Kynnys 2 2021 by Kynnys

ynnys No 2 / 2021

Valtakunnallinen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestön äänenkannattaja

Kynnys Valtakunnallinen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestön äänen kannattaja ISSN 1235-9920 Julkaisija: Kynnys ry – Tröskeln rf Siltasaarenkatu 4 (5. krs) 00530 Helsinki Puhelin: (09) 685 0110 Päätoimittaja: Leena Ollila Toimitussihteeri: Sanni Purhonen / Kynnys ry Siltasaarenkatu 4 00530 Helsinki sanni.purhonen@kynnys.fi Puhelin: 045 7732 4116 Taitto: Väinö Heinonen / Kynnys ry Painopaikka: PunaMusta Kannen kuva: Shutterstock Kynnys-lehden aineistot Aineisto lähetetään toimitussihteerille. Lähettäessäsi kuvaa/tekstiä, toimita myös yhteystietosi. Lehden tilaushinta Kotimaassa kestotilaus 17 € / vuosi ja vuositilaus 20 € / vuosi (4 numeroa). Jäsenmaksu 19 € / vuosi, johon sisältyy Kynnyslehden tilausmaksu. Tilauksiin ulkomaille lisätään postimaksu. Kynnys-lehti on saatavissa myös sähköisessä muodossa. Lisätietoja näkövammaisille tarkoitetusta sähköisestä lehdestä Näkövammaisten liiton tiedonhallintapalvelusta. Voit saada lehden luettavaksesi myös CD:llä. Lisätietoja: jari.gusev@kynnys.fi. Kynnys ry:n toimikunnat: Itsenäisen Elämän Keskus – Jyväskylä Yhteystiedot, ks. Kuopio Puh. 045 7732 4109 Itsenäisen Elämän Keskus – Kuopio Hermanninaukio 2 A 70100 KUOPIO Itsenäisen Elämän Keskus – Oulu Kansankatu 53, 90100 OULU Puh. 045 7732 4108 Itsenäisen Elämän Keskus – Tampere Pellervonkatu 9 h. 1020, 33540 TAMPERE Puh. 040 940 1399 Itsenäisen Elämän Keskus – Turku Yliopistonkatu 9 b, 20100 TURKU

Pääkirjoitus Leena Ollila Puheenjohtaja leena.ollila@kynnys.fi

Kuntavaalit tulevat

evään puhuttu aihe on ollut kuntavaalit. Kuntavaalien siirtyminen kesäkuulle antoi osalle puolueista lisäaikaa hankkia ehdokkaita riveihinsä. Kentältä tulleet viestit ovat huhuilleet paikoittain eri kunnissa ehdokaspulasta kuin taas osalla kunnista ehdokashalukkuutta on todella ollut. Ehdokaspula antaa kuvan, että mielenkiinto yhteisten asioiden hoitamiseen on hiipunut. Aiempia kuntavaalikausia on saattanut synkentää taistelu heikentyneistä talousluvuista ja voimakkaista leikkauksista. Yksittäisen valtuutetun mahdollisuudet vaikuttaa koko kuntatalouden isoon kuvaan ovat heikot. Kuntalaisten eteen ikävien päätösten tuominen ja perustelut kaatuvat juuri valtuutettujen harteille. Ei ihme, että useampi valtuutettu on joutunut miettimään tarkasti, haluaako lähteä mukaan aikaa vievään ja sitovaan hommaan pienillä kiitoksilla. Etenkin sosiaalisen median kohtelu on usein armotonta. Kaikkien kuntalaisten etu kuitenkin olisi, että ammatillinen sekä asiantunteva joukko olisi päättämässä ja ajamassa kuntalaisten yhteisiä asioita. Kun puhutaan vammaisten oikeuksien toteutumisesta, tarkoitetaan koko väestölle tarkoitettujen yleisten palveluiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, saatavuutta es-

teettömästi ja yhdenvertaisesti. Silloin kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tällä hetkellä Suomessa vammaisten oikeudet eivät toteudu kaikkialla yhdenvertaisesti. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus on ratifioitu Suomessa jo vuonna 2016. Vammaisyleissopimus velvoittaa kaikkia julkisen hallinnon aloja toteuttamaan tarvittavat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden pääsyn esteettömien sekä saavutettavien palveluiden piiriin. Kaikkien julkisten palvelujen tulee Suomessa olla esteettömiä ja saavutettavia. Suomessa esteettömyyteen liittyvät ongelmat julkisissa palveluissa ja tiloissa ovat valitettavasti vieläkin hyvin yleisiä. Moni vammainen henkilö on ollut korona-aikana haavoittuvassa asemassa. Siksi vammaisten oikeuksien ja palveluiden ottaminen huomioon on koronatilanteessa hyvin tärkeää. Vammaisten oikeus äänestää vaaleissa on huomioitava yhdenvertaisesti. Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu esitys vammaispalvelulain uudistamisesta. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tulevissa muutoksissa vammaisten palvelut ja niiden saatavuus eivät missään tapauksessa heikkene.

Kommunalvalet närmar sig

årens mest omtalade samtalsämne har varit kommunalvalet. Att valet sköts upp till juni gav partierna en möjlighet att rekrytera flera kandidater. Opinionen på fältet har låtit förstå att det har rått en brist på kandidater i vissa kommuner medan det har varit lättare att hitta lämpliga kandidater i andra. Bristen på kandidater tyder på att intresset för att sköta kommunens gemensamma angelägenheter har minskat. Försämrade ekonomiska utsikter med därtill hörande nedskärningar under den förra valperioden kan ha tärt på intresset. Möjligheten att påverka kommunens ekonomi som enskild förtroendevald är liten. Att först fatta obehagliga beslut och sedan motivera dem för väljarna är inte alltid så trevligt. Inte så konstigt då att många kandidater har känt sig tvungna att överväga om det är värt att engagera sig i tidskrävande förtroendeuppdrag utan att kunna förvänta sig något större tack. Särskilt bemötandet i sociala medier kan vara avskräckande. Ändå ligger det i alla kommuninvånares intresse att det väljs in en kompetent och kunnig grupp politiker som kan fatta gemensamma beslut som gagnar alla kommuninvånare. Med rättigheter för personer med funktionsnedsättningar så förstår man att allmänna tjänster för hela befolkningen så som social- och hälsovårdstjänster skall vara tillgängliga på jämlika grunder. Då är det fråga om att förverkliga mänskliga

rättigheter. För närvarande implementeras inte rättigheterna för personer med funktionsnedsättning lika överallt i Finland. FN-konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning ratificerades i Finland redan 2016. Konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning tvingar alla sektorer av den offentliga förvaltningen att vidta nödvändiga åtgärder för att säkerställa att personer med funktionshinder har tillgång till tillgängliga och hinderfria tjänster. Alla offentliga tjänster i Finland måste vara hinderfria och tillgängliga. I Finland är problem som är relaterade till tillgänglighet och offentliga tjänster och institutioner tyvärr fortfarande mycket vanliga. Många personer med funktionsnedsättning har befunnit sig i en väldigt sårbar situation under koronakrisen. Att man har tagit hänsyn till rättigheter och tjänster för personer med funktionsnedsättning under koronatiden har därför varit mycket viktigt. Jämlika rättigheter för personer med funktionsnedsättning att rösta i valet måste tryggas. I regeringen Sanna Marins regeringsprogram står ett förslag till förnyelse av funktionshinderlagstiftningen inskrivet. Vår uppgift är att se till att tjänster för funktionshindrade och deras tillgänglighet i de kommande förändringarna inte försämras på något sätt. Översättning Ulf Gustafsson

Kynnys Nro 2 / 2021

Sinikka Luhtasaari Mopomama Arabianrannasta

Mika Välimaa Lakimies, Kynnys ry

Laitetaan vammaiset töihin!

Tukiopetusta otetaan vastaan

massa olevat osatyökykyiset. Tarkoituksena on, että muun muassa kehitysvammaisia henkilöitä pystyttäisiin työllistämään normaaliin palkkasuhteeseen ”Välittäjä Oy:n” kautta. Vammaisjärjestöt ovat jo pitkään vaatineet muutoksia erityisesti kehitysvammaisten työtoimintaan, jota ei monista työsuhteen tunnusmerkeistä huolimatta katsota työsuhteeksi vaan sosiaalipalveluksi, jossa ei ole palkka-, loma- ja eläkeoikeuksia. Tällainen työskentely ei ole ollut omiaan lisäämään kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kehysriihessä esitetyn erityisyrityksen perustaminen lienee sinällään tervetullut toimenpide, mutta se on korkeintaan yksi pieni askel matkalla kohti laajempaa vammaisten ihmisten työelämäosallisuutta. On myös huomattava, että osatyökykyinen ei tarkoita samaa kuin vammainen. Vain osa vammaisista ihmisistä on osatyökykyisiä, ja toisaalta on vammaisia, jotka ovat täysin työkykyisiä. Vammaisten henkilöiden työllistymistä haittaavat monet rakenteelliset esteet, kuten kannustinloukut ja vaikkapa eläkestatuksen mukanaan tuomat vaikeudet työllisyyspalveluiden käyttämisessä. Eläkkeisiin liittyvät alhaiset ansaintarajat tai mahdollisuus jättää eläke lepäämään eivät riittävällä tavalla kannusta työntekoon. Toki kehysriihen kirjauksen mukaan hallitus edelleen kehittää palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista. Vammaispalvelulain nojalla myönnettävät palvelut – erityisesti henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut – ja niiden riittävyys sekä toimivuus ovat usein välttämätön edellytys, että vammaisen ihmisen työnteko mahdollistuu. Vammaisten kohdalla työllistymisessä kyse onkin moniulotteisesta kokonaisuudesta, johon vaikuttavat muun muassa tukijärjestelmä, toimintakyky, muut saatavilla olevat palvelut ja apuvälineet, toimintaympäristön esteettömyys ja saavutettavuus sekä työnantajien asenteet. Vaaditaan vielä runsaasti sekä esteiden poistamista että aktiivisia toimia, jotta vammaisten ihmisten työllistymismahdollisuudet saadaan kohtuullisiksi.

KUVA: ISMO HELÉN

Kolumni

Lakiasiaa

erustuslain 18 §:n 1 momentissa turvataan jokaiselle oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tämä merkitsee myös sitä, että julkisen vallan tulee pyrkiä estämään pysyvästi työtä vailla olevien ryhmän muodostumista. Voidaan kysyä, onko tämä toteutunut erityisesti vammaisten ihmisten osalta? Vammaisia ihmisiä ei ole nähty työtä vailla olevana ryhmänä vaan muista kansalaisista erillisenä ryhmänä, johon tällaiset perustuslain velvoitteet eivät oikeastaan liity. Vammaisia, ainakin suurta osaa heistä, on pidetty automaattisesti kyvyttöminä tekemään työtä ja heidän oikeutensa työhön on jäänyt vähälle huomiolle. Vammaisten oikeuksien on katsottu toteutuvan lähinnä sosiaalihuollon palveluilla, tuilla ja eläkkeillä. Yhteiskuntamme on tällä tavoin käytännössä sulkenut suuren joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle. YK:n vammaissopimus edellyttää, että Suomen valtion tulee taata vammaisilla ihmisillä oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaissopimus täydentää myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yleissopimusta eli TSS-sopimusta. TSS-oikeuksien komitea on vastikään antanut Suomelle suosituksia TSS-sopimuksen täytäntöönpanosta. Komitea esitti yhtenä suosituksenaan, että valtiovallan ja julkisen sektorin tulee aktiivisesti luoda työpaikkoja vaikeasti työllistyville. Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi edistää vammaisten ihmisten työllistymistä ja purkaa sen esteitä. Yhtenä toimena hallitus päätti kevään puoliväliriihessä perustaa vuokratyövoimaa muille työnantajille tarjoavan erityistehtäväyhtiön ”Välittäjä Oy”, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiön tavoitteena on, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa työntekijöilleen työllistymisessä tarvittavan tuen sekä työkykypalvelut. Alkuvaiheessa kohderyhmäksi rajataan vaikeimmassa ase-

otihoitaja väkertää hiki otsalla sidosta. Istun yöpaita päällä ja odotan. Miten ja minkä varpaan alta tai päältä harsomainen lampaanvilla vedetään suojaamaan hiertynyttä ihoa on käsittämättömän vaikeata. Siitä näyttää tulleen rakettitiedettä päivittäin vaihtuville kotihoitajille. Sormeni eivät enää taivu osoittamaan, mistä kohtaa kannattaa puikkelehtia ylös tai alas ja olen väsynyt kertomaan jälleen uudelle ihmiselle samat yksityiskohdat. Noloa tunnustaa, mutta tulistun sekunnin sadasosassa nollasta sataan, jos yksinkertainen toimi muuttuu liian monimutkaiseksi. Se tapahtui taas. Selitin ja yhtäkkiä lopetin puhumisen tytön etsiessä lampaanvillalle oikeata koloa. – Ei sieltä, rääkäisin. – Täältäkö? hän yritti. – Ei! Ei! Ei! karjuin jo ja sitten hiljenin. – Miten tää on näin vaikeeta? huusin. Tyttö totteli kiltisti käskyjäni ja vasta puettuna kykenin palaamaan hiiltymiseeni. Pyysin anteeksi. Hän sanoi ymmärtävänsä. Häpesin vieläkin enemmän. Hän on nuori, ammattiinsa sitoutunut ja täysin ventovieras ihminen minulle. Saatamme tavata uudestaan tai sitten ei. En halua, että minusta jää ikävä muistijälki. SPONTAANI SUUTTUMINEN on yllättävän intiimiä, tajusin sen jälleen kerran. Näytän, minkälainen olen, kun vedän herneitä nenään. Ärsyyntymisen kynnys vaihtelee, eikä välitä koronasta. En hallitse itseäni, jos olen yhtä sekaisin kuin aamulla. Jälkeenpäin on tunne kuin olisin lahjoittanut osan itsestäni pois, eikä tuo toinen edes ymmärrä, mitä sai. En muuten ymmärrä välttämättä sitä itsekään heti. Jotain alkukantaista äiti- tai isähahmoa taidan silloin olla vailla. Kokonaisvaltaista riippuvaisuutta muista ihmisistä on pirun vaikeata hyväksyä. En usko, että olen yksin tässä asiassa. Periaatteessa riippuvaisuuden pelko koskee kaikkia ihmisiä, kuten koronan aiheuttama pandemia. Viime kädessä olemme riippuvaisia muista, paitsi että eräät ovat vieläkin enemmän kuin valtaväestö. Tukiopetusta tarvitaan kaikenlaisille hallitsemattomille kiukkupuuskille. Miten raivosta selvitään ilman, että koko maailma räjähtää?

Kynnys Nro 2 / 2021

Saavutettavuus on osa koko taiteen kenttää Maire Karuvuori on aloittanut työn Didan toisena tuottajana

Teksti: SANNI PURHONEN

AIRE Karuvuori on kiertänyt maailmaa. Nykyään hän asuu ja viihtyy hyvin Turun saaristossa Iniössä. Pienessä ruotsinkielisessä paikassa kaikki tuntevat kuva- ja esitystaiteilijana työskentelevän naisen, jolla on kokemusta tapahtumajärjestämisestä muun muassa performanssitaiteen läänintaiteilijana. Kotona seuraa pitävät kissat Mitja ja Ruurikki. Myös naapurin lampaita ja kanoja on välillä hoidossa. Maire luonnehtii itseään ihmisrakkaaksi, korona-ajan ulkopuolella hänen luonaan käy paljon ystäviä ja hän vierailee mielellään hei-

dän luonaan. Varsinainen leipä irtoaa erilaisista opetustöistä,tuotannoista, kirjoittamisesta ja puhujankeikoista. Aikaa jää myös taiteelliselle työlle, joka on onneksi mahdollistunut etänäkin. Valmisteilla on ainakin kaksi isompaa teosta sekä erilaisia alustavia projekti-ideoita. – Tapahtumajärjestäjä on vähän kuin sirkustirehtööri. Tuottajan tehtävät limittyvät nyt tekemisiini sopivasti, hän kuvailee.

Saavutettavuus osana tasa-arvoa Maire kertoo harrastaneensa paljon kai-

kenlaista taidetta lapsesta asti, vaikkei pienenä osannutkaan kuvitella taiteilijaa jonkun ammatiksi. Vanhemmat kannustivat taiteen pariin. Hän on opiskellut monipuolisesti esimerkiksi Kankaanpään taidekoulussa ja on myös modisti. Kiinnostus taiteen saavutettavuuteen kasvoi Mairen mukaan luonnollisesti, osana muuta tasa-arvon ajatusta, joka on hänelle tärkeä. Hän kuvailee ymmärtäneensä, miten tasa-arvo lävistää kaiken, mutta eriarvoistavia tekijöitä voi olla monia, kuten vaikka vammaisuus tai hänen omalla kohdallaan naiseus. – Aiemmassa työssäni läänintaiteilijana sain yhteyden saavutettavaan perfor-

Kynnys Nro 2 / 2021

Maire Karuvuori Koulutus: • Ylioppilas Kallion lukiosta, Helsingistä • Modisti, eli hatuntekijä Roihuvuoren ammattikoulusta, Helsingistä • Kuvataiteilija AMK Kankaanpään taidekoulusta, erikoistumisalueenaan performanssitaide • Radiotyön etäopintoja juuri nyt Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun avoimella puolella. • Opintoja myös muun muassa vaatesuunnittelusta, kirjallisuudesta, saksan kielestä ja kuvataideterapiasta sekä loputtomasti itseohjautunutta syventymistä mitä erikoisempiin aiheisiin, jotka ovat sattuneet innostamaan.

Erikoinen työkokemus: • Biljardisalin hoitaja

Rentoutuu: • Korjaamalla rikkinäisiä esineitä ja hoitamalla huonekasveja

Kosketus vammaisuuteen: • Kuulovammainen isä • Teinivuosien kesätöitä vammaisten leireillä • Oma ADHD

Missä näkee DiDan 5 vuoden päästä: • Osana suomalaista taiteen kenttää, vakaana ja toistuvana tapahtumana, sekä vaikuttajana ja aktiivisena keskustelijana niin taiteen kentällä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.

KOLME TAIDEVINKKIÄ TÄLLE VUODELLE TUTUSTU JOHONKIN TAIDEMUOTOON intohimoisen harrastajan kanssa. Pyydä häntä kertomaan sinulle havaintojaan, kun tutkitte teoksia. Pyri itse vain ottamaan vastaan ja koeta kokea teos oppaasi kokemuksesta käsin. Jos tutuissasi ei ole ketään, jonka jutut sinua kiinnostaisivat ja tykkäät kuunnella radiota, niin etsi Yle Areenasta Antti Holman Oopperajuhlat! TEE PIKATEOS VAIN ITSELLESI tallentamalla ohikiitävä tilanne. Voit kokeilla maalata jonkin musiikkikappaleen yhdellä viivalla nostamatta kynää paperista, rytmiä ja sävelkulkuja peilaillen. Tai ehkä kirjoitat Haiku-runon taksikyydin odottamisesta? Vai improvisoitko tanssin, joka kertoo, miltä kahvi maistuu? (On luvallista näyttää teos muillekin, jos tekee mieli!) KEKSI TOINEN TAPA KOKEA TAIDETTA! Tarkkaile vaikkapa konserttia ilman ääntä, kuuntele tanssiesitystä silmät kiinni tai tunnustele öljyvärityötä.

KUVA JUKKA KIISTALA

manssi- ja esitystaidefestivaali Buzzcutiin Skotlannissa. Olin todella vaikuttunut siitä, miten pitkälle saavutettavuus oli tapahtumassa mietitty. Esimerkiksi tulkkaukset oli integroitu hienosti joka esitykseen. Tajusin, että näinhän sen pitäisi olla aina! Se ihanne on säilynyt omissa esityksissäni. Olen tehnyt esimerkiksi performanssin saavutettavuuteen liittyvään seminaariin. Palattuaan Skotlannista Maire ryhtyi todella ottamaan selvää taiteen saavutettavuuskysymyksistä ja etsi yhteistyökumppaneita oppiakseen lisää. Vammaisista kollegoista esimerkiksi Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen on opettanut saavutettavuudesta entistä enemmän puhuttuaan Mairen järjestämissä tapahtumissa. Kynnyksen hallituksen jäsen Maija Karhunen on niin ikään tuttu töiden kautta. Kun Didan eli vammaisten päivän festivaalin toisen tuottajan pesti Taru Perä-

län työparina avautui, se tuntui juuri oikealta tilaisuudelta hankkia lisää saavutettavuusosaamista sisältäpäin. Mairen mukaan saavutettavaan tekemiseen voi mennä aikaa ja rahaa, mutta tärkeää on myös se, että yrittää. Kynnys oli Mairelle aiemmin tuttu lähinnä mielikuvien tasolla. – Ajattelen, että Kynnys on samalla yhdenvertaisuuden asialla kuin itsekin olen. Ja esimerkiksi Kalle Könkkölä oli mahtava voimahahmo. Hänestä välittyi mielikuvissani vahva lämpö ja se, miten pidetty ja arvostettu hän oli.

Hae mukaan Didaan! Tämän vuoden DiDa on vasta lähtökuopissa ja alku on ollut rauhallinen. Tehtävää tulee kuitenkin riittämään. Esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäksi Maire sanoo haluavansa korostaa festivaalin tekemisessä taiteilijoiden tukemista, ohjel-

miston laadukkuutta ja taiteen tasoa. Tulevaisuudelta hän toivoo, että kaikki taiteen tekijät ja ystävät löytäisivät tapahtuman. Tällä hetkellä 3.12. kansainväliseksi vammaisten päiväksi mietitään saavutettavaa etätapahtumaa. Katso lisää tietoa festivaalista ja tämän vuoden toteutuksesta nettisivuilta https://disabilityday.net/ Voit myös ottaa yhteyttä suoraan tuottajakaksikkoon, eli Maireen ja Taruun: maire.karuvuori@kynnys.fi tai taru.perala@kynnys.fi.

Kynnys Nro 2 / 2021

KUVA: VÄINÖ HEINONEN

Kumpuvuoren Hakemuskone auttaa hakemusviidakossa samoavaa Teksti: KATJA SANTALAHTI

”Olisinpa hoksannut, että tähän kuuluu saada ihan oikea päätös.”

”En tiedä, mihin olen oikeutettu.”

”Palveluiden hakeminen on niin monimutkainen prosessi, etten jaksa enää edes lähteä yrittämään.”

AKITOIMISTO Kumpuvuori on kenties Suomen tunnetuin ja todennäköisesti myös ainoa pelkästään vammaisoikeuksiin keskittynyt lakitoimisto. Kumpuvuorella on kuultu edellä mainittuja kommentteja niin usein, että asialle oli pakko tehdä jotakin. – Palveluiden ja tukien hakemisen ei ihan oikeasti tarvitsisi olla vaikeaa, Lakitoimisto Kumpuvuoren perustaja ja toimitusjohtaja, lakimies Jukka Kumpuvuori toteaa heti alkuun. Jukka on pyörittänyt lakitoimistoaan jo yli 10 vuotta ja tietää, mikä vammaispalveluissa toimii ja mikä ei. Viime syksynä hän turhautui hakemisen vaikeuteen ja päätti tehdä asialle jotakin. Turhautumisesta syntyi tammikuussa julkaistu Kumpuvuoren Hakemuskone: www.kumpuvuori.fi/hakemuskone.

Epäselvät ohjeet ja huonot toimintatavat kuormittavat kaikkia Jukka uskoo, että vammaisoikeudet on meillä Suomessa oikeastaan ihan hyvällä tasolla, kun tarkastellaan asiaa lakikirjasta. Ongelmia on kuitenkin käytännön toteutuksessa, ja yksi niin sanottu tulppa on hakemisprosessin haasteet. – Käytännössä meidän ajastamme Lakitoimisto Kumpuvuorella menee kolmasosa

Kynnys Nro 2 / 2021

KUVA: BO STRANDÉN, STUDIO AURAN KUVA

Lakitoimisto Kumpuvuoren perustaja, toimitusjohtaja Jukka Kumpuvuori toivoo, ettei kukaan enää jättäisi hakematta tarvitsemaansa palvelua sen takia, että hakeminen on niin vaikeaa.

Kumpuvuoren Hakemuskone: www.kumpuvuori.fi/hakemuskone • Ohjeita, vinkkejä ja hakemuslomakkeita vammaispalveluiden ja -tukien hakemiseen • Lataa hakemuslomake omalle koneellesi, täytä, tulosta ja postita! • Hakemuskoneessa on tällä hetkellä tietoa henkilökohtaisesta avusta, omaishoidon tuesta, koulunkäynnin palveluista, alle 16-vuotiaan vammaistuesta ja tulkkauspalveluista. • Hakemuskoneeseen on tulossa täydennystä toukokuun 2021 aikana.

viranhaltijoiden turhien, väärien päätösten korjaamiseen. On vääriä lakeja päätöksissä, vääränlaisia muutoksenhakuohjeita ja muuta hyvän hallinnon vastaista toimintaa. Meille se on pääsääntöisesti työtä, josta emme saa korvausta. Meidän tuhansille asiakkaillemme se on elämää, jossa odotetaan ja väännetään pahimmassa tapauksessa vuosikausia, jotta saadaan tarvittava palvelu tai tuki. Jukka kiteyttää vammaispalveluiden- ja tukien hakemisen siihen, että viranhaltijalle pitää toimittaa hakemus, jossa kerrotaan, millaista palvelua tai tukea tarvitsee. Viranhaltijan velvollisuus on antaa hakemukseen päätös. Oma ongelmansa onkin päätöksen saaminen. Lakitoimisto Kumpuvuorella on kokemusta siitä, että aina valituskelpoisen päätöksen saaminen ei ole niin yksinkertaista. – Tyypillinen tilanne menee niin, että henkilö soittaa kuntaan ja pyytää vaikkapa henkilökohtaista avustajaa. Puhelimessa vastataan, että ei, et ole oikeutettu avustajaan, ja homma jää siihen. Näinhän sen ei kuulu mennä, vaan hakijan tulee saada valituskelpoinen päätös. Vain sillä tavalla hakija voi viedä asian eteenpäin, jos haluaa päätöksestä valittaa, Jukka tähdentää.

Hakemisprosessin tunteminen on tärkeää Lakitoimisto Kumpuvuorella toivotaan, että Kumpuvuoren Hakemuskone lisää tietoa hakemisprosessista, eli siitä, mistä voi hakea mitäkin ja missä järjestyksessä asiat etenevät. Hakemuskoneessa on ohjeita, vinkkejä ja hakemuslomakkeita vammaispalveluiden ja -tukien hakemiseen. Hakemuskonetta voi käyttää kuka tahansa: ladata hakemuslomakkeen omalle koneelle, täyttää ja tulostaa sen ja sen jälkeen postittaa eteenpäin. Hakemuskonetta käytetään itsenäisesti, mutta lakitoimistosta saa apua, jos päätös ei ole toivotunlainen. – Me voimme lakitoimistossa auttaa parhaiten siinä vaiheessa, jos hakemukseen tulee kielteinen päätös. Meillä on erilaisia mahdollisuuksia auttaa muutoksenhaussa ja valituksen tekemisessä. Eli vinkkinä kaikille: jos saat kielteisen päätöksen ja toivot apua lakitoimistosta, kannattaa olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä. Muutoksenhakuun liittyy erilaisia deadlineja. Monesti meidän asiakkaamme saavat oikeusapua, jolloin asiakkaalle ei tule lakitoimiston palveluista kustannuksia. Sekin on hyvä selvittää. Iloista hakemista, Jukka vinkkaa lopuksi.

KOKEILUKÄY TÖSSÄ hakemuskone vaikutti helpolta ja selkeältä. Tällä hetkellä koneesta löytyvät hakemukset liittyen henkilökohtaiseen apuun, omaishoidon tukeen, koulunkäynnin palveluihin, alle 16-vuotiaan vammaistukeen ja tulkkauspalveluihin. Moni varmasti odottaa sinne vielä lisää sisältöä. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun osalta sivuilta voi ladata koneella luodun tiiviin hakemuksen. Lisäksi sivuilta löytyy tarpeellisia linkkejä lainsäädäntöön ja ohjeistus hakea tarvittaessa neuvontaa Assistentti.infosta tai Heta-liitosta. Käytännön kokemus tulee varmasti näyttämään, miten hyvin koneen hakemus käytännössä toimii palveluja haettaessa. Joka tapauksessa, kysymyksessä on hyödyllinen työkalu niille, joita hakeminen ylipäänsä jännittää.

Kynnys Nro 2 / 2021

Äänikirja imaisee mukaansa Matti Koikkalainen on innokas äänikirjojen kuuntelija

Teksti: SANNI PURHONEN

ELIA on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntija. Sen kirjaston kirjoja pääsevät käyttämään kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi hankalaa. Maksuttoman äänikirjapalvelun käyttäjäksi voi liittyä kirjastossa. Kirjoja voi kuunnella puhelimella Pratsamreader-sovelluksella ja tietokoneella suoraan netistä. Lukemisesteestä ei tarvitse nykyisin esittää todistusta vaan asia käydään läpi rekisteröitymisen yhteydessä. Kynnykselläkin työskentelevä sosiaalityöntekijä Matti Koikkalainen on Celia-kirjaston asiakas jo yli kymmenen vuoden ajalta. Hän on lukemisesteinen käsiensä toiminnan vuoksi. Äänikirjat

ovat hänelle mieluinen tapa kuluttaa kirjallisuutta. Hyvä äänikirja ei väsytä vaan imaisee mukaansa. – Tykkään muutenkin kuuntelusta. Kuuntelen paljon radiota ja olen auditiivinen oppija. Äänikirjan kuuntelu onnistuu jopa suihkussa vedenpitävällä kaiuttimella! Matin mukaan tarjonta ja laatu äänikirjoissa on selkeästi monipuolistunut viime vuosina. Lukijaäänen laatu tietysti vaikuttaa kuuntelukokemukseen. Koneäänistä nainen on pehmeämpi, miesääni vähän tympeä. Äänetkin kehittyvät koko ajan. Matti on lukenut paljon pienestä pitäen. Hän kehuu, että lapsuuden kotikunnassa Toivakassa oli hyvä kirjasto, vaikka aamulla väsytti lähteä töihin heinäpellolle, kun oli tankannut kirjoja

läpi yön. Harrastus lähti aikoinaan liikkeelle Jerry Cottoneista ja Alistair MacLeanin jännityskirjallisuudesta. Nykyisin erityisiä suosikkeja ovat dekkarit sekä historiallinen kuvaus, filosofia ja teologia. – Nyt kuuntelussa on Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarja. Siinä viehättää historiallinen ajankuva Helsingistä. Keskiaikaan olen myös haksahtanut. Yksi uusi suosikki on virolainen Indrek Hargla, jonka sarja apteekkari Melchiorista on todella hyvä. Hieno oli myös Helena Immosen esikoisteos Operaatio punainen kettu. Pidän kirjoista, jotka voisivat olla totta. Matilla selvästi riittää oivia kirjavinkkejä. Nytkin kuuntelussa on useampi teos ja välillä kesken voi olla yhtä aikaa jopa kymmenen kirjaa. Onneksi Celiasta

saa uutuuskirjat nopeasti. Matti kehaisee kirjaston hakupalvelua selkeäksi ja kannustaa kaikkia muutenkin äänikirjojen pariin. – Jokaiselle löytyy äänikirjoista varmasti jotain kiinnostavaa. Kirjoista on myös tosi mukava keskustella. Siihen liittyvää yksinäisyyttä olen korona-aikana vähän potenut. Parhaat kirjat elähdyttävät ja tarjoavat oivalluksia!

Kynnys Nro 2 / 2021

Cross Over -taidefestivaali Zoomissa 12.6.

Matin kirjavinkki

Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä. Otava 2014. Virpi Hämeen-Anttilan kirja on mielenkiintoinen 7-osaisen sarjan ensimmäinen Sherlock Holmesin tyyliin kirjoitettu dekkari. Kirjan tapahtumat sijoittuvat sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Tarinan sankari on 27-vuotias Karl Axel Björk, sisäministeriön lakimies, joka ratkoo murhia vapaa-ajallaan yhdessä ystävänsä ylikonstaapeli Martti Ekmanin kanssa. Fiktiivinen tarina on erinomaisesti kehystetty historiallisilla tilanteilla, tosiasioilla, henkilöillä, tapahtumilla ja paikoilla. Kirja antaakin hyvän kuvan siitä, millaisissa oloissa tasan sata vuotta sitten Helsingissä elettiin. Ajat ovat levottomat, heimoaate elää vahvana, Suomen demokratia on haurasta, vahva nationalismi ja suoranainen kansalliskiihko ovat voimissaan. Bolsevikkien vallankumous Neuvosto-Venäjällä ja siihen liittynyt Kronstatdin kapina maaliskuussa 1921 herättää pelkoa ja kiihkeää keskustelua. Suomi oli itsenäistynyt ja sisällissota päättynyt vain muutamaa vuotta aikaisemmin. Karl Axel Björkin perhe ei ole rikas mutta osa Björkin suvusta on vaurasta. Björkin isä on tutkimusmatkailija ja pannut työnsä perheen edelle, mikä heijastuu raskaana myös Björkin elämään. Björk kokee keskitien

kulkijana jopa vierautta osin kansalliskiihkoisessa ilmapiirissä. Hän ei viihdy poliittisesti aktiivisen nuoremman veljensä ja uteliaan äitinsä seurassa. Björk vaikuttaa nuhteettomalta mutta ihan puhtoinen mies ei hänkään ole. Tässä voidaan viitata myös Sherlock Holmesiin. Holmesin tapaan Björk ratkoo rikoksia välillä valeasuissa. Virpi Hämeen-Anttilan on tunnettu palkittuna kääntäjänä ja kaunokirjailijana. Tämä näkyy juonenkäänteiden tarkassa kuvauksessa. Kirjan tarina heijastuu lukijan eteen lähes elokuvamaisella tarkkuudella. Tarinaan sijoitetut vanhahtavat sanat, käsitteet ja ilmaisut sopivat erinomaisesti kuvaan. Pahuus kirjassa ei vyöry eteen kovin ahdistavalla tavalla, niin kuin monissa nykydekkareissa Jännittävässä tarinassa Björk päätyy ratkomaan upseeri ja liikemies August Siltalan murhaa. Ruumis löytyy varmasti dekkarikirjallisuuden erikoisimmasta paikasta, jonka lähialue tunnetaan nykyisin koko Suomea ajatellen parhaiten Helsingissä. Björkillä on tarinassa myös arkkivihollisia, jotka ovat ilmeisesti mukana koko kirjasarjassa. Juoni kuljettaa lukijaa välillä yön pimeydessä, kurjissa salakapakoissa, kahviloissa, salongeissa ja maksullisen rakkauden parissa. Luonnollisesti Björk on todellisessa hengenvaarassa joitakin kertoja ja välillä hän pelastuu täpärästi. Hänen henkeä uhataan monelta taholta. Vaikka historia ei toista itseään, voi tarinasta havaita, että tuolla ajalla on nykyaikaan löyhiä yhtymäkohtia. Mutta kuka murhasi August Siltalan? Entä keitä ovat Helander ja Ida? Hyvistä dekkareista ei todellakaan ole pulaa, mutta suosittelen tätä kirjaa erityisesti niille, jotka ovat erinomaisen tarinan lisäksi kiinnostuneita myös 1920-luvun Helsingistä ja tuon ajan ilmapiiristä. Fiktiivinen tarina voisi myös olla totta.

Katso lisää: eucrea.fi/crossover

Henkilökohtaisen avun paraati verkossa 10.6! facebook.com/henkilokohtaisenavunparaati

Mamma Mia❣ Samanarvoinen vanhemmuus

Kuva: ELISA TOMPERI

Mamma Mia❣ -vanhemmuusvalmennus on tarkoitettu vauvaa odottaville vanhemmille, joista toisella tai molemmilla on liikkumisrajoite tai liikkumiseen vaikuttava sairaus. Ryhmä alkaa mahdollisuuksien mukaan yhteisellä Oulussa tapahtuvalla viikonlopulla 17.-19.9.2021, minkä jälkeen kokoontuu 5 kertaa etäyhteyksin Teams-alustalla maanantaisin 4.10.-29.11.2021 kello 15.00-18.00. Ryhmä toteutetaan Kynnys Ry:n SAMAT-toiminnan ja Vauvatalon yhteistyönä. Ryhmä on suljettu, maksuton ja vertaistuellinen. Aloitusviikonlopun matka- ja majoituskustannuksia varten on mahdollista hakea maksusitoumusta. Ruokailu maksetaan osallistujille. Toiminnan rahoittaa STEA.

Vanhemmuusvalmennuksen erityisosaaminen on vähäistä Ensimmäistä kertaa Suomessa toteutetaan räätälöity vanhemmuusvalmennus, joka on tarkoitettu vanhemmille, joista toisella tai molemmilla on jokin liikkumiseen liittyvä rajoite tai sairaus. Eri tavoin vammaisuuteen kohdentuva vanhemmuusvalmennus on vielä harvinaista.

Osaamista vanhemmuusvalmennukseen tulee kehittää Oulun Kynnys Ry:n SAMAT- toiminta ja Vauvatalo ovat lähteneet yhteistyöhön, koska osaamista vanhemmuusvalmennukseen

Lehdistötiedote

tulee vahvistaa. Mahdollisuudet samanarvoiseen vanhemmuuteen kuuluvat kaikille. Tämä valmennus on yksi hyvä esimerkki siitä, miten eri toimijat voivat yhdistää osaamisensa yhteisen asian kehittämiseksi, jotta mahdollisuus ja osallisuus toteutuvat yhdenvertaisemmin. Ryhmässä käydään läpi vanhemmaksi kasvamista, vauvan odotusta, synnytystä ja vauva-arkea, kun vamma tai sairaus tuo siihen omat erityispiirteensä ja -tarpeensa. Ryhmän ohjaajina toimivat SAMAT-toiminnan ja Vauvatalon työntekijät. Mukana on myös vierailevia ammattilaisia, esimerkiksi kätilö ja toimintaterapeutti.

Hakeminen Ryhmään haetaan sähköpostitse sunnuntaihin 15.8.2021 mennessä. Kirjoita lyhyt vapaamuotoinen hakemus sähköpostitse, johon laitat puhelinnumerosi ja milloin sinut tavoittaa parhaiten. Otamme sinuun yhteyttä. Valinnat tehdään elokuun aikana, ehdit siis vielä hyvin mukaan! Heinäkuun aikana lisätietoja voi kysyä SAMAT-toiminnan sosiaalisen median yksityisviestien kautta.

Lisätietoja SAMAT-toiminta, Kynnys ry

12.5.2021

Oulu

Mamma Mia❣ ❣ Samanarvoinen vanhemmuus - vanhemmuusvalmennus

Tule kummiksi vammaiselle naiselle! LIITY KUMMIKSI: kynnys.fi/liity-kummiksi Mamma Mia❣ ❣ -vanhemmuusvalmennus on tarkoitettu vauvaa odottaville vanhemmille, joista toisella tai molemmilla on liikkumisrajoite tai liikkumiseen vaikuttava sairaus. Ryhmä alkaa mahdollisuuksien mukaan yhteisellä Oulussa tapahtuvalla viikonlopulla 17.-19.9.2021, minkä jälkeen kokoontuu 5 kertaa etäyhteyksin Teams-alustalla maanantaisin 4.10.-29.11.2021 kello 15.00-18.00.

Kummina Ryhmä maksat valintasi mukaan toteutetaan Kynnys Ry:n SAMAT-toiminnan ja Vauvatalon yhteistyönä. 10 tai 20 euroa kuukausittain ry:lle. Ryhmä on suljettu, maksuton jaKynnys vertaistuellinen. Aloitusviikonlopun matka- ja Keräyslupa RA/2021/680

majoituskustannuksia varten on mahdollista hakea maksusitoumusta. Ruokailu maksetaan osallistujille. Toiminnan rahoittaa STEA.

Vanhemmuusvalmennuksen erityisosaaminen on vähäistä

Kynnys Nro 2 / 2021

Yhdessä vihaa vastaan -työkalu verkossa kerää tietoa viharikoksista

Teksti: SANNI PURHONEN

USI vihatapausten seurantatyökalu Yhdessä vihaa vastaan on nyt käytettävissä osoitteessa: yhdessavihaavastaan.fi. Työkalun tarkoitus on antaa ihmisille mahdollisuus raportoida kokemansa tai todistamansa vihatapaukset matalalla kynnyksellä. Lisäksi ideana on kerätä dataa vihatapausten määrästä ja laadusta Suomessa. Sivusto on suunniteltu saavutettavaksi. Työkalu vihatapausten monitorointiin on kehitetty Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa, jonka yksi yhteistyökumppani Kynnys ry on. – Vihatapauksista ei ole ollut Suomessa mitään tietokantaa tai työkalua, jolla niitä kerättäisiin. Tästä on saatu jopa kansainvälistä noottia, kertoo asiantuntija Akunna Onwen Antiracist Forumilta. Taustatietoa työkalun kehittämiseen on saatu esimerkiksi Irlannista. Irish Network Against Racism eli Inar on käyttänyt vastaavaa rasisminvastaista työ kalua jo 8 vuotta. Kokemusten mukaan matala käytettävyyskynnys on auttanut kartuttamaan viharikosten määrää ja parantanut aliraportoinnin ongelmia, jotka ovat Suomessakin tuttuja. Työkalu ei korvaa rikosilmoituksen tekemistä viranomaisille. Jo asian ilmoittaminen jonnekin voi silti auttaa vihatapauksen kohteeksi joutunutta henkilöä. Kuten kansalaisjärjestöissä hyvin tiedetään, tällaisiin tilanteisiin liittyy traumoja. Tärkeää on nähdyksi ja kuulluksi tule-

misen tunne, samoin kuin tieto siitä, miten yleinen ilmiö erilaiset vihateot ovat. Esimerkiksi vammaisiin ihmisiin voi kohdistua rakenteellista väkivaltaa myös viranomaisten taholta. Tällöin ongelmatilanteiden raportointi työkalun avulla saattaa olla huomattavasti helpompaa, kuin suoraan viranomaistahojen puoleen kääntyminen. Järjestöjen työntekijät auttavat usein raportoimaan tapauksia, jotka saattaisivat jäädä ilmoittamatta poliisille tai muille viranomaisille. Yksi tällaisen järjestelmän mahdollisuus onkin, että näin kerätyn tiedon avulla voidaan vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin, kuten viranomaisiin ja poliitikkoihin ja helpottaa kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyötä. Akunna Onwen kertoo, että työkalun käyttö on lähtenyt jo käyntiin. – Tavoitteena on, että työkalu olisi yleisessä käytössä. Raportteja onkin jo tullut. Valitettavasti joukossa on myös trollihyökkäyksiä. Tämä itsessään kertoo työkalun tarpeesta. Myös palautetta toivotaan. Kokeilukäytössä työkalun käyttö sujuu sutjakkaasti. Raportin voi tehdä täysin anonyymisti, eivätkä sen kysymykset ole pakollisia, vaan niitä voi halutessaan ohittaa. Toivottavasti meillä on tässä hyvä lisä niin datan saamiseen kuin tarpeellisen julkisen keskustelun kasvattamiseen vihateoista. Yhdessä asioihin voidaan vaikuttaa!

Kynnys Nro 2 / 2021

”Haluan kannustaa nuoria vammaisia mukaan toimintaamme!” Suvad Zahirović johtaa vammaisjärjestö Lotosta Bosniassa. Korona-aika on aiheuttanut toimintaan vaikeuksia, mutta myös uusia innovaatioita

Teksti: SANNI PURHONEN Kuva: LOTOS

OSNIALAINEN vammaisjärjestö Lotos tekee laajasti työtä ja vaikuttaa vammaisten asemaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Lotoksen perustaja ja toiminnanjohtaja on tunnettu bosnialainen vammaisaktivisti Suvad Zahirović. Hän näkee alueen vammaistoimijoilla paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. – Yksi vammaisliikkeen iso haaste on, että uusia nuoria johtajia on vaikea löytää, heidät tulisi saada paremmin tietoisiksi oikeuksistaan. Monet vammaiset nuoret ovat täysin näkymättömiä yhteiskunnassamme. Riippuvaisuus perheestä on yleinen ongelma. Erityisasemassa ovat lisäksi tytöt ja naiset, sillä heitä syrjitään vielä enemmän kuin muita ryhmiä. Suvad korostaa, että on tärkeää olla yhteiskunnassa näkyvä ja tasavertainen muiden kanssa. Itseään Suvad kuvailee jo melko vanhaksi mieheksi, joka tuntee hyvin vammaisliikkeen porukat. Yhtenä nuoren polven

näkyvänä aktivistina hän nostaa esiin Fatma Bulićin, joka johtaa European network on Independent livingin eli Enilin nuorten komiteaa. Tuzlan alueella on muitakin aktiivisia opiskelijoita. Lotoksen työn takana on vahva ihmisoikeusajattelu ja itsenäisen elämän liikkeen perusta. Koronan suhteen alussa oltiin hetken järkyttyneitä. Hyvin pian työ kuitenkin jatkui verkossa. Vammaisista on tullut pandemian aikana monin paikoin vielä entistäkin eristyneempiä. Lotos on esimerkiksi opettanut jäseniään käyttämään tietokonetta ja erilaisia nettialustoja. Tärkeää on ollut jakaa tietoa ja perustaa vertaistukiryhmiä. Tietoa on jaettu myös järjestöille ja viranomaisille. Suvad uskoo, että netti- ja muiden tapahtumien yhdistäminen ja on varmasti hyödyksi järjestöjen työssä pandemian jälkeenkin.

Vammaiset henkilöt unohdettiin pandemian hoidossa Koronapandemia on osunut

vammaisiin henkilöihin kaikkialla maailmassa. Balkanin alue ei tee tähän poikkeusta. Suvad kertoo, ettei virallista dataa koronasta ja vammaisuudesta ole, mutta järjestöjen käytännön työstä tiedetään, että monet ovat sairastuneet. Hän pohtii, ettei vammaisia henkilöitä osattu ottaa huomioon esimerkiksi hygieniavälineiden ja rajoitusten osalta tai vakuutusyhtiöissä. Lotos on hankkeillaan pyrkinyt lisäämään tietoisuutta näistäkin näkökulmista. Suvadilla on valitettavasti omaakin kokemusta koronasta. Näkövammaisena henkilönä tilanne sairaalassa oli vähintään mielenkiintoinen. Se oli kuitenkin mahdollisuus lisätä tietoisuutta. – Olin niin huonossa kunnossa, etten kyennyt kävelemään vaan minut piti kuljettaa hoitoon. Olin onnekas, koska perhelääkärimme on ystäväni ja sain apua jo ennen sairaalaan menoa. Sairaalassa minuun ei oikein osattu suhtautua, koska olen sokea. Juoduin kädestä pitäen neuvomaan kommunikoin-

titapoja ja otteita. Tiedän koulutukseni kautta jonkin verran esimerkiksi fysioterapiasta. Suvad on leski, jonka tytär opiskelee Wienissä arkkitehtuuria. Tekemisen puutetta kiireisellä miehellä ei ole ja harrastuksekseen hän mainitsee radioamatööritoiminnan. Hän muistelee erityisellä lämmöllä ystäväänsä Kalle Könkkölää, Kallen matkoja Bosniassa ja omia vierailujaan Suomeen. – Kalle tuli Bosniaan ensi kertaa syksyllä -97. Sava-joen ylittäminen yöaikaan oli hyvin jännittävää, vastarannalla näkyi pieniä valoja, kuin savukkeiden valoa. Se oli ensitapaamisemme ja kansainvälisen yhteistyön alku. Vammaisilla ihmisillä on samanlaisia ongelmia kaikkialla maailmassa. Kun pääsimme esimerkiksi vastavierailulle Suomeen vuonna -99, saimme motivaatiota saavutettavuuden kehittämiseksi. Näimme millainen tulevaisuus meilläkin voi olla. Muutos on hidasta, mutta emme luovuta.