisten myyntiin elintarvikkeiksi myöhemmin tänä vuonna, mutta toistaiseksi pääasiallinen työ on parhaiden olosuhteiden etsimistä niin, että jauhopukintoukkien kasvatuksesta tulee toimivaa tuotantomaataloutta. Jauhopukin elinkaari on ihan erilainen kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Ne aloittavat elämänsä

munana, josta tulee toukka, joka kasvaa, koteloituu ja muuttuu kovakuoriaiseksi, joka munii uusia munia. Friche tutkii kollegoidensa kanssa muun muassa sitä, miten lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat tuotantoon ja kuinka eri kehitysvaiheessa olevien jauhopukkien kasvatuslaatikot kannattaa ryhmitellä. ”Kaikki tieto on tässä vaiheessa uutta.

Hyönteisviljely on edelleen pieni ja marginaalinen tuotantoala, eikä tietoa jauhopukintoukkien kasvattamisesta ole juurikaan saatavana. Olemme saaneet aika paljon jo selville, esimerkiksi sen, kuinka näitä on ruokittava, jotta ne kehittyvät mahdollisim-

2017#02 36 share

TÄTÄ SYÖT VUONNA 2050

Mads Friche käyttää kuivattua jauhopukintoukkaa esim. pehmeäksi keitetyn aamiaismunan päällä.

Karjasuojassa jauhopukintoukkia säilytetään suurissa muovilaatikoissa.

Hyönteiskasvatusta Norjassa

Hyönteisten elintarvike­­käyttö hyväksytään EU:ssa vuonna 2018

“Proteiinista tulee seuraava kulta”, sanoo Frederick Richard. Hän on Norjan Semissa toimivan Nordic Food Supplements AS:n perustaja ja toimitusjohtaja. Jauhopukintoukkia on tutkittu siellä tuotantoeläiminä lokakuusta 2016 asti. He hankkivat muutaman kilon jauhopukintoukkia ja vuokrasivat tilan, jossa olosuhteiden, kuten lämpötilan, kosteuden, ympäristön ja valaistuksen vaikutuksia tutkitaan. Tällä hetkellä tilalla on jauhopukintoukkia vähän yli 100 kiloa. Richardin mielestä suurin potentiaali hyönteisillä on eläinrehuna.

“Voi olla vaikeaa saada ihmisiä syömään hyönteisiä päivälliseksi. Toisaalta kananpojan ravinnon vaihtaminen soijapavuista hyönteisiin voi toimiakin, ja silläkin on jo suuri vaikutus ympäristön kannalta.”

Hyönteisten myynti elintarvikkeeksi on toistaiseksi kiellettyä EU:n uuselintarvikeasetuksen perusteella. Asetuksen sisältö on jonkin verran tulkinnanvarainen, ja sen varjolla Tanska, Hollanti, Belgia ja Iso-Britannia ovat sallineet myynnin. EU-asetusta muutettiin vuonna 2017, ja sen myötä yritykset voivat hakea 1.1.2018 alkaen myyntilupaa tietyntyyppisille hyönteisille.

Jauhopukintoukkien ja sirkkojen arvioidaan olevan ensimmäisiä elintarvikemyyntiin hyväksyttäviä hyönteisiä.

man hyvin. Suuria haasteita on tällä hetkellä kaksi: kuinka tuotanto saadaan skaalattua useaan tuhanteen tonniin sekä automatisoitua samalla tavalla kuin perinteisessä maataloudessa”, kertoo Friche.

Jauhopukintoukat, sirkat, heinäsirkat ja kärpäsentoukat voivat korvata perinteiset, paljon enemmän resursseja vaativat siat ja naudat, mikäli alalta löytyy asiantuntijoita ja riittävästi kiinnostuneita pohjoismaisia yrittäjiä, ja mikäli YK:lta saadaan tarvittavat suositukset.

Maailmassa on tällä hetkellä yli miljoona luokitettua hyönteislajia, mutta tuntemattomia lajeja lienee vielä 10 miljoonaa lisää.

Joka tapauksessa ravinnoksi kelpaavia hyönteistyyppejä tunnetaan 2 000. Hyönteisiä syö maailmassa jo kaksi miljardia ihmistä, mutta kyse on lähinnä luonnonvaraisista yksilöistä.

Viime vuosina huomiota ovat herättäneet hyönteisruokalajit tanskalaisessa Nomassa ja englantilaisessa The Fat Duckissa, kahdessa useaan kertaan maailman parhaimmiksi nimetyissä ravintolassa. Kyse ei silti niinkään ole hyönteisistä lautasilla vaan tiettyjen hyönteislajien domestikaatiosta eli muuttamisesta uusiksi kotieläimiksi.

”Vallankumous on vasta alkanut”, sanoo Lars-Henrik Lau Heckmann. Hän toimii projektipäällikkönä Tanskan Århusissa sijaitsevassa Teknologian instituutissa, jossa tutkitaan tulevaisuuden teknologioita.

Thaimaalainen hyönteistila

Tulevaisuuden maataloutta

Hyönteisiä soodavedessä ja snackseissa Pepsin toimitusjohtaja Indra Nooyi paljasti loppuvuodesta 2016, että yritys aikoo panostaa tutkimuksiin hyönteisten käyttämisestä soodaveden ja snacksien proteiininlähteenä. Hän uskoo, että hyönteiset ovat vuonna 2026 länsimaissa laajimmalle levinneitä snacks-tuotteita.

Ku va Po lfoto / Zhang Che nl in Xi nhu a

Parhaillaan Lars-Henrik Lau Heckmann on mukana kuudessa uudessa, suuressa projektissa, joissa tutkitaan hyönteisten tuottamista isossa mittakaavassa. Niistä yksi on tanskalaisen Innovationsfondenin tukema Invaluable, joka nousee 3,8 miljoonan euron kokonaisbudjetillaan toistaiseksi suurimmaksi hyönteisten rehu- ja elintarvikekäyttöä tutkivaksi tutkimus- ja kehitysprojektiksi Euroopassa. ”Uskomme hyönteisten tarjoavan tulevaisuudessa valtavia mahdollisuuksia rehu- ja elintarviketuotannossa. Sillä voi olla hyvin suuri merkitys, koska perinteinen maatalous vaikuttaa ilmastoon ja ympäristöön todella paljon. Se tarjoaa ruoantuotantoon ihan uuden raaka-aineen, jolla on kaikki mahdollisuudet nousta globaalisti merkittäväksi ratkaisuksi", hän sanoo.

Lau Heckmann uskoo, että Eurooppaan saadaan muutamassa vuosikymmenessä vähintään 10 000 uutta hyönteistentuotantolaitosta eli hyönteistilaa. Jokainen niistä voi tuottaa vähintään 10 000 tonnia syömäkelpoisia hyönteisiä vuodessa. Alasta voi tulla miljardibisnes, mutta on muistettava, että se on vielä aivan lapsenkengissä. ”Kehitysaste vastaa aikaa, jolloin sikataloudessa alettiin vasta siirtyä muutamasta kotisiasta teolliseen kasvatukseen”, hän sanoo. ”Hyönteisten kasvatuksessa on yhtä paljon eroja kuin sikojen ja nautojen kasvatuksessa.

Sen vuoksi tällä hetkellä keskitytään teollisuustasoisten arvoketjujen luomiseen jokaiselle neljälle hyönteislajille.” Århusin Teknologian instituutissa on kehitetty äskettäin teollinen hautomo, jossa jauhopukintoukkien tuotantoa voidaan testata teollisuustoiminnan kannalta olennaisissa olosuhteissa. Hautomossa voidaan tehdä esimerkiksi mittauksia, joilla selvitetään lämpötilan ja ruokinnan vaikusta tuotantoon suuressa mittakaavassa. ”Tässä vaiheessa tulemme koko ajan viisaammiksi. Vähän niin kuin lähettäisimme matkaan ensimmäistä kuurakettia. Meillä on oltava perussysteemit kunnossa ja niistä on koottava toimiva kokonaisuus, ennen kuin voimme sanoa: Okei, tästä se lähtee!” sanoo Lau Heckmann.

Hyönteisiä Marsissa Kiinalainen avaruusyhtiö toteutti vuonna 2014 kokeen, jossa kolme taikonauttia asui kolme kuukautta eristyksissä ja käytti ravinnokseen vain itse viljelemiään jauhopukintoukkia ja kasveja.

Kokeen tarkoituksena oli selvittää, onko tällainen ravinnonhankinta mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi Mars-lentoja ajatellen.

Koe onnistui.

Vanhimmat ja kehittyneimmät esimerkit domestikoidusta hyönteistuotannosta löytyvät Thaimaasta. Siellä on rakennettu ja kehitetty lähes 20 vuoden ajan sirkkojentuotantojärjestelmää, joka tuottaa maaseudun ihmisille omaan käyttöön tarkoitetun raaka-aineen lisäksi myös työ- ja ansaintamahdollisuuksia. ”Hyönteisten kasvattaminen suoraan ruoaksi on suhteellisen tuore keksintö.

Olemme domestikoineet kasveja ja eläimiä yli 12 000 vuoden ajan, mutta sirkkojen maataloudellinen hyödyntäminen ja laboratoriotasoinen tutkiminen on aloitettu vasta 2000-luvulla. Thaimaassa on ollut perustekniikka käytössä vuodesta 1997, ja siellä alasta on kasvanut jo yli 20 000 sirkkafarmia käsittävä miljoonabisnes”, Afton Halloran sanoo.

Hän kuuluu Kööpenhaminan yliopiston Greeinsect-tutkimusryhmään, ja tätä ennen hän on toiminut asiantuntijana YK:n alaisessa Insects for Food and Feed -ohjelmassa sekä yhtenä teoksen Edible Insects: Future Prospects for Food and Feed Security kirjoittajista. ”Ihminen on domestikoinut tehokkaasti vain muutaman hyönteislajin. Lähiaikoina tapahtunut kehitys on aivan ensimmäisiä askeleita hyönteisten hyödyntämisessä nykyaikaisen elintarviketuotannon tarpeisiin. Olemme siis todellakin kehityksen alussa – työstämme vasta versiota 1.0”, Halloran sanoo.

Hyönteisten merkittävimpiä etuja on se, että niitä voidaan pitää tusinoittain pienissä laatikoissa – karjasuojissa – joissa niitä ruokitaan jäännöstuotteilla, kuten vanhoilla vihanneksilla. Se on erittäin tehokasta resurssienkäyttöä, ja täysikasvuiset yksilöt voidaan käyttää elintarvikkeena joko alkuperäisessä muodossaan tai jauheena, öljynä tai esimerkiksi jauhelihan korvikkeena. Pohjoismaissa on käynnistetty parin kolmen viimevuoden aikana erilaisia hyönteiskasvatukseen liittyviä projekteja.

Suomalaisia sirkkoja

EntoCube on Espoossa vuonna 2014 toimintansa aloittanut agritech-yritys. Sen perustaja Robert Nemlander on astronauttikokelas ja yksi tämän vuoden Leaders of Tomorrow -järjestön Top 100 -listalle päässeistä nuorista ja lahjakkaista yrittäjistä.

EntoCube on kehittänyt siirrettävän hyönteistilan, joka voi tuottaa jopa 10 000 sirkkaa päivässä, mikä riittää 10 ihmisen ravitsemiseen. Sirkkoja voi ruokkia esimerkiksi ravintoloiden ylijäämäsalaatilla. Suomalaiset

2017#02 37 share

TÄTÄ SYÖT VUONNA 2050 Kuva : EntoCub e

Ruotsalaisnaiset yhdistivät voimansa Hakuna Mat on Ruotsin ensimmäinen hyönteisyritys.

Sen perusti vuonna 2013 kaksi filosofian tohtorintutkintoa suorittavaa naista, Emma ­Aspholmer ja Ellen Gellerbrant. He myivät Thaimaasta ja Hollannista tuotettuja hyönteisiä, mutta toiminta jouduttiin ­lakkauttamaan vuonna 2015 Ruotsin lainsäädännön vuoksi. He jatkoivat kuitenkin hyönteisten elintarvikekäytön tutkimista, kunnes sekin oli keskeytettävä viime vuonna.

“Haaveilemme hyönteisten tuomisesta osaksi ruotsalaista keittiötä. Ruotsi kuitenkin kuuluu niihin maihin, joissa asetusta tulkitaan kaikkein tiukimmalla tavalla. Emme saa myydä emmekä tutkia hyönteisiä, joten juuri nyt teemme palkatonta työtä lainsäädännön muuttamiseksi”, Aspholmer sanoo.

Hyönteistila Nutrient käynnisti toimintansa loppuvuodesta 2016 Hedemorassa, Ruotsissa. Se viljelee jauhopukintoukkia, ja naiset ovat saaneet sponsorin, joka rahoittaa toiminnan seuraavat kolme vuotta. Tänä aikana lainsäädännön toivotaan muuttuvan niin, että toukat voi myydä elintarvikkeiksi.

Kuorma-auto ajaa pihaan ja laskee kontin maahan. Kun ovet avataan, vastassa on täysin toimintavalmis sirkkafarmi, minimaatila. Idean isä on suomalainen EntoCube.

ovat perustamassa suljettua hyönteiskasvattamoa muun muassa erääseen lakkautettuun sikalaan. Kun se valmistuu loppuvuodesta, siitä tulee Pohjoismaiden suurin sirkkatila. ”Mielestäni on tärkeää, että hyönteisistä viestitään positiivisena ja tulevaisuuteen tähtäävänä asiana, jonka avulla elämme terveemmin ja luomme työpaikkoja. On turha argumentoida hyönteisruoan välttämättömyydellä kurjien aikojen välttämiseksi. Ihmisten pitää nähdä hyönteiset välttämättömyyden sijaan mahdollisuutena, sillä ruoka on vahvasti emotionaalinen asia”, Nemlander sanoo.

Mielestäni on tärkeää, että hyönteisistä viestitään positiivisena ja tulevaisuuteen tähtäävänä asiana, jonka avulla elämme terveemmin ja luomme työpaikkoja. On turha argumentoida hyönteisruoan välttämättömyydellä kurjien aikojen välttämiseksi.

Rob er t N eml an de r, yrit täjä, agrite ch-yrit ys Ento Cu b e

Hyönteisten myyminen elintarvikkeeksi on useimmissa EU-maissa edelleen kiellettyä, mutta Suomessa ollaan harmaalla alueella: myynti on sallittua, mikäli hyönteisiä markkinoidaan ”ei ihmiskäyttöön tarkoitettuna” tai ”keittiösomisteena”. Marraskuussa suomalainen Ruohonjuuri-vähittäiskauppaketju aloitti liikkeissään EntoCuben Sirkkapurkkien myynnin (purkeissa kerrotaan, että sirkkoja ei ole tarkoitettu syötäväksi). Äskettäin tehtyjen tutkimusten mukaan Suomessa suhtaudutaan EU-maista positiivisimmin hyönteisten syömiseen: hyväksyn-vastausten määrä oli 70 prosenttia.

Tanskassa taas Heimdal Entofarm -tilan Mads Fricheä kävi taannoin tapaamassa seitsemän miestä Arlan innovaatio-osastolta.

"He olivat erittäin kiinnostuneita elintarviketuotannon potentiaalista", Mads kertoo.

Hänen mielestään tämä oli suuri läpimurto, joka osoittaa, että kaikkein suurimmatkin toimijat ovat kiinnostuneita. Friche ei usko kokonaisten hyönteisten markkinoiden kasvavan kovin suuriksi. Valtavasti potentiaalia on sen sijaan esimerkiksi hyönteisjauheella, jota voi käyttää pastaan tai leipään, sekä hyönteisillä osittaisena lihan, vaikkapa jauhelihan, korvikkeena: ”Jo se, että jauhelihapaketti sisältäisi tulevaisuudessa 20 prosenttia hyönteistä, olisi iso voitto ympäristön kannalta.”

share 38 2017#02

Nordea Oivalluksia KO K E M U S , PA LV E L U T J A U U T U U D E T

Tunnetko sijoitussalkkusi?

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Sami Torstila kertoo, kuinka saada oman salkun tuotto ja riskit tasapainoon. ↳

SI V U T

4 0–41

S.4 4–4 6

S.47

S.48–49

Talous & ilmasto

Rahat & laki

Nordea & Suomi 100

Nordea käy vuoropuhelua Greenpeacen kanssa

Miten vähennät sijoitusasunnon remonttikuluja ­verotuksessa?

Suomen Nordea antaa startupeille lainaa ja neuvoja

2017#02 40 share

Asiantuntijan vinkit

Älä hakkaa sijoituksiasi kiveen Vaikka yksityinen sijoittaja tuntee omistamansa osakkeet, niiden tappiot ja voitot, oman sijoitussalkun rakennetta hän ei välttämättä tunne. Tällöin osakemarkkinoiden noustessa oman salkun arvo saattaakin laskea. Silloin on aika keskustella ammattilaisen kanssa.

T EKSTI K UVAT

MINNA SAM

KIISTALA

JAMSEN

”Älä jää yksin ratkaisemaan sijoituspulmia. Niitä kannattaa pohtia ammattilaisen tai muiden sijoittajien kanssa”, neuvoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Sami Torstila.

share

M

41

onella yksityisellä sijoittajalla on lempiosakkeensa.

Sen arvon nousua ja laskua seurataan silmä kovana.

Kun se laskee, sitä on vaikea myydä. Silloinhan joutuisi myöntämään ja kirjaamaan tappionsa. Ja kun se nousee, sitä on silloinkin vaikea myydä, kun se on ollut niin hyvä ja tuottoisa osake. Myymisestä tulisi veroseuraamuksiakin. Kuulostaako tutulta?

Tällaisten asioiden kanssa moni yksityissijoittaja pähkäilee, mikä aiheuttaa sijoitussalkkuun epätasapainoa. Se taas voi aiheuttaa suurempia tappioita jatkossa. Tämän kokivat monet suomalaiset sijoittajat Nokian romahdettua. ”Ensin rikastuttiin Nokialla ja seuraavaksi köyhdyttiin Nokialla”, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Sami Torstila kuvailee.

Yksityissijoittaja takertuu liian helposti osakkeisiin sekä niiden laskiessa että noustessa. Tappio kirvelee aina enemmän kuin voitto. Ihmisen suhtautuminen rahaan on monimutkainen, usein tunteiden värittämä kokonaisuus. Se tekee sijoittamisesta haastavaa, varsinkin jos ei ole sijoittamisen ammattilainen tai saa ammattilaisen apua. ”Sijoittamisessa tarvitaan sekä järkeä että intuitiota. Intuitio miettii liikaa yksittäistä juttua, joka meni pieleen, eikä kokonaisuutta. Ihmismieli painottaa epäonnistumista, se on aina kaksi kertaa voimakkaampi kokemus kuin samansuuruinen onnistuminen”, Torstila kertoo.

Matki ammattisijoittajia

Yksi tapa pärjätä osakemarkkinoilla on matkia, miten ammattilaiset toimivat. He lukevat tiedotteet ja raportit ja pitävät kokouksia, joissa päätetään, miten toimitaan. Ammattilaiset eivät hötkyile, koska heidän on voitava perustella päätöksensä loogisesti. Yksityissijoittaja on liian yksin ajatustensa kanssa. ”Jos kymmenestä osakkeesta yksi menee huonosti, ei mieti niitä yhdeksää, jotka vievät salkun tuottoa ylös vaan sitä yhtä. Näitä asioita ei kannata miettiä yksin, vaan jutella jonkun kanssa, on se sitten puoliso, kollega tai pankin ammattilainen”, Torstila neuvoo.

Aseta sijoituksille päämäärä 2017#02

Nordean varallisuudenhoidon Asset Allocation -tiimin johtaja Mats Hansson kannustaa tarkastelemaan omaa sijoitussalkkua kokonaisuutena eikä yksittäisinä sijoituksina. On mahdotonta, että

2017#02 42 share

Asiantuntijan vinkit

Mats Hansson neuvoo miettimään, millaista tuottoa ja riskiä toivoo sijoitussalkultaan.

Kun salkku on hyvin hajautettu, sen arvo nousee samaa tahtia markkinoiden kanssa.

osakkeensa ja niiden arvon. Mutta kun kysyy riskistä tai tuotosta, sitä ei tiedetä”, Hansson sanoo.

Yksi syy oman salkun huonoon tuntemukseen on se, että sijoitusten punainen lanka on hukassa. Päämäärät auttavat. Silloin tietää, että eläkesijoitussalkkua kohdellaan eri tavalla kuin pahan päivän sijoitussalkkua. ”Suunnitelmallisuus ja tavoitteet kannustavat pitkäjänteisyyteen. Se ei tule suomalaiselta luonnostaan, koska yhteiskunnassamme on niin hyvät turvaverkot. Muualla maailmassa tavoitteiden asettaminen sijoittamisessa on itsestäänselvää, koska on pakko säästää esimerkiksi lasten opiskeluja ja omaa eläkettä varten”, Hansson kuvailee.

Katso eteen, älä taakse

Tärkeintä on katsoa aina eteenpäin.

Mat s H an ss on

kaikki sijoitukset tuottavat koko ajan. Siksi hajautusta tarvitaan: se tasaa tappioita huonoina aikoina. ”On tyypillistä, että yksityissijoittajien salkut on huonosti hajautettuja. Kun salkku on huonosti hajautettu, sen arvo voi jopa laskea silloin, kun markkinat nousevat, koska osakkeen arvonkehitys voi poiketa selvästi koko markkinan kehityksestä. Moni tietää hyvin kaikki

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on sanonut, että suomalaiset ovat lottokansaa sijoittamisessa: he uskovat tai ei-uskovat johonkin osakkeeseen. Mats Hansson näkee tällaista joustamattomuutta piensijoittajissa. ”Ei tarvitse olla joko tai: joko pitää kaikki tai myydä kaikki, mutta aina kannattaa keventää. Jos Nokia romahtaa, voi sanoa, että onneksi myin osan pois. Ja jos Nokia jatkaa nousuaan, voi sanoa, että onneksi en myynyt kaikkea pois. Kohtuutta tarvitaan”, Hansson sanoo.

Professori Sami Torstila on työn puolesta tutustunut Aasian maihin ja puolustaa suomalaisia: aasialaiset vasta lottohullua kansaa ovatkin. Singaporelainen ”sijoittaa” keskimäärin tuhat dollaria lottoon vuodessa. Jos itse tuntee vetoa uhkapeleihin ja jos niistä saa iloa sijoittamisessa, on syytä pitää pelirahat erillään muusta sijoitussalkusta.

"Tärkeintä on kuitenkin katsoa aina eteenpäin eikä taaksepäin, siinä on ammattisijoittajan ja harrastajan ero", Mats Hansson toteaa. ”Omia sijoituksia kannattaa sparrata jonkun kanssa. Nordeaan voi tulla juttelemaan näistä asioista ja tarkistamaan, ovatko oman salkun painotukset sopivia haluttuun tuottoon ja riskiin nähden. Kun salkku on hyvin hajautettu, se tuottaa tasaisemmin tuotosta tinkimättä sekä pärjää erilaisissa kriiseissä”, Hansson sanoo.

Palvelut

share

Mitä uudet sijoitussäädökset tarjoavat sinulle?

Säädöstekstit ovat harvoin mielenkiintoista luettavaa.

Jos ne kuitenkin vaikuttavat sinuun asiakkaana ja sijoittajana positiivisesti, kannattaa niihin tutustua tarkemmin. Ensi vuonna voimaan tulevat EU:n sijoituspalvelusäädökset ovat juuri sellaisia.

T E K S T I

T H O M A S

E N G E L S M A N N

43

Uudet sijoituspalvelusäädökset pyrkivät parantamaan sijoittajansuojaa lisäämällä avoimuutta asiakkaita kohtaan, parantamalla rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyyttä sekä tiukentamalla rahalaitosten valvontaa. Niiden tavoitteena on myös pyrkiä varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kilpailun säilymiseksi.

Uudet säännökset koskevat kaikkia ­rahalaitoksia, ja niiden käyttöönotto on hyvä asia. Ne tulevat ­näkymään tammikuusta 2018 alkaen eri tavoin, esimerkiksi keskusteluissa sijoitusjohtajasi kanssa.

Olemme koonneet alle merkittävimmät uudistukset:

1

Tietoon perustuvia päätöksiä Meidän tehtävämme on kertoa sinulle ymmärrettävästi sijoittamisen mahdollisuuksista ja riskeistä. Sijoituspäätöstä tehdessäsi haluamme olla varmoja siitä, että sinulla on kaikki tarvitsemasi tiedot. Tarjoamme sinulle ennen kauppaa kirjallisen kuvauksen sijoitustuotteesta, siihen liittyvistä riskeistä ja kuluista sekä siitä, miten sijoitus sopii salkkuusi. Saat myös yksityiskohtaisen vahvistuksen kaupan tekemisen jälkeen.

3

Tiedät tarkemmin, mistä maksat Kerromme selkeämmin, mitä lisäarvoa tarjoamamme palvelut, tuotteet ja onlineratkaisut sinulle tuottavat.

Saat myös entistä yksityiskohtaisempaa tietoa maksamistasi kuluista. Esimerkiksi sijoitustuotteiden ja -neuvojen kulut eritellään, ja ne esitetään sekä prosentteina että euroina. Saat myös säännöllisesti raportin, jossa omistustesi kulut eritellään.

4

Kirjaamme, mitä ­olemme sopineet Joskus eteen saattaa tulla tilanteita, joissa on tarpeen tarkistaa, mitä olemme yhdessä kanssasi sopineet. Osana uuden sääntelyn vaatimaa sijoittajansuojaa tallennamme entistä tarkemmin neuvontatilanteet, tapahtuivatpa ne sitten kasvokkain, verkossa tai puhelimitse. Tarvittaessa niihin on helppo palata.

2017#02

Yksilöidympää sijoitusneuvontaa Jotta voimme tarjota sinulle parhaiten sopivia sijoitusratkaisuja, meidän on tunnettava sinut kunnolla. Kartoitamme yleisen taloudellisen tilanteesi, sijoitustavoitteesi, riskinottohalukkuutesi ja odotuksesi aiempaa tarkempien kysymysten avulla ennen kuin annamme sinulle sijoitusneuvoja tai suosittelemme tuotteitamme.

2

Talous & ilmasto

T E K S T I

K A R I N

S T R A N D

/

K U V A T

M A G N U S

G L A N S

Miten rahoitusalan yritysten pitäisi kohdata ilmaston­muutos?

Nordea on aloittanut julkisen vuoropuhelun ilmasto-ongelmista Greenpeacen kanssa ja haluaa kannustaa alan muita toimijoita tekemään samoin.

Sasja Beslik, vastuullisesta rahoituksesta vastaava johtaja, Nordea

Ilmastonmuutos on aikamme suuri kohtalonkysymys. Nordea ja Greenpeace ovat siitä yhtä mieltä, kuten myös siitä, että rahoitusalalla on tärkeä rooli ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa. Sen sijaan näkemykset eroavat toisistaan hieman siinä, miten tehtävässä edetään.

"Me rahoitusalalla voimme tehdä paljon, mutta todellinen muutos edellyttää toiminnan perinpohjaista uudistamista. Institutionaalisille asiakkaille myös lyhyen aikavälin tuotot ovat tärkeitä. Jos haluamme luoda kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä tukevia sijoitusratkaisuja, pitää järjestelmän

share 44 2017#02

vielä kehittyä", sanoo Nordeassa vastuullisesta rahoituksesta vastaava johtaja Sasja Beslik.

Hän korostaa, että esimerkiksi öljy- ja kaasuyhtiöiden osakkeiden rajaaminen pois sijoitussalkuista ei yksin riitä. Yhdysvaltojen, Venäjän ja Britannian kaltaisissa maissa valtio omistaa fossiiliset luonnonvarat ja sisällyttää ne kasvuennusteisiinsa.

"Pitkäaikaisen muutoksen aikaansaamiseksi meidän pitäisikin harkita myös valtionlainasijoitustemme vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tämä taas edellyttäisi koko toimialan ja työkalujen uudistamista. On tärkeää ymmärtää, että ilmastonmuutos on rahoitusalan kannalta monitahoinen ongelma. Monet itsestään selvät ja helpot ratkaisut eivät vaikuta ympäristöön mitenkään", Beslik sanoo.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen Ruotsin maajohtaja Frode Pleym pitää Beslikin tavoin kysymystä monimutkaisena, mutta varoittaa siihen takertumisesta.

"Muutos voi viedä aikaa, mutta jos keskittyy monimutkaisuuteen liikaa, lamaantuu. Kvartaaliajattelusta neljännesvuosisata-ajatteluun siirtyminen on käytännössä helppoa, sillä kaikki ymmärtävät, että jos maapalloa ei enää ole, ei myöskään sijoittajilla ole sijoituskohteita", Pleym vastaa.

Beslikin mukaan yksi ongelmista on ympäristöön liittyvien tunnuslukujen puuttuminen.

"Jos sijoittajat tietäisivät varmasti, että öljy-yhtiöiden on maksettava kymmenen vuoden päästä

Päävastuu sijoituksista on viranomaisilla ja suuryrityksillä, mutta sijoittajien pitää ajaa kehitystä vastuullisempaan suuntaan.

Fro de Pl ey m , Gre en p e ac en Ru ot si n m aajo htaja

tietty määrä ympäristöveroja, ne todennäköisesti pohtisivat yhtiöihin sijoittamista uudelleen. Toistaiseksi laskelmat perustuvat arvioihin", Beslik sanoo.

Frode Pleym huomauttaa kansainvälisen OECD-maiden energiajärjestön IEA:n todenneen keväällä, että energia-alalla on tapahtumassa vallankumous.

"Vuonna 2016 uusiutuvaan energiaan sijoitettiin maailmanlaajuisesti ensimmäistä kertaa enemmän kuin öljyyn ja kaasuun", kertoo Pleym.

Miten yksittäisen kuluttajan tulisi ajatella?

Mitä kukin meistä voi tehdä ilmaston hyväksi?

"Pääomalla on merkittävä valta maailmassa, ja eläkerahoja sijoitetaan ympäri maailman. Myös eläkesäästäjä voi vaatia pankiltaan kestävää kehitystä tukevia sijoituskohteita ja siten varmistaa, ettei ole yhtäkkiä vaikkapa ympäristöä saastuttavan kiinalaisen teräsyhtiön osaomistaja", Sasja Beslik opastaa.

"Monet uskovat tekevänsä ympäristölle palveluksen syömällä luomubanaaneja ja palauttamalla juomatölkit kierrätykseen. Näiden va-

Frode Pleym, Greenpeacen Ruotsin maajohtaja

Pariisin sopimus Pariisissa vuonna 2015 pidetyssä YK:n ilmastokonferenssissa tiukennettiin kasvihuonepäästöjä koskevia vaatimuksia ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi. Lämpenemisen rajaksi asetettiin 1,5 celsiusastetta, kun aikaisempi raja oli kaksi celsiusastetta.

Maailman maiden tulee myös tarkistaa kasvihuonepäästöjen vähentämistä koskevat lupauksensa ja uudistaa niitä säännöllisesti.

Vuoropuhelu käynnistyi Gotlannin Almedalenissa Nordea ja Greenpeace järjestivät yhdessä tämän vuoden heinäkuussa interaktiivisen seminaarin, jossa keskusteltiin rahoitusalan haasteista ja mahdollisuuksista Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen. Noin 150 pankkialan edustajaa ja viranomaista osallistui vuoropuheluun, jonka teemana oli Raha vai maapallo – onko rahoitusala ilmasto-ongelma vai ilmasto-ongelmien ratkaisu?

Seurantaseminaari järjestetään Almedalenissa vuonna 2018.

2017#02 45 share

2017#02 46 share

Talous & ilmasto

lintojen teho on kuitenkin melko vaatimaton verrattuna eläkesäästöjen ilmastovaikutukseen", Beslik jatkaa.

Frode Pleym on Beslikin kanssa samaa mieltä yksittäisten säästäjien vaikutusmahdollisuuksista.

Nordean painopisteenä kestävyyden parantaminen Nordea on suurin ja nopeimmin kasvava varainhoitaja Pohjoismaissa. Siihen ei riitä sijoitusten tuotto, vaan pääomaa pitäisi myös käyttää yhteiskunnan ja ympäristön kestävyyden edistämiseen. Nordean kestävään kehitykseen perehtyneet tiimit pyrkivät sisällyttämään nämä kysymykset laajemmin pankkitoimintaan.

"Laadimme sekä vastuulliseen sijoittamiseen että pankin luotonantotoimintaan ja neuvontaan liittyvät toimintamallit", pohjoismaisessa Sustainable Finance -tiimissä työskentelevä asiantuntija Ylva Hannestad kertoo.

Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimi laatii muun muassa perusteellisia analyysejä eri yhtiöiden yritysvastuutekijöistä ja siitä, miten yhtiöt käsittelevät yritysvastuuseen liittyviä riskejä. Tarkasteluun kuuluvat tietenkin myös liiketoimintamalli ja kannattavuus.

"Kenttäkäyntien avulla pyrimme selvittämään, miten yritykset hallitsevat riskejään käytännössä. Ne ovat tärkeä osa työtämme", sanoo Hannestad.

"Autamme asiakkaita kestävien sijoitusvaihtoehtojen valinnassa. Meillä esimerkiksi on ilmasto- ja ympäristöystävällisiin yhtiöihin sijoittava Ilmasto- ja ympäristö -rahasto sekä vastuullisuutta painottavat Tähtirahastot. Niihin valitut yritykset ovat sekä vahvoja taloudellisesta näkökulmasta että taitavia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvissä asioissa", hän jatkaa.

Nordea julkaisee osakerahastojensa ­hiilijalanjäljet, jotta asiakkaat voivat nähdä, miten suuri ilmastokuormitus sijoituksella on.

"Olemme tehneet pitkään töitä yritysvastuuasioiden parissa ja haluamme toimia avoimesti asiakkaitamme kohtaan, jotta he tietäisivät, miten kestävästi sijoitukset on tehty", Hannestad painottaa.

Vastuullisuuteen ­p erehtyneet tiimit ­N ordeassa 1 Vastuullisen ­sijoittamisen tiimi vastaa muun muassa siitä, että Nordean varallisuudenhoidon sijoitusprosesseissa ja -tuotteissa otetaan huomioon taloudellisten tunnuslukujen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan ­liittyvät tekijät.

2 Vastuullisen r­ ahoittamisen tiimi pyrkii integroimaan vastuullisuusasiat Nordean kaikkiin liiketoiminta-alueisiin, sijoitustoimintaan, luotonantoon ja neuvonta­ prosesseihin.

3 Nordean vastuullisuuteen keskittyvä yksikkö huolehtii, että kestävyys- ja vastuullisasiat toteutuvat koko Nordeassa.

Ryhmä muun muassa koordinoi eri liiketoimintaalueiden osallistumista yhteiskunnallisiin hankkeisiin ja vapaaehtoistyöhön.

"Päävastuu sijoituksista on viranomaisilla ja suuryrityksillä, mutta yksittäisten sijoittajien pitää ajaa kehitystä vastuullisempaan suuntaan ja tietää, mihin varat sijoitetaan", Pleym sanoo.

Nordea ja Greenpeace aikovat jatkaa vuoropuheluaan vuonna 2018.

"Kerron Greenpeacelle, mitä olemme vuoden aikana tehneet kestävän kehityksen edistämiseksi.

Toivon, että olemme siihen mennessä kyenneet sisällyttämään työhömme myös Nordean luotonantotoiminnan", sanoo Sasja Beslik.

"Toivottavasti kestävästä kehityksestä tulee luonnollinen osa Nordean liiketoimintaa, eikä erillisiä vastuullisuustiimejä enää tarvita. Samaa toivon muiltakin rahoitusalan toimijoilta. Hallitusten ohella rahoitusala on avaintekijä kilpajuoksussa aikaa vastaan Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi", toteaa Frode Pleym.

• Nordean Ilmasto ja Ympäristö -rahastoa sekä Tähtirahastoja hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., joka on Luxemburgissa toimiva rahastoyhtiö. Voit tutustua rahastoihin tarkemmin Rahastot Nyt -palvelussa verkko-osoitteessa nordea.fi/privatebanking.

Rahat & laki

share

Mitä vähennyksiä voi tehdä sijoitusasunnon remontista?

Nordea Private Bankingin päälakimies Elina Helokoski valottaa sijoitusasunnossa teetetyn remontin verovähennysperiaatteita saadusta vuokratulosta kahden kysymyksen kautta.

T EKSTI

MINNA

KIISTALA

/

KUVA

L A H T I

Omistaja voi jakaa remonttikulut jompaankumpaan ryhmään tai molempiin, ja perustella sen. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin viranomainen. ”Vuokralaiseni jätti asunnon karmeaan kuntoon. Asuntoon piti tehdä 6 500 euron remontti, jotta sain sen vuokrattua uudelleen. Miten voin vähentää remontin kulut vuokratuloista?”

Kannattaa pitää hyvin tarkkaa kirjaa siitä, mitä asunnossa on remontoitu ja miksi. Tämän lisäksi asunnon kunto kannattaa dokumentoida jo ennen remonttia. Tällaisissa ääritapauksissa kannattaa ottaa valokuvia, jotka liitetään veroilmoitukseen, jotta remontin kulut voitaisiin vähentää mahdollisimman kattavasti vuosikuluina. Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja osoittaa, ettei ilman mittavaa kunnostusta asuntoa voida vuokrata uudelleen. Silti pitää varautua siihen, että viranomainen saattaakin päättää osan remontista olevan perusparannusta, josta voi tehdä poistoja kymmenen vuoden aikana.

2017#02

Nordea Private Bankingin päälakimies Elina Helokoski jakaa remontin kulut vuosi- ja perusparannuskuluihin.

47

”Haluaisin ostaa sijoitusasunnon, mutta kannattaako minun ostaa kohdetta, joka pitää remontoida ennen vuokraamista? Millaisia verovähennyksiä vuokra-asunnon remontista voidaan tehdä?”

Periaate on, että jos remonttia tehdään asunto-osakkeen hankinnan jälkeen mutta ennen sen vuokraamista, remonttikulut kuuluvat osakkeen hankintamenoihin. Tällöin kulut vähennetään verotettavasta myyntihinnasta, kun asunto joskus myydään. Siten remonttikuluista saa kyllä hyödyn, mutta ei välttämättä pitkään aikaan.

Kun asunto on jo vuokrattu tai jos asuntoa remontoidaan vuokralaisen vaihtuessa, remontin kuluja voi jakaa kahteen ryhmään: vuosikuluihin ja perusparannuskuluihin. Vuosikuluihin kuuluvat pienet pintaremontit, kuten lattian hionta tai seinien maalaus, jotka eivät nosta asumisen tai asunnon laatua tai tasoa. Perusparannuskuluihin kuuluvat isommat remontit, jotka parantavat asunnon tai asumisen laatua, esimerkiksi useita kymmeniä vuosia vanhan keittiön ja kylpyhuoneen saneeraaminen tätä päivää vastaaviksi. Tyypillisiä perusparannusmenoja ovat myös muovimaton vaihtaminen parkettiin tai sähköasennustyöt.

Vuosikulut voidaan vähentää vuokratuloista heti ensimmäisen vuoden aikana. Perusparannuskulut taas voidaan vähentää vuokratuloista tasasuuruisina erinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

M A R I

2017#02 48 share

Nordea & Suomi 100

Rohkea ovenavaus startupeille Nordea otti ensimmäisenä pankkina Suomessa ison askeleen ja teki Suomi 100 -lupauksen auttaa startup- ja kasvuyrityksiä.

Pankin tukiessa yrittäjiä rahoituksen ja mentoroinnin kautta myös Private Bankingin asiakkaat ovat löytäneet uusia sijoituskohteita.

T EKSTI

MINNA

KIISTALA

/

KUVAT

S A M

J A M S E N

Aikaisen vaiheen kasvuyritykset eli startupit ovat tavallisesti hankalassa asemassa alkutaipaleellaan. Tuloksia tai liikevaihtoa ei vielä ole, on vain suuria suunnitelmia ja tekemisen paloa. Siinä tilanteessa harva pankki haluaa tarjota yritykselle lainaa.

Nordea päätti ensimmäisenä pankkina Suomessa muuttaa kurssia suhtautumisessa kasvuyrityksiin. Tehtävään on sitoutunut Vesa Riihimäki, joka on Suomen Nordean kasvuyritysliiketoimintayksikön johtaja. Vuoden alussa perustettua liiketoimintayksikköä varten Riihimäki teki pohjatöitä tiiminsä kanssa viiden vuoden ajan. ”Valtioneuvoston tutkimusten mukaan isoin este kasvuyrittämiselle on se, ettei saa rahoitusta. Toinen on se, ettei saa tukea ja mentorointia kasvuosaamiseen. Muut pankit eivät

pääosin lainoita ja järjestä pääomaa alkuvaiheen ­startupeille ja rajussa kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Ne ovat väliinputojia. Tällaiselle palvelulle oli iso kysyntä.”

Mentorointia skaalautuville yrityksille

Tavallisin laina, jonka startup-yritys voi saada Nordeasta, on 50 000 euroa. Myös kahden miljoonan ja 10 miljoonan välillä olevia lainoja on myönnetty yrityksille viime vuonna runsaasti.

Kasvuyritysyksikössä tutkitaan ennen lainapäätöstä yrityksen liikeideaa ja myös yrityksen tiimiä. Onko siellä vaadittavaa osaamista ja markkinatuntemusta? Liiketoimintamallin on oltava skaalautuva, eli sellainen, joka pystyy suuriin kasvuprosentteihin pitkän aikaa.

share

Tekoja ja keksintöjä, jotka mullistivat pankkitoimintaa Pankkimuseo sijaitsee vuonna 1898 valmistuneessa komeassa helsinkiläisessä kivitalossa Aleksanterinkatu 36:ssa. Näyttävin osa museota on kulttuurihistoriallisesti arvokas pankkiinteriööri kalusteineen. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Geselius, Lindgren & Saarinen vuonna 1904. Kokonaisuuteen kuuluu osa talossa vuoteen 1936 käytössä ollutta pankkisalia

”Tarjoamme kaikille skaalautuville firmoille mentorointia.

Kun firmat kansainvälistyvät, niille on tärkeää tietää, mitkä liiketoimintamallit onnistuvat ja mitkä eivät. Meille on kertynyt siitä jo paljon tietoa.”

Nordea kertoo mielellään myös ei-perinteisistä ja eurooppalaisista rahoitusmalleista, joista harvat yritykset tietävät. ”Kerromme myös muista kuin omista rahoitusvaihtoehdoista ja autamme löytämään enkelisijoittajia ja rahastoja.

Emme ole yhtään kateellisia, jos muutkin rahoittavat firmaa.

Se on nimittäin monesti edellytys sille, että voimme seuraavassa vaiheessa rahoittaa heitä enemmän.”

Nordea yhdistää sijoittajat ja yritykset

Suomi 100 -näyttely Minkä säästää, sen edestänsä löytää.

Näyttelyn visuaalisesta ilmeestä ovat vastanneet Haaga-Helian luovan toimiston Krean opiskelijat.

Nordean pankkimuseo on avoinna maksutta ryhmille ­sopimuksen mukaan.

Pankkien suhtautuminen untuvikkoyrityksiin on ollut yrittäjien keskuudessa hyvin tiedossa. Riihimäki on tiiminsä kanssa jalkauttanut idean käymällä tänä vuonna yli sadassa startup-tapahtumassa puhumassa. Jo noin 75 prosenttia suomalaisista startupeista on Nordean asiakkaita.

Nordea poikkeaa muista pankeista myös siten, että se tuo sijoittajat ja yritykset yhteen. Nordealla on kolme erilaista, vaihtoehtoista rahoituspalvelua, joista Nordea ei hae perinteistä tuotekannattavuutta mutta jotka lisäävät merkittävästi yritysten ja sijoittajien mahdollisuuksia. Venture Funding -tilaisuuksia on järjestetty kahden vuoden ajan. Niissä erikseen kutsutut viisi yritystä ja 30‒70 Private Bankingin sijoittajaasiakasta kohtaavat. Tarjolla on myös verkossa toimiva joukkorahoituspalvelu sekä pk-bondit, josta yksi yritys on saanut jo 22 miljoonan euron rahoituksen. ”Uskon, että olemme jo muuttaneet vanhan luulon, ettei pankki auta tai tue kasvuyrityksiä. Olemme saaneet poikkeuksellisen hyvää palautetta ja kiitosta siitä, että autamme tätä väliinputoajaryhmää”, Vesa Riihimäki summaa.

2017#02

Pankit ovat tyypillisesti karsastaneet startupien lainoittamista niiden sisältämän korkean riskin vuoksi. Miten Nordean asiakasyrityksillä on mennyt, onko riski kannattanut? ”Meillä menee erittäin hyvin, kun katsomme numeroita, asiakas- ja sidosryhmäpalautetta. Olemme saaneet myös valtavasti uusia asiakkaita, enkä ole moista asiakasryntäystä nähnyt, vaikka olen ollut yrityspuolella töissä vuodesta 1989.”

sekä johtajan huoneen sisustus.

Perusnäyttelyssä on esillä suomalaisen liikepankkitoiminnan esineistöä aina Suomen Yhdyspankin perustamisesta vuodelta 1862 asti.

Suomen täyttäessä 100 vuotta Nordea on halunnut panostaa kasvuyritysten tukemiseen ja nuoriin lahjoittamalla talousosaamista. Vuoden loppuun asti museossa on esillä

49

Nordean pankkimuseo keskellä vilkasta Helsingin keskustaa on kuin aikamatka. Museossa esillä olevat laskukoneet, shekkivihot ja pankkiautomaatti olivat aikoinaan historiallisia keksintöjä, jotka muuttivat pankkitoimintaa. Vesa Riihimäen johtaman kasvuyritysyksikön tekemä työ on samalla tavalla käänteentekevää, ainakin kun sitä vertaa perinteiseen pankkitoimintaan.

2017#02 50 share

Kolumni

Salkun järkevämpi puoli Erään tulkinnan mukaan ihmisen oikea aivopuolisko ajattelee tunteella ja vasen aivopuolisko järjellä. Totuus aivojen toiminnasta ei varmasti ole näin yksinkertainen, mutta siitä tulee mieleen, millä tavalla moni sijoittaja suhtautuu sijoitussalkkuunsa.

Aalto-yliopiston professori Sami Torstila kertoo toisaalla tässä lehdessä, miten helposti tunteet johdattavat osakesijoittajaa huonoihin sijoituspäätöksiin.

Maailmanlaajuinen ilmiö suosia oman maan osakkeita kertoo siitä, että tunne voittaa usein järjen. Enemmistö sijoittajista siis uskoo, että kotimaan osakkeet tuottavat parhaiten. Kuitenkin laaja hajauttaminen olisi järkevää, koska vain yksi markkina voi olla tietyllä hetkellä paras, ja kärkipaikka vaihtuu usein ja yllättäen. Tunteet myös nousevat eri tavoin pintaan voitto- ja tappiotilanteissa ja vaikeuttavat siten osto- ja myyntipäätöksiä. Monen kokemus on kertynyt nimenomaan osakesijoittamisesta, mikä tekee asiasta hieman nurinkurisen. Tunteet ottavat helposti ohjakset, kun luotetaan liikaa omaan kokemukseen ja intuitioon.

Sitä vastoin korkosijoittamisessa tunteet ja intuitio saavat harvoin samaa jalansijaa, koska yhtä vankkaa kokemusta ei välttämättä ole. Valtionlainoihin liittyy harvoin voimakkaita tunteita, ja vain harvan suomalaisyhtiön lainoja

on yksityissijoittajan ulottuvilla. Näin ollen hypätään heti kansainvälisille markkinoille ja ymmärretään, että faktat ovat valttia. Korkosijoittamista lähestytään siis usein ammattisijoittajan tavoin.

Salkun korkopuoliskossa on muutakin järkevää kuin se, millä tavoin sijoittaja tekee päätöksensä salkkua rakentaessaan. Korkosijoitukset tuovat salkkuun keskimäärin vähemmän tuottoa ja riskiä kuin osakkeet. Lisäksi korkosijoitusten tuotot eivät aina tule samaan aikaan osaketuottojen kanssa, mikä entisestään tehostaa niiden vaikutusta salkun riskin pienentämisessä.

Sijoittajan tulisikin aina arvioida sijoituksiaan sen perusteella, kuinka paljon ne vaikuttavat koko salkun tuottoon ja riskiin. Sijoitukset pitää nähdä yhtenä kokonaisuutena, ei kokoelmana erillisiä sijoituksia. Se vaatii eri sijoitusten ominaisuuksien ymmärtämistä, kuten esimerkiksi minkälaisessa sijoitusympäristössä ne tuottavat tai eivät tuota. Saattaa kuulostaa tylsältä ja aikaa vievältä, mutta juuri sellainen sijoittamisessa usein kannattaa.

Markkinatilanteiden ja sijoitusmahdollisuuksien muuttuessa pienikin korkosijoitusten osuus tuo sijoittajalle enemmän pelivaraa muuttaa salkun painotuksia kuin jos salkussa olisi vain osakkeita.

Teksti Mats Hansson Nordean Varallisuudenhoidon Asset Allocation -tiimin johtaja

Teksti Martin Leer Scharnberg

SIJOIT TAMINEN AIKOJEN SA ATOSSA

Kengät eivät ole vain kengät. Joillekin ne ovat myös sijoituskohde. Varsinkin tennareille on kehittynyt 1980-luvun jälkeen aivan oma taloudellinen ekosysteeminsä.

Tämä kenkäpari saattaa jonkun mielestä näyttää suoraan roskakoriin joutavalta. Roskikseen sitä ei kuitenkaan kannata laittaa, sillä nämä tennarit ovat maailman kalleimmat. Ne olivat nimittäin nuorella Michael Jordanilla koripallon finaalipelissä vuoden 1984 olympialaisissa, joissa Yhdysvallat vei kullan Espanjalta Jordanin huippusuorituksen ansiosta. Ottelun jälkeen hän pisti Converseihinsa nimikirjoituksensa ja antoi ne pallopojalle. Nyt, 33 vuotta myöhemmin, samat kengät myytiin huutokaupassa 190 372,80 dollarilla. Tennaripari on viimeinen, jota Michael Jordan käytti amatööriurallaan. Hänestä tuli sittemmin maailmantähti, ja hän lanseerasi oman kenkämerkin, joka on määrittänyt sneaker-muodin ja -markkinat alusta alkaen.

90 prosenttia jälleenmyyntimarkkinoiden liikevaihdosta tulee Air Jordan -tuotteista.

share

S n e a ke r i t

Kanye West Eräs sneakereitten suurista nimistä on muusikko ja suunnittelija Kanye West. Hän lanseerasi vuonna 2015 mallin Yeezy Boost 750 Triple Black.

Myyntihinta oli liikkeissä 350 dollaria, mutta vain muutaman viikon kuluttua mallia myytiin eteenpäin 1 500–2 000 dollarilla.

51

Limited edition Ensimmäiset

Tennaripörssi Verkkosivusto StockX.com tunnetaan maailman tennaripörssinä. Tarjolla on tusinoittain sneakereita, ja jokaisen parin hintakehitystä voi seurata julkistamisesta kuluvaan päivään asti. Käyttäjät voivat perustaa oman “sneaker-salkun” ja seurata sen hintakehitystä.

Now the Adidas I possess for one man is rare Myself homeboy got 50 pair Got blue and black, cause I like to chill And yellow and green when it's time to get ill Vuonna 1986 räppäriyhtye Run DMC julkaisi kappaleen My Adidas, joka oli ylistyslaulu Adidaksen sneakereille. Kappaleesta tuli ­valtava hitti ja se on vaikuttanut paljon sneaker-ilmiön syntyyn.

Kuva t Ge t t y i ma g e s / D i mi t r i os Ka mb our i s / Mi cha e l Ochs Archi ve s / Roy Rochl i n / F i l mMa g i c

2017#02

Kenkäyhtiö Keds toi vuonna 1916 markkinoille ensimmäisen kenkämallinsa, nahkapäällyksisen ja kumipohjaisen Championin, joka oli maailman ensimmäinen massatuotettu jalkine. Se oli myös maailman ensimmäinen kenkä, jotta markkinoitiin tennarina, sneakers.

Englanninkielinen nimi tuli äärimmäisen hiljaisesta kumipohjasta, jonka ansiosta käyttäjä saattoi vaikka hiipiä – sneak.

Limited edition -mallit tekevät tennareista sijoituskohteita. Pareja on rajoitetusti ja kysyntä on valtavaa. Vuonna 2015 jälleenmyyntimarkkinoilla liikkui noin yhdeksän miljoonaa paria ja yli 1,2 miljardia dollaria.

2017#02 52 share

Vetovoimaa kouluihin kaikkialla maailmassa ”Maailma on globalisoitunut, mutta koulut, joiden käsissä aivokapasiteettimme kehittäminen on, ovat ­edelleen käsittämättömän sulkeutuneita.” ­ Väite tulee Suomesta, joka ­tunnetaan ­maailman parhaista kouluista. ­Suomalainen HundrED haluaa jakaa kaikkein huimimmat opetusideat koko muulle maailmalle.

Teksti Mette Nexmand/Kuvat Michelle Berg

share 53

Kaksi luokkahuonetta. Toinen sijaitsee maaseudulla Ghanassa eikä tarkalleen ottaen ole huone. YouTube-­ video kuvaa kasvillisuudesta raivattua ulkoaluetta, jonka pinnalta hiekka nousee pieniksi punertaviksi pyörteiksi.

Kamera tarkentaa hitaasti kuolevaan puuhun, jonka juuret ovat paljastuneet eivätkä tukeudu alla olevaan maahan. Taustalla siintää Ghanan vehreä vuoristomaisema.

Oppilaat ovat videon energiaa pursuava keskipiste.

He pyörivät ja pyörittävät toisiaan karusellissa ympäri ja ympäri – hoikat jalat ja kädet näyttävät muodostavan ikuisuuteen jatkuvan liikkeen. Karuselli ei kuitenkaan ole aivan tavallinen leikkiväline välituntien iloksi – se ­antaa sitäkin enemmän. Se toimii primusmoottorina hankkeessa, jonka tarkoitus on muuttaa perusopetusta antavia kouluja kaikkialla maailmassa.

Palaamme vielä tähän Afrikassa vinhasti pyörivään ­karuselliin ja sen mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa pallon toisella puolella, mutta käydään ensin siinä toisessa luokkahuoneessa lähes 9 000 kilometrin päässä.

Olemme siirtyneet Suomeen ja Kauniaisiin, pohjoismaiseen tyyliin rakennettuun koulurakennukseen, jossa toimii Hagelstamin koulu. Kalusteet ovat vaaleaa puuta ja pinnat helposti puhdistettavia. Kaikilla lapsilla on kannettavat tietokoneet ja he näkevät arkkitehdin suunnittelemista ikkunoista puita, joiden juuret työntyvät vahvoina syvälle maahan.

Tässä luokassa oppilaat työskentelevät tulevaisuuden tuotantotekniikkaan kuuluvan 3D-tulostuksen parissa.

Tällaisella tulostimella ja tietokoneella voi valmistaa muovista mitä tahansa kynänteroittimista kokonaiseen kaupunkiin asti. Näille lapsille annetaan yllin kyllin tietoa, josta saattaa olla muutaman vuoden kuluttua merkittävää hyötyä työmarkkinoilla.

100 ideaa Suomesta ja toiset 100 maailmalta

2017#02

Kertomuksemme koulut ovat hyvin erilaisia, mutta niiden projektit kuuluvat saman kunnianhimoisen sateenvarjon alle. Niiden yhteinen nimittäjä on ideoiden voimallisuus.

Kun ghanalaiset oppilaat pyörivät karusellissa, he tuottavat sähköä mikrosirulle, joka lataa mukana kuljetettavia LED-lamppuja. Lamppu kulkee lasten mukana kotimajoihin, joissa sähkö on ylellisyyttä – näin he voivat lukea läksyjään pimeyden laskeuduttua. Menetelmällä on tuotettu 3,5 miljoonaa tuntia valoa, ja tämän ansiosta 15 000 ­syrjäseutujen lasta on voinut tehdä koulutöitään iltaisin.

Molemmat ideat, Empower Playgrounds ja 3D-­tulostus pedagogisesta lähtökohdasta, ovat päässeet mukaan ­suomalaiseen HundrED-projektiin, joka on maailman ­johtava opetusinnovaatioiden asiantuntija. HundrED ­kerää innovaatioita, jotka ovat suoraan käyttövalmiita missä päin maailmaa tahansa.

HundrEDin verkkopalvelussa on vaikuttava kokoelma opetusideoita Suomesta, ja näiden sadan erilaisen konseptin lisäksi myöhemmin tänä vuonna päästään esittelemään hankkeen parhaat globaalit aloitteet. Kaikki ideat on testattu tietyissä kouluissa, ja tulokset dokumentoidaan ja niitä päivitetään yrityksen sivulla hundred.org.

2017#02 54 share

013 017

Isovanhemmista apuopettajia Ammattilaiset opettavat isovanhempia ­toimimaan lukuapuna pienimmille oppilaille.

Ajatuksena on, että ammatillisesti ­osaavat mummit ja ukit käyttävät päivästään puoli tuntia pienten lasten kanssa lukemiseen.

049

Maailman suurin vanhampainilta Yhtenä iltana vuodessa Suomen kaikkien koululaisten vanhemmat kokoontuvat yhteen suureen vanhempainkokoukseen jakamaan kokemuksia digitaalisen yhteyden kautta. Idea on ainutlaatuinen, eikä sitä ole toteutettu missään muualla maailmassa.

001

Kouluruokalasta kouluravintolaksi Hyvin onnistuneen kokeilun jälkeen Turussa aloitetaan ikävien kouluruokaloiden muuttaminen ravintoloiksi, joissa jokaisen on mukava syödä. Joka päivä.

Talousoppia pelin avulla Money Flow Challenge on palkittu peli, jonka avulla lukioikäiset oppivat hallitsemaan omaa talouttaan.

074 056

Mitä eilisen uutisissa kerrottiin maailmalta?

Menetelmällä pyritään varmistamaan, että lapset saavat tietoa tapahtumista maailmalla.

Opettajat kehittävät tapoja, joilla he välittävät oppilaille edellisen illan tv-uutisten aiheita.

Opi keskittymään Nykyaikainen opiskelu voi olla hyvin vaativaa. Nämä opetustavat antavat oppilaille valmiuksia stressin ja henkilökohtaisten kriisien voittamiseen.

034 041

Maailman tapahtumia ja tapoja opettaa niitä Campus sisältää kansainvälisiä asiantuntijaesityksiä, jotka tarjotaan ala-asteen opettajien käyttöön ilmaiseksi. Se tarjoaa uutta tietoa esimerkiksi kansainvälisistä tutkimuksista.

Seikkailupedagogiikka Ajattele, jos koulupäivä olisikin seikkailu. Vallilan ala-asteen vilkkaat 6.-luokkalaiset oppivat uusia asioita erilaisten draamallisten ja pelillisten elementtien kautta.

Tutkimukset osoittavat, että oppiminen on tehokkaampaa, kun oppilaat tekevät oppitunneilla asioita, joilla on merkitystä heidän elämälleen.

S aku Tuom inen, h an ke o p eraat to ri

Hankkeen isä ja luova johtaja on Saku Tuominen. Hänellä on 25 vuoden kokemus ideoiden kehittämisestä ja levittämisestä koulumaailmassa.

Miksi karusellit ja 3D-tulostetut talot ovat koululaisten ­tulevaisuutta? ”Eivät ne olekaan. Mutta pedagogiikka niiden takana on.

3D-tulostus on tulevaisuutta, mutta uuden tekniikan käyttäminen opetuksessa ilman oppimisesta lähtevää johtoajatusta voi olla suorastaan haitallista. Ei ole mitään mieltä lykätä oppilaiden eteen tabletteja, ellei opettajalla ole käsitystä siitä, miten digitaalisia työvälineitä käytetään tehokkaasti.

Meitä kiinnostaa, mitä ja kuinka oppilaat oppivat, kun he opiskelevat tämän tekniikan avulla. Sama koskee ghanalaista karusellia. Se ei itsessään ole kovin kiinnostava, mutta tutkimukset osoittavat, että oppiminen on tehokkaampaa, kun oppilaat tekevät oppitunneilla asioita, joilla on merkitystä heidän elämälleen. Ja juuri tämän vuoksi nämä kaksi opetus­ideaa täyttävät meidän kriteerimme – niistä voi olla hyötyä opettajille ja oppilaille kaikkialla maailmassa. Ne ratkaisevat todellisia ongelmia”, selittää Saku Tuominen, jonka CV:hen on kirjattu myös tv-tuottaja, kirjailija, luennoitsija – sekä jääkiekkojoukkueen oikea laitahyökkääjä.

Lukumummit ja -vaarit apuopettajina

Tuomisen ja HundrED-projektin tavoitteena on tuottaa sata ideaa maailman kaikkien opettajien saataville. Ne ovat plug and play -tyyppisiä opetusmenetelmiä, jotka voi ottaa suoraan käyttöön projektin kotisivulta. HundrED on voittoa tavoittelematon yritys, jonka rahoitus tulee osittain valtiolta, osittain yksityisiltä yrityksiltä, kuten Nokialta.

Ensimmäiseksi HundrED-projektin ideakokoelmasta tulee mieleen yksinkertaisuus. Sen käyttäminen näyttää helpolta: valitse idea, klikkaa ja tutustu, esimerkiksi Lukumummit ja -vaarit -projektiin. Projektissa tehdään isovanhemmista apuopettajia, jotka lukevat yhdessä pienimpien oppilaiden kanssa. Lukumummit ja -vaarit käyvät lukemassa koulupäivän aikana noin puolen oppitunnin verran niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat lukemiseen lisätukea.

So You Think You Can Muuv? on puolestaan projekti, jossa tutustutaan Kansallisbaletin ja Suomalaisen Balettiseurueen tanssijoiden ohjauksessa tanssitaiteen kautta oman liikeilmaisun maailmaan.

Erään perheen maailmanympäripurjehduksen ympärille rakentuva Koulu purjeveneessä -hanke taas pyrkii luomaan yksilöllisen oppimismallin tilanteisiin, joissa tavallinen kouluoppiminen ei ole mahdollista.

Edellä mainitut ideat ovat hyvin käytännönläheisiä, mutta projekteissa on runsaasti myös tutkimuspohjaisia opetusmenetelmiä esimerkiksi matematiikkaa, YK-tason konfliktien ratkaisemista sekä kansainvälisten uutisten ja ongelmanasettelun välittämistä varten.

Saku Tuomisella on 25 vuoden kokemus koulutusmaailman innovaatioista.

Viimeksi hän on ollut Kiinassa, Singaporessa, Kuala Lumpurissa, Tanskassa, Lähi-idässä, Rankassa ja Bulgariassa kertomassa HundrED-projektista.

Matkoja Kiinaan, Singaporeen, Kuala Lumpuriin, Tanskaan…

Projekti kattaa muutakin kuin ehtymättömän ideoinnin tuottamia konkreettisia ideahelmiä. Hundred.org sisältää yhtä paljon myös kansainvälisesti tunnettujen asiantuntijoiden ja avainhenkilöiden visioita tulevaisuuden opetuksesta. Sivuilta voi lukea niin brittinäyttelijä Orlando Bloomin näkemyksiä poikansa koulunkäynnistä kuin singaporelaisen opetusalan gurun kokemuksia järjestelmästä, joka tuottaa huipputuloksia kaikissa kansainvälisissä testeissä.

Juuri kansainvälisyys onkin projektin avainkäsitteitä. ”Elämme äärimmäisen globalisoituneessa maailmassa, jossa kaikkein epäglobaaleinta on luultavasti koulutusjärjestelmämme. Maailmanlaajuista yhteistyötä ei tehdä oikeastaan ollenkaan: koulut ovat kuin siiloja, joiden sisään kaikki hyvät ideat lukitaan. Yksittäinen maa on siilo, ja jokainen valtio, kunta jne. ovat samoin. HundrED-projektin tehtävänä on pakata ideat kauniisti ja asettaa ne niin kualalumpurilaisten kuin tanskalaistenkin opettajien saataville. Sillä opettajia me nimenomaan tavoittelemme”, kertoo Saku Tuominen.

Hän puhuu skaalattavuudesta – HundrED-projektin ideoiden on toimittava useammassa kuin yhdessä koulussa, mielellään eri maissa ja maanosissa. Leviämistä helpottaa se, että ideat on jo havaittu toimivaksi jossain. Ne eivät siis ole ideoita vaan innovaatioita. ”Hitaat päätöksentekoprosessit jarruttavat kehitystä kouluissa”, sanoo Tuominen ja jatkaa: ”Koska kyseessä on seuraavien sukupolvien elämä, jotakin on tehtävä nyt”.

Tuominen ei itsekään istu koko aikaa paikallaan. ”Viimeksi olen käynyt Kiinassa, Singaporessa, Kuala Lumpurissa, Tanskassa, Lähi-idässä, Ranskassa ja Bulgariassa kertomassa HundrED-projektista”, hän kertoo eikä kuulosta lainkaan jetlagin vaivaamalta.

2017#02 55 share

2017#02 56 share

Ei ole mitään mieltä lykätä oppilaiden eteen tabletteja, ellei opettajalla ole käsitystä siitä, miten digitaalisia työvälineitä käytetään tehokkaasti.

S aku Tuo mi nen, hanke op eraat tori

Kertomukset matkoilta peilaavat luonnollisesti globalisaatiota – ja sen puuttumista: ”Tyypillisenä matkapäivänä esittelen aamupäivällä erilaisia opetukseen liittyviä innovaatioita sadoille opettajille.

He rakastavat ideoitamme ja ovat sitä mieltä, että jokainen niistä voisi toimia heidän jokapäiväisessä työssään. Iltapäivällä tapaan sitten koulutusjärjestelmän virallisia edustajia, joiden mielestä yksikään ideoista ei ole toteuttamiskelpoinen. He ovat siilojen portinvartijoita.”

Suomessa on maailman parhaat opettajat

HundrED-projektin työteliäillä tiimeillä Helsingissä ja Lontoossa on varaa olla alan idealisteja, sillä Suomen koulujen maine maailman parhaimpina tuo toiminnalle paljon arvostusta. Suomalaisten oppilaiden tulokset OECD:n PISA-­ testeissä ovat olleet järjestään Pohjoismaiden korkeimmat vuoden 2000 ensimmäisistä testeistä alkaen, ja globaalilla tasolla tulokset näyttävät yhtä hienoilta. Vuoden 2015 PISA-­ testeissä Suomi ylsi 72 maan joukossa neljännelle sijalle; vain Singapore, Hongkong ja Kanada pärjäsivät paremmin.

Vertailuna mainittakoon, että Norja, Ruotsi ja Tanska löytyivät sijoilta 9, 17 ja 18.

Saku Tuomisella on selvä käsitys siitä, kenelle kiitos Suomen menestyksestä kuuluu. ”Opettajille. Heidän pätevyytensä on ollut pitkään ykkösprioriteetti yhteiskunnassamme. Opettajia kunnioitetaan Suomessa. Ihmiset luottavat siihen, että heidän taitonsa ovat tarvittavalla tasolla. Luottamus on taas motivaation edellytys, ja opettajien on voitava toimia itsenäisesti ja vapaasti”, sanoo Tuominen.

Myllerrystä muissa Pohjoismaissa

Muualla Pohjoismaissa opetussektori on ollut myllerryksessä, ja viime vuosina on tehty monia uudistuksia. Peruskoulunopettajien, poliitikkojen ja alan asiantuntijoiden käsitykset omista rooleistaan ovat eri tavoilla negatiivisia.

Århusin yliopiston Pedagogiikan ja koulutuksen laitoksen apulaisprofessori Frans Ørsted Andersen on työskennellyt pohjoismaisten koulutusjärjestelmien parissa jo 14 vuotta ja kirjottanut Suomesta kirjan Verdens bedste folkeskole. Kirja perustuu apulaisprofessorin tohtorinväitösprojektiin, jossa tutkitaan syitä Suomen selvästi parempaan PISA-menestykseen Tanskaan verrattuna. ”Peruskoulunopettajien koulutus on tärkein syy. Suomalaisessa yhteiskunnassa painotetaan enemmän akateemisia valmiuksia, ja niihin ohjataan rahaa. Opiskeluoikeutta on Suomessa vaikeampi saada, ja opettajaksi valmistuminen kestää siellä kauemmin. Valmistuminen edellyttää maisteritason tutkintoa yliopistosta”, tanskalainen professori kertoo.

Norjassa vanha kandidaatintutkinto päivitetään yliopistotasoiseksi vuodesta 2017 alkaen, ja aiheesta käydään ­vilkasta keskustelua myös Tanskassa. Uudistus maksaa kuitenkin valtioille paljon, ja joka tapauksessa matka Suomessa vallitsevaan, opettajia arvostavaan koulutuskulttuuriin on pitkä. ”Opettajan ammatti on suomalaisten toiveammattilistalla kolmantena, heti lääkärin ja asianajajan jälkeen. Tanskassa opettajan työ on nykyisin vasta 40. halutuin, ja myös Ruotsissa opettajien arvostus on vähentynyt huomattavasti. Parannusta on tapahtunut, mutta Suomen peruskouluihin on helpompi saada alan parhaita osaajia”, Frans Ørsted Andersen sanoo.

Hän korostaa, että peruskoulut eivät Suomessa ole vaativampia tai elitistisempiä, vaikka opettajat ovat hierarkian huipulla ja päättävät luokkahuoneissa kaikesta. Päinvastoin: suomalaislapsilla on vuositasolla vähemmän oppitunteja ja he saavat ensimmäisten vuosien aikana vähemmän läksyjä.

Amerikkalaisin silmin katsottuna

Suomalainen malli tunnetaan myös muualla maailmassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa. Talouslehti Fast Company kuvailee HundrED-projektia seuraavasti: ”Suomalaisista puuttuu tietyssä määrin skandinaavisten naapureittensa hipsteriyys, mutta maa on täynnä eteenpäin pyrkiviä ja superälykkäitä ihmisiä. Tuominen on luomassa jotakin todella rohkeaa ja tehokasta.”

Samaa innostusta löytyy kirjoituksesta, jonka arvostettu koulutusportaali Hechinger Report julkaisi vierailtuaan lähellä itärajaa sijaitsevassa suomalaiskoulussa: ”Neljäsluokkalaiset juoksevat sukkasillaan kilpaa ruokalaan, hyppelehtien ja iloinen ilme kasvoillaan. Tyylikäs opettaja seuraa ryhmää katseellaan silmät loistaen ja ylävitosia jaellen.”

Hechinger Report kehuu edelleen suomalaisten lasten liikkumisvapautta, usein toistuvia välitunteja, jolloin lapset ovat ulkona ”säässä kuin säässä”, sekä koulumatkapyöräilyä.

Tässä kohdassa muutkin Pohjoismaat voivat kyllä ottaa kiitokset vastaan – kaatosateessa vietetyt välitunnit eivät varsinaisesti ole suomalainen erikoisuus.

Mutta samalla tämäkin tukee HundrED-projektin ja Saku Tuomisen viestiä: Me emme tosiaankaan tiedä tarpeeksi muiden maiden koulutusjärjestelmistä.

028 092

Kotiopetusta purjeveneessä

Pedagogiikka ja 3D-tulostus?

010

Xx x x : x x x x x x x x x x x

3D-tulostus on tulevaisuuden tekniikkaa, mutta kuinka lapsia oikein opetetaan käyttämään sitä? Tässä projektissa tutkaillaan menetelmiä monille opettajille futuristiselta tuntuvien aineiden opettamiseen.

share

Koulu purjeveneessä kuvaa erään suomalaisen perheen kokemuksia. Isän, äidin ja kolmen lapsen maailmanympäripurjehdus kestää vuoteen 2022, ja sinä aikana lapset käyvät koulua digitaalisesti purjeveneen kyydistä.

054 Oppilaat suunnittelevat seksuaaliopetusta Lapset kehittävät opetusmateriaalia seksuaaliopetukseen. Se helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä – niin lasten kuin aikuistenkin kannalta.

Kyläkoulun digitalisointi Uudenlaisten viestintätapojen on ulotuttava kaikkiin osiin Suomea ja maailmaa, myös syrjäisille alueille, joita digitalisoinnin ensimmäinen aalto ei tavoittanut.

025 57

020 Opi ratkaisemaan ongelmia – NYT! Lappeenrantalaisessa koulussa on kehitetty opetusmenetelmä ongelmanratkaisuun.

Siinä pyritään ratkaisemaan konfliktit ­oikeiden toimintatapojen avulla.

059

Intohimoista kasvaa uusia ideoita Hautomo on kurssi, joka kehittää oppilaiden valmiuksia projektien toteuttamiseen.

Oppilaat valitsevat aiheeksi omia intohimon kohteitaan ja vievät niitä projekteina eteenpäin yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

036 Sovellus kertoo opettajalle uutta tietoa maailmasta Erinomainen työkalu opettajille, jotka haluavat tietoa tarpeellisilta alueilta mutta eivät ehdi syventyä aiheisiin syvemmin.

Pekka Hyysalon FightBack-organisaatio ­pyrkii kasvattamaan nuorille asennetta, jota tarvitaan vaikeuksien voittamiseen.

HundrED huolehtii ideoitten muuntamisesta opetusmateriaaliksi.

064

2017#02

Holistisia menetelmiä vaikeuksien voittamiseen

2017#02 58 share

M A A I L M A N V IIN IT A INA M UK A NA

”Hyviä ideoita on vaikka kuinka paljon, mutta niitä on osattava työstää rohkeasti.”

25 miljoonaa ihmistä käyttää Heini Zachariassenin Vivino-sovellusta viinien valintaan kaupoissa, ja nyt hän haluaa suositella jokaisen henkilökohtaiseen makuun sopivia valintoja.

Teksti Sole Bugge Møller/Kuva Scanpix /Malene Anthony Nielsen

Kaikki lähti liikkeelle eräästä kerrasta, jolloin Heini Zachariassen seisoi kaupan viinihyllyn edessä. Hän on kotoisin Färsaarilta, jossa oli periaatteessa saatavana vain kahdenlaista viiniä, punaista ja valkoista. Sen vuoksi hänellä ei ollut juurikaan tietoa viineistä, ja hyvän pullon valinta tuntui ylivoimaisen vaikealta. Valinnan täytyisi olla helpompaa.

Zachariassenilla ei ollut kokemusta sovellusten kehittämisestä, mutta hän tarttui toimeen ja loi yhdessä Theis Søndergaardin kanssa sovelluksen nimeltä Vivino. Vivino antaa etiketin skannauksen perusteella tietoa kustakin viinistä aina rypälelajikkeesta ja vuosikerrasta tuotantoalueeseen ja makuvivahteisiin asti. Vivino on nyt maailman johtava viinisovellus, jolla on 25 miljoonaa käyttäjää ja 100 työntekijää Kööpenhaminassa ja San Franciscossa.

Tänä vuonna sovellus muuttui merkittävästi. Vivino avasi nimittäin markkinapaikan, jossa suositellaan hankittavia viinejä ja josta ne voi myös tilata kotiin muutamalla klikkauksella. ”Algoritmimme analysoi käyttäjän mieltymyksiä ja saattaa antaa henkilökohtaisen suosituksen esimerkiksi burgundilaisesta valkoviinistä, joka sopii käyttäjän makuun ja hintatasoon.

Se toimii siis samalla tavalla kuin Netflixin elokuvasuositukset”, Heini Zachariassen kertoo.

Miten ideasta tuli todellisuutta? ”Totesimme nopeasti, että halusimme tehdä tämän itse alusta alkaen. Perustehtävänä oli saada tietokantaan kuvia viineistä. Niinpä järjestimme kilpailun, jossa viinipullon etiketin kuvasta sai palkinnoksi design-korkkiruuvin.

Se oli valtava menestys; saimme noin 20 000 kuvaa.”

nakin 20 henkilöä, jotka ovat kuulemma miettineet samaa ideaa, mutta eivät saaneet sitä kehitettyä. Ideoita on vaikka kuinka paljon, mutta niitä on osattava työstää rohkeasti. Meiltä kesti melkein kaksi vuotta, ennen kuin sovellus teki läpimurron. Se oli välillä vähän ärsyttävää, mutta uskoimme onnistumiseen koko ajan.”

Miten ratkaiseva läpimurto tapahtui? ”Ensimmäinen sovellus julkistettiin vuoden 2011 alussa. Se ei ollut kovin hyvä, eikä se tunnistanut kovin paljon viinejä. Tavallisille käyttäjille sovellus kuitenkin joko toimii tai ei toimi.

Vuonna 2012 tehty päivitys muodostui käännekohdaksi, jonka jälkeen toimii-kokemukset ylittivät ei toimi -kokemusten määrän. Siitä kasvu lähti vähitellen ja vakaasti vauhtiin. Silloin 20 000 kuvaa tuntui suurelta tietokannalta, mutta nyt siellä on 10 miljoonaa viiniä ja 500 miljoonaa kuvaa.

Olemme koko ajan pyrkineet luomaan hyvän tuotteen keskivertoviininjuojalle, joka ei ole viinien asiantuntija, ja se on onnistunut.”

Viime vuonna saitte noin 3,5 miljoonan euron sijoituksen muun muassa Christophe Navarrelta, joka on Moët Hennessyn pääjohtaja. Mitä se on merkinnyt? ”Rahat ovat ensinnäkin mahdollistaneet sovelluksen kehittämisen ajateltua nopeammin. Toiseksi tällaisen jättiyrityksen tuen saaminen tuo meille aivan uudenlaista uskottavuutta.

Meillä oli varmasti jonkinlaista katu-uskottavuutta Piilaaksossa, mutta nyt asemamme on ihan toisenlainen.

Minut esiteltiin äskettäin Ranskassa esitystäni kuuntelemaan tulleille ”miehenä, joka tulee juuri aamiaiselta Christophe Navarren kanssa”, ja se teki kyllä heihin vaikutuksen.”

Kuinka tärkeää on, että yrittäjällä on hyvä idea? ”Idealla ei oikeastaan ole paljon merkitystä. Meidän keksintömme ei ollut mitenkään ainutlaatuinen – etikettejä on höyrytetty irti pulloista ja liimattu kansioihin aina, ja olen tavannut ai-

Viinistä voi tulla nopeasti asia, joka täyttää Heini Zachariassenin elämän. Mutta kuten hän sanoo: ”Olen tehnyt päätöksen pitää elämässäni kiinni kahdesta tärkeästä asiasta: toinen on yritykseni ja toinen perheeni.

Tällä alalla syödään ja juodaan ulkona koko ajan, mutta minä rajoitan sen minimiin.”

Zachariassen asuu Kaliforniassa vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Tukikohta Yhdysvalloissa Vivinolla on ollut toimisto San Franciscossa, Piilaakson ja Napa Valleyn viinialueen lähellä vuodesta 2013. Siitä on ollut paljon hyötyä: ”Pääsy Amerikan markkinoille helpottaa huomattavasti pääsyä kansainvälisille markkinoille. Läheinen yhteistyö Facebookin, Googlen ja Applen kanssa on ollut meille hyvin tärkeää.”

2017#02 59 share

9

H I E N O A

I D E A A

Etkö ehdi lukea koko lehteä? Siinä tapauksessa, ole hyvä: Seuraavassa on yhteenveto tämän Share-numeron yhdeksästä parhaasta ideasta. Edellisiltä sivuilta löydät hyviä ideoita vielä paljon lisää.

Teskti Karen Gahrn /Kuvitukset Elisabeth Moseng

Sateenkaaren pää

Tulosta ateriasi

Robotti ehkäisee eristymistä

Otetaan yksi kylä Indonesiasta ja maalataan sen talot, portaikot ja penkit sateenkaaren väreillä. Annetaan kylälle uusi nimi: Kampung Pelangi, sateenkaaren kylä. Mitä tapahtuu? Huikea läpimurto Instagramissa – ja matkailussa.

Kokit suunnittelevat herkullisia reseptejä, joita lataat omaan 3D-tulostimeesi: tulossa on ateriamaailma, joka tarjoaa täsmälleen kaiken, mitä kehosi tarvitsee. Personoidut ateriat ovat arkipäiväämme hyvin pian!

AV1 auttaa lapsia, jotka eivät pääse kouluun sairautensa vuoksi. Pieni robotti toimii luokassa lapsipotilaan silminä, korvina ja äänenä, joten osallistuminen koulutyöhön ja välituntien tapahtumiin voi jatkua.

Syötävä vesipullo

Kaikki alkoi sydämestä

Kuvittele, että voisit syödä tyhjentyneen vesipullon tai jättää sen hajoamaan luontoon kuin hedelmäviipaleen. Ooho-pullot ovat juuri sellaisia. ”Pullo” on valmistettu 100-prosenttisesti kasveista ja merilevästä.

Ensimmäiset emojit ovat japanilaisen Shigetaka Kuritan käsialaa. Ideasta ensimmäisen emojisarjan valmistumiseen kesti kuukauden verran. Loppu on historiaa. Lue lisää suunnittelijasta ja siitä, kuinka hän sai nerokkaan ideansa.

Näin syntyvät maailman ­parhaat koulut

Lihaa, joka ei ole lihaa

Maailman viinit aina mukana

Zlatan ja Schmeichel

Amerikkalainen geenitutkija päätti pilkkoa lihan ainesosiksi ja rakentaa sen uudelleen molekyyli molekyyliltä – kasveista.

Se on ”veristä” kuten liha, se maistuu lihalta (monien mielestä) ja se säästää ympäristöä merkittävästi.

Kaikki alkoi hämmennyksestä viinihyllyn edessä. Se johti sovellukseen, joka kertoo tietoja viineistä kaupan hyllyssä sekä antaa suosituksia maailman viineistä, jotka sopivat käyttäjän henkilökohtaisiin mieltymyksiin.

Kuvittele: Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen 89. peliminuutti Lužnikin stadionilla Moskovassa. Kasper Schmeichel syöttää Zlatanille, joka ohjaa sen rintakehällään Christian Eriksenille. Leikitään ajatuksella pohjoismaisesta maajoukkueesta.

Yksi verkkosivusto, sadoittain innovatiivisia, käyttövalmiita opetusideoita. Kunnianhimoinen suomalainen projekti jakaa opetusideoita ”maailman parhaiden koulujen maasta” koko muulle maailmalle.